<Rehtori Keijo Transu> Vietin viikonlopun taas kerran naisten alusvaatteisiin pukeutuneena.
<Juri Ušakov > Donbass on Venäjää. Koko alue. On olemassa perustuslaki.Jos ei neuvottelujen kautta, niin sotilaallisin keinoin tämä [Donbassin] alue joutuu Venäjän täyteen hallintaan. Kaikki muu riippuu yksin tästä. Emme ole vielä nähneet näitä asiakirjoja, joita parhaillaan kootaan ottaen huomioon eurooppalaisten ja ukrainalaisten kommentit, mutta on epätodennäköistä, että nämä kommentit ovat myönteisiä.
<Kysymys> Vaadimme toimia että neiti posteljoonin jatkuvaan liikennehäiriköintiin puututtaisi. Ei tämä käy että nainen saa kaasutella miten huvittaa sekä vaarantaa muut ajelullaan. Posteljooninainen on melkoinen vaaratekijä. Miksi asiaan ei puututa? Posteljooninaisella on aivan liian raskas kaasujalka.
<Uffaffaa> Kantsii jo ennen paarin menoa laittaa kortonki valmiiksi pippeliin.
<Putin> Mark Rutte on ylittänyt kaikki punaiset viivat ja Suomi samalla. Moskova vastaa tähän uhkaan sotilaallisesti. Muistakaa Kremlin sotilasdoktriini.
<Koponen> Ihanko tosissaan edustaja Kiuru vertaa hallituksen kansanedustajia muuleiksi? Suvaitsevaiseksi itseään kutsuvat ovat niitä vähiten suvaitsevaisia ja naama pokalla muulitellaan menemään. Välillä hyvä katsoa itseään peiliin ja miettiä miten käyttäytyy.

Nimesi:

Lausahdus:

220 Käyttäjää paikalla! 0.010329961776733

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1985_1 | A_1985_2 | A_1985_3 | A_1985_4 | A_1985_5 | B_1985_1 | B_1985_2 | C_1985_1 | C_1985_2 | D_1985 | E_1985_1 | E_1985_2 | E_1985_3 | E_1985_4 | E_1985_5 | E_1985_6 | E_1985_7 | F_1985_1 | F_1985_2 | Hak_1985 | PTK_1985_1 | PTK_1985_2 | PTK_1985_3 | PTK_1985_4 | PTK_1985_5 | 
1: Vuoden 1985
2: 
3: VALTIOPÄIVÄT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F1
10: Kirjalliset kysymykset 1-230
11: 
12: 
13: 
14: EDUSKUNTA
15: HELSINKI
16:                  VALT!C:; ;;:::',        TON
17:                       ; :j~J '; 3 LI ,l\
18: Helsinki 1986. Valtion painatuskeskus
19: SISÄLLYSLUETTELO
20: 
21: 
22: 
23: 
24: Kirjalliset kysymykset 1-230
25: 
26: 
27:   1 Knuuttila ym.: Jyväskylään rakenteilla olevan         14 Aaltio: Dieselpolttoaineen samenemisen ai-
28:   voimalan saastepäästöjen rajoittamisesta                heuttamista haitoista liikenteelle pakkaskausina
29: 
30:   2 Impiö: Kaukopuhelumaksujen           alentamisesta    15 E. Laine ym.: Työttömyysturvan järjestämisestä
31:   Pohjois- ja Itä-Suomessa                                16-vuotiaille työttömille
32: 
33:   3 E. Laine ym.: Mökkiasutuksen synnyn estämises-        16 Anttila: Maanomistajan etujen turvaamisesta
34:   tä Saaristomeren kansallispuiston rajalla               luonnonsuojelualueita muodostettaessa
35: 
36:   4 Jokela: Ajoneuvojen vastavuoroisesta verotuskoh-      17 Kärhä: Verovelvollisen velvollisuudesta maksaa
37:   telusta                                                 viivästyskorkoa liian suureksi arvioidusta veroenna-
38:                                                           kosta
39:   5 Holvitie ym.: Transpoint-kuljetusjärjestelmän
40:  uhasta ammattimaiselle kuorma-autoliikenteelle           18 Elo ym.: Isojärven vesijättöläisten asemasta Po-
41:                                                           markun ja Siikaisten kunnissa
42:   6 Nyby m.fl.: Om förbud mot dumpning av
43:                                                           19 Kettunen ym.: Kajaanin lämmitysvoimalalle
44:   kemiska avfall i Nordsjön
45:                                                           myönnettävän valtionavun määrästä
46:   6 Nyby ym.: Kemiallisten jätteiden Pohjanmereen
47:                                                           20 Tennilä: Rovaniemen-Kemijärven kiskoauto-
48:   upottamisen kieltämisestä
49:                                                           liikenteen lakkauttamisen estämisestä
50:   7 Almgren: Kirjastojen toimintaedellytysten tur-
51:                                                           21 Tennilä: Saarensuon alueen rauhoittamisesta
52:   vaamisesta                                              Ranualla
53:   8 Almgren: Ammatillisissa kouluissa toteutettujen       22 Hilpelä ym.: Englannin kielen ylioppilaskirjoi-
54:   säästötoimenpiteiden tarkoituksenmukaisuudesta          tusten kuullun ymmärtämiskokeen vaikeustasosta
55:   9 Säilynoja ym.: Metsästäjien metsästysmahdolli-        23 Rajamäki: Eläkepalkan laskutavan muuttami-
56:   suuksien tasapuolisuuden lisäämisestä                   sesta
57:    10 Impiö: Metsästykseen liittyvän päätösvallan siir-   24 Kärhä: Omakotitalossa asuvien eläkkeensaajien
58:    tämisestä riistanhoitopiiritasolle                     asumistuesta
59:    11 Pokka: Posion jako- ja kalastuskunnille makset-     25 Kärhä: Eduskuntaryhmien oikeustoimikelpoi-
60:    tujen ns. Suolijärven kalakorvausten verottamisesta    suuden selventämisestä
61: 
62:    12 Tuomaala ym.: Uuden valkuaisverojärjestelmän        26 Törnqvist: Siviilipalvelusmiehille annettavista
63:    voimaansaattamisen estämisestä                         rokotuksista
64: 
65:    13 Astala: Maakaasuputken jatkamisesta Uuteen-         27 Renlund m .fl.: Om förbättrade verksamhets-
66:    kaupunkiin ja Lounais-Suomeen                          förutsättningar för Dövskolan i Borgå
67: 
68: 560031E
69: 4                                                  Sisällysluettelo
70: 
71:     27 Renlund ym.: Porvoon kuurojen koulun toi-                 44 Jyrkilä ym.: Konekirjoituksen ja kaupallisten
72:     mintaedellytysten parantamisesta                             aineiden opetuksen aseman turvaamisesta
73: 
74:     28 Elo: Tuen lisäämisestä yksityisille keksijöille           4 5 Jouppila ym.: Päätieverkoston kunnon paranta-
75:                                                                  misesta
76:     29 Kortesalmi: Jätteiden hyötykäytön lisäämisestä
77:                                                              -   46 lsohookana-Asunmaa ym.: Oulujoen kalakan-
78:     30 Pesola: Postin organisaation muutossuunnitel-                tojen hoitamisesta
79:     mien pysäyttämisestä Karstulassa ja Kyyjärvellä
80:                                                                  47 Almgren ym.: Keinohedelmöityksen sallimises-
81:     31 Pesola: Lottapalvelun laskemisesta eläkkeeseen            ta
82:     oikeuttavaksi ajaksi ilman 21 vuoden ikärajaa
83:                                                                  48 J. Mikkola: Työmatkakustannusten vähentämi-
84:     32 lmpiö: Valtion hallinnassa olevien lohen ja               sestä verotuksessa
85:     meritaimenen kalastuspaikkojen lakkauttamisesta
86:     Perämeren rannikkoalueella                                   49 Kärhä ym.: Turvavarastojärjestelmän kehittämi-
87:                                                                  sestä
88:     33 Tenhiälä: Kalastuskuntien hoitomaksujen ve-
89:     rottamisesta                                                 50 Kärhä ym.: Lasten kotihoidon tuen sisarkoro-
90:                                                                  tuksen myöntämisperusteiden väljentämisestä
91:     34 V. Vennamo ym.: Sairaalainfektioidea torjun-
92:     nan tehostamisesta                                           51 Kärhä ym.: Rintamaveteraanien varhaiseläk-
93:                                                                  keen korottamisesta
94:     35 Turunen: Pohjois-Karjalan sairaanhoito-oppi-
95:                                                                  52 Norrback m.fl.: Om att tjänsteinnehavaren
96:     laitoksen toimintaedellytysten parantamisesta
97:                                                                  skall ha rätt tili tjänstledighet för vård av nära
98:     36 Norrback m.fl.: Om byggande av ett nytt                   anhörig
99:     polishus i Vasa
100:                                                                  52 Norrback ym.: Viranhaltijan oikeudesta virka-
101:     36 Norrback ym.: Uuden poliisitalon rakentami-               vapauteen lähiomaisen hoitoa varten
102:     sesta Vaasaan
103:                                                                  53 Jansson m.fl.: Om likabehandling vid beviljan-
104:     37 Alppi ym.: Kohtuullisten asumismenojen mää-               det av stöd tili inhemska rederier
105:     rittelemisestä asuntopolitiikan tavoitelaissa
106:                                                                  53 Jansson ym.: Yhdenvertaisesta kohtelusta
107:                                                                  myönnettäessä tukea kotimaisille varustamoille
108:     38 Jouppila ym.: Parturi- ja kampaamoliikkeen-
109:     harjoittajien ammatillisesta pätevyydestä                    54 Norrback m.fl.: Om snabbare handläggning av
110:                                                                    naturskyddsärendenas ersättnings- och inlös-
111:     39 Nyby: Om speciella stödåtgärder för tvillingför-
112:                                                                    ningsfrågor
113:     äldrar
114:                                                                  54 Norrback ym.: Luonnonsuojeluasioiden kor-
115:     39 Nyby: Erityisistä kaksosten vanhempiin kohdis-
116:                                                                  vaus- ja lunastuskysymysten käsittelyn nopeuttami-
117:     tuvista tukitoimista
118:                                                                  sesta
119:     40 E. Laine ym.: Amerikkalaisten CBM-pelien                  55 Rehn: Om att fallen av djurplågeri stigit
120:     maahantuonnista
121:                                                                  55 Rehn: Eläinrääkkäystapausten lisääntymisestä
122:     41 Ranta ym.: Työttömyyskorvauksista suoritetta-
123:     vista ennakonpidätyksistä                                    56 E. Laine ym.: Suomen ja Neuvostoliiton yhteis-
124:                                                                  työmahdollisuuksista avaruustekniikan alueella
125:     42 Karpola ym.: Ruokaedun palauttamisesta met·
126:     säoppilaitosten järjestämiin metsäkursseihin osallis-        57 Almgren: Eri asiakirjoista maksettavan leimave-
127:     tuville metsänomistajille                                    ron suuruudesta
128: 
129:     43 Hilpelä ym.: Ylioppilastutkintolautakunnan                58 Jyrkilä ym.: Varroa-punkin leviämisen estämi-
130:     asemasta ja resursseista                                     sestä
131:                                               Sisällysluettelo                                               5
132: 
133: 59 Turunen: Koulukuljetusten järjestämisestä ke-            76 Tenhiälä: Poliisimiehen oikeusturvan paranta-
134: hitysalueen ammatillisten oppilaitosten oppilaille          misesta
135: 
136: 60 Dromberg: Ruotsinpyhtään Ruukin miljöön                  77 Tenhiälä: Mahdollisuudesta käyttää sumuvaloja
137: säilyttämisestä                                             kaukovalojen kanssa
138: 
139: 61 Pohjanoksa: Rauman merenkulkuoppilaitoksen               78 Skön ym.: Sotaarpojen mahdollisuudesta siirtyä
140: toiminnan turvaamisesta                                     ennenaikaiselle eläkkeelle
141: 
142: 62 Kortesalmi: Hyötymistarkoituksessa tehdyn                79 Pohjanoksa ym.: Aikuiskoulutusneuvoston ko-
143: virkarikoksen yhteydessä tapahtunutta avunantoa             koonpanosta
144: koskevien säännösten uudistamisesta
145:                                                             80 Kärhä: Sodassa vammautuneen henkilön kor-
146: 63 Pesola ym.: Poliisiopiston päällystö- ja alipääl-
147:                                                             vausturvan parantamisesta
148: lystökurssien oppilasvalinnoista
149: 
150: 64 Pesola ym.: Sosiaali- ja terveydenhuollon suun-          81 Kärhä: Lääkintöhallituksen kyselystä koskien
151:                                                             terveydenhuoltohenkilöstön työstä poissaolon syytä
152: nittelusta ja valtionosuudesta annetun lain mukai-
153: sen ostopalvelujärjestelmän epäkohtien korjaami-
154:                                                             82 Kärhä: Maantieverkoston kunnon turvaamisesta
155: sesta
156:                                                             Uudellamaalla
157: 65 Puolanne ym.: Työvoimahallinnon piiripäälli-
158: köille järjestetystä työttömyyden supistamista kos-         83 Ahonen ym.: Palkkaturva-asioiden käsittelyn
159: kevasta kilpailusta                                         tehostamisesta Turun työvoimapiirissä
160: 
161: 66 Puolanne ym.: Ylioppilaiden jatko-opiskelu-              84 Ahonen ym.: Työttömyysturvauudistuksen yh-
162: mahdollisuuksien parantamisesta erityisesti keskias-        teydessä ilmenneiden epäkohtien poistamisesta
163: teen oppilaitoksissa
164:                                                             85 Tenhiälä: Valtion tekemien puukauppojen vai-
165: 67 Kortesalmi: Autoilijoiden työllisyyden paranta-          kutuksesta perheviljelijöiden puukauppojen hinta-
166: misesta Sailassa ja Kuusamossa                              tasoon
167: 
168: 68 Elo ym.: Postiauton lauantai- ja sunnuntaivuo-           86 Ikonen ym.: Kuntien ja kuntainliittojen suorit-
169: rojen säilyttämisestä reitillä Jyväskylä-Pori               tamista korvauksista eläinlääkäripalvelujen käyttä-
170:                                                             jille
171: 69 Hilpelä ym.: Peruskoulun ja lukion vieraiden
172: kielten tuntijaosta                                         87 Wasz-Höckert m.fl.: Om åtgärder för att på-
173:                                                             skynda Imatran Voima Oy:s avsvavlingsinvesterin-
174: 70 Dromberg ym.: Erityisopettajien koulutuskurs-            gar
175: sin järjestämiseksi tarvittavasta määrärahasta
176:                                                             87 Wasz-Höckert ym.: Imatran Voima Oy:n rikin-
177: 71 Dromberg ym.: Peijas-Rekola sairaalahankkeen
178:                                                             poistoinvestoinnin kiirehtimisestä
179: toteuttamiseksi tarvittavista erikoissairaanhoidon
180: viroista
181:                                                             88 Laaksonen ym.: Satakunnan teollisuuspiirin pe-
182: 72 Laaksonen ym.: Satakunnan työvoimapiirin pe-             rustamisesta
183: rustamisesta
184:                                                             89 Laaksonen ym.: Raha-aihioiden valmistuksen
185: 73 Moisander: Rikosasioiden ruuhkautumisesta                turvaamisesta Outokumpu Oy:n Porin tehtailla
186: Kuopion kaupunginviskaalin virastossa
187:                                                             90 Rosnell ym.: Eräiden sairauksien perushoitoon
188: 74 Pokka: Urakkamenettelyn käyttämisestä työlli-            määrättyjen vitamiini- ja hivenaineiden kustannus-
189: syysvaroin tehtävissä tietöissä                             ten korvaamisesta sairausvakuutuksesta
190: 
191: 75 Tenhiälä: Suurten eläkkeiden tekemisestä ulos-           91 Ikonen ym.: Esityksen antamisesta perhehoita-
192: mittauskelpoisiksi                                          jalain säätämiseksi
193: 6                                                Sisällysluettelo
194: 
195:     92 Zyskowicz ym.: Työllistämisvaroin ylläpidetty-          107 Aila Jokinen ym.: Naistutkimuksen tietopal-
196:     jen työ- ja harjoittelupaikkojen merkityksestä aka-        velun rahoittamisesta Suomessa
197:     teemisilla aloilla
198:                                                                108 Pohto ym.: Valtatien rakentamisesta Keuruul-
199:     93 Anttila ym.: Avoimien työpaikkojen täyttämi-            ta Soiniin ja Vimpeliin
200:     sessä olevien epäkohtien poistamisesta
201:                                                                109 Turunen ym.: Aluehälytyskeskusten toiminta-
202:     94 Norrback m.fl.: Om förbättrad tillgång på               edellytysten parantamisesta
203:     talböcker för synskadade
204:                                                                110 Tuomaala ym.: Metsähallituksen ja yksityisten
205:     94 Norrback ym.: Näkövammaisten äänikirjojen               metsänomistajien puukaupoissa käytetystä kanto-
206:     saatavuuden parantamisesta                                 hinnasta
207: 
208:     95 Kortesalmi: Puolustuslaitoksen toimintaedelly-          111 Norrback m.fl.: Om medborgar- och arbetar-
209:     tysten parantamisesta                                      instituts möjligheter att anordna kurser med sänkt
210:                                                                åldersgräns för deltagarna
211:     96 Kortesalmi: Martinselkosen muodostamisesta
212:     kansallispuistoksi Suomussalmella                          111 Norrback ym.: Kansalais- ja työväenopistojen
213:                                                                mahdollisuuksista järjestää kursseja, joihin myös
214:     97 Astala ym.: Fasistisen toiminnan ja sotapropa-          lapset voisivat osallistua
215:     gandan kieltämisestä
216:                                                                112 Impiö: Kansallispuistoista ja luonnonsuojelu-
217:     98 Almgren: Teattereiden ja kulttuurilaitosten ti-         alueista aiheutuneiden menetysten korvaamisesta
218:     loissa tapahtuvasta alkoholitarjoilusta                    Inarin kunnalle
219: 
220:     99 S. Mikkola: Ammatillisten oppilaitosten raken-          113 Bärlund ym.: Öljyvahinkojen torjuntavalmiu-
221:     nushankkeiden rahoituksesta                                den parantamisesta
222: 
223:     100 Skinnari: Räjähdysvaarallisten aineiden käyt-          114 Lahti-Nuuttila ym.: Teknillisten oppilaitosten
224:     töä koskevien turvallisuusmääräysten puutteellisuu-        lukuvuoden pidentämisestä
225:     desta puolustusministeriön hallinnonalalla
226:                                                                115 Turunen ym.: Välttämättömien oman auton
227:     101 Rajamäki: Asumistuen myöntämisestä myös                käytöstä aiheutuvien kustannusten alentamisesta
228:     omakotitaloissa asuville eläkeläisille
229:                                                                116 Tuomaala: Lappajärven ammattikoulun tur-
230:     102 Almgren: Tutkimus- ja tuotekehitysinsinöörin           kisompelulinjan koulutuksen kehittämisestä
231:     viran perustamisesta Kotkan teknilliseen oppilai-
232:     tokseen                                                    117 Rehn: Om bibehållande av hållplatsen i Kyrk-
233:                                                                slätt för Åbosnälltågens vidkommande
234:     103 Nyby m.fl.: Om kommuns möjlighet att köpa
235:     boendeservice för åldringar i annan kommun utan            117 Rehn: Toimenpiteistä Kirkkonummen aseman
236:     att mantalsskrivningskommunen ändras                       säilyttämiseksi Turun pikajunien pysähdyspaikkana
237: 
238:     103 Nyby ym.: Kunnan mahdollisuudesta ostaa                118 Rehn: Om skapande av stadganden för bort-
239:     vanhuksille asumispalveluja toisesta kunnasta              skaffning av bårvrak
240:     muuttamatta asukkaan henkikirjoituskuntaa
241:                               .
242:     104 Aho: Kannuksen turkistutkimusaseman toi-
243:                                                                118 Rehn: Säännösten aikaansaamisesta laivahyl-
244:                                                                kyjen poistamiseksi
245:     mintaedellytysten parantamisesta
246:                                                                119 Anttila ym.: Maaseudun työpaikkatuen mak-
247:     105 Eenilä: Tuomioistuinten riippumattomuuden              samisessa noudatettavien periaatteiden yhdenmu-
248:     turvaamisesta                                              kaistamisesta
249: 
250:     106 Tennilä: Veitsiluoto Oy:n jätevesien puhdis-           120 Skön: Pientilan omistajien mahdollisuudesta
251:     tusaltaan sijoituspaikasta Kemissä                         saada lainaa asuntojen rakentamiseen
252:                                              Sisällysluettelo                                              7
253: 
254: 121 E. Laine ym.: Asevarustelumenojen supistami-           138 E. Laine ym.: VALTAVA-lainsäädännön to-
255: sesta muuttamalla asetuotantoa siviilituotannoksi          teuttamiseen liittyvien menettelytapojen yksinker-
256:                                                            taistamisesta
257: 122 Skön ym.: Esityksen antamisesta sukupuolten
258: tasa-arvoa koskevaksi lainsäädännöksi                      139 E. Laine ym.: Taloudellisten suhteiden katkai-
259:                                                            semisesta Etelä-Afrikan nykyiseen hallitukseen
260: 123 Pesola: Hakovuoren suojatilojen käytön selvit-
261: tämisestä Viitasaarella                                    140 Helle ym.: Janakkalan ja Pirkkalan kuntien
262:                                                            terveyskeskusten rakentamishankkeiden siirtämises-
263: 124 Pesola: Teollisuusalueen lastausraiteen raken-         tä
264: tamisesta Muurameen
265:                                                            141 Stenius-Kaukonen ym. : Sosiaalihuoltolain vel-
266: 125 Pesola: Isojärven kansallispuiston palvelujen          voitteiden toteuttamisen turvaamisesta kunnissa
267: rakentamisesta ja kansallispuiston kehittämisestä
268:                                                            142 Siitonen ym.: Verojohtajan asemasta verolau-
269: 126 Renlund m.fl.: Om fredning av Esse ådal                takunnan puheenjohtajana
270: 
271: 126 Renlund ym.: Ähtävänjoen jokilaakson rau-              143 Raudaskoski: Pohjois- ja Itä-Suomen maanvil-
272: hoittamisesta                                              jelijöiden erityisolosuhteiden huomioon ottamises-
273:                                                            ta maidon kaksihintajärjestelmässä
274: 127 Kulhia ym.: Vesilain mukaisten katselmustoi-
275: mitusten nopeuttamisesta                                   144 Raudaskoski: Virkamiesten nopeasta vaihtu-
276:                                                            vuudesta maatilahallituksessa
277: 128 Louekoski: Arvopaperipörssin valvonta- ja oh-
278: jaussäännösten tarpeesta                                   145 Roos ym.: Ennakkoverolipun antamista koske-
279:                                                            van käytännön yhtenäistämisestä
280: 129 Nyby ym.: Asbestihaittojen rajoittamisesta
281:                                                            146 Anttila ym.: Ns. Rinteen mallin kokeilun
282:                                                            jatkamisesta Lounais-Hämeessä
283: 130 Saari ym.: Perintö- ja lahjaverolain veroperus-
284: teiden korottamisesta
285:                                                            147 Norrback m.fl.: Om överföring av informa-
286:                                                            tion för att stöda regionpolitiken
287: 131 Viljanen ym.: Nettotulon palauttamisesta sa-
288: kon määräämisperusteeksi                                   147 Norrback ym.: Tietojen siirtämisestä aluepoli-
289:                                                            tiikan tukemiseksi
290: 132 Almgren ym.: Toimenpiteistä rotuerottelupo-
291: litiikan estämiseksi Etelä-Afrikan tasavallassa            148 Stenbäck m.fl: Om urvecklande av Veikkaus-
292:                                                            bolagets service på svenska
293: 133 Jouppila ym.: Ylioppilastutkintolautakunnan
294: kokoonpanon tarkistamisesta                                148 Stenbäck ym.: Veikkaus Oy:n ruotsinkielisen
295:                                                            palvelun parantamisesta
296: 134 Malm: Om främjad plockning och expon av
297: skogsbär                                                   149 Stenbäck m.fl: Om avskaffande av tidtabellen
298:                                                            för skärgårdsfärjor
299: 134 Malm: Metsämarjojen poimimisen ja viennin
300: edistämisestä                                              149 Stenbäck ym.: Saaristolauttojen aikataulujen
301:                                                            poistamisesta
302: 135 Dromberg ym.: Keravan kaupungin pääkirjas-
303: ton laajennushankkeen kiirehtimisestä                      150 Pohjanoksa ym.: Lukiossa hyväksyttyjen arvo-
304:                                                            sanojen korotusmahdollisuudesta iltalukiossa
305: 136 Dromberg ym.: Riittävän oppilaspohjan ta-
306: kaamisesta eri opintolinjoille ammatillisissa oppi-        151 Valo ym.: Veneperävaunun leveyden suhtees-
307: laitoksissa                                                ta vetoauton leveyteen
308: 
309: 13 7 Myllyniemi ym.: Sotilaan oikeudet ja velvolli-        152 Kärhä ym.: Sosiaaliturvasopimuksen solmimi-
310: suudet määrittelevän lain säätämisestä                     sesta Suomen ja Sveitsin välillä
311: 8                                                Sisällysluettelo
312: 
313:     153 Kärhä ym.: Rintamapalvelustunnushakemus-               169 Westerlund m.fl.: Om tillrättaläggande av
314:     ten käsittelyn nopeuttamisesta                             lagen om investeringsreservering för lantbruket
315: 
316:     154 Vainio ym.: Öljy-yhtiöiden ja huoltoasemien            169 Westerlund ym.: Maatalouden investointiva-
317:     tekemien sopimusten yksipuolisuudesta                      rauslain muuttamisesta
318: 
319:     155 Urpilainen: Teletoimen palvelujen turvaami-            170 Jansson m.fl.: Om att en ny farled söder om
320:     sesta                                                      Föglö och norr om Kökar inte öppnas
321: 
322:     156 E. Laine ym.: Rauhaa suosivan lainsäädännön            170 Jansson ym.: Uuden Föglön eteläpuolitse ja
323:     aikaansaamisesta                                           Kökarin pohjoispuolitse kulkevan väylän avaamatta
324:                                                                jättämisestä
325:     157 Pohjanoksa ym.: Lukion kolmannen luokan
326:     arvostelusta keväällä 198 5                                171 Astala: Kalan hintatuen maksatuksen viivästy-
327:                                                                misestä
328:     158 Eenilä: Nuorten osallistumis- ja vaikuttamis-
329:     mahdollisuuksien parantamisesta                            172 Norrback: Om förenhetligande av de ersätt-
330:                                                                ningar som utbetalas för terapiarbete vid mental-
331:     159 Tennilä: Malminetsinnän vähentämisen estä-             vårds- och andra motsvarande anstalter
332:     misestä Lapissa
333:                                                                172 Norrback: Mielenterveydenhuolto- ja muiden
334:     160 Malm m.fl.: Om ökade resurser för omsorgen             vastaavien laitosten terapiatyön korvausten yhte-
335:     om de handikappade                                         näistämisestä
336: 
337:                                                                17 3 Knuuttila: Oikeusturvan parantamisesta elä-
338:     160 Malm ym.: Vammaishuollon määrärahojen li-
339:                                                                kepäätöksiä tehtäessä
340:     säämisestä
341:                                                                174 Knuuttila ym.: Teknillisten oppilaitosten lu-
342:     161 Särkijärvi: Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne-
343:                                                                kuvuoden pidentämisestä
344:     tariffeista
345:                                                                175 Sutinen ym.: Sairaanhoitajakoulutuksen ke-
346:     162 Pietikäinen: Keskiasteen koulunuudistuskokei-
347:                                                                hittämisestä keskiasteen koulunuudistuksen yhtey-
348:     lusta terveydenhuoltoalan ammatillisessa koulutuk-
349:                                                                dessä
350:     sessa
351:                                                                176 Tuovinen ym.: Huoliotatoiminnan saattami-
352:     163 Elo ym.: Hävittäjälentolaivue 21 :Itä Porissa          sesta aluepoliittisten tukitoimien piiriin
353:     vapautuvien tilojen tulevasta käytöstä
354:                                                                177 Sasi ym.: Lääketieteellisen koulutuksen aloi-
355:     164 Skön ym.: Puolueille annettavan puoluetuen             tuspaikkojen vähentämisestä
356:     käyttömahdollisuuksien lisäämisestä
357:                                                                178 Skön ym.: Valtionrautateiden ja Pohjolan Lii-
358:     165 Raudaskoski ym.: Joustavan eläkeiän sovelta-           kenne Oy:n yhdistämisestä
359:     misesta myös ammatinharjoittajiin ja pienyrittäjiin
360:                                                                179 Säilynoja: Työttömyyseläkkeiden maksamises-
361:     166 Holvitie ym.: Verotarkastuksen suorittamisesta         sa ilmenneiden epäkohtien poistamisesta
362:     ennen arvioverotuksen toimittamista
363:                                                                180 Junnila ym.: Nestemäisten polttoaineiden
364:     167 Holvitie ym.: Erityisluokkien ja pienten eri-          hinnankorotuspäätöksen peruuttamisesta dollarin
365:     tyiskoulujen suunnittelua koskevasta kouluhalli-           kurssin alenemisen takia
366:     tuksen yleiskirjeestä
367:                                                                181 Astala ym.: Keskiasteen koulunuudistuksen
368:     168 Rehn: Om ändring av stadgandena om rätt att            turvaamisesta
369:     få utdrag ur straffregistret
370:                                                                182 Malm m.fl.: Om översättning tili svenska av
371:     168 Rehn: Rikosrekisteriotteen saatavuutta koske-          handlingar och direktiv rörande företagshälsovår-
372:     vien säännösten muuttamisesta                              den för lantbrukarna
373:                                                  Sisällysluettelo                                                 9
374: 
375:     182 Malm ym.: Maanviljelijöiden työterveyshuol-            197 Pekkarinen ym.: Maidon kuljetustukijärjestel-
376:     toa koskevien asiakirjojen ja ohjeiden kääntämises-        män epäkohtien poistamisesta
377:     tä ruotsiksi
378:                                                                198 Norrback: Om ändrade uppbördstidpunkter
379:     183 Kuoppa ym.: Suomalaisten pääomien ulko-                gällande räntor och amorteringar för lån och
380:     maille viennin hillitsemisestä                             amorteringar inom växthusnäringen
381: 
382:     184 Anttila: Maataloudenharjoittajien mahdolli-            198 Norrback: Kasvihuoneviljelijöiden lainojen ja
383:     suudesta saada maa- ja metsätalousmaata lisäalu-           korkojen maksuajankohtien muuttamisesta
384:     eeksi
385:                                                                199 Paasilinna: Veronmaksun vähäisestä viivästyk-
386:     185 Tenhiälä: Ns. sisäpiirin kaupoista pörssiosak-         sestä aiheutuvien seuraamusten kohtuuttomuudes-
387:                                                                ta
388:     keilla
389:                                                                200 Valo: Yrittäjien koulutusmahdollisuuksien li-
390:     186 Ikonen ym.: Keskiasteen koulunuudistuksen
391:                                                                säämisestä
392:     turvaamisesta
393:                                                                201 Almgren: Avoliitossa asuville myönnettävistä
394:     187 Kärhä: Viivästyskoron ulottamisesta valtion,           verotusetuuksista
395:     kuntien ja muiden julkisyhteisöjen eläkejärjestel-
396:     miin                                                       202 Stenius-Kaukonen ym.: Takautuvasti makset-
397:                                                                tavien eläkkeiden ennakonpidätyksen määrästä
398:     188 Isohookana-Asunmaa ym.: Koulutussopimus-
399:     järjestelmän kehittämisestä                                203 Aaltonen: Vieraiden kielten opetusmahdolli-
400:                                                                suuksien parantamisesta pienissä lukioissa
401:     189 Isohookana-Asunmaa ym.: Kirjastoautokan-
402:     nan uusimisesta                                            204 Manninen: Rajaseudulla asuvien ihmisten
403:                                                                mahdollisuudesta kalastaa rajavyöhykkeellä olevilla
404:     190 Peltola ym.: Eräiden kunnallisten työntekijöi-         vesialueilla
405:     den eläkeikärajan yksipuolisesta korottamisesta
406:                                                                205 Peltola ym.: Sosiaali- ja terveydenhuollon val-
407:     191 Muroma ym.: Pienyrittäjätoiminnan turvaa-              tionosuuksista Helsingissä
408:     misesta suuryhteisantennijärjestelmää rakennettaes-
409:     sa                                                         206 Salolainen ym.: Lukion aloituspaikkojen mää-
410:                                                                rästä Helsingissä
411:     192 Hetemäki-Olander ym.: Kukkien tuontisään-
412:                                                                207 Wasz-Höckert ym.: Helsingin kaupungissa si-
413:     nöstelyn vaikutuksista kukkakauppiaiden toiminta-
414:                                                                jaitsevien sairaanhoito-oppilaitosten oppilasvalinta-
415:     edeli ytyksiin
416:                                                                menettelystä
417:     193 Anttila ym.: Viljelijöiden varastoissa olevan          208 Holvitie ym.: Oppilaiden ainevalintojen to-
418:     ruokaherneen markkinoinnin tehostamisesta                  teutumisesta lukiossa
419:     194 Miettinen: Heinolan kaupunginsairaalan vuo-            209 Tuomaala ym.: Virkojen lisäämisestä ja teh-
420:     deosaston rakentamisesta                                   täväjaon selkeyttämisestä ns. asiajaottomissa nimis-
421:                                                                miespiireissä
422:     195 Norrback m.fl.: Om forhindrad spridning av
423:     giftiga dioxiner                                           210 Männistö ym. : Ilmaislääkkeiden saamisesta
424:                                                                reuman ja muiden pitkäaikaissairauksien hoitoon
425:     195 Norrback ym.: Myrkyllisten dioksiinien leviä-
426:     misen ehkäisemisestä                                       211 Wasz-Höckert m.fl.: Om möjligheter för
427:                                                                medicine studerande att få läkarvikariat vid hälso-
428:     196 Wasz-Höckert m.fl: Om skolgång för barn                centraler
429:     med tidiga psykiska störningar
430:                                                                211 Wasz-Höckert ym.: Lääketieteen opiskelijoi-
431:     196 W asz-Höckert ym.: Varhaisessa vaiheessa               den mahdollisuuksista saada viransijaisuuksia ter-
432:     psyykkisesti häiriytyneiden lasten koulunkäynnistä         veyskeskuksissa
433: 
434: 2   560031E
435: 10                                                 Sisällysluettelo
436: 
437:      212 Mattila ym.: Ympäristönsuojeluun liittyvän              222 Norrback: Om inrättande av en internationell
438:      lupajärjestelmän yksinkertaistamisesta                      luftvårdsfond
439: 
440:      213 Lahti-Nuuttila ym.: Uusintapainoksen saami-             222 Norrback: Kansainvälisen ilmansuojelurahas-
441:      sesta Kirjailijakeskuksen toimittamasta lasten ensi-        ton perustamisesta
442:      kirja Pallerosta
443:                                                                  223 Junnila: Pääministeri Sorsan eräistä ulkopoli-
444:                                                                  tiikkaa koskevista kannanotoista
445:      214 Pesola ym.: Työeläkkeen jakamisesta avioeron
446:      yhteydessä                                                  224 H. Kemppainen: Hankintatyön verovapaudes-
447:                                                                  ta Suomussalmella Jorma-myrskyn metsätuhojen
448:      215 Turunen ym.: Teollisuusinvestointien liike-             takia
449:      vaihtoverohuojennuksista
450:                                                                  225 Männistö ym.: Ympäristöä pilaavien laitosten
451:      216 Elo ym.: Hylkäävien arvosanojen poistamisesta           sijoituslupapäätösten valmistelun parantamisesta
452:      ylioppilaskirjoituksissa
453:                                                                  226 Jansson m.fl.: Om bibehållande av ett farleds-
454:      217 H. Kemppainen: Turvetutkimuksen edelleen                fartyg inom Alands lotsfördelning
455:      kehittämisen varmistamisesta
456:                                                                  226 Jansson ym.: Väylälaivan pysyttämisestä Ahve-
457:      218 Viinanen: Liikevaihtoverosäännösten muutta-             nanmaan luotsipiirissä
458:      misesta jätteiden hyötykäytön edistämiseksi
459:                                                                  227 Alppi ym.: VR:n eläkeläisalennuksen myöntä-
460:                                                                  misestä työttömyyseläkkeellä oleville
461:      219 Ratu ym. : Kunnallisesta kodinhoitotyöstä pe-
462:      rittävistä korvauksista
463:                                                                  228 Kärhä: Hapansateiden aiheuttamien tuhojen
464:                                                                  vähentämisestä
465:      220 Kortesalmi: Eläkepäätöksiin liittyvän turhan
466:      byrokratian vähentämisestä                                  229 Stenius-Kaukonen ym.: Hoitopäivämaksun
467:                                                                  perimisestä sairaalapotilaan tilapäisten poissaolojen
468:      221 Malm m.fl.: Om minimering av skadorna                   aikana
469:      samband med islossningen i älvar
470:                                                                  230 Kanerva: Liikevaihtoverovapauden myöntämi-
471:      221 Malm ym.: Toimenpiteistä jokien jäidenläh-              sestä Turun Merisissit Partiolippukunnan koulutus-
472:      dön aiheuttamien vahinkojen minimoiseksi                    aluksen osalta
473:                                                1985 vp.
474: 
475: Kirjallinen kysymys n:o 1
476: 
477: 
478: 
479: 
480:                                   Knuuttila ym.: Jyväskylään rakenteilla olevan voimalan saastepääs-
481:                                     töjen rajoittamisesta
482: 
483: 
484:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
485: 
486:    Useiden Euroopan maiden yleissopimuksella         mitusta, mikä on mahdollista, taloudellisiakaan
487: on tavoitteena vähentää rikkipäästöä 30 % vuo-       uhrauksia väistämättä. Keski-Suomessa sijaitse-
488: den 1980 tasosta vuoteen 1993 mennessä. Poh-         van Lievestuoreen käytännön terveystyöntekijäin
489: joismaiden pääministerit ovat julkisuuteen saate-    tekemät selvitykset runsaista allergiaoireista kou-
490: tun tiedon mukaan myös kääntyneet kirjeellä          lulaisissa ovat hälyttäviä merkkejä arvaamattomis-
491: Englannin hallituksen puoleen, että tuon maan        ta saastevaikutuksista. Niitä on vaikea edes lääke-
492: teollisuuden saasteet vähenisivät Pohjoismaihin      tieteellisesti aina todeta, mutta ne ovat todelli-
493: kulkeutuvissa ilmavirroissa. Muutenkin Suomi on      suutta monien ihmisten arkipäiväisessä elämässä.
494: ollut aktiivinen pyrittäessä kansainvälisin toimin   Sen vuoksi arvioitaessa toimenpiteitä ympäristö-
495: parantamaan ympäristöolosuhteita. Rikkilaskeu-        haittojen vähentämiseksi on otettava huomioon
496: masta on kuitenkin lähes kolmannes todettu           edellä mainitut terveydelliset seikat sekä siitä
497: olevan peräisin kotimaasta. Sen aiheuttavat pää-     johtuva aseoteeilinen muutos ihmisten mielissä
498: asiallisesti teollisuus ja voimalat sekä liikenne,   ympäristön suojelua kohtaan. Jo Jyväskylän kau-
499: jonka saastehaitat erikoisesti paikallisesti ovat    pungin ja Imatran Voiman tekemän sopimuksen
500: merkittäviä.                                         solmimisen jälkeen on tämä muutos ilmeinen.
501:    Jyväskylän kaupunkiin on parhaillaan raken-       Nämä seikat kaikki yhdessä antavat aiheen vaa-
502: teilla Imatran Voima Oy:n toimesta Rauhanlah-        tia, että myös Rauhanlahden voimalaan asenne-
503: den voimalaitos kaupungin ja mainitun yhtiön         taan rikinpoistolaitteet eikä edes Keski-Suomen
504: väliseen sopimukseen perustuen. Sopimuksessa         lääninhallituksen lupapäätöksen mukaisia määriä
505: on lähdetty siitä, että savukaasujen puhdistus       saisi päästää saasteita ympäristöön.
506: tapahtuisi parhaalla mahdollisella tavalla ja muu-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
507: tenkin ympäristöhaitat minimoitaisiin. Turvetta      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
508: käyttäväksi voimalaksi suunniteltuna eivät pääs-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
509: töt olekaan merkittäviä valtakunnan metsiä ja        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
510: järviä ajatellen niin kuin Imatran Voiman taholta
511: on korostettu, mutta haitat voivat olla merkittä-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
512: viä yksityisten henkilöiden terveyden kannalta.             ryhtyä Jyväskylän kaupunkiin rakenteilla
513:    Suomessa on asiantuntijoiden arvioiden mu-               olevan voimalan saastepäästöjen vähentä-
514: kaan yli 600 000 keuhkovammaista eli runsaasti              miseksi siten, että voimalaan rakennetaan
515: yli 10 % väestöstä. Suurelle osalle heistä jo               rikinpoistolaitteet ja muutenkin ympäris-
516: pienetkin saastemäärät ilmassa saattavat aiheut-            töhaitat minimoidaan Jyväskylän kau-
517: taa pahoinvointia ja oireita. Näin ollen on tärke-          pungin ja Imatran Voima Oy:n välisen
518: ää vähentää paikallisesti kaikkea sitä saastekuor-          sopimuksen hengen mukaisesti?
519: 
520:     Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
521: 
522:          Sakari Knuuttila               Pentti Lahti-Nuuttila          Pentti Skön
523:          Pekka Leppänen                 Inger Hirvelä                  Anna-Liisa Piipari
524:          Osmo Vepsäläinen               Tuula Paavilainen              Kalle Könkkölä
525: 
526: 
527: 
528: 4285001905
529: 2                                       1985 vp. -- ~ n:o 1
530: 
531: 
532: 
533: 
534:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
535: 
536:    Valtiopäiväjärjestysken 37 §:n 1 momentissa        tännön tehtävä tulee olemaan nyt aikaansaadun
537: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         myönteisen kehityksen tulosten turvaaminen mi-
538: olette 7 päivänä helmikuuta 1985 päivän kirjeen-      tä ilmeisimmän hiilen käytön lisäämisen aiheut-
539: ne n:o 57 ohella lähettänyt valtioneuvoston           tamista lisäpäästöistä huolimatta.
540: asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäljennök-      Rikkipäästöjen rajoittaminen on ensisijaisesti
541: sen kansanedustaja Knuuttilan ym. kirjallisesta       valtakunnallinen tehtävä, sillä päästöjen aiheut-
542: kysymyksestä n:o 1, jossa tiedustellaan:              tamat tärkeimmät haitat ovat happamoituminen,
543:                                                       joka on laaja-alainen vaikutus. Rikkipäästöjen
544:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        paikallisia terveys- tai kasvillisuushaittoja on voi-
545:        ryhtyä Jyväskylän kaupunkiin rakenteilla       tu osoittaa vain siellä, missä päästöt ovat olleet
546:        olevan voimalan saastepäästöjen vähentä-       useita tuhansia tonneja rikkidioksidia vuodessa
547:        miseksi siten, että voimalaan rakennetaan      tai päästäolosuhteet huonot, mikä tarkoittaa esi-
548:        rikinpoistolaitteet ja muutenkin ympäris-      merkiksi lyhyttä savupiippua. Päästöjen valta-
549:        töhaitat minimoidaan Jyväskylän kau-           kunnallisessa tarkastelussa voidaan hakea niiden
550:        pungin ja Imatran Voima Oy:n välisen           vähentämiselle kansantaloudellisimmat keinot.
551:        sopimuksen hengen mukaisesti?
552:                                                          Jyväskylän Rauhalahden voimalaitos tulee ole-
553:                                                       maan maamme suurimpia turvekäyttöisiä voima-
554:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         laitoksia. Merkittävänä tukipolttoaineena siinä
555: seuraavaa:                                            käytetään kivihiiltä. Turpeen rikkisisältö on niin
556:    Suomi on tunnetusti ollut aktiivisesti vaatimas-   alhainen, että se lämpöarvon huomioon ottaen
557: sa kansainvälisiä toimia rikkipäästöjen rajoittami-   aiheuttaa vain kolmanneksen kivihiilipolton rik-
558: seksi. Ensimmäiseksi tavoitteeksi on asetettu         kipäästöistä. Siksi rikinpoistoa ei tiettävästi ole
559: päästöjen vähentäminen vähintään 30 prosentilla       vaadittu mistään turvevoimalasta maailmassa.
560: vuoden 1980 tasosta vuoteen 1993 mennessä.            Hiilen käytön rajoittamiseksi on Keski-Suomen
561: Tähän tavoitteeseen on tähän mennessä sitoutu-        lääninhallitus Rauhalahden voimalan ilmansuoje-
562: nut 20 kansainvälisen ilman saasteiden kaukokul-      luilmoituksen johdosta tekemässään päätöksessä,
563: keutumista rajoittavan yleissopimuksen osapuol-       neuvoteltuaan ympäristöministeriön kanssa, aset-
564: ta. Asiaa koskeva yleissopimuksen pöytäkirja on       tanut rikkidioksidin vuosipäästölle enimmäisra-
565: tarkoitus allekirjoittaa Helsingissä ensi kesänä      jan, joka on noin puoli prosenttia maamme
566: yleissopimuksen toimeenpanevan elimen ko-             kokonaispäästöistä. Päätöksestä on valittanut toi-
567: kouksessa.                                            minnan harjoittaja, mutta ei kunnan ilmansuoje-
568:    Ilmansuojelulaki tuli maassamme voimaan            luviranomainen, jolla on myös valitusoikeus.
569: vuoden 1982 syksyllä. Lain aikaansaamien toi-            Ilmansuojelulain mukaan lääninhallitus tekee
570: menpiteiden sekä energiantuotannossa tapahtu-         itsenäisesti päätöksensä ilmansuojeluilmoitukses-
571: neen säästötoiminnan ja kotimaisiin pohtoainei-       ta. Se voi pyytää ennen ratkaisun tekoa lausuntoa
572: siin siirtymisen takia on ensimmäinen rikkipääs-      eri tahoilta, mm. ympäristöministeriöltä. Tässä
573: töjen alentamistavoite jo saavutettu. Maamme          tapauksessa turvauduttiin kevyempään neuvotte-
574: rikkipäästöt olivat vuonna 1983 yli 30 prosenttia     lumenettelyyn. Valitusoikeus päätöksestä on vain
575: pienemmät kuin vuonna 1980. Valtioneuvoston           yllämainituilla tahoilla ja valitusaika on mennyt
576: selonteossa ympäristönsuojelusta 28.9.1984 ase-       umpeen.
577: tettiin seuraavaksi tavoitteeksi päästöjen vähentä-      Valtioneuvoston keinona voisi olla antaa yleisiä
578: minen 1990-luvun loppuun mennessä vähintään           päästömääräyksiä. Etupäässä turvetta käyttäville
579: 50 prosentilla. Vasta asetettu rikkitoimikunta on     voimalaitoksille rikkiä koskevia päästämääräyksiä
580: saanut tehtäväkseen suunnitella ohjelman päästä-      ei ole kuitenkaan edellä olevan mukaisesti tarkoi-
581: tavoitteiden muuttamiseksi. Ensimmäinen käy-          tuksenmukaista antaa.
582:                                         1985 vp. -    KK n:o 1                                        3
583: 
584:    Päästämääräykset on lisäksi usein annettava        pauksissa ei ole edeltäkäsin voitu varautua usein
585: lievempinä olemassa tai rakenteilla oleville lai-     kalliisiin rakennemuu taksiin.
586: toksille kuin uusille, sillä edellä mainituissa ta-
587:     Helsingissä 15 päivänä maaliskuu ta 198 5
588: 
589:                                                                    Ympäristöministeri Matti Ahde
590: 4                                      1985 vp. -     KK n:o 1
591: 
592: 
593: 
594: 
595:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
596: 
597:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           medfört, trots de uppenbara ökningar av utsläp-
598: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        pen som en växande användning av koi medför.
599: 57 av den 7 februari 1985 tili vederbörande              Det är i första hand en riksomfattande uppgift
600: medlem av statsrådet översänt avskrift av riks-       att begränsa svavelutsläppen, ty de svåraste följ-
601: dagsman Knuuttila m.fl. undertecknade spörs-          derna av utsläppen är försurningen, vars verk-
602: mål nr 1:                                             ningar sprids över stora områden. Lokala skador
603:                                                       på hälsa elier växtlighet som föranleds av svavel-
604:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       utsläpp har kunnat påvisas endast där utsläppen
605:        för att minska de förorenande utsläppen        har bestått av tusentals ton svaveldioxid per år,
606:        från det kraftverk som är under byggnad        eller där omständigheterna kring utsläppen har
607:        i Jyväskylä stad så, att kraftverket förses    varit dåliga, vilket betyder tili exempel att skor-
608:        med anläggningar för avlägsnande av sva-       stenen har varit kort. Då utsläppen betraktas i
609:        vel och miljöskadorna även i övrigt mini-      riksperspektiv kan man söka de nationalekono-
610:        meras i enlighet med andan i det avtal,        miskt bästa sätten att minska dem.
611:        som har ingåtts melian Jyväskylä stad och
612:                                                          Kraftverket i Rauhalahti i Jyväskylä kommer
613:        Imatran Voima Oy?
614:                                                       att höra tili de största kraftverken som utnyttjar
615:                                                       torv i vårt land. Ett betydande stödbränsle i
616:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       kraftverket är stenkol. Torven innehålier en så
617: anföra följande:                                      liten mängd svavel att denna mängd med be-
618:     Som bekant har Finland aktivt krävt åtgärder      aktande av värmevärdet, föranleder bara en tred-
619: för att begränsa de internationelia svavelutsläp-     jedel av de svavelutsläpp som förbränning av
620: pen. Som ett första mål har man stälit att            stenkoi föranleder. Därför har det såvitt man vet
621: utsläppen före år 1993 minskas med minst 30           ingenstans i världen krävts att svavel skali avlägs-
622: procent från nivån år 1980. Hittilis har 20 av de     nas i ett torvkraftverk. För att begränsa använd-
623: parter som har godtagit den internationelia kon-      ningen av koi har länsstyrelsen i Mellersta Fin-
624: ventionen om långväga gränsöverskridande luft-        lands Iän, i det beslut som den fattande på
625: föroreningar förbundit sig tili att uppnå detta       grund av Rauhanlahti kraftverks luftvårdsanmä-
626: mål. Avsikten är att underteckna ett protokoli tili   lan och efter diskussion med miljöministeriet,
627: konventionen om detta i Helsingfors nästa som-        ställt upp en maximigräns för de årliga utsläppen
628: mar, vid konventionens verkstäliande organs mö-       av svaveldioxid. Utsläppen får uppgå tili högst
629: te.                                                   cirka en halv procent av de totala utsläppen i vårt
630:    Luftvårdslagen trädde i kraft i vårt land hösten   land. Besvär över beslutet har anförts av verksam-
631: 1982. På grund av de åtgärder som lagen               hetsidkaren men inte av den kommunala luft-
632: föranledde samt på grund av sparåtgärder inom         vårdsmyndigheten som också har rätt att anföra
633: energiproduktionen och övergången tili inhems-        besvär.
634: ka bränslen har det första målet för minskning av        Enligt luftvårdslagen fattar länsstyrelsen själv-
635: svavelutsläppen redan nåtts. Svavelutsläppen i        ständigt beslut med anledning av luftvårdsan-
636: vårt land var år 1983 över 30 procent mindre än       mälningar. Innan beslutet fattas kan länsstyrelsen
637: år 1980. I statsrådets redogörelse för miljövården    inbegära utlåtanden av olika instanser, bl.a.
638: 28.9.1984 uppställdes som följande mål att ut-        miljöministeriet. I detta fali använde man det
639: släppen före utgången av 1990-talet minskas med       mindre formella förhandlingsförfarandet. Endast
640: minst 50 procent. Den nyss tilisatta svavelkom-       ovan nämnda instanser har rätt att anföra besvär
641: missionen har fått i uppdrag att planera ett          om beslutet, och besvärstiden har redan gått ut.
642: program för att uppnå målen för minskning av             Statsrådet skulle kunna tiligripa ett förfarande
643: utsläppen. Den första praktiska uppgiften kom-        där alimänna bestämmelser om utsläpp ges. Med
644: mer att vara att säkerstälia de resultat som den      hänvisning tili det ovanstående är det dock inte
645: positiva utveckling man nu har fått tili stånd har    ändamålsenligt att utfärda bestämmelser gälian-
646:                                      1985 vpo -    KK n:o 1                                         5
647: 
648: de svavelutsläpp för kraftverk som i första hand   eller anläggningar som håller på att byggas än för
649: utnyttjar torv
650:              0                                     nya, ty i de förra fallen har man inte på förhand
651:    Härtill måste bestämmelser om utsläpp ofta      kunnat bereda sig på de ofta kostsamma om-
652: utfärdas i mildare form för gamla anläggningar     byggnadsarbetena  0
653: 
654: 
655: 
656: 
657:     Helsingfors den 15 mars 1985
658: 
659:                                                                          Miljöminister Matti Ahde
660:                                                  1985 vp.
661: 
662: Kirjallinen kysymys n:o 2
663: 
664: 
665: 
666: 
667:                                     Impiö: Kaukopuhelumaksujen alentamisesta Pohjois- Ja Itä-Suo-
668:                                       messa
669: 
670: 
671:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
672: 
673:    Posti- ja telelaitoksen taloutta on hoidettava       helumaksujen merkittävä alentaminen, on maan
674: lain mukaan terveiden liikeperiaatteiden pohjal-        hallituksen selvitettävä asia. Kun hallitus vahvis-
675: ta. Tämän mukaisesti on pidetty silmällä laitok-        taa puhelumaksut ja muut teletariffit sekä antaa
676: sen kannattavuutta. Maksut on lain mukaan               eduskunnalle tulo- ja menoarvioesityksen, on
677: määrättävä sellaisiksi, että niistä kertyvät tulot      kysymys lähinnä asetettava poliittiselle päätök-
678: mahdollisuuksien mukaan peittävät laitoksen             sentekijälle eikä sen tahtoa edustavalle posti- ja
679: kustannukset.                                           telelaitokselle.
680:     Posti- ja telelaitos on kertonut viime vuoden
681: ylijäämän nousevan 600 miljoonaan markkaan.
682:                                                            Puhutaan paljon alueellisesta subventiosta. On
683: Tällaisia ylijäämiä laki ei välttämättä edellytä
684:                                                         selvää, että Lapissa harvaanasutulla alueella pai-
685: laitokselta. Aivan erityisesti on kysyttävä maan
686:                                                         kallispuhelumaksuihin joudutaan ottamaan kau-
687: hallitukselta ja eduskunnalta, onko mainitun
688:                                                         kopuheluiden tuotosta valtiolle. Mutta kun il-
689: suuruusluokan voittojen periminen enää sopu-
690:                                                         man televeroa kaukopuheluista tulot ovat yli 60
691: soinnussa esimerkiksi sen kanssa, että telelaitok-
692:                                                         miljoonaa markkaa vuodessa ja menot alle puolet
693: sen palvelujen, mm. kaukopuhelumaksujen kal-
694:                                                         siitä ilman pääomakustannuksia, niin jää har-
695: leus koetaan syrjäseuduilla sinne perustettavan
696:                                                         vaanasutulle seudulle paikallispuheluliikentee-
697: yritystoiminnan esteeksi tai ainakin riskejä lisää-
698:                                                         seen mielestämme riittävästi tukivaroja. On ni-
699: väksi tekijäksi. Viime vuonna on todettu mm. se,
700:                                                         mittäin huomattava se, että merkittävä osa Lap-
701: miten KTM:n aluepoliittisten lakien toteuttami-
702:                                                         pia, Rovaniemen ja Kemin-Tornion alue on
703: seen tarkoitettuja varoja säästyi kysynnän puut-
704:                                                         kannattavuudessaan Oulun Puhelin Oy:n kan-
705: teessa. On kysymys ajankohdasta, jolloin korkeik-
706:                                                         nattavuuslukemissa       Oulun    verkkoryhmässä.
707: si koettujen kaukopuhelumaksujen lisärasitteeksi
708:                                                         Vaikka ei tule millään muotoa kieltää PTI:n
709: on tullut ns. televero.
710:                                                         liikelaitosluonnetta, ei myös tule unohtaa sitä,
711:     Ovatko posti- ja telelaitoksen perimät maksut       että samat kansalaiset, jotka maksavat korkeita
712:  todellisuudessa ristiriidassa harjoitetun talous-      kaukopuhelumaksuja Lapissa, maksavat myös
713: politiikan linjan kanssa eli vetävätkö Suomen           osaltaan veroja aluepoliittisten lakien toimivuu-
714: valtion ja sen posti- ja telelaitoksen toimenpiteet     den takeeksi. Nämä eivät voine järkevän talou-
715:  eri suuntiin. On verrattain mielenkiintoista tode-     denpidon kannalta olla ristiriidassa. Valtiolle tu-
716:  ta, että posti- ja telelaitoksen ylijäämä on mark-     levat kaukopuhelumaksut tuskin saavat olla niin
717:  kamäärältään samaa tasoa kuin minkä hallitus ja        korkeita, etteivätkö samoilta ihmisiltä ja muilta
718:  eduskunta ovat varanneet KTM:n käyttöön alue-          kansalaisilta perityt veromarkat edistäisi aluepoli-
719:  poliittisten lakien toteuttamiseen. Tuskin on sat-     tiikkaa ja yritystoimintaa eivätkä vain PTI:n
720:  tuma, että kaukopuhelumaksut koetaan erityisen         liiketaloudellista luonnetta. On otettava huo-
721:  korkeiksi juuri kehitysalueiden ja sielläkin erityi-   mioon myös yhteiskunnallinen oikeudenmukai-
722:  sesti yritystoiminnan ja elinkeinoelämän piirissä.     suus, johon jo vuosikymmenien ajan on pyritty
723:     On huomattava, että PTI saa kaukopuhelutu-          mm. aluepolitiikan avulla. Silloin kun PTI tuot-
724:  loista neljä viidettäosaa päivällä käytettävistä nk.   taa merkittävästi ylijäämiä, on poliittisen päätök-
725:  korkeammasta taksasta. Juuri siihen aikaan elin-       sentekijän voitava mielestämme yhteensovittaa
726:  keinoelämä käyttää puheena olevia palveluja.           puhelin- ja teleliikenne sekä aluepolitiikka niin
727:  Onko televeron periminen ensikädessä se toimen-        yksityisten palvelujen käyttäjien kuin yritystoi-
728:  pide, jota kehitysalueilla tarvitaan, vai kaukopu-     minnankin kannalta.
729: 
730: 428500162V
731: 2                                     1985 vp. -     .KK n:o 2
732: 
733:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          ja niiden tuotto sopusoinnussa harjoitet-
734: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-            tavan aluepolitiikan ja sen tavoitteiden
735: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen          kanssa, ja sen lisäksi,
736: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
737:                                                              milloin Hallitus aikoo alentaa ainakin
738:          Milloin Hallitus aikoo suorituttaa selvi-         Pohjois- ja Itä-Suomessa kaukopuhelu-
739:        tyksen siitä, ovatko kaukopuhelumaksut              maksuja?
740: 
741:     Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
742: 
743:                                              Lauri Impiö
744:                                          1985 vp. -     KK n:o 2                                           3
745: 
746: 
747: 
748: 
749:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
750: 
751:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kaukopuhelinliikenteen kustannukset, ei perustu
752: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           voimassa olevaan lainsäädäntöön.
753: olette 7 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn kir-              Kaukopuhelinliikenteen tulot tuloutetaan ko-
754: jeenne n:o 58 ohella toimittanut valtioneuvoston        konaisuudessaan valtiolle kertyvien tulojen posti-
755: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       siirtotulotilille. Posti- ja telelaitos ei voi näitä1
756: taja Impiön näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         tuloja käyttää lainkaan. Tämän vuoksi on har-
757: myksestä n:o 2:                                         haanjohtavaa puhua tässä yhteydessä posti- ja
758:            Milloin Hallitus aikoo suorituttaa selvi-    telelaitoksen tuloista. Samasta syystä on myös
759:         tyksen siitä, ovatko kaukopuhelumaksut          virheellinen kysymyksen perusteluihin sisältyvä
760:         ja niiden tuotto sopusoinnussa harjoitet-       käsitys, että kaukopuhelinliikenteen tuotolla tue-
761:         tavan aluepolitiikan ja sen tavoitteiden        taan harvaan asuttujen alueiden teleliikennettä.
762:         kanssa, ja sen lisäksi,                         Posti- ja telelaitos toimii yksinomaan niiden
763:            milloin Hallitus aikoo alentaa ainakin       määrärahojen puitteissa, jotka sille eduskunnan
764:         Pohjois- ja Itä-Suomessa kaukopuhelu-           myötävaikutuksella valtion tulo- ja menoarviossa
765:         maksuja?                                        osoitetaan. Televerkon kehittämisen osalta
766:                                                         (mom. 31.94. 71.1.) vahvistetaan määrätahan
767:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        käyttösuunnitelma tulo- ja menoarviossa. Siinä
768: ti seuraavaa:                                           on eduskunnan päätöksellä tarkkaan osoitettu,
769:                                                         mikä osuus määrärahasta saadaan käyttää kauko-
770:    Puhelinpalvelujen taso on Suomessa korkeaa           puhelintoimeen, paikallispuhelintoimeen, lennä-
771: kansainvälistä luokkaa. Samalla puhelinpalvelu-         tintoimeen jne. Näiden toimintojen subventointi
772: jen maksut kaukopuhelut mukaan lukien ovat              kaukopuhelinliikenteestä kertyvillä tuloilla ei ole
773: useimpiin teollistuneisiin maihin verrattuna var-       mahdollista.
774: sin alhaisella tasolla. Televeron korotusvaikutus
775: ei ole muuttanut tätä yleiskuvaa. Verottomat                Tietoliikennekulut (posti- ja telepalvelut yh-
776: kaukopuhelumaksut ovat reaalisesti halventuneet         teensä) eivät yleisesti ottaen muodosta merkittä-
777: vuodesta 1976 lähtien noin 50 prosenttia.               vää osuutta yritystoiminnan kokonaiskuluista.
778:    Kaukopuhelumaksuista kertyvät tulot on sa-           Tietoliikennekulujen osuus teollisuuden, raken-
779: moin kuin muutkin valtion tulot merkittävä              nustoiminnan ja kaupan liikevaihdosta vaihteli
780:                                                         1970-luvulla 2-4,5 promilleen. Samaan aikaan
781: valtion vuotuiseen tulo- ja menoarvioon brutto-
782:                                                         tietoliikennekulut olivat 3-5 prosenttia pank-
783: määrin niin, ettei menoja vähennetä tuloista.
784: Kaukopuhelumaksujen perusteet ja korotustarve           kien ja vakuutuslaitosten hoitokuluista.
785: käsitellään tulo- ja menoarvioesityksen valmiste-           Posti- ja telelaitoksen teletoiminnassa alueelli-
786: lun yhteydessä ja maksujen korotus saatetaan            nen tasa-arvo on mm. tariffirakenteen muodossa
787: tulo- ja menoarvioesityksen perusteluissa edus-         otettu varsin hyvin huomioon. Sen sijaan aluepo-
788: kunnan tietoon (mom. 14.04.04). Maksujen                litiikan hoitaminen siten, että kehitysalueiden
789: mahdollinen korottaminen toteutetaan puhelin-           puhelumaksuja alennettaisiin verrattuna muu-
790: maksuista annettavana asetuksella yleensä välittö-      hun maahan, ei voida katsoa järkeväksi menette-
791: mästi sen jälkeen, kun hallituksen esitys tulo- ja      lyksi. Aluepolitiikkaa on hoidettava muilla kei-
792: menoarvioksi on annettu eduskunnalle. Kauko-            noilla.
793: puhelumaksuja vahvistettaessa otetaan huomioon             Edellä olevan johdosta hallitus toteaa, että
794: paitsi posti- ja telelaitoksen kustannusten katta-      nykyinen tilanne ei edellytä erityisten selvitysten
795: minen myös valtion tulo- ja menoarvioon sisälly-        tekemistä ja että hallitus harkitsee kulloinkin
796: tettävien menojen kattaminen ja siihen liittyvät        erikseen kaukopuhelumaksujen muutostarvetta
797: valtion tulotarpeet. Kysymykseen sisältyvä käsi-        eikä katso kaukopuhelumaksujen alentamista
798: tys, jonka mukaan kaukopuhelumaksuja ei saisi           vain tiettyä aluetta koskevana tarkoituksenmukai-
799: vahvistaa siten, että niistä kertyvät tulot ylittävät   seksi.
800:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1985
801: 
802:                                                                      Liikenneministeri Matti Luttinen
803: 4                                       1985 vp. -- KJ( n:o 2
804: 
805: 
806: 
807: 
808:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
809: 
810:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           av dem överstiger kostnaderna för fjärrsamtalstra-
811: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         fiken, grundar sig inte på gällande lagstiftning.
812: 58 av den 7 februari 1985 till vederbörande                lnkomsterna av fjärrsamtalstrafiken inkomst-
813: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     förs i sin helhet på ett postgiroinbetalningskonto
814: av riksdagsman Impiö undertecknade spörsmål nr         för inkomster till staten. Post- och televerket kan
815: 2:                                                     inte alls använda dessa inkomster. Det är därför
816:                                                        vilseledande att i detta sammanhang tala om
817:           När ämnar Regeringen låta utreda hu-         post- och televerkets inkomster. Av samma orsak
818:        ruvida fjärrsamtalsavgifterna och intäkter-     är även den av motiveringen till spörsmålet
819:        na av dem överensstämmer med den                framgående uppfattningen att teletrafiken på
820:        regionalpolitik som skall bedrivas och           glest befolkade områden stöds med intäkterna av
821:        med dess målsättning, och                       fjärrsamtalstrafiken oriktig. Post- och televerket
822:           när ämnar Regeringen därutöver sänka         verkar enbart inom ramen för de anslag som med
823:        fjärrsamtalsavgifterna, åtminstone i norra       riksdagens medverkan anvisas det i statsförslaget.
824:        och östra Finland?                              Vad beträffar utvecklandet av telenätet fastställs
825:                                                         dispositionsplanen för ifrågavarande anslag
826:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         (mom. 31.94.71.1) i statsförslaget. 1 denna är
827: anföra följande:                                        genom riksdagsbeslut noggrant angivet hur
828:                                                         mycket av anslaget som får användas för fjärrsam-
829:    Telefontjänsternas nivå är i Finland hög inter-      talstrafiken, hur mycket för lokaltelefontrafiken,
830: nationellt sett. Samtidigt är avgifterna för tele-      hur mycket för telegraftrafiken osv. Det är inte
831: fontjänsterna, fjärrsamtalen inbegripna, på en          möjligt att subventionera dessa funktioner med
832: rätt låg nivå jämfört med flertalet industrialisera-    inkomster av fjärrsamtalstrafiken.
833: de länder. Teleskattens förhöjande inverkan har            Kostnaderna för post- och telekommunikatio-
834: inte ändrat denna generella bild. Skatten från-        nerna utgör allmänt taget inte någon betydande
835: räknad har fjärrsamtalsavgifterna reellt sjunkit       andel av totalomkostnaderna vid företagsverk-
836: med ca 50 procent sedan 1976.                          samhet. Dessa kostnaders andel i industrins,
837:    lnkomsterna av fjärrsamtalsavgifterna skall lik-    byggnadsverksamhetens och handelns omsätt-
838: som statens övriga inkomster upptas i det årliga       ning varierade under 1970-talet mellan 2 och 4,5
839: statsförslaget till bruttobelopp sålunda att utgif-    promille. Samtidigt utgjorde kostnaderna för
840: terna inte avdras från inkomsterna. Grunderna          post- och telekommunikation 3--5 procent av
841: för fjärrsamtalsavgifterna och behovet av att höja     bankernas och försäkringsanstalternas förvalt-
842: dem behandlas i samband med utarbetandet av            ningskostnader.
843: statsverkspropositionen, och avgiftsförhöjningar           1 post- och televerkets televerksamhet har den
844: bringas till riksdagens kännedom i motiveringen        regionala likställdheten beaktats rätt väl, bl.a. i
845: till statsverkspropositionen (mom. 14.04.04). En       tariffstrukturen. Däremot kan det inte anses vara
846: eventuell förhöjning av avgifterna verkställs ge-      förnuftigt att förfara så, att regionalpolitiken
847: nom en förordning om telefonavgifter, i allmän-        sköts genom att samtalsavgifterna inom utveck-
848: het omedelbart efter det att regeringens proposi-      lingsområdena sänks jämfört med landet i övrigt.
849: tion angående statsförslaget avlåtits till riksda-     Regionalpolitiken måste skötas med andra me-
850: gen. Vid fastställandet av fjärrsamtalsavgifterna      del.
851: beaktas förutom täckandet av post- och televerk-           På grund av det ovan anförda konstaterar
852: ets kostnader även täckandet av de utgifter som        regeringen att den nuvarande situationen inte
853: upptas i statsförslaget och statens behov av in-       förutsätter några särskilda utredningar och att
854: komster i samband därmed. Den av spörsmålet             regeringen varje gång särskilt prövar behovet av
855: framgående uppfattningen att fjärrsamtalsavgif-         en ändring i fjärrsamtalsavgifterna och inte anser
856: terna inte skulle få fastställas så, att inkomsterna    en sådan sänkning av fjärrsamtalsavgifterna som
857:                                                         endast berör ett visst område vara ändamålsenlig.
858:      Helsingfors den 8 mars 1985
859: 
860:                                                                         Trafikminister Matti Luttinen
861:                                                1985 vp.
862: 
863: Kirjallinen kysymys n:o 3
864: 
865: 
866: 
867: 
868:                                   E. Laine ym.: Mökkiasutuksen synnyn estämisestä Saaristomeren
869:                                      kansallispuiston rajalla
870: 
871: 
872:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
873: 
874:    Dragsfjärdin saaristomaista rantamaisemaa uh-     tajien elinkeinolle pahimmassa tapauksessa jopa
875: kaa Saaristomeren kansallispuiston rajalla jätti-    kuoliniskua. Myös vesistöt ovat haavoittuvia, kos-
876: läismäinen mökkiasutus. Konstsamfundet-nimi-         ka ko. alueella on paljon matalia vesiä. Eräät
877: nen säätiö ja sen tytäryhtiö Insulanova Oy esittä-   kasviharvinaisuudet korostavat myös alueen ar-
878: vät omistamansa 301 hehtaarin alueen kaavoitta-      voa.
879: mista 150 mökin rakentamista varten.                    Kunnan asukkaiden keskuudessa on nousemas-
880:    Konstsamfundet-säätiöllä on Dragsfjärdin kun-     sa vastalauseaalto rantojen ja saarten säilyttämi-
881: nassa omistuksessaan runsas 80 kilometriä ranta-     seksi ja kaavoitussuunnitelmien torjumiseksi. On
882: viivaa ja noin 3 500 hehtaaria maata. Nyt kaavoi-    esitetty myös vaatimuksia alueen saattamisesta
883: tettavaksi esitetään 28 kilometriä rantaviivaa.      rakennuskieltoon. Kuntalaisten keskuudessa on
884:                                                      esitetty myös vaatimuksia valtiovaltaan erityisesti
885:    Dragsfjärdissä on nykyisellään jo noin 1 700
886:                                                      ympäristöministeriöön päin ja vaadittu, että val-
887: mökkiä. Nyt kaavailtu 150 tontin lisäys olisi
888:                                                      tio lunastaisi ko. alueita osaksi Saaristomeren
889: luonnolle hyvin tuhoisa. Ensinnäkin se aiheuttai-
890:                                                      kansallispuistoa.
891: si uhan Saaristomeren kansallispuistolle rajautu-
892: essaan siihen. Puiston tarkoitusta häirittäisiin        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
893: kiinteällä, vilkkaalla kesäasutuksella. Kansallis-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
894: puistoon liittyvä luonnonsuojelutoiminta häiriy-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
895: tyisi niinikään. Maisemalliset arvot hukkuisivat,    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
896: samoin kulttuurihistorialliset arvot, joita mm.                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
897: 1 600-luvun laivojen ankkuripaikat ja muisto-               siin jättiläismäisen mökkiasutuksen syn-
898: merkit edustavat.                                           nyn estämiseksi Saaristomeren kansallis-
899:    150 uuden tontin kaavoittaminen ja rakenta-              puiston rajalla esimerkiksi lunastamalla
900: minen merkitsisi kuntalaisten vapaa-ajan virkis-            kyseiset alueet osaksi Saaristomeren kan-
901: tyskäytön rajoittamista ja myöskin ammattikalas-            sallispuistoa?
902: 
903:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
904: 
905:          Ensio Laine                    Heli Astala                     Marja-Liisa Salminen
906:          Anna-Liisa Jokinen             Sten Söderström                 Seppo Toiviainen
907: 
908: 
909: 
910: 
911: 428500191T
912: 2                                     1985 vp. -    KK n:o 3
913: 
914: 
915: 
916: 
917:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
918: 
919:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tuurihistorialtaan arvokas. Rantakaavahankkeet
920: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       koskevat kuitenkin vain osaa tästä alueesta. Kaa-
921: olette 7 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn kir-      voitushanke koskee kolmea eri osa-aluetta. Luon-
922: jeenne n:o 59 ohella toimittanut valtioneuvoston    nonsuojelun kannalta arvokkain näistä on Purun-
923: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-   pään-Jungfruholmenin alue.
924: taja Ensio Laineen ym. kirjallisesta kysymyksestä
925: n:o 3, jossa tiedustellaan:                            Paraikaa selvitetään voidaanko loma-asutusta
926:                                                     mahdollisesti sijoittaa Konstsamfundetin alueille
927:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      siten, ettei se pilaa arkoja luonnonalueita eikä
928:        siin jättiläismäisen mökkiasutuksen syn-     aiheuta maisemavaurioita tai muuta haittaa. Asi-
929:        nyn estämiseksi Saaristomeren kansallis-     anmukaisinta olisi, että Dragsfjärdin kunta laatisi
930:        puiston rajalla esimerkiksi lunastamalla     alueelle rantojen käyttöä koskevan osayleiskaa-
931:        kyseiset alueet osaksi Saaristomeren kan-    van, jossa määritellään rakentamiseen soveltuvat
932:        sallispuistoa?                               alueet ja niiden rakennusoikeus. Osayleiskaavan
933:                                                     laatimista varten alueelle olisi annettava raken-
934:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       nuslain mukainen rakennuskielto.
935: seuraavaa:
936:    Ympäristöministeriöllä on tiedossa Konstsam-       Ympäristöministeriö seuraa kaavoituksen ja ra-
937: fundet-nimisen yhdistyksen rantakaavoitushanke      kentamisen kehittymistä tällä saaristo- ja rannik-
938: juuri Saaristomeren kansallispuiston rajausalueen   koluonnon suojelun kannalta tärkeällä alueella.
939: itäpuolella Dragsfjärdin kunnassa.                  Tarvittaessa ryhdytään toimiin alueen osien
940:    Tämä kansallispuiston rajausalueen itäpuoli-     ~~nkkimiseksi valtiolle luonnonsuojelutarkoituk-
941: neo alue on maisemaltaan, luonnoltaan ja kult-      sun.
942: 
943:     Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1985
944: 
945:                                                                   Ympäristöministeri Matti Ahde
946:                                        1985 vp. -    KK n:o 3                                        3
947: 
948: 
949: 
950: 
951:                                Till Riksdagens Herr Taimao
952: 
953:     1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        endast en del av detta område Planläggnings-
954:                                                                                       0
955: 
956: 
957: 
958: 
959: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       projektet gälier tre olika delområdeno Med tanke
960: 59 av den 7 februari 1985 tili vederbörande          på naturskyddet är Purunpää-Jungfruholmen det
961: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   värdefuliaste av dessao
962: av riksdagsman Ensio Laine mofl. undertecknade
963:                                                         Som bäst utreds det om semesterbebyggelse
964: spörsmål nr 3:
965:                                                      eventuelit kan inplaceras på Konstsamfundets
966:            Har Regeringen för avsikt att vidtaga     ägor så, att den inte förstör de känsliga naturom-
967:        åtgärder i syfte att förhindra uppkomsten     rådena och inte helier medför skador på landska-
968:        av en enorm stugbebyggelse vid gränsen        pet eller andra olägenheter Det mest ändamåls-
969:                                                                                  0
970: 
971: 
972: 
973: 
974:        tili Skärgårdshavets nationalpark, genom      enliga skulle vara att Dragsfjärd kommun för
975:        att toex. lösa in områdena och göra dem       området uppgjorde en delgeneralpian rörande
976:        tili en del av nationalparken?                strandanvändningeno 1 denna pian skulie de
977:                                                      områden som är lämpliga för byggande liksom
978:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     även byggnadsrätten definieraso För uppgörandet
979: anföra följande:                                     av en delgeneralpian borde för området utfärdas
980:                                                      byggnadsförbud enligt byggnadslageno
981:    Miljöministeriet känner tili Konstsamfundets
982: strandplaneprojekt i den östra delen av gränsom-        Miljöministeriet följer utvecklingen beträffan-
983: rådet intili Skärgårdshavets nationalpark i Drags-   de planläggningen och utbyggandet av detta
984: fjärds kommun.                                       område, som är så viktigt med tanke på skyddan-
985:    Detta område i den östra delen av nationalpar-    det av naturen i skärgården och vid kusteno Vid
986: kens gränsområde är ett värdefulit område, såväl     behov kommer åtgärder att vidtas för att staten
987: i fråga om landskap och natur som i kulturhisto-     skali kunna överta delar av området för na-
988: riskt hänseendeo Strandplaneprojektet gäller dock    turskyddsändamålo
989: 
990:      Helsingfors den 15 mars 1985
991: 
992:                                                                          Miljöminister Matti Ahde
993: 1
994: 1
995:  1
996:   1
997:   1
998:    1
999:     1
1000:     1
1001:      1
1002:       1
1003:       1
1004:        1
1005:         1
1006:         1
1007:          1
1008:           1
1009:           1
1010:            1
1011:             1
1012:             1
1013:              1
1014:               1
1015:                                                1985 vp.
1016: 
1017: Kirjallinen kysymys n:o 4
1018: 
1019: 
1020: 
1021: 
1022:                                   Jokela: Ajoneuvojen vastavuoroisesta verotuskohtelusta
1023: 
1024: 
1025:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1026: 
1027:    Moottoriajoneuvoverosta annetun lain täytän-       voilta peritään ao. maassa suhteellisen raskaat
1028: töönpanosta ja soveltamisesta annetun asetuksen       verot ja kuljetuksiin liittyvät veronluonteiset
1029: (412/77) 9 a §:n mukaan vieraassa maassa rekis-       maksut.
1030: teröidyt, Suomessa tilapäisesti käytettävät pa-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1031: ketti-, kuorma- ja linja-autot voidaan vastavuo-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1032: roisuuden ehdoin vapauttaa Suomen moottori-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1033: ajoneuvoverosta. Lainsäädännön eräänä tavoittee-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1034: na on varmistaa, että jos moottoriajoneuvoverosta
1035: ei ole sovittu ao. vieraan valtion kanssa, niin                 Onko Hallitus tietoinen edellä mainit-
1036: veroja kannetaan tasapuolisesti molemmin puo-                tujen maiden (Itävalta ja Sveitsi) suoma-
1037: lin.                                                         laisiin ajoneuvoihin kohdistamista verois-
1038:                                                              ta ja veronluonteisista maksuista sekä
1039:   Tällä hetkellä vastavuoroisuuden periaate ei               suomalaisten liikenteenharjoittajien kil-
1040: kuitenkaan ole toteutunut Itävallan ja Sveitsin              pailuaseman heikkenemisestä, ja jos on,
1041: osalta. Mainitut maat ovat joko yksipuolisesti                  mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
1042: korottaneet verotasoaan tai sitten verottaneet ul-           saattaakseen suomalaisen verolainsäädän-
1043: komaisia ajoneuvoja täysin yksipuolisesti. Näin              nön soveltamisen näiltä osin soimimiem-
1044: ollen tällaisten maiden ajoneuvot kilpailevat suo-           me kansainvälisten sopimusten edellyttä-
1045: malaisten ajoneuvojen kanssa maksamatta tasa-                mälle vastavuoroisen verotuskohtelun ta-
1046: puolisesti veroa siinä, missä suomalaisilta ajoneu-          solle?
1047: 
1048:     Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
1049: 
1050:                                              Mikko ) okela
1051: 
1052: 
1053: 
1054: 
1055: 4285001748
1056: 2                                      1985 vp. -     KK n:o 4
1057: 
1058: 
1059: 
1060: 
1061:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1062: 
1063:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vapautettu sopimusten ehdoin ja niiden rajoissa
1064: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         asetuksen 9 §:ssä säädetystä kiinteästä verosta.
1065: olette 7 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn kir-        Yleissopimuksiin perustuva keskimääräinen ve-
1066: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      rottomuus koskee ajoneuvojen liikennöimistä ja
1067: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       hallinnasta kannettavia veroja ja maksuja. Tie- ja
1068: Jokelan näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä    siltamaksuja sekä kulutusveroja ja -maksuja se
1069: n:o 4:                                                sen sijaan ei koske.
1070:                                                          Kuten edellä mainittiin, valtiovarainministe-
1071:            Onko Hallitus tietoinen edellä mainit-     riön päätöksellä voidaan vastavuoroisuuden pe-
1072:         tujen maiden (Itävalta ja Sveitsi) suoma-     rusteella alentaa ulkomailla rekisteröidyistä ajo-
1073:         laisiin ajoneuvoihin kohdistamista verois-    neuvoista tilapäisestä Suomessa käytöstä perittä-
1074:         ta ja veronluonteisista maksuista sekä        vää kiinteää ja kulutusveroa. Tavoitteena onkin
1075:         suomalaisten liikenteenharjoittajien kil-
1076:                                                       ollut vastavuoroisen verottomuuden tai veron-
1077:         pailuaseman heikkenemisestä, ja jos on,
1078:                                                       alennusten toteuttaminen aina, kun siihen on
1079:            mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        tullut tilaisuus. Valtiovarainministeriön päätök-
1080:         saattaakseen suomalaisen verolainsäädän-      sellä Sveitsissä rekisteröidyt ajoneuvot on vapau-
1081:         nön soveltamisen näiltä osin soimimiem-       tettu kiinteästä ja kulutusverosta sekä itävaltalai-
1082:         me kansainvälisten sopimusten edellyttä-      set ajoneuvot kulutusverosta.
1083:         mälle vastavuoroisen verotuskohtelun ta-
1084:                                                          Sveitsissä on kuluvan vuoden alusta ryhdytty
1085:         solle?
1086:                                                       perimään tienkäyttöveroa, jonka määrä vuoro-
1087:                                                       kaudelle laskettuna on Suomen rahana noin
1088:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      38,20 markkaa ajoneuvolta. Raskaasta ajonevoyh-
1089: ti seuraavaa:                                         distelmästä joudutaan suorittamaan tämä määrä
1090:    Moottoriajoneuvoverosta annetun lain (722/         kaksinkertaisena, eli vero on 76,40 markkaa vuo-
1091: 66) 34 §:n 2 momentin mukaan ulkomailla               rokaudelta. Itävallassa on toteutettu tonnikilo-
1092: rekisteröidystä Suomeen tilapäistä käyttöä varten     metriltä perittävän veron korotuksia siten, että
1093: tuodusta ajoneuvosta on suoritettava moottori-        vero on Suomen rahassa laskien n. 0,108 mark-
1094: ajoneuvoverona kiinteää veroa jokaiselta kalente-     kaa tonnikilometriltä.
1095: rivuorokaudelta, jona ajoneuvoa käytetään Suo-           Arvioitaessa näiden verojen merkitystä suoma-
1096: messa, sekä lisäksi kulutusveroa Suomessa ajetta-     laisten liikenteenharjoittajien kilpailuaseman
1097: van matkan perusteella asetuksessa tarkemmin          kannalta sveitsiläisiin ja itävaltalaisiin liikenteen-
1098: säädettävällä tavalla. Lainkohdan mukaan valtio-      harjoittajiin nähden on todettava, että Suomen
1099: varainministeriöllä on oikeus vastavuoroisuuden       ja näiden maiden välisessä liikenteessä on suh-
1100: ehdoin myöntää vapautus näistä veroista tai alen-     teellisen vähän sveitsiläisiä tai itävaltalaisia ajo-
1101: taa niitä.                                            neuvoja. Esimerkiksi vuonna 1984 Suomeen saa-
1102:    Kiinteän ja kulutusveron määristä on säädetty      pui kaikkiaan 71 sveitsiläistä ja 118 itävaltalaista
1103: moottoriajoneuvoverosta annetun lain täytän-          kuorma-autoa,       kun     maahan saapuneiden
1104: töönpanosta ja soveltamisesta annetun asetuksen       kuorma-autojen yhteismäärä tuona vuonna oli
1105: (724/66) 9 §:ssä. Kiinteän veron määrä on nykyi-      lähes 110 000 kappaletta. Tästä noin 55 prosent-
1106: sin ajoneuvon laadusta riippuen 40-75 markkaa         tia oli suomalaisia kuorma-autoja. Sveitsiläisten
1107: vuorokaudelta. Kulutusveroa peritään samoin           ja itävaltalaisten ajoneuvojen ei käytännössä voi-
1108: ajoneuvon laadun mukaan 0,25-1,20 markkaa             da katsoa aiheuttavan merkittävää kilpailutekijää
1109: ajokilometriltä, kuitenkin tietyt vähimmäismää-       suomalaisille ulkomaanliikenteen harjoittajille.
1110: rät ajoneuvon Suomessa olon kalenterivuorokau-           Näissä maissa toteutetut verotustoimenpiteet
1111: silta. Asetuksen 9 a §:n nojalla on säännöksessä      ovat kuitenkin ristiriidassa vastavuoroiseen verot-
1112: mainittuihin kansainvälisiin tieliikenteen verotta-   tomuuteen pyrkimisen kanssa, jota Suomessa on
1113: mista koskeviin yleissopimuksiin liittyneet maat      pidetty ensisijaisena tavoitteena. Eräissä maissa
1114:                                        1985 vp. -     KK n:o 4                                            3
1115: 
1116: on käytettävissä olevien tietojen mukaan joko jo      mahdollisimman laaja verottomuus, veronkoro-
1117: toteutettu vastatoimia näille veronkorotuksille       tustoimiin on meillä yleensä ryhdytty maltillisesti
1118: taikka ollaan harkitsemassa tällaisia vastatoimia.    pyrkimällä ensin selvittämään muut vaihtoehtoi-
1119: Valtiovarainministeriö seuraa kansainvälisen ti-      set mahdollisuudet. Näin tullaan tekemään myös
1120: lanteen kehitystä tässä kohden ja tulee tarvittaes-   Sveitsin ja Itävallan kohdalla. Kansainväliset so-
1121: sa myös ryhtymään toimenpiteisiin käytettävissä       pimukset eivät sellaisenaan kysymyksessä esitetyl-
1122: olevin keinoin. Kun yleistavoitteena kuitenkin        lä tavalla edellytä Suomen korottavan sveitsiläisil-
1123: on kansainvälisen liikenteen helpottaminen ja         tä ja itävaltalaisilta ajoneuvoilta perittäviä veroja.
1124: 
1125:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1985
1126: 
1127:                                                                             Ministeri Pekka Vennamo
1128: 4                                      1985 vp. -     KK n:o 4
1129: 
1130: 
1131: 
1132: 
1133:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
1134: 
1135:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         fasta skatt varom stadgas i 9 §. Den genomsnitt-
1136: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        liga skattefrihet som bygger på konventioner
1137: den 7 februari 1985 tili vederbörande medlem av       avser skatter och avgifter som uppbärs för trafike-
1138: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     ring med och innehav av fordon. Däremot gälier
1139: dagsman Jokela undertecknade spörsmål nr 4:           skattefriheten inte väg- och broavgifter elier kon-
1140:                                                       sumtionsskatter och -avgifter.
1141:           Är Regeringen medveten om de skatter
1142:                                                          Såsom ovan nämnts är det möjligt att genom
1143:        och avgifter av skattenatur som i de ovan      finansministeriets beslut på basen av ömsesidig-
1144:        nämnda länderna (Österrike och Schweiz)        het nedsätta den fasta skatt och den konsum-
1145:        gäller finska fordon samt om det försva-       tionsskatt som uppbärs för fordon som registre-
1146:        gade konkurrensläget för finska trafikid-      rats utomlands och tilifäliigt används i Finland.
1147:        kare, och om så är,
1148:                                                       Målsättningen har i själva verket varit att alitid
1149:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       när det funnits tilifälie tili detta genomföra
1150:        för att tiliämpningen av den finska skat-      ömsesidig skattefrihet elier skattenedsättningar.
1151:        telagstiftningen i dessa avseenden skali       Genom finansministeriets beslut har fordon som
1152:        motsvara den nivå på ömsesidig behand-         är registrerade i Schweiz befriats från fast skatt
1153:        ling i skattehänseende som förutsätts i de     och konsumtionsskatt samt österrikiska fordon
1154:        internationelia avtal som Finland slutit?      från konsumtionsskatt.
1155:                                                          I Schweiz uppbärs sedan början av detta år en
1156:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       vägtrafikskatt, som i finska pengar uppgår tili ca
1157: anföra följande:                                      38,20 mk per fordon och dygn. För tunga
1158:     Enligt 34 § 2 mom. lagen om skatt på motor-       fordonskombinationer måste man erlägga dub-
1159: fordon (722/66) skali för fordon som registrerats     belt belopp, dvs. 76,40 mk per dygn. I Österrike
1160: i utlandet och därifrån införts tili Finland för      har den skatt som uppbärs per tonkilometer höjts
1161: tilifäliigt bruk i motorfordonsskatt erläggas fast    så, att skatten i finska pengar är ca 0,108 mk per
1162: skatt för varje kalenderdygn, under vilket fordo-     tonkilometer.
1163: net används i Finland, samt dessutom komsum-             Vid en bedömning av dessa skatters betydelse
1164: tionskatt på grundval av den sträcka som körs i       för de finska trafikidkarnas konkurrensläge i
1165: Finland, i enlighet med vad genom förordning          förhåliande tili schweiziska och österrikiska tra-
1166: närmare stadgas. Enligt lagrummet har finansmi-       fikidkare, kan det konstateras att det finns rela-
1167: nisteriet rätt att under villkor av ömsesidighet      tivt få schweiziska och österrikiska fordon i trafik
1168: bevilja befrielse från dessa skatter eller nedsätta   melian Finland och dessa länder. T.ex. år 1984
1169: dem.                                                  anlände tili Finland sammanlagt 71 schweiziska
1170:     Angående storleken av den fasta skatten och       och 118 österrikiska lastbilar, medan totalantalet
1171: konsumtionsskatten är stadgat i 9 § förordningen      lastbilar som det året kom tili landet var närmare
1172: angående verkstäliighet och tiliämpning av lagen      110 000. Av detta antal var ca 55 % finska
1173: om skatt på motorfordon (724/66). Den fasta           lastbilar. De schweiziska och österrikiska fordo-
1174: skatten uppgår numera beroende av fordonets art       nen kan inte i praktiken anses utgöra någon
1175: tili 40-75 mk per dygn. I konsumtionsskatt            konkurrensfaktor av betydelse för finska idkare av
1176: uppbärs, likaså beroende av fordonets art, 0,25-      u trikestrafik.
1177: 1,20 mk per körkilometer, dock vissa minimi-             De beskattningsåtgärder som vidtagits i dessa
1178: belopp för varje kalenderdygn fordonet är i           Iänder strider dock mot den strävan tili ömsesidig
1179: Finland. Med stöd av förordningens 9 a § har de       skattefrihet som i Finland varit det primära
1180: Iänder som biträtt de konventioner rörande be-        målet. Enligt tiligfngliga uppgifter har man i
1181: skattning av internationeli vägtrafik, vilka nämns    vissa Iänder antingctn redan skridit tili motåtgär-
1182: i stadgandet, på de i konventionerna nämnda           der mot dessa sbttehöjningar elier överväger
1183: vilikoren och inom deras gränser befriats från den    man dylika motåtgärder. Finansministeriet följer
1184:                                       1985 vp. -    KK n:o 4                                        5
1185: 
1186: utvecklingen av det internationella läget i detta   skattehöjningar och i stället först försökt utreda
1187: avseende och kommer vid behov också att vidta       alternativa möjligheter. Så kommer man att
1188: erforderliga åtgärder med tillbudsstående medel.    förfara också i fråga om Schweiz och Österrike.
1189: Emedan det allmänna målet dock är underlättan-      De internationella avtalen förutsätter inte som
1190: de av den internationella trafiken och en så        sådana, på det sätt som anförts i spörsmålet, att
1191: omfattande skattefrihet som möjligt, har man        Finland höjer de skatter som uppbärs av
1192: hos oss i allmänhet varit måttfull i fråga om       schweiziska och österrikiska fordon.
1193: 
1194:      Helsingfors den 12 mars 1985
1195: 
1196:                                                                          Minister Pekka Vennamo
1197: 1
1198: 1
1199: 1
1200:     1
1201:     1
1202:     1
1203:         1
1204:         1
1205:         1
1206:             1
1207:             1
1208:             1
1209:                 1
1210:                 1
1211:                 1
1212:                     1
1213:                     1
1214:                     1
1215:                         1
1216:                         1
1217:                         1
1218:                             1
1219:                                                 1985 vp.
1220: 
1221: Kirjallinen kysymys n:o 5
1222: 
1223: 
1224: 
1225: 
1226:                                    Holvitie ym.: Transpoint-kuljetusjärjestelmän uhasta ammattimai-
1227:                                        selle kuorma-autoliikenteelle
1228: 
1229: 
1230:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1231: 
1232:    Valtionrautateiden ja Oy Pohjolan Liikenne             Edellä mainitun perusteella olisi syytä tutkia,
1233: Ab:n yhteistyönä kehitetty Transpoint-kuljetus-        millä keinoin Transpoint-kuljetusjärjestelmässä
1234: järjestelmä otettiin käyttöön 1 päivänä tammi-         saavutetaan em. rahtietu, vai sisällytetäänkö ali-
1235: kuuta 1985. Järjestelmän tavoitteena on lisätä         hinnoittelusta mahdollisesti aiheutuvat tappiot
1236: Transpoint-yritysten markkinaosuutta Suomen            Valtionrautateiden miljardin markan vuosialijää-
1237: tavarakul jetuksissa.                                  mään?
1238:                                                           Mikäli Valtionrautatiet ja Pohjolan Liikenne
1239:    Transpoint-kuljetusjärjestelmän      hinnoittelu    tulevat lähitulevaisuudessa lisäämään kuljetuksi-
1240: antaa aiheen olettaa, että valtio on lähtenyt          aan ja kalustoaan "halpamyynnin" ja mainon-
1241: kilpailemaan yksityisen sektorin kanssa tavaralii-     nan tuloksena aikana, jolloin ammattimaisessa
1242: kenteen markkinaosuuksista ''piilosubventoiduil-       kuorma-autoliikenteessä on huomattava määrä
1243: la'' hinnoilla, joihin kannattavuusperiaatteella       ylikapasiteettia, on kilpailutilanne sairas.
1244: toimivilla yrityksillä ei ole mitään mahdollisuutta       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1245: vastata.                                               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1246:                                                        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
1247:    Rautatiehallituksen liikenneosaston kappaleta-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1248: varajohtaja P. J. Kopperin mukaan Transpoint-
1249: kuljetusjärjestelmän tariffitaso on määritelty sel-              Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
1250: laiseksi, että se kaikissa painoluokissa jää alle             1.1.1985 alkaneen Transpoint-kuljetus-
1251: tavaralinjaliikenteen taksan. Tämän lisäksi Trans-            järjestelmän ammattimaiselle kuorma-
1252: point-kuljetusjärjestelmään liittyy rahtiluotto, jo-          autoliikenteelle aiheuttamien tappioiden
1253: ka merkitsee asiakkaille keskimäärin yhden kuu-               estämiseksi ja sen piirissä tarjoutuvan yli-
1254: kauden pituista maksuaikaa.                                   kapasiteetin käyttämiseksi?
1255: 
1256:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
1257: 
1258:          Tapio Holvitie                   Lauri Impiö                    Olavi Ronkainen
1259:          Matti Viljanen                   Tauno Valo                     Heimo Linna
1260:          Liisa Hilpelä                    Esko Almgren                   Pentti Skön
1261: 
1262: 
1263: 
1264: 
1265: 4285001693
1266: 2                                       1985 vp. -     KK n:o 5
1267: 
1268: 
1269: 
1270: 
1271:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1272: 
1273:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          teessä, jonka hoitamisessa voidaan käyttää hyväk-
1274: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-       si vaihtokuormatiloja ja kontteja.
1275: mies, lähettänyt 7 päivänä helmikuuta 1985                Uuden Transpoint-kuljetusjärjestelmän kehit-
1276: päivätyn kirjeenne ohella valtioneuvoston asian-       tämisen yhteydessä on myös uudistettu Valtion-
1277: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        rautateiden kappaletavaraliikenteen tariffi. Uusi
1278: Tapio Holvitien ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      tariffijärjestelmä on huomattavasti lähentynyt en-
1279: kysymyksestä n:o 5:                                    tiseen verrattuna liikenneministeriön tavaralii-
1280:                                                        kenteelle vahvistamaa taksajärjestelmää. Tavara-
1281:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          liikenteen kuljetuksissa sovelletaan kuitenkin
1282:        1.1.1985 alkaneen Transpoint-kuljetus-          yleisesti niin kuorma-autoliikenteessä kuin rauta-
1283:        järjestelmän ammattimaiselle kuorma-            tieliikenteessäkin sopimushinnoittelua antamalla
1284:        autoliikenteelle aiheuttamien tappioiden        alennuksia vahvistetusta taksasta. Valtionrauta-
1285:        estämiseksi ja sen piirissä tarjoutuvan yli-    teille, joka on valtion liikelaitos, on tällainen
1286:        kapasiteetin käyttämiseksi?                     mahdollisuus annettu laissa valtionrautateiden
1287:                                                        talouden hoidon yleisistä perusteista (242 150).
1288:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       Sanotun lain 3 §:n mukaan yleisten perusteiden
1289: ti seuraavaa:                                          mukaan kannettavista maksuista voidaan myön-
1290:                                                        tää alennuksia, mikäli se on liiketaloudellisesti
1291:    Transpoint-kuljetusjärjestelmän käyttöönotto        perusteltavissa.
1292: 1.1.1985 lukien Valtionrautateillä liittyy rautatei-      Kuljetuksen antajien kohdalla kuljetustavan
1293: den kappaletavaraliikenteen tervehdyttämistoi-         valintaan vaikuttavat useassa tapauksessa kuiten-
1294: menpiteisiin, joita mm. eduskunta on hyväksyes-        kin sovellettavaa hintaa enemmän kuljetusvar-
1295: sään valtion vuosien 1984 ja 1985 tulo- ja meno-       muus ja nopeus sekä muut palveluun liittyvät
1296: arviot edellyttänyt tehtäväksi. Vuoden 1985 tulo-      tekijät. Transpoint-kuljetusjärjestelmän kehittä-
1297: ja menoarvion perusteluissa todetaan mm., että         misessä onkin näitä pidetty ensimmäisellä sijalla.
1298: tuloksen paranemiselle ja liikenteen kasvulle ase-        Valtionrautateiden      kappaletavaraliikenteen
1299: tettua tavoitetta ei ole saavutettu. Tämä edellyt-     kuljetusten hoidossa lähdetään myös siitä, että
1300: tää toimenpiteiden selvää tehostamista.                oman autokaluston määrää ei lisätä. Transpoint-
1301:    Valtionrautateiden      kappaletavaraliikenteen     kuljetusjärjestelmä pyrkii sen sijaan yhteistyöhön
1302: tervehdyttämistoimenpiteisiin on kuulunut kus-         tavaralinjaliikenteen harjoittajien sekä KTK-jär-
1303: tannusten alentaminen, johon on vaikutettu             jestelmän kanssa. Tarkoitus on siis nimenomaan
1304: mm. keräily- ja jakelukustannuksia keskittämällä       hyödyntää vapaata kapasiteettia.
1305: ja kaluston käyttöastetta parantamalla. Kuljetus-         Liikenneministeriön toimesta on myös käynnis-
1306: järjestelmän kehittämistoimia on tämän lisäksi         tynyt selvitys yhdistettyjen kuljetusten eli ns.
1307: suunnattu varsinkin niihin kohtiin, joissa rauta-      huckepack-liikenteen lisäämismahdollisuuksista
1308: tieliikenteen edullisuus kuljetuskustannuksissa        Suomessa, yksi selvityksen tavoitteista on myös
1309: on maantieliikennettä parempi. Tällaista liiken-       kuorma-autoliikenteen kannattavuuden paranta-
1310: nettä on paljolti ns. osa- ja kokokuormaliiken-        mmen.
1311: 
1312:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1985
1313: 
1314:                                                                     Liikenneministeri Matti Luttinen
1315:                                           1985 vp. -     KK n:o 5                                          3
1316: 
1317: 
1318: 
1319: 
1320:                                   Tili Riksdagens Herr Talman
1321: 
1322:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen            helvagnstrafik, där man kan utnyttja växelflak
1323: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           och container.
1324: den 7 februari 1985 tili vederbörande medlem av              1 samband med utvecklingen av det nya Trans-
1325: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        point-systemet har också tariffen för Statsjärnvä-
1326: dagsman Tapio Holvitie m.fl. undertecknade               garnas styckegodstrafik förnyats. 1 järnförelse
1327: spörsmål nr 5:                                           med det tidigare närmar sig det nya tariffsyste-
1328:                                                          met märkbart de taxor trafikministeriet faststälit
1329:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         för godstrafiken. 1 godstrafikens transporter
1330:         för att motverka de förluster Transpoint-        tiliämpas dock alimänt avtalsprissättning såväl
1331:         transportsystemet, som togs i bruk               inom lastbilstrafiken som inom järnvägstrafiken,
1332:         1.1.1985, orsakar den yrkesmässiga last-         genom att man beviljar nedsättningar av den
1333:         bilstrafiken och för att utnyttja överkapa-      fastställda taxan. Statsjärnvägarna, som är ett
1334:         citeten inom denna?                              statligt affärsföretag, har givits denna möjlighet i
1335:                                                          lagen om de alimänna grunderna för statsjärnvä-
1336:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          garnas hushålining (242/50). Enligt sagda lags
1337: anföra följande:                                         3 § kan nedsättningar av enligt allmänna princi-
1338:                                                          per uppburna avgifter beviljas såvida detta kan
1339:    lbruktagandet av Transpoint-transportsystemet         affärsekonomiskt motiveras.
1340: fr.o.m. 1.1.1985 inom Statsjärnvägarna ansluter              För transporternas uppdragsgivare inverkar
1341: sig tili saneringsåtgärderna inom järnvägarnas           dock i många fali transportsäkerhet och snabbhet
1342: styckegodstrafik, vilka bl. a. riksdagen har             samt andra servicefaktorer mera än priset på valet
1343: förutsatt att skall vidtas då den godkände stats-        av transportsätt. Vid utvecklandet av Transpoint-
1344: förslagen för åren 1984 och 1985. 1 motiveringen         systemet har också dessa faktorer satts i främsta
1345: för 1985 års statsförslag konstateras bl.a. att det      rummet.
1346: mål som uppsatts för förbättring av resultatet och          1 skötseln av Statsjärnvägarnas styckegodstrafik
1347: tillväxt av trafiken inte har nåtts. Detta förutsät-     utgår man också ifrån att det egna bilbeståndet
1348: ter en klar effektivering av åtgärderna.                 inte utökas. Transpointsystemet strävar tili sam-
1349:     Tili åtgärderna för att sanera Statsjärnvägarnas     arbete med utövarna av godslinjetrafik samt med
1350: styckegodstrafik har hört en sänkning av kost-           KTK-systemet. Avsikten är således att utnyttja
1351: naderna, som man påverkat bl.a. genom att                ledig kapacitet.
1352: koncentrera uppsamlings- och distributionskost-              På trafikministeriets uppdrag har man också
1353: naderna och utnyttja materielen bättre. Utveck-          inlett en utredning om möjligheterna att utöka
1354: lingen av transportsystemet har dessutom inrik-          de kombinerade transporterna, dvs. så kaliad
1355: tats särskilt på de punkter, där järnvägstrafikens       huckepack-trafik i Finland; ett av målen för
1356: transportkostnader är förmånligare än landsvägs-         utredningen är också att förbättra lastbilstrafi-
1357: trafikens. Sådan trafik är tili stor del s.k. del- och   kens lönsamhet.
1358: 
1359:      Helsingfors den 7 mars 1985
1360: 
1361:                                                                           Trafikminister Matti Luttinen
1362:                                               1985 vp.
1363: 
1364: Skriftligt spörsmål nr 6
1365: 
1366: 
1367: 
1368: 
1369:                                  Nyby m.fl.: Om förbud mot dumpning av kemiska avfall
1370:                                    Nordsjön
1371: 
1372: 
1373:                               Tili Riksdagens Herr Taimao
1374: 
1375:    Varje år dumpas omkring 8 miljoner ton in-       England, Frankrike och Belgien. I Oslo Kommis-
1376: dustriavfall i det område som omfattas av Oslo      sionen är sagt att man före 1990 skall ha fastsla-
1377: Konventionen. I ett 2 500 kmL stort område 325      git ett slutdatum för förbränning till havs. De
1378: km sydväst om Esbjerg brännes varje år omkring      nordiska länderna Finland, Sverige, Norge, Dan-
1379: 100 000 ton starkt giftigt, klorerat avfall på      mark och Island har alla undertecknat Oslo
1380: specialfartyg inregistrerade i Singapore, Liberia   Konventionen. Godkännande av förslag i kom-
1381: och Västtyskland. 1982 mottog Nordsjön och till     missionen kräver 2 13 majoritet bland de 13
1382: en del de Skandinaviska länderna 8-9 ton delvis     medlemsländerna.
1383: okända klorerade miljögifter, 9-10 ton tungme-         Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
1384: taller och 30 000-40 000 ton saltsyra. Konsek-      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
1385: venserna för havsmiljön i förbränningsområdet är    ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
1386: sporadiskt undersökta och utföres inte regelun-     följande spörsmål:
1387: det. Det är närmast omöjligt att kontrollera
1388: bortskaffandet av avfall till sjöss.                          Har Regeringen för avsikt att stöda ett
1389:    Eftersom metoden är billig och kontrollen svag          gemensamt Nordiskt förslag till Oslo
1390: medför den att man inte aktivt går in för att              konventionen (Konvention, 15 februari
1391: finna mera försvarliga produktions- och avfalls-           1972 för att förhindra havsförorening ge-
1392: hanteringsmetoder. På miljöministrarnas konfe-             nom dumpning från skepp eller luftfar-
1393: rens om Nordsjön i slutet av 1984 kunde man                kost) om förbud mot dumpning och
1394: inte uppnå enighet om ett stopp för dumpning i             förbränning av kemiska avfall på Nord-
1395: Nordsjön främst på grund av motsånd från                   sjön?
1396: 
1397:      Helsingfors den 7 februari 1985
1398: 
1399:                      Mats Nyby                               Kaj Bärlund
1400: 
1401: 
1402: 
1403: 
1404: 428500192U
1405: 2                                       1985 vp. -- KJ( n:o 6
1406: 
1407: Kirjallinen kysymys n:o 6                                                                    Suomennos
1408: 
1409: 
1410: 
1411: 
1412:                                    Nyby ym.: Kemiallisten jätteiden Pohjanmereen upottamisen kiel-
1413:                                      tämisestä
1414: 
1415: 
1416:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1417: 
1418:    Joka vuosi upotetaan noin 8 miljoonaa tonnia        upottamisesta lähinnä Englannin, Ranskan ja
1419: teollisuusjätteitä alueelle, joka kuuluu Oslon so-     Belgian vastustuksen vuoksi. Oslon komissiossa
1420: pimuksen piiriin. Alueella, jonka suuruus on           on sanottu, että ennen vuotta 1990 päätetään
1421: 2 500 km 2 ja joka sijaitsee 325 km Esbjergistä        päivästä, jolloin merellä tapahtuva polttaminen
1422: lounaaseen, poltetaan vuosittain noin 100 000          päättyy. Pohjoismaat Suomi, Ruotsi, Norja,
1423: tonnia vahvasti myrkyllisiä kloorattuja jätteitä       Tanska ja Islanti ovat kaikki allekirjoittaneet
1424: laivoilla, jotka on rekisteröity Singaporessa, Libe-   Oslon sopimuksen. Sopimusten hyväksyminen
1425: riassa ja Länsi-Saksassa. Pohjanmereen ja eräisiin     vaatii 13 jäsenmaan 21 3 enemmistön hyväksymis-
1426: Skandinavian maihin tuli vuonna 1982 8--9              tä.
1427: tonnia osittain tuntemattomia kloorattuja ympä-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1428: ristömyrkkyjä, 9--10 tonnia raskasmetalleja ja         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1429: 30 000--40 000 tonnia suolahappoa. Polttoalu-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
1430: een meriympäristöön kohdistuvia seurauksia on          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1431: tutkittu satunnaisesti eikä tutkimuksia suoriteta
1432: säännöllisesti. On lähes mahdotonta tarkkailla                   Onko Hallituksen aikomuksena tukea
1433: merellä tapahtuvaa jätteiden hävittämistä.                    yhteispohjoismaista Oslon konvention mu-
1434:    Koska menetelmä on halpa ja tarkkailu vähäis-              kaista ehdotusta (helmikuun 15 päivänä
1435: tä siitä seuraa, ettei aktiivisesti pyritä löytämään          tehty sopimus merensaastumisen estämi-
1436: hyväksyttäviä tuotanto- ja jätteidenkäsittelytapo-            seksi laivasta tai ilma-aluksesta tapahtu-
1437: ja. Ympäristöministeriöiden Pohjanmerta koske-                valta upottamiselta) kemiallisten jättei-
1438: vassa konferenssissa vuoden 1984 lopulla ei pääs-             den Pohjanmerellä tapahtuvan upottami-
1439: ty yksimielisyyteen Pohjanmereen tapahtuvasta                 sen tai polttamisen kieltämiseksi?
1440: 
1441:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
1442: 
1443:                       Mats Nyby                                 Kaj Bärlund
1444:                                          1985 vp. -- RJC n:o 6                                            3
1445: 
1446: 
1447:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1448: 
1449:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          liuottimista myös puhdistetaan uudelleen käytet-
1450: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          täväksi.
1451: olette 7 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn kir-            Suomi on allekirjoittanut Oslon sopimuksen
1452: jeenne n:o 62 ohella lähettänyt valtioneuvoston        muuttamista ja uuden IV liitteen hyväksymistä
1453: asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäljennök-    koskevan pöytäkirjan. Merellä tapahtuvaa jätteen
1454: sen kansanedustaja Mats Nybyn ym. kirjallisesta        polttamista koskevan liitteen ratifiointi on Suo-
1455: kysymyksestä n:o 6, jossa tiedustellaan:               messa parhaillaan vireillä. Liitteen sääntöjen mu-
1456:                                                        kaan Oslon komissio kokoontuu ennen 1 päivää
1457:             Onko Hallituksen aikomuksena tukea         tammikuuta 1990 määräämään päivän, johon
1458:         yhteispohjoismaista Oslon konvention           mennessä merellä tapahtuva jätteen polttaminen
1459:         mukaista ehdotusta (helmikuun 15 päivä-        on lopetettava Pohjanmerellä.
1460:         nä 1972 tehty sopimus merensaastumisen            Pohjanmeren suojelua koskevan kansainvälisen
1461:         estämiseksi laivasta tai ilma-aluksesta ta-    konferenssin (Bremen 1984) julistuksessa on kiin-
1462:         pahtuvalta upottamiselta) kemiallisten         nitetty huomiota myös jätteiden mereen sijoitta-
1463:         jätteiden    Pohjanmerellä     tapahtuvan      miseen mukaan lukien jätteiden merellä polttami-
1464:         upottamisen tai polttamisen kieltämisek-       nen. Julistuksen mukaan jätteitä, jotka sisältävät
1465:         si?                                            sellaisia määriä aineita, jotka ovat tai voivat olla
1466:                                                        meriympäristölle haitallisia, ei saa sijoittaa Poh-
1467:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       janmereen. Suomi osallistui konferenssiin huo-
1468: ti seuraavaa:                                          mioitsijana.
1469:    Suomi on aktiivisesti osallistunut Itämeren            Pohjoismaiden ympäristöministerit käsittelivät
1470: alueen lisäksi myös muiden merialueiden suoje-         Reykjavikissa Pohjoismaiden neuvoston 33. istun-
1471: lua koskevaan kansainväliseen yhteistyöhön, ku-        non       yhteydessä     pitämässään     kokouksessa
1472: ten Pohjanmeren alueen suojeluun. Suomi on             6. 3 .198 5 useita meren pilaantumista koskevia
1473: liittynyt aluksista ja ilma-aluksista tapahtuvan       kysymyksiä. Ministerit hyväksyivät kannanotot
1474: jätteen mereen laskemisen aiheuttaman meren            jätteiden upotuksesta mereen, kemiallisten jättei-
1475: pilaantumisen ehkäisemistä koskevaan sopimuk-          den poltosta merellä, ravinteiden päästöstä ja
1476: seen (Oslon sopimus) vuonna 1979 ja on liittymi-       ydinjätteiden jälleenkäsittelylaitosten päästöistä.
1477: sensä jälkeen pyrkinyt yhdessä muiden Pohjois-            Ministerit tähdensivät, että on välttämätöntä
1478: maiden kanssa vaikuttamaan kemiallisten jättei-        vähentää kaikkien merta pilaavien haitallisten
1479: den mereen laskemisen ja merellä polttamisen           aineiden määriä ja pitoisuutta päästöissä. Jättei-
1480: vähentämiseksi ja kokonaan lopettamiseksi.             den upottaminen mereen aiheuttaa myös meren
1481:    Suomi ei ole harjoittanut Pohjanmerellä hai-        pilaantumista. Se ei ole hyväksyttävissä. Seuraa-
1482: tallisten kemiallisten jätteiden tai haitallisia ai-   vaksi onkin saatava jätteiden upottaminen Poh-
1483: neita sisältävien ruoppausmassojen mereen sijoit-      janmereen lopetetuksi. Tähän päästään määrätie-
1484: tamista. Kloorattuja orgaanisia yhdisteitä sisältä-    toisesti työskentelemällä edellä mainittujen sopi-
1485: viä jätteitä on toimitettu poltettavaksi kaksi ker-    musten mukaisessa toiminnassa ja pe.rustetuissa
1486: taa eli vuosina 1979 ja 1982. Tällaisten jätteiden     yhteistyöelimissä.
1487: polttamiseen merellä ei enää ole tarvetta, koska          Pohjoismaiden ympäristöministerit olivat myös
1488: jätettä tuottava teollinen tuotanto on lopetettu       yksimielisiä siitä, että kemiallisten jätteiden polt-
1489: eikä lähivuosina teollisuudessa ole odotettavissa      taminen merellä on lopetettava vuodesta 1990
1490: sellaisia rakennemuutoksia, jotka olennaisesti li-     lähtien. Asiaan käydään käsiksi Oslon komissios-
1491: säisivät tällaisten jätteiden syntymistä.              sa niin pian kuin se on mahdollista niiden
1492:    Teollisuudessa syntyvät muut kloorattuja hiili-     toimien yhteydessä, jotka on pantu alulle tällai-
1493: vetyjä sisältävät jätteet, mm. klooratut liuottimet,   sen polttamisen tarpeellisuuden ja sitä korvaa-
1494: voidaan käsitellä Oy Suomen Ongelmajäte Ab:n           van, maalla tapahtuvan käsittelyn mahdollisuuk-
1495: pohtolaitoksessa Riihimäellä. Osa näistä likaisista    sien selvittämiseksi.
1496: 
1497:     Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1985
1498: 
1499:                                                                       Ympäristöministeri Matti Ahde
1500: 4                                       1985 vp. -    KK n:o 6
1501: 
1502: 
1503: 
1504: 
1505:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
1506: 
1507:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           dessa orena lösningsmedel blir även renade för
1508: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        återanvändning.
1509: 62 av den 7 februari 1985 till vederbörande              Finland har undertecknat protokollet rörande
1510: medlem av statsrådet översäm avskrift av följande     en ändring i Oslo Konventionen och godkännan-
1511: av riksdagsman Mats Nyby m.fl. undertecknade          det av en ny bilaga IV. Ratificeringen av den
1512: spörsmål nr 6:                                        bilaga som gäller förbränning av avfall tili havs är
1513:                                                       just nu anhängig i Finland. Enligt bilagan sam-
1514:            Har Regeringen för avsikt att stöda ett    manträder Oslo Kommissionen före den 1 janu-
1515:         gemensamt Nordiskt förslag till Oslo          ari 1990 för att fastställa den dag då förbränning
1516:         konvemionen (Konvention, 15 februari          av avfall till havs senast skall förbjudas på
1517:         1972 för att förhindra havsförorening ge-     Nordsjön.
1518:         nom dumpning från skepp eller luftfar-           I den imernationella konferensens rörande
1519:         kost) om förbud mot dumpning och              skyddande av Nordsjön deklaration (Bremen
1520:         förbränning av kemiska avfall på Nord-        1984) har uppmärksamhet fästs såväl vid dump-
1521:         sjön?                                         ning av avfall i havet som vid förbränning av
1522:                                                       avfall till havs. Enligt deklarationen för avfall,
1523:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      som innehåller sådana mängder ämnen som är
1524: anföra följande:                                      eller kan vara skadliga för den marina miljön,
1525:    Finland har aktivt deltagit i det imernationella   inte dumpas i Nordsjön. Finland deltog i konfe-
1526: samarbetet beträffande skyddandet såväl av Ös-        rensen i egenskap av observatör.
1527: tersjöområdet som av andra havsområden, såsom            De nordiska miljöministrarna behandlade vid
1528: Nordsjö-området. Finland anslöt sig år 1979 till      ett möte 6.3.1985 i Reykjavik i samband med
1529: konventionen om förhindrande av havsförore-           Nordiska Rådets 33 session ett flertal frågor som
1530: ningar genom dumpning från fartyg och luftfar-        gällde havsföroreningarna. Ministrarna godkände
1531: tyg (Oslo-Konvemionen), och har sedan dess i          ställningstaganden som gällde dumpning av av-
1532: samverkan med de övriga nordiska länderna             fall i havet, förbränning av kemiskt avfall till
1533: försökt medverka till en reducering av eller ett      havs, utsläpp av näringsämnen och utsläpp från
1534: helt förbud mot dumpningen av kemiskt avfall i        anläggningar för återbehandling av kärnavfall.
1535: havet samt förbränning av kemiskt avfall till            Ministrarna betonade att det är nödvändigt att
1536: havs.                                                 reducera mängderna av samtliga skadliga ämnen
1537:    Finland har ime dumpat skadligt kemiskt            som förorenar havet och koncentrationerna i
1538: avfall eller muddringsmassor med skadliga äm-         utsläppen. Dumpning av avfall i havet medför
1539: nen i Nordsjön. Det har hänt två gånger, dvs. år      även förorening av havet. Dettakan inte godkän-
1540: 1979 och 1982, att avfall med klorerade organis-      nas. Följande åtgärd måste vara att dumpning av
1541: ka föreningar har levererats till förbränning. Det    avfall i Nordsjön stoppas. Detta kommer att
1542: finns ime längre behov att förbränna sådant           uppnås genom målmedvetet arbete i enlighet
1543: avfall till havs, då den industriella verksamhet      med ovannämnda konvemioner och inom de
1544: som producerat avfallet har upphört och det           samarbetsorgan som blivit tillsatta.
1545: under de närmaste åren ime är att väma sådana            De nordiska miljöministrarna var även överens
1546: strukturförändringar inom industrin som väsem-        om att förbränningen av kemiskt avfall till havs
1547: ligt skulle bidra till en ökning av denna typ av      måste upphöra från och med år 1990. Ärendet
1548: avfall.                                               kommer att behandlas inom Oslo Kommissionen
1549:    Annat avfall med klorerat kolväte som uppstår      så fort som möjligt i samband med de åtgärder
1550: inom industrin, bl.a. klorerade lösningsmedel,        som inletts i syfte att utreda nödvändigheten av
1551: kan behandlas vid Finlands Problemavfall Ab:s         sådan förbränning och möjligheterna att i stället
1552: förbränningsanläggning i Riihimäki. En del av         behandla avfall till lands.
1553:      Helsingfors den 15 mars 1985
1554: 
1555:                                                                            Miljöminister Matti Ahde
1556:                                                   1985 vp.
1557: 
1558:  Kirjallinen kysymys n:o 7
1559: 
1560: 
1561: 
1562: 
1563:                                     Almgren: Kirjastojen toimintaedellytysten turvaamisesta
1564: 
1565: 
1566:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1567: 
1568:      Kesällä 1984 julkistettiin yleisten kirjastojen    tää mikä tahansa toiminta maksulliseksi. Yllättä-
1569:   säädöstoimikunnan mietintö. Myös kulttuuri- ja        vänä on pidettävä myös sitä, että kirjastolauta-
1570:   vapaa-aikatoimen valtionosuustyöryhmän muistio        kunta lakkautettaisiin ja sen tehtävät siirtyisivät
1571:   saatettiin lausuntokierrokselle vuonna 1984.          kulttuurilautakunnalle. Säädöstoimikunta pois-
1572:      Kirjastoissa on mainittujen mietintöjen ilmes-     taisi laitoskirjastojen erityisaseman ja samalla ka-
1573:   tyminen herättänyt huolestumista. Mainituissa         ventaisi heikoimman väestönosan mahdollisuuk-
1574:   asiakirjoissa esitettyjen mielipiteiden toteutumi-    sia kirjastopalveluihin.
1575: . neo merkitsisi kirjastoissa kehityksen pysähtymis-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1576:   tä ja perustoimintojen leikkaamista. Kirjastot        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1577:   ovat osa yhteiskunnan vakiintuneita perustoimin-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1578:   toja, tietopankkeja ja vapaa-ajan viettämisen         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1579:   kannalta merkittäviä laitoksia. Kirjastojen käyttö
1580:   ja tiedonhankinta kirjastojen kautta on tehty                    Pitääkö Hallitus yleisten kirjastojen
1581:   jokaiselle mahdolliseksi asuinpaikasta, koulutuk-             säädöstoimikunnan mietinnön ja kult-
1582:   sesta tai varallisuudesta riippumatta.                        tuuri- ja vapaa-aikatoimen valtion-
1583:      Valtionosuustyöryhmän ehdotuksen mukaan                    osuustyöryhmän muistion ajatuksia kir-
1584:   yleisten kirjastojen valtionosuus vähenisi 51-86              jastojen kehittämisen kannalta oikeina ja
1585:   prosentista 28-64 prosenttiin. Markoissa vähen-               tuleeko Hallitus antamaan eduskunnalle
1586:   nys merkitsisi n. 60 miljoonaa markkaa vuodessa               lakiesityksiä, jotka johtaisivat kirjastotoi-
1587:   eli yli neljännestä nykyisestä. Mietintöön liittyvä           men kehityksen pysähtymiseen ja taantu-
1588:   lakiehdotus avaa mahdollisuudet asetuksella sää-              miseen?
1589: 
1590:       Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
1591: 
1592:                                               Esko Almgren
1593: 
1594: 
1595: 
1596: 
1597:  4285001992
1598: 2                                        1985 vp. -- EJ< n:o 7
1599: 
1600: 
1601: 
1602: 
1603:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1604: 
1605:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           sa tai huoltolaitoksissa. Tätä pienemmissä sekä
1606: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           muunlaisissa laitoksissa, kuten vankiloissa, sekä
1607: olette kirjeellänne 7 päivältä helmikuuta 1985          kotihoidossa oleville järjestetyistä kirjastopalve-
1608: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         luista kunta sen sijaan ei saa valtiolta mitään
1609: vastattavaksi kansanedustaja Almgrenin kirjalli-        erillishyvitystä. Kuntien välinen eriarvoisuus on
1610: sen kysymyksen n:o 7:                                   siten varsin suuri, vaikka koko toiminnan talou-
1611:                                                         dellinen merkitys on pieni. Korkeaan valtion-
1612:            Pitääkö Hallitus yleisten kirjastojen        osuuteen oikeuttavat menot olivat koko maassa
1613:         säädöstoimikunnan mietinnön ja kult-            vuonna 1983 yhteensä 13,5 milj. markkaa.
1614:         tuuri- ja vapaa-aikatoimen valtion-
1615:                                                            85 prosentin valtionosuus on niin tuntuva, että
1616:         osuustyöryhmän muistion ajatuksia kir-          se epäilemättä ohjaa kuntien toimintaa. Ohjaava
1617:         jastojen kehittämisen kannalta oikeina ja
1618:                                                         vaikutus on tässä tapauksessa toimintaa vinoutta-
1619:         tuleeko Hallitus antamaan eduskunnalle
1620:                                                         va, kuten edellä olevasta voidaan päätellä. Se
1621:         lakiesityksiä, jotka johtaisivat kirjastotoi-
1622:                                                         jättää huomiotta palvelun todellisen tarpeen eri-
1623:         men kehityksen pysähtymiseen ja taantu-
1624:                                                         laisuuden eri kohderyhmissä.
1625:         miseen?
1626:                                                            Toimikunta katsoi myös, että erillinen ja muu-
1627:                                                         ta valtionosuutta huomattavasti korkeampi val-
1628:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
1629:                                                         tionosuus tarpeettomasti ja epätaloudellisesti li-
1630: ti seuraavaa:
1631:                                                         sää potilaskirjastojen toiminnallista erillisyyttä
1632:    Opetusministeriö asetti kesäkuussa 1983 toimi-       kunnan muusta kirjastotoimesta. Kun myös val-
1633: kunnan laatimaan ehdotusta yleisiä kirjastoja           tionosuuden määräytymistapaa on pyrittävä yk-
1634: koskevan lainsäädännön kokonaisuudistukseksi.           sinkertaistamaan, toimikunta ehdotti laitoskirjas-
1635: Toimikunta antoi mietintönsä toukokuussa 1984.          totoiminnan nykyisen erillisyyden lakkauttamis-
1636: Toimikunnan ehdotusten tarkoituksena on sää-            ta. Se katsoi kirjastopalvelusten järjestämisen eri-
1637: dösteknisen yhdenmukaistamisen lisäksi saattaa          laisissa laitoksissa oleville sekä kotonaan asuville
1638: kirjastolainsäädäntö ajanmukaiseksi. Siten voi-         liikuntaesteisille kuuluvan kunnan kirjastolaitok-
1639: daan turvata tämän nykyaikaisen yhteiskunnan            sen tehtäviin. Siitä koituvat menot laskettaisiin
1640: tarvitseman peruspalvelun kehittyminen ajan tar-        mukaan valtionosuuden pohjana oleviin kirjasto-
1641: peita vastaavasti. Kirjastolaitoksen tulee voida        menoihin, jolloin ne vaikuttavat valtionosuuden
1642: valppaasti seurata yhteiskunnassa ja tietoteknii-       suuruuteen. Koska varsinkin kuntainliittojen sai-
1643: kassa tapahtuvia muutoksia ja ottaa ne huomioon         raaloissa ja vankiloissa on paljon muitakin kuin
1644: toimintansa kehittämisessä. Toimikunta on eh-           sijaintikunnan jäseniä, toimikunta ehdotti, että
1645: dotuksissaan pyrkinyt myös antamaan vähän lisää         laitosasiakkaiden määrä lisättäisiin kunnan väki-
1646: tilaa kunnalliselle päätöksenteolle.                    lukuun valtionosuutta laskettaessa ja että valtion-
1647:    Toimikunta ei ehdottanut kirjastolautakuntien        osuus näiden osalta olisi 1. kantokykyluokan eli
1648: lakkauttamista, mutta katsoi, että kunnilla tulisi      valtionosuusasteikon korkeimman prosenttiluvun
1649: olla mahdollisuus halutessaan yksinkertaistaa hal-      mukainen. Toimikunta arvioi, että ehdotettu
1650: lintoaan antamalla kirjastolautakunnan tehtävät         muutos vähentäisi kuntien valtionosuuksia yh-
1651: jonkin muun, esimerkiksi kulttuurilautakunnan           teensä noin 400 000 mk vuodessa.
1652: hoidettavaksi.                                             Toimikunta ehdotti edelleen, että kirjaston
1653:    Kirjastotoimen normaali valtionosuus vaihtelee       käyttö säädettäisiin maksuttomaksi, niin kuin
1654: kantokykyluokan mukaan 50 ja 85 prosentin               tälläkin hetkellä. Toimikunta tosin ehdotti mak-
1655: välillä ja se määräytyy asukasta kohti laskettavista    suttomuuden laajentamista muihinkin kuin kir-
1656: keskimääräisistä kirjastomenoista. Nykyinen lain-       jastoa ylläpitävän kunnan jäseniin. Erityisistä pal-
1657: säädäntö antaa kunnille sen lisäksi 85 prosentin        veluksista, joista aiheutuu poikkeuksellisen suu-
1658: valtionosuuden sellaisten potilaskirjastojen me-        ria kustannuksia, voitaisiin toimikunnan ehdo-
1659: noista, jotka ovat yli sadan hoitopaikan sairaalois-    tuksen mukaan asetuksen nojalla periä maksu.
1660:                                         1985 vp. -     KK n:o 7                                          3
1661: 
1662:    Opetusministeriö on hankkinut mietinnöstä 34        ten yhtenäistämismahdollisuuksista. Työryhmän
1663: lausuntoa kirjastoalaa sekä valtion ja kuntien         muistioon liittyi eriäviä mielipiteitä ja muita
1664: hallintoa edustaviita tahoilta. Lausunnoissa esite-    varauksia. Opetusministeriö on saanut muistiosta
1665: tyt näkökohdat tutkitaan ja arvioidaan. Valmiste-      pyytämänsä lausunnot.
1666: lun tavoitteena on antaa lakiesitys eduskunnalle          Valtionosuus- ja -avustusjärjestelmien yleisenä
1667: niin, että uusi kirjastolainsäädäntö voisi tulla       kehittämistavoitteena on ollut yhtenäistää val-
1668: voimaan vuoden 1986 alusta.                            tionosuusperusteita ja yhdistää erillisiä järjestel-
1669:    Opetusministeriö asetti helmikuussa 1983 työ-       miä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Tavoitteena
1670: ryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää kulttuuri-       on ollut myös yksinkertaistaa valtionapuasiain-
1671: ja vapaa-aikatoimen valtionosuus- ja avustusjär-       hallintoa.
1672: jestelmän yhtenäistämistä. Tämä työryhmä, jon-            Hallituksen tarkoituksena on jatkaa kuntien
1673: ka kokoonpanoa täydennettiin kesäkuussa 1983           valtionosuus- ja -avustusjärjestelmien yhtenäistä-
1674: sisäasiainministeriön ja kuntien keskusjärjestöjen     mistä ja yksinkertaistamista. Kulttuuri- ja vapaa-
1675: edustajilla, luovutti selvityksensä opetusministe-     aikatoimen valtionapujärjestelmien uudistamises-
1676: riölle kuluvan vuoden maaliskuun lopussa.              sa on monia vaihtoehtoja, joihin hallitus sen
1677:    Työryhmä on laatinut selvityksen kulttuuri- ja      enempää kuin opetusministeriökään eivät ole
1678: vapaa-aikatoimen eri toimintojen ja laitosten ny-      ottaneet kantaa. Asiaa koskevaa selvitys- ja val-
1679: kyisistä valtionavustusjärjestelmistä. Selvityksen     mistelutyötä on tarkoitus jatkaa vuoden 1985
1680: kohteena ovat tällöin olleet kansalais- ja työväen-    aikana niin, että myös kulttuuri- ja vapaa-aika-
1681: opistot, kuntien kulttuuritoimi, liikuntatoimi ja      toimen valtionapujärjestelmät voitaisiin yhtenäis-
1682: nuorisotyö, yleiset kirjastot, teatterit, musiikki-    tää vuoden 1987 alusta lukien. Tavoitteena on,
1683: oppilaitokset sekä orkesterit ja museot. Valtion-      että mahdollinen uudistus kohtelisi taloudellises-
1684: osuuksien ja -avustusten perusteissa ja määrissä       ti tasavertaisesti maan eri osia ja eri tyyppisiä
1685: on tällä sektorilla varsin suuria eroja; mm. erityi-   kuntia.
1686: nen valtionapulainsäädäntö puuttuu teattereilta,          Valtionapujärjestelmien yhtenäistämisessä tu-
1687: orkestereilta ja museoilta kokonaan.                   lee huolehtia myös siitä, että siihen liittyvä
1688:    Edellä mainittu työryhmä on laatinut selvityk-      valtion- ja kunnallistalouden välinen järjestely ei
1689: sen ja tehnyt muistiossaan ehdotuksia kulttuuri-       vaaranna minkään uudistuksen piiriin kuuluvan
1690: ja vapaa-aikatoimen valtionosuuksien ja -avustus-      toiminnon tai laitoksen nykyistä tasoa.
1691: 
1692:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1985
1693: 
1694:                                                                      Opetusministeri Kaan·na Suonio
1695: 4                                       1985 vp. -     KK n:o 7
1696: 
1697: 
1698: 
1699: 
1700:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
1701: 
1702:    I det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-            procent och den bestäms på grund av de genom-
1703: ningen anger, har Ni, Herr Talman, med Eder            snittliga biblioteksutgifterna per invånare. Enligt
1704: skrivelse av den 7 februari 1985 till vederbörande     nu gällande lagstiftning beviljas kommunerna
1705: medlem av statsrådet avsänt en avskrift av följan-     därutöver 85 % i starsandel för utgifter för de
1706: de av riksdagsman Almgren undertecknade                patientbibliotek, som befinner sig i sjukhus eller
1707: skriftliga spörsmål nr 7:                              vårdanstalter med över hundra vårdplatser.
1708:                                                            Däremot får kommunerna ingen särskild stat-
1709:            Anser Regeringen, att de tankar som
1710:                                                        lig gottgörelse för den biblioteksservice som de
1711:         stadgekommissionen för allmänna biblio-
1712:                                                        anordnar för dem som är intagna på anstalter
1713:         tek i sitt betänkande och arbetsgruppen
1714:                                                        med mindre än 100 vårdplatser eller på anstalter
1715:         för kultur- och fritidsväsendets statsande-
1716:                                                        av annan typ, som fängelser elier för dem som
1717:         lar i sin promemoria framfört, med hän-
1718:                                                        åtnjuter hemvård. Kommunernas inbördes olik-
1719:         syn till utvecklandet av biblioteken är
1720:                                                        värdighet är således synnerligen stor, fastän hela
1721:         ändamålsenliga och kommer Regeringen
1722:                                                        verksamhetens ekonomiska betydelse är ringa.
1723:         att till Riksdagen avlåta propositioner
1724:                                                        Under 1983 uppgick de utgifter som berättigar
1725:         som kommer att leda till att utvecklingen
1726:                                                        tili hög starsandel till ett belopp av sammanlagt
1727:         inom biblioteksväsendet avstannar och
1728:                                                        13,5 milj. mark.
1729:         retarderas?
1730:                                                            En starsandel om 85 procent är så betydande
1731:                                                        att den utan tvivel styr kommunernas verksam-
1732:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
1733:                                                        het. Såsom av det ovan anförda framgår, snedvri-
1734: framföra följande:
1735:                                                        der denna styrande inverkan i detta fall hela
1736:    I juni 1983 tilisatte undervisningsministeriet      verksamheten. Olika målgruppers faktiska behov
1737: en kommission med uppgift att framlägga ett            av service av olkia slag blir på detta sätt obeaktat.
1738: förslag tili en helhetsreform av den lagstiftning          Kommissionen ansåg även att en särskild stats-
1739: som gälier alimänna bibliotek. Kommissionen            andel som är avsevärt högre än den övriga
1740: avgav sitt betänkande i maj 1984. Kommissio-           statsandelen ökar på ett onödigt och oekono-
1741: nens förslag syftar utom tili ett tekniskt förenhet-   miskt sätt patientibibliotekens avskildhet från
1742: ligande av stadgadena även till en ajourförning        kommunens övriga biblioteksväsen när det gäller
1743: av bibliotekslagstiftningen. På detta sätt är det      funktionerna. Då man även bör sträva efter att
1744: möjligt att säkerställa utvecklingen av denna          förenkla det sätt på vilket statsandelen bestäms,
1745: grundservice som det moderna samhället behö-           föreslog kommissionen, att den nuvarande av-
1746: ver, så att den motsvarar tidens behov. Biblio·        skildheten i fråga om biblioteksväsendet vid
1747: teksväsendet bör aktivt kunna följa de ändringar       anstalter bör avskaffas. Den ansåg, att anordnan-
1748: som sker i samhället och inom informationstekni-       det av biblioteksservicen för dem som är intagna
1749: ken samt beakta dessa ändringar vid utvecklandet       på olika anstalter samt för de rörelsehindrade
1750: av sin verksamhet. Kommissionen har i sina             som bor hemma, ankommer på kommunens
1751: förslag strävat efter att ge det kommunala beslut-     biblioteksväsen. Kostnaderna härför räknas med
1752: fattandet en smula ökat utrymme.                       till de utgifter som statsandelen baserar sig på.
1753:    Kommissionen har inte föreslagit att biblio-        Härvid påverkar de storleken av statsandelsbelop-
1754: teksnämnderna bör avskaffas, men ansåg att             pet. Eftersom det särskilt i kommunalförbundens
1755: kommunerna borde ha möjlighet, att om de så            sjukhus och fängelser finns många andra klienter
1756: vill, förenkla sin förvaltning genom att överlåta      än sådana som är medlemmar i den kommun där
1757: de uppgifter som ankommer på biblioteksnämn-           sjukhuset elier anstalter ligger, föreslog kommis-
1758: den tili någon annan nämnd, t.ex. till kultur-         sionen att antalet klienter vid dessa anstalter
1759: nämnden.                                               skulie fogas till kommunens invånarantal vid
1760:    Den normala statsandelen för biblioteksväsen-       beräkningen av statsandelen och att statsandelen
1761: det varierar enligt bärkraftsklass mellan 50 och 85    för dessa klienter vidkommande skulle utgå en-
1762:                                        1985 vp. -     KK n:o 7                                          5
1763: 
1764: ligt 1 bärkraftsklassen, dvs. enligt den högsta       och museer. I grunderna för statsandelar och
1765: procentsatsen i statsandelsskalan.                    -understöd samt i deras belopp är skillnaderna
1766:    Kommissionen uppskattade, att den föreslagna       inom denna sektor synnerligen stora, bl. a. saknas
1767: ändringen minskar kommunernas statsandelar            en särskild statsandelslagstiftning får teatrar, or-
1768: med sammanlagt 400 000 mark per år.                   kestrar och museer.
1769:    Vidare föreslog kommissionen att servicen vid          Ovannämnda arbetsgrupp har utarbetat en
1770: bibliotek bör vara avgiftsfri, såsom den även nu      utredning och i sin promemoria framlagt förslag
1771: är. Visserligen föreslog kommissionen, att av-        om möjligheter att förenhetliga statsandelarna
1772: giftsfri service bör ges även till invånare i andra   och -understöden för kultur- och fritidsväsendet.
1773: kommuner och inte enbart till medlemmar i den         Avvikande åsikter och andra förbehåll anslöt sig
1774: kommun som upprätthåller biblioteket. Enligt          till arbetsgruppens promemoria. Undervisnings-
1775: kommissionens uppfattning, kan man dock för           ministeriet har fått de utlåtanden som ministeriet
1776: särskild serivce, som medför exceptionellt höga       begärt om promemorian.
1777: kostnader, med stöd av förordning uppbära av-             Såsom allmänt mål för utvecklandet av statsan-
1778: gift.                                                 dels och -understödssystemen har man uppställt
1779:    Undervisningsministeriet har fått 34 utlåtan-      att grunderna för statsandelar bör förenhetligas
1780: den om betänkandet från instanser som represen-       och olika system bör förenas till större helheter.
1781: terar biblioteksområdet och statlig och kommu-
1782: nal förvaltning. De synpunkter som framförts i            Målet har även varit att förvaltningen av stats-
1783: utlåtandena kommer att granskas och bedömas.          andelsärenden bör förenklas.
1784:    Målet för beredningen är att avlåta en proposi-        Regeringens avsikt är att fortsätta arbetet med
1785: tion till riksdagen så att den nya bibliotekslag-     att förenhetliga och förenkla kommunernas stats-
1786: stiftningen kan träda i kraft från början av år       andels- och -understödssystem. Vid förnyandet
1787: 1986.                                                 av de statsbidragssytem som gäller för kultur- och
1788:    I februari 1983 tillsatte undervisningsminis-      fritidsväsendet finns flera alternativ, till vilka
1789: teriet en arbetsgrupp med uppgift att utreda          varken regeringen eller undervisningsministeriet
1790: förenhetligandet av systemen med statsandel och       tagit ställning. Avsikten är att man under 1985
1791: -understöd för kultur- och fritidsväsendet. Denna     fortsätter det utrednings- och beredningsarbete
1792: arbetsgrupp, vars sammansättning komplettera-         som gäller denna fråga så att även statsbidragssys-
1793: des i juni 1983 med representanter för inrikesmi-     temen för kultur- och fritidsväsendet skulle kun-
1794:  nisteriet och kommunernas centralorganisationer,     na förenhetligas, räknat från ingången av år
1795: avgav sin utredning till undervisningsministeriet     1987. Målet är att en eventuell reform skulle
1796: i slutet av mars 198 5.                               behandla landets olika delar och kommuner av
1797:    Arbetsgruppen har utarbetat en utredning om        olika slag jämhördigt.
1798: de nu gällande statsandelssystem som berör akti-          Vid förenhetligandet av statsbidragssystemen
1799: viteter och institutioner inom kultur- och fritids-   bör man även sörja för att den reglering mellan
1800: väsendet. Utredningen har gällt medborgar- och        statlig och kommunal ekonomi som ansluter sig
1801: arbetarinstitut,     kommunernas       kulturväsen,   därtill inte äventyrar den nuvarande nivån hos de
1802: idrottsväsen samt ungdomsarbete, allmänna bib-        aktiviteter eller institutioner som omfattas av
1803: liotek, teatrar, musikläroanstalter samt orkestrar    reforemen.
1804: 
1805:      Helsingfors den 14 mars 1985
1806: 
1807:                                                              Undervisningsminister Kaarina Suonio
1808:                                     j
1809:                                     j
1810:                                 j
1811:                                 j
1812:                             j
1813:                             j
1814:                         j
1815:                         j
1816:                     j
1817:                     j
1818:                 j
1819:                 j
1820:             j
1821:             j
1822:         j
1823:         j
1824:     j
1825:     j
1826: j
1827: j
1828:                                                 1985 vp.
1829: 
1830: Kirjallinen kysymys n:o 8
1831: 
1832: 
1833: 
1834: 
1835:                                    Almgren: Ammatillisissa kouluissa roteutettujen säästötoimenpitei-
1836:                                      den tarkoituksenmukaisuudesta
1837: 
1838: 
1839:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1840: 
1841:    Keskiasteen ammatillisen koulutuksen kehittä-      töpäätösten toteutus merkitsee noin 200 opetta-
1842: mislain tavoitteisiin kuuluu ammatillisen koulu-      jan työpaikan menetystä. Ikäluokan pienentymi-
1843: tuksen laadullinen uudistaminen siten, että kou-      nen aiheuttaa oppilasmäärien alenemisen ja lisää
1844: lutus vastaa työelämän eri alojen ja niiden kehit-    omalta osaltaan työttömiksi jäävien opettajien
1845: tämisen edellyttämän ammattitaidon saavuttami-        määrää. Ammatillisen opetuksen tason lasku hei-
1846: sen, ylläpitämisen ja laaja-alaistamisen vaatimuk-    jastuu kansainväliseen kilpailukykyymme ja las-
1847: s1a.                                                  kee ennen pitkää koko maan elintasoa.
1848:    Kun opettajat ponnistelevat kokeilun ja mu-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1849: kauttamisen aiheuttamien lisätöiden kanssa,           tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1850: AKH panee toimeen entisestään kiristyneitä sääs-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1851: töpäätöksiä. Ne heikentävät oppimistuloksia.          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1852: Ryhmien yhdistäminen aiheuttaa motivointivai-                  Onko ammatillisissa kouluissa toi-
1853: keuksia ja ristiriitoja. Opetus ei voi olla luento-          meenpantuja säästöpäätöksiä pidettävä
1854: muotoista, vaan vaatii jatkuvan ohjannan.                    koulutuksen kehittämislain kannalta oi-
1855:   Riittävää huomiota vaille ovat jääneet aikai-              keina, opettajien työllisyyden kannalta
1856: semmat säästöpäätökset, jotka ovat jo aiheutta-              oikeudenmukaisina ja maamme kansain-
1857: neet opetuksen tason laskua ja opettajien työ-               välisen kilpailukyvyn kannalta tarkoituk-
1858: määrän kannalta kestämättömiä tilanteita. Sääs-              senmukaisina?
1859: 
1860:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1985
1861: 
1862:                                              Esko Almgren
1863: 
1864: 
1865: 
1866: 
1867: 4285002003
1868: 2                                        1985 vp. -- FJ( n:o 8
1869: 
1870: 
1871: 
1872: 
1873:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
1874: 
1875:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         esitti viraston harkittavaksi, olisiko tarpeen käyt-
1876: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tää erilaisia ryhmäkokoja toisaalta peruskoulu-
1877: olette 7 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn kir-         pohjaisessa koulutuksessa, jossa oppilasaines on
1878: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       erityisen heterogeenista, ja ylioppilaspohjaisessa
1879: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        koulutuksessa ja toisaalta kouluasteen ja opistoas-
1880: Esko Almgrenin näin kuuluvasta kirjallisesta ky-       teen koulutuksessa siten, että ryhmäkoot jossain
1881: symyksestä n:o 8:                                      määrin vaihtelisivat oppilasaineksen edellytysten
1882:                                                        mukaisesti. Harkittaessa opetusryhmien yhdistä-
1883:           Onko ammatillisissa kouluissa toi-           mistä ja yhdistettäessä opetusryhmiä tulee ope-
1884:         meenpantuja säästöpäätöksiä pidettävä          tusministeriön käsityksen mukaan toimenpitei-
1885:         koulutuksen kehittämislain kannalta oi-        den lähtökohdaksi ottaa se, etteivät ne vaurioita
1886:         keina, opettajien työllisyyden kannalta        oppimisen ja opettamisen edellytyksiä.
1887:         oikeudenmukaisina ja maamme kansain-
1888:                                                           Tarkoitetussa kannanotossa opetusministeriö
1889:         välisen kilpailukyvyn kannalta tarkoituk-
1890:                                                        katsoi niin ikään, ettei ammattikasvatushallituk-
1891:         senmukaisina?
1892:                                                        sen ehdottamiin toimenpiteisiin voida täysimää-
1893:                                                        räisesti ryhtyä lukuvuoden 1984--85 alusta lu-
1894:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          kien valmistelujen myöhäisen ajankohdan takia.
1895: seuraavaa:                                             Tästä syystä ministeriö asetti tavoitteeksi, että
1896:    Opetusministeriö on 3.1.1984 päivätyllä kir-        muilla säästäväisyyteen tähtäävillä toimenpiteillä
1897: jeellään antanut ammattikasvatushallitukselle          saavutettaisiin mainittuna lukuvuonna noin 1 % :n
1898: toimintaohjeet aloitus- ja oppilaspaikkatavoittei-     säästö käyttökustannuksissa.
1899: den saavuttamisesta ja voimavarojen käytön oh-            Ammattikasvatushallitus on opetusministeriön
1900: jaamisesta ja tehostamisesta. Ohjeilla pyritään        edellä tarkoitettujen kirjeiden mukaan 28.6.1984
1901: koko ikäluokan kouluttamistavoitteen toteutta-         antanut ammatillisille oppilaitoksille ohjeet voi-
1902: miseen ja lisävoimavarojen ohjaamiseen niitä ki-       mavarojen käytön ohjaamisesta ja tehostamisesta.
1903: peimmin tarvitseville aloille eli aloituspaikka-       Ammattikasvatushallituksen ohjeiden mukaan
1904: määrältään kasvaville ja oppilasmäärältään laaje-      lukuvuonna 1984--85 1 % :n käyttökustannus-
1905: neville koulutusaloille. Tavoitteena on se, että       ten säästöön tähtäävät säästötoimenpiteet oppi-
1906: koulutuksen järjestämisessä otettaisiin taloudelli-    laitokset voivat kohdentaa harkintansa mukaan.
1907: set tekijät entistä paremmin huomioon, jolloin         Lukuvuodesta 1985--86 alkaen ja soveltuvin osin
1908: koulutuksen voimavaroja voitaisiin kohdentaa           jo lukuvuonna 1984--85 oppilaitosten tulee yh-
1909: tarkoituksenmukaisesti.     Ohjeissa     lähdettiin    distää pienet, vajaiksi oppilasmäärältään jääneet
1910: muun muassa siitä, että ensimmäisille luokille         ryhmät.
1911: otettaisiin uusia oppilaita aloitusryhmien tavoit-        Ammattikasvatushallituksen antamien ohjei-
1912: teellista kokoa hieman suurempi määrä ja että          den mukaan opetusryhmien yhdistäminen kaikil-
1913: yhteisten oppiaineiden opetus järjestettäisiin riit-   la aloilla toteutetaan voimassa olevissa asetuksissa
1914: tävässä määrin yhdistetyissä opetusryhmissä.           tai ohjeissa olevien opetusryhmärajojen puitteis-
1915:    Ammattikasvatushallituksen asiassa pyytämässä       sa. Yhdistetytkään opetusryhmäkoot eivät ylitä
1916: kannanotossa opetusministeriö 15.6. 1984 katsoi        asetusten sallimia enimmäisryhmäkokoja. Esi-
1917: pitävänsä viraston ehdottamaa pienten opetus-          merkiksi opetusryhmien yhdistäminen ammatti-
1918: ryhmien yhdistämistä toimintalinjana oikeana           kouluissa koskee vain vajaiksi jääneitä opetusryh-
1919: ratkaisuna. Ministeriö halusi kuitenkin erityisesti    miä ja yhdistettyjen opetusryhmien koko on
1920: tähdentää, että annettaessa asiassa määräyksiä ja      yleensä enintään 24, eräissä aineissa 32. Opetus-
1921: soveltamisohjeita tulisi ministeriön käsityksen        ministeriö tulee yhdessä ammattikasvatushalli-
1922: mukaan kiinnittää erityistä huomiota erityyppi-        tuksen kanssa selvittämään kuluvan kevään aika-
1923: seen ammatilliseen koulutukseen osallistuvan op-       na lääninhallitusten kautta oppilaitoksissa pyyde-
1924: piaineksen erilaisuuteen. Tästä syystä ministeriö      ryn palautteen antamalta pohjalta, tulisiko ohjeita
1925:                                          1985 vp. -- KJ( n:o 8                                           3
1926: 
1927: voimavarojen käytön ohjaamisesta ja tehostami-          lutusaikojen piteneminen keskiasteen koulunuu-
1928: sesta täsmentää eri oppilaitosten ja erilaisen oppi-    distuksen yhteydessä.
1929: lasaineksen kohdalla.
1930:    Ammattikasvatushallituksen        käynnistämissä        Opetusministeriön käsityksen mukaan edellä
1931: tuntikehysjärjestelmäkokeiluissa, jotka koskevat        tarkoitetut voimavarojen käytön tehostamistoi-
1932: kauppaoppilaitoksia lukuvuodesta 1984--85 al-           menpiteet tulee toteuttaa siten, etteivät ne vaa-
1933: kaen ja ammattikouluja, joissa kokeilu on tarkoi-       ranna ammatillisen koulutuksen tasoa eivätkä
1934: tus aloittaa lukuvuonna 1985--86, oppilaitokset         heikennä maan kansainvälistä kilpailukykyä.
1935: päättävät itse opetusryhmien koosta tuntikehyk-         Näin toteutettuina ne eivät myöskään ole ristirii-
1936: sensä puitteissa, jolloin opetusryhmän koossa           dassa keskiasteen koulutuksen kehittämisestä an-
1937: voidaan nykyistä paremmin ottaa huomioon pe-            netun lain kanssa. Ammatillisen koulutuksen
1938: dagogiset tarpeet sekä oppilaitosten ja oppilas-        korkeatasoisuu teen olennaisesti vaikuttaa se, että
1939: aineksen erot.                                          opettajien ammatillista täydennyskoulutusta voi-
1940:    Opetusryhmien yhdistäminen edellä esitetyllä         daan lisätä ja tehostaa sekä opetusvälineistöä
1941: tavalla ei oleellisesti vaikuta opettajien työllisyy-   ajanmukaistaa, jolloin koulutus voidaan pitää
1942: teen. Sitä vastoin ikäluokkien pienentyminen            teknologisen ja muun työelämässä tapahtuvan
1943: lähivuosina tulee vaikuttamaan jossain määrin           kehityksen tasolla. Opetusministeriö on pitänyt
1944: opettajien työllisyyteen, mutta toisaalta opetta-       ja tulee pitämään näitä asioita kehittämistoimin-
1945: jien työllisyystilannetta kokonaisuutena lisää kou-     nan keskeisinä painopisteinä.
1946: 
1947:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1985
1948: 
1949:                                                                       Opetusministeri Kaarina Suonio
1950: 4                                         1985 vp. -     KK n:o 8
1951: 
1952: 
1953: 
1954: 
1955:                                   Till Riksdagens Herr Talman
1956: 
1957:    I det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-              märksamhet vid olikheterna hos det elevmaterial
1958: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Eder               som deltar i yrkesutbildning av olika slag. Därför
1959: skrivelse av den 7 februari 1985 till vederbörande       föreslog ministeriet att yrkesutbildningsstyrelsen
1960: medlem av statsrådet avsänt en avskrift av                borde överväga om det är påkallat att ha grup-
1961: följande av riksdagsman Esko Almgren under-              per av olika storlek, å ena sidan inom utbild-
1962: tecknade skriftliga spörsmål nr 8:                       ningen baserad på grundskolan, där elevmateri-
1963:                                                          alet är särskilt heterogent, och inom utbild-
1964:             Anser Regeringen att de sparbeslut           ningen baserad på studentexamen och å andra
1965:         som verkställts vid yrkesläroanstalter med       sidan inom utbildningen på skol- och instituts-
1966:         tanke på lagen om utvecklande av utbild-         nivå så, att gruppstorlekarna något varierar enligt
1967:         ningen är riktiga, med tanke på lärarnas         elevmaterialets förutsättningar. Då man övervä-
1968:         sysselsättning är rättvisa och med hänsyn        ger att sammanslå undervisningsgrupper och då
1969:         till vårt lands konkurrensförmåga är än-         man gör det, anser undervisningsministeriet att
1970:         damålsenliga?                                    utgångspunkten för åtgärderna bör vara att de
1971:                                                          inte försämrar förutsättningarna för inlärning och
1972:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         undervisning.
1973: framföra följande:                                           Vidare ansåg undervisningsministeriet i sitt
1974:    Undervisningsministeriet har genom sitt brev          ställningstagande att det inte är möjligt att
1975: av den 3.1.1984 givit direktiv till yrkesutbild-         räknat från början av läsåret 1984-85 i full
1976: ningssyrelsen angående uppnåendet av målen för           utsträckning vidta alla de åtgärder som yrkesut-
1977: nybörjar- och elevplatser samt åtgärder för att          bildningsstyrelsen föreslagit, eftersom tidpunk-
1978: inrikta och effektivera utnyttjandet av tillbuds-        ten för beredningen är sen. Därför har ministe-
1979: stående resurser.                                        riet uppställt som mål att man med andra
1980:    Med dessa direktiv strävar man efter att ge-          sparåtgärder skulle kunna uppnå en inbesparing
1981: nomföra utbildningsmålet för hela åldersklassen          om en procent ( 1 %) av driftskostnaderna under
1982: och inrikta tilläggsresurserna på de områden där         nämnda läsår.
1983: de mest behövs, dvs. på sådana utbildningsområ-              I enlighet med undervisningsministeriets ovan
1984: den där antalet nyhörjarplatser ökar och antalet         nämnda brev har yrkesutbildninggstyrelsen
1985: elever blir större. Syftet är att bättre än hittills     28.6.1984 givit direktiv till yrkesläroanstalterna
1986: beakta de ekonomiska faktorerna vid anordnan-            angående åtgärder för att inrikta och effektivera
1987: det av utbildningen. Härigenom kunde resurser-           utnyttjandet av tillbudsstående resurser. Enligt
1988: na för utbildningen inriktas på ett ändamålsen-          yrkesutbildningsstyrelsens direktiv kan läroan-
1989: ligt sätt. I direktiven utgick man bl.a. från att ett    stalterna under läsåret 1984-85 enligt fri pröv-
1990: litet större antal elever antas till de första årskur-   ning inrikta de sparåtgärder som syftar till en
1991: serna än vad man uppställt såsom mål för                 inbesparing om 1 % av driftskostnaderna. Från
1992: nybörjargrupperna och att undervisningen i ge-           början av läsåret 1985-86 och i tillämpade delar
1993: mensamma ämnen i tillräcklig utsträckning ges i          redan under läsåret 1984-85 bör läroanstalterna
1994: sammansatta undervisningsgrupper.                        sammanslå de små grupper som inte består av ett
1995:    I det ställningstagande som yrkesutbild-              tillräckligt antal elever.
1996: ningsstyrelsen begärt av undervisningsministeriet            Enligt yrkesutbildningsstyrelsens direktiv bör
1997: i ärendet, ansåg ministeri et 15.6. 1984 att yrkes-      undervisningsgrupper sammanslås på alla områ-
1998: utbildningsstyrelsens förslag om sådan verksam-          den inom ramen för de gränser för undervis-
1999: hetslinje som går ut på att små undervisnings-           ningsgrupper som anges i gällande förordningar
2000: grupper bör sammanslås är den riktiga lösningen.         eller direktiv. Inte ens storlekarna av de sam-
2001: Ministeriet ville dock särskilt betona att då direk-     manslagna undervisningsgrupperna överskrider
2002: tiv och anvisningar ges i ärendet borde man              de maximistorlekar för grupper som anges i
2003: enligt ministeriets uppfattning fästa särskild upp-      förordningar. T.ex. sammanslagningen av under-
2004:                                         1985 vp. -- RJ( n:o 8                                          5
2005: 
2006: visningsgrupper vid yrkesskolor berör endast de       väsentligt lärarnas sysselsättning. Däremot kom-
2007: undervisningsgrupper som inte består av ett till-     mer minskningen av åldersklasserna att under de
2008: räckligt antal elever. De sammanslagna undervis-      närmaste åren något påverka lärarnas sysselsätt-
2009: ningsgrupperna består vanligen av högst 24 ele-       ning, men å andra sidan förbättras lärarnas
2010: ver, i vissa ämnen av 32 elever. Under inneva-        sysselsättningsläge i sin helhet genom att utbild-
2011: rande vår kommer undervisningsministeriet i           ningstiderna blir längre i samband med skolre-
2012: samarbete med yrkesutbildningsstyrelsen att på        formen på mellanstadiet.
2013: grund av den feedback som via länsstyrelserna            Enligt undervisningsministeriets uppfattning
2014: inbegärts av läroanstalterna utreda om det är         bör de ovan nämnda åtgärderna för att effektive-
2015: påkallat att precisera direktiven angående åtgär-     ra utnyttjandet av resurserna genomföras så, att
2016: der för att inrikta och effektivera utnyttjandet av   de inte äventyrar nivån på den yrkesinriktade
2017: tillbudsstående resurser i fråga om olika läroan-     utbildningen eller försämrar landets internatio-
2018: stalter och olika elevmaterial.                       nella konkurrensförmåga. Om åtgärderna ge-
2019:    I de försök med timresurssystem som yrkesut-       nomförs med beaktande av detta, står de inte
2020: bildningsstyrelsen igångsatt fattar läroanstalterna   heller i strid med lagen om utvecklande av
2021: själva beslut om undervisningsgruppernas storlek      utbildningen på mellanstadiet. De faktorer som
2022: inom ramen för sin timresurs, varvid man vid          är av väsentlig betydelse för att nivån på yrkesin-
2023: fastställande av undervisningsgruppens storlek        riktad utbildning skall kunna hållas hög, är att
2024: bättre kan ta hänsyn tili pedagogiska behov samt      det är möjligt att öka och effektivera den yrkesin-
2025: individuella skillnader mellan olika läroanstalter    riktade fortbildningen för lärare samt att moder-
2026: och deras elevmaterial. Försöksverksamheten in-       nisera läromedlen. Härigenom kan utbildningen
2027: leds vid handelsläroverk från början av läsåret       hållas på samma nivå som utvecklingen inom
2028: 1984--85 och avsikten är att försöksverksamhe-        tekoologin och i övrigt inom arbetslivet förutsät-
2029: ten inleds vid yrkesskolorna under läsåret 1985--     ter. Undervisningsministeriet har ansett och
2030: 86. Sammanslagningen av undervisningsgrupper          kommer att anse dessa frågor som de centrala
2031: på det sätt som ovan anförts påverkar inte            tyngdpunkterna i utvecklingsarbetet.
2032: 
2033:      Helsingfors den 14 mars 1985
2034: 
2035:                                                              Undervisningsminister Kaarina Suonio
2036:                                                1985 vp.
2037: 
2038: Kirjallinen kysymys n:o 9
2039: 
2040: 
2041: 
2042: 
2043:                                    Säilynoja ym.: Metsästäjien metsästysmahdollisuuksien tasapuoli-
2044:                                       suuden lisäämisestä
2045: 
2046: 
2047:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2048: 
2049:    Viime vuosina tapahtunut hirvikantojemme              Nyt hirvijahtiin osallistuvat metsästäjät saivat
2050: nopea runsastuminen on luonut pohjaa metsäs-          eräillä seuduilla kaataa hirviä enemmän, kuin
2051: tysharrastuksen ripeälle kasvulle. Yhä useammat       heidän perheensä ehtivät vuoden kuluessa kotita-
2052: ihmiset ovatkin suorittaneet metsästäjätutkinnon      louksissaan käyttää. Silti metsästäjäkuntamme
2053: ja ostaneet aseen eränkäyntiharrastuksia silmällä     enemmistö ei riistanhoitomaksun suorittamisesta
2054: pitäen. Räjähdysmäisesti kasvanut riistanhoito-       huolimatta pääse nykyisten säädösten vallitessa
2055: maksujen tuotto on luonut vankan perustan alan        suurriistajahtiin koko elämänsä aikana. Niinpä
2056: järjestötoiminnalle samalla, kun maamme pat-          vapaa-ajan lisääntymisen myötä asiasta on kehit-
2057: ruuna- ja aseteollisuus on saanut uusia asiakkaita.   tynyt sellainen epäkohta, että se on omiaan
2058:    Lisääntynyt hirvikanta aiheutti aluksi tuhansia    aiheuttamaan oikeutettua tyytymättömyyttä var-
2059: tuhoisia hirvikolareita ruuhka-Suomen maanteil-       sinkin, kun valtion maitakaan ei luovuteta maat-
2060: lä. Nyt hirvikantoja on kasvatettu näkyvämmin         tomien metsästystä varten.
2061: maamme keski- ja pohjoisosissa. Se on aiheutta-
2062: nut metsästysseurojen ylityöllistämistä hirviteu-       Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtiopäi-
2063: rastuksissa varsinkin Perämeren rannikkopitäjissä     väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitämme
2064: ja yleensä Oulun ja Lapin lääneissä. Samanaikai-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
2065: sesti monet hirviporukat ovat jääneet kokonaan        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2066: vaille saalista ruuhka-Suomen alueella koko syys-
2067: kauden jatkuneesta metsästyksestä huolimatta.                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin
2068:    Metsästys on sodan jälkeisellä kaudella menet-             maamme metsästysolojen kehittämiseksi
2069: tänyt merkityksensä ansiotyönä muualla paitsi                 siten, että metsästäjäkuntamme erän-
2070: Tunturi-Lapissa, missä se vielä jatkuu talvisena              käyntimahdollisuudet tulisivat nykyistä
2071: riekonpyyntinä.                                               tasapuolisemmin turvamiksi?
2072: 
2073:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
2074: 
2075:          Vappu Säilynoja                 Pekka Leppänen                  Terho Pursiainen
2076:          Timo Laaksonen                  Osmo Vepsäläinen                Matti Kautto
2077:          Esko Helle                      Sten Söderström                 Pentti Liedes
2078:          Esko-Juhani Tennilä             Arvo Kemppainen                 Mikko Kuoppa
2079:                                          Marja-Liisa Salminen
2080: 
2081: 
2082: 
2083: 
2084: 4285001361
2085: 2                                      1985 vp. -    KK n:o 9
2086: 
2087: 
2088: 
2089: 
2090:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2091: 
2092:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Metsästyslain (290/62) 1 §:n mukaan metsäs-
2093: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tysoikeus määrätyllä alueella on eräin poikkeuk-
2094: olette helmikuun 8 päivänä 1985 päivätyn kir-        sin alueen omistajalla. Tähän säännökseen ei ole
2095: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     suunnitteilla muutoksia.
2096: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         Valtion mailla pyritään metsästysmahdolli-
2097: Säilynojan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   suuksia eri toimenpitein edelleen parantamaan
2098: myksestä n:o 9:                                      sekä jakamaan mahdollisimman tasapuolisesti.
2099:                                                      Kuitenkaan näitä mahdollisuuksia ei pystytä tar-
2100:           Aikooko Hallitus ryhtyä t01m11n            joamaan läheskään kysyntää vastaavasti, vaan
2101:        maamme metsästysolojen kehittämiseksi         metsästyslain 3 §:ssä sanotun paikalliseen väes-
2102:        siten, että metsästäjäkuntamme erän-          töön kuulumisen ja muuta metsästysmaata vailla
2103:        käyntimahdollisuudet tulisivat nykyistä       olemisen ohella metsästystä koskevien säännösten
2104:        tasapuolisemmin turvatuiksi?                  täyttämisen, säännösten aikaisemman noudatta-
2105:                                                      misen sekä metsästysluvan hakijoiden metsästyk-
2106:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     seen kykenevyyden perusteella joudutaan aina
2107: ti seuraavaa:                                        suorittamaan harkintaa eri hakijoiden kesken.
2108: 
2109:     Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1985
2110: 
2111:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
2112:                                       1985 vp. -     KK n:o 9                                         3
2113: 
2114: 
2115: 
2116: 
2117:                                Tili Riksdagens Herr Talman
2118: 
2119:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tag områdets ägare. Inga ändringar av detta
2120: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       stadgande planeras.
2121: den 8 februari 1985 tili vederbörande medlem av         På statens mark försöker man med olika åtgär-
2122: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    der fortfarande förbättra jaktmöjligheterna samt
2123: dagsledamot Säilynoja m.fl. undertecknade            fördela dem så rättvist som möjligt. Dock kan
2124: spörsmål nr 9:                                       man inte erbjuda jaktmöjligheter i sådan mån att
2125:                                                      de ens tillnärmelsevis skulle motsvara efterfrågan,
2126:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        utan vid sidan av vad som i 3 § jaktlagen sägs om
2127:        att utveckla jaktförhållandena i landet så,   ortsbefolkning och befolkning utan jaktmarker
2128:        att jägarnas jaktmöjligheter tryggas mera     blir man alltid tvungen att i fråga om dem som
2129:        rättvist än för närvarande?                   ansöker om jakttillstånd tillgripa prövning utgå-
2130:                                                      ende från huruvida villkoren i jaktstadgandena
2131:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     uppfyllts, samt tidigare efterlevnad av stadgande-
2132: anföra följande:                                     na och sökandenas förmåga att bedriva jakt.
2133:   Enligt 1 § jaktlagen (290/ 62) tillkommer jakt-
2134: rätten inom ett visst område med några undan-
2135: 
2136:     Helsingfors den 20 februari 1985
2137: 
2138:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
2139:                                                 1985 vp.
2140: 
2141: Kirjallinen kysymys n:o 10
2142: 
2143: 
2144: 
2145: 
2146:                                    Impiö: Metsästykseen liittyvän päätösvallan siirtämisestä riistanhoi-
2147:                                      topiiritasolle
2148: 
2149: 
2150:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2151: 
2152:     Parin viime vuoden aikana keskustelu metsäs-          Kaiken edellä todetun lisäksi herättää närästys-
2153: tyksen rajoittamisesta ja riistan rauhoittamisesta     tä se, että ketun myrkkypyynnistä päätettäessä
2154: on Lapin alueella vilkastunut jatkuvaksi kirjoitte-    ratkaisee ainakin osittain anojan tulonmuodos-
2155: luksi lehdistössä. Eräänlaisena keskustelun lähtö-     tus. Onko toimeentulo oleellisesti ketun pyynnis-
2156: kohtana on ollut eduskunnan enemmistön kan-            tä vai ei? Metsästäjien piirissä ei katsota suopeasti
2157: nanotto rautapyynnin kieltämisestä ketun met-          sosiaalipolitiikan ja riistanhoidon sekä metsästyk-
2158: sästyksessä. Vastaavasti viimeisenä ja samalla hui-    sen toisiinsa sekoittamista.
2159: pentumana on ollut viime myöhäissyksyn ketun              Erityisen merkittävää on se, että kanalintujen
2160: myrkkypyynnin sellainen rajoittaminen, jota pai-       rauhoitus verrattain yleisesti metsästäjien parissa
2161: koin on pidettävä itse asiassa ketun rauhoittami-      hyväksytään kuluneen pyyntikauden osalta, kun
2162: sena. Välille sopii vilkas keskustelu puolesta ja      kanalintujen määrän todellinen tilanne on tie-
2163: vastaan, kun tieto kanalintujen rauhoituspäätök-       dossa. Mutta sitä ei katsota suopeasti, että ketun
2164: sestä tuli viime syyspuolella julki.                   myrkkypyynti liki lopetetaan ja metsästysoikeus
2165:    Jo ketun rautapyynnin kieltäminen koettiin          annetaan kärjistetysti sanottuna mieluummin ke-
2166: Lapissa asiana, missä katsottiin melko yleisesti,      tulle kuin '' pystykorvamiehelle''.
2167: ettei päätöstä tehtäessä ole riittävästi ajateltu
2168:                                                           Alueellinen demokratia on tehnyt tuloaan
2169: Lapin erikoisolosuhteita. Myrkkypyynnin ankara
2170:                                                        vuosikymmeniä. Maakuntahallinto aivan erityi-
2171: rajoittaminen taas kirvoitti esille toteamuksen,
2172:                                                        sesti puoltaa paikkaansa erityislaaruisessa maa-
2173: miten kaikki tehokkaat pyyntitavat on kielletty.
2174:                                                        kunnassa kuten Lappikin on. Mutta aivan erityi-
2175: Jäljelle on jäänyt ajometsästys ja lippusiima,
2176:                                                        sesti riistanhoidon piirissä ja metsästäjien parissa
2177: jotka eivät sovellu Lapin laajoille, runsaslumisille
2178:                                                        elää nyt syntyneessä keskustelussa vaatimus: riis-
2179: selkosille. Seurauksena on kohtuuton kettukan-
2180: nan kasvu, kanalintujen ja muun pienen riistan         tanhoidon vastuuta on siirrettävä valtiovallan
2181:  tuho. Tällä tiellä saadaan jatkaa lintujen rauhoi-    alueellisille organisaatioille ja entistä valistu-
2182:                                                        neemmille metsästäjille.
2183:  tusta muinakin vuosina. Vaarana on Tunturi-
2184: Lapin kettukapi ja miksei lounaasta leviävä raivo-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2185:  tautikin.                                             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2186:     Lapissa on erityisesti ihmetelty sitä, miten       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2187:  koko maakunta on jätetty kuulematta, kun ketun        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2188:  myrkkypyyntiä on voimakkaasti alettu rajoittaa.
2189:  Riistanhoitotyötä tehostetaan äärimmilleen sa-                   Aikooko Hallitus siirtää oikeutta päät-
2190:  malla, kun tehokkaat pyyntivälineet jäävät kehit-             tää metsästysajoista, metsästyksen rajoit-
2191:  tämättä. Ovatko päätöksentekijät liian kaukana                tamisesta ja riistan rauhoittamisesta riis-
2192:  niistä maisemista, missä työ tehdään metsän- ja               tanhoitopiiritasolle, ja jos aikoo,
2193:  riistanhoidon linjojen yhtenäistämiseksi ja tulos-               mikä on Hallituksen suunnittelema
2194:  ten saavuttamiseksi?                                          uudistuksen aikataulu?
2195: 
2196:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
2197: 
2198:                                                Lauri Impiö
2199: 
2200: 
2201: 4285001372
2202: 2                                     1985 vp. -     KK n:o 10
2203: 
2204: 
2205: 
2206: 
2207:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2208: 
2209:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        set. Samoin saatiin rautoja ennen metsästyslain
2210: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        muutosta olleen lain 39 §:n mukaan käyttää
2211: olette helmikuun 8 päivänä 1985 päivätyn kir-        ketun pyyntiin riistanhoitopiirin luvalla. Halli-
2212: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tuksen esityksessä eduskunnalle metsästyslain
2213: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      muuttamiseksi tätä säännöstä ehdotettiin muu-
2214: Impiön näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä    tettavaksi eduskunnan toivomuksesta. Hallituk-
2215: n:o 10:                                              sen esityksessä ketun rautapyynti ehdotettiin kui-
2216:                                                      tenkin edelleen sallittavaksi riistanhoitopiirin lu-
2217:          Aikooko Hallitus siirtää oikeutta päät-     valla. Tämän säännöksen eduskunta muutti si-
2218:        tää metsästysajoista, metsästyksen rajoit-    ten, että ketun rautapyynti, lukuun ottamatta
2219:        tamisesta ja riistan rauhoittamisesta riis-   eläimen heti tappavia rautoja, tuli kielletyksi.
2220:        tanhoitopiiritasolle, ja jos aikoo,
2221:          mikä on Hallituksen suunnittelema              Kun eduskunta metsästyslain muutoksen yh-
2222:        uudistuksen aikataulu?                        teydessä suoritti edellä sanotut muutokset halli-
2223:                                                      tuksen esityksestä poiketen, vaikka kysymyksessä
2224:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     selostetut ketun pyynnissä syntyvät vaikeudet
2225: ti seuraavaa:                                        olivat asiaa käsiteltäessä eduskunnan tiedossa, ei
2226:                                                      suunnitelmia näiden säännösten muuttamiseksi
2227:    Ketun myrkky- ja rautapyynnistä Lapin alueel-
2228:                                                      ole vireillä.
2229: la, jota kysymyksessä tarkastellaan, säädetään
2230: metsästyslain (290/62, muut. 263/83) 38 ja              Päätämäoikeutta metsästysasioissa on muutoin
2231: 39 §:ssä. Ennen metsästyslain muutosta (263/83)      siirretty viime vuosina sekä pyritään mahdolli-
2232: olleen lain 38 §:n mukaan saatiin myrkkyä käyt-      suuksien mukaan edelleen siirtämään keskusvi-
2233: tää ketun pyyntiin Oulun ja Lapin lääneissä.         rasto- ja piiritasolle. Päätämäoikeutta on siirretty
2234: Muualla maassa myrkyn käyttämisestä ketun            myös kysymyksessä mainituille riistanhoitopiireil-
2235: pyyntiin päätti asianomainen riistanhoitopiiri.      le siinä laajuudessa, kuin se riistanhoitopiirien
2236: Metsästyslain muutoksen yhteydessä eduskunta         valtionapuluonne ja soveltuvuus julkishallinnol-
2237: muutti omasta aloitteestaan säännöstä. Kysymyk-      listen tehtävien hoitamiseen huomioon ottaen on
2238: sessä mainitut maa- ja metsätalousministeriön        ollut mahdollista. Tehtävien siirtämisessä on kui-
2239: myrkkypyynnistä syksyllä 1984 antamat ohjeet         tenkin vaikeutena, ettei metsästysviranomaisella
2240: ovat eduskunnan muuttaman säännöksen sekä            ole omaa tai tehtäviin muuten sopivaa keskusvi-
2241: eduskunnassa asiasta käydyn keskustelun mukai-       rastoa tai piirihallintoa käytettävissään.
2242: 
2243:     Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1985
2244: 
2245:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
2246:                                        1985 vp. -     KK n:o 10                                        3
2247: 
2248: 
2249: 
2250: 
2251:                                Tili Riksdagens Herr Talman
2252: 
2253:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          enligt lagens dåvarande 39 § användas för fångst
2254: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        av räv med jaktvårdsdikstriktets tilistånd. 1 rege-
2255: den 8 februari 1985 tili vederbörande medlem av       ringens proposition tili riksdagen med förslag tili
2256: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     ändring av jaktlagen föreslogs att detta stadgande
2257: dagsman Impiö undertecknade spörsmål nr 10:           skulie ändras på riksdagens hemstälian. 1 rege-
2258:                                                       ringspropositionen föreslogs dock att fångst av
2259:           Ämnar Regeringen överföra rätten att        räv med sax fortfarande skulie tiliåtas med jakt-
2260:        besluta om jakttider, begränsning av jakt      vårdsdistriktets tilistånd. Detta stadgande ändra-
2261:        och fridlysning av viliebråd tili jaktvårds-   de riksdagen så att fångst av räv med sax, med
2262:        distriktsnivå, och om så är fallet,            undantag av saxar som omedelbart dödar djuret,
2263:           viiken tidtabeli har Regeringen plane-      förbjöds.
2264:        rat för reformen?                                 Då riksdagen i samband med ändringen av
2265:                                                       jaktlagen gjorde ovan nämnda ändringar avvi-
2266:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      kande från regeringens proposition trots att riks-
2267: anföra följande:                                      dagen när saken behandlades var medveten om
2268:    Angående fångsten av räv med gift elier sax i      de svårigheter som uppstår vid fångst av räv och
2269: Lappland, som granskas i spörsmålet, finns stad-      som man redogjort för i spörsmålet, är inga
2270: gat i 38 och 39 §§ jaktlagen (290/62, ändr.263/       planer på att ändra dessa stadganden aktuelia.
2271: 83 ). Före ändringen av jaktlagen (263 183) fick         Beslutanderätten i jaktärenden har för övrigt
2272: enligt lagens dåvarande 38 § gift användas för        under de senaste åren överförts samt kommer i
2273: fångst av räv i Uleåborgs och Lapplands Iän. 1        mån av möjlighet att i fortsättningen överföras
2274: övriga delar av Jandet fattade vederbörande jakt-     tili centralämbetsverks- och distriktsnivå. Beslu-
2275: vårdsdistrikt beslut om andvändningen av gift         tanderätt har överförts också tili de jaktvårdsdis-
2276: vid f"angst av räv. 1 samband med ändringen av        trikt som nämns i spörsmålet i den omfattning
2277: jaktlagen ändrade riksdagen stadgandet på eget        det har varit möjligt med beaktande av jaktvårds-
2278: initiativ. De anvisningar om fångst med gift som      distriktens statsbidragskaraktär och lämplighet
2279: jord- och skogsbruksministeriet utfärdade hösten      för offentliga fötvaltningsuppgifter. Vad som
2280: 1984 och som nämns i spörsmålet följer samma          dock gör det svårt att överföra uppgifter är att
2281: linjer som riksdagens ändring av stadgandet samt      jaktmyndigheterna saknar ett centralt ämbetsverk
2282: den diskussion som fördes om saken i riksdagen.       eller en distriktsfötvaltning som skulie lämpa sig
2283: Likaså fick saxar före ändringen av jaktlagen         för uppgifterna.
2284: 
2285:      Helsingfors den 20 februari 1985
2286: 
2287:                                                        Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
2288: 1
2289: 1
2290:  1
2291:  1
2292:   1
2293:   1
2294:    1
2295:    1
2296:     1
2297:     1
2298:      1
2299:      1
2300:       1
2301:       1
2302:        1
2303:        1
2304:         1
2305:         1
2306:                                                1985 vp.
2307: 
2308: Kirjallinen kysymys n:o 11
2309: 
2310: 
2311: 
2312: 
2313:                                   Pokka: Posion jako- ja kalastuskunnille maksettujen ns. Suolijärven
2314:                                       kalakorvausten verottamisesta
2315: 
2316: 
2317:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2318: 
2319:    Vesiylioikeus maarasi vuonna 1984 antamas-         saajat saavat elää vielä vähintään puolitoista vuot-
2320: saan päätöksessa Pohjolan Voima osakeyhtiön           ta epätietoisuudessa, mikä tulee olemaan lopulli-
2321: maksamaan Posion kunnassa olevan Jumiskon             sen verotuksen määrä. Vasta tämän jälkeen kor-
2322: voimalaitoksen rakentamisen johdosta pääasiassa       vauksien saajat voivat hakea vapautusta erikseen
2323: Posion kunnassa oleville vesialueen omistajille       tehdyllä anomuksella. Tullaanko vapautuksia yli-
2324: korvauksia. Näin kolmisenkymmentä vuotta kes-         päänsä myöntämään on vielä täysin epävarmaa.
2325: tänyt oikeusprosessi tuli päätökseen. Kalastus-       Lopullisen sanan veron määrästä saattaa vuosien
2326: ym. etuisuuksien menetyksistä korvauksia saavat       kuluttua sanoa vasta korkein hallinto-oikeus.
2327: jako- ja kalastuskunnat. Korvaukset on jako- ja          Kolmikymmenvuotisen oikeustaistelun jälkeen
2328: kalastuskunnille viime vuoden puolella makset-        on vähintään kohtuullista, että Suolijärven kala-
2329: tu.                                                   korvauksien saajilla on ennakkotieto siitä, että
2330:    Posion jako- ja kalastuskunnat ovat tarkkaan       verotusta todella tullaan huojentamaan. Nykyi-
2331: seuranneet Kemijoen kalakorvausasian eri vaihei-      seen verotuslakiin sisältyvät ns. jaksotussäännök-
2332: den käsittelyä. Kuten tunnettua lopullisista, vesi-   set eivät riitä kalakorvausten verotuksen kohtuul-
2333: ylioikeuden määräämistä korvauksista kemijoki-        liseen huojentamiseen. Tämä havaittiin Kemi-
2334: vartiset joutuivat maksamaan huomattavan ve-          joen kohdalla.
2335: ron. Tavallisella pieneläkeläisellä kalastuskor-         Edellä esitetyn perusteella on välttämätöntä,
2336: vauksesta maksettu vero saattoi nousta jopa yli       että Suolijärven kalakorvausten verotuksesta sää-
2337: 50 % :n. Jotta Kemijoen verotuskohtelu ei toteu-      detään poikkeuslaki, ellei valtiovarainministeriö
2338: tuisi Posion ns. Suolijärvi-korvausten kohdalla       voi muulla tavoin sitovasti etukäteen ilmoittaa,
2339: Posion jako- ja kalastuskunnat kääntyivät hyvissä     mikä tulee olemaan verottajan vaatima osuus
2340: ajoin viime vuoden puolella valtiovarainministe-      kalakorvauksista.     Kalakorvausten verotuksen
2341: riön puoleen ja pyysivät, että kalakorvausten         huojentamiseen tarvittavien poikkeussäännösten
2342: verotusta voidaan huojentaa. Valtiovarainminis-       aikaansaaminen ei teknisesti liene perin vaikea,
2343: teriö on kuitenkin nyttemmin ilmoittanut viit-        koska korvauksien saajajoukko: muutama jako- ja
2344: taamalla verotuslain 125 §:n säännöksiin, ettei se    kalastuskunta, on varsin rajallinen.
2345: voi etukäteiskannanottoa antaa. Asianomaisten            Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2346: jakokuntien tulee näin ollen sitten kun lopulli-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2347: nen verotus on toimeenpantu hakea verotuslain         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2348:  125 § :ssä säädetyssä järjestyksessä muutosta val-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2349: tion veron osalta valtiovarainministeriöltä ja kun-
2350:  nallisveron osalta kunnanhallitukselta.                        Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2351:     Mikäli valtiovarainministeriön omaksuman                  ryhtyä Posion jako- ja kalastuskunnille
2352:  kannan mukaisesti menetellään, tämä merkitsee                maksettujen ns. Suolijärven kalakorvaus-
2353:  käytännössä, että Suolijärven kalakorvauksien                ten verohuojennuksen aikaansaamiseksi?
2354: 
2355:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
2356: 
2357:                                             Hannele Pokka
2358: 
2359: 
2360: 
2361: 4285001671
2362: 2                                       1985 vp. -     KK n:o 11
2363: 
2364: 
2365: 
2366: 
2367:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2368: 
2369:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ro korvauksista maksuunpantiin joulukuussa
2370: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          1984.
2371: olette 18 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn                Jakokunnat kääntyivät valtiovarainministeriön
2372: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           puoleen jo syksyllä 1984 tarkoituksenaan saada
2373: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      verotuslain (482/58) 125 §:n mukainen veron-
2374: taja Pokan näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      huojennus korvauksista perittävälle verolle. Kos-
2375: sestä n:o 11:                                          ka verotuslain 125 §:n mukainen huojennus voi-
2376:                                                        daan myöntää laissa määrätyin edellytyksin vasta
2377:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         lopullisesta verosta, ei hakemuksiin vielä voitu
2378:         ryhtyä Posion jako- ja kalastuskunnille        suostua. Verotus vuoden 1984 aikana maksetuista
2379:         maksettujen ns. Suolijärven kalakorvaus-       korvauksista toimitetaan kuluvana vuonna, ja se
2380:         ten verohuojennuksen aikaansaamiseksi?         valmistuu 1 päivänä marraskuuta 198 5.
2381:                                                           Valtiovarainministeriö ilmoitti kuitenkin 3 päi-
2382:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       vänä tammikuuta 1985 päivätyssä kirjeessään Po-
2383: ti seuraavaa:                                          sion jakokunnille, että verotuksen vuodelta 1984
2384:    Voimalaitosten rakentamisen, vesistöjen ruop-       valmistuttua jakokunnat voivat tehdä uudet ha-
2385: paamisen ja saastumisen sekä muiden samanta-           kemukset, jolloin asiassa pyritään löytämään koh-
2386: paisten syiden vuoksi maksetaan kalastukselle ja       tuullinen ratkaisu siten, että verotus ei muodos-
2387: saaliille aiheutuneista vahingoista korvauksia.        tuisi raskaammaksi kuin mitä olisi tapahtunut,
2388: Korvauksia voidaan suorittaa myös kalastusväli-        jos korvaukset olisi maksettu suoraan osakkaille.
2389: neiden, laitteiden tai rakenneimien käyttämättä        Maksuunpantuja ennakkoveroja on alennettu
2390: jäämisestä. Korvaukset ovat kerta- ja vuotuiskor-      eräiden jakokuntien osalta. Lapio lääninverovi-
2391: vauksia. Ne voivat sisältää sekä pääoman että sille    raston ilmoituksen mukaan on ennakkoverojen
2392: maksetun koron. Korvauksen saajina voivat olla         suorittamiselle myönnetty myös lykkäystä syksyyn
2393: kalastus- ja jakokunnat tai yksityishenkilöt. Ka-      1985 saakka.
2394: lastus- ja jakokunnat ovat tulo- ja varallisuusvero-      Verotuksen tasapuolisuuden kannalta ei ole
2395: lain (1043/74) 18 §:n 4 momentin mukaisesti            tarkoituksenmukaista, että kalastusvahinkokor-
2396: erillisinä verovelvollisina verotettavia yhtymiä.      vaukset säädettäisiin yleensä verosta vapaaksi tu-
2397: Niiden verotettava tulo vahvistetaan pääsääntöi-       loksi. Tällöin verotuskohtelun määräisi tulon laa-
2398: sesti tulo- ja varallisuusverolain säännösten mu-      tu eikä sen määrä. Suolijärven kalastusvahinko-
2399: kaan. Yksityishenkilöiden saarnat korvaukset ve-       korvauksia varten ei myöskään ole tarpeen säätää
2400: rotetaan yleensä elinkeinotulon verottamisesta         erityislakia, kuten Kemijoen rakentamisesta ai-
2401: annetun lain (360/68) tai maatilatalouden tulo-        heutuneiden kalastusvahinkojen vuoksi tehtiin,
2402: verolain (543 167) säännösten mukaan siitä riip-       koska viimeksi mainittuun lakiin sisältyneet huo-
2403: puen, onko korvauksen saaja ammatti- vai maan-         jennusperiaatteet voidaan ottaa huomioon vero-
2404: viljelijäkalastaja.                                    tuslain 125 §:n mukaisia päätöksiä tehtäessä.
2405:    Posion kunnassa on Ylä- ja Ala-Suolijärviä          Kuten edellä on selostettu, on verohallinnossa
2406: säännöstelty vuodesta 1954 lähtien Jumiskon            ryhdytty asian vaatimiin toimenpiteisiin. Koska
2407: tunnelivoimalaitoksen tarpeisiin. Vesiylioikeuden      verotuslain 125 §:n mukainen menettely antaa
2408: 29 päivänä helmikuuta 1984 antaman päätöksen           riittävät mahdollisuudet korvauksista perittävän
2409: mukaan jakokunnille on määrätty maksettavaksi          veron asianmukaiseen huojentamiseen, ja menet-
2410: kalakantojen huonontumisen ja kalastuksen vai-         tely kuuluu hallitusta alempien viranomaisten
2411: keutumisen vuoksi korvauksia korkoineen yh-            toimivaltaan, ei ole perusteltua syytä ryhtyä mui-
2412: teensä runsaat 9 miljoonaa markkaa. Ennakkove-         hin toimenpiteisiin asiassa.
2413: 
2414:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1985
2415:                                                                             Ministeri Pekka Vennamo
2416:                                        1985 vp. -     KK n:o 11                                        3
2417: 
2418: 
2419: 
2420: 
2421:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
2422: 
2423:    1 det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen             Skifteslagen vände sig tili finansministeriet
2424: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        redan hösten 1984 i syfte att få en skattelättnad
2425: den 18 februari 1985 tili vederbörande medlem         enligt 125 § beskattningslagen (482/58) för den
2426: av statsrådet översänt avskrift av följande av        skatt som uppbärs på ersättningarnao Eftersom
2427: riksdagsledamot Pokka undertecknade spörsmål          lättnad enligt beskattningslagens 125 § under de
2428: nr 11:                                                förutsättningar som bestämts i lagen kan beviljas
2429:                                                       först på den slutliga skatten, har ansökningarna
2430:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       inte ännu kunnat bifallaso Beskattningen av de
2431:        för att åstadkomma skattelättnader för de      ersättningar som betalats under år 1984 verkstälis
2432:        ersättningar för skador på fisket i Suoli-     innevarande år, och den slutförs den 1 november
2433:        järvi som erlagts tili skiftes- och fiskela-   19850
2434:        gen i Posio?
2435:                                                          Finansministeriet meddelade dock skifteslagen
2436:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       i Posio i sitt brev av den 3 januari 1985 att
2437: anföra följande:                                      skifteslagen kan lämna in nya ansökningar då
2438:                                                       beskattningen för år 1984 slutförtso Efter det
2439:    På grund av byggandet av kraftverk, muddring       försöker man finna en skälig lösning i ärendet, så
2440: och förorening av vattendrag samt andra liknan-       att beskattningen inte skali bli tyngre än vad
2441: de orsaker betalas ersättningar för de skador som     faliet hade varit om ersättningarna hade erlagts
2442: fisket och fiskfångsten förorsakats av åtgärdernao    direkt tili delägarnao De debiterade förskottsskat-
2443: Ersättningar kan även betalas för att fiskered-       terna har sänkts för vissa skifteslags vidkomman-
2444: skap, anordningar elier konstruktioner blir oan-      deo Enligt ett meddelande från länsskatteverket i
2445: vändao Ersättningarna är engångsersättningar och      Lappland har även uppskov med betalningen av
2446: årliga ersättningaro De kan bestå både av ett         förskottsskatter beviljats tili hösten 19850
2447: kapital och ränta på kapitaleto Ersättningar har
2448: givits fiske- och skifteslag elier enskildao Fiske-      Med hänsyn tili en rättvis beskattning är det
2449: och skifteslagen är sammanslutningar, som i           inte ändamålsenligt att ersättningarna för skador
2450: enlighet med 18 § 4 momo lagen om skatt på            på fiske genom stadganden allmänt skulle bli
2451: inkomst och förmögenhet (1043/74) skali beskat-       skattefri inkomsto 1 detta fall skulle bemötandet
2452: tas som särskilda skattskyldigao Deras beskatt-       av medborgarna i beskattningshänseende be-
2453: ningsbara inkomst faststälis i regel enligt stad-     stämmas av inkomstens art och inte av dess
2454: gandena i lagen om skatt på inkomst och               beloppo Det är inte heller nödvändigt att stifta
2455: förmögenheto De ersättningar som betalas tili         en särskild lag om ersättningar för skador på
2456: enskilda beskattas i alimänhet enligt stadgandena     fisket i Suolijärvi, vilket man gjorde på grund av
2457: i lagen om beskattning av inkomst av närings-         de skador fisket förorsakades genom utbyggna-
2458: verksamhet ( 360168) elier inkomstskattelagen för     den av Kemi älv, eftersom de lättnadsprinciper
2459: gårdsbruk (543/67), beroende på om den som            som ingick i den sistnämnda lagen kan beaktas
2460: får ersättningen är yrkesfiskare elier fiskarbondeo   då man fattar beslut enligt 125 § beskattnings-
2461:    1 Posio kommun har Ylä- och Ala-Suolijärvi         lageno Såsom ovan anförts har man inom skatte-
2462: från och med år 1954 reglerats för Jumisko            förvaltningen vidtagit de åtgärder som ärendet
2463:  tunnelkraftverks behovo Enligt vattenöverdom-        kräver. Då ett fötfarande enligt 125 § beskatt-
2464: stolens utslag av den 29 februari 1984 skali          ningslagen ger tiliräckliga möjligheter för en
2465:  skifteslagen få sammanlagt drygt 9 milj mk i
2466:                                            0          sakenlig lättnad i den skatt som uppbärs för
2467:  ersättningar och räntor på grund av att fiskebe-     ersättningarna och då förfarandet hör tili kompe-
2468:  stånden försämrats och fisket försvårats         0   tensområdet för myndigheter på lägre nivå än
2469:  Förskottsskatten för ersättningarna debiterades      regeringen, finns det inget giltigt skäl att vidta
2470:  december 19840                                       andra åtgärder i ärendeto
2471: 
2472:    Helsingfors den 8 mars 1985
2473: 
2474:                                                                           Minister Pekka Vennamo
2475:                                                  1985 vp.
2476: 
2477: Kirjallinen kysymys n:o 12
2478: 
2479: 
2480: 
2481: 
2482:                                     Tuomaala ym.: Uuden valkuaisverojärjestelmän voimaansaattami-
2483:                                        sen estämisestä
2484: 
2485: 
2486:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2487: 
2488:    Hiljattain julkisuudessa olleiden tietojen mu-           Varsinkin Etelä-Pohjanmaan kannalta suunni-
2489: kaan rehuille suunnitellaan uutta valkuaisveroa.         telmat ovat arveluttavia, onhan maakunta voima-
2490: Kaikkia rehun raaka-aineita tultaisiin näiden            kasta rehuviljan tuotantoaluetta. Siten esimerkik-
2491: suunnitelmien mukaan verottamaan valkuaisen              si kotoinen kananrehujen sekoitus on verrattain
2492: käyttöarvon mukaan. Ministeriön, ts. maa- ja             yleistä (siis tiivisteen ja rehuviljan sekoittami-
2493: metsätalousministeriön myös julkisuuteen saatta-         nen). Kun kananmunan tuotantokustannuksista
2494: mien tietojen mukaan uuden rehuveron valmis-             rehukustannus on noin 21 3, saadaan niitä tällä
2495: telut ja tutkimukset ovat jo käynnissä.                  tavoin alennetuksi.
2496:    Mikäli kyseinen uusi vero tulisi voimaan, sillä          Kanojen täysrehuissa rehuvero 26 p/kg merkit-
2497: saattaisi olla vakaviakin seuraamuksia monen vil-        see n. 78 p/munakilo. Tiivisteessä on rehuveron
2498: jelijän kohdalla, ei vähiten niillä, jotka sekoitta-     vaikutus munakiloa kohti n. 15 p, kun tiivistettä
2499: vat rehut omalla tilallaan ja hyödyntävät siten          käytetään vain noin 115 rehuseoksessa.
2500: omaa työpanostaan ja tilansa omia rehuja.                   Etelä-Pohjanmaalla on kanoja noin 500 000
2501:                                                          kpl ja kananmunantuotanto noin 7,0 milj. kg/v.
2502:    Esimerkiksi kananmunantuottajien keskuudes-           Kananrehua kuluu n. 3 kg munakiloa kohti eli
2503: sa ko. suunnitelmat ovat herättäneet vakavaa             n. 21 milj. kg/v. Tiivistettä/ kotoista viljaseosta
2504: huolta. Niinpä mm. Maataloustuottajain Etelä-            käytetään noin 70 % eli n. 14,5 milj. kg ja
2505: Pohjanmaan        liiton     kanatalousvaliokunnan       kanojen täysrehua noin 30 % elin. 6,5 milj. kg.
2506: 16.8.1983 pitämän kokouksen pöytäkirjan mu-                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2507: kaan'' keskusteltiin rehuverokysymyksestä ja to-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2508: dettiin, että rehuvero tulisi periaatteessa säilyttää    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
2509: nykyisen kaltaisena, siis pennimääräisenä, jolloin       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2510: se kohdistuu samansuuruisena täysrehuihin sekä
2511: tiivisterehuihin ja suosii siten tilan oman rehuvil-               Aikooko Hallitus estää suunnitellun
2512: jan käyttöä ja tilasekoitusta''. - Myös monet                   uuden valkuaisverojärjestelmän voimaan-
2513: muut viljelijätahot ovat ilmaisseet vastaavanlaisia             saattamisen ja pitää siten rehuveroperus-
2514: kannanottoja.                                                   teiden määräytymisen nykyisellään?
2515: 
2516:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
2517: 
2518:          Juhani Tuomaala              Kalevi Mattila                       Håkan Malm
2519:                    Sirkka-Liisa Anttila                           Einari Nieminen
2520: 
2521: 
2522: 
2523: 
2524: 4285002047
2525: 2                                    1985 vp. -     KK n:o 12
2526: 
2527: 
2528: 
2529: 
2530:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2531: 
2532:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      laatuun, mikä on puolestaan saattanut supistaa
2533: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       niiden kotimaista kulutusta ja vientimahdolli-
2534: olette 14 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn          suuksia. Edellä mainittuihin seikkoihin on kiin-
2535: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        nitetty huomiota mm. maatalouspoliittisen oh-
2536: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-   jelmatyöryhmän mietinnössä.
2537: taja Tuomaalan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta
2538:                                                        Mm. näiden syiden vuoksi on nähty tarpeelli-
2539: kysymyksestä n:o 12:
2540:                                                     seksi selvittää, olisiko aiheellista muuttaa rehujen
2541:           Aikooko Hallitus estää suunnitellun       hinnoittelua verotuksella siten, että hintasuhtei-
2542:        uuden valkuaisverojärjestelmän voimaan-      den ja käyttösuhteiden nykyiset vinoumat pois-
2543:        saattamisen ja pitää siten rehuveroperus-    tuisivat.
2544:        teiden määräytymisen nykyisellään?              Rehuihin kohdistuvan verotuksen eri vaihtoeh-
2545:                                                     dot ja niiden vaikutukset on tarkoitus selvittää
2546:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Tässä yhtey-
2547: seuraavaa:                                          dessä tulee esille myös kysymys erilaisten rehujen
2548:    Rehujen hinta määräytyy maassamme useim-         ja rehuseosten veroperusteista. Tällaisten selvitys-
2549: pien valkuaisrehujen osalta maailmanmarkkina-       ten valmistuttua voidaan vertailla eri vaihtoehto-
2550: hintatason mukaan ja energiarehujen osalta          ja ja arvioida niiden toteuttamiskelpoisuutta.
2551: maailmanmarkkinahintatasoa huomattavasti kor-       Tässä vaiheessa ei voida tehdä sellaisia oletuksia
2552: keamman kotimaan hintatason mukaan. Tästä           tulevasta verotuksesta ja sen vaikutuksista, kuin
2553: johtuen valkuaisen hinta on alhainen verrattuna     kysymyksessä on esitetty. Vasta edellä tarkoitettu-
2554: energiarehujen hintaan. Tämä tilanne on johta-      jen selvitysten valmistuttua hallitus voi muodos-
2555: nut ilmeisesti valkuaisrehujen käytön suosimiseen   taa oman kantansa valkuaisrehuveron voimaan-
2556: suhteessa energiarehuihin. Valkuaisten käyttöön     saattamisen tarpeellisuudesta ja rehuveroperustei-
2557: on omalta osaltaan vaikuttanut myös valkuaisen      den muutostarpeista. Mikäli muutokset nähdään
2558: tuonnin säätely öljyväkirehuohjelman puitteessa.    hallituksen piirissä tarpeellisiksi, antaa hallitus
2559: Koska kasviperäisen valkuaisen tuontia on rajoi-    aikanaan niistä tarvittavat esitykset eduskunnalle.
2560: tettu, on eläinperäisten valkuaisten käyttö ja      Rehujen verottamiseen liittyvät mahdolliset
2561: tuonti kasvanut. Tällä seikalla on saattanut olla   muutokset tulevat näin ollen viime kädessä edus-
2562: jopa haitallisia vaikutuksia eräiden tuotteiden     kunnan päätettäviksi.
2563: 
2564:     Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1985
2565: 
2566:                                                                 Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
2567:                                        1985 vp. -     KK n:o 12                                         3
2568: 
2569: 
2570: 
2571: 
2572:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
2573: 
2574:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          har kunnat inskränka den inhemska förbruk-
2575: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        ningen och exportmöjligheterna i fråga om dessa
2576: den 14 februari 1985 tili vederbörande medlem         produkter. Uppmärksamhet har fästs vid ovan
2577: av statsrådet översänt avskrift av följande av        nämnda omständigheter bl.a. i betänkandet av
2578: riksdagsledamot Tuomaala m.fl. ställda spörsmål       arbetsgruppen för ett lantbrukspolitiskt program.
2579: nr 12:                                                    Bl.a. av dessa orsaker har man ansett det vara
2580:                                                       påkaliat att utreda, huruvida det vore motiverat
2581:            Ämnar Regeringen förhindra ikraftträ-      att ändra prissättningen på foder genom beskatt-
2582:          dandet av det nya systemet för accis på      ning så, att de nuvarande snedvridningarna i
2583:          protein och på så sätt bibehålia de nuva-    prisförhållandena och användningsförhållandena
2584:          rande grunderna för faststäliande av accis   skulle elimineras.
2585:          på foder?                                        Avsikten är att så detaljerat som möjligt utreda
2586:                                                       olika alternativ och följderna därav i fråga om
2587:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      beskattningen av foder. I detta sammanhang
2588: anföra följande:                                      framträder också frågan om skattegrunderna för
2589:    Priset på foder bestäms i vårt land i fråga om     olika slag av foder och foderblandningar. Då
2590: de flesta slagen av proteinfoder enligt prisnivån     dessa utredningar blivit färdiga är det möjligt att
2591: på världsmarknaden och i fråga om energifoder         jämföra olika alternativ och bedöma möjligheter-
2592: enligt den inhemska prisnivån, viiken är betyd-       na att förverkliga dem. I detta skede kan sådana
2593: ligt högre än världsmarknadsnivån. Som följd          antaganden om kommande beskattning och
2594: härav är priset på protein lågt i jämförelse med      verkningarna därav som anförts i spörsmålet inte
2595: priset på energifoder. Denna situation har up-        göras. Först då de ovan avsedda utredningarna
2596: penbarligen lett tili att användningen av protein-    blivit färdiga kan regeringen själv fatta stälining
2597: foder har prioriterats jämfört med energifoder.       tili huruvida det är påkaliat att bringa accisen på
2598: På användningen av protein har för sin del            proteinfodermedel i kraft och huruvida behov att
2599: inverkat också regleringen av importen av protein     ändra grunderna för accisen på foder föreligger.
2600: inom ramen för oljekraftfoderprogrammet. Efter-       Ifali regeringen anser ändringarna vara påkaliade,
2601: som importen av vegetabiliska proteiner är be-        avlåter regeringen i sinom tid de erforderliga
2602: gränsad, har användningen och importen av             propositionerna därom tili riksdagen. De eventu-
2603: animaliska proteiner ökat. Denna omständighet         ella ändringarna i samband med accisen på foder
2604: har t.o.m. kunnat ha menliga verkningar på            kommer sålunda i sista hand att avgöras av
2605: kvaliteten hos vissa produkter, vilket å sin sida     riksdagen.
2606: 
2607:     Helsingfors den 20 mars 1985
2608: 
2609:                                                                         Finansminister Ahti Pekkala
2610:                    j
2611:                   j
2612:                  j
2613:                  j
2614:                 j
2615:                j
2616:               j
2617:              j
2618:              j
2619:             j
2620:            j
2621:           j
2622:          j
2623:         j
2624:        j
2625:       j
2626:      j
2627:     j
2628:    j
2629:   j
2630:  j
2631: j
2632:                                                  1985 vp.
2633: 
2634: Kirjallinen kysymys n:o 13
2635: 
2636: 
2637: 
2638: 
2639:                                     Astala: Maakaasuputken jatkamisesta Uuteenkaupunkiin Ja Lou-
2640:                                        nais-Suomeen
2641: 
2642: 
2643:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2644: 
2645:    Tärkeä hanke Varsinais-Suomessa on tällä het-           Vuoden 1984 helmikuussa Suomi ja Neuvosto-
2646: kellä maakaasuputken jatkorakentaminen Uu-              liitto allekirjoittivat sopimuksen, jonka mukaan
2647: teenkaupunkiin ja muualle Lounais-Suomeen.              Suomi ostaa vuosituhannen vaihteessa vuosittain
2648:    Varsinais-Suomessa on vuoden 1984 alusta toi-        noin 2,5-3 miljardia kuutiometriä neuvostoliit-
2649: minut eri intressipiirejä edustava työryhmä, joka       tolaista maakaasua yhdyskuntiensa ja teolli-
2650: on selvittänyt maakaasun käyttömahdollisuuksia.         suutensa tarpeisiin. Maakaasutyöryhmän käsityk-
2651: Työryhmään kuuluu Turun kauppakamarin teol-             sen mukaan tuo määrä noin kolminkertaistaa
2652: lisuusvaliokunta, Turun kaupunki, Turun ja Po-          kaasutoimitukset nykyisestä tasostaan ja sopi-
2653: rin lääninhallitus, Varsinais-Suomen Seutukaava-        muksen toteutuminen lienee mahdollista vain
2654: liitto, Varsinais-Suomen Maakuntaliitto ja SNS:n        kaasujohdon jatkamisella tai oikeammin sopi-
2655: Turun Piirijärjestö.                                    muksen toteutuminen edellyttää nykyisen kaasu-
2656:    Maakunnan saattaminen maakaasuverkoston              johdon jatkorakentamista.
2657: piiriin on maakaasutyöryhmän mukaan tärkeää                Varsinais-Suomen syysmaakuntapäivät antoivat
2658: lähinnä kahdesta syystä:                                viime joulukuussa julkilausuman, jossa kiirehdit-
2659:                                                         tiin valtiovallan, Neste Oy:n ja Kemira Oy:n
2660:     1. Uudenkaupungin ja koko Vakka-Suomen-             yhteisiä toimenpiteitä maakaasuputken jatkami-
2661: kin kehitys on paljolti riippuvainen Kemira Oy:n        seksi Lounais-Suomen rannikolle sekä esitettiin,
2662: Uudenkaupungin tehtaiden tulevaisuudesta. Yh-           että putken jatkaminen Uuteenkaupunkiin otet-
2663: tiö suunnittelee alueelleen noin miljardin mar-         taisiin huomioon valtion talousarviossa vuosina
2664: kan investointeja, joista keskeisin on maakaasua        1986-89.
2665: raaka-aineenaan käyttävä ammoniakkitehdas.
2666:                                                            Maakaasutyöryhmä on 1.2.1985 kääntynyt
2667: Edellytyksenä investoinneille on, että Uuteen-
2668:                                                         kauppa- ja teollisuusministeriön puoleen ja kii-
2669: kaupunkiin pystytään lähivuosina johtamaan
2670:                                                         rehtinyt rahoitusratkaisua maakaasuputken jatka-
2671: maakaasua n. 500 miljoonaa kuutiometriä vuo-
2672:                                                         miseksi Uuteenkaupunkiin ja Lounais-Suomeen.
2673: dessa sekä että maakaasu voidaan ostaa kilpailu-
2674: kykyisin hinnoin.                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2675:                                                         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2676:     2. Maakaasun käytön lisäämisellä on huomat-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2677: tava kauppapoliittinen merkitys idänkaupassam-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2678: me. Kun Varsinais-Suomessa valmistetuilla tuot-
2679: teilla, kuten erikoislaivoilla ja muilla metalliteol-             Aikooko kauppa- ja teollisuusministe-
2680: lisuuden valmisteilla, elintarvikkeilla sekä vaate-            riö kiirehtiä rahoitusratkaisua maakaasu-
2681: tus-, tekstiili- ja kenkäteollisuuden tuotteilla, on           putken jatkamiseksi Uuteenkaupunkiin
2682: merkittävä osuus Neuvostoliiton kaupassamme,                   ja Lounais-Suomeen mm. siten, että jat-
2683: niin tähän laajamittaiseen tavaranvaihtoon sopii               korakentaminen huomioidaan valtion
2684: maakaasu vastaostona erittäin hyvin.                           budjeteissa vuosina 1986-89?
2685: 
2686:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
2687: 
2688:                                                 Heli Astala
2689: 
2690: 
2691: 
2692: 
2693: 4285001759
2694: 2                                     1985 vp. -- BJC n:o 13
2695: 
2696: 
2697: 
2698: 
2699:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2700: 
2701:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       kaasuputkea Uuteenkaupunkiin vai sijoitetaanko
2702: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mahdollinen ammoniakkitehdas jollekin muulle
2703: olette 8 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn kir-        paikkakunnalle nykyisin käytössä olevan maakaa-
2704: jeenne n:o 70 ohella toimittanut valtioneuvoston      suputkiston tai sen ensimmäisen laajennusvai-
2705: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     heen varrelle. Samanaikaisesti Neste Oy käy kau-
2706: taja Heli Astalan näin kuuluvasta kysymyksestä        pallisia neuvotteluja Kemira Oy:n tarvitsemasta
2707: n:o 13:                                               raaka-ainekäyttöön tarkoitetusta maakaasusta
2708:                                                       myös     neuvostoliittolaisen  kaasuntoimittajan
2709:           Aikooko kauppa- ja teollisuusministe-       kanssa.
2710:        riö kiirehtiä rahoitusratkaisua maakaasu-
2711:        putken jatkamiseksi Uuteenkaupunkiin              Neste Oy:n alustavan arvion mukaan maakaa-
2712:        ja Lounais-Suomeen mm. siten, että jat-        sulinjan rakentaminen Hyvinkääitä Uuteenkau-
2713:        korakentaminen huomioidaan valtion             punkiin maksaisi noin 400 milj. mk. Mikäli
2714:        budjeteissa vuosina 1986--89?                  maamme lounaisrannikolla on Kemira Oy:n
2715:                                                       suunnittelemaa suuruusluokkaa oleva maakaasua
2716:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         käyttävä laitos, lienee mahdollista toimittaa maa-
2717: seuraavaa:                                            kaasua myös muualle Lounais-Suomeen edellyt-
2718:                                                       täen, että riittävää kulutuspotentiaalia löytyy seu-
2719:    Vuoden 1984 viimeisessä lisämenoarviossa
2720:                                                       dulta. Selvitysten mukaan ilman tällaista suurku-
2721: osoitettiin 40 milj. markan määräraha Neste
2722:                                                       luttajaa ei alueen muu kulutus pysty antamaan
2723: Oy:n osakepääoman korotukseen maakaasuput-
2724:                                                       tarvittavaa tuottoa putken vaatiman investoinnin
2725: ken ensimmäisen laajennusvaiheen rahoittami-
2726:                                                       kannattavuuden varmistamiseksi.
2727: seksi. Maakaasuputkea ollaan parhaillaan laajen-
2728: tamassa Tampereen, Kyröskosken, Lahden ja                  Maakaasun käytön lisääminen rakentamalla
2729: Helsingin seuduille. Hankkeeseen sisältyvät va-        maakaasuputki Lounais-Suomeen olisi kauppapo-
2730: raukset myös Heinolan, Sköldvikin ja Uudenkau-         liittisesti ja energiapoliittisesti myönteistä. Edellä
2731: pungin mahdollisia putkihaaroja varten. Hallitus       todetun mukaisesti sen toteuttaminen edellyttää
2732: on myös valmistelemassa esitystä maakaasuhank-         kuitenkin riittävää alueella tapahtuvaa kaasun
2733: keelle myönnettävästä korkotuesta.                     käyttöä, minkä vaatimuksen edellä kuvattu suun-
2734:    Kemira Oy on ilmoittanut kiinnostuksensa            nitelma toteutuessaan täyttäisi. Sen jälkeen kun
2735: laajentaa Uudessakaupungissa tuotannollista toi-       Kemira Oy ja Neste Oy ovat tehneet yhteisen
2736: mintaansa rakentamalla 500 milj. m 3 vuodessa          selvityksen Lounais-Suomen maakaasuputkihank-
2737: maakaasua käyttävä ammoniakkitehdas. Tämän             keen toteuttamisedellytyksistä ja mikäli maakaa-
2738: johdosta Kemira Oy:n ja Neste Oy:n kesken on           sun toimituksesta raaka-ainekäyttöön päästään
2739: käyty keskusteluja maakaasun toimitusmahdolli-         neuvostoliittolaisen kaasuntoimittajan kanssa yh-
2740: suuksista Uuteenkaupunkiin.                            teisymmärrykseen, kauppa- ja teollisuusministe-
2741:    Yhtiöiden välistä yhteydenpitoa on tarkoitus        riön tarkoituksena on arvioida, onko mahdollises-
2742: jatkaa vielä kuluvan kevään aikana. Tällöin saata-     ti tarpeen osoittaa hankkeen toteuttamiseen jul-
2743: neen selvyys siitä, onko edellytyksiä jatkaa maa-      kista tukea.
2744: 
2745:     Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1985
2746: 
2747:                                                      Kauppa- Ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
2748:                                        1985 vp. -- KJ( n:o 13                                           3
2749: 
2750: 
2751: 
2752: 
2753:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
2754: 
2755:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            en eventuell ammoniakfabrik placeras på någon
2756: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          annan ort som är belägen vid den nuvarande
2757: nr 70 av den 8 februari 1985 tili vederbörande         ledningen elier där det första skedet av utvidg-
2758: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-       ningen kommer att ske. Samtidigt för Neste Oy
2759: sänt avskrift av följande av riksdagsman Heli          handelskonsultationer med den sovjetiske gasle-
2760: Astala undertecknade spörsmål nr 13:                   verantören om naturgas som Kemira Oy använ-
2761:                                                        der som råvara.
2762:            Har handels- och industriministeriet
2763:        för avsikt att påskynda en finansierings-           Enligt Neste Oy:s preliminära beräkning kom-
2764:        lösning i syfte att utbygga naturgasnätet       mer byggandet av en naturgaslinje från Hyvinge
2765:        tili Nystad och sydvästra Finland bl.a. så      tili Nystad att kosta ca 400 miljoner mark. Om
2766:        att utbyggnaden beaktas i statsbudgeten         på sydvästkusten finns en anläggning i den
2767:        för åren 1986--89?                              storleksordning som Kemira Oy planerar viiken
2768:                                                        använder naturgas, torde det vara möjligt att
2769:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra      leverera naturgas även tili övriga sydvästra Fin-
2770: följande:                                              land under förutsättning att det finns en tiliräck-
2771:                                                        lig konsumtionspotential i regionen. Utan en
2772:    I den sista tiliäggsbudgeten för år 1984 anvisa-
2773:                                                        sådan storförbrukare kan den övriga konsumtio-
2774: des ett anslag om 90 miljoner mark för höjning
2775:                                                        nen i regionen inte ge den avkastning som
2776: av Neste Oy:s aktiekapital i syfte att finansiera
2777:                                                        behövs för att säkerstälia investeringens lönsam-
2778: det första skedet av utvidgningen av naturgasnä-
2779:                                                        het, framgår det av utredningarna.
2780: tet. Naturgasledningen utbyggs som bäst tili
2781: Tammerfors, Kyrofors, Lahtis och Helsingfors              En ökad användning av naturgas genom byg-
2782: regioner. Projektet omfattar även reserveringar        gandet av en naturgasledning tili sydvästra Fin-
2783: för eventuelia förgreningar tili Heinola, Sköldvik     land är både handelspolitiskt och energipolitiskt
2784: och Nystad. Regeringen bereder som bäst en             positivt. En förutsättning är dock en tiliräcklig
2785: proposition om räntestöd för naturgasprojektet.        gasförbrukning i regionen, och den pian som
2786:    Kemira Oy har anmält sitt intresse att utvidga      ovan beskrivits skulie uppfylla detta krav, om
2787: produktionsverksamheten i Nystad genom att             den genomförs. Sedan Kemira Oy och Neste Oy
2788: bygga en ammoniakfabrik som förbrukar 500              har gjort en gemensam utredning av förutsätt-
2789: milj. m 3 naturgas per år. Kemira Oy och Neste         ningarna för genomförande av naturgaslednings-
2790: Oy har därför diskuterat möjligheterna att levere-     projektet i sydvästra Finland, och om leveranser-
2791: ra naturgas tili Nystad.                               na av gas som råvara uppnås överenskommelse
2792:    Avsikten är att kontakterna melian bolagen          med den sovjetiske gasleverantören, avser han-
2793: skali fortsätta ännu under våren. Då torde man         dels- och industriministeriet att bedöma om
2794: komma tili klarhet om det finns möjligheter att        genomförandet av projektet kräver offentligt
2795: utbygga naturgasledningen tili Nystad elier om         stöd.
2796: 
2797:      Helsingfors den 13 mars 1985
2798: 
2799:                                                       Handels- och industriminister Seppo Lindblom
2800:                                               1985 vp.
2801: 
2802: Kirjallinen kysymys n:o 14
2803: 
2804: 
2805: 
2806: 
2807:                                   Aaltio: Dieselpolttoaineen samenemisen aiheuttamista haitoista
2808:                                     liikenteelle pakkaskausina
2809: 
2810: 
2811:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2812: 
2813:    Tammikuun kovan pakkaskauden aikana ilme-         harvoin liikennöidyillä teillä pienten lasten palel-
2814: ni suuria ongelmia eri dieselöljyjen laatujen pak-   lessa nopeasti jäähtyvässä autossa.
2815: kasenkesto-ominaisuuksien kanssa. Raskas maan-
2816: tieliikenne, joka vastaa noin 60 prosentista koko       Eri osapuolten ottamat näytteet osoittivat, että
2817: tavarankuljetussuoritteestamme miljoonissa ton-      dieselöljyn laatu täytti Nesteen ilmoittamat nor-
2818: nikilometreissä mitaten, kärsi taloudellisesti       miarvot, joiden mukaan Etelä- ja Keski-Suomessa
2819: poikkeuksellisen paljon polttoainesuodattimien       myynnissä oleva DIT-talvilaatu alkaa kiteytyä 23
2820: tukkeutumisista, jolloin kuljetustehtävien hoito     pakkasasteessa.
2821: tuntuvasti vaikeutui.
2822:    Auton pysähtymisen lisäksi suurimman talou-          Ihmetystä herättääkin se, millä perusteella
2823: dellisen vahingon muodosti luonnollisesti tavara-    Neste on olettanut, että Etelä- ja Keski-Suomessa
2824: tilassa olevan kuorman vahingoittuminen tai ai-      kylmin mahdollinen lämpötila olisi -23 oc. Il-
2825: katauluun sidotun kuljetuksen myöhästyminen.         matieteen laitoksen mittausten mukaan Helsinki-
2826:    Myös linja-auto- sekä henkilö- ja pakettiauto-    Vantaan lentoasemalla, Tampereella, Kajaanissa
2827: liikenne kärsivät sopimattoman dieselöljyn takia     ja Sodankylässä vuosina 1965-84 ja tammikuus-
2828: huomattavia vahinkoja ja haittoja. Suoranaisia       sa 1985 mitatut absoluuttiset alimmat lämpötilat
2829: vaaratilanteitakin syntyi perheen auton pysähty-     kahden metrin korkeudella maanpinnasta ovat
2830: essä erämaataipaleelle 30-40 asteen pakkasessa       olleet seuraavat:
2831: 
2832: 
2833: 
2834: 
2835: 428500176A
2836: 2                                       1985 vp. -      KK n:o 14
2837: 
2838:             Absoluuttiset minimilämpötilat vuosina 1965-1984 ja tammikuussa 1985
2839: Vuosi               Helsinki-Vantaa           Tampere                Kajaani             Sodankylä
2840: 1965              -28,3     (28.2.)      -30,6    (27.2.)       -32,5    (7. 3.)     -36,7    (9 .1.)
2841: 1966              -33,3     (3.2.)       -36,8    (3.2.)        -43,8    (9.2.)      -44,7    (9.2.)
2842: 1967              -31,1     (31.1.)      -37,0    (31.1.)       -39,7    (29.1.)     -42,5    (28.1.)
2843: 1968              -31,8     (13.1.)      -36,0    (13.1.)       -38,2    (12.1.)     -37,9    (9 .1.)
2844: 1969              -28,9     (26.1.)      -31,2    (26.1.)       -37,9    (5.2.)      -36,8    (15.2.)
2845: 1970              -28,3     (18.2.)      -32,9    (19.2.)       -35,5    (29.1.)     -37,6    (14.2.)
2846: 1971              -23,8     (11.3.)      -27,8    (4.3.)        -32,4    (3.3.)      -44,4    (28.2.)
2847: 1972              -24,3     (29.1.)      -28,2    (11.3.)       -35,6    (30.1.)     -36,0    (31.1.)
2848: 1973              -28,5     (10.12.)     -31,0    (10.2.)       -32,0    (7.12.)     -37,4    (10.2.)
2849: 1974              -14,2     (24.1.)      -19,3    (24.1.)       -26,4    (2 .1.)     -36,5    (29.1.)
2850: 1975              -24,2     (12.1.)      -26,2    (12.1.)       -32,7    (18.2.)     -37,4    (12.1.)
2851: 1976              -26,1     (2.2.)       -28,9    (17.1.)       -38,8    (4.2.)      -39,4    (27.12.)
2852: 1977              -28,4     (14.2.)      -31,2    (13.2.)       -35,2    (3.3.)      -42,1    (24.1.)
2853: 1978              -32,3     (31.12.)     -34,2    (31.12.)      -40,4    (30.12.)    -42,7    (27.1.)
2854: 1979              -31,1     (15.2.)      -35,6    (15.2.)       -39,8    (14.2.)     -40,4    (13.2.)
2855: 1980              -30,6     (1.2.)       -31,2    (1.2.)        -36,6    (26.1.)     -40,2    (25.1.)
2856: 1981              -27,2     (7.3.)       -29,1    (7. 3.)       -35,5    (8. 3.)     -41,0    (21.12.)
2857: 1982              -32,0     (10.1.)      -32,7    (10.1.)       -40,1    (3.1.)      -39,2    (25.1.)
2858: 1983              -22,5     (5.2.)       -26,6    (9.2.)        -34,0    (30.11.)    -37,3    (10.12.)
2859: 1984              -22,1     (11.1.)      -28,0    (24.1.)       -31,8    (9 .1.)     -34,6    (9 .1.)
2860: Tammikuu -85      -31,8                  -33,2                  -42,0                -43,5
2861: 
2862: 
2863:    Kovat pakkaskaudet kuuluvat olennaisesti Suo-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2864: men talveen. Tästä syystä dieselpolttoaineen sa-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2865: menemispisteen ja suodatettavuuden normiläm-
2866: pötiloja tulisikin ehdottomasti muuttaa siten,                    Onko i-Iallitus tietoinen, että Neste
2867: että dieselpolttoaine kestäisi kiteytymättä kaik-              Oy:n toimittaman DIT-luokan dieselöl-
2868: kein alimpia Suomessa esiintyviä lämpötiloja.                  jyn samenemispiste (-23 o C) sekä suoda-
2869:    Koska linja-auto- ja kuorma-autoliikennöitsijät             tettavuus (- 30 o C) eivät normilämpöti-
2870: useimmiten täyttävät jo marraskuussa polttoaine-               loina riitä ilmasto-olosuhteissamme häiri-
2871: säiliönsä talvea varten, tulisi Neste Oy:n loka-               öttömään liikenteen harjoittamiseen die-
2872: marraskuussa muuttaessaan kesäpolttoaineita tal-               selmoottorilla varustetuilla kulkuneuvoil-
2873: vipohtoaineiksi huolehtia siitä, että tarjolla oleva           la, ja
2874: polttoaine olisi käyttökelpoista kaikkein kylmim-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2875: pinäkin Suomessa esiintyvinä pakkaskausina.                    ryhtyä turvatakseen liikenteen toiminta-
2876:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-             edellytykset kylmimpinäkin pakkaskausi-
2877: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-                na?
2878: 
2879:         Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
2880: 
2881:                                              Sampsa Aaltio
2882:                                      1985 vp. -      KK n:o 14                                          3
2883: 
2884: 
2885: 
2886: 
2887:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2888: 
2889:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        polttoaineiden pakkaskestävyyden järkevä mitoit-
2890: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         taminen. Neste Oy on määritellyt dieselpolttoai-
2891: olette 8 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn kir-        neiden pakkaskestävyydet Ilmatieteen laitoksen
2892: jeenne n:o 71 ohella toimittanut valtioneuvoston      pitkäaikaisten säätilastojen perusteella. Sen mu-
2893: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     kaan huoltoasemilta normaalisti myytävien pe-
2894: taja Sampsa Aaltion näin kuuluvasta kirjallisesta     rustalvilaatujen pakkaskestävyydet ylitetään kes-
2895: kysymyksestä n:o 14:                                  kimäärin vain muutamana päivänä vuodessa.
2896:                                                       Niitä päiviä varten, jolloin perustalvilaatujen
2897:           Onko Hallitus tietoinen, että Neste         pakkaskestävyys ylitetään, on tarkoitettu arktinen
2898:        Oy:n toimittaman DIT-luokan dieselöl-          dieselöljy. Sitä voivat esimerkiksi liikennöitsijät,
2899:        jyn samenemispiste (-23"C) sekä suoda-         joilla on omia varastosäiliöitä, jo ennakkoon
2900:        tettavuus (-30oC) eivät normilämpöti-          ostaa varastoon.
2901:        loilla riitä ilmasto-olosuhteissamme häi-
2902:        riöttömään liikenteen harjoittamiseen             On myös syytä huomauttaa, että kysymyksessä
2903:        dieselmoottorilla varustetuilla kulkuneu-      mainittu kiteytymislämpötila eli samepiste ei
2904:        voilla, ja                                     kuvaa dieselöljyn pakkaskestävyyttä dieselkalus-
2905:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tossa. Luotettavimman kuvan siitä antaa suoda-
2906:        ryhtyä turvatakseen liikenteen toiminta-       tettavuus. Tätä kysymystä on viime vuosina pe-
2907:        edellytykset kylmimpinäkin pakkaskausi-        rusteellisesti selvitetty muun muassa kansainväli-
2908:        na?                                            sen moottoriöljyjen ja voiteluaineiden testausta
2909:                                                       suorittavan yhteistyöjärjestön CEC:n toimesta.
2910:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         Suodatettavuuslämpötila on laatuvaatimusten
2911: seuraavaa:                                            osalta 5-6 astetta alhaisempi kuin samepistettä
2912:                                                       kuvaava lämpötila. Todellisuudessa ero on vielä
2913:    Absoluuttisten minimilämpötilojen käyttöä          suurempi.
2914: dieselpolttonesteiden pakkaskestävyyden mitoi-
2915: tukseen ei noudateta missään maassa. Se johtaisi          Nykyinen kolmen talvidieselöljyn käyttöön pe-
2916: kansantaloudelliseen tuhlaukseen, jonka viime         rustuva järjestelmä aloitettiin talvella 1980-81.
2917: kädessä maksaisivat kuluttajat. Dieselpolttones-      Kolmena ensimmäisenä talvena järjestelmä on
2918: teiden pakkaskestävyyden parantaminen lisää val-      toiminut tyydyttävästi eikä häiriöitä ole juuri
2919: mistuskustannuksia sitä enemmän, mitä pakkas-         esiintynyt. Kuluneen poikkeuksellisen ankaran
2920: kestävämmistä laaduista on kysymys. Neste Oy:n        talven aikana syntyneet ongelmat ovat Neste
2921: valmistamien talvidieselöljyjen pakkaskestävyy-       Oy:n käsityksen mukaan johtuneet siitä, että
2922: den parantaminen muutamaliakio asteella lisäisi       ennakkoon ei ollut varauduttu riittävän nopeaan
2923: valmistuskustannuksia vuositasolla kymmeniä           ja laajaan arktisen dieselöljyn tarjontaan kulutta-
2924: miljoonia markkoja. Lisäksi nykyisin tunnetulla       jille erityisesti Etelä-Suomessa. Myöskään käyttä-
2925: jalostustekniikalla on käytännössä mahdotonta         jillä ei liene ollut tarpeeksi tietoa dieselöljyjen
2926: valmistaa riittäviä määriä sellaista dieselöljyä,     pakkaskestävyydestä ja eri laatujen saaatavuudes-
2927: joka kestäisi Suomessa esiintyvät absoluuttiset       ta. Neste Oy:n pyrkimyksenä on yhdessä markki-
2928: minimilämpötilat eli vähintään -50oC.                 nointiyhtiöiden kanssa kiinnittää näihin asioihin
2929:    Edellä esitetyt seikat korostavat sitä, kuinka     aikaisempaa enemmän huomiota, jotta vastaavat
2930: välttämätöntä ja tarkoituksenmukaista on diesel-      ongelmat tulevina talvina vältettäisiin.
2931: 
2932:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1985
2933: 
2934:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
2935: 4                                     1985 vp. -      KK n:o 14
2936: 
2937: 
2938: 
2939: 
2940:                                Till Riksdagens Herr Talman
2941: 
2942:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           het är. Neste Oy har definierat köldbeständighe-
2943: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         terna för dieselbränslen på basis av meteorologis-
2944: nr 71 av den 8 februari 1985 till vederbörande        ka institutets långvariga väderleksstatistik, enligt
2945: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-      viiken köldbeständigheterna för basvinterkvalite-
2946: sänt avskrift av följande av riksdagsman Sampsa       ter som normalt säljs på servicestationer över-
2947: Aaltio undertecknade spörsmål nr 14:                  skrids i genomsnitt bara under några dagar om
2948:                                                       året. För de dagar då köldbeständigheter för
2949:           Är regeringen medveten om att grum-         basvinterkvaliteter överskrids finns en arktisk die-
2950:        lingspunkten (- 2 3 oC) och filtrerbarhe-      selolja.
2951:        ten (-30oC) för dieselolja av DIT-klass
2952:        som levereras av Neste Oy inte räcker som         Trafikidkare som har egna lagercisterner kan
2953:        normtemperaturer för trafik med diesel-        redan på förhand köpa denna olja på lager.
2954:        drivna fordon i våra väderleksförhållan-          Det bör också påpekas att kristalliseringstem-
2955:        den, och                                       peraturen eller grumlingspunkten, till viiken i
2956:           vilka åtgärder har Regeringen för avsikt    spörsmålet hänvisats, beskriver inte köldbestän-
2957:        att vidta för att trygga verksamhetsförut-     digheten för dieselolja. Den trognaste bilden
2958:        sättningarna för trafiken även under de        därav får man genom att betrakta filtrerbarheten.
2959:        kallaste köldperioderna?                       Denna fråga har under de senaste åren grundligt
2960:                                                       utretts av bl.a. den internationella samarbetsor-
2961:     Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra    ganisationen för testning av motoroljor och
2962: följande:                                             smörjmedel CEC. Filtrerbarhetstemperaturen är i
2963:     Absoluta minimitemperaturer vid dimensione-       fråga om kvalitetskrav 5-6 grader lägre än
2964: ring av dieselbränslens köldbeständighet används      temperaturen för grumlingspunkten. I praktiken
2965: inte i något land. Det skulle leda till national-     är skillnaden ännu större.
2966: ekonomiskt slöseri, som sist och slutligen skall         Det nuvarande systemet med tre vinterdiesel-
2967: betalas av konsumenterna. Förbättringen av            oljor infördes vintern 1980-81. Under de tre
2968: köldbeständigheten i dieselbränslen ökar tillverk-    första vintrarna har systemet fungerat tillfreds-
2969: ningskostnaderna: ju köldbeständigare kvaliteter      ställande och störningar knappast förekommit.
2970: desto större tillverkningskostnader. Förbättringen    Problem som uppstått under denna exceptionellt
2971: av köldbeständigheten med bara några grader i         hårda vinter beror enligt Neste Oy:s uppfattning
2972: dieseloljor som tillverkas av Neste Oy ökar till-     på att man inte på förhand var beredd på att
2973: verkningskostnaderna med flera tiotalsmiljoner        tillräckligt snabbt och på stora områden erbjuda
2974: mark på årsnivå. Genom den kända raffinerings-        arktisk dieselolja till konsumenterna. Särskilt gäl-
2975: tekniken är det dessutom i praktiken omöjligt att     ler detta södra Finland. Även användarna sakna-
2976: tillverka tillräckliga mängder sådan dieselolja       de information om dieseloljans köldbeständighet
2977: som skulle tåla de absoluta minimitemperaturer-       och tillgången på olika kvaliteter. Neste Oy:s
2978: na i Finland, dvs. minst -50oC.                       avsikt är att tillsammans med marknadsförings-
2979:     De ovan nämnda faktorerna understryker hur        bolagen i fortsättningen fästa större uppmärk-
2980: nödvändigt och ändamålsenligt en förnuftig            samhet vid dessa frågor för att motsvarande
2981: dimensionering av dieselbränslens köldbeständig-      problem under kommande vintrar undviks.
2982: 
2983:     Helsingfors den 13 mars 1985
2984: 
2985:                                                      Handels- och industriminister Seppo Lindblom
2986:                                                1985 vp.
2987: 
2988: Kirjallinen kysymys n:o 15
2989: 
2990: 
2991: 
2992: 
2993:                                   E. Laine ym.: Työttömyysturvan järjestämisestä 16-vuotiaille työttö-
2994:                                      mille
2995: 
2996: 
2997:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
2998: 
2999:    Kun nuorilta 16-vuotiailta työttömiltä poistet-    30 .11. oli koko maassa työvoimaviranomaisten
3000: tiin noin vuosi sitten tehdyllä eduskunnan pää-       kirjoissa 788 16 vuoden ikäistä työtöntä.
3001: töksellä eli lainmuutoksen seurauksena työttö-           Sanotut numerotiedot osoittavat, että työttö-
3002: myysturva, vakuutettiin hallituksen taholta mm.       myysturvan poistaminen 16-vuotiailta oli perus-
3003: eduskunnassa lainmuutoksen käsittelyn yhteydes-       teetonta. SKDL:n eduskuntaryhmä vastusti työt-
3004: sä, että 16-vuotiaita työttömiä ei tule enää ole-     tömyyskorvauksen poistamista.
3005: maan viime vuoden aikana eikä varsinkaan maa-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3006: liskuun jälkeen. Nyttemmin on käynyt ilmi, että       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3007: esim. Turun työvoimapiirissä oli viime elokuun        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
3008: lopulla 122 ja marraskuun lopulla 124 16 vuoden       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3009: ikäistä työtöntä työnhakijaa.
3010:    Vastoin eduskunnalle annettuja lupauksia ko-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
3011: ko maassa oli viime vuoden toukokuun lopussa                 siin työttömyyskorvauksen maksamiseksi
3012: 798 16-vuotiasta työtöntä. Elokuun lopussa luku-             16-vuotiaille työttömille työnhakijoille tai
3013: määrä oli kasvanut 1 002 työttömään ja vielä                 heidän työttömyysturvansa muulla tavoin
3014:                                                              järjestämiseksi ellei työtä, koulutusta tai
3015:                                                              työharjoittelua ole saatavissa?
3016: 
3017:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
3018: 
3019:          Ensio Laine                    Heli Astala                     Anna-Liisa Jokinen
3020: 
3021: 
3022: 
3023: 
3024:  4285001726
3025: 2                                      1985 vp. -     KK n:o 15
3026: 
3027: 
3028: 
3029: 
3030:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3031: 
3032:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        lisän maksamista jatketaan sen vuosipuoliskon
3033: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         loppuun saakka, jonka aikana nuori täyttää 17
3034: olette 8 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn kir-        vuotta. Edelleen toimikunta ehdottaa, että opin-
3035: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      torahan perusosaa nostettaisiin kaikkien opiskeli-
3036: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       joiden osalta ensimmäisestä lapsesta maksettavan
3037: Ensio Laineen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       lapsilisän tasolle. Vielä sanottu toimikunta eh-
3038: kysymyksestä n:o 15:                                  dottaa, että nykyistä nuorten yhteiskuntatakuu-
3039:                                                       järjestelmää uudistettaisiin siten, että jokaiselle
3040:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        koulunsa päättäneelle nuorelle, jolle ei järjesty
3041:        siin työttömyyskorvauksen maksamiseksi         jatkokoulutuspaikkaa, tarjottaisiin käytännössä
3042:        16-vuotiaille työttömille työnhakijoille tai   toteutuva mahdollisuus työn tekemiseen. Toimi-
3043:        heidän työttömyysturvansa muulla tavoin        kunnan ehdotukset ovat parhaillaan lausunto-
3044:        järjestämiseksi ellei työtä, koulutusta tai    kierroksella. Työvoimaministeriö on kannattanut
3045:        työharjoittelua ole saatavissa?                niiden toteuttamista.
3046:                                                          Työvoimaministeriössä on samanaikaisesti val-
3047:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      misteltu lakiluonnos nuorten oikeudesta työhön,
3048: ti seuraavaa:                                         joka lähtee siitä, että 16-19-vuotiaille käytän-
3049:    Hallituksen tarkoituksena ei ole muuttaa vuo-      nössä taattaisiin työntekomahdollisuus. Lakiluon-
3050: den 1985 alusta voimaan tullutta työttömyystur-       noksen mukaan kotikunta olisi velvollinen työl-
3051: valakia siten, että päivärahaa maksettaisiin jo       listämään nuoren valtionosuuden avulla, jos
3052: 16-vuotiaille. Sen sijaan heidän osaltaan on val-     muut työllistämistoimenpiteet eivät johda tulok-
3053: misteltu muita toimenpiteitä. Yhteiskuntatakuu-       seen eikä koulutusmahdollisuutta voida järjestää.
3054: järjestelmään kuuluvan harjoittelurahan käyttöä       Lakiluonnos on parhaillaan käsiteltävänä työvoi-
3055: pyritään jatkuvasti tehostamaan siten, että jokai-    mapoliittisessa ministerivaliokunnassa.
3056: nen harjoittelupaikkaa haluava saisi sen. Koska          Työvoimapoliittinen ministerivaliokunta on
3057: tämä mahdollisuus on vielä varsin uusi, ei se         osaltaan valmistellut myös valtioneuvoston peri-
3058: hallinnollisesta viiveestä johtuen ole vielä toimi-   aatepäätöksen alle 20-vuotiaiden työllistämisestä.
3059: nut tarkoitetulla tavalla, mutta jo kuluvana          Siinä lähdetään siitä, että 16-17-vuotiaiden
3060: vu_onna odotetaan tukimuodon toimivan parem-          kohdalla pääpainon on oltava koulutuksellisilla
3061: mm.                                                   toimenpiteillä ja 18-19-vuotiaiden osalta on
3062:    Kysymyksessä tarkoitetun ikäluokan asemaa on       pääpaino työvoimapoliittisilla toimenpiteillä.
3063: käsitelty nuorten taloudellisen tuen ja lapsilisä-       Työvoimaministeriö katsoo, että edellä todetut
3064: järjestelmän kehittämistoimikunnan mietintö           toimenpiteet ovat parempia kuin passiivinen
3065: I:ssä (1984:59). Toimikunta ehdottaa, että lapsi-     työttömyysturvan maksaminen 16-vuotiaille.
3066: 
3067:     Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1985
3068: 
3069:                                                                   Työvoimaministeri Urpo Leppänen
3070:                                      1985 vp. -     KK n:o 15                                          3
3071: 
3072: 
3073: 
3074: 
3075:                               Tili Riksdagens Herr Talman
3076: 
3077:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        betala barnbidrag fram till slutet av det halvår då
3078: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       den unga personen fyller 17 år. Vidare föreslår
3079: av den 8 februari 1985 till vederbörande medlem     kommissionen att studiepenningens grunddel
3080: av statsrådet för besvarande översänt avskrift av   skulle för alla studerandes del lyftas till samma
3081: följande av riksdagsman Ensio Laine m.fl. ställda   nivå som barnbidraget för det första barnet. Den
3082: skriftliga spörsmål nr 15:                          nämnda kommissionen föreslår även att det nu-
3083:                                                     varande samhällsgarantisystemet för unga skall
3084:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       ändras på så sätt att varje ung person som
3085:        att betala arbetslöshetsersättning åt 16-    avslutat sin skola och som inte får en vidareut-
3086:        åriga arbetslösa arbetssökande eller på      bildningsplats skulle erbjudas en i praktiken
3087:        annat sätt arrangera deras arbetslöshets-    fötverkligad möjlighet till arbete. Kommissio-
3088:        skydd ifall det inte finns tillgång till     nens förslag är som bäst ute på remiss. Arbets-
3089:        arbete, utbildning eller arbetspraktik?      kraftsministeriet har understött förslagens ge-
3090:                                                     nomförning.
3091:    Som svar på detta spörsmål anför jag vördsamt       I arbetskraftsministeriet har man samtidigt
3092: följande:                                           förberett ett lagutkast om ungas rätt till arbete,
3093:    Regeringen ämnar inte ändra på den från          vilket utgår ifrån att man i praktiken skulle säkra
3094: början av år 1985 ikraftträdda lagen om arbets-     16-19-åringar en möjlighet till arbete. Enligt
3095: löshetsskydd på så sätt att dagpenning skulle       lagutkastet skulle hemkommunen vara skyldig
3096: utbetalas redan till 16-åringar. Man har däremot    att sysselsätta den unga personen med hjälp av
3097: förberett andra åtgärder för deras del.             statsandelen, ifall övriga sysselsättningsåtgärder
3098:    Man strävar till att effektivera användningen    inte leder till resultat och möjligheter till utbild-
3099: av den till samhällsgarantisystemet hörande prak-   ning inte kan ordnas. Lagutkastet är för nuvaran-
3100: tikpenningen på så sätt att var och en som önskar   de under behandling i det arbetskraftspolitiska
3101: få en praktikplats också skulle få den. Eftersom    ministeru tskottet.
3102: denna möjlighet ännu är tämligen ny har den på         Det arbetskraftspolitiska ministerutskottet har
3103: grund av administrativ fördröjning inte ännu        för sin del förberett statsrådets principbeslut om
3104: fungerat så som ämnat, men redan under inneva-      sysselsättande av personer under 20 år. I beslutet
3105: rande år väntar man sig att stödformen skall        utgår man ifrån att för 16-17-åringars del skall
3106: fungera bättre.                                     huvudvikten ligga vid utbildningsmässiga åtgär-
3107:    I betänkande I (1984:59) avgivet av kommis-      der och för 18-19-åringars del ligger huvudvik-
3108: sionen för utvecklande av ekonomiskt stöd för       ten vid arbetskraftspolitiska åtgärder.
3109: unga och barnbidragssystemet har man behand-           Arbetskraftsministeriet anser att ovan framför-
3110: lat den ifrågavarande åldersklassens ställning.     da åtgärder är bättre än passiv utbetalning av
3111: Kommissionen föreslår att man skall fortsätta att   arbetslöshetsskydd till 16-åringar.
3112: 
3113:     Helsingfors den 12 mars 1985
3114: 
3115:                                                               Arbetskraftsminister Urpo Leppänen
3116:                                                  1985 vp.
3117: 
3118: Kirjallinen kysymys n:o 16
3119: 
3120: 
3121: 
3122: 
3123:                                     Anttila: Maanomistajan etujen turvaamisesta luonnonsuojelualueita
3124:                                       muodostettaessa
3125: 
3126: 
3127:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3128: 
3129:    Torronsuon kansallispuiston muodostamisesta          Hänellä oli hakkuusuunnitelma tehtynä 15,5
3130: on valtioneuvosto tehnyt periaatepäätöksen 24.          ha:n tilalle Lehtisaareen. Kyseessä oli normaalit
3131: helmikuuta 1978. Tämän periaatepäätöksen mu-            metsänhoidolliset toimenpiteet, siis ylispuuhak-
3132: kaan Torronsuon alueelle muodostetaan kansal-           kuut.
3133: lispuiston. 3 150 ha:n suuruiselle alueelle. Tästä         Torronsuon kansallispuistoalueelia on pidetty
3134: Torronsuon kansallispuistoa koskevasta peri-            tilakohtaiset katselmukset, joiden tuloksena sel-
3135: aatepäätöksestä ja sen oikeusvaikutuksista ei ole       viää se, miten paljon Torronsuon kansallispuiston
3136: aikanaan tiedotettu alueen maanomistajille.             alueeseen liitettäväksi esitetty alue merkitsee
3137:    Valtio omistaa Torronsuon kansallispuiston           kunkin tilan elinkelpoisuudelle.
3138: alueesta n. 2 450 ha ja periaatepäätöksen mu-              Tämän jälkeen, viikko sitten torstaina, läänin-
3139: kaan noin runsas 700 ha ko. alueeseen on                hallitus joutui niin ikään ympäristöministeriön
3140: merkitty yksityisten maita. Nämä yksityisten            kehotuksesta julistamaan koko Torronsuon alu-
3141: maa-alueet ovat pääosiltaan kovaa metsämaata,           een yksityisten maanomistajien omistamat alueet
3142: joiden merkitys kyseisten tilojen elinkelpoisuu-        toimenpidekieltoon. Lääninhallituksen virkamie-
3143: delle on hyvin tärkeää. Metsä muodostaa maata-          het ovat julkisuudessakin ihmetelleet näitä ym-
3144: lousyrittäjälle hyvin tärkeän ja keskeisen tilan        päristöministeriön heillekin yllätyksenä tulleita
3145: toimeentulon perustan. Vuoden 1984 touko-               tiukkoja toimenpiteitä. Erittäin valitettavaa on
3146: kuussa kävivät ympäristöministeriön ja läänin-          se, että Hämeen lääninhallituksen antamat toi-
3147: hallituksen virkamiehet pitämässä informaatiopa-        menpidekiellot, mm. Esa Ryhdän osalta, on toi-
3148: laveria Torronsuon maanomistajille. Tällöin to-         mitettu tiedoksi hänelle lähes keskiyöllä poliisivi-
3149: dettiin, että käytäntänä kansallispuisto- ja luon-      ranomaisten toimesta. Olemmeko me todellakin
3150: nonsuojelualueilla on se, että normaalit metsän-        menossa poliisivaltioon, kun keskellä yötä poliisi-
3151: hoitotoimenpiteet ovat kyseisellä alueella sallittu-    viranomaiset jakavat toimenpidekieltoja Torron-
3152: ja. Maa- ja metsätalousministeriö on hoitanut           suon alueen maanomistajille, jotka eivät ole
3153: luonnonsuojelualueiden ja kamsallispuistojen            missään vaiheessa toimineet vastoin asianomaisen
3154: muodostamista ennen ympäristöministeriön pe-            ministeriön ja lääninhallituksen virkamiesten an-
3155: rustamista. Maa- ja metsätalousministeriön toi-         tamia ohjeita. Ympäristöministeriön uusi, tiu-
3156: minta-aikana normaalit metsänhoitotoimenpiteet          kentunut linja asettaa metsänomistajat erittäin
3157: olivat sallittuja. Jo yksityismetsälaki velvoittaa      vaikeaan asemaan.
3158: alueen maanomistajaa hoitamaan metsäänsä ta-               Samanaikaisesti valtion toimesta Lammin kun-
3159: loudellisesti ja järkevästi. Samanaikaisesti kyseiset   nassa Evolla olevalla valtion omistamalla luon-
3160: maanomistajat joutuvat joka vuosi maksamaan             nonsuojelualueella ovat käynnissä normaalit met-
3161: näistä kansallispuiston alueista kuuluvista metsis-     sänhoidolliset toimenpiteet. Miten valtio voi
3162: tä normaalit metsäverot, mistä johtuen heillä           omalla alueellaan toimia näin, kun yksittäisellä
3163: tulee olla ehdoton oikeus normaaleihin metsän-          metsänomistajalla ei ole siihen mahdollisuutta?
3164: hoitotoimenpiteisiin ja myöskin metsän hakkuu-          Maa- ja metsätalousministeriön aikainen käytäntö
3165: seen siltä osin kuin se metsänhoidollisesti on          normaalien metsänhoitotoimenpiteiden suoritta-
3166: perusteltua.                                            misesta luonnonsuojelualueilla tulisi olla edel-
3167:    Runsas kaksi viikkoa sitten Hämeen lääninhal-        leenkin voimassa, koska tämä toimenpide ei
3168: litus antoi ympäristöministeriön kehotuksesta           muuta luonnontilaa pysyvästi. Jo yksityismetsä-
3169: maanviljelijä Esa Ryhdälle toimenpidekiellon.           lain velvoitteetkin velvoittavat näin toimimaan.
3170: 
3171: 428500193V
3172: 2                                     1985 vp. -- ~ n:o 16
3173: 
3174:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          metsänhoitotoimenpiteiden        suorittami-
3175: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-             sesta ja
3176: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen              aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
3177: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                         ympäristöministeriön ja lääninhallitusten
3178:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo              kohdalla johdonmukaisen ja asiallisen
3179:        ryhtyä ympäristöministeriön luonnonsuo-              toimintalinjan aikaansaamiseksi, sekä
3180:        jelualueiden muodostamisessa omaksu-                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3181:        man erittäin tiukan vastoin aikaisempia              ryhtyä mm. metsäverotuksen poistami-
3182:        ohjeita olevan käytännön saattamiseksi               seksi näiltä alueilta, joita viljelijät eivät
3183:        vastaamaan viljelijöiden oikeusturvaa ja             voi hyödyntää normaalilla asianmukaisel-
3184:        yksityismetsälain periaatteita normaalien            la tavalla?
3185: 
3186:     Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
3187: 
3188:                                          Sirkka-Liisa Anttila
3189:                                         1985 vp. -      KK n:o 16                                           3
3190: 
3191: 
3192: 
3193: 
3194:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3195: 
3196:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Reunametsissä ja suonmetsäsaarekkeissa on
3197: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           suoritettu viime aikoina päätehakkuuluontoisia
3198: olette 8 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn kir-          hakkuita ja useita samanlaisia leimikoita on ollut
3199: jeenne n:o 73 ohella toimittanut valtioneuvoston        suunnitteilla. Suoritetuissa maastotarkastuksissa
3200: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       on käynyt lisäksi ilmi, että useat paljaaksihak-
3201: taja Sirkka-Liisa Anttilan kirjallisesta kysymykses-    kuut oli keskitetty juuri kansallispuistoksi hankit-
3202: tä n:o 16, jossa tiedustellaan:                         tavalle alueelle. Näin siitä huolimatta, että Hä-
3203:                                                         meen lääninhallitus käynnisti syksyllä 1984 laajat
3204:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         neuvottelut maanomistajien kanssa. Tehokkaat
3205:         ryhtyä ympäristöministeriön luonnonsuo-         hakkuut pilaisivat lopullisesti kehitettävän kan-
3206:         jelualueiden muodostamisessa omaksu-            sallispuiston maisemat vuosikymmeniksi, mikä ei
3207:         man erittäin tiukan vastoin aikaisempia         tämäntasoisella luonnonsuojelualueella Etelä-
3208:         ohjeita olevan käytännön saattamiseksi          Suomessa voine olla yleisen edun mukaista.
3209:         vastaamaan viljelijöiden oikeusturvaa ja
3210:                                                            Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt
3211:         yksityismetsälain periaatteita normaalien
3212:                                                         lääninhallituksille 14 päivänä huhtikuuta 1983
3213:         metsänhoitotoimenpiteiden suorittami-
3214:                                                         kirjeen, jossa annetaan lääninhallituksille ohjeet
3215:         sesta ja
3216:                                                         luonnonsuojelulain 18 §:n 2 momentissa tarkoi-
3217:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin      tetun toimenpidekiellon antamisesta. Kirjeen
3218:         ympäristöministeriön ja lääninhallitusten       mukaan tulee luonnonsuojelulain 18 §:n 2 mo-
3219:         kohdalla johdonmukaisen ja asiallisen           mentin mukainen toimenpidekielto maarata
3220:         toimintalinjan aikaansaamiseksi, sekä           ''sellaisissa tilanteissa, joissa alueella on ryhdytty
3221:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         uudishakkuu- tai soranottotoimenpiteisiin taikka
3222:         ryhtyä mm. metsäverotuksen poistami-            sellaisiin rakentamistoimenpiteisiin, joista ei ole
3223:         seksi näiltä alueilta, joita viljelijät eivät   ennalta sovittu maa- ja metsätalousministeriön
3224:         voi hyödyntää normaalilla asianmukaisel-        kanssa".
3225:         la tavalla?
3226:                                                            Ympäristöministeriö on pyytänyt Hämeen lää-
3227:                                                         ninhallitusta 25 päivänä tammikuuta 1985 lähet-
3228:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           tämällään kirjeellä antamaan edellä mainituille,
3229: seuraavaa:                                              vielä yksityisomistuksessa oleville alueille toimen-
3230:    Valtioneuvosto on tehnyt 24. helmikuuta 1978         pidekiellon, koska lääninhallituksen suorittamis-
3231: periaatepäätöksen kansallis- ja luonnopuistover-        sa neuvotteluissa alueiden omistajat ilmoittivat,
3232: kon kehittämisohjelmasta. Siihen sisältyi myös          etteivät he ole halukkaita myymään maitaan
3233: Tammelan Torronsuon kansallispuisto. Maa- ja            vapaaehtoisesti valtiolle ja koska edellä mainitut
3234: metsätalousministeriön rajaustyöryhmä on mää-           hakkuut ovat uhkaamassa puiston maisemaa ja
3235: rittänyt yksityiskohtaisesti alueen rajat ja sen        saattaisivat muutoinkin vaikuttaa haitallisesti alu-
3236: mukaisen pinta-alan 3 150 ha, josta oli jo silloin      een luontoon.
3237: ostettu valtiolle 703 ha, myyjänä Tammelan                 Edellä mainittu ympäristöministeriön kirje
3238: kunta.                                                  noudattaa yksityiskohtia myöten maa- ja metsäta-
3239:    Myöhemmin valtio on hankkinut vapaaehtoi-            lousministeriön vuonna 1983 antamia ohjeita
3240: sin kaupoin alueita kansallispuistotarkoituksiin        lääninhallituksille. Tältä osin vanha maa- ja met-
3241: sekä yksityisiltä että Tammelan kunnalta yhteen-        sätalousministeriön toimintalinja on siinä joh-
3242: sä 1 749 ha. Kansallispuiston kehittämisen kan-         donmukaisesti säilytetty. Vastaavanlaisia toimen-
3243: nalta ovat olennaisen tärkeitä vielä yksityisomis-      pidekieltoja on annettu maa- ja metsätalousmi-
3244: tuksessa oleva Talpianjärvi, suon maisemaa suo-         nisteriön aikana Puurijärven-Isonsuon kansallis-
3245: jaavat ja ekologisesti tärkeän reunavaikutusaspek-      puistoalueelia Turun ja Porin läänissä ja Kana-
3246: tin turvaavat reunametsävyöhykkeet sekä metsä-          niemensuon kansallispuistoalueelia Kymen lää-
3247: saarekkeet suolla, pinta-alaltaan yhteensä 750 ha.      nissä.
3248: 4                                      1985 vp. -- ~ n:o 16
3249: 
3250: 
3251:    Ympäristöministeriö tulee yhdessä maa- ja             Lunastustoimien alettua yksityismetsälain sään-
3252: metsätalousministeriön kanssa selvittämään sekä       nökset lakkaavat olemasta voimassa lunastettaval-
3253: Torronsuon osalta että yleisesti, voitaisiinko luo-   la alueella eikä maanomistajalla ole sen jälkeen
3254: da järjestelmä vaihtomaiden saamiseksi käyttöön       tämän lain antamia velvoitteita. Lunastuslain
3255: kansallis- ja luonnonpuistoalueiden toteuttami-       mukaan maanomistajalle maksetaan täysi korvaus
3256: seksi. Tällä järjestelmällä voitaisiin olennaisesti   hänen menetyksistään. Tämän vuoksi ympäristö-
3257: helpottaa luonnonsuojelualueiden perustamisen         ministeriön käsityksen mukaan ei tässä yhteydes-
3258: aiheuttamia paikallisia vaikeuksia. Samassa yh-       sä ole tarvetta metsäverotusta koskevien säännös-
3259: teydessä voidaan myös harkita, onko aihetta           ten uusimiseen.
3260: tarkistaa maa- ja metsätalousministeriön aikoi-
3261: naan antamia ohjeita.
3262: 
3263:      Helsingissä 1) päivänä maaliskuuta 198)
3264: 
3265:                                                                     Ympäristöministeri Matti Ahde
3266:                                         1985 vp. -     KK n:o 16                                              5
3267: 
3268: 
3269: 
3270: 
3271:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
3272: 
3273:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            har på området, samt skogsholmarna i kärret
3274: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         med en sammanlagd areal av 750 ha.
3275: 73 av den 8 februari 1985 tili vederbörande               I kantskogarna och på kärrskogsholmarna har
3276: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-      under den senaste tiden företagits avverkning av
3277: de, av riksdagsledamot Sirkka-Liisa Anttila stäli-     slutavverkningstyp och ett flertalliknande stämp-
3278: da spörsmål nr 16:                                     lingsposter har planerats. Då terrängsyn före-
3279:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        tagits har yttterligare framgått, att ett flertal
3280:        i syfte att göra den synnerligen stränga        kalhuggningar har koncentrerats just tili det
3281:        praxis som har tilllämpats av miljöminis-       område som skali förvärvas tili nationalparken.
3282:        teriet vid utformingen av naturskyddsom-        Så har skett trots att länsstyrelsen i Tavastehus
3283:        rådena och som strider mot tidigare an-         Iän på hösten är 1984 inledde omfattande
3284:        visningar sådan att den svarar mot odlar-       förhandlingar med jordägarna. Effektiv hugg-
3285:        nas rättsskydd och sådana normala skogs-        ning skulie helt förstöra landskapet i den natio-
3286:        vårdsåtgärder som vidtas i enlighet med         nalpark som skali utvecklas för tiotals är framåt,
3287:        principerna i lagen om enskilda skogar,         vilket inte då det gäller ett naturskyddsområde
3288:        och                                             på denna nivå i södra Finland kan anses överens-
3289:           ämnar Regeringen vidta åtgärder vad          stämma med det allmänna intresset.
3290:        beträffar miljöministeriet och länsstyrel-        Jord- och skogsbruksministeriet sände den 14
3291:        serna för att få tili stånd en konsekvent       april 1983 länsstyrelserna ett brev, där länsstyrel-
3292:        och saklig riktlinje för verksamheten,          serna ges anvisningar om meddelande av det i
3293:        samt                                            18 § 2 mom. lagen om naturskydd avsedda
3294:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        åtgärdsförbudet. Enligt brevet skall det i 18 § 2
3295:        bl.a. i syfte att avskaffa skogsbeskatt-        mom. lagen om naturvård angivna åtgärcisför-
3296:        ningen för dessa områden, som odlarna           budet utfärdas "i sådana situationer, då på
3297:        inte utnyttja kan på ett normalt och            området har vidtagits nyavverknings- eller grus-
3298:        sakenligt sätt?                                 täktsåtgärder eller sådana byggnadsåtgärder, om
3299:                                                        vilka inte på förhand har överenskommits med
3300:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        jord- och skogsbruksministeriet''.
3301: anföra följande:                                          Miljöministeriet har genom ett brev av den 25
3302:    Statsrådet fattade den 24 februari 1978 ett         januari 1985 tili länsstyrdsen i Tavas~ehus Iän
3303: principbeslut om ett utvecklingsprogram för be-        uppmanat länsstyrelsen att meddela åtgärdsför-
3304: ståndet av national- och naturparker. Däri ingick      bud för de ovannämnda områdena, vilka tillsvi-
3305: också Torronsuo nationalpark i Tammela. Jord-          dare är i privat ägo, eftersom områdenas ägare
3306: och skogsbruksministeriets arbetsgrupp för av-         vid förhandlingar med länsstyrelsen meddelat,
3307: gränsning av områdena har i detalj faststälit          att de inte är villiga att frivilligt sälja sin mark tili
3308: områdets gränser och arealen i enlighet därmed,        staten och eftersom de ovannämnda hyggena
3309: 3 150 ha, varav redan då 703 ha hade inköpts tili      hotar landskapet i parken och också eljest kunde
3310: staten. Säljare var Tammela kommun.                    inverka menligt på områdets natur.
3311:    Staten har senare genom friviliiga köp för             Miljöministeriets ovannämnda brev iakttar i
3312: nationalparksändamål förvärvat områden på sam-         detalj de anvisningar som jord- och skogsbruks-
3313: manlagt 1 749 ha såväl från enskilda som från          ministeriet gav länsstyrelserna år 1983. Tili denna
3314: Tammela kommun. Med tanke på utvecklandet              del har jord- och skogsbruksministeriets gamla
3315: av nationalparken högst betydelsefulia är Talpi-       verksamhetslinje konsekvent bibehållits. Motsva-
3316: anjärvi, som tilisvidare är i privat ägo, kantskogs-   rande åtgärdsförbud har meddelats under jord-
3317: zonerna, vilka skyddar kärrlandskapet och tryggar      och skogsbruksministeriets tid i fråga om Puuri-
3318: den ekologiskt viktiga inverkan som kantskogen         järvi-Isonsuo nationalparksområde i Åbo och
3319: 6                                    1985 vp. -    KK n:o 16
3320: 
3321: Björneborgs Iän och Kananiemensuo nationai-        ningar som jord- och skogsbruksministeriet i sin
3322: parksområde i Kymmene Iän.                         tid utfärdade.
3323:    Miljöministeriet skall tillsammans med jord-       Då iniösningsåtgärderna inietts upphör stad-
3324: och skogsbruksministeriet utreda i fråga om Tor-   gandena i Iagen om enskiida skogar att gälla i
3325: ronsuo och helt alimänt, om det vore möjiigt att   fråga om det område som skall iniösas och
3326: skapa ett system av bytesmark för genomförande     därefter har jordägaren inga förpiiktelser stadga-
3327: av national- och naturparksområden. Med detta      de i denna Iag. Eniigt inlösningsiagen utbetaias
3328: system kunde man betydiigt minska de Iokaia        full ersättning till jordägaren för förlusterna.
3329: svårigheter som förorsakas av inrättande av na-    Eniigt miljöministeriets uppfattning föreligger
3330: turskyddsområden. Samtidigt kan man även           därför inte i detta sammanhang något behov av
3331: överväga om det vore skäi att revidera de anvis-   att revidera stadgandena om skogsbeskattning.
3332: 
3333:     Helsingfors den 15 mars 1985
3334: 
3335:                                                                        Miijöminister Matti Ahde
3336:                                                    1985 vp.
3337: 
3338: Kirjallinen kysymys n:o 17
3339: 
3340: 
3341: 
3342: 
3343:                                      Kärhä: Verovelvollisen velvollisuudesta maksaa viivästyskorkoa liian
3344:                                        suureksi arvioidusta veroennakosta
3345: 
3346: 
3347:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3348: 
3349:    Esiin tulleessa yrittäjän verotusasiassa yrittäjälle   tuksessa ennakkoverotus havaitaan liian suureksi
3350: määrättiin ennakkovero, joka yrittäjän laskelmien         ja verovelvollinen saa palautuksen maksamistaan
3351: mukaan oli liian korkea. Yrittäjä anoi ennakko-           veroennakoista, jäävät viivästyskorot hänen tap-
3352: veromäärän alentamista viitaten liiketoimintansa          piokseen. Tämän kaltaisissa tapauksissa tuntuisi
3353: huomattavaan supistumiseen, mutta hänen hake-             oikeudenmukaiselta, että verovelvolliselle hyvi-
3354: muksensa ei tuottanut toivottua tulosta. Hän sai          tettäisiin hänen maksamansa viivästyskorot siltä
3355: kielteisen päätöksen myös verohallituksesta, joka         osin, kuin ne kohdistuvat häneltä liikaa perittyi-
3356: verotuslain 125 §:n nojalla hylkäsi verovelvollisen       hin veroennakoihin. Tällaisessa tapauksessa tilan-
3357: veronhuojennushakemuksen.                                 netta korjaisi myös se, että vaitiollakin olisi
3358:    Tapahtui kuten verovelvollinen oli ilmoitta-           velvollisuus maksaa palautettaville erille korkoa.
3359: nutkin. Hänen tulonsa pysyivät vähäisinä, jopa               Edellä olevan petusteella ja valtiopäiväjärjes-
3360: niin vähäisinä, että hän ei pystynyt maksamaan            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3361: maarattyja ennakkoveroja. Ennakkoveroerien                nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3362: maksut viivästyivät ja hänen maksettavakseen              vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3363: määrättiin myös viivästyskorkoa. Kun verovelvol-
3364: linen sitten myöhemmin verovuoden päättyessä                        Onko Hallitus tietoinen siitä, että kan-
3365: sai puheena olevan vuoden verotuksen palautuk-                   salaiset joutuvat maksamaan viivästyskor-
3366: sen, ei siinä millään tavoin laskettu hänen hyväk-               koa sellaisistakin ennakkoveroista, jotka
3367: seen hänen maksamiaan viivästyskorkoja.                          lopullisessa verotuksessa todetaan aiheet-
3368:    Edellä kerrottu tapaus osoittaa, että valtio                  tomiksi, ja
3369: pystyy keräämään verovelvolliselta kohtuutonta                      aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
3370: veroa viivästyskorkoineen siinäkin tapauksessa,                  siin, jotta verovelvollinen saisi hyvityksen
3371: että verovelvollinen on tulojen olemattomuuden                   ''turhaan'' maksamistaan viivästyskorois-
3372: vuoksi maksukyvytön. Vaikka lopullisessa vero-                   ta?
3373: 
3374:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1985
3375: 
3376:                                                   Lea Kärhä
3377: 
3378: 
3379: 
3380: 
3381: 428500179D
3382: 2                                       1985 vp. -     KK n:o 17
3383: 
3384: 
3385: 
3386: 
3387:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3388: 
3389:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ilmeistä, että ennakko on määrätty suuremmaksi,
3390: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kuin tarvitaan niiden verojen ja kansaneläke-
3391: olette 8 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn kir-         vakuutusmaksun suorittamiseksi, joiden suori-
3392: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       tukseksi ennakko on käytettävä. Tätä koskevassa
3393: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        ennakkoperintälain 46 §:ssä on lisäksi tehty mah-
3394: Lea Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      dolliseksi viranomaisaloitteisestikin poistaa ai-
3395: sestä n:o 17:                                          heettomasti määrätty ennakko. Lain 47 §:n mu-
3396:                                                        kaan ennakon alentamishakemus on tehtävä ve-
3397:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että kan-    rovuoden aikana.
3398:         salaiset joutuvat maksamaan viivästyskor-
3399:         koa sellaisistakin ennakkoveroista, jotka         Edellä mainituilla säännöksillä on pyritty sii-
3400:         lopullisessa verotuksessa todetaan aiheet-     hen, että ennakko voisi verovelvollisen olosuhtei-
3401:         tomiksi, ja                                    den muuttuessakin vastata mahdollisimman tar-
3402:                                                        kasti lopullisessa verotuksessa maksuunpantavaa
3403:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
3404:                                                        määrää. Ennakon muuttamisen edellytyksena on
3405:         siin, jotta verovelvollinen saisi hyvityksen
3406:                                                        veroviranomaisen lain mukaisin perustein tekemä
3407:         ''turhaan'' maksamistaan viivästyskorois-
3408:                                                        päätös. Samalla tavoin kuin verot on tarkoitettu
3409:         ta?
3410:                                                        eräpäivänä maksettaviksi, myös ennakko on mak-
3411:                                                        settava aikanaan joko alkuperäisen maksuunpa-
3412:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       non mukaan taikka muutettuna ennakkoperintä-
3413: ti seuraavaa:                                          lain 46 §:n mukaisessa järjestyksessä. Jos ennak-
3414:    Kun verovelvollisella on verovuoden aikana          koa ei eräpäivänä makseta, sille on suoritettava
3415: tuloja taikka omaisuutta, joista on suoritettava       viivästyskorkoa ja jäämämaksua siten, kuin veron
3416: valtion-, kunnallis- tai kirkollisveroa taikka kan-    viivästyskorosta ja jäämämaksusta annetussa laissa
3417: saneläkevakuutusmaksua, toimitetaan näiden pe-         on säädetty.
3418: rimiseksi jo verovuoden aikana ennakkoperintä.            Lopullisessa verotuksessa luetaan ennakko ve-
3419: Palkasta, eläkkeestä, elinkorosta ja eräistä vakuu-    rovelvollisen hyväksi. Jos ennakkoa tällöin on
3420: tuskorvauksista ennakkoperintä toimitetaan en-         maksuunpantu enemmän kuin on tarpeen, liikaa
3421: nakonpidätyksenä, jolloin palkan tai muun täl-         maksuunpantu määrä palautetaan. Jos maksuun-
3422: laisen suorituksen maksaja tilittää pidätetyt mää-     pantavaa ennakkoa ei ole suoritettu tai se on
3423: rät verovelvollisen puolesta veronkantoviranomai-      suoritettu eräpäivän jälkeen, peritään tälle osalle
3424: selle. Niistä ennakkoperinnän alaisista tuloista,      kuitenkin verotuslain 108 §:n mukaisesti viiväs-
3425: joista ei toimiteta ennakonpidätystä, sekä vero-       tyskorko ja jäämämaksu eräpäivän ja ennakon
3426: tettavasta varallisuudesta toimitetaan ennakon-        lyhentämisen taikka eräpäivän ja tämän jälkeen
3427: kanto. Tämä merkitsee sitä, että verovelvolliselle     olevan suorittamispäivän väliseltä ajalta. Tämä
3428: maksuunpannaan ennakkoverolipulla maksetta-            on tarpeen mm. siitä syystä, ettei verovelvollista,
3429: vaksi määrä, joka vastaisi mahdollisimman hyvin        joka jättää ennakkoosa maksamatta ja joka ei
3430: verovuotta seuraavan vuoden aikana toimitetta-         myöskään hae ennakkoa alennettavaksi, asetettai-
3431: vassa lopullisessa verotuksessa vahvistettavaa vero-   si edullisempaan asemaan kuin näistä toimenpi-
3432: jen määrää. Yleisiä ennakonkannonalaisia tuloja        teistä huolehtinutta verovelvollista, jonka ennak-
3433: ovat esim. kiinteistöstä, liikkeestä taikka amma-      ko kuitenkin voi ylittää lopullisessa verotuksessa
3434: tista saatavat tulot.                                  maksuunpantavan määrän. Viivästysseuraamus-
3435:    Ennakkoperintälaissa on säädetty, että ennak-       ten tarkoituksena on tässäkin tapauksessa tehos-
3436: koa maksuunpantaessa ei oteta huomioon tuloja,         taa laissa säädetyn maksuvelvollisuuden täyttä-
3437: joiden ei voida katsoa uusiutuvan kyseisenä            mistä. Tämän tavoitteen kannalta ei olisi tarkoi-
3438: vuonna. Veroelvollisella on lisäksi mahdollisuus       tuksenmukaista järjestää viivästysseuraamusten
3439: hakea ennakkoa määrättäväksi uudelleen, jos            suorittamisvelvollisuutta riippumaan esimerkiksi
3440: tulon tai omaisuuden pienentymisen takia on            siitä, onko maksuunpantu ennakko ehkä suurem-
3441:                                          1985 vp. -- KJ( n:o 17                                            3
3442: 
3443: pi kuin lopullisessa verotuksessa tarvittava määrä.     sen käytettävissä olevat oikeussuojakeinot sekä
3444: Jos verovelvollinen tällaisessa tilantessa voisi jät-   menettely kohtuuttomien tilanteiden poistami-
3445: tää ennakon suorittamatta ilman, että hän jou-          seksi ovat ennakkoperintälaissa edellä mainitulla
3446: tuu tältä osin suorittamaan viivästysseuraamuk-         tavoin järjestetyt. Olennaisena osana tähän järjes-
3447: sia, tällainen menettely ei olisi yhteensopiva sen      telmään kuuluu myös se, että säännönmukaisen
3448: kanssa, että myös ennakko on eräpäivänä makset-         maksuvelvollisuuden laiminlyönnistä kaikissa ta-
3449: tava, eikä myöskään sen kanssa, että ennakkope-         pauksissa aiheutuu verovelvolliselle viivästysseu-
3450:  rintälaissa on erikseen järjestetty ennakon uudel-     raamuksia. Tältä osin lainsäädäntöä ei ole tarkoi-
3451: leenmääräämismenettely silloin, kun ennakko il-         tus muuttaa. Yksittäistapauksessa esiintyvissä
3452: meisesti on liian suuuri.                               kohtuuttomissa tapauksissa viranomaiset voivat
3453:     On kuitenkin mahdollista, että liian suurena        soveltaa lain huojennus- ja lykkäyssäännöksiä.
3454:  tai aiheetta maksuunpannusta ennakosta aiheu-          Näin on tapahtunut myös kysymyksessä tarkoite-
3455: tuu verovelvolliselle kohtuuttomia tilanteita. Täl-     tussa yksittäistapauksessa, jossa verohallituksen
3456: laisten tilanteiden varalta on ennakkoperintälain       ennakkoperintälain 49 a §:n nojalla tekemällä
3457: 49 a §: ssä säädetty, että valtiovarainministeriö tai   päätöksellä poistettiin verovelvolliselle lopullises-
3458:  verohallitus voivat hakemuksesta erityisistä syistä    sa verotuksessa liian suureksi todetun ennakon
3459:  poistaa maksuunpannulle ennakolle suoritettavan        maksamisen laiminlyönnistä aiheutuneet viiväs-
3460: viivästyskoron ja jäämämaksun. Lain 49 §:ssä on         tysseuraamukset. Tässä tapauksessa katsottiin, et-
3461:  vielä säädetty mahdollisuudesta ennakon suorit-        tä kun verovelvollinen oli tuloksetta tehnyt en-
3462:  tamisen lykkäämiseen. Tämä voi tulla kysymyk-          nakkoperintälain 46 §:n mukaisen ennakon alen-
3463: seen mm. silloin, kun ilmeisesti liian suuret           tamispyynnön ja kun liian suuri ennakko lisäksi
3464:  ennakot ovat verovuoden päättymisen jälkeen            muodostui hänen maksukykynsä huomioon ot-
3465:  jäämänä eikä ennakkoperintälain 46 §:n mukai-          taen kohtuuttomaksi, edellytykset huojennuksen
3466:  seen menettelyyn ole määräaikana ryhdytty tai se       myöntämiselle täyttyivät. Sekä ennakon suoritta-
3467:  ei ole muutoin johtanut tulokseen. Myös lykkäys-       misen laiminlyönnistä aiheutuvien viivästysseu-
3468:  korosta voidaan myöntää vapautus ennakkoperin-         raamusten suorittamisvelvollisuuden että koh-
3469:  tälain 49 a §:n nojalla. Sekä huojennuksen että        tuullisuuden tavallisuudesta poikkeavassa yksit-
3470:  lykkäyksen myöntäminen kuitenkin edellyttävät          täistapauksessa toteuttamisen osalta laissa säädet-
3471:  muitakin perusteita kuin vain sen, että maksuun-       ty järjestelmä on kysymyksessä esimerkkinä tar-
3472:  pantu ennakko ylittää lopullisessa verotuksessa        kastellussa yksittäistapauksessa toiminut tarkoite-
3473:  tarvittavan määrän.                                    tulla tavalla.
3474:     Ennakon suorittamisvelvollisuus ja sen laimin-
3475:  lyömisestä aiheutuvat seuraamukset, verovelvolli-
3476: 
3477:         Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1985
3478: 
3479:                                                                              Ministeri Pekka Vennamo
3480: 4                                      1985 vp. -- ~ n:o 17
3481: 
3482: 
3483: 
3484: 
3485:                                 Till Riksdagens Herr Talman
3486: 
3487:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ställts tili ett större belopp än vad som erfordras
3488: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         för erläggande av de skatter och den folkpen-
3489: den 8 februari 1985 till vederbörande medlem av        sionspremie, för vilka det skall användas. I 46 §
3490: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      lagen om förskottsuppbörd, som gäller detta, har
3491: dagsledamot Lea Kärhä undertecknade spörsmål           det dessutom gjorts möjligt för myndighet att på
3492: nr 17:                                                 eget initiativ avlyfta utan fog påfört förskott.
3493:                                                        Enligt lagens 4 7 § skall ansökan om nedsättande
3494:             Är Regeringen medveten om att med-         av förskott inlämnas under skatteåret.
3495:          borgarna är tvungna att betala dröjsmåls-
3496:          ränta även på sådana förskottsskatter som         Med ovan nämnda stadganden har man strävat
3497:          vid den slutliga beskattningen konstate-      till att förskottet, trots att den skattskyldiges
3498:          ras vara obefogade, och                       förhållanden skulle ändras, så bra som möjligt
3499:                                                        skulle motsvara det belopp som debiteras vid den
3500:             ämnar Regeringen vidta åtgärder för
3501:                                                        slutliga beskattningen. Förutsättningen för för-
3502:          att den skattskyldige skall få gottgörelse
3503:                                                        skottsändring är ett av skattemyndigheten på
3504:          för de dröjsmålsräntor som betalats '' i
3505:                                                        lagenliga grunder fattat beslut. Liksom i fråga
3506:          onödan''?
3507:                                                        om skatter, som är avsedda att betalas på förfal-
3508:                                                        lodagen, skall även förskottet betalas på utsatt
3509:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        tid antingen enligt ursprunglig debitering eller
3510: anföra följande:                                       ändrat i den ordning som avses i 46 § lagen om
3511:    Har den skattskyldige under skatteåret inkoms-      förskottsuppbörd. Har förskott inte betalats på
3512: ter eller egendom, på vilka skall erläggas stats-,     förfallodagen, skall på förskottet erläggas dröjs-
3513: kommunal- eller kyrkoskatt eller folkpensions-         målsränta och restavgift enligt vad som stadgats i
3514: premie, verkställs förskottsuppbörden för indriv-      lagen om dröjsmålsränta och restavgift på skatt.
3515: ning av dessa redan under skatteåret. På lön,              Vid den slutliga beskattningen räknas förskot-
3516: pension, livränta och vissa försäkringsersättningar    tet den skattskyldige tili godo. Har förskott
3517: verkställs förskottsuppbörden i form av förskotts-     härvid debiterats tili ett större belopp än vad som
3518: innehållning, varvid den som utbetalar lön eller       erfordras, återbärs det till övers debiterade belop-
3519: annan liknande prestation i stället för den skatt-     pet. Har förskott som skall debiteras inte erlagts
3520: skyldige redovisar dessa tili uppbördsmyndighe-        eller har det erlagts efter förfallodagen, uppbärs
3521: ten. På förskottsuppbörd underkastade inkoms-          dock på denna del i enlighet med 108 § beskatt-
3522: ter, på vilka förskottsinnehållning inte verkställs,   ningslagen dröjsmålsränta och restavgift för tiden
3523: samt på beskattningsbar egendom verkställs för-        mellan förfallodagen och avkortningen av för-
3524: skottsbetalning. Detta innebär att den skattskyl-      skottet eller för tiden mellan förfallodagen och
3525: dige på förskottsdebetsedel påförs ett belopp,         den därefter följande dagen för erläggandet av
3526: som så bra som möjligt skall kunna motsvara det        förskottet. Detta är nödvändigt bl.a. av den
3527: skattebelopp som kommer att fastställas vid den        anledningen, att sådan skattskyldig, som inte
3528: slutliga beskattningen för det efter skatteåret        erlägger sitt förskott och inte heller ansöker om
3529: närmast följande året. Allmänna av förskottsbe-        nedsättande av sitt förskott, inte skall kunna
3530: talning omfattade inkomster är bl.a. inkomsterna       försättas i ett fördelaktigare läge än sådan skatt-
3531: av fastighet, rörelse eller yrke.                      skyldig som sköter dessa åligganden och vars
3532:    I lagen om förskottsuppbörd är stadgat, att         förskott dock kan överstiga det belopp som
3533: inkomster, som inte kan anses återkomma under          debiteras vid den slutliga beskattningen. Avsik-
3534: skatteåret, inte skall beaktas vid debitering av       ten med dröjsmålsnåföljderna är även i detta fall
3535: förskott. Den skattskyldige har dessutom möjlig-       att effektivera uppfyllandet av den i lagen stad-
3536: het att ansöka om att få förskottet ånyo fastställt,   gade betalningsskyldigheten. Med avseende på
3537: om det på grund av att inkomsten eller egendo-         denna målsättning vore det inte ändamålsenligt
3538: men minskat är uppenbart att förskottet fast-          att låta betalningsskyldigheten i fråga om dröjs-
3539:                                          1985 vp. -      KK n:o 17                                           5
3540: 
3541: målspåföljderna bero på exempelvis huruvida det              Betalningsskyldigheten i fråga om förskott och
3542: debiterade förskottet eventuellt är större än det        påföljderna av försummelse i detta avseende, den
3543: belopp som erfordras vid den slutliga beskatt-           skattskyldiges medel för erhållande av rättsskydd
3544: ningen. Om den skattskyldige i en sådan situ-            samt förfarandet i syfte att avvärja orimliga
3545: ation kunde låta bli att erlägga förskott utan att       situationer har reglerats i lagen om förskottsupp-
3546: han till denna del blir tvungen att erlägga              börd på ovan nämnda sätt. En väsentlig del av
3547: dröjsmålspåföljder, skulle detta förfarande inte         detta system är att försummelse beträffande nor-
3548: överensstämma med att även förskottet skall              mal betalningsskyldighet i samtliga fall åsamkar
3549: betalas på förfallodagen och inte heller med att         den skattskyldige dröjsmålspåföljder. Till denna
3550: lagen om förskottsuppbörd separat bereder möj-           del är lagstifningen inte avsedd att revideras. I
3551: lighet till förfarande, enligt vilket förskott kan       oskäliga situationer som förekommer i enstaka
3552: fastställas ånyo, då det uppenbarligen fastställts       fall kan myndigheterna tillämpa lagens stadgan-
3553: till ett för stort belopp.                               den om beviljande av lättnad eller uppskov.
3554:     Det är dock möjligt att förskott som debiterats      Detta har varit fallet även i den i spörsmålet
3555: till ett för stort belopp eller utan fog kan leda till   avsedda situationen, då den skattskyldige genom
3556: orimliga situationer för den skattskyldiges del.         skattestyrelsens beslut med stöd av 49 a § lagen
3557: Med tanke på sådana situationer har det i 49 a §         om förskottsuppbörd befriades från de dröjsmåls-
3558: lagen om förskottsuppbörd stadgats, att finans-          påföljder, som hade förorsakats av försummelse
3559: ministeriet eller skattestyrelsen av särskilda skäl      beträffande betalningen av det förskott som vid
3560: på ansökan kan avlyfta den dröjsmålsränta och            den slutliga beskattningen konstaterades fastställt
3561: restavgift som skall erläggas på debiterat förskott.     till ett för stort belopp. I detta fall ansågs det, då
3562: I lagens 49 § har det ytterligare stadgats om            den skattskyldige utan resultat hade ansökt om
3563: möjligheten till uppskov med erläggandet av              nedsättande av förskott enligt 46 § lagen om
3564: förskott. Detta kan komma i fråga bl.a. då               förskottsuppbörd, och då det för stora förskotts-
3565: uppenbarligen för stora förskottsbelopp efter            beloppet med tanke på hans betalningsförmåga
3566: skatteårets utgång kvarstår som restbelopp och           dessutom var oskäligt, att förutsättningarna för
3567: det inom utsatt tid inte har vidtagits i 46 § lagen      beviljandet av lättnad förelåg. Det i lagen stad-
3568: om förskottsuppbörd avsedda åtgärder eller då            gade systemet har i det enskilda fall som i
3569: dessa eljest inte har lett till resultat. Med stöd av    spörsmålet tagits upp som exempel fungerat på
3570: 49 a § lagen om förskottsuppbörd kan befrielse           avsett sätt både i fråga om skyldigheten att
3571:  beviljas även från ränta som med anledning av           erlägga dröjsmålspåföljder på grund av försum-
3572: uppskov skall betalas på förskottet. Beviljandet         mad förskottsbetalning och i fråga om uppnåen-
3573: av såväl lättnad som uppskov förutsätter dock            det av ett skäligt resultat i ett enskilt fall som
3574: även andra grunder än endast det faktum, att det         avviker från det normala.
3575:  debiterade förskottet överstiger det belopp som
3576: erfordras vid den slutliga beskattningen.
3577: 
3578:      Helsingfors den 13 mars 1985
3579: 
3580:                                                                                Minister Pekka Vennamo
3581:                                                 1985 vp.
3582: 
3583: Kirjallinen kysymys n:o 18
3584: 
3585: 
3586: 
3587:                                    Elo ym.: Isojärven vesijättöläisten asemasta Poroarkun ja Siikaisten
3588:                                       kunnissa
3589: 
3590: 
3591:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3592: 
3593:     Poroarkun ja Siikaisten kunnissa sijaitsevan       keudenmukaista sekä tasapuolista lunastusoikeut-
3594: Isojärven kuivatus aloitettiin 90 vuotta sitten.       ta Isojärven kuivatusyhtiöltä rantatontteja vuok-
3595: Vedenlaskun seurauksena syntyi noin 400 heh-           ranneille henkilöille vireillä olevassa vesijätän
3596: taaria vesijättömaata, jolta järven omistajat ovat     jakotoimituksessa.
3597: vuokranneet perustamansa kuivatusyhtiön kautta            Vastauksessaan oikeusasiamies on todennut ky-
3598: suunnilleen 260 virkistysaluetta.                      symyksessä olevan yksityisoikeudellisen riita-
3599:     Osuuskirjoin varustetun kuivatusyhtiön on kat-     asian, joka ratkaistaan vireillä olevassa jakotoimi-
3600: sottu tulleen Turun ja Porin läänin maanmittaus-       tuksessa ja sitä mahdollisesti seuraavassa maa-
3601: toimiston lausunnossa vesijätän haltijaksi, jolloin    oikeuskäsittelyssä. Maaoikeuden päätökseen tyy-
3602: lääninhallitus on myöntänyt poikkeuslupia ja           tymättömällä on oikeus hakea vielä muutosta
3603: kuntien rakennuslautakunnat rakennuslupia ke-          korkeimmalta oikeudelta. Eduskunnan oikeusasi-
3604: säasuntojen rakentamiseen. Jokaiseen lupaan on         amies on myös kehottanut vesijättöläisiä pyrki-
3605: rajoittuvan maanomistajan valitukseton suostu-         mään neuvotteluteitse saamaan asiassa kohtuulli-
3606: mus, kulkuoikeudet on sovittu sekä kustannettu.        sena pidettävän lopputuloksen, mikäli oikeuden
3607:     Ne vesijättöläiset, joilla ei ole rakennuslupaa,   ratkaisu on vesijättöläisten kannalta kielteinen.
3608: ovat vuokrakirjan lupauksen mukaisesti toimi-
3609:                                                           Saatuaan oikeusasiamiehen lausunnon ja poh-
3610: neet kuin rakennusluvalliset, koska käytännössä
3611:                                                        dittuaan asiaa eri näkökulmilta vesijättöläiset
3612: maaseudulla kuivatusyhtiön lupakirja on ollut
3613: sama kuin rakennuslupa, eli samojen henkilöi-          ovat päätyneet ehdottamaan erillislain aikaansaa-
3614:                                                        mista oikeuksiensa turvaamiseksi. Vesijättöläiset
3615: den päättämä.
3616:                                                        ovat tuoneet esiin vertailun vuoksi lain n:o 421
3617:     Tällä hetkellä Poroarkun ja Siikaisten kuntien     (vuoden 1983 valtiopäivät) eräiden ranta-aluei-
3618: vesijättömailla 25-40 vuoden aikana rakennus-          den liittämisestä Utsjoen kunnassa sijaitseviin
3619: ja julkisoikeudellisia määräyksiä noudattaneilla       tiloihin.
3620:  noin 200 kesäasunnolla on vesijätän jakotoimi-
3621:  tuksesta johtuen häätöuhka.                              Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n
3622:     Vuosien aikana lakeja tulkiten on vesijättöläi-    1 momenttiin viitaten esitämme valtioneuvoston
3623: sille luvattu lunastamisoikeus jakotoimituksessa       asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan ky-
3624:  hyväksytyn lunastushinnan mukaisesti, koska ve-       symyksen:
3625:  sijättö on tullut valtion rahoittamana ja koska
3626:  maanmittaustoimiston lausuntoon ja lääninhalli-                  Onko Hallitus tietoinen Poroarkun ja
3627:  tuksen päätöksiin perustuen Poroarkun ja Siikais-             Siikaisten kunnissa sijaitsevan Isojärven
3628:  ten kuntien rakennuslautakunnat ovat myöntä-                  ~esijättöläisten turvattomasta asemasta, ja
3629:  neet näin vesijättöläisille voimassa olevat raken-            JOS on,
3630: 
3631:  nusluvat.                                                        mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3632:     Vesijättöläiset ovat myös kääntyneet eduskun-              ryhtyä vesijättöläisten ehdottaman erillis-
3633:  nan oikeusasiamiehen puoleen ja pyytäneet oi-                 lain aikaansaamiseksi?
3634: 
3635:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
3636: 
3637:           Mikko Elo                       Antti Kalliomäki                Einari Nieminen
3638:           Timo Laaksonen                  Aila Jokinen                    Toivo T. Pohjala
3639:           Timo Roos                       Matti Kuusio                    Lea Mäkipää
3640:                                           Anssi Joutsenlahti
3641: 428500160T
3642: 2                                     1985 vp. -     KK n:o 18
3643: 
3644: 
3645: 
3646: 
3647:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3648: 
3649:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
3650: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ti seuraavaa:
3651: olette 12 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn
3652:                                                         Kysymyksessä tarkoitetuilla, Pomarkun ja Sii-
3653: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston
3654:                                                      kaisten kunnissa sijaitsevan Isojärven laskemisen
3655: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-
3656: taja Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    kautta syntyneillä vesijättöalueilla on meneillään
3657:                                                      vesijätön jako kahtena eri toimituksena. Vesijät-
3658: myksestä n:o 18:
3659:                                                      töalueilta on vuokrattu määräaloja loma-asunto-
3660:                                                      tarkoituksiin. Vuokramiesten asema toimitukses-
3661:           Onko Hallitus tietoinen Pomarkun ja        sa käsitellään jakolain 21 luvun säännösten mu-
3662:        Siikaisten kunnissa sijaitsevan Isojärven     kaisesti. Vuokramiehet saavat lisäksi toimitukses-
3663:        vesijättöläisten turvattomasta asemasta, ja   sa esittää omaa oikeuttaan koskevia vaatimuksia.
3664:        jos on,                                       Vuokrasuhteisiin sovelletaan muutoin maanvuok-
3665:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       ralakia. Isojärven vesijättöalueiden vuokramiehiin
3666:        ryhtyä vesijättöläisten ehdottaman eriliis-   sovelletaan näin ollen voimassa olevia säännöksiä
3667:        Iaio aikaansaamiseksi?                        kuten muihinkin vuokramiehiin olisi sovelletta-
3668:                                                      va. Mitään erityistä tarvetta saattaa alueen vuok-
3669:                                                      ralaisia poikkeavaan asemaan ei näytä olevan.
3670: 
3671:     Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1985
3672: 
3673:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
3674:                                     1985 vp. -     KK n:o 18                                        3
3675: 
3676: 
3677: 
3678: 
3679:                               Tili Riksdagens Herr Talman
3680: 
3681:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Inom de i spörsmålet avsedda tillandningsom-
3682: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av     rådena i Påmark och Siikainen, som uppstått
3683: den 12 februari 1985 tili vederbörande medlem      genom avledningen av Isojärvi, pågår skifte av
3684: av statsrådet översänt avskrift av följande av     tillandningen i två separata förrättningar. Inom
3685: riksdagsman Elo m.fl. undertecknade spörsmål       tillandningsområdena har outbrutna områden
3686: nr 18:                                             utarrenderats för fritidsbebyggelse. Arrendatorer-
3687:                                                    nas ställning vid förrättningen behandlas enligt
3688:           Är Regeringen medveten om att inne-      stadgandena i 21 kap. lagen om skifte. Arrenda-
3689:        havarna av tillandningar vid Isojärvi i     torerna får dessutom vid förrättningen framställa
3690:        Påmark och Siikainen kommuner har för-      yrkanden beträffande sina rättigheter. På arren-
3691:        satts i en otrygg ställning, och om så är   deförhållandena tillämpas i övrigt jordlegolagen.
3692:        fallet,                                     Beträffande dem som arrenderas tillandningsom-
3693:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta    råden vid Isojärvi tillämpas alltså gällande stad-
3694:        för åstadkommande av en sådan special-      ganden, vilket bör vara fallet även i fråga om
3695:        lag som ifågavarande personer föreslagit?   övriga arrendatorer. Det förefaller inte att finnas
3696:                                                    något särskilt behov att försätta arrendatorerna av
3697:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    ifågavarande område i särställning.
3698: anfora följande:
3699: 
3700:     Helsingfors den 5 mars 1985
3701: 
3702:                                                     Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
3703:                                                   1985 vp.
3704: 
3705: Kirjallinen kysymys n:o 19
3706: 
3707: 
3708: 
3709: 
3710:                                     Kettunen ym.: Kajaanin lämmitysvoimalalle myönnettävän valtion-
3711:                                       avun määrästä
3712: 
3713: 
3714:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3715: 
3716:     Kainuun neuvottelukunnan työjaosto luovutti             Koska hanke on todettu taloudellisesti kannat-
3717: 1.11.1983 neuvottelukunnan hyväksymän Kosta-             tavaksi, on myös Imatran Voima Oy ilmaissut
3718: mus-urakan jälkihoito-ohjelman valtioneuvos-            halukkuutensa voimalan rakentamiseen.
3719: tolle.                                                      Mitkään neuvottelut eivät ole johtaneet myön-
3720:    Jälkihoitopäätöksen valmistelu annettiin alue-       teisiin tuloksiin ja siksi Kajaanin kaupunginval-
3721: poliittisten toimenpiteitten osalta aluepoliittiselle   tuusto tekikin lopulta monien siirtojen jälkeen
3722: ministerivaliokunnalle ja muilta osin valtiova-         päätöksen oman voimalan rakentamisesta. Mm.
3723: rainministeriölle.                                      Ekonon tutkimus osoitti, että suunniteltu voima-
3724:    Vai tiovarainministeriön Kostamus-seuran taryh-      la on kannattava ja kilpailukykyinen muihin
3725: mä jätti esityksensä jälkihoitotoimenpiteiksi           energiamuotoihin verrattuna. Mm. sähkön tuo-
3726: 9.2.1984. Esitys vastaa pääosin neuvottelukun-
3727:                                                         tantokustannuksista tulee 12-13 penniä/kWh
3728:                                                         valtionavustuksen suuruudesta riippuen.
3729: nan hyväksymää ohjelmaa.
3730:                                                             Samassa Ekonon tutkimuksessa todetaan, että
3731:     Valtioneuvoston talouspoliittinen ministeriva-      suunnitellun voimalan molempien vaiheiden val-
3732: liokunta käsitteli työryhmän esitystä 2. 3.1984.        mistuttua työpaikkoja syntyy 412 voimalassa sekä
3733: Tällöin ministerivaliokunta käsitteli myös han-         energianhankinnassa eri puolilla Kainuuta.
3734: ketta Kajaanin kaupunkiin rakennettavaksi läm-
3735: mitysvoimalaksi.                                           Koska kysymyksessä on hanke, jolla mahdolli-
3736:                                                         sesti on myös muita kuin energiapoliittisia vaiku-
3737:     Tietämämme mukaan talouspoliittinen minis-          tuksia, on syntynyt väkisinkin se kuva, että
3738: terivaliokunta lähti siitä, että jos Kajaanin kau-      päätöksentekoon ja taustakeskusteluihin pyrkivät
3739: punki päättää vuoden 1984 puolella kotimaisella         osallistumaan ja vaikuttamaan sellaisetkin voi-
3740: energialla toimivan lämmitysvoimalan rakenta-           mat, joille Kajaanin kaupungin lämmitysvoi-
3741: misen aloittamisesta vuoden 1985 aikana, avustaa        mala-asia ei kuulu. Samoin Kajaanissa tapahtu-
3742: KTM hanketta 20 % :lla ja TVM 5 % :lla.                 neet eri osapuolien neuvottelut ja niissä esitetyt
3743:     Pitkien tutkimusten ja neuvottelujen jälkeen        ehdotukset ja ajatukset ovat tuoneet asiassa mu-
3744: on Kajaanin kaupunginvaltuusto vuoden 1984              kana olleiden pohdittaviksi ristiriitaisia ja epäilyt-
3745: lopulla tehnyt päätöksen oman lämmitysvoima-            täviä ajatuksia. Tiettävästi valtiovallan tietoon on
3746: lan rakentamisesta ja varannut vuoden 1985              eräiden taholta saatettu perättömiä ja asian käsit-
3747: budjettiin aloittamista varten myös määrärahan.         telyä vaikeuttavia kainuulaisten etujen vastaisia
3748: Samoin loppuvuodella 1984 on eduskunta hyväk-           tietoja.
3749: synyt lain, joka koskee kotimaisiin energialähtei-         Päättäjien puheilla Helsingissä on voimala-asi-
3750: siin perustuvien lämmitysvoimaloiden ja lämpö-          assa Kajaanin kaupunginvaltuuston tekemän
3751: laitosten avustamista. Lain henki on se, että           päätöksen jälkeen käynyt sekä Kajaanin kaupun-
3752: yhteiskunnan ponnistuksia kotimaisiin energia-          gin lähetystö kuin myös vuoden 1985 puolella
3753: lähteisiin perustuvaan energian tuotantoon on           Kajaani Oy:n näkökantoja esittelevä lähetystö.
3754: lisättävä.                                                 Kajaanin kaupungin virallisten päättäjien eli
3755:     Lämmitysvoimalan kotipaikkakunnalla Kajaa-          valtuuston enemmistön selvä mielipide on, että
3756:  nissa on neuvotteluja voimalayhteistyöstä käyty jo     lämpövoimala on mahdollisimman pikaisesti ra-
3757:  ainakin parin vuoden ajan. Eri neuvotteluosa-          kennettava Kajaanin kaupungin omana hankkee-
3758: puolina ovat toimineet Kajaanin kaupunki, Ka-           na. Tähän näkökantaan ovat yhtyneet myöskin
3759:  jaani Oy ja Kainuun Valo Oy.                           kajaanilaiset asiantuntijat, mm. Kajaanin kau-
3760: 428500188P
3761: 2                                     1985 vp. -- KJ( n:o 19
3762: 
3763: pungin energialaitoksen johtaja Kauko Ahti. Hä-     maJahankkeen kannattavaksi ja järkeväksi Kajaa-
3764: nen mielipiteensä oman voimalan puolesta on         nin päättäjät pitivät selvyytenä, että valtio tulee
3765: varauksettoman selvä. Virallisiin laskelmiin pe-    tukemaan hanketta ainakin vähintään noin
3766: rustuen hanketta on asettunut tukemaan myös         25 % :n osuudella.
3767: Kajaanin kaupungin rahatoimisto. Juuri näihin          Vuoden 1984 lopulla kajaanilaisia järkytti kir-
3768: selvityksiin, Ekonon selvitys mukaan lukien, pe-    je, jolla KTM ilmoitti, että se ei anna avustusta
3769: rustui valtuuston myönteinen kanta oman voima-      Kajaanin kaupungin omalle voimalalle.
3770: lan puolesta. Ja aina kannattaa muistaa myös se,       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3771: että neuvottelut yhteisvoimalan rakentamiseksi      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3772: eivät johtaneet tuloksiin. Tuloksettornia neuvot-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
3773: teluja ei ole tällä erää syytä jatkaa. Jos 1990-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3774: luvulla tai tämän vuosikymmenen lopulla tilanne
3775: muuttuu, on ehkä mahdollista neuvotella toisen                 Aikooko Hallitus Kostamuksen jälki-
3776: vaiheen toteuttamisen yhteydessä myös yhteis-               hoitona tehtyjen päätösten mukaisesti
3777: työstä eri osapuolien kesken, mutta nyt tämä ei             myöntää Kajaanin kaupungin omalle
3778: ole ajankohtaista.                                          lämmitysvoimalalle Kajaanin kaupungin-
3779:                                                             valtuuston edellyttämän vähintään 20
3780:    Talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätök-           % :n valtionavun yhteenlaskien kauppa-
3781: sen tultua Kajaanin kaupungin päättäjien tietoon            ja teollisuusministeriön ja työvoimaminis-
3782: ja tutkimusten osoittaessa Kajaanin lämmitysvoi-            teriön avustusosuudet?
3783: 
3784:     Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1985
3785: 
3786:          Pentti Kettunen               Aarno von Bell                  Arvo Kemppainen
3787:                                         1985 vp. -- RJ( n:o 19                                          3
3788: 
3789: 
3790: 
3791: 
3792:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3793: 
3794:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tehty vuoden 1984 aikana. Molempien konsultti-
3795: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          toimistojen selvitysten mukaan olisi yhteistoimin-
3796: olette 12 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn             talaitokseen osallisturuisvaihtoehto kaupungin
3797: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           energianhankintakustannusten suhteen tuntuvas-
3798: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      ti edullisempi vaihtoehto kuin oman pienemmän
3799: taja Kettusen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        laitoksen rakentaminen. Tässä yhteydessä voi-
3800: kysymyksestä n:o 19:                                   daan todeta, että käytännössä osapuolten yhteis-
3801:                                                        laitoksesta saarnat hyödyt määräytyvät neuvotte-
3802:           Aikooko Hallitus Kostamuksen jälki-          lujen perusteella.
3803:        hoitona tehtyjen päätösten mukaisesti
3804:                                                           Valtion rahoitustukea kaupungin laitokselle
3805:        myöntää Kajaanin kaupungin omalle
3806:                                                        koskeva lausuma sisältyy Kostamus-urakan jälki-
3807:        lämmitysvoimalalle Kajaanin kaupungin-
3808:                                                        hoitoa v. 1984--1986 koskevista toimenpiteistä
3809:        valtuuston edellyttämän vähintään 20
3810:                                                        annettuun valtiovarainministeriön periaatepää-
3811:        % :n valtionavun yhteenlaskien kauppa-
3812:                                                        tökseen, jota talouspoliittinen ministerivaliokun-
3813:        ja teollisuusministeriön ja työvoimaminis-
3814:                                                        ta on 2.3.1984 puoltanut. Lausuman mukaan,
3815:        teriön avustusosuudet?
3816:                                                        mikäli Kajaanin kaupunki tekee vuoden 1984
3817:                                                        aikana päätöksen valtioneuvoston sähköhuollon
3818:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          runkosuunnitelmaan sisältyvän voimalaitoksen
3819: seuraavaa:                                             rakentamisen aloittamisesta vuoden 1985 aikana,
3820:    Kajaanin kaupungin lämmitysvoimalaitoksen           myöntää kauppa- ja teollisuusministeriö avustuk-
3821: (2 x 17140 MW) rakentaminen on suunniteltu             senaja korkotukena yhteensä 20 % ja työvoima-
3822: toteutettavaksi siten, että jyrsinturvetta käyttävän   ministeriö avustuksena 5 % hankkeen hyväksyt-
3823: laitoksen ensimmäinen yksikkö otettaisiin käyt-        tävistä kustannuksista.
3824: töön vuoden 1987 lopussa. Oman laitoksen käyt-            Koska edellä mainituissa selvityksissä on todet-
3825: tö edellyttäisi tarvittavan lisäsähkön ostamista       tu yhteislaitosvaihtoehdon olevan osapuolten
3826: kantaverkosta, tarvittavan lisälämmön kehittä-         energianhankintakustannusten suhteen tuntuvas-
3827: mistä omassa 15 MW: n tehoisessa turvekattilassa       ti edullisempi vaihtoehto kuin pienemmät erillis-
3828: tai sen ostamista Kajaani Oy:lta vuoteen 1992          laitokset, on kauppa- ja teollisuusministeriö osa-
3829: asti, sekä kaukolämmön huippuosan tuottamista          puolten voimalaitostoimikunnalle ja Kajaanin
3830: raskaalla polttoöljyllä.                               kaupungille antamissaan lausunnoissa preferoi-
3831:    Vaihtoehtona oman laitoksen rakentamiselle          nut yhteislaitoksen rakentamista. Ministeriön
3832: Kajaanin kaupungilla on ollut osallistuminen           kannanottoihin on vaikuttanut myös se, että
3833: lämpöteholtaan noin 200--250 MW:n ja sähkö-            konsulttitoimistojen arviot kaupungin oman pie-
3834: teholtaan noin 80--100 MW:n tehoisen yhteis-           nehkön laitoksen vastapainesähkön tuotantokus-
3835: laitoksen rakentamiseen Kajaani Oy:n ja mahdol-        tannuksista ovat poikenneet varsin suuresti toisis-
3836: lisesti Kainuun Valo Oy:n kanssa. Laitos olisi         taan. Toinen konsulttitoimisto on arvioinut, että
3837: käytössä vuonna 1992 ja sen rakentaminen voisi         kaupungin oman laitoksen vastapainesähkön tuo-
3838: kaavailujen mukaan alkaa 1988. Tämä vaihtoeh-          tantokustannukset ovat varsin korkeat ja sähkön-
3839: to edellyttäisi, että Kajaanin kaupunki ostaisi 40     tuotanto laitoksessa olisi siten kilpailykyvyltään
3840: MW:n tehon edestä lämpöä Kajaani Oy:lta vuo-           heikkoa vaihtoehtoisiin tuotantotapoihin verrat-
3841: sina 1987--1992 ja sähkön kantaverkosta. Lisäksi       tuna. Pienen laitoksen käyttöön liittyy myös
3842: tässä vaihtoehdossa käytettäisiin omaa 15 MW:n         teknisiä riskejä. Kajaanin kaupungin oman lai-
3843: tehoista turvekattilaa ja kehitettäisiin kaukoläm-     toksen työllisyysvaikutukset ilmenevät pääosin ra-
3844: mön tarpeen huippuosa raskaalla polttoöljyllä.         kennusaikaisten työpaikkojen aikaistumisena.
3845:    Esitettyjen vaihtoehtojen edullisuutta Kajaanin        Kajaanin kaupunki on jättänyt kauppa- ja
3846: kaupungin kannalta on tarkasteltu sekä Ekono           teollisuusministeriöön hakemuksen 48 miljoonan
3847: Oy:n että Enertek Oy:n selvityksissä, jotka on         markan avustuksen saamiseksi kaupungin oman
3848: 4                                      1985 vp. -- ~ n:o 19
3849: 
3850: laitoksen rakentamista varten. Kauppa- ja teolli-       kemmin tarkastelemaan myös yhteislaitoksen mi-
3851: suusministeriö on tilannut Ekono Oy:lta selvityk-       toitusta, kannattavuutta ja toteuttamismahdolli-
3852: sen, jossa laaditaan yhteenveto laitosten inves-        suuden realistisuutta tämänhetkisen tilanteen
3853: tointikustannuksista, energian tuotantokustan-          mukaisesti. Selvityksen valmistuttua kauppa- ja
3854: nuksista, nykyisen kattilakannan käytöstä, koti-        teollisuusministeriö käsittelee kaupungin avus-
3855: maisen polttoaineen käytön kehittymisestä sekä          tushakemuksen ja tekee asiasta päätöksen maalis-
3856: rakennusaikaisista ja muista työllisyysvaikutuksis-     huhtikuun vaihteessa.
3857: ta eri vaihtoehdoissa. Selvityksessä tullaan tar-
3858: 
3859:      Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 198 5
3860: 
3861:                                                       Kauppa- Ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
3862:                                         1985 vp. -- RJ( n:o 19                                          5
3863: 
3864: 
3865: 
3866: 
3867:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
3868: 
3869:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Frågan om vartdera alternativets förmånlighet
3870: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          för Kajana stad behandlas i både Ekono Oy:s och
3871: av den 12 februari 1985 tili vederbörande med-         Enertek Oy:s utredningar, som båda gjorts under
3872: lem av statsrådet för avgivande av svar översänt       år 1984. Enligt båda konsultbyråer skulle delta-
3873: avskrift av följande av riksdagsman Kettunen           gandet i en gemensam anläggning med tanke på
3874: m.fl. stälida skriftliga spörsmål nr 19:               stadens energiförsörjningskostnader bli betydligt
3875:                                                        förmånligare än att bygga en egen mindre an-
3876:           Har Regeringen för avsikt att som en         läggning. I detta sammanhang må konstateras,
3877:        eftervårdsåtgärd för Kostamus i enlighet        att den nytta som paneroa får av en gemensam
3878:        med fattade beslut och med beaktande            anläggning kommer att i praktiken bero på
3879:        av handels- och industriministeriets och        förhandlingarna.
3880:        arbetskraftsministeriets sammanräknade             Yttrandet om statligt finansieringsunderstöd
3881:        bidragsandelar bevilja Kajana stad det          för en anläggning som ägs av staden ingår i
3882:        statsbidrag om minst 20 % som stadsfuli-        finansministeriets principbeslut om åtgärderna
3883:        mäktige i staden förutsatt för åstadkom-        för Kostamusentreprenadens eftervård under
3884:        mande av ett eget uppvärmningskraftverk         åren 1989--1986, vilket beslut finanspolitiska
3885:        för staden?                                     ministerutskottet har biträtt 2. 3.1984. Enligt
3886:                                                        yttrandet kommer handels- och industriministe-
3887:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra      riet att i bidrag och räntestöd bevilja sammanlagt
3888: följande:                                              20 % och arbetekraftsministeriet i bidrag 5 % av
3889:                                                        de godtagbara kostnaderna för projektet, om
3890:    Kajana stads uppvärmningskraftverk (2 x 171         Kajana stad under år 1989 fattar beslut om att
3891: 40 MW) skulie enligt pianeroa byggas så, att           bygget av det i elförsörjningens stamplan
3892: första enheten av verket, där frästorv skulie          förutsatta kraftverket inleds under år 198 5. Då
3893: användas som bränsle, skulie kunna tas i bruk i        det enligt ovannämnda utredningar försåvitt gäl-
3894: slutet av år 1987. Driften av en egen anläggning       ler parternas energianskaffningskostnader skulie
3895: skulie förutsätta inköp av erforderlig tiliäggskraft   bli betydligt förmånligare att delta i en gemen-
3896: från stamnätet, alstring av erforderligt extra vär-    sam anläggning än att separat bygga mindre
3897: me i en egen torvpanna på 15 MW resp. köp av           sådana, har handels- och industriministeriet i
3898: värmet av Kajaani Oy ända tili år 1992 samt            sina utlåtanden tili parternas kraftverkskommis-
3899: producering av fjärrvärme vid toppbelastning           sion och Kajana stad givit företräde för uppfö-
3900: med användning av tung brännolja.                      rande av en gemensam anläggning. Ministeriets
3901:    Alternativet tili uppförande av ett eget verk       stäliningstaganden har även påverkats av att
3902: har varit, att staden skulie tilisammans med           konsultbyråernas beräkningar angående kost-
3903: Kajaani Oy och kanske Kainuun Valo Oy deltai           naderna för producering av motkraft vid en
3904: byggande av en gemensam anläggning med en              mindre anläggning med staden som ägare har
3905: värmeeffekt av ca 200--250 MW och en elkraft-          avvikit från varandra rätt mycket. En av byråerna
3906: effekt av ca 80--100 MW. Anläggningen skulie           har ansett, att dessa kostnader blir rätt höga och
3907: vara i drift år 1992 och byggnadsarbetet kunde         att elproduktionen vid anläggningen skulie där-
3908: enligt beräkningarna inledas år 1988. Detta alter-     för konkurrera dåligt med de alternativa produk-
3909: nativ skulie förutsätta, att Kajana stad skulie        tionssätten. Driften av en liten anläggning inne-
3910: köpa värme för 40 MW av Kajaani Oy under åren          bär också tekniska risker. Ur sysselsättningssyn-
3911: 1987--1992 och elkraften från stamnätet. Alter-        punkt skulle en egen anläggning ha närmast den
3912: nativet skulie härtill innebära användning av en       fördelen att i byggnadsskedet skulle uppstå ar-
3913: egen torvpanna på 15 MW och alstring av                betsplatser tidigare än annars vore fallet.
3914: fjärrvärme vid toppelbelastning med användning            Kajana stad har tili handels- och industriminis-
3915: av tung brännolja.                                     teriet inlämnat en ansökan om 48 miljoner mark
3916: 6                                    1985 vp. -- KJ( n:o 19
3917: 
3918: 
3919: som bidrag för byggande av en egen anläggning       sysselsättningen under byggtiden och kanske
3920: för staden. Ministeriet har av Ekono Oy beställt    även i övrigt. Även den gemensamma anlägg-
3921: en utredning, som skall innefatta sammandrag av     ningens dimensionering, lönsamhet och faktiska
3922: investeringskostnaderna för de planerade anlägg-    genomförbarhet i nuläget skall i utredningen
3923: ningarna, energiproduktionskostnaderna, an-         behandlas. Ministeriet kommer att efter att ha
3924: vändningen av de befintliga pannorna, hur nytt-     erhållit Ekono Oy:s utredning uppta Kajana
3925: jandet av inhemskt bränsle kommer att utvecklas     stads ansökan till behandling och fattar beslut i
3926: och hur de olika alternativen skulle inverka på     ärendet vid skiftet av mars och april månader.
3927: 
3928:     Helsingfors den 15 mars 1985
3929: 
3930:                                                    Handels- och industriminister Seppo Lindblom
3931:                                                 1985 vp.
3932: 
3933: Kirjallinen kysymys n:o 20
3934: 
3935: 
3936: 
3937: 
3938:                                    Tennilä: Rovaniemen-Kemijärven kiskoautoliikenteen lakkautta-
3939:                                        misen estäruisestä
3940: 
3941: 
3942:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3943: 
3944:    Valtiovallan asennoituminen kehitysalueita ja       tämisvaihtoehdot veturijunaliikenteellä joko
3945: syrjäseutuja kohtaan on huonontunut entises-           JUTA-87 raportin tai Lapin henkilöliikennetyö-
3946: täänkin. Tämä näkyy selvästi myös siitä, että          ryhmän esittämässä muodossa. JUTA-suunnitel-
3947: Valtionrautateiden palveluluonnetta heikenne-          man mukaan Kemijärvi-liikenteessä olisi kaksi
3948: tään ja toimintoja suunnitellaan pelkän liiketa-       junaparia, joista toinen olisi yöjuna ja toinen
3949: loudellisen laskelmoinnin pohjalta. Tämä johtaa        päiväjuna. Henkilöliikennetyöryhmä on esittänyt
3950: vääjäämättä syrjäseuduilla asuvien kulkuyhteyk-        korvaavan liikenteen järjestämistä siten, että pi-
3951: sien huononemiseen.                                    kajunan P 69 (saapuu nykyisin Rovaniemelle klo
3952:    Rautatiehallitus on parhaillaan laatimassa           17 .18) aikataulua aikaistetaan mahdollisuuksien
3953: 1.6.1985 alkavaa aikataulukautta varten HEKE-          mukaan ja junaa jatketaan Kemijärvelle, josta se
3954: suunnitelmansa 12.11.1984 pohjalta paikallisju-        palaa seuraavana aamuna Rovaniemelle klo 8:ksi
3955: naliikenteen supistamislistaa, joka on tulossa lii-    jatkaakseen etelään nykyisen junan P 68 aikatau-
3956: kenneministeriön hyväksyttäväksi. Rautatiehalli-       lulla, jota aikaistetaan, mikäli mahdollista enin-
3957: tuksen antamien tietojen mukaan supistusesitys         tään 20-30 minuutilla (nykyisin juna P 68
3958: sisältää myös Kemijärven-Rovaniemen kiskoau-           lähtee Rovaniemeltä klo 9.15 ).
3959: toliikenteen supistamisen.                                Em. järjestelyillä saataisiin korvaava järjestely
3960:    Lapin henkilöliikennetyöryhmä on esittänyt lii-     ilman, että Rovaniemen-Helsingin runkolii-
3961: kenneministeriölle, että se päättäisi hyväksyä Ke-     kenteen aikataulustoa tarvitsisi oleellisesti muut-
3962: mijärven kiskoautoliikenteen jatkamisen yhdellä        taa.
3963: vuodella osoittaen sen alijäämään tarvittavan            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3964: määrärahaosuuden budjettiin varatusta 18 mil-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3965: joonan markan määrärahasta. Määrärahatarve kis-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
3966: koautoliikenteenä hoidettavalle järjestelylle on       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3967: arviolta noin 200 000-300 000 markkaa/vuosi,
3968: mikä vastaa mm. uutena linja-autoliikenteenä                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3969: järjestettävän korvaavan liikenteen kustannuksia.              ryhtyä Rovaniemen-Kemijärven kisko-
3970:    Kiskoautoliikenteelle esitetään jatkoaikaa, jot-            autoliikenteen lakkauttamishankkeen tor-
3971: ta voitaisiin selvittää korvaavan liikenteen järjes-           jumiseksi?
3972: 
3973:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
3974: 
3975:                                           Esko-Juhani Tennilä
3976: 
3977: 
3978: 
3979: 
3980: 4285001704
3981: 2                                    1985 vp. -- KJC n:o 20
3982: 
3983: 
3984: 
3985: 
3986:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
3987: 
3988:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Rautateiden paikallisliikenteen laajuustasoa ja
3989: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-    kustannuksia selvittäneen HEKE-84 työryhmän
3990: mies, lähettänyt 13 päivänä helmikuuta 1985         raportin nojalla on rautatiehallitus esittänyt kis-
3991: päivätyn kirjeenne ohella valtioneuvoston asian-    koautoliikenteen lopettamista mm. rataosalla Ro-
3992: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     vaniemi--Kemijärvi tulevan kesäkuun 2 päivästä
3993: Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvasta kirjallises-   lukien. Esitys perustuu junaparin varsin heikosta
3994: ta kysymyksestä n:o 20:                             käytöstä johtuvaan 1,3 mmk:n vuotuiseen alijää-
3995:                                                     mään.
3996:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3997:        ryhtyä Rovaniemen--Kemijärven kisko-            Liikenneministeriö on 22 päivänä helmikuuta
3998:        autoliikenteen lakkauttamishankkeen tor-     1985 tekemällään päätöksellä poistanut suunni-
3999:        jumiseksi?                                   tellut paikallisliikenteen supistukset kuluvan
4000:                                                     vuoden osalta. Päätös merkitsee samalla myös
4001:                                                     kysymyksessä tarkoitettujen junien pitämistä lii-
4002:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    kenteessä toistaiseksi.
4003: ti seuraavaa:
4004: 
4005:     Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1985
4006: 
4007:                                                                  Liikenneministeri Matti Luttinen
4008:                                     1985 vp. -- RJ( n:o 20                                         3
4009: 
4010: 
4011: 
4012: 
4013:                              Tili Riksdagens Herr Talman
4014: 
4015:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Med stöd av rapporten från den arbetsgrupp
4016: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av    som utrett omfattningen av och kostnaderna för
4017: den 13 februari 1985 tili vederbörande medlem     järnvägarnas lokaltrafik (HEKE-84) har järnvägs-
4018: av statsrådet översänt avskrift av följande av    styrelsen föreslagit, att rälsbusstrafiken upphör
4019: riksdagsman Esko-juhani Tennilä undertecknade     på bl.a. bandelen Rovaniemi-Kemijärvi från och
4020: spörsmål nr 20:                                   med den 2 juni detta år. Förslaget grundar sig på
4021:                                                   det årliga underskott på 1, 3 milj. mk som beror
4022:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta   på att tågparet utnyttjas rätt dåligt.
4023:        for att förhindra nedläggningen av räls-
4024:        busstrafiken mellan Rovaniemi och Ke-         Trafikministeriet har genom sitt beslut den 22
4025:                                                   februari 1985 strukit de planerade inskränkning-
4026:        mijärvi?
4027:                                                   arna i lokaltrafiken beträffande detta år. Beslutet
4028:                                                   innebär samtidigt att de tåg som avses i spörsmå-
4029:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt   let tillsvidare kvarhålls i trafik.
4030: anföra följande:
4031: 
4032:     Helsingfors den 7 mars 1985
4033: 
4034:                                                                   Trafikminister Matti Luttinen
4035:                                               1985 vp.
4036: 
4037: Kirjallinen kysymys n:o 21
4038: 
4039: 
4040: 
4041: 
4042:                                   Tennilä: Saarensuon alueen rauhoittamisesta Ranualla
4043: 
4044: 
4045:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4046: 
4047:    Paikallinen väestö pitää välttämättömänä, että    sen puuston arvo on vähäinen hillan tuottoon
4048: Ranuan kunnan Ylimaan kylässä Simojoen Roo-          verrattuna. Hillasato on nimittäin alueella jatku-
4049: minsaaressa oleva Saarensuo ympäristöineen rau-      vasti paranemassa, kun ympäristön metsät kasva-
4050: hoitettaisiin. Asukkaiden perustelu esitykselleen    vat ja suon lämpötila kohoaa.
4051: on se, että mainittu suoalue on erittäin hyvää          Rauhoitettavaksi haettavan alueen pinta-ala on
4052: hilla-aluetta.                                       135 ha. Roominsaari ja sitä ympäröivät vedet
4053:    Maa-alue on kuluvana vuonna siirtynyt maati-      ovat vanhastaan suosittuja marjastus- ja retkeily-
4054: lahallituksen omistukseen ja se on parhaillaan       paikkoja. Rauhoitettuna siitä on runsaasti iloa ja
4055: haettavana lisämaaksi. Siksi rauhoittamisella on     hyötyä.
4056: hyvin kiire.                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4057:    Saarensuo on lähiseutujen lähes ainoa ojitta-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4058: maton vanhastaan tunnettu hillasuo. Sen merki-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4059: tys on erikoisen suuri Saukkojärven kylän asuk-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4060: kaille. Jos suo ojitetaan ja metsät sen ympäriltä
4061: hakataan, suo lakkaa tuottamasta hilloja.                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4062:    Rauhoitettavaksi haettavan alueen metsät on              ryhtyä Ranuan kunnassa sijaitsevan Saa-
4063: osittain hakattu 1950-luvulla ja näin ollen nykyi-          rensuon rauhoittamiseksi?
4064: 
4065:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
4066: 
4067:                                          Esko-Juhani Tennilä
4068: 
4069: 
4070: 
4071: 
4072: 4285002100
4073: 2                                     1985 vp. -     KK n:o 21
4074: 
4075: 
4076: 
4077: 
4078:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4079: 
4080:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Saarensuon alueen rauhoittamiseksi ei ole tarkoi-
4081: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tuksenmukaista ryhtyä, ennen kuin alueen arvo
4082: olette 13 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn           luonnonsuojelun kannalta on selvitetty.
4083: kirjeenne n:o 112 ohella toimittanut valtioneu-         Alustavien tietojen mukaan Saarensuon rau-
4084: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-    hoittamista on esittänyt vain osa Saukkojärven
4085: sanedustaja Esko-Juhani Tennilän kirjallisesta ky-   kylän asukkaista samalla, kun sitä lähimetsineen
4086: symyksestä n:o 21, jossa tiedustellaan:              on hakenut lisämaaksi usea maa- ja metsätalou-
4087:                                                      den harjoittaja. Asian ratkaisu ei siten ole aivan
4088:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        ristiriidaton. Ympäristöministeriö toteaa lisäksi,
4089:        ryhtyä Ranuan kunnassa sijaitsevan Saa-       että Ranuan kunnan alueella on useita huomatta-
4090:        rensuon rauhoittamiseksi?                     van suuria soidensuojelualueita, mutta puheena
4091:                                                      olevan alueen lähistöllä niitä ei ole eikä siellä
4092:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     juuri ole enää muitakaan täysin ojittamattomia
4093: ti seuraavaa:                                        suokokonaisuuksia. Toisaalta vaikka Saarensuon
4094:                                                      alue jaettaisiinkin yksityisille lisämaiksi, sitä ei
4095:    Ranuan kunnan Ylimaan kylässä sijaitseva Saa-     ilmeisesti voitaisi ojittaa luonnonolosuhteittensa
4096: rensuo ympäristöineen ei kuulu mihinkään valta-      takia. Metsien käsittely tapahtuisi kuitenkin nor-
4097: kunnalliseen suojelualueohjelmaan eikä myös-         maalisti yksityismetsälain nojalla. Ympäristömi-
4098: kään vahvistettuun seutukaavaan suojelualueena.      nisteriöllä ei ole tällä hetkellä käsitystä siitä, mikä
4099: Ympäristöministeriön käytössä olevat määrärahat      merkitys alueen metsillä on luonnonsuojelun ja
4100: alueiden hankkimiseksi valtiolle luonnonsuojelu-     soiden hillantuotannon kannalta. Lopullisesti
4101: tarkoituksiin on osoitettava lähinnä valtioneuvos-   Saarensuon suojelumahdollisuudet ratkeavat alu-
4102: ton hyväksymien suojelualueohjelmien ja seutu-       eella suoritettavan maastokatselmuksen ja ympä-
4103: kaavojen suojelukohteiden toteuttamiseen. Siksi      ristöministeriöstä kesällä 198 5 maatilahallituksel-
4104: ympäristöministeriö katsoo, että toimenpiteisiin     le annettavan lausunnon jälkeen.
4105: 
4106:      Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1985
4107: 
4108:                                                                      Ympäristöministeri Matti Ahde
4109:                                       1985 vp. -     KK n:o 21                                         3
4110: 
4111: 
4112: 
4113: 
4114:                                Tili Riksdagens Herr Talman
4115: 
4116:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Enligt preliminära uppgifter har endast en del
4117: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       av invånarna i Saukkojärvi by föreslagit att Saa-
4118: 112 av den 13 februari 1985 tili vederbörande        rensuo bör fredas samtidigt som ett flertal idkare
4119: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   av jord- och skogsbruk har ansökt om att få
4120: av riksdagsman Esko-Juhani Tennilä underteck-        området samt de närbelägna skogarna som tili-
4121: nade spörsmål nr 21 :                                skottsjord. Lösningen i ärendet är alitså inte helt
4122:                                                      ostridig. Mil jöministeriet konstaterar ytterligare,
4123:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      att det inom Ranua kommuns område finns ett
4124:        för att Saarensuo i Ranua kommun skali        flertal synnerligen stora myrskyddsområden, men
4125:        kunna fredas?                                 att sådana inte finns i närheten av ifrågavarande
4126:                                                      område och att där knappast helier finns kvar
4127:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     några andra helt odikade enhetliga myrkomplex.
4128: anföra följande:                                     Även om Saarensuo-området skulie delas mellan
4129:    Saarensuo med omgivning, som ligger i Yli-        enskilda som tillskottsjord, skulie det på grund
4130: maa by i Ranua kommun, har inte upptagits som        av naturförhåliandena på området uppenbarligen
4131: skyddsområde i något riksomfattande skyddsom-        inte kunna dikas. Skogsvården skulie i alla fall
4132: rådesprogram och inte helier i den faststälida       ske normalt med stöd av lagen om enskilda
4133: regionplanen. De anslag i miljöministeriets dis-     skogar. Miljöministeriet har för närvarande inte
4134: position som är avsedda för anskaffning av områ-     någon uppfatrning om, viiken betydelse områ-
4135: den tili staten för naturskyddsändamål skali anvi-   dets skogar har med avseende på naturskyddet
4136: sas främst tili att genomföra sådana skyddsom-       och hjortronskörden. Möjligheterna att skydda
4137: rådesprogram och i regionplanerna upptagna           Saarensuo kan avgöras definitivt först efter in-
4138: skyddsobjekt som har godkänts av statsrådet.         spektion i terrängen och det utlåtande som
4139: Därför anser miljöministeriet, att det inte är       miljöministeriet sommaren 1985 avger tili jord-
4140: motiverat att vidta åtgärder i syfte att freda       bruksstyrelsen.
4141: Saarensuo-området förrän områdets värde från
4142: narurskyddssynpunkt har utretts.
4143: 
4144:      Helsingfors den 15 mars 1985
4145: 
4146:                                                                           Miljöminister Matti Ahde
4147: 1
4148: 1
4149: 1
4150:     1
4151:     1
4152:     1
4153:         1
4154:         1
4155:         1
4156:             1
4157: 
4158:             1
4159:             1
4160:                 1
4161:                 1
4162:                 1
4163:                     1
4164:                     1
4165:                     1
4166:                         1
4167: 
4168:                         1
4169:                                                  1985 vp.
4170: 
4171: Kirjallinen kysymys n:o 22
4172: 
4173: 
4174: 
4175: 
4176:                                     Hilpelä ym.: Englannin kielen ylioppilaskirjoitusten kuullun ym-
4177:                                        märtämiskokeen vaikeustasosta
4178: 
4179: 
4180:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4181: 
4182:    Tämän kevään englannin kuullun ymmärtä-              tärkeää, että tämänvuotinen virhearviointi ko-
4183: miskoe on sekä opettajien että oppilaiden arvi-         keen vaikeustasossa ei uusiudu.
4184: oinnin mukaan ollut kohtuuttoman vaikea. Ai-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4185: hepiiri ja sanasto ovat olleet outoja, ja lisäksi       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4186: puheen vauhti on ylittänyt useimpien oppilaiden         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
4187: mahdollisuuden seurata puhuttua tekstiä. Vas-           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4188: tausaika oli myös liian lyhyt ja vastausvaihtoeh-
4189: dot liian pitkiä. Lisäksi kokeeseen sisältyi teknisiä             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4190: kömmähdyksiä, jotka hämmensivät oppilaita.                      ryhtyä, että ylioppilaskirjoitusten kuullun
4191:                                                                 ymmärtämiskokeen vaikeustaso ei eri
4192:    Kun kuullun ymmärtämiskoe on ylioppilaskir-                  vuosina olennaisesti vaihtele ja että siitä
4193: joitusten alussa, on siinä koetusta epäonnistumi-
4194:                                                                 suoriutuminen on mahdollista lukioissa
4195: sesta seurauksena usein motivaation aleneminen                  käytössä olevan, kouluhallituksen hyväk-
4196: myös myöhemmin tulevissa kokeissa. Siksi onkin                  symän oppikirjamateriaaliin perustuvan
4197:                                                                 opetuksen ja opiskelun pohjalta?
4198:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
4199: 
4200:                       Liisa Hilpelä                              Pirkko Ikonen
4201:                       Sirkka-Liisa Anttila                       Aino Pohjanoksa
4202:                                              Heikki Järvenpää
4203: 
4204: 
4205: 
4206: 
4207: 4285002346
4208: 2                                     1985 vp. -- KJ( n:o 22
4209: 
4210: 
4211: 
4212: 
4213:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4214: 
4215:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       seen suuntaan arvosanojen pistemaanen raJOJa.
4216: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         Suuren osallistujamäärän katsotaan takaavan ar-
4217: olette 13 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn            vosanojen oikean jakauman. Jos A-englannin
4218: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          kuullun ymmärtämiskoe nyt osoittautuu hyvin
4219: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     vaikeaksi, se heijastuu pistemääriin mutta ei
4220: taja Liisa Hilpelän ym. näin kuuluvasta kirjalli-     vaikuta lopullisiin arvosanajakaumiin. On lisäksi
4221: sesta kysymyksestä n:o 22:                            muistettava, että ao. koe on vain kolmannes
4222:                                                       kokonaisuudesta, josta lopullinen arvosana mää-
4223:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         räytyy. Mikäli kuluvan kuun lopussa valmistuvat
4224:        ryhtyä, että ylioppilaskirjoitusten kuullun    kysymyskohtaiset tilastoanalyysit antavat aiheen,
4225:        ymmärtämiskokeen vaikeustaso ei eri            on kokeen painoarvo lopullisessa tuloksessa mah-
4226:        vuosina olennaisesti vaihtele ja että siitä    dollisuus pienentää varsin vähäiseksi.
4227:        suoriutuminen on mahdollista lukioissa            Viime vuosina englannin kuullun ymmärtä-
4228:        käytössä olevan, kouluhallituksen hyväk-       miskokeessa tapahtunut tason helpottuminen
4229:        symän oppikirjamateriaaliin perustuvan         johti keväällä 1984 sillä tavoin epäonnistunee-
4230:        opetuksen ja opiskelun pohjalta?               seen tulokseen, että koe ei erotellut riittävän
4231:                                                       hyvin asteikon yläpäässä. Kokeen mediaani eli
4232:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         kohta, johon puolet osallistujista vähintään pää-
4233: seuraavaa:                                            si, oli 26 pistettä 30:stä. Tavoitteena on saada
4234:    Ylioppilastutkinnon koetehtävät laatii ja ko-      mediaani 18 tai 19 pisteen kohdalla. Tästä syystä
4235: keet arvostelee ylioppilastutkintolautakunta, jon-    lautakunta tietoisesti pyrki kiristämään vaatimuk-
4236: ka puheenjohtajan ja jäsenet opetusministeriö         sia. Kevään 1985 A-englannin suorituksista on
4237: määrää vuosittain Helsingin yliopiston ja koulu-      tutkittu n. 10 % (3657 kpl), jolloin on ilmennyt,
4238: hallituksen esitysten mukaan. Ylioppilastutkinto-     että kokeen mediaani on 16 ja 17 pisteen välillä.
4239: lautakunta on riippumaton elin, jonka toimival-       Tulos merkitsee, että kiristys on ollut tuntuva.
4240: lasta on säädetty ylioppilastutkintoasetuksessa.      Erityisesti julkisuudessa käyty keskustelu on koh-
4241:                                                       distunut arvaamiseen, jolla on sanottu olleen
4242:    Ylioppilastutkintolautakunnan antaman selvi-
4243: tyksen mukaan lautakunnan tavoitteena on pitää        suurempi merkitys ao. kokeessa suoriutumisessa
4244:                                                       kuin osaamisella. Kokeessa, jossa on mahdolli-
4245: ylioppilaskokeiden vaikeustaso muuttumattoma-
4246:                                                       suus saada 30 pistettä, on arvaamisen odotusarvo
4247: na, jotta esimerkiksi eri vuosina ylioppilastutkin-
4248:                                                       7,5 pistettä. Todennäköisyys yltää 17 pisteeseen
4249: non suorittaneet jatko-opintoihin hakijat olisivat
4250:                                                       puhtaalla arvaamisella on häviävän pieni.
4251: keskenään vertailukelpoisia. Vaikeustason pitä-
4252: minen muuttumattomana vuodesta toiseen ei ole            Vaikeustason seuraamista helpottavat ns. jälki-
4253: kuitenkaan käytännössä täysin mahdollista. Yli-       tutkimukset eli tilastoanalyysit, jotka laaditaan
4254: oppilastutkinnon kokeiden vaikeustasossa mah-         kunkin kevättutkinnon tulosten valmistuttua.
4255: dollisesti ilmenevän vaihtelun haitat voidaan         Niitten avulla voidaan todeta mm., kuinka yliop-
4256: poistaa lautakunnan soveltamalla suhteellisella       pilastutkinnossa annetut arvosanat vastaavat ko-
4257: arvostelulla. Arvosanojen suhteelliset osuudet pi-    kelaiden saamia kouluarvosanoja.
4258: detään samoina riippumatta saaduista todellisista        Tämän kevään englannin kuullun ymmärtä-
4259: pistemääristä. Näin ollen annetaan esimerkiksi        miskokeissa ilmenneet tekniset häiriöt ovat erit-
4260: laudatur-arvosanoja suhteessa edelliseen vuoteen      täin valitettavia. Analyysit paljastanevat, kuinka
4261: yhtä paljon. Jos jonakin vuonna koe on osoittau-      ne ovat vaikuttaneet vastaamiseen. Epäonnistu-
4262: tunut liian vaikeaksi, voidaan suhteellisen arvos-    neet kysymyskohdat voidaan tällöin poistaa koko-
4263: telun avulla arvosanojen rajoja muuttaa, jotta        naan arvostelusta.
4264: oppilaat eivät olisi huonommassa asemassa kuin           Mitä sitten tulee mahdollisuuteen suoriutua
4265: esimerkiksi edellisenä vuonna. Jos koe taas on        kokeesta lukiossa käytössä olevan oppikirjamate-
4266: osoittautunut helpoksi, muutetaan vastaavasti toi-    riaalin ja opetuksen sekä opiskelun pohjalta voi-
4267:                                        1985 vp. -- ~ n:o 22                                           3
4268: 
4269: daan todeta, että koe on ollut lukion englannin       (kappale 134), luonnon raja-alueiden muuttumi-
4270: kielen uuden opetussuunnitelman mukainen.             nen (kappale 13 7), yhteensä kolme tekstiä.
4271: Lukion kurssimuotoisessa englannin kielen oppi-       Wings 7 (Otava 1983 ): saastuminen (kappale
4272: määrässä, jonka pohjalta kevään 1985 kokeet           2E), maailman jäteongelmat (kappale 4A), veden
4273: ensimmäisen kerran laadittiin, on aikaisempaan        merkitys luonnossa (kappale 3E), yhteensä kolme
4274: Nykykielet-opetussuunnitelmaan verrattuna en-         tekstiä.
4275: tistä enemmän otettu huomioon tilannepohjai-             Maailman kansojen, erityisesti englanninkieli-
4276: nen ja ns. funktionaalineo näkökulma. Tavoit-
4277:                                                       sen alueen olojen käsittelyssä on myös käsitelty
4278: teissa korostuu kommunikaatiotaito eli vieraskie-
4279:                                                       seuraavia aiheita: Action 7,8: kolmannen maail-
4280: linen viestintätaito, jonka perustaksi tarvitaan      man ongelmat (unit 1, teksti 1), kansainväliset
4281: riittävä ääntämisen, sanaston ja rakenteiden hal-
4282:                                                       suhteet (unit 2, teksti 2), intiaaniheimon ongel-
4283: linta, kielialueen olojen tuntemus ja omaa maata      mia (unit 4, teksti 1a), yhteensä kolme tekstiä.
4284: koskevien tietojen välittäminen.
4285:    Kahdeksasta kurssista koostuvan A-kielenä lu-         New Deal 8: siirtolaisuus (kappale 141), Ma-
4286: ettavan englannin kurssit käsittävät seuraavia kes-   hatma Gandhi ja Sir Winston Churcill keskuste-
4287: keisiä sisältöjä:                                     levat (kappale 142), kulttuurin monimuotoisuus
4288:    kurssi 1: ihminen ja hänen lähiympäristönsä        ja etniset ryhmät (kappale 146), nuoret ihmiset
4289:    kurssi 2: ihminen, hänen harrastuksensa ja         kehitysyhteistyössä (kappale 147), afrikkalaisen
4290: hänen käyttämänsä palvelut                            heimon elämää (kappale 152), afrikkalainen ää-
4291:     kurssi 3: ihminen ja hänen työnsä                 ni, kirjailija kertoo (kappale 151) yhteensä kuusi
4292:     kurssi 4: ihminen ja yhteiskunta                  tekstiä.
4293:     kurssi 5: ihminen, tieto ja teknologia
4294:                                                          Wings 8: siirtolaisuus (kappale 1E), neekerei-
4295:     kurssi 6: ihminen, koulutus ja kulttuuri
4296:                                                       den ongelmia Yhdysvalloissa, mustalaiset (kap-
4297:     kurssi 7: ihminen ja luonto
4298:                                                       pale 2A), kansallinen identiteetti (kappale 2B),
4299:     kurssi 8: ihminen ja maailmankansat.
4300:                                                       intiaanit (kappale 2D), neekeriorjuus (kappale
4301:     A-englannin kuuntelukoe koostui kolmesta
4302:                                                       2E), Australian alkuasukkaat (kappale 2G), Ko-
4303: osasta. Ensimmäinen käsitteli kurssiin 7 liittyvää
4304:                                                       lumbian väestö- ja nuoriso-ongelmat (kappale
4305:  luonnon saastumista, happosateita. Toinen käsit-
4306:                                                       3A), kehitysapu (k~ppale 3B), apartheid-politiik-
4307: teli Uuden Seelannin maoreja ja heidän ongelmi-
4308:                                                       ka (kappale 3C), Aiti Teresa (kappale 3F), yh-
4309: aan. Kolmas käsitteli Intian väestöongelmia. Mo-
4310:                                                       teensä kymmenen tekstiä.
4311:  lemmat sijoittuvat kurssin 8 aihepiireihin.
4312:     A-englannin opetussuunnitelman pohjalta on           Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että
4313: laadittu kolme kirjasarjaa, jotka kurssimuotoisen     tämän kevään englannin kuullun ymmärtämis-
4314:  lukion myötä on otettu käyttöön. Nämä kirjasar-      koe on ollut englannin kielen opetussuunnitel-
4315:  jat ovat Weilin + Göösin kustantama Action,          man mukainen ja että siitä suoriutumisen olisi
4316:  WSOY :n kustantama New Deal sekä Otavan              pitänyt olla mahdollista lukiossa käytössä olevan,
4317:  kustantama Wings. Näissä kirjoissa on luonnon        kouluhallituksen hyväksymään oppikirjamateri-
4318:  saastumista käsitelty seuraavasti: Action 7,8        aaliin perustuvan opetuksen pohjalta. Tässä yh-
4319:  (Weilin + Göös 1984): puhtaan veden ongelma          teydessä voidaan viitata myös lautakunnan yh-
4320:  (unit 2, teksti 2), ilmaston muutokset maapallol-    teistyöhön aineopettajajärjestöjen kanssa. Esimer-
4321:  la (unit 3, teksti 1), öljy ja öljyn aiheuttamat     kiksi englannin kielessä yhteistyö on edennyt
4322:  ongelmat (unit 3, teksti 2), koskematon luonto       niin, että aineopettajayhdistys on voinut nimetä
4323:  (unit 3, teksti 3), yhteensä neljä tekstiä.          yhden opettajan, joka toimii lautakunnassa apu-
4324:     New Deal 7 (WSOY 1984): luonnon biologi-          jäsenenä ja joka on ollut mukana hyväksymässä
4325:  nen kello (kappale 133), ympäristöongelmat           tämän kevään englannin kokeet.
4326: 
4327:      Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1985
4328: 
4329:                                                                     Opetusministeri Kaarina Suonio
4330: 4                                      1985 vp. -     KK n:o 22
4331: 
4332: 
4333: 
4334: 
4335:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
4336: 
4337:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          vara lätt, ändrar man på motsvarande sätt grän-
4338: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         serna för vitsord i den motsatta riktningen. Mao
4339: av den 13 februari 1985 tili vederbörande med-        anser att ett stort antal deltagare garanterar en
4340: lem av statsrådet sänt en avskrift av följande av     rättvis fördelning av vitsorden. Om hörförståel-
4341: riksdagsman Liisa Hilpelä m.fl. undertecknade         seprovet i engelska som A-språk nu visar sig vara
4342: spörsmål nr 22:                                       mycket svårt, återspeglas detta i poäng men det
4343:                                                       påverkar ime den slutgiltiga fördelningen av
4344:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       vitsorden. Dessutom bör man komma ihåg att
4345:        för att svårighetsgraden hos hörförståel-      sagda prov utgör endast en tredjedel av helheten,
4346:        seproven i studentexamen under olika år        på basen av viiken det slutgiltiga vitsordet be-
4347:        inte väsentligt varierar och att det är        stäms. Om de statistiska analyser som gjorts av
4348:        möjligt att bli godkänd i provet på grund      varje fråga och som blir färdiga under innevaran-
4349:        av den undervisning och de studier som         de månad ger anledning är det möjligt att
4350:        baserar sig på det av skolstyrelsen god-       provets inverkan på det slutgiltiga resultatet blir
4351:        kända läroboksmaterial som används vid         relativt ringa.
4352:        gymnasiet?
4353:                                                          Följden av en lindring av nivån hos hörförstå-
4354:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      elseprovet i engelska under de senaste åren ledde
4355: framföra följande:                                    under våren 1984 tili sådan misslyckad situation
4356:                                                       att provet ime mera angav tiliräckligt tydligt
4357:    Studentexamensnämnden utarbetar och bedö-          skilinaderna invid den övre gränsen. Medianeo
4358: mer uppgifterna i studentexamen. Undervis-            för provet, dvs. antalet poäng som minst hälften
4359: ningsministeriet utser årligen på framstälining av    av deltagarna nådde, var 26 poäng av 30 poäng.
4360: Helsingfors universitet och skolstyrelsen en ordfö-   Mao hade som mål att medianeo borde vara
4361: rande och medlemmarna tili nämnden. Student-          18-19 poäng. Av detta skäl ville student-
4362: examensnämnden är ett självständigt organ om          examensnämnden medvetet öka krav. Mao har
4363: vars befogenheter stadgats i förordningen om          granskat ca 10 % (365 7 st) av vårens student-
4364: studentexamensnämnden.                                skrivningar i engelska som A-språk. Härvid har
4365:    Enligt studemexamensnämndens utredning             det förekommit att medianeo för provet är
4366: har nämnden som mål att hålia nivån hos               16-17 poäng. Resultatet innebär att åtstram-
4367: studentskrivningar oförändrad för att det skali       ningen varit betydande.
4368: vara möjligt att jämföra med varandra de stude-
4369: rande som under olika år avlagt studemexamen            Den i offentligheten förda debatten har sär-
4370: och som vili inleda fortsatta studier. Det är dock    skilt berört möjligheterna att gissa i provet. Mao
4371: ime helt möjligt att i praktiken från år tili år      har påstått att rätta gissningar varit av större
4372: hålia svårighetsnivån oförändrad.                     betydelse än kunskaperna för att bli godkänt i
4373:                                                       provet. 1 provet, där det är möjligt att erhålia 30
4374:    De olägenheter som eventuelit förekommer då
4375:                                                       poäng är 7, 5 poäng det antal poäng som man
4376: svårighetsnivån varierar, kan avlägsnas så att
4377:                                                       kan vänta sig att nå genom gissningar. Sannolik-
4378: nämnden tiliämpar en relativ bedömning av
4379:                                                       heten att erhålia 17 poäng genom rena gissningar
4380: skrivningarna. Vitsordens relativa andelar hålis      är ytterst liten.
4381: oförändrade oberoende av de faktiska poängen.
4382: Således ges laudatur-vitsord proportionelit sett         Uppföljningen av svårighetsgraden underlättas
4383: lika många som under föregående år. Om provet         av de s.k. efterundersökningar, dvs. statistiska
4384: under något år visat sig vara för svårt, är det       analyser som utarbetas sedan resultaten av varje
4385: möjligt att med hjälp av den relativa bedöm-          studentexamen på våren blivit färdig. Med hjälp
4386: ningen ändra gränserna för vitsord för att elever-    av dem kan man bl. a. konstatera hur elevens
4387: oa inte är i en sämre stälining än t.ex. under        vitsord i studentexamen motsvarar elevens skol-
4388: föregående år. Om provet däremot har visat sig        vitsord.
4389:                                       1985 vp. -     KK n:o 22                                          5
4390: 
4391:     De tekniska störningarna i vårens hörförståel-   dessa böcker har naturens förorening behandlats
4392: seprov i engelska är ytterst beklagliga. Av analy-   på följande sätt:
4393: serna torde framgå på vilket sätt de påverkat           Action 7,8 (Weilin + Göös 1984): problem
4394: elevernas svar. Härvid är det möjligt att helt och   med att få rent vatten (unit 2, text 2), föränd-
4395: hållet lämna de misslyckade frågorna obeaktade i     ringar i klimaten på jordklotet (unit 3, text 1)
4396: bedömningen.                                         olja och de problem som oljan medför (unit 3,
4397:     När det gäller möjligheten att bli godkänd i     text 2), orörd natur (unit 3, text 3) sammanlagt
4398: provet med hjälp av det läroboksmaterial som         fyra texter.
4399: används vid gymnasiet eller de studier i vilka          New Deal 7 (WSOY 1984): naturens biologis-
4400: undervisning ges vid gymnasiet, kan man kon-         ka ur (st. 133), miljöproblem (st. 134), föränd-
4401: statera att provet överensstämmer med den nya        ring av naturens gränsområden (st 137), sam-
4402: undervisningsplanen för engelskan vid gymna-         manlagt tre texter.
4403: siet. 1 den kursformade, gymnasiala läroplanen          Wings 7 (Otava 1983): förorening (st 2E,
4404: för engelska språket, på basen av viiken provet      världens avfallsproblem (st 4 A3, vattnets bety-
4405: under 1985 för första gången utarbetades, har        delse i naturen (st 3 E), sammanlagt tre texter.
4406: man allt mera beaktat en situationsbunden och           Vid behandlingen av förhållandena bland fol-
4407: en s.k. funktionell synpunkt, jämfört med den        ken i världen, särskilt vid behandlingen av för-
4408: tidigare undervisningsplanen för Moderna Språk.      hållandena inom det engelskspråkiga området
4409: 1 målen har kommunikationskunskapernas bety-         har även följande temata behandlats:
4410: delse betonats, dvs. kunskaperna att kommunice-         Action 7,8: problem i tredje världen (unit 1,
4411: ra på främmande språk. För att dessa kunskaper       text 1), internationella relationer (unit 2, text 2),
4412: skall kunna uppnås behövs ett tillräckligt bra       en indianstams problem (unit 4, text 1 a),
4413: uttal, behärskning av ordförrådet och strukturer-    sammanlagt tre texter.
4414:  na i respektive språk, kännedom om förhållan-          New Deal 8: migration (st 141), Mahatma
4415: dena inom respektive språkområde samt förmed-        Gandhi och Sir Winston Churchill diskuterar (st
4416:  ling av information om sitt eget land.              142), kulturens mångfaldiga och etniska grupper
4417:     Engelska språket som A-språk består av åtta      (st 146) unga människor i utvecklingssamarbete
4418:  kurser. De centralaste innehållen är följande:      (st 147) en afrikansk stams Iiv (st 152), en
4419:     kurs 1: människa och hennes närmiljö             afrikansk röst, författare berättar (st 151 ), sam-
4420:     kurs 2: människa, hennes intressen och de        manlagt sex texter.
4421:  serviceformer hon behöver                              Wings 8: migration (st lE), den svarta befolk-
4422:                                                      ningens problem i USA, zigenare (st 2A), natio-
4423:     kurs 3: människa och hennes arbete
4424:                                                      nell identitet (st 2B), indianerna (st 2D), neger-
4425:     kurs 4: människa och samhället                   slaveriet (st 2E), Australiens urinvånare (st 2G),
4426:      kurs 5: människa, information och teknologi     Befolknings- och ungdomsproblem i Colombia
4427:     kurs 6: människa, utbildning och kultur          (st 3A), utvecklingshjälp (st 3B), apartheidpoliti-
4428:      kurs 7: människa och naturen                    ken (st 3C), Mamma Teresa (st 3F), sammanlagt
4429:     kurs 8: människa och folken i världen            10 texter.
4430:      Hörförståelseprovet i engelska som A-språk         På basen av det ovan anförda kan man konsta-
4431:  bestod av tre delar. Första del en behandlade       tera att vårens hörförståelseprov i engelska över-
4432:  naturens förordning, sura regn som ansluter sig     ensstämmer med läroplanen för engelska språket
4433:  till kurs 7. Andra del en behandlade Nya Zee-       och att det borde ha varit möjligt för eleverna att
4434:  lands maorer och deras problem. Tredje delen        klara av provet på grund av den undervisning
4435:   behandlade befolkningsproblem i lndien. Båda       som bygger på det läroboksmaterial som skolsty-
4436:   de sistnämnda ämnena anslurer sig till ämnesom-    relsen godkänt. 1 detta sammanhang kan man
4437:   rådet i kurs 8.                                    även hänvisa till nämndens samarbete med äm-
4438:      På basen av undervisningsplanen för engelska    neslärarorganisationema. Sarnarbetet i t.ex. engel-
4439:   som A-språk har tre bokserier utarbetats. 1 sam-   ska språket har framskridit så långt att ämneslä-
4440:   band med införandet av det kursbundna gymna-       rarförbundet har kunnat utse en lärare som
4441:  siet har de tagits i bruk. Dessa bokserier är       fungerar som adjungerad medlem i nämnden
4442:   Action, New Deal och Wings. Bokserierna är         och som har deltagit i bedömningen av vårens
4443:   förlagda av Weilin + Göös, WSOY och Otava. 1       prov i engelska.
4444: 
4445:      Helsingfors den 28 mars 1985
4446: 
4447:                                                              Undervisningsminister Kaarina Suonio
4448:                                                 1985 vp.
4449: 
4450: Kirjallinen kysymys n:o 23
4451: 
4452: 
4453: 
4454: 
4455:                                    Rajamäki: Eläkepalkan laskutavan muuttamisesta
4456: 
4457: 
4458:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4459: 
4460:    Työntekijäin eläkelain mukaan eläkkeen perus-       eläkkeelle siirryttyä. Edellä mainituissa tapauksis-
4461: teena oleva palkka lasketaan kustakin työsuhtees-      sa työeläkkeen tavoite ei aina toteudu.
4462: ta erikseen valitsemalla neljästä viimeisestä kalen-      Esitetty epäkohta voidaan poistaa laissa oleval-
4463: terivuodesta ansiotasoltaan kaksi keskimmäistä.        la poikkeussäännöksellä silloin, kun kyseessä on
4464: Tämä laskutapa johtaa tietyissä tapauksissa huo-       työntekijän viimeinen työsuhde ennen eläkkeelle
4465: mattavasti alhaisempaan eläkkeeseen, kuin mitä         siirtymistä. Työntekijäin eläkelain 7 § :n 2 mo-
4466: samassa työsuhteessa ollut vakiintunut ansiotaso       mentin mukaan eläkepalkkaa voidaan harkinnan
4467: edellyttäisi.                                          mukaan tarkistaa, mikäli se poikkeuksellisesta
4468:                                                        syystä on ollut normaalia alhaisempi, jos tällä
4469:   Työsuhteen ansiotason ja siitä saadun eläkkeen       seikalla on ollut olennainen vaikutus eläketur-
4470: ero konkretisoituu varsinkin sellaisissa pitkähköis-   vaan. Aikaisempiin työsuhteisiin säännöstä ei
4471: sä työsuhteissa, joissa työsuhteen loppuaikoina        voida soveltaa. Nykyisen korjausmahdollisuuden
4472: on ollut pitkiä lomautus- tai sairausjaksoja, pal-     rajoittuneisuus korostuu silloin, kun pitkää työ-
4473: kattornia virkavapaita, äitiyslomia jne., jotka ovat   suhdetta seuraa lyhyitä työsuhteita. Nämä estävät
4474: alentaneet ansiotasoa. Eläkepalkan nykyisestä las-     poikkeussäännöksen soveltamisen, jolloin seu-
4475: kutavasta johtuen eläketurva jää näissä tapauksis-     rauksena on eläketurvan olennainen heikkenemi-
4476: sa yleensä pienemmäksi kuin aikaisempi vakiin-         nen.
4477: tunut ansiotaso. Neljän vuoden sääntö on pitkis-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4478: sä työsuhteissa niin lyhyt aikaväli, etteivät sen      tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4479: aikaiset ansiot aina vastaa vakiintunutta ansiota-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4480: soa, ja sääntö johtaa näin ollen eläketurvan           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4481: heikkenemiseen.
4482:                                                                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4483:    Työeläkkeen tavoitteena on antaa työntekijälle              ryhtyä nykyisen poikkeussäännöksen laa-
4484: sellainen eläketurva, joka vastaa mahdollisimman               jentamiseksi siten, että se korjaisi elä-
4485: pitkälle hänen työhistoriansa ansiotasoa. Työelä-              keturvan tasossa edellä mainituista syistä
4486: ke on työntekijän palkkaa, jota maksetaan vasta                aiheutuvat menetykset?
4487: 
4488:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
4489: 
4490:                                              Kari Rajamäki
4491: 
4492: 
4493: 
4494: 
4495: 4285002069
4496: 2                                     1985 vp. -     KK n:o 23
4497: 
4498: 
4499: 
4500: 
4501:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4502: 
4503:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vain palkkaa viimeisessä työsuhteessa ja tarkistuk-
4504: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sen edellytykseksi säädettiin lisäksi, että sillä on
4505: olette 13 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn           olennainen vaikutus eläketurvaan.
4506: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Sen jälkeen kun edellä mainittu tarkistussään-
4507: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    nös 1960-luvulla otettiin työntekijäin eläkelakiin,
4508: taja Rajamäen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    on lainsäädännössä tapahtunut muutoksia, jotka
4509: myksestä n:o 23:                                     ovat tehneet eläkkeen perusteena olevan palkan
4510:                                                      tarkistusmahdollisuuden entistä tärkeämmäksi.
4511:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       Eläketurvakeskus onkin asettanut työryhmän sel-
4512:        ryhtyä nykyisen poikkeussäännöksen laa-       vittämään, minkälaista tarvetta nykyään esiintyy
4513:        jentamiseksi siten, että se korjaisi elä-     tarkistusmenettelyn muuttamiseen ja minkälaisia
4514:        keturvan tasossa edellä mainituista syistä    vaihtoehtoja tässä kohden olisi tarjolla.
4515:        aiheutuvat menetykset?                           Kysymys on erittäin vaikea. Jos halutaan vält-
4516:                                                      tyä siitä, että selvitykset kohdistuvat useita kym-
4517:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     meniä vuosia vanhoihin asioihin, joista luotetta-
4518: ti seuraavaa:                                        via tietoja enää on vaikea saada, olisi luovuttava
4519:    Työntekijäin eläkelaissa on monella tavoin py-    nykyisestä lähtökohdasta, että eläkkeen perustee-
4520: ritty ehkäisemään sitä, että työnteon ehdoissa tai   na olevan palkan tarkistustarve selvitetään vasta
4521: työntekijän olosuhteissa tapahtunut muutos voisi     työntekijän siirtyessä eläkkeelle. Selvitys olisi sen
4522: aiheettomasti tuoda mukanaan myös olennaisen         sijaan tehtävä kunkin työsuhteen päättyessä, jol-
4523: muutoksen työntekijälle kertyneeseen elä-            loin monesti ei vielä voida arvioida tarkistuksen
4524: keoikeuteen. Merkityksellisimpiä säännöksiä tässä    vaikutusta työntekijän kokonaiseläketurvaan. Tä-
4525: suhteessa on lain 7 §:n 2 momentin säännös           mä saattaisi merkitä mahdollisuuden avaamista
4526: eläkkeen perusteena olevan palkan tarkistamises-     moniin vähäpätöisiin tarkistuksiin, joista annet-
4527: ta, jos se poikkeuksellisesta syystä on muodostu-    taisiin päätökset ja varattaisiin mahdollisuus
4528: nut samassa työsuhteessa maksettua vakinaista        muutoksenhakuun. On kyseenalaista, olisiko me-
4529: palkkaa alhaisemmaksi tai korkeammaksi.              nettelystä saavutettava hyöty minkäänlaisessa
4530:    Lakia säädettäessä pidettiin tarkoituksenmu-      kohtuullisessa suhteessa siitä aiheutuviin hallin-
4531: kaisena, ettei lain täytäntöönpanoa rasitettaisi     tokustannuksiin.
4532: ehkä usean kymmenen vuoden takaisia olosuhtei-          Asia on vielä Eläketurvakeskuksen työryhmän
4533: ta koskevilla selvityksillä, joiden tuloksena kui-   tutkittavana. Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa
4534: tenkin olisi vain vähäinen muutos itse eläkkee-      tilanteen kehittymistä. Mikäli aihetta ilmaantuu,
4535: seen. Sen vuoksi tarkistus säädettiin koskemaan      ryhdytään toimiin lainsäädännön muuttamiseksi.
4536: 
4537:     Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1985
4538: 
4539:                                                                             Ministeri Matti Puhakka
4540:                                        1985 vp. -     KK n:o 23                                           3
4541: 
4542: 
4543: 
4544: 
4545:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
4546: 
4547:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          stadgades dessutom att den måste ha en väsentlig
4548: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        verkan på pensionsskyddet.
4549: den 13 februari 1985 tili vederbörande medlem             Sedan 1960-talet, då det ovan nämnda stad-
4550: av statsrådet översänt avskrift av följande av        gandet om justering intogs i lagen om pension
4551: riksdagsman Rajamäki undertecknade spörsmål           för arbetstagare, har i lagstiftningen företagits
4552: nr 23:                                                ändringar som har gjort möjligheten att justera
4553:                                                       den pensionsgrundande lönen ännu viktigare än
4554:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     förut. Pensionskyddscentralen har tilisatt en ar-
4555:          för utvidgande av det nuvarande undan-       betsgrupp med uppgift att utreda vilket behovet
4556:          tagsstadgandet så, att det skulie gottgöra   numera är av att ändra justeringsförfarandet och
4557:          de förluster i pensionsskyddsnivån som       vilka alternativ som i detta avseende står tili
4558:          föranleds av de ovan nämnda orsakerna?       buds.
4559:                                                           Frågan är mycket svår. Om man vili undvika
4560:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      att utredningarna gälier tiotals år gamla ärenden,
4561: anföra följande:                                      om vilka det är svårt att få tiliförlitliga uppgifter,
4562:    I lagen om pension för arbetstagare har man        borde man frångå den nuvarande utgångspunk-
4563: på flera sätt försökt förebygga att en förändring,    ten att behovet av att justera den pensionsgrun-
4564: som inträffat i arbetsvillkoren elier i arbetsta-     dande lönen utreds först när arbetstagaren blir
4565: garens omständigheter, obefogat skulie kunna          pensionerad. I stäliet borde saken utredas när
4566: medföra också en väsentlig förändring i arbetsta-     varje arbetsförhållande u pphör, varvid man ofta
4567: garens pensionsrätt. Ett av de viktigaste stadgan-    inte ännu kan bedöma viiken effekt justeringen
4568: dena i detta sammanhang är lagens 7 § 2 mom.,         kommer att ha på arbetstagarens totala pensions-
4569: enligt vilket den pensionsgrundande lönen skall       skydd. Därigenom skulle eventuelit en möjlighet
4570: justeras om den av undantagsskäl varit lägre eller    öppnas tili flera obetydliga justeringar, angående
4571: högre än den ordinarie lön som betalts i samma        vilka skulie utfärdas beslut och beredas möjlighet
4572: arbetsförhållande.                                    tili sökande av ändring. Det kan ifrågasättas om
4573:    När lagen stiftades ansågs det ändamålsenligt      nyttan av förfarandet skulie stå i ett något som
4574: att dess verkställighet inte skulie belastas med      helst rimligt förhåliande tili de förvaltningskost-
4575: utredningar om kanske tiotals år gamla om-            nader som det skulle föranleda.
4576: ständigheter, vilka utredningar likväl skulie re-        Saken undersöks ännu av pensionsskyddscen-
4577: sultera i bara en obetydlig ändring av själva         tralens arbetsgrupp. Social- och hälsovårdsminis-
4578: pensionen. På grund härav stadgades att juste-        teriet följer utvecklingen av läget. Om anledning
4579: ringen skulie gälia bara lönen i det sista arbets-    yppar sig, kommer åtgärder att vidtas för ändring
4580: förhåliandet och som förutsättning för justering      av lagstiftningen.
4581: 
4582:      Helsingfors den 18 mars 1985
4583: 
4584:                                                                               Minister Matti Puhakka
4585:                                                1985 vp.
4586: 
4587: Kirjallinen kysymys n:o 24
4588: 
4589: 
4590: 
4591: 
4592:                                   Kärhä: Omakotitalossa asuvien eläkkeensaajien asumistuesta
4593: 
4594: 
4595:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4596: 
4597:    Eläkkeensaajia koskeva asumistukijärjestelmä      keen asumistuen saajien määrä onkin vähentynyt
4598: sai alkunsa vuonna 1970, jolloin tuli voimaan        vuoden 1984 aikana.
4599: laki kansaneläkkeeseen suoritettavasta tukilisästä      Lain muutoksen oletettiin tuovan olennaista
4600: ja asumistuesta. Tavoitteena oli, että taloudelli-   parannusta niille eläkkeensaajille, jotka asuvat
4601: sesti kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville        omakotitalossa. Näyttääkin tapahtuneen päinvas-
4602: eläkkeensaajille taattaisiin asumismenojen erilai-   toin. Nykyisten normiperusteiden voimassa olles-
4603: suudesta huolimatta mahdollisuus likimain sa-        sa ei omakotitaloihin maksettavien asumistukien
4604: manlaiseen kulutustasoon ja kohtuulliseen toi-       määrä tule kasvamaankaan. Lopputuloksena voi-
4605: meentuloon.                                          daan sanoa, että lainmuutos ei ole toteutunut
4606:                                                      odotetulla tavalla omakotitalossa asuville, sillä
4607:    Mainitun vuoden jälkeen on eläkkeensaajien        heille asumistukioikeuksia on tullut kovin vähän.
4608: asumistukijärjestelmää muutettu tiheästi. Merkit-    Tämän ongelman kokevat myös Kansaneläke-
4609: tävä lainmuutos tehtiin mm. vuoden 1984 alusta       laitoksen virkailijat ohjatessaan kansaneläkeläisiä
4610: omakotitalossa asuville eläkkeensaajille. Kun        heidän etuihinsa.
4611: omakotitalossa asuvien eläkeläisten kohdalta oli        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4612: vuoden 1975 lakiremontissa poistettu normikus-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4613: tannukset, johti se siihen, että omakotitalossa      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4614: asuva ei voinut enää saada asumistukea, ellei        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4615: hänellä ollut omistamaansa taloon kohdistuvaa
4616: velan korkoa tai tontin vuokraa. Vuodesta 1984                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että vii-
4617: voi periaatteessa vain pelkkien normien perus-              meinen eläkkeensaajia koskeva asumistu-
4618: teella saada asumistukea. Kun normista hyväksy-             kimuutos ei ole käytännössä toteutunut
4619: tään kustannuksina 60 o/o ja kun ne on porrastet-           odotetulla tavalla omakotitalossa asuville
4620: tu alueen, asunnon varustetason ja iän mukaan,              eläkeläisille, ja
4621: ei asumistukioikeutta ole syntynyt pieniin ja                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4622: huonokuntoisiin omakotitaloihin. Kansaneläk-                ryhtyä poistaakseen kyseisen epäkohdan?
4623: 
4624:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1985
4625: 
4626:                                              Lea Kärhä
4627: 
4628: 
4629: 
4630: 
4631: 4285002058
4632: 2                                     1985 vp. -- RJC n:o 24
4633: 
4634: 
4635: 
4636: 
4637:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4638: 
4639:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Valtioneuvoston päätöksellä 29.9.1983 (772/
4640: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        83) normit vahvistettiin siten, että jos asunnossa
4641: olette 13 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn           on kiinteä keskuslämmitysjärjestelmä, lämmitys-
4642: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kustannukset arvioidaan suuremman normin mu-
4643: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    kaisiksi kuin sellaisella, jolla on puulämmitys.
4644: taja Lea Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta        Vastaava arviointiperuste on vesikustannuksilla
4645: kysymyksestä n:o 24:                                 siten, että jos asunnossa on vesijohto ja lämmin-
4646:                                                      vesi, asumismenot arvioidaan suuremmiksi, kuin
4647:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että vii-   jos lämminvesijärjestelmää ei asunnossa ole.
4648:        meinen eläkkeensaajia koskeva asumistu-       Kunnossapitonormi on arvioitu asuntokohtaisek-
4649:        kimuutos ei ole käytännössä toteutunut        si. Asunnon ikä on otettu huomioon normeissa
4650:        odotetulla tavalla omakotitalossa asuville    siten, että jos asunto on rakennettu tai peruspa-
4651:        eläkeläisille, ja                             rannettu ennen vuotta 1974 sekä lämmitys- että
4652:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kunnossapitonormeja korotetaan 30 %.
4653:        ryhtyä poistaakseen kyseisen epäkohdan?          Lämmitys- ja vesinormien suuruutta määrättä-
4654:                                                      essä on pyritty arvioimaan todellinen omakotita-
4655:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     loissa tapahtuva kulutus ja mitoittamaan kulu-
4656: ti seuraavaa:                                        tuksen keskiarvo normiksi. Asunnon kunnossapi-
4657:                                                      tonormi on mitoitettu sen mukaan, mitä yleensä
4658:    Eläkkeensaajien asumistukilain mukaan (591 1      voidaan arvioida vuosittain tehtävän asunnon
4659: 78) kansaneläkkeen ja rintamasotilaseläkkeen saa-    kunnossapitotöitä.
4660: janasumiskustannusten alentamiseksi suoritetaan         Valtiontaloudellisista syistä hallitus antoi syk-
4661: eläkkeen lisänä asumistukea. Asumistukea mää-        syllä 1983 esityksen (HE n:o 14111983 vp.)
4662: rättäessä otetaan huomioon asumiskustannukset        omakotitaloasukkaita koskevan lainmuutoksen
4663: ja eläkkeensaajan tulot. Myös omakotitaloissa        voimaantulon muuttamisesta siten, että hoitome-
4664: asuvat eläkkeensaajat ovat kuuluneet eläkkeen-       nonormeista otetaan vuosina 1984 ja 1985 huo-
4665: saajien asumistukijärjestelmän piiriin, jos heillä   mioon 80 % :n sijasta 60 % ja vuosina 1986 ja
4666: on ollut asunnon hankkimiseksi tai kunnostami-       1987 vastaavasti 90 % :n sijasta 70 %. Tätä tar-
4667: seksi otettujen lainojen korkoja.                    koittava lainmuutos vahvistettiin 29.12.1983
4668:    Kansaneläkejärjestelmän     kokonaisuudistusta    (1128/83). Hallituksen esityksessä uusien asumis-
4669: koskevan II A -vaiheen (lait 103--111182)            tukeen oikeutettujen eläkkeensaajien määrän ar-
4670: yhteydessä muutettiin eläkkeensaajien asumistu-      vioitiin olevan vuonna 1984 37 000, joista aiheu-
4671: kilakia 1.1.1984 lukien siten, että omakotitalois-   tuviksi asumistukimenoiksi arvioitiin 32 miljoo-
4672: sa asuvien eläkkeensaajien asumiskustannuksiksi      naa markkaa vuodessa. Syksyllä 1983 tehdyllä
4673: hyväksytään myös hoitomenot valtioneuvoston          säästöpäätöksellä tarkoitettiin supistaa eläkkeen-
4674: vahvistamien keskimääräisten kustannusten eli        saajien asumistukilain mukaisia menoja noin 40
4675: niin sanottujen normien mukaisina. Hoitome-          miljoonalla markalla. Nyt on osoittautunut, että
4676: noiksi luetaan lämmitys-, vesi- ja kunnossapito-     säästövaikutukset ovat olleet ennalta arvioitua
4677: kustannukset. Lain voimaantulosäännöksen mu-         suuremmat. Uusia omakotitaloissa asuvia eläk-
4678: kaan asumistukilainmuutoksen voimaantulo vai-        keensaajia on tullut asumistukijärjestelmän pii-
4679: heistettiin siten, että hoitonormeista otetaan       riin arvioitua vähemmän. Tällä hetkellä käytettä-
4680: huomioon vuosina 1984 ja 1985 80 % ja vuosina        vissä olevien tietojen mukaan lainmuutoksen joh-
4681: 1986 ja 1987 vastaavasti 90 %. Lainmuutoksen         dosta tuli asumistukeen oikeutetuksi vuonna
4682: johdosta arvioitiin uusia asumistukeen oikeutet-     1984 noin 4 500 uutta omakotitaloissa asuvaa
4683: tuja eläkkeensaajia tulevan vuonna 1984 noin         eläkkeensaajaa. Tästä aiheutuvat kustannukset
4684: 60 000 ja tästä aiheutuvat kustannukset arvioitiin   olivat vuonna 1984 noin 11 miljoonaa markkaa
4685: noin 70 miljoonaksi markaksi vuodessa.               vuodessa. Kaikkiaan eläkkeensaajien asumistuki-
4686:                                        1985 vp. -     KK n:o 24                                        3
4687: 
4688: järjestelmän piirissä on tällä hetkellä noin 15 000   Kansaneläkelaitoksessa on vuoden 1985 alussa
4689: omakotitalossa asuvaa eläkkeensaajaa.                 käynnistetty selvitys, jossa tutkitaan eläkkeensaa-
4690:    Asumistukea koskevien lainmuutosten vaiku-         jien tulorakennetta ja asumisolosuhteita Kansan-
4691: tusten arviointia on vaikeuttanut se, ettei asumis-   eläkelaitoksen rekistereissä olevien tulotietojen
4692: tuen tulorakenteesta ja asumisolosuhteista ole        sekä rakennus- ja huoneistorekisterin asuntoja ja
4693: käytettävissä riittävän täsmällisiä tietoja. Syynä    asumisolosuhteita koskevien tietojen pohjalta.
4694: siihen, että uusia omakotitaloissa asuvia eläk-       Selvityksessä pyritään myös tutkimaan, missä
4695: keensaajia on tullut asumistukijärjestelmän pii-      määrin asumistuki, johon lainmuutoksen johdos-
4696: riin odotettua vähemmän, saattaa olla lisäksi se,     ta olisi syntynyt oikeus, on jätetty hakematta.
4697: ettetvat kaikki asumistukeen oikeutetut ole           Selvityksen tulokset ovat käytettävissä syksyllä
4698: etuutta hakeneet.                                     1985. Selvityksen valmistuttua tullaan hoitome-
4699:    Kuten edellä on jo mainittu, luotettavien          nonormi järjestelmään esittämään tarpeellisiksi
4700: arvioiden tekeminen lainmuutoksen vaikutuksis-        katsottavia muutoksia vuoden 1985 alusta lukien.
4701: ta on osoittautunut vaikeaksi. Tämän vuoksi
4702: 
4703:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1985
4704: 
4705:                                              Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
4706: 4                                     1985 vp. -     KK n:o 24
4707: 
4708: 
4709: 
4710: 
4711:                                Tili Riksdagens Herr Talman
4712: 
4713:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         härav föranledda kostnaderna beräknades uppgå
4714: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       tili ca 70 milj. mk om året.
4715: den 13 februari 1985 tili vederbörande medlem            Genom statsrådets beslut 29.9.1983 {773/83)
4716: av statsrådet översänt avskrift av följande av       faststälides normerna så, att uppvärmningskost-
4717: riksdagsledamot Lea Kärhä stälida spörsmål nr        naderna beräknas enligt en högre norm i bostä-
4718: 24:                                                  der med centralvärme än i bostäder med vedeld-
4719:                                                      ning. Motsvarande beräkningsgrund gälier för
4720:           Är Regeringen medveten om, att den         vattenkostnaderna så, att boendekostnaderna be-
4721:        senaste ändringen av bostadsbidragen för      räknas enligt ett högre belopp i bostäder med
4722:        pensionstagare inte i praktiken förverkli-    vattenledning och varmvatten än i bostäder där
4723:        gats på förväntat sätt i fråga om pensions-   ett varmvattensystem saknas. Normen för under-
4724:        tagare som bor i egnahemshus, och             håliskostnader har faststälits tili ett visst belopp
4725:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      per bostad. Bostadens ålder har beaktats sålunda,
4726:        i syfte att eliminera ifrågavarande miss-     att normerna för såväl uppvärmnings- som un-
4727:        förhåliande?                                  derhåliskostnader höjs med 30 % om bostaden
4728:                                                      byggts elier grundförbättrats före år 1974.
4729:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Vid faststäliandet av normerna för uppvärm-
4730: anföra följande:                                     nings- och vattenkostnaderna har man försökt
4731:                                                      beräkna den verkliga förbrukningen i egnahems-
4732:    1 enlighet med lagen om bostadsbidrag för         hus och strävat efter att normen skall utgöra ett
4733: pensionstagare (591178) utgår för nedbringande       genomsnittligt värde av förbrukningen. Bo-
4734: av boendekostnaderna för mottaga av folkpensio-      stadens underhålisnorm har faststälits enligt de
4735: nen. Då bostadsbidraget bestäms beaktas boen-        underhålisarbeten som man kan beräkna att i
4736: dekostnaderna och pensionstagarens inkomster.        alimänhet årligen utförs i en bostad.
4737: Också pensionstagare som bor i egnahemshus har           Av statsekonomiska skäl avlät regeringen hös-
4738: omfattats av systemet med bostadsbidrag för          ten 1983 en proposition (RP nr 141183) om
4739: pensionstagare, om de haft räntor på lån som         ändring av ikraftträdandet av lagändringen gäl-
4740: upptagis för anskaffning elier iståndsättning av     lande personer bosatta i egnahemshus så, att
4741: bostad.                                              såsom skötselnorm åren 1984 och 1985 beaktas
4742:    1 samband med II A -skedet av totalreformen       60 % i stäliet för 80 % och åren 1986 och 1987
4743: av folkpensionssystemet (lagarna 103-111182)         70 o/o i stäliet för 80 o/o av utgifterna. lfrågava-
4744: genomfördes 1.1.1984 en ändring av lagen om          rande lagändring stadfästes 29.12.1983 {1128/
4745: bostadsbidrag för pensionstagare så, att såsom       83 ). 1 regeringens proposition beräknades antalet
4746: boendekostnader för pensionstagare som bor i         nya pensionstagare som är berättigade tili bo-
4747: egnahemshus godkänns också utgifterna för sköt-      stadsbidraget år 1984 uppgå tili 37 000, och
4748: sel av bostad tili belopp som motsvarar de av        utgifterna för bostadsbidrag tili dessa personer
4749: statsrådet fastställda genomsnittliga kostnaderna,   beräknades uppgå tili 32 milj. mk om året.
4750: d.v.s. de s.k. normerna. Tili utgifterna för sköt-   Avsikten med det inbesparingsbeslut som fatta-
4751: sel av bostaden räknas kostnader för uppvärm-        des år 1983 på hösten var att minska de i lagen
4752: ning, vatten och underhåli. Enligt lagens ikraft-    om bostadsbidrag för pensionstagare angivna
4753: trädelsestadgande sker ikraftträdandet av änd-       bidragen med ca 40 milj. mk. Det har nu visat
4754: ringen av lagen om bostadsbidrag stegvis så, att     sig, att inbesparingsverkningarna har varit större
4755: 80 % av skötselnormerna beaktas åren 1984 och        än uppskattat. Färre nya, i egnahemshus bosatta
4756: 1985 och på motsvarande sätt 90 % åren 1986          pensionstagare än beräknat har anslutits tili bo-
4757: och 1987. Antalet nya pensionstagare som på          stadsbidragssystemet. Enligt för närvarande tili-
4758: basen av lagändringen är berättigade tili bostads-   gängliga uppgifter blev år 1984 ca 4 500 nya, i
4759: bidrag beräknades uppgå tili ca 60 000 och de        egnahemshus bosatta pensionstagare berättigade
4760:                                          1985 vpo -      KK n:o 24                                       5
4761: 
4762: tili bostadsbidrago Utgifterna med anledning             av lagändringeno Folkpensionsanstalten påbörja-
4763: härav var år 1984 ca 11 miljo mk om åreto                de därför i början av år 1985 en utredning, där
4764: Systemet med bostadsbidrag för pensionstagare            man undersöker pensionstagarnas inkomststruk-
4765: omfattar för närvarande inalies ca 15 000 i egna-        tur och boendeförhållanden på basen av sådana
4766: hemshus bosatta pensionstagare      0                    uppgifter om inkomst som ingår i folkpensions-
4767:     Bedömningen av verkningarna av lagändring-           anstaltens register samt byggnads- och lägenhets-
4768: arna gäliande bostadsbidrag har försvårats av att        registrets uppgifter om bostäder och boendeför-
4769: tiliräckligt exakta uppgifter om inkomststruktu-         hållandeno I utredningen försöker man också
4770: ren och boendeförhållandena i fråga om bostads-          undersöka, i viiken mån personer som enligt
4771: bidraget inte finns att tiligåo Orsaken tili att färre   lagändringen skulie vara berättigade tili bostads-
4772: nya, i egnahemshus bosatta pensionstagare har            bidrag, underlåter att ansöka om detta bidrag    0
4773: 
4774: 
4775: 
4776: 
4777: kommit med i bostadsbidragssystemet kan där-             Resultaten av utredningen finns att tillgå år 1985
4778: jämte tänkas vara den att alla som är berättigade        på hösteno Då utredningen blivit färdig föreslås
4779: tili bostadsbidraget inte ansökt om ifrågavarande        erforderliga ändringar i systemet med normer för
4780: förmåno                                                  skötselutgifterna, räknat från början av år 1986 0
4781: 
4782: 
4783: 
4784: 
4785:     Såsom redan nämnts har det visat sig svårt att
4786: göra en tiliförlitlig bedömning av verkningarna
4787: 
4788:      Helsingfors den 19 mars 1985
4789: 
4790:                                              Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
4791:                                                1985 vp.
4792: 
4793: Kirjallinen kysymys n:o 25
4794: 
4795: 
4796: 
4797: 
4798:                                    Kärhä: Eduskuntaryhmien oikeustoimikelpoisuuden selventämisestä
4799: 
4800: 
4801:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4802: 
4803:    Esille tulleessa tapauksessa Suomen Maaseu-          Koko eduskuntalaitokselle on häpeä jos edus-
4804: dun Puolueen r.p. eduskuntaryhmä palkkasi it-         kuntaryhmien nimissä palkatut työntekijät joutu-
4805: sellensä eduskuntasihteerin. Kun sanottu työnte-      vat riitelemään työnantajan velvollisuudesta heitä
4806: kijä ryhtyi kyselemään eläkkeensä ja työsuhdetur-     kohtaan ylimpiä tuomioistuimia myöten. Jotta
4807: vansa perään, ilmeni että eduskuntaryhmä oli          vastaava tilanne ei toistuisi missään muussakaan
4808: jättänyt hänen sosiaaliturvansa suorittamatta.        muodossa, olisi eduskuntaryhmien asema ja nii-
4809:   Asiassa riideltiin korkeinta valitusistuiota myö-   den oikeustoimikelpoisuus selkiytettävä.
4810: ten eduskuntaryhmän kieltäydyttyä suorittamasta         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4811: palkkaamansa työntekijän sosiaaliturvamaksuja         tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4812: vetoamalla siihen, että se ei ollut vakuuttamisvel-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
4813: vollinen työnantaja. Lopputulos oli se, että edus-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4814: kuntaryhmää ei voitu velvoittaa suorittamaan
4815: työntekijälleen työttömyysturvamaksuja, eli edus-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
4816: kuntaryhmä katsottiin oikeustoimikelpoisuutta                siin, joiden avulla määriteltäisiin edus-
4817: vailla olevaksi.                                             kuntaryhmät oikeustoimikelpoisiksi?
4818: 
4819:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 198 5
4820: 
4821:                                               Lea Kärhä
4822: 
4823: 
4824: 
4825: 
4826:  428500164X
4827: 2                                     1985 vp. -     KK n:o 25
4828: 
4829: 
4830: 
4831: 
4832:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4833: 
4834:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Eduskuntaryhmien määritteleminen erillisin
4835: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lainsäädäntötoimin oikeuskelpoisiksi edellyttäisi
4836: olette 13 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn           ensiksikin ryhmän käsitteen virallismäärittelyä,
4837: kirjeenne n:o 119 ohella toimittanut valtioneu-      mikä ei ilmeisestikään olisi yksiselitteisen vaiva-
4838: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-    tonta. Lisäksi käsitteen käyttöönotto lakiterminä
4839: sanedustaja Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta     saattaisi vaatia eräiden muidenkin asioiden sään-
4840: kysymyksestä n:o 25:                                 telyä uudella tavalla.
4841:                                                         Eduskuntaryhmän käsitettä ei ole yleensä ha-
4842:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       luttu ottaa lakitermiksi. Esimerkiksi edellisillä
4843:        siin, joiden avulla määriteltäisiin edus-     valtiopäivillä eduskunnalle annetussa hallituksen
4844:        kuntaryhmät oikeustoimikelpoisiksi?           esityksessä n:o 25311984 vp. tasavallan presiden-
4845:                                                      tin eräiden valtaoikeuksien tarkistamista koske-
4846:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     vaksi lainsäädännöksi ehdotetaan hallitusmuodon
4847: ti seuraavaa:                                        36 §:n 2 momenttiin otettavaksi säännöstä, jossa
4848:    Suomen oikeusjärjestyksen mukaan erilaiset        puhuttaisiin ''eduskunnan eri ryhmien'' eikä
4849: henkilö- ja varallisuusyhteenliittymät saavuttavat   suoranaisesti eduskuntaryhmien kuulemisesta.
4850: oikeuskelpoisuuden yleensä viranomaisen suorit-      Eduskunnan työjärjestyksen 37 §:ssä taas käyte-
4851: taman rekisteröinnin kautta, joskin eräissä ta-      tään sanontaa ''eduskunnassa olevat edustajaryh-
4852: pauksissa tämä ominaisuus voi johtua suoraan         mät".
4853: laistakin. Koska puolueiden eduskuntaryhmien            Hallituksen piirissä ei ole vireillä suunnitelmia
4854: oikeuskelpoisuudesta ei ole eri säännöksiä, voinee   määritellä eduskuntaryhmät säädännäisesti oi-
4855: eduskuntaryhmä halutessaan saavuttaa oikeuskel-      keuskelpoisiksi eikä muutoinkaan lakisääteistää
4856: poisuuden lähinnä rekisteröitymällä yhdistykseksi    eduskuntaryhmien toimintaa.
4857: siinä järjestyksessä kuin yhdistyksistä vuonna          Toinen asia on, missä määrin ryhmiä avusta-
4858: 1919 annetussa laissa on säädetty. Tällöin ryhmä     vien henkilöiden oikeudellisen aseman selvittä-
4859: - yhdistyslain sanontaa käyttääkseni - "voi          minen on mahdollista ottaa harkittavaksi samalla
4860: nimiinsä saavuttaa oikeuksia ja tehdä sitoumuk-      kertaa kun eduskunnan piirissä tutkitaan edus-
4861: sia sekä kantaa ja vastata".                         kunnan henkilöstön oikeusasemaa.
4862: 
4863:     Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1985
4864: 
4865:                                                                  Oikeusministeri Christoffer Taxell
4866:                                        1985 vp. -     KK n:o 25                                         3
4867: 
4868: 
4869: 
4870: 
4871:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
4872: 
4873:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              För att riksdagsgrupperna med hjälp av särskil-
4874: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        da lagstiftningsåtgärder skulle kunna få rättska-
4875: 119 av den 13 februari 1985 tili vederbörande         pacitet förutsätter det för det första en officiell
4876: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    definition av begreppet riksdagsgrupp, vilket
4877: av riksdagsman Kärhä undertecknade spörsmål nr        uppenbart inte är helt okomplicerat. Vidare
4878: 25:                                                   kunde ett ibruktagande av termen i lag kräva att
4879:                                                       också vissa andra frågor regleras på ett nytt sätt.
4880:           Ämnar Regeringen skrida tili åtgärder          Man har i allmänhet inte velat inta begreppet
4881:         med hjälp av vilka riksdagsgrupperna          riksdagsgrupp i lagen. T.ex. föreslås det i den
4882:         skulle få rättshandlingsförmåga?              proposition nr 2 53 11984 rd. med förslag tili
4883:                                                       lagstiftning om justering av vissa av republikens
4884:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        presidents maktbefogenheter, som avläts tili före-
4885: anföra följande:                                      gående riksdag, att i 36 § 2 mom. regeringsfor-
4886:    Enligt rättsordningen i Finland erhåller olika     men intas ett stadgande i vilket talas om '' riks-
4887: person- och förmögenhetssammanslutningar              dagens olika grupper'' och inte direkt om att
4888: rättskapacitet i allmänhet genom registrering på      riksdagsgrupperna skulle höras. I 37 § arbetsord-
4889: åtgärd av en myndighet, även om rättskapacite-        ningen för riksdagen används åter uttrycket '' de i
4890: ten i vissa fall kan följa direkt av lag. Eftersom    riksdagen företrädda riksdagsmannagrupperna''.
4891: det inte finns särskilda stadganden om rättskapa-        Inom regeringen finns det inte några planer på
4892: citet för partiernas riksdagsgrupper torde en riks-   att i författning fastställa att riksdagsgrupperna
4893: dagsgrupp kunna erhålla rättskapacitet närmast        har rättskapacitet och inte heller att i övrigt
4894: genom att registrera sig som förening i den           lagregiera riksdagsgruppernas verksamhet. En an-
4895: ordning som är stadgad i lagen om föreningar av       nan fråga är i viiken utsträckning det är möjiigt
4896: år 1919. Härvid kan gruppen - för att citera          att ta tili prövning den rättsiiga ställning de
4897: lagen om föreningar - '' i sitt namn förvärva         personer åtnjuter som biträder grupperna, samti-
4898: rättigheter eller ingå förbindelser samt kära och     digt som man inom riksdagen granskar den
4899: svara''.                                              rättsliga ställning riksdagens personai har.
4900: 
4901:       Helsingfors den 8 mars 1985
4902: 
4903:                                                                   Justitieminister Christoffer Taxell
4904:                                                  1985 vp.
4905: 
4906: Kirjallinen kysymys n:o 26
4907: 
4908: 
4909: 
4910: 
4911:                                     Törnqvist: Siviilipalvelusmiehille annettavista rokotuksista
4912: 
4913: 
4914:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4915: 
4916:    Suomalaiset miehet saavat varusmiespalveluk-         tartuntavaaraa kuin varusmiehillä epidemialuon-
4917: sen yhteydessä varsin kattavan turvan tarttuvien        teisiin sairauksiin.
4918: sairauksien varalle laajan rokotusohjelman puit-           Varusmiesten rokotusohjelmalla ei kuitenkaan
4919: teissa, joka heille suoritetaan varusmiespalvelun       ole vaikutusta ainoastaan palvelusajan aikaiseen
4920: aikana.                                                 tartuntariskiin, vaan rokotusten antamisella tUT··
4921:    Suomalaisista miehistä noin tuhat vuodessa           vataan suomalaisten miesten terveys pitemmällä
4922: valitsee aseellisen varusmiespalvelun sijaan siviili-   aikavälillä, sillä rokotteiden suoja-aika on yleensä
4923: palvelun. Mahdollisuus on lailla turvattu niille,       viidestä kymmeneen vuoteen. Tämän johdosta
4924: jotka eivät eettisistä tai uskonnollisista syistä       siviilipalvelusmiesten oikeus saada terveyspalve-
4925:                                                         lu~ta palvelusaikana on huonompi kuin varus-
4926: halua tarttua aseeseen. Samoin on lailla pyritty
4927: turvaamaan varusmiesten ja siviilipalvelusmiesten       miesten.
4928: tasa-arvoinen kohtelu oikeusturvaan ja taloudelli-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4929: seen asemaan liittyvissä kysymyksissä.                  tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän valtio··
4930:                                                         neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
4931:    Siviilipalvelusmiehille ei kuitenkaan ole järjes-    seuraavan kysymyksen:
4932: tetty samanlaista rokotusohjelmaa kuin varusmie-
4933: hille. Tietajemme mukaan puolustusministeriön                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4934: lääkintäviranomaiset ovat todenneet, etteivät si-               ryhtyä, jotta siviilipalveluksen valinnei-
4935: viilipalvelusmiehet tarvitse rokotusohjelmaa. Pe-               den kansalaisten terveys turvataan samo-
4936: rusteluksi on sanottu, että siviilipalvelusmiehillä             jen rokotusohjelmien avulla kuin varus-
4937: et ole palvelusolosuhteista johtuen samanlaista                 miesten?
4938: 
4939:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
4940: 
4941:                                              Kerttu Törnqvist
4942: 
4943: 
4944: 
4945: 
4946: 428500215K
4947: 2                                        1985 vp. -     KK n:o 26
4948: 
4949: 
4950: 
4951: 
4952:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
4953: 
4954:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Toinen tärkeä rokotuksen syy varusmiehillä on
4955: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           se, että varusmiespalveluksessa olevat kuuluvat
4956: olette 14 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn              yleensä joukkoon, joka mahdollisessa kriisitilan-
4957: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            teessa on ensivaiheessa joutumassa sotilaalliseen
4958: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       toimintaan kenttäoloissa. Tämä peruste on tärkeä
4959: taja Kerttu Törnqvistin näin kuuluvasta kirjalli-       tetanus- ja poliorokotuksen osalta, joskin kum-
4960: sesta kysymyksestä n:o 26:                              mallakin on merkitystä myös rauhanajan varus-
4961:                                                         miespalveluksessa.
4962:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo             Varusmiesten rokotusten kolmantena aiheena
4963:         ryhtyä, jotta siviilipalveluksen valinnei-      voidaan katsoa olevan väestön immuniteettitason
4964:         den kansalaisten terveys turvataan samo-        (vastustuskyvyn) nostaminen merkittäviä sairauk-
4965:         jen rokotusohjelmien avulla kuin varus-         sia vastaan. Tällä hetkellä tämän voidaan katsoa
4966:         miesten?                                        koskevan lähinnä vain poliorokotusta ja jossain
4967:                                                         määrin tetanusrokotusta.
4968:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           Varusmiesten rokotuksilla on nykyisin perus-
4969: ti seuraavaa:                                           teensa nimenomaan varusmiespalveluksen eri-
4970:    Varusmiesten rokotuksiin kuuluu tällä hetkellä       tyisoloissa, jotka eivät sinänsä ole merkityksellisiä
4971: rokotus sikotautia, poliota, märkäistä aivokalvon-      siviilipalvelusmiesten osalta. Myöskään väestön
4972: tulehdusta ja jäykkäkouristusta l. tetanusta vas-       immuniteettitason nostajina ei pienehköllä sivii-
4973: taan.                                                   lipalvelusmiesjoukolla voisi olla merkitystä. Sen
4974:     Ensisijaisesti varusmiesten rokotuksilla pyritään   sijaan toimii osa siviilipalvelusmiehistä olosuh-
4975: estämään varusmiespalvelusaikana esiintyviä sai-        teissa, joissa jotkut rokotukset esim. polio ja/ tai
4976: rauksia. Näitä ovat eräät sellaiset taudit, joiden      tetanus voisivat olla aiheellisia, esim. sairaaloissa
4977: esiintymistä suosii yhteisasuminen ja fyysinen          ja palokunnissa. Sairaaloissa siviilipalvelusmiehet
4978: rasitus. Viimemainitun merkityksestä on tosin           saavatkin nykyisin saman rokotuksen kuin niiden
4979: varsin vähän tietoja. Nykyisistä rokotuksista täl-      henkilökunta.
4980: laisia ovat sikotautirokotus ja aivokalvontuleh-           Työvoimaministeriö valmistelee siviilipalvelu-
4981: dusrokotus, jotka sairaudet kumpikin ovat tyypil-       laitoksille annettavan ohjeen tarpeellisten roko-
4982: lisiä kasarmiolosuhteisiin liittyviä sairauksia.        tusten antamisesta siviilipalvelusmiehille.
4983: 
4984:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1985
4985: 
4986:                                                                    Työvoimaministeri Urpo Leppänen
4987:                                       1985 vp. -     KK n:o 26                                        3
4988: 
4989: 
4990: 
4991: 
4992:                                Tili Riksdagens Herr Talman
4993: 
4994:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         vanligtvis hör tili den grupp, som vid en möjlig
4995: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        krissituation i första skedet hamnar ut på fältet i
4996: av den 14 februari 1985 tili vederbörande med-       stridsaktion. Detta är den viktigaste orsaken tili
4997: lem av statsrådet för besvarande översänt avskrift   polio och tetanusvaccineringarna, ävenom bägge
4998: av följande av riksdagsledamot Kerttu Törnqvist      vaccinen är betydelsefulla även i värnplikt under
4999: ställda skriftliga spörsmål nr 26:                   fredstid.
5000:                                                         En tredje orsak tili vaccineringen av beväringar
5001:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      kan man anse vara höjandet av befolkningens
5002:        för att de medborgare som valt civiltjänst-   immunitetsnivå (motståndskraft) mot betydande
5003:        göring skall få samma vaccineringsskydd       sjukdomar. För tillfället kan man säga att detta
5004:        som beväringar?                               gäller främst bara poliovaccineringen och i viss
5005:                                                      mån tetanusvaccineringen.
5006:    Som svar på detta spörsmål anför jag vördsamt        Orsakerna tili vaccineringen av beväringar lig-
5007: följande:                                            ger nuförtiden framför allt i värnpliktens special-
5008:    För nuvarande vaccineras beväringarna emot        förhållanden, vilka i och för sig inte har någon
5009: påssjuka, polio, varig järnhinneinflammation och     betydelse för civiltjänstgörare. Den relativt Iilla
5010: stelkramp, dvs. tetanus.                             civiltjänstgörargruppen torde inte heller ha nå-
5011:    Genom vaccineringen av beväringarna strävar       gon större betydelse för höjandet av befolkning-
5012: man i första hand tili att förhindra sjukdomar,      ens immunitetsnivå. Däremot fungerar en del av
5013: som förekommer under värnpliktstiden. Dessa är       civiltjänstgöringsmännen i förhållanden, där vissa
5014: vissa sjukdomar, vilkas förekomst gynnas av sam-     vaccineringar t.ex. polio och/ eller tetanus kunde
5015: boende och fysisk ansträngning. Man vet dock         vara motiverade såsom i sjukhus och vid brand-
5016: relativt litet om det sist nämnda. Av de nuvaran-    kåren. Vid sjukhusen får civiltjänstgörarna nuför-
5017: de vaccineringarna är påssjukevaccinet och järn-     tiden samma vaccineringar som personalen.
5018: hinneinflammationsvaccinet sådana. Båda sjuk-           Arbetskraftsministeriet förbereder direktiv tili
5019: domarna är typiska för garnisonsförhållanden.        civiltjänstgöringsanstalterna om vilka nödvändiga
5020:    En annan viktig orsak för vaccinering av bevä-    vaccineringar som skall ges åt civiltjänstgörings-
5021: ringar är den att de som avtjänar sin värnplikt      männen.
5022: 
5023:      Helsingfors den 20 mars 1985
5024: 
5025:                                                               Arbetskraftsminister Urpo Leppänen
5026:                     j
5027: 
5028:                     j
5029: 
5030:                 j
5031: 
5032:                 j
5033: 
5034:             j
5035: 
5036:             j
5037: 
5038:         j
5039: 
5040:         j
5041: 
5042:     j
5043: 
5044:     j
5045: 
5046: j
5047: 
5048: j
5049:                                                   1985 vp.
5050: 
5051: Skriftligt spörsmål nr 27
5052: 
5053: 
5054:                                     Renlund m.fl.: Om förbättrade verksamhetsförutsättningar för
5055:                                       Dövskolan i Borgå
5056: 
5057:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
5058: 
5059:     Den finlandssvenska Dövskolan i Borgå har            möjliggöra längre kurser än de nuvarande vecko-
5060: verkat på samma plats ända sedan slutet av               slutskurserna.
5061:  1800-talet. Dövskolan verkar i nyrenoverade och            Kurser för döva behövs från snart sagt alla
5062: för sitt behov ändamålsenliga lokaler. Däremot           samhällsområden, dessutom föreligger ett akut
5063: är inte skolans behov av ordnade friluftsaktivite-        behov av tolkkurser på svenska, kommunika-
5064:  ter tillfredsställt, trots att det är ett gammalt       tionskurser för döva barns föräldrar, tecken-
5065: önskemål från skolans sida.                              språkskurser samt någon form av ungdomspoli-
5066:     1 omedelbar anslutning tili skolan, granntom-        klinisk verksamhet för ungdomarna vid Dövsko-
5067: terna 3 och 6 i kvaner nr 46 i Borgå stad, finns         lan.
5068: mark som sedan länge använts som friluftsområ-              Utom att byggnaderna kunde användas för
5069: de och idrottsplan, men som på grund av höj-             inkvartering av kursdeltagare kunde där också
5070: ning av den närliggande gatan nu är mindre               inkvarteras föräldrar som besöker skolan, vilket
5071: lämplig för idrotts- och friluftsändamål.               skulle möjliggöra ett bättre samarbete mellan
5072:     Byggnadsstyrelsen har den 31.12.1983 tillskri-      skola och hem. 1 byggnaderna borde också inrät-
5073: vit skolstyrelsen och gjort anspråk på tomterna 3        tas elevhem för elever vid Dövskolan som vill
5074: och 6, med hänvisning tili att dövskolan inte           fortsätta sin utbildning i Finland i stället för att
5075: skulle ha behov av området. Detta är dock en            resa tili Örebro i Sverige. Denna önskan har allt
5076: felsyn. Dövskolan har ett akut behov av att få          tydligare uttalats av elever vid Dövskolan.
5077: området färdigställt för idrotts- och friluftsända-         Av ovan angivna orsaker är det nödvändigt att
5078: mål. Det är av yttersta vikt att Dövskolans elever      byggnadsstyrelsens planer på att disponera områ-
5079: har tillgång tili ett område för friluftsaktiviteter,   det för andra ändamål omedelbart avskrivs, och
5080: där deras säkerhet är tryggad. Ett dylikt område        att området i stället snarast iordningställs för
5081: för döva barn ställer aHdeies särskilda krav, man       planerat ändamål, dvs. som fritids- och idrotts-
5082: kan ju inte använda varningsrop som kommuni-            område för Dövskolans behov.
5083: kationsmedel när det gäller döva barn.                      Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
5084:    För närvarande är Dövskolan i Borgå vårt lands       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
5085: enda svenska internatskola för döva och en in-          ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
5086: skränkning av dess verksamhetsmöjligheter kom-          följande spörsmål:
5087: mer att ha vittgående negativa följder för hela
5088: den svenska dövkulturen.                                          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
5089:    År 1980 tillsattes bland vårt lands svenska döva            för att säkerställa att Dövskolan i Borgå
5090: en arbetsgrupp för kulturcentrumet vid Dövsko-                 även i fortsättningen kommer att få dis-
5091: lan i Borgå för att utveckla denna skola tili ett              ponera tomterna 3 och 6 i kvarter nr 46,
5092: levande kulturcentrum och en levande tecken-                   och
5093: språksmiljö för de svenska döva.                                  när ämnar Regeringen iordningställa
5094:    Bristen på kurser för svenska döva är skriande.             nämnda område för Dövskolans frilufts-
5095: Ett hinder för utökandet av antalet kurser vid                 och idrottsbehov, samt
5096: Dövskolan i Borgå är bristen på inkvarterings-                    när ämnar Regeringen iordningställa
5097: möjligheter. Byggnaderna på Dövskolans tomt                    byggnaderna på området så, att ända-
5098: borde med det snaraste iståndsättas för att erbju-             målsenliga inkvarterings- och elevhems-
5099: da inkvartering för kursdeltagare, vilket skulle               utrymmen finns?
5100:       Helsingfors den 14 februari 1985
5101: 
5102:              Boris Renlund              Ole Norrback                       Gunnar Jansson
5103:              Henrik Westerlund          Håkan Nordman                      Ole Wasz-Höckert
5104:              Mats Nyby                  Jutta Zilliacus                    Håkan Malm
5105:                         Sten Söderström                           Elisabeth Rehn
5106: 4285002335
5107: 2                                       1985 vp. -     KK n:o 27
5108: 
5109: Kirjallinen kysymys n:o 27                                                                     Suomennos
5110: 
5111: 
5112: 
5113: 
5114:                                    Renlund ym.: Porvoon kuurojenkoulun toimintaedellytysten paran-
5115:                                      tamisesta
5116: 
5117: 
5118:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5119: 
5120:    Suomenruotsalainen Porvoon kuurojenkoulu            säämiselle on majoitusmahdollisuuksien puuttu-
5121: on toiminut samalla paikalla 1800-luvun lopulta        minen. Kuurojenkoulun tontilla olevat raken-
5122: saakka. Kuurojenkoulu toimii uusituissa ja toi-        nukset tulisi kunnostaa mitä pikimmin siten, että
5123: mintansa kannalta tarkoituksenmukaisissa tilois-       ne tarjoaisivat majoitusmahdollisuudet kursseihin
5124: sa. Sitä vastoin koululle ei ole tyydyttävästi         osallistujille, mikä merkitsisi pitempiä kursseja
5125: järjestetty ulkoilutoimintojen tarvetta vastaavia      kuin nykyiset viikonloppukurssit.
5126: olosuhteita huolimatta siitä, että koulu on tätä jo       Kuurojen kursseja tarvitaan lähes jokaiselta
5127: kauan toivonut.                                        yhteiskunnan alalta; tämän lisäksi tarvitaan pi-
5128:    Koulun välittömässä läheisyydessä on maa-alue       kaisesti ruotsinkielisten tulkkien kursseja, viestin-
5129: naapuritonteilla 3 ja 6 Porvoon kaupungin kort-        täkursseja kuurojen lasten vanhemmille, viitto-
5130: telissa n:o 46, jota on kauan käytetty ulkoilualu-     makielikursseja sekä jonkinlaista nuorisopoliklii-
5131: eena ja urheilukenttänä, mutta joka läheisen           nistä toimintaa kuurojenkoulun nuorille.
5132: kadun korottamisen vuoksi nyt sopii aikaisempaa           Sen lisäksi, että rakennuksia voitaisiin käyttää
5133: huonommin urheilu- ja ulkoilutarkoituksiin.            kurssien osanottajien majoitukseen, voitaisiin
5134:    Rakennushallitus on 31.12.1983 kirjoittanut         majoittaa myös lasten vanhempia, jotka käyvät
5135: kouluhallitukselle ja vaatinut itselleen tontteja 3    koulussa, mikä tekisi yhteistyön koulun ja kodin
5136: ja 6 perustellen tätä sillä, että kuurojenkoulu ei     välillä paremmaksi. Rakennuksiin tulisi myös
5137: tarvitsisi aluetta. Tämä käsitys on kuitenkin vää-     rakentaa oppilaskoti sellaisille kuurojenkoulun
5138: rä. Kuurojenkoulu tarvitsee pikaisesti alueen          oppilaille, jotka haluavat jatkaa opintojaan Suo-
5139: kunnostamista urheilu- ja ulkoilutarkoituksiin.        messa sen sijaan, että he matkustaisivat Örebro-
5140: On erittäin tärkeätä, että kuurojenkoulun oppi-        hon Ruotsiin. Kuurojenkoulun oppilaat ovat yhä
5141: lailla on käytössään heille taattu alue ulkoilutoi-    selvemmin esittäneet tämän toivomuksen.
5142: mintoja varten. Tällaisen kuuroille lapsille tarkoi-      Edellä olevista syistä on välttämätöntä, että
5143: tetun alueen tulee täyttää erityiset vaatimukset,      rakennushallituksen suunnitelmat käyttää aluetta
5144: koska kuurojen lasten ollessa kyseessä ei voida        muihin tarkoituksiin välittömästi jätetään silleen
5145: käyttää varoitushuutoja viestintävälineinä.            ja että alue sen sijaan mitä pikimmin kunnoste-
5146:    Tällä hetkellä Porvoon kuurojenkoulu on             taan sen suunniteltua tarvetta vastaavaksi, ts.
5147: maamme ainoa ruotsinkielinen kuurojen sisäop-          ulkoilu- ja urheilualueeksi kuurojenkoulun tar-
5148: pilaitos ja sen toimintamahdollisuuksien rajoitta-     peita varten.
5149: misesta tulee olemaan laajalle ulottuvat kielteiset       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5150: seuraukset koko ruotsalaiselle kuurojen kulttuuri-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5151: toiminnalle.                                           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen· jäc
5152:                                                        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5153:    Vuonna 1980 asetettiin maamme kuurojen
5154: keskuudesta työryhmä Porvoon kuurojenkoulun                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5155: yhteydessä olevaan kulttuurikeskukseen kehittä-                ryhtyä sen seikan varmistamiseksi, että
5156: mään tätä koulua eläväksi kulttuurikeskukseksi ja              Porvoon kuurojenkoulu myös tulevaisuu-
5157: viittomakieliympäristöksi ruotsinkielisille kuu-               dessa saa käyttää tontteja 3 ja 6 korttelissa
5158: roille.                                                        n:o 46;
5159:    Ruotsinkielisille kuuroille tarkoitetuista kurs-              milloin Hallitus aikoo kunnostaa mai-
5160: seista on huutava pula. Esteenä Porvoon kuuro-                 nitun alueen kuurojenkoulun ulkoilu- ja
5161: jenkoulussa pidettävien kurssien lukumäärän li-                urheilutarpeita varten, ja
5162:                                 1985 vp. -    KK n:o 27                                   3
5163: 
5164:     milloin Hallitus aikoo kunnostaa ra-            tuksenmukaiset majoitus- ja oppilaskoti-
5165:   kennukset niin, että niihin tulee tarkoi-         tilat?
5166: 
5167: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1985
5168: 
5169:    Boris Renlund              Ole Norrback                Gunnar Jansson
5170:    Henrik Westerlund          Håkan Nordman              Ole Wasz-Höckert
5171:    Mats Nyby                  Jutta Zilliacus             Håkan Malm
5172:               Sten Söderström                 Elisabeth Rehn
5173: 4                                       1985 vp. -      KK n:o 27
5174: 
5175: 
5176: 
5177: 
5178:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5179: 
5180:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          koulun johtokunnan esityksestä tulisi varata ra-
5181: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           haa kunnostamiseen.
5182: olette 14 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn                 Kirjallisen kysymyksen jälkimmäisessä osassa
5183: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            esitetään ajatus Porvoon kuurojenkoulun yhtey-
5184: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       dessä toimivan ruotsinkielisten kuurojen kult-
5185: taja Boris Renlundin ym. näin kuuluvasta kirjalli-      tuuri-, kurssi- ja kuntoutuskeskuksen aikaansaa-
5186: sesta kysymyksestä n:o 27:                              misesta ja nyt kunnostamattomien ja muuhun
5187:                                                         tarkoitukseen käytettävien koulun tilojen sanee-
5188:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         rauksesta keskuksen tarpeita ja keskiasteen oppi-
5189:         ryhtyä sen seikan varmistamiseksi, että         laitoksissa opiskelevien kuurojen sekä oppilaiden
5190:         Porvoon kuurojenkoulu myös tulevaisuu-          vanhempien majoitustarpeita ajatellen.
5191:         dessa saa käyttää tontteja 3 ja 6 korttelissa      Mitä ruotsinkielisten kuurojen keskiasteen
5192:         n:o 46;                                         opiskeluun tulee, on todettava, että on kysymys
5193:            milloin Hallitus aikoo kunnostaa mai-        hyvin pienestä ryhmästä. Koska Porvoon kuuro-
5194:         nitun alueen kuurojenkoulun ulkoilu- ja         jenkoulusta noin parin vuoden väliajoin valmis-
5195:         urheilutarpeita varten, ja                      tuu 2-3 oppilasta, on heidän jatkokoulutustaan
5196:            milloin Hallitus aikoo kunnostaa ra-         suunniteltava hyvin yksilökohtaisesti. Jatko-opis-
5197:         kennukset niin, että niihin tulee tarkoi-       kelun tukijana kuurojenkoululla on tärkeä tehtä-
5198:         tuksenmukaiset majoitus- ja oppilaskoti-        vä, mutta se voidaan opetusministeriön käsityk-
5199:         tilat?                                          sen mukaan hoitaa koulun käyttöön saneerattu-
5200:                                                         jen tilojen sekä vähäisten taloudellisten lisäresurs-
5201:                                                         sien puitteissa.
5202:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
5203: ti seuraavaa:                                              Vaikka ajatus ruotsinkielisten kuurojen toimin-
5204:                                                         takeskuksesta sinänsä on osiltaan oikeutettu, on
5205:    Porvoon kuurojenkoulu toimii Porvoon kau-            kuitenkin todettava, että toiminnan laajuutta ei
5206: pungin korttelissa n:o 46, joka käsittää 11 106         mitenkään ole pystytty osoittamaan eikä täten
5207: m 2 ja johon kuuluu useampia eri tontteja. Ra-          myöskään sitä, että kaikkia koulun alueella olevia
5208: kennushallituksen kirjeen johdosta, jossa esite-        rakennuksia, jotka eivät ole koulun omassa käy-
5209: tään tonttien 3 ja 6 käyttämistä muuhun tarkoi-         tössä, tarvittaisiin tähän tarkoitukseen. Koulun
5210: tukseen, kouluhallitus on antanut lausunnon             opetustoimintaa ajatellen äskettäin saneeratut ti-
5211: (KH:n kirje n:o 133/SKS 389/419 1983), jossa se         lat ovat riittävät.
5212: toteaa, että ohjearvon mukaan koulun tonttialu-            Koulun saneeraamattomia tiloja, jotka käsittä-
5213: een tulisi olla 15 460 m 2 , joten nykyinenkin alue     vät vanhan oppilasasuntolan (699 m2 ) ja rehto-
5214: on pienehkö eikä siitä sen vuoksi voida erottaa         rinasunnon (297 m 2), on suunniteltu vuokratta-
5215: tontteja 3 ja 6, joita on käytetty ulkoilualueena ja    viksi Borgå Hemslöjdsskola -nimisen kotiteolli-
5216: urheilu- ja leikkikenttänä. Kouluhallitus on va-        suuskoulun käyttöön. Tätä koulua on suunnitel-
5217: kuuttavasti osoittanut, että Porvoon kuurojen-          tu Porvoon kaupungin ja Porvoon maalaiskunnan
5218: koulu myös tulevaisuudessa tarvitsee koko sen           yhdessä ylläpidettäväksi. Kouluhallitus on kun-
5219: alueen, joka nyt on sen käytössä, joten vaaraa ei       tien kanssa tehnyt esisopimuksen vuokraamisesta,
5220: ole, että tontteja 3 ja 6 erotettaisiin koulun          oppilaskodin osalta 20 vuodeksi ja rehtorinasun-
5221: alueesta. Täten voidaan katsoa, että Dövskolan i        non osalta 5 vuodeksi. Kotiteollisuuskoulun yllä-
5222: Borgå -nimisen kuurojenkoulun tonttialuetta ei          pitäjäkunnat tulevat mahdollisesti vastaamaan
5223: tulevaisuudessa tulla pienentämään.                     myös rakennusten saneerauksesta.
5224:    Mitä tonttien 3 ja 6 kunnostamiseen koulun              Edellä esitetyn pohjalla on todettava, että
5225: ulkoilu- ja urheilutarpeita varten tulee, on todet-     Porvoon kuurojenkoulun kehittämisestä ruotsin-
5226: tava, että tästä työstä vastaa Uudenmaan piirira-       kielisten kuurojen resurssikeskukseksi ei ole esi-
5227: kennustoimisto, jonka määrärahojensa puitteissa         tetty sellaista selvitystä, joka osoittaisi, että kou-
5228:                                        1985 vp. -     KK n:o 27                                        5
5229: 
5230: lun alueella olevat saneeraamattomat kiinteistöt      taviin tiloihin. On todennäköistä, että vuokratta-
5231: olisivat tarpeelliset keskuksen käyttöön. Ensi ti-    vaksi suunniteltu rehtorinasunto hyvinkin vastaisi
5232: lassa tulisi selvittää, miten suureksi keskus voisi   mahdollisesti perustettavan keskuksen tarpeita,
5233: muodostua ja miten tiivistä sen toiminta tulisi       joten sen luovuttamista keskukselle olisi myö-
5234: olemaan, ennen kuin voidaan ottaa kantaa tarvit-      hemmin harkittava.
5235: 
5236:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1985
5237: 
5238:                                                                     Opetusministeri Kaarina Suonio
5239: 6                                        1985 vp. -     KK n:o 27
5240: 
5241: 
5242: 
5243: 
5244:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
5245: 
5246:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            förslag reservera ett anslag för iordningstäliandet
5247: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           av området för detta ändamål.
5248: av den 14 februari 1985 tili vederbörande med-             1 senare delen av det skriftliga spörsmålet
5249: lem av statsrådet sänt en avskrift av följande av       föreslås att ett kultur-, kurs- och rehabiliterings-
5250: riksdagsman Boris Renlund m.fl. undenecknade            centrum i anslutning tili Dövskolan i Borgå bör
5251: spörsmål nr 27:                                         inrättas för de svenska döva samt att de för andra
5252:                                                         ändamål använda och osanerade utrymmena bör
5253:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        saneras med tanke på centrets behov och behovet
5254:         för att säkerställa att Dövskolan i Borgå       av inkvarteringsmöjligheter för de döva studeran-
5255:         även i fortsättningen kommer att få dis-        dena vid yrkesläroanstalter på melianstadiet samt
5256:         ponera tomterna 3 och 6 i kvarter nr 46,        deras föräldrar.
5257:         och
5258:                                                            Vad de svenskspråkiga dövas studier på mel-
5259:            när ämnar Regeringen iordningställa          lanstadiet beträffar, bör man konstatera att det är
5260:         nämnda område för Dövskolans frilufts-          fråga om en mycket liten grupp. Eftersom endast
5261:         och idrottsbehov, samt                          2-3 elever utdimitteras med ca två års melian-
5262:            när ämnar Regeringen iordningställa          rum från Dövskolan i Borgå, bör deras fortsatta
5263:         byggnaderna på området så, att ända-            utbildning planeras mycket individuelit. Dövsko-
5264:         målsenliga inkvarterings- och elevhems-         lan har en viktig uppgift som stöd vid fortsatta
5265:         utrymmen finns?                                 studier men enligt undervisningsministeriets
5266:                                                         uppfattning kan dessa studier anordnas inom
5267:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ramen för de utrymmen som sanerats för skolan
5268: framföra följande:                                      samt de ringa ekonomiska tiliäggsresurser som
5269:                                                         står tili förfogande. Fastän tanken om ett svensk-
5270:    Dövskolan i Borgå fungerar i kvarter nr 46 i         språkigt aktivitetscenttum i och för sig tili sina
5271: Borgå stad. Kvarteret omfattar 11 106 m 2 och           delar är berättigad, bör man dock konstatera att
5272: flera tomter hör tili det. Med anledning av             man på inget sätt kunnat påvisa verksamhetens
5273: byggnadsstyrelsens brev där det föreslås att tom-       omfattning och således inte helier det att alla de
5274: terna 3 och 6 bör användas för andra ändamål,           byggnader som befinner sig på skolans område
5275: har skolstytelsen avgivit sitt utlåtande, (Skolsty-     och som disponeras av skolan är erforderliga för
5276: relsens brev nr 133/SKS 389/419 1983) där det           detta ändamål. Med tanke på skolans undervis-
5277: konstateras att skolans tomtområde enligt norm-         ningsverksamhet är de nyligen sanerade utrym-
5278: värde borde vara 15 460 m 2 • Således är det            mena tiliräckliga.
5279: nutida området relativt litet och det är inte              Man har planerat att de utrymmen som inte
5280: möjligt att från det avskilja tomterna 3 och 6 som      sanerats, dvs. det gamla elevhemmet (699 m 2)
5281: har använts för friluftsområde och idrottsplan          och rektorsbostaden (297 m 2) uthyrs tili Borgå
5282: och lekplats. Skolstyrelsen har övetygande påvisat      hemslöjdsskola. Man har planer på att Borgå stad
5283: att Dövskolan i Borgå även i framtiden kommer           och Borgå landskommun tilisammans skall upp-
5284: att behöva hela det område som den nu har tili          rätthålia denna skola. Skolstyrelsen har med
5285: sitt förfogande. Således föreligger det inte risk att   kommunerna ingått ett preliminärt avtal om
5286: tomterna 3 och 6 avskiljs från skolans område.          uthyrningen. Uthyrningstiden för elevhemmet är
5287: Man kan anse att det tomtområde som hör tili            20 år och för rektorsbostaden 5 år. De kommuner
5288: Dövskolan i Borgå inte kommer att spjälkas upp.         som upprätthålier hemslöjdsskolan kommer möj-
5289:    Vad iordningställandet av tomterna 3 och 6 för       ligen att även ansvara för saneringen av bygg-
5290: skolans behov av friluftsområde och idrottsplan         naderna.
5291: beträffar, bör man konstatera att Nylands dis-             På basen av det ovan anförda bör man konsta-
5292: triktsbyggnadskontor ansvarar för detta arbete.         tera att man inte framfört sådan utredning om
5293: Kontoret borde inom ramen för direktionens              utvecklandet av Dövskolan i Borgå tili ett resurs-
5294:                                       1985 vp. -    KK n:o 27                                      7
5295: 
5296: centrum för de svenskspråkiga döva, varav det       stälining tili de utrymmen som är erforderliga.
5297: skulle framgå att de osanerade fastigheter som      Det är uppenbart att rektorsbostaden som man
5298: befinner sig på skolans område skulie vara erfor-   har planerat hyra ut, mycket väi skulie motsvara
5299: derliga för skolan.                                 de behov som det eventuelia centret kommer att
5300:   1 främsta rummet borde man utreda hur stort       ha. Således bör man senare överväga om den bör
5301: centret möjligen blir och hur aktiv dess verksam-   stälias tili centrets förfogande.
5302: het kommer att bli, innan det är möjligt att ta
5303: 
5304:     Helsingfors den 27 mars 1985
5305: 
5306:                                                            Undervisningsminister Kaarina Suonz'o
5307:                                                  1985 vp.
5308: 
5309: Kirjallinen kysymys n:o 28
5310: 
5311: 
5312: 
5313: 
5314:                                     Elo: Tuen lisäämisestä yksityisille keksijöille
5315: 
5316: 
5317:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5318: 
5319:     Lähivuosina uusi tekniikka mullistaa telekom-          Sopimusten laaja sitovuus ja kovuus on aiheut-
5320: munikaation, tietokoneet, elektroniikan, ke-            tanut sen, että useat keksijät eivät ole katsoneet
5321: mian, lääketieteen, materiaalit, pankit, vakuu-         voivansa suostua tuen ankariin ehtoihin ja ovat
5322: tusyhtiöt, maatalouden, palvelut ja niin edel-          näin jääneet ilman tukea.
5323: leen.                                                      Keksintösäätiön sopimusten ensimmäinen py-
5324:     Uusi teknologia tulee tarjoamaan lähes rajatto-     kälä, jossa todetaan sopimuksen kohde, on useas-
5325: masti uusia tuoteinnovaatioita ja sovellutusmah-        ti varsin laaja ja kattava. Sillä ei sidota ainoastaan
5326: dollisuuksia, joita jo kypsillä toimialoilla ja van-    keksijän sopimuksen tekohetkellä omistamia tai
5327: henevilla tuotteilla kilpailevien yritysten on vai-     kehitteillä olevia keksintöjä, vaan säännönmukai-
5328: kea hyödyntää.                                          sesti kaikki keksijän tulevaisuudessa samalla tai
5329:     Perinteinen teollisuutemme joutuu yhä ah-           sitä sivuavalla alalla tekemät uudet keksinnöt,
5330: taammalle kustannuspaineiden ja kehitysmaista           sovellutukset tai parannukset tulevat myös sopi-
5331: tulevan kilpailun kanssa. Siksi hyvinvointimme          muksen piiriin. Mikäli säätiön antamalla tukira-
5332: on perustuttava uuteen, luovaan ajatteluun, jota        halla kustannetaan prototyypin tai koekappaleen
5333: huippuosaamisen ja -tekniikan yritykset menes-          tekeminen, Keksintösäätiö pidättää itsellään oi-
5334: tyksellä harjoittavat.                                  keuden yhteisomistukseen sekä niiden käyttöoi-
5335:     Suomen menestys maailman markkinoilla pe-           keuden kaikissa tapauksissa. Keksijän käyttöoi-
5336: rustuu omaperäisiin tuotteisiin. Tässä tarvitsem-       keudesta sopimuksissa ei mainita mitään.
5337: me myös yksityisiä keksijöitä, joiden panos tässä          Keksintösäätiön tulkinnan mukaan tukiraha ei
5338: työssä on merkittävä. Keran tutkimuksen mu-             ole lainaa. Tästä johtuen Keksintösäätiö ei anna
5339: kaan noin 40 prosenttia tuotantoon johtaneista          vuosittain korkotodistuksia koron määristä, jotka
5340: tuoteideoista tulee yksityisiltä keksijöiltä. Kuiten-   kohdistuvat kyseiseen vuoteen. Edelleen useissa
5341: kaan tämän sektorin saama tuki ei vastaa em.            tapauksissa Keksintösäätiö maksaa myöntämäl-
5342: tulosten painoarvoa, vaan valtion tuki, joka on         lään tukirahalla keksijän kuluja suoraan esim.
5343: käytännössä kanavoitu Keksintösäätiön kautta,           patenttitoimistoille saaden kuitit itselleen ja kiel-
5344: on vaatimattomat 3-4 milj. markkaa vuosittain.          täytyen luovuttamasta kuitteja keksijälle. Näin
5345: Tarve ja tulokset edellyttävät aivan toista suu-        ollen keksijä ei pysty tekemään verolakien edel-
5346: ruusluokkaa.                                            lyttämiä kirjauksia kirjanpitoansa eikä vähentä-
5347:     Luovat ihmiset on motivoitava keksimään ja          mään mainittuja kuluja omassa verotuksessaan.
5348: keksinnäille on luotava edellytykset tulla kehite-      Keksijä joutuu tilanteeseen, jossa hänen on kir-
5349:  tyiksi hyödyntämiskelpoisiksi. On muistettava,         jattava saamansa tukiraha kyseisen vuoden tulo-
5350:  että keksintötyössä luovan ihmisen ja hyvän            na, mutta hän ei voi vähentää tukirahalla mak-
5351: idean lisäksi tarvitaan usein myös merkittävää          settuja menoja verotuksessaan. Tämä johtaa koh-
5352:  materiaalista panostusta.                              tuunomaan verorasitukseen ja on veroteknisesti
5353:     Vuodesta 1971 toteutettu valtion tuki yksityi-      täysin väärä toimenpide.
5354:  sille keksijöille Keksintösäätiön kautta ei ole           Edellä esitetyn valossa tukirahaa ei missään
5355:  käytännössä onnistunut säätiön tuen ehtojen ko-        tapauksessa ole pidettävä eikä sitä voida pitää
5356:  vuuden ja kalleuden tähden. Nimittäin avustuk-         avustuksena. Näin ollen ainoa oikea tapa on
5357:  sina jaetun tukirahan korko on nykyisin 9,5 %          käsitellä sitä lainana. Keksintösäätiö ei käsittele
5358:  (aiemmin jopa 15 % ). Lisäksi epäselvyyttä aiheu-      myöntämiään tukirahoja lainoina eikä avustuksi-
5359:  tuu tukirahan verotuskohtelusta, jota säätiö ei ole    na. Tällä toimenpiteellä Keksintösäätiö on vuo-
5360:  ajoissa suunnitellut ja tutkinut.                      sien ajan pakottanut keksijät tilanteeseen, jossa
5361: 
5362: 428500222T
5363: 2                                       1985 vp. -     KK n:o 28
5364: 
5365: he ovat vaikeuksissa kirjanpito- ja verolakien         kavaan yritystOlmmtaan Keksintösäätiöllä on
5366: kanssa.                                                mahdollisuus myöntää riskilainaa rajoitetussa
5367:     Erityisen outoon valoon Keksintösäätiön tul-       määrin."
5368: kinta myöntämistään tukirahoista joutuu, kun              Edellä siteeratusta käy selvästi ilmi, että
5369: sitä tarkastellaan kauppa- ja teollisuusministeriön    kauppa- ja teollisuusministeriö on siinä käsityk-
5370: eduskunnalle kahden eri kirjallisen kysymyksen         sessä, että tukirahaa myönnetään Keksintösäätiön
5371: johdosta antamien vastausten valossa.                  avustuksina keksijöille. On selvää, että kauppa-
5372:     Kansanedustajien Terhi Nieminen-Mäkysen,           ja teollisuusministeriön myöntäessä budjettiva-
5373: Pekka Vennamon, Urpo Leppäsen, Anna-Liisa              roistaan Keksintösäätiölle rahaa jaettavaksi keksi-
5374: Jokisen, Toivo Mäkysen, Antero Juntumaan, Heli         jöille, ministeriö on edellyttänyt, että kyseinen
5375: Astalan, Peter Muurmanin, Anneli Kivitien,             tukiraha tulee jakaa keksijöille nimenomaan
5376: Helvi Hyrynkankaan ja Juhani Tuomaalan helmi-          avustuksina. Näin ei kuitenkaan käytännössä ta-
5377: kuun 5 päivänä 1980 tekemään kirjalliseen kysy-        pahdu.
5378: mykseen n:o 27 vastatessaan silloinen kauppa- ja          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5379: teollisuusministeri Ulf Sundqvist toteaa antamas-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5380: saan vastauksessa eduskunnalle 13 päivänä maa-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5381:  liskuuta 1980: "Säätiön tukirahaa myönne-             vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5382: tään avustuksina pääasiassa yksityisille henkilöil-
5383: le. Jos keksijä ryhtyy keksintöön perustuvaan                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5384: yritystoimintaan, Keksintösäätiöllä on mahdolli-              ryhtyä, että yksityisille keksijöille suun-
5385: suus myöntää riskilainaa rajoitetussa määrin. Jos             nattu tuki olisi todella avustusta ja/ tai
5386: hanke epäonnistuu, keksijä ei ole velvollinen                 selkeää lainaa, jotta keksijälle ei jatkossa
5387: maksamaan keksintöön käytettyä tukirahaa takai-               koituisi enempää vahinkoa siitä, että val-
5388: sin Keksintösäätiölle'' .                                     tion tukitoimet ovat käytännön muodoil-
5389:     Kansanedustaja Tauno Valon 13 päivänä tou-                taan ja ehdoiltaan epäselvät, sekä
5390: kokuuta 1980 tekemään kirjalliseen kysymykseen                   aikooko Hallitus jatkossa tukea yksi-
5391: n:o 325 kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sund-              tyistä keksijätoimintaa riittävästi ja hu-
5392:  qvist on vastannut 12 päivänä kesäkuuta 1980                 maanisemmin ehdoin, esim. siten kuin
5393: seuraavasti: ''Säätiön tukirahaa myönnetaan                   yhteiskunnan tukea annetaan muilla luo-
5394: avustuksina pääasiassa yksityisille henkilöille. Al-          van kulttuurin, tieteen ja taiteen aloilla?
5395: 
5396:      Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 198 5
5397: 
5398:                                                Mikko Elo
5399:                                         1985 vp. -- ~ n:o 28                                             3
5400: 
5401: 
5402: 
5403: 
5404:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5405: 
5406:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           osuus on tässä 15 % jääden siten kauaksi esitetys-
5407: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           tä 40 % :sta. Voidaan asettaa kysymyksenalaisek-
5408: olette 15 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn              si, ovatko tämäntapaiset vertailut erilaisten kek-
5409: kirjeenne n:o 142 ohella toimittanut valtioneu-         sintölähteiden välillä ylipäänsä tarpeen ja hyödyl-
5410: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       lisiä, kun kuitenkin yhä uusia innovaatioita tarvi-
5411: sanedustaja Mikko Elon näin kuuluvasta kysy-            taan kaikilta tahoilta ja siinä mielessä keksintö-
5412: myksestä n:o 28:                                        toiminnan tehostaminen niillä kaikilla on yhtä-
5413:                                                         lailla tärkeätä.
5414:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5415:                                                            Voidaan myös todeta, että vuonna 1984 jätet-
5416:         ryhtyä, että yksityisille keksijöille suun-
5417:                                                         tiin patentti- ja rekisterihallitukselle noin 1 800
5418:         nattu tuki olisi todella avustusta ja/ tai
5419:                                                         kotimaista patenttihakemusta. Näistä noin 41 %
5420:         selkeää lainaa, jotta keksijälle ei jatkossa
5421:                                                         oli yksityisten henkilöiden jättämiä ja noin 59 %
5422:         koituisi enempää vahinkoa siitä, että val-
5423:                                                         yritysten. Työsuhdekeksijöitä sisältyy molempiin
5424:         tion tukitoimet ovat käytännön muodoil-
5425:                                                         ryhmiin. On pidettävä selvänä, että yritysten
5426:         taan ja ehdoiltaan epäselvät, sekä
5427:                                                         jättämät hakemukset johtavat suhteellisesti ot-
5428:            aikooko Hallitus jatkossa tukea yksi-        taen huomattavasti useammin tuotannollisiin so-
5429:         tyistä keksijätoimintaa riittävästi ja hu-      vellutuksiin kuin yksityisten henkilöiden jättämät
5430:         maanisemmin ehdoin, esim. siten kuin            hakemukset.
5431:         yhteiskunnan tukea annetaan muilla luo-
5432:         van kulttuurin, tieteen ja taiteen aloilla?         Suomalaisten patentointihalukkuuden puutet-
5433:                                                         ta on totuttu moittimaan eri yhteyksissä. Kuiten-
5434:                                                         kin Suomen osuus ulkomaille myönnetyistä pa-
5435:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           tenteista Yhdysvalloissa on kasvanut vuosina
5436: seuraavaa:                                              1964--1982 Japanin jälkeen nopeimmin. Suo-
5437:    Kysymyksen perusteluissa todetaan, että ''Ke-        men osuus oli vuosina 1964--1966 0,2 % ja
5438: ran tutkimuksen mukaan noin 40 prosenttia               vuosina 1980--1982 0,4 %. Suomi on ainoa
5439: tuotantoon johtaneista tuoteideoista tulee yksi-        OECD-maa, josssa myönnettiin 1980-luvun alus-
5440: tyisiltä keksijöiltä''. Tällaista tutkimusta ei Kehi-   sa sekä kotimaisia että ulkomaisia patentteja
5441: tysaluerahasto Oy ilmoita tuntevansa, joten ky-         enemmän kuin ennen 1970-luvun lamaa.
5442: seessä lienee väärä tulkinta jostakin muusta yh-           Keksintösäätiön työn, joka alkoi vuonna 1971,
5443: tiön ilmoittamasta tiedosta. Sen sijaan voidaan         arviointi on vaikeata, koska Suomessa ei ole
5444: vetää tiettyjä johtopäätöksiä niistä keksinnöistä,      vertailukohtia tälle organisaatiolle. Jos tarkoite-
5445: joille Keksintösäätiö on kymmenenä peräkkäise-          taan, että vain osa rahoituskohteista on johtanut
5446: nä vuotena myöntänyt yhteensä 61 tunnustuspal-          tuotantotoimintaan, ei tämä oikeuta vielä sano-
5447: kintoa. Nämä on valittu yli 300 ehdotuksesta,           maan, että toiminta olisi epäonnistunut. On
5448: jotka on kerätty useista lähteistä. Valinnan perus-     otettava huomioon kaikkeen innovaatiotoimin-
5449: kriteerit ovat olleet keksinnöllisyys ja tuotannon      taan liittyvät riskit. Onhan tunnettua, että yri-
5450: alkaminen. Palkitut keksijät ja keksijäryhmät           tyksen hyvin menestyvä tuote voi seuloutua jopa
5451: jakaantuvat seuraavasti:                                kymmenistä pitkälle kehitetyistä, mutta lopulta
5452:    -- 29 omaan keksintöönsä perustuvaa tuotetta         toteutumattomista ideoista. Riskit ovat vielä suu-
5453:         teollisesti valmistavaa yrittäjää,              remmat yksityisellä keksintösektorilla.
5454:    -- 23 työsuhdekeksijää tai -ryhmää,                     Eräs arviointimenetelmä onnistumiselle olisi
5455:    -- 9 yksityistä, vapaata keksijää.                   sen liikevaihdon ilmoittaminen, mihin tuetut
5456:    Vaikka tähän tulokseen liittyy joukko epävar-        keksinnöt ovat johtaneet hyödyntäjäyrityksissä.
5457: muustekijöitä, se antaa kuvan eri ryhmiin kuulu-        Näitä selvityksiä tehtiin Keksintösäätiössä vuo-
5458: vien keksintöjen jakautuman suuruusluokista.            teen 1981 saakka. Kertynyt liikevaihto oli noin
5459: Aineisto lienee kattavin ja valikoitunein maas-         65 milj. mk, missä oli vuodesta 1980 kasvua
5460: samme saatavilla olevasta. Yksityisten keksijäin        70 %. Useat projektit ovat yrityksissä monipuo-
5461: 4                                       1985 vp. -      KK n:o 28
5462: 
5463: !istuneet ja etääntyneet niin kauas alkuperäisistä       ka tämä on itsestäänselvyys. Keksijöiden toivo-
5464: lähtökohdistaan, että keksintöhankkeiden me-             taan näitä käyttävän, jotta saataisiin kokemuksia
5465:  nestystä yksiselitteisesti kuvaavia lukuja ei pit-      ja jotta laitteet ja menetelmät voitaisiin kehittää
5466:  kään jatkuneessa tuotantotoiminnassa saada. Yk-         tulevien käyttäjien toiveiden mukaisiksi.
5467: sittäiset havainnot antavat kyllä aiheen otaksua,           Sopimuksia arvosteltaessa on otettava huo-
5468: että kasvu vuoden 1981 jälkeenkin on ollut               mioon myös, että keksijät voivat saada säätiöltä
5469: nopeata.                                                ilmaisia palveluita: esiselvitykset, prototyyppipa-
5470:    Keksintösäätiön ja muiden Pohjoismaiden vas-          jan palvelut, keksinnön markkinointi tuotanto-
5471: taavien organisaatioiden toiminta ja työn tulokset      laitoksille ja sopimustekninen apu.
5472: ovat monilta osin samankaltaisia. Näiden organi-            Kysyjä antaa ymmärtää, että epäselvyyttä ai-
5473: saatioiden toiminnan onnistumisen puolesta pu-           heutuisi tukirahan verotuskohtelusta, jota Kek-
5474: huu mm. se, että ne kaikki ovat saaneet asian-          sintösäätiö ei ole ajoissa suunnitellut ja tutkinut.
5475: omaisil~a rahoittajilta käytännössä enenevästi voi-     Niissä tapauksissa, jotka kokonaisuudessaan ovat
5476: mavaroJa.                                               tulleet säätiön tietoon, veroviranomaiset ovat
5477:    Kysymyksessä on pidetty tuen ehtoja ankarina          noudattaneet verotuksessa yleisesti sovellettavia
5478: ja oltu sitä mieltä, että useat keksijät eivät ole       periaatteita, eikä säätiössä suoritetulla suunnitte-
5479: katsoneet voivansa niihin suostua. Keksintösääti-       lulla ja tutkimuksella olisi ollut tai ole vaikutusta
5480: öllä ei ole tarkkaa kuvaa siitä, kuinka moni            viranomaisten menettelyyn. Niistä harvoista vai-
5481: keksijä on jättänyt hakematta tukea siitä syystä,       keuksista, joista on saatu tietoa, on selvitty
5482: että on luullut ehtoja ankariksi.                       esittämällä verolautakunnalle selvitys kaikista tu-
5483:    Asiaa voidaan ehkä selvittää tarkastelemalla         kirahan maksuun liittyvistä seikoista. Säätiö on
5484: niitä tapauksia, joissa tukirahaa on myönnetty,         antanut mahdollisuuksiensa mukaan myös vero-
5485: mutta joissa se on peruuntunut siitä syystä, että        tukseen liittyviä ohjeita.
5486: keksijä ei ole allekirjoittanut sopimusta. Keksin-          Keksintösäätiön käsityksen mukaan, johon
5487: tösäätiössä on selvitetty näitä tapauksia aikavälillä   myös kauppa- ja teollisuusministeriö yhtyy, tuki-
5488: 1978-1984 seuraavin tuloksin:                           raha on avustuksen luontoista rahaa, joka on sen
5489:    Tänä aikana myönnettiin noin 250 uuteen              saajan, keksijän veronalaista tuloa, milloin hän
5490: hankkeeseen kaikkiaan 8 800 000 mk ja noin 170          saa sen välittömästi käyttöönsä. Käytännössä siitä
5491: hanketta sai jatkorahoitusta yhteensä 5 600 000         ei kuitenkaan muodostu keksijälle verotettavaa
5492: mk. Keksijöitä, jotka kieltäytyivät rahan vastaan-       tuloa, koska tukiraha myönnetään tiettyjen vero-
5493: ottamisesta ilmeisesti sopimusehtojen vuoksi, oli 4     tuksessa vähennyskelpoisten kulujen kattamisek-
5494: eli 1,6 % uusista kohteista. Näille hyväksytty          si. Keksijällä on käytettävissään kulutositteet ra-
5495: rahamäärä oli yhteensä 72 000 mk eli 0,8 %              han käytöstä.
5496: uusille kohteille hyväksytystä rahasta ja 0, 5 %            Milloin säätiö myöntää tukirahaa, mutta mak-
5497: kaikesta myönnetystä rahasta. Niitä, jotka kiel-        saa välittömästi itse vastaavan määrän keksintöön
5498: täytyivät siitä syystä, että pitivät tukea liian        liittyviä kuluja, esimerkiksi patenttitoimiston las-
5499: pienenä, oli 8 eli 3,2 % uusista- ko. rahamäärä         kun, keksijälle ei realisoidu verotettavaa tuloa.
5500: oli yhteensä 91 000 mk eli 1 % uusien kohteiden         Keksijät eivät ole käytännössä ilmoittaneet tuki-
5501: saamasta rahasta ja 0,6 % kaikesta myönnetystä          rahaa tältä osin veroilmoituksessaan tulokseen.
5502: rahasta. Tarkastelu ei tue sitä käsitystä, että useat   Jos keksijä kuitenkin ilmoittaa tukirahan tulok-
5503: keksijät olisivat jääneet ilman tukea sen vuoksi,       seen, säätiö antaa pyydettäessä veroviranomaisia
5504: että olisivat pitäneet ehtoja ankarina.                 varten selvityksen tukirahan käytöstä. Tositteet
5505:    Kysymyksessä viitataan rahoitussopimuksen            sinänsä kuuluvat tällöin kuitenkin säätiön omaan
5506: ehtojen ensimmäiseen pykälään ja väitetään eh-          kirjanpitoon eikä niitä alkuperäisinä voida luo-
5507: toja keksijää sitoviksi. Pykälän lopussa sopimus-       vuttaa keksijälle. Tässä asiassa ei säätiön tietoon
5508: kohdetta määriteltäessä sanotaan '' ... sekä edellä     ole tullut ongelmia yhtä tapausta lukuun otta-
5509: mainittuihin liittyviä lisäkeksintöjä, muutoksia ja     matta. Viitatussa ongelmatapauksessa ao. keksijä
5510: parannuksia''. Tämä lisäys turvaa säätiön oikeu-        ei kuitenkaan ole selvittänyt säätiölle, miten hän
5511: den myös silloin, kun keksintöä on kehitettävä          on asian verottajalle ilmoittanut, minkä vuoksi
5512: alkuperäisestä ideasta ja ensisuunnitelmista poik-      säätiö ei ole voinut ottaa asiaan lopullista kantaa.
5513: keavaan suuntaan, jotta se tyydyttäisi käyttäjiä.       Asiaa käsitellään parhaillaan Helsingin raastuvan-
5514: Tämä on usein välttämätöntä.                            oikeudessa.
5515:    Sopimuksessa ei ole mainittu keksijän oikeutta          Koska tukiraha ei säätiön käsityksen mukaan
5516: prototyypin tai koekappaleen käyttämiseen, kos-         ole lainaa, ja tähänkin kauppa- ja teollisuusmi-
5517:                                          1985 vp. -        KK n:o 28                                         5
5518: 
5519: nisteriö yhtyy, vaan avustus, joka tosin keksinnön         hanketta tukenut. Saadut tulot käytetään uusien
5520: kaupallisen hyödyntämisen myötä saattaa joissa-            keksintöjen rahoittamiseen.
5521: kin tapauksissa kokonaankin sille laskettavine                Keksintösäätiön ensisijainen rahoitusmuoto on
5522: korkoineen kertyä säätiölle takaisin. Kysymys ei           edellä melko laajalti selvitetty tukiraha keksintö-
5523: kuitenkaan ole lainapääoman ja sille laskettavan           jen kehittämiseksi, patentoimiseksi ja markkinoi-
5524: koron takaisinmaksusta, vaan sopimuksin määrä-             miseksi. Toisena rahamäärältään pienempänä,
5525: tyin perustein säätiölle lankeavasta osuudesta             edellistä täydentävänä rahoitusmuotona on vuo-
5526: keksinnön kaupallisesta hyödyntämisestä kerty-             desta 1978 lähtien myönnetty ns. riskilaina uusil-
5527: vistä tuloista (rojalti ym. ). Korko, josta ns. keksi-     le keksintöään hyödyntäville yrittäjille. Laina on
5528: jäsopimuksessa puhutaan, ei siis ole korkoa laina-         tarkoitettu käyttöpääoman hankkimiseen tuot-
5529: pääomalle, vaan rojaltin tms. laskentaperuste.             teen valmistuksen ja myynnin alkuvaiheessa. Lai-
5530: Korkoprosenttina käytetään Suomen Pankin pe-               na myönnetään ilman turvaavaa vakuutta. Tämä
5531: ruskorkoa - tässä mielessä siis ehto on kohtuulli-         rahoitusmuoto pysyneekin suhteellisen pienenä,
5532: nen.                                                       koska tällä alueella toimii muitakin ja säätiötä
5533:    Keksintösäätiön käsityksen mukaan todistuk-             suurempia rahoittajia.
5534: sen antaminen myönnetylle ja maksetulle tukira-
5535:                                                               Keksintösäätiön tukitoimien käytännön muo-
5536: halle ainoastaan laskentaperusteena huomioon
5537:                                                            doissa ja ehdoissa ei ole sellaisia epäselvyyksiä,
5538: otettavasta korosta ei tule kysymykseen edellä
5539:                                                            että ne olisivat aiheuttaneet vahinkoa, jota joille-
5540: sanotuista syistä.
5541:                                                            kin keksijöille on mahdollisesti koitunut. Kaiken
5542:    On sitä paitsi muistettava, että Keksintösää-
5543:                                                            rahoituksen periaatteena on, että Keksintösäätiö
5544: tiön osuus sanotuista hyödyntämistuloista tulee
5545:                                                            on oikeutettu tuloihin vain, jos projektit edisty-
5546: maksettavaksi ainoastaan, mikäli keksintöä voi-
5547:                                                            vät tuotanto- tai liiketoiminnan asteelle ja täl-
5548: daan lopullisesti kaupallisena tuotteena hyödyn-
5549:                                                            löinkin ehdot ovat kohtuulliset. Rahoitusmuodot
5550: tää. Mikäli keksintö jää kehittelyasteelle, osuutta
5551:                                                            ovat osoittautuneet tarkoituksenmukaisiksi. Niitä
5552: ei kerry eikä korkoa laskentaperusteenakaan käy-
5553:                                                            on myös lisätty ja sopimusehtoihin on ajan
5554: tetä.
5555:                                                            kuluessa tehty muutoksia.
5556:    Vielä on huomattava, että keksijällä itsellään
5557: on kappale keksijäsopimuksesta ja tarvittaessa                Hallitus katsoo, että tukitoimet eivät ole käy-
5558: säätiön selvitys myönnetystä ja maksetusta tukira-         tännön muodoiltaan ja ehdoiltaan epäselvät ja
5559: hasta, joista selvityksistä on laskettavissa keksijän      että keksijöille ei näistä syistä yleensä ole koitu-
5560: potentiaalinen vastuu, so. se määrä, joka tultai-          nut vahinkoa. Jos vahinkoa on syntynyt, syyt
5561: siin ottamaan huomioon säätiön osuutta hyödyn-             perustuvat useimmin täysin muihin seikkoihin,
5562: tämistuloista laskettaessa.                                kuten innovaatiotoiminnan pitkäjänteisyyteen ja
5563:    Kysymyksessä on sanottu kauppa- ja teollisuus-          toiminnan vaatimiin henkilökohtaisiin ominai-
5564: ministeriön katsoneen, että tukiraha tulisi jakaa          suuksiin. Nykyinen tukiraha, joka kuten sanottua
5565: keksijöille nimenomaan avustuksina. Kauppa- ja             on hyvin pitkälle rinnastettavissa ns. puhtaaseen
5566: teollisuusministeriö ei ole koskaan edellyttänyt           avustukseen, on hallituksen mielestä tarkoituk-
5567: tätä. Keksintösäätiön toiminnan alkuajoista läh-           senmukainen tukimuoto, jota on syytä edelleen
5568: tien ministeriö on aina lähtenyt siitä, että tuetus-       ylläpitää, mutta samalla kehittää edelleen. Selke-
5569: ta, onnistuneesta - siis kannattavaan tuotantoon           ään lainaan siirtyminen nykyisestä riskilainasta
5570: johtaneesta - keksinnöstä tulee maksaa sovittu             olisi keksijöiden kannalta kehitystä huonompaan
5571: korvaus säätiölle. Keksintösäätiön tukirahan val-          suuntaan. Keksintösäätiön toimintaa seuraa
5572: litsevat ehdot olivat ensimmäisinä vuosina seu-            kauppa- ja teollisuusministeriö säätiön hallituk-
5573: raavat: Keksintösäätiö oli oikeutettu 20 %-                sessa olevan edustajansa välityksellä sekä säätiön
5574: 40 % :iin (keksijä 60 %-80 % :iin) tuetusta                kauppa- ja teollisuusministeriölle vuosittain anta-
5575: keksinnöstä kolmannelta saatavista rojalti- tai            man raportoinnin kautta.
5576: vastaavista tuloista 8-15 vuoden aikana ja jos                Keksintösäätiön saamaa valtionapua on voitu
5577: kyseessä oli keksijän oma tuotantotoiminta, sää-           lisätä, mutta tarve on myös kasvanut. Sama
5578: tiö sai 2 %-3 % liikevaihdosta. Eräiden välivai-           toteamus pätee koko innovaatiokenttään kohdis-
5579: heiden jälkeen tultiin vuoden 1982 alussa nykyi-           tuvaan valtion tukitoimintaan. Keksintösäätiön
5580: seen käytäntöön, jossa säätiön vastaavat osuudet           valtionapu kasvoi vuodesta 1984 vuoteen 1985
5581: ovat 40 % ja 4 %, mutta joissa säätiön tulojen             noin 20 % ja hallitus pyrkii ylläpitämään vähin-
5582: yläraja riippuu siitä rahamäärästä, jolla se on            tään saman kasvun ensi vuonna.
5583: 
5584:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1985
5585: 
5586:                                                          Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
5587: 6                                      1985 vp. -- KJ( n:o 28
5588: 
5589: 
5590: 
5591: 
5592:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
5593: 
5594:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Fastän ett antal osäkra faktorer ingår i detta
5595: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         resultat, ger det dock en bild av storleksklassen i
5596: 142 av den 15 februari 1985 tili vederbörande          fråga om uppfinningarnas fördelning på de olika
5597: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     gruppernao Materialet torde vara det mest täck-
5598: av riksdagsman Mikko Elo undertecknade spörs-          ande och utvalda av det som finns tillgängligt i
5599: mål nr 28:                                             vårt lando De enskilda uppfinnarnas andel är här
5600:                                                        15 % , således långt ifrån 40 % , som angivits i
5601:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        spörsmåleto Det kan ifrågasättas om dylika jäm-
5602:        för att stödet tili uppfinnare verkligen        förelser över huvud är nödvändiga och av någon
5603:        skall vara ett understöd och/ eller ett klart   nytta, då likväl allt flera nya innovationer behövs
5604:        lån, så att uppfinnare i fortsättningen         från alla håll och en intensifierad uppfinnings-
5605:        inte blir mera lidande av att de praktiska      verksamhet i det hänseendet är lika viktig bland
5606:        formerna och villkoren för stödåtgärderna       alla gruppero
5607:        från statens sida är oklara, samt
5608:                                                           Det kan även konstateras att patent- och
5609:           ämnar Regeringen i fortsättningen
5610:                                                        registerstyrelsen år 1984 emottog ca 1 800 in-
5611:        stödja den privata uppfinningsverksam-
5612:                                                        hemska patentansökningaro Av dessa inlämnades
5613:        heten tillräckligt och på humanare vill-
5614:                                                        41 % av enskilda personer och ca 59 % av
5615:        kor, t.exo på samma sätt som samhället
5616:                                                        företago Uppfinnare i arbetsförhållande ingick i
5617:        stöder andra områden av den skapande
5618:        kulturen, vetenskapen och konsten?              vardera gruppeno Det bör anses klart att före-
5619:                                                        tagens ansökningar leder tili produktiva tillämp-
5620:                                                        ningar relativt sett avsevärt mycket oftare än de
5621:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ansökningar som inlämnats av enskilda personer    0
5622: 
5623: 
5624: 
5625: 
5626: anföra följande:
5627:                                                           Mao har vaot sig vid att kritisera den bristande
5628:    I motiveringen för spörsmålet konstateras att       patenteringsbenägenheten i Finland i olika sam-
5629: en undersökning som företagits av Utvecklings-         manhango Finlands andel av de patent som
5630: områdesfonden Ab visar att ca 40 % av de               beviljats utomlands har dock näst efter Japan
5631: produktideer som lett tili produktion kommer           ökat snabbast under åren 1964--1982 i Förenta
5632: från enskilda uppfinnareo Utvecklingsområdes-          Statemao Finlands andel var under åren 1964--
5633: fonden Ab meddelar att den inte känner tili en         1966 0,2 % och under åren 1980--1982 0,4 %0
5634: sådan undersökning Det torde således vara fråga
5635:                     0
5636:                                                        Finland är det enda OECD-land där man i
5637: om en felaktig tolkning av någon annan uppgift         början av 1980-talet beviljade flera såväl inhems-
5638: som meddelats från bolagets sidao Däremot kan          ka som utländska patent än före 1970-talets
5639: man dra vissa slutsatser med ledning av de             stagnationo
5640: uppfinningar som under tio år i följd beviljats
5641: hederspris, sammanlagt 61. Dessa har valts ut             Det är svårt att bedöma Uppfinningsstiftelsens
5642: bland mera än 300 förslag, som samlats genom           arbete, som inleddes år 1971, eftersom Finland
5643: flera källoro Grundkriterierna vid valet har varit     inte har jämförelsepunkter för denna organisa-
5644: uppfinningarnas uppfinningshöjd och den på-            tiono Om det avses att endast en del av finansie-
5645: började produktioneno De premierade uppfin-            ringsobjekten har lett tili produktionsverksam-
5646: narna och uppfinnargrupperna fördelas på föl-          het, berättigar detta inte ännu någon att säga att
5647: jande sätt:                                            verksamheten skulle ha misslyckatso Alla risker
5648:                                                        som är förknippade med innovationsverksamhet
5649:       29 företagare, som tillverkar en produkt         bör beaktaso Det är ju känt att ett företag kan
5650:       industriellt enligt egen uppfinning,             ploeka fram en mycket framgångsrik produkt
5651:        23 uppfinnare eller uppfinnargrupper            bland tooomo tiotals långt utvecklade men tili slut
5652:       arbetsförhållande,                               orealiserbara ideero Riskerna är ännu större inom
5653:       9 enskilda, fria uppfinnareo                     den enskilda uppfinningssektorno
5654:                                         1985 vp. -     KK n:o 28                                           7
5655: 
5656:    En metod att bedöma om en produkt är lyckad             I spörsmålet hänvisas till den första paragrafen
5657: är att man skulle uppge den omsättning som de          i finansieringsavtalets villkor och påstås att villko-
5658: understödda uppfinningarna har lett tili inom de       ren binder uppfinnaren. I slutet av paragrafen,
5659: företag som utnyttjat uppfinningarna. Sådana           där avtalsobjektet definieras, talas det om
5660: utredningar gjordes inom Uppfinningsstiftelsen         tilläggsuppfinningar, ändringar och förbättringar
5661: ända tili år 1981. Omsättningen var ca 65 milj.        som ansluter sig till de tidigare nämnda. Detta
5662: mark. Flera projekt har gjorts mångsidigare inom       tillägg säkerställer stiftelsens rätt även då en
5663: företagen och fjärmats så långt från sina ur-          uppfinning måste utvecklas i en riktning som
5664: sprungliga utgångspunkter att man i sådan pro-         avviker från den ursprungliga iden och den första
5665: duktionsverksamhet som fortgått länge inte kan         planen för att den skall tillfredsställa användar-
5666: få fram siffror som entydigt anger viiken fram-        na. Detta är ofta nödvändigt.
5667: gång uppfinningsprojekten haft. Enskilda obser-            I avtalet har inte nämnts något om uppfinna-
5668: vationer ger visserligen anledning att anta att        rens rätt att använda prototypen eller provex-
5669: tillväxten varit snabb även efter år 1981.             emplaret, eftersom detta är en självklarhet. Det
5670:     Verksamheten och arbetsresultaten inom Upp-        är önskvärt att uppfinnarna använder dessa för
5671: finningsstiftelsen och motsvarande organisationer      att man skall få erfarenheter och för att anord-
5672: i de övriga nordiska länderna är likartade på          ningarna och metoderna skall kunna utvecklas i
5673: många punkter. Att dessa organisationers verk-         enlighet med användarnas önskemål.
5674: samhet varit lyckad framgår bl.a. av att de alla i         Den som kritiserar avtalen bör även beakta att
5675: praktiken fått allt större resurser av vederbörande    uppfinnarna kan få gratis service av stiftelsen:
5676: finansiärer.                                           förutredningar, service under prototypstiden,
5677:                                                        marknadsföring av uppfinningen till produk-
5678:     I spörsmålet har det anförts att villkoren för
5679:                                                        tionsinrättningar och avtalsteknisk hjälp.
5680: stödet är stränga och vidare att många uppfinna-
5681:                                                            Spörsmålsställaren låter förstå att oklarhet
5682: re inte har ansett sig kunna acceptera dem.
5683:                                                        skulle uppstå i fråga om den skattemässiga be-
5684: Uppfinningsstiftelsen har ingen klar bild av hur
5685:                                                        handlingen av stödpenningen och att Uppfin-
5686: många uppfinnare som låtit bli att ansöka om
5687:                                                        ningsstiftelsen inte skulle ha planerat och under-
5688: stöd av den orsaken att de trott att villkoren är
5689:                                                        sökt denna sak i tid. I de fall som i sin helhet
5690: stränga.                                               kommit till stiftelsens kännedom har skattemyn-
5691:     Saken kan kanske utredas genom att man             digheterna följt de principer som allmänt tilläm-
5692:  granskar de fall i vilka stödpenning har beviljats,   pas i beskattningen. Planering och undersökning
5693:  men återkallats av den orsaken att uppfinnaren        från stiftelsens sida skulle inte ha påverkat eller
5694:  inte har undertecknat avtalet. Uppfinningsstiftel-    påverkar inte myndigheternas förfarande. De få
5695: sen har utrett dessa fall under tiden 1978-1984        svårigheter som kommit till stiftelsens kännedom
5696:  med följande resultat:                                har övervunnits genom en utredning till skatte-
5697:     Under denna tid beviljades inalles 8 800 000       nämnden över alla omständigheter som är
5698:  mk för ca 250 nya projekt och ca 170 projekt fick     förknippade med betalningen av stödpenningen.
5699: fortsatt finansiering tili ett belopp av samman-       Stiftelsen har i mån av möjlighet även givit
5700:  lagt 5 600 000 mk. Antalet uppfinnare som             anvisningar som gäller beskattningen.
5701:  vägrade att ta emot pengar, sannolikt på grund            Enligt Uppfinningsstiftelsens åsikt, som även
5702:  av avtalsvillkoren, var 4, dvs. 1,6 % av de nya       omfattas av handels- och industriministeriet, är
5703:  objekten. Det godkända penningbeloppet för            stödpenningen en penning av understödsnatur,
5704:  dessa var sammanlagt 72 000 mk, dvs. 0,8 % av         som är skattepliktig inkomst för mottagaren, dvs.
5705:  de pengar som godkänts för nya objekt och             uppfinnaren, då den ställs direkt tili hans dispo-
5706:  0,5 % av de beviljade pengarna totalt. De som         sition. I praktiken blir stödpenningen dock ingen
5707:  vägrade av den orsaken att de ansåg stödet vara       beskattningsbar inkomst för uppfinnaren, efter-
5708:  för litet var 8 till antalet, dvs. 3,2 % av de nya    som den beviljas för att täcka vissa utgifter som
5709:  - penningbeloppet i fråga var sammanlagt              är avdragsgilla i beskattningen. Av uppfinnarens
5710:  91 000 mk, dvs. 1 % av de pengar som gick till        egoa verifikat framgår hur pengarna använts.
5711:  nya objekt och 0,6 % av alla beviljade penning-           Om stiftelsen beviljar stödpenning men själv
5712:  medel. Granskningen stöder inte den uppfatt-          direkt betalar ett motsvarande belopp i utgifter
5713:  ningen att många uppfinnare skulle ha blivit          som hänför sig till uppfinningen, t.ex. patentby-
5714:  utan stöd på grund av att de ansett villkoren vara    råns räkning, uppstår reellt sett ingen beskatt-
5715:  stränga.                                              ningsbar inkomst för uppfinnaren. Uppfinnarna
5716: 8                                        1985 vp. -- RJC n:o 28
5717: 
5718: har i praktiken inte uppgivit stödpenningen som          de tilldelas uppfinnarna uttryckligen som under-
5719: inkomst i sin skattedeklaration till denna del.          stöd. Handels- och industriministeriet har aldrig
5720: Om en uppfinnare dock uppger stödpenningen               förutsatt detta. Från och med begynnelseskedet
5721: som inkomst, lämnar stiftelsen på begäran en             av Uppfinningsstiftelsens verksamhet har minis-
5722: utredning över stödpenningens användning för             teriet alltid utgått från att för en stödd, lyckad
5723: skattemyndigheterna. Verifikaten hör dock här-           uppfinning -- dvs. en sådan som lett till en
5724: vid till stiftelsens egen bokföring och uppfinna-        lönsam produktion -- skall erläggas en avtalad
5725: ren kan inte få dem i original. I detta avseende         ersättning till stiftelsen. De rådande villkoren för
5726: har stiftelsen inte heller fått kännedom om              Uppfinningsstiftelsens stödpenning var under de
5727: problem med undantag av ett fall. I det fall som         första åren följande: Uppfinningsstiftelsen hade
5728: spörsmålsställaren hänvisar till har uppfinnaren i       rätt till 20--40 % (uppfinnaren 60--80 o/o) av
5729: fråga dock inte klarlagt för stiftelsen på vilket sätt   de royalties eller motsvarande inkomster som
5730: han uppgivit saken för beskattaren. Av denna             erhölls genom den stödda uppfinningen av tredje
5731: orsak har stiftelsen inte kunnat ta slutlig ställning    part under 8--15 år. Om det var fråga om
5732: till ärendet. Ärendet behandlas som bäst i Hel-          uppfinnarens egen produktionsverksamhet, fick
5733: singfors rådstuvurätt.                                   stiftelsen 2--3 % av omsättningen. Efter vissa
5734:     Stödpenningen är enligt stiftelsens uppfatt-         mellanskeden kom man i början av år 1982 till
5735: ning inte ett lån, och även denna tanke omfattas         nuvarande praxis. Enligt den är stiftelsens mot-
5736: av handels- och industriministeriet, utan att            svarande andelar 40 % och 4 % , men i dessa är
5737: understöd, som visserligen genom det kommersi-           den övre gränsen för stiftelsens inkomster be-
5738: ella utnyttjandet av uppfinningen i vissa fall i sin     roende av det penningbelopp med vilket den
5739: helhet jämte den ränta som räknas på det kan             stött projektet. Inkomsterna används till finansie-
5740: komma tillbaka till stiftelsen. Det är dock inte         ring av nya uppfinningar.
5741: fråga om återbetalning av ett lånekapital och               U ppfinningsstiftelsens primära finansierings-
5742: ränta på detta, utan om en andel, som på                 form är, såsom ovan anförts på ett rätt omfattan-
5743: grunder som bestämts i avtal tillfaller stiftelsen       de sätt, en stödpenning för utvecklande patente-
5744: av de inkomster (royalty osv.) som inflyter av det       ring och marknadsföring av uppfinningar. En
5745: kommersiella utnyttjandet av uppfinningen. Den           annan, till sitt penningbelopp mindre finansie-
5746: ränta som omtalas i det s.k. uppfinnaravtalet är         ringsform, som kompletterar den förra, är ett
5747: således inte ränta på ett lånekapital, uran beräk-       från och med år 1978 beviljat s.k. risklån, som
5748: ningsgrund för royalty e.a.dyl. Som ränteprocent         ges nya företagare som utnyttjar sin uppfinning.
5749: används Finlands Banks grundränta -- i detta             Lånet är avsett för anskaffning av grundkapital i
5750: hänseende är villkoret således skäligt.                  begynnelseskedet av en produkts tillverkning och
5751:     Enligt Uppfinningsstiftelsens åsikt kan man av       försäljning. Lånet beviljas utan betryggande sä-
5752: ovan anförda skäl inte ge ett intyg över en ränta        kerhet. Denna finansieringsform torde hållas i
5753: som beaktats enbart som beräkningsgrund för en           relativt liten skala, eftersom även andra finansiä-
5754: beviljad och utbetald stödpenning.                       rer, som dessutom är större än stiftelsen, verkar
5755:     Dessutom bör man komma ihåg att Uppfin-              på detta område.
5756: ningsstiftelsens andel av nämnda inkomster av               I de praktiska formerna och villkoren för
5757: utnyttjandet skall betalas endast om uppfin-             Uppfinningsstiftelsens stödåtgärder finns inga så-
5758: ningen kan utnyttjas slutgiltigt som kommersiell         dana oklarheter att de skulle ha förorsakat en
5759: produkt. Om uppfinningen stannar på utveck-              sådan skada som eventuellt drabbat några upp-
5760: lingsstadiet, uppstår ingen andel. Då används            finnare. Principen för all finansiering är att
5761: räntan inte heller som beräkningsgrund.                  Uppfinningsstiftelsen har rätt till inkomster en-
5762:     Det bör vidare observeras att uppfinnaren själv      dast om projekten framskrider till produktions-
5763: har ett exemplar av uppfinningsavtalet och vid           eller affärsverksamhetsstadiet, och även i detta
5764: behov stiftelsens utredning över beviljad och            fall är villkoren skäliga. Finansieringsformerna
5765: utbetald stödpenning. På basis av dessa utred-           har visat sig vara ändamålsenliga. De har även
5766: ningar kan man räkna ut uppfinnarens potentiel-          utökats och ändringar har med tiden gjorts i
5767: la ansvar, dvs. det belopp som skulle komma att          avtalsvillkoren.
5768: beaktas vid uträkningen av stiftelsens andel av             Regeringen anser att stödåtgärderna inte är
5769: inkomsterna av uppfinningens utnyttjande.                oklara till sina praktiska former och villkor och
5770:     I spörsmålet har det sagts att handels- och          att dessa i allmänhet inte har vållat uppfinnarna
5771: industriministeriet ansett att stödpenningen bor-        skada. Om en skada uppkommit, beror den
5772:                                      1985 vp. -     KK n:o 28                                        9
5773: 
5774: oftast på helt andra omständigheter, t.ex. inno-    riministeriet genom dess representant i stiftelsens
5775: vationsverksamhetens långsiktighet och de per-      styrelse samt genom den rapport som stiftelsen
5776: sonliga egenskaper som verksamheten förutsätter.    årligen lämnar in tili handels- och industriminis-
5777: Den nuvarande stödpenningen som, såsom sagts,       teriet.
5778: mycket långt kan jämstälias med ett s.k. rent
5779: understöd, är enligt regeringens åsikt en ända-       Statsbidraget tili Uppfinningsstiftelsen har
5780: målsenlig stödform som alltjämt bör upprätthål-     kunnat ökas, men behovet har även vuxit. Sam-
5781: las men samtidigt vidareutvecklas. Övergången       ma konstaterande gäller stödverksamheten på
5782: tili ett klart lån från det nuvarande risklånet     hela innovationsfältet. Statsbidraget tili Uppfin-
5783: skulie från uppfinnarnas synpunkt sett vara en      ningsstiftelsen ökade från år 1984 tili år 1985
5784: utveckling i sämre riktning. Uppfinningsstiftel-    med ca 20 % och regeringen strävar tili att
5785: sens verksamhet bevakas av handels- och indust-     upprätthålia minst samma tillväxt nästa år.
5786: 
5787:      Helsingfors den 22 mars 1985
5788: 
5789:                                                    Handels- och industriminister Seppo Lindblom
5790: 
5791: 
5792: 
5793: 
5794: 428500222T
5795:                                                  1985 vp.
5796: 
5797: Kirjallinen kysymys n:o 29
5798: 
5799: 
5800: 
5801: 
5802:                                    Kortesalmi: Jätteiden hyötykäytön lisäämisestä
5803: 
5804: 
5805:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5806: 
5807:   Jätehuoltolain tulkinnat ovat lukuisissa ta-         koitus toimittaa Suomeen. Yhdysvaltain viran-
5808: pauksissa estäneet jätteiden järkevän hyötykäytön      omaiset ovat tulkinneet sikäläiseen lainsäädän-
5809: ja aiheuttaneet kansantaloudellisesti merkittäviä      töön perustuen, että tämäntapainen kuona on
5810: kustannusrasitteita.                                   ongelmajätettä ja haluavat tietää, minne tämän-
5811:                                                        tyyppinen jäte toimitetaan. Ympäristöministeriö
5812: 1. Esimerkki hyötykäytön estymisestä                   vaati Outokumpu Oy:ltä ongelmajätteiden
5813:    a) Elektroniikkateollisuudessa piirilevyjen val-    tuonti-ilmoitusta. Toisaalta maahan tuotava
5814: mistuksen yhteydessä piirilevyjen pinnalta etsa-       raaka-aine tulee aina tullin tietouteen ja yhtiön
5815: taan (syövytetään) kuparia suolahappoliuoksessa.       kirjanpidossa kaikki ostotoiminta näkyy.
5816: Syntynyt jäte on väkevää kuparikloridijätettä,            Tämäntapainen ongelmajätteen käsitteen laa-
5817: joka ei sisällä muita epäpuhtauksia. Syntyvä jäte      jentaminen raaka-aineisiin tuntuu hyvin ihmeel-
5818: oli tarkoitus käyttää seoslannoitetehtaan hivenai-     liseltä. Eihän Outokummulla ole mitään intressiä
5819: neena korvaamaan muualta ostettavaa kupariklo-         tuoda toisten jätteitä maahan eikä etenkään ostaa
5820: ridia. Etsausjäte vastasi laadultaan ja olomuodol-     niitä, jollei niillä ole selvää hyödyntämisarvoa.
5821: taan seoslannoitetehtaaseen syötettävää raaka-         Tässä tapauksessa kuona korvaa malmiraaka-
5822: aine-kuparikloridia.                                   aineen eli vastaa korkealaatuista rikastettua mal-
5823:    Hyötykäyttö estyi, koska ympäristöministeriö        mia.
5824: edellytti, että hyötykäyttävä teollisuuslaitos olisi
5825: hakenut ongelmajätteiden käsittelyluvan ennen          2. Esimerkki viranomaisten tulkintojen byrokra-
5826: kuin se olisi voinut käyttää raaka-ainetta hyödyk-         tisoivasta vaikutuksesta
5827: si. Ongelmajätteiden käsittelyluvan myöntämi-             Jätehuoltolain mukaan jätteiden tuottajan, jo-
5828: nen on tarkoituksenmukaisuusharkintaa. Toisena         ka itse hoitaa jätehuoltonsa, tulee tehdä jäte-
5829: vaihtoehtona ministeriö esitti, että yhtiö tekisi      huoltosuunnitelma. Sisäasiainministeriön päätök-
5830: kuparikloridin käytöstä jätehuoltosuunnitelman.        sen mukaan jätehuoltosuunnitelma on hyväksy-
5831: Kumpikin mekanismi johtaisi siihen, että yhtiö         tettävä läänissä, jos jätettä käsitellään tai aiotaan
5832: ilmoittaisi julkisesti käyttävänsä ongelmajätteitä,    käsitellä kiinteistönhaltijan hallinnassa olevalla
5833: jotka levitetään pelloille lannoitteeksi.              kaatopaikalla tai jätteiden käsittelylaitoksessa
5834:    Hanke kaatui ministeriön tulkintoihin, joiden       taikka jos kiinteistöllä varastoidaan tai aiotaan
5835: mukaan ei puhdasta käyttökelpoista jätettä saatu       varastoida ongelmajätettä yhtäjaksoisesti yhtä
5836: käyttää normaalin vastaavan raaka-aineen korvik-       vuotta pidemmän ajan. Tulkintanäkemyserot
5837: keena. Seurauksena on, että kuparikloridi menee        ovat syntyneet siitä, mitä tarkoitetaan varastoida
5838: tällä hetkellä Suomen Ongelmajäte Oy:n erityis-        ongelmajätettä yhtä vuotta pidemmän ajan. Mi-
5839: kaatopaikalle.                                         nisteriö on omassa ohjekirjassaan tulkinnut tä-
5840:    b) Outokumpu Oy oli tuomassa Yhdysvalloista         män kohdan siten, että aina kun ongelmajätettä
5841: kobolttia sisältävää kuonaa, jonka kobolttipitoi-      varastoidaan, vaikka varastokierto olisi riittävän
5842: suus on monikymmenkertainen malmissa esiinty-          nopea, joudutaan tekemään jätehuoltosuunnitel-
5843: viin kobolttipitoisuuksiin. Kuona oli tarkoitus        ma, joka hyväksytetään läänissä. Tämä tulkinta
5844: käyttää kobolttitehtaan raaka-aineena. Se ostet-       aiheuttaa sen, että lääneihin tulee hyväksyttäväk-
5845: tiin Yhdysvalloista ja hinnoitteluperusteena käy-      si kaikki ne suunnitelmat, joissa ongelmajätteitä
5846: tettiin kuonan sisältämää kobolttimäärää. Kun          syntyy. Ministeriön teettämän arvion mukaan,
5847: Outokumpu oli tuomassa raaka-ainettaan maa-            joka on jätehuollon voimavaratyöryhmän mietin-
5848: han, tuli ympäristöministeriölle Yhdysvaltain          nössä esitetty, läänien käsiteltäväksi tulisi yli
5849: ympäristöviranomaisilta tieto, että kuona on tar-      15 000 jätehuoltosuunnitelmaa. Alkuperäinen
5850: 428500218N
5851: 2                                      1985 vp. -     KK n:o 29
5852: 
5853: tulkinta, että ainoastaan nussa tapauksissa, kun      yhtiö haki ongelmajätteiden käsittelylupaa minis-
5854: on tarkoitus varastoida ongelmajätteitä epämää-       teriön kehotuksesta, se ei kuitenkaan saanut sitä.
5855: räiseksi ajaksi siten, ettei ole varmuutta missä      Analoginen tilanne saattaa syntyä tapauksissa,
5856: jätteet käsitellään, tulisi jätehuoltosuunnitelma     joissa sama yhtiö omistaa kaksi tai useampia
5857: hyväksyttää läänissä. Muissa tapauksissa suunni-      samanlaisia tuotantoyksikköjä eri paikkakunnilla.
5858: telman hyväksyy kunta. Tällainen tulkinta pu-         Jos yhtiö haluaisi suorittaa esimerkiksi liuotti-
5859: dottaisi lääneissä käsiteltävien jätehuoltosuunni-    mien uudistusta tislaamalla jäte ja tislaimen
5860: telmien määrän todennäköisesti alle viiteen sa-       rakentaminen yhdelle tuotantolaitokselle olisi ta-
5861: taan.                                                 loudellisesti ja ympäristönsuojelullisesti edullisin-
5862:    Ts. ministeriö on omalla tulkinnallaan omasta      ta. Viranomainen voi evätä taloudellisesti edulli-
5863: päätöksestään halunnut lisätä läänien työ painei-     simman ratkaisun tarkoituksenmukaisuusharkin-
5864: ta huomattavasti. Suunnitelmat voitaisiin täysin      taan perustuen. Kuitenkin jokaiselle tuotantolai-
5865: asiallisesti ympäristönsuojelun ja valvonnan kan-     tokselle voidaan erikseen rakentaa liuottimien
5866: nalta käsitellä kunnissa, joissa alkukäsittely jo     tislaimet tekemällä jätehuoltosuunnitelmat. Näin
5867: tällä hetkellä tapahtuu. Ts. läänin käsittelystä ei   toimittaessa aiheutetaan suurempi riski ympäris-
5868: saavuteta ympäristönsuojelullisesti mitään etua.      tölle ja toimitaan epätaloudellisemmin. Ts. mi-
5869:                                                       nisteriö suosii tulkinnoilla taloudellisesti epä-
5870: 3. Ongelmajätteiden käsittelyluvan tulkinta           edullisia ratkaisuja. Ongelmajätteiden käsittely-
5871:     "mitä tarkoitetaan omalla toiminnalla"            vastuuhan on kuitenkin aina jätteen tuottajalla
5872:    Teknos-Maalilla on tehdas Helsingissä ja Nur-      eli yhtiön johdolla, ei viranomaisella.
5873: mijärvellä. Helsingissä syntyy maalijätettä, joka        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5874: voitaisiin polttaa Helsingissä. Tähän polttoon        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5875: olisi riittänyt jätehuoltosuunnitelman teko. Tek-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
5876: nos-Maalin Helsingin tehtaat ovat kuitenkin kau-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5877: kolämmön piirissä, joten jätteen poltto ei tämän
5878: takia tule kyseeseen. Teknos olisi halunnut polt-                Tietääkö Hallitus, että jätehuoltolain
5879: taa vastaavat jätteet ja ottaa energian talteen               tulkinnat ovat lukuisissa tapauksissa estä-
5880: Nurmijärven tehtailla. Tällä poltolla olisi korvat-           neet jätteiden järkevän hyötykäytön ja
5881: tu tietty osa ostettavasta raskaasta polttoöljystä.           aiheuttaneet kansantaloudellisesti merkit-
5882: Ministeriö edellytti, että Teknos-Maalit hakee                täviä kustannusrasitteita, ja
5883: tälle poltolle ongelmajätteiden käsittelyluvan ve-               mihin kiireellisiin toimiin Hallitus ai-
5884: doten siihen, että oma toiminta tarkoittaa samal-             koo ryhtyä jätteiden järkevän hyötykäy-
5885: la teollisuustontilla tapahtuvaa toimintaa. Kun               tön esteiden poistamiseksi?
5886: 
5887:      Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1985
5888: 
5889:                                          J. Juhani Kortesalmi
5890:                                           1985 vp. -     KK n:o 29                                           3
5891: 
5892: 
5893: 
5894: 
5895:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
5896: 
5897:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           sausjätettä Tanskaan Superfos A/S -nimiselle
5898: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            yhtiölle käytettäväksi lannoitteiden valmistuk-
5899: olette 15 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn               seen. Superfos A/S:lle on Tanskan lainsäädän-
5900: kirjeenne n:o 143 ohella lähettänyt valtioneuvos-        nön mukaisesti myönnetty lupa kyseisten ongel-
5901: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-        majätteiden tuontiin ja käyttöön. Julkisena käsi-
5902: jennöksen kansanedustaja]. Juhani Kortesalmen            telty asia ei siis ainakaan Tanskassa ole estänyt
5903: kirjallisesta kysymyksestä n:o 29, jossa tiedustel-      kyseisen ongelmaiätteestä valmistetun tuotteen
5904: laan:                                                    markkinointia.
5905:                                                              Kysymyksen perusteluosan kohdassa 1 b mai-
5906:            Tietääkö Hallitus, että jätehuoltolain
5907:                                                          nitaan lain estäneen Outokumpu Oy:tä tuomasta
5908:         tulkinnat ovat lukuisissa tapauksissa estä-
5909:                                                          raskasmetalleja sisältäviä jätteitä. Jätehuoltolain
5910:         neet jätteiden järkevän hyötykäytön ja
5911:                                                          mukaan ongelmajätteiden tuonnista samoin kuin
5912:         aiheuttaneet kansantaloudellisesti merkit-
5913:                                                          viennistä on ilmoitettava ympäristöministeriölle
5914:         täviä kustannusrasitteita, ja
5915:                                                          30 päivää ennen tuontia tai vientiä. Samantapai-
5916:            mihin kiireellisiin toimiin Hallitus ai-      nen valvontamenettely on käytössä myös monessa
5917:         koo ryhtyä jätteiden järkevän hyötykäy-          muussa maassa. Ongelmajätteiden kansainväli-
5918:         tön esteiden poistamiseksi?                      nen kuljetus on eräissä maissa jopa luvanvaraista.
5919:                                                          Useat kansainväliset järjestöt, kuten OECD, ECE
5920:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         ja UNEP, selvittävät parhaillaan mahdollisuuksia
5921: ti seuraavaa:                                            sääntelyn tiukentamiseksi edelleen.
5922:    Jätehuoltolain 2 §:n yleissäännöksen mukaan               Ongelmajätteiden kansainvälisten kuljetusten
5923: jätehuolto on mahdollisuuksien mukaan hoidet-            erityissääntely on tarpeellista muun muassa siksi,
5924: tava siten, että jätteet voidaan käyttää uudelleen       että tulliviranomaisilla ei ole riittäviä edellytyksiä
5925: tai muutoin hyödyksi ja ettei jätteistä aiheudu          tällaisten materiaalivirtojen valvontaan. Säänte-
5926: haittaa ympäristölle. Laki edellyttää siis hyöty-        lyn tarkoituksena ei ole estää asianmukaista jät-
5927: käytön ja ympäristönsuojelun samanaikaista huo-          teiden hyötykäyttöä, vaan yhteisesti hyväksytyin
5928: mioon ottamista.                                         menettelytavoin ohjata ongelmajätteet asianmu-
5929:    Kysymyksen perusteluosan kohdassa 1 a maini-          kaiseen käsittelyyn. Kysymyksessä tarkoitetussa
5930: taan tapaus, jossa jätehuoltolain sanotaan estä-         tapauksessakaan jätehuoltolain tuonti-ilmoitus-
5931: neen jätteiden hyötykäytön toteutumista. Etsaus-         menettely ei ole estänyt eikä estä jätteiden tuon-
5932: jätteen toimittaminen hyödynnettäväksi olisi es-         tia.
5933: tynyt siksi, että jätettä vastaanottavan yrityksen          Jätteiden hyödyntämistä koskevien seikkojen
5934: olisi tullut esittää hyväksyttäväksi tarkistettu jäte-   lisäksi kysymyksen perusteluosan kohdassa 2 on
5935: huoltosuunnitelma muutettavasta toiminnasta.             puututtu yritysten jätehuoltosuunnitelmien hy-
5936: Tähän yritys ei ollut halukas, vaikka edellytykset       väksymismenettelyyn, jonka sanotaan olevan esi-
5937: tarkistetun suunnitelman hyväksymiselle toden-           merkki viranomaisten tulkintojen byrokratisoivas-
5938: näköisesti olivat olemassa. Suunnitelman avulla          ta vaikutuksesta. Jätehuoltolain 21 §:n mukaan
5939: jätehuoltoa valvovat viranomaiset olisivat sen si-       kiinteistön haltijan on esitettävä hyväksyttäväksi
5940: jaan saaneet tarvitsemansa tiedot sen arvioimisek-       suunnitelma kiinteistön jätehuollon järjestämi-
5941: si, täyttääkö toiminta jätehuoltolain vaatimukset.       sestä lähinnä silloin, kun kiinteistöllä syntyy
5942:    Väite tuotteiden mahdollisista markkinointi-          sellaista ongelmajätettä, jota ei toimiteta yleiseen
5943: ongelmista siinä tapauksessa, että yritys olisi          jätteiden käsittelypaikkaan. Suunnitelman hy-
5944: julkisella jätehuoltosuunnitelmalla ilmoittanut          väksyy joko kunnan jätehuoltoviranomainen tai
5945: käyttävänsä jätettä raaka-aineena, tuntuu liioit-        lääninhallitus.
5946: telulta. Suomesta on jätehuoltolain 23 f §:ssä              Jätehuoltosuunnitelman esittämiseen velvollis-
5947: tarkoitetun ongelmajätteiden vienti-ilmoituksen          ten lukumäärään vaikuttaa olennaisesti se, miten
5948: mukaisesti viety usean vuoden ajan kyseistä et-          hyvin kunta on huolehtinut velvollisuudestaan
5949: 4                                        1985 vp. -     KK n:o 29
5950: 
5951: ottaa vastaan ongelmajätteitä. Jätehuoltolaki              Käsitteen ''oma toiminta'' määrittely edellä
5952: edellyttää, että kunnan on otettava vastaan             tarkoitetulla tavalla on myös sopusoinnussa lain
5953: asuinkiinteistöjen ongelmajätteiden ohella kaik-        23 a §:n 1 momentin 1 kohdan kanssa, jonka
5954: kien kiinteistöjen öljyjätteet, ellei ole kysymys       mukaan ongelmajätteiden käsittelyluvan myöntä-
5955: kohtuuttomasta määrästä. Kunnat eivät kuiten-           misen eräs oikeudellinen edellytys on, että käsit-
5956:  kaan ole riittävässä määrin perustaneet asianmu-       telylaitoksen tai -paikan perustaminen taikka
5957:  kaisia ongelmajätteiden vastaanottopaikkoja. Sik-      ongelmajätteiden käsittely katsotaan yleisen edun
5958: si suunnittelumenettelyn alaisiksi on joutunut          sekä ongelmajätehuollon valtakunnallisen kehit-
5959: myös runsaasti sellaisia öljy- ja muiden ongelma-       tämisen kannalta tarpeelliseksi ja tarkoituksen-
5960:  jätteiden pientuottajia, joiden jätteet alunperin      mukaiseksi.
5961: oli tarkoitus toimittaa kunnan ongelmajätteiden
5962:                                                            Kysymyksen perusteluosassa tarkoitetun yrityk-
5963: vastaanottopaikkaan. Se, että eduskunta aikoi-
5964:                                                         sen suunniteltu toiminta oli siten yksiselitteisesti
5965: naan poiketen hallituksen esityksestä päätti su-
5966:                                                         ongelmajätteiden käsittelylupaa edellyttävää toi-
5967: pistaa kuntien ongelmajätteiden vastaanottovel-
5968:                                                         mintaa. Luvan myöntämiseen ei kuitenkaan ollut
5969: vollisuutta, lisäsi huomattavasti suunnitelman
5970:                                                         jätehuoltolain 23 a §:n 1 momentissa tarkoitettu-
5971: esittämiseen velvollisten lukumäärää (vrt. halli-
5972:                                                         ja oikeudellisia edellytyksiä. Luvan myöntäminen
5973: tuksen esitys eduskunnalle jätehuoltolaiksi ja sii-
5974:                                                         ei lain mukaan voi perustua tarkoituksenmukai-
5975: hen liittyviksi laeiksi, 1975 II vp. n:o 142).
5976:                                                         suusharkintaan, päin vastoin kuin kysymyksen
5977:     Syynä ongelmajätteitä tuottavien ja käsittele-
5978:                                                         perusteluissa on väitetty.
5979: vien kiinteistöjen jätehuoltosuunnitelmien viran-
5980: omaiskäsittelyn keskittämiseen lääninhallituksiin          Jätehuoltolainsäädäntö ei estä jätteiden hyöty-
5981: on ollut huoli ympäristöstä ja halu tehostaa            käyttöä. Jätehuoltolain nojalla saatu hyväksymi-
5982: jätteiden hyötykäyttöä. Vaikka lääninhallitusten        nen on päinvastoin omiaan hälventämään kansa-
5983: voimavarat jätehuollon valvontaan ovat nykyisel-        laisten epäluuloja jätteiden hyödyntämistä har-
5984: lään riittämättömät, on tilanne suurimmassa             joittavia laitoksia kohtaan. Jätehuoltolain nojalla
5985: osassa kuntia vieläkin huonompi. Jätehuoltolain         hyväksyttyjen jätehuoltosuunnitelmien avulla on
5986: toimeenpanosta tehdyissä seurantaselvityksissä on       myös voitu edistää jätteiden hyötykäyttöä. Jättei-
5987: todettu, että huomattava osa suunnitelmista on          den nykyistä tehokkaamman hyödyntämisen
5988: jäänyt kunnissa käsittelemättä tai ne on hyväksyt-      merkityksellisimmät esteet ovat taloudellisia, sillä
5989: ty puutteellisina.                                      hyödyntämisen välttämätön ehto on toiminnan
5990:    Kysymyksen perusteluosan kohdassa 3 on kiin-         riittävä kannattavuus. Esimerkiksi liikevaihtove-
5991: nitetty huomiota myös ongelmajätteiden käsitte-         rolainsäädännön tarkistamistoimikunnan ehdot-
5992: lylupamenettelyyn. Jätehuoltolain 23 §:n 1 mo-          tamaila jäteraaka-aineiden vapauttamisella liike-
5993: mentin ja jätehuoltoasetuksen 21 a §:n mukaan           vaihtoverosta olisi huomattava merkitys jätteiden
5994: ongelmajätteitä ei saa niiden vaarattomaksi teke-       hyötykäytölle. Muita esteitä ovat henkilöstön riit-
5995: miseksi käsitellä ilman lääninhallituksen lupaa.        tämättömyys, tekniikan ja tiedon puute sekä
5996: Pääsäännoksestä on kuitenkin poikkeuksia, joi-          väärät asenteet.
5997: den mukaan ilman lupaa saa käsitellä esimerkiksi
5998:                                                            Ympäristöministeriössä on valmistumassa laaja
5999: omassa toiminnassa syntyneitä ongelmajätteitä.
6000:                                                         selvitys ja ohjelma jätteiden hyötykäytön edistä-
6001: Viimeksi mainitun lainkohdan perusteluissa on
6002:                                                         misestä. Tällöin selvitetään myös mahdollisuudet
6003: todettu, että "luvanhakuvelvollisuutta ei ehdote-
6004:                                                         ottaa käyttöön jätteiden hyötykäytön edistämisen
6005: ta ulotettavaksi sellaisiin teollisuus-, palvelu- tai
6006:                                                         kannalta tarpeellisia taloudellisia ja tietoa lisääviä
6007: näihin rinnastettavaa toimintaa harjoittaviin lai-
6008:                                                         ohjauskeinoja. Ohjelmasta on tarkoitus tehdä
6009: toksiin, joilla on mahdollisuus itse käsitellä toi-
6010:                                                         valtioneuvoston periaatepäätös, jonka perusteella
6011: minnassaan syntyviä ongelmajätteitä. Jätteen syn-
6012:                                                         ryhdytään toteuttamaan konkreettisia hankkeita.
6013: typaikalla tapahtuvassa käsittelyssä vältytään
6014: muun muassa kuljetuskustannuksilta sekä kulje-             Vesi- ja ympäristöhallintoa uudistettaessa on
6015: tuksiin liittyviltä riskeiltä''. Lainkohdan peruste-    myös tarkoitus eri osapuolet käsittävässä ympäris-
6016: lujen mukaan käsitteellä "oma toiminta" tarkoi-         töministeriön työryhmässä, joka asetetaan näinä
6017: tetaan siis laitoksen eikä esimerkiksi yhtiön toi-      päivinä, tarkastella jätehuoltolain ajankohtaisia
6018: mintaa.                                                 toteu ttamisvaikeuksia.
6019: 
6020:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1985
6021: 
6022: 
6023:                                                                        Ympäristöministeri Matti Ahde
6024:                                          1985 vp. -     KK n:o 29                                          5
6025: 
6026: 
6027: 
6028: 
6029:                                  Till Riksdagens Herr Talman
6030: 
6031:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             i enlighet med den i 23 f § lagen om avfallshan-
6032: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          tering avsedda anmälan om export under ett
6033: 143 av den 15 februari 1985 till vederbörande           flertal år exporterats tili Danmark tili bolaget
6034: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande      Superfos A/ S för att användas vid framställ-
6035: av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi underteck-          ningen av gödselmedel. Superfos A/S har i
6036: nade spörsmål nr 29:                                    enlighet med dansk lag beviljats tillstånd till
6037:                                                         import och användning av ifrågavarande prob-
6038:            Är Regeringen medveten om, att tolk-         lemavfali. Såsom ett offentligt behandlat ärende
6039:         ningarna av lagen om avfallshantering i         har denna fråga således åtminstone inte i Dan-
6040:         ett flertal fall har hindrat en förnuftig       mark hindrat marknadsföringen av den ifrågava-
6041:         återvinning av avfall och medfört natio-        rande av problemavfali framstälida produkten.
6042:         nalekonomiskt betydande påkänningar i
6043:                                                             U nder punkt 1 b i motiveringen hävdas att
6044:         kostnadsavseende, och
6045:                                                         lagen har hindrat Outokumpu Oy att importera
6046:            vilka skyndsamma åtgärder ämnar Re-          avfall som innehåller tungmetaller. Enligt lagen
6047:         geringen vidta i syfte att avlägsna hind-       om avfallshantering skall anmälan om såväl im-
6048:         ren för en förnuftig återvinning?               port som expon av problemavfali göras till miljö-
6049:                                                         ministeriet minst 30 dagar före importen eller
6050:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         exporten. Ett tilisynsförfarande av samma slag
6051: anföra följande:                                        tillämpas också i många andra länder. Internatio-
6052:    Enligt det allmänna stadgandet i 2 § lagen om        neli transport av problemavfall är i vissa länder
6053: avfallshantering skall avfallshanteringen i mån av      till och med beroende av tillstånd. Ett flertal
6054: möjlighet handhas så, att avfallet kan återanvän-       internationella organisationer, såsom OECD,
6055: das eller på annat sätt utnyttjas och så, att det       ECE och UNEP, utreder för närvarande möjlig-
6056: inte medför olägenhet för miljön. Lagen förutsät-       heterna att ytterligare strama till regleringen.
6057: ter alltså att återvinningen och miljövården beak-          Särskild reglering av den internationelia trans-
6058: tas parallellt.                                         porten av problemavfall är nödvändig bl.a. av
6059:    Under punkt 1 a i motiveringen till spörsmålet       den anledningen att tullmyndigheterna inte har
6060: anförs ett fall, där lagen om avfallshantering          tillräckliga förutsättningar för övervakning av
6061: påstås ha utgjort ett hinder för att avfall skulle ha   sådana strömmar av material. Avsikten med
6062: kunnat återanvändas. Leveransen av avfall, som          regleringen är inte att hindra ett sakligt utnytt-
6063: uppstår vid etsning, för återvinning skulle ha          jande av avfallet, utan att genom gemensamt
6064: hindrats genom att det företag som skulle ha            godkända förfaringssätt tilise att problemavfallet
6065: mottagit avfallet borde för godkännande ha              blir behandlat på behörigt sätt. Inte helier i det i
6066: framlagt en reviderad avfallshanteringsplan över        spörsmålet berörda faliet har det i lagen om
6067: den verksamhet som skulle ändras. Företaget var         avfallshantering stipulerade anmälningsförfaran-
6068: inte villigt härtill, även om förutsättningar för       det hittills hindrat importen av avfall och det gör
6069: godkännande av en reviderad plan sannolikt              det inte helier för närvarande.
6070: förelåg. De myndigheter som med hjälp av                    Utöver frågor som gäller utnyttjandet av avfall
6071: planen övervakar avfallshanteringen skulle där-         befattar sig spörsmålsställaren under punkt 2 i
6072: emot ha erhållit erforderliga uppgifter för be-         motiveringen till spörsmålet med förfarandet för
6073: dömning av huruvida verksamheten uppfyller de           godkännande av företagens avfalishanteringspla-
6074: i lagen om avfallshantering angivna kraven.             ner, vilket påstås utgöra ett exempel på den
6075:    Påståendet om eventuella svårigheter att mark-       byråkratiserande inverkan myndigheternas tolk-
6076: nadsföra produkterna i det fall, att företaget i en     ningar utövar. Enligt 21 § lagen om avfallshante-
6077: offentlig avfallshanteringsplan hade meddelat att       ring skall fastighetsinnehavare för godkännande
6078: det använder avfall som råvara förefaller överdri-      framlägga en plan för anordnandet av fastighe-
6079: vet. Från Finland har ifrågavarande etsningsavfall      tens avfalishantering, närmast då inom fastighe-
6080: 
6081: 428500218N
6082: 6                                       1985 vp. -     KK n:o 29
6083: 
6084: ten uppkommer sådant problemavfall, som inte           sådana industri- eller serviceanläggningar eller
6085: transporteras tili allmän avfallsbehandlingsplats      anläggningar med motsvarande verksamhet, som
6086: för behandling. Planen godkänns antingen av            har möjlighet att själva behandla sådant pro-
6087: kommunens avfallshanteringsmyndighet eller av          blemavfall som uppkommer vid verksamheten.
6088: länsstyrelsen.                                         Vid behandling på den plats där avfallet upp-
6089:    Hur många som är skyldiga att framlägga en          kommer skulle man bl.a. undvika transportkost-
6090: avfallshanteringsplan beror i hög grad på hur väl      nader samt de riskfaktorer som är förenade med
6091: kommunen har fullgjort sin skyldighet att motta        transporterna." Enligt motiveringen tili lag-
6092: problemavfall.      Lagen om avfallshantering          rummet avses med begreppet '' egen verksam-
6093: förutsätter, att kommunen förutom problemav-           het" alltså anläggningens och inte t.ex. bolagets
6094: fall från bostadsfastigheterna skall motta oljeav-     verksamhet.
6095: fall från alla fastigheter, såvida det inte är fråga      Definitionen av begreppet '' egen verksamhet''
6096: om oskäliga mängder. Kommunerna har likväl             på ovan nämnt sätt överensstämmer också med
6097: inte i tillräcklig utsträckning inrättat lämpliga      23 a § 1 mom. 1 punkten i lagen, enligt viiken
6098: mottagningsplatser för problemavfall. Därför har       en av de juridiska förutsättningarna för beviljan-
6099: också ett flertal sådana småproducenter av olje-       de av behandlingstillstånd för problemavfall är,
6100: och annat problemavfall, vilkas avfall det ur-         att grundandet av behandlingsanläggning eller
6101: sprungligen var meningen att transportera tili         -plats eller behandlingen av problemavfall med
6102: kommunens mottagningsplats för problemavfall,          hänsyn tili allmän fördel och det riksomfattande
6103: kommit att omfattas av planeringsförfarandet.          utvecklandet av problemavfallshanteringen anses
6104: Den omständigheten att riksdagen med avvikelse         vara erforderligt och ändamålsenligt.
6105: från regeringens proposition på sin tid beslöt            Den planerade verksamheten vid det i motive-
6106: inskränka kommunernas skyldighet att motta             ringen tili spörsmålet avsedda företaget var såle-
6107: problemavfall, ökade i hög grad antalet sådana         des entydigt sådan verksamhet som förutsätter
6108: som är skyldiga att förete en plan (jfr. regering-     tillstånd för hantering av problemavfall. 1 23 a §
6109: ens proposition tili riksdagen med förslag tili lag    1 mom. lagen om avfallshantering avsedda juri-
6110: om avfallshantering och därtill anslutna lagar,        diska förutsättningar för beviljande av tillstånd
6111: 1975 II rd. nr 142).                                   förelåg likväl inte. Beviljande av tillstånd kan
6112:    Orsaken tili att den behandling hos myndighet       enligt lagen inte grunda sig på ändamålsenlig-
6113: av avfallshanteringsplanerna för fastigheter, som      hetsprövning, i motsats tili vad som har påståtts i
6114: producerar och behandlar problemavfall, har            motiveringen tili spörsmålet.
6115: koncentrerats till länsstyrelserna har varit omtan-       Lagstiftningen om avfallshantering hindrar in-
6116: ken om miljön och önskan att effektivera återvin-      te återvinning av avfall. Godkännande, som har
6117: ningen av avfallet. Även om länsstyrelsernas           erhållits med stöd av lagen om avfallshantering,
6118: resurser att övervaka avfallshanteringen för närva-    är tvärtom ägnat att skingra medborgarnas miss-
6119: rande är otillräckliga, är situationen i största       tro gentemot anläggningar, som sysslar med
6120: delen av kommunerna ännu sämre. 1 utredningar          återvinning av avfall. Det har också varit möjligt
6121: där man har följt upp verkställigheten av lagen        att med hjälp av sådana avfallshanteringsplaner,
6122: om avfallshantering, har konstaterats att en bety-     som har godkänts med stöd av lagen om avfalls-
6123: dande del av planerna förblivit obehandlade hos        hantering, främja återvinningen av avfall. De
6124: kommunerna eller godkänts trots sina brister.          mest betydande hindren för en effektivare åter-
6125:    Under punkt 3 i motiveringen tili spörsmålet        vinning av avfallet än för närvarande är ekono-
6126: har uppmärksamhet fästs också vid det förfaran-        miska, eftersom ett nödvändigt villkor för åter-
6127: de som gäller tillstånd att behandla problemav-        vinningen är att verksamheten är tillräckligt lö-
6128: fall. Enligt 23 § 1 mom. lagen om avfallshante-        nande. Tili exempel frigivandet av avfallsråvaror
6129: ring och 21 a § förordningen om avfallshantering       från omsättningsskatt, såsom kommissionen för
6130: får problemavfall inte i och för oskadliggörande       justering av lagstiftningen angående omsätt-
6131: behandlas utan tillstånd av länsstyrelsen. Från        ningsskatt har föreslagit, skulle vara av stor
6132: denna huvudregel finns likväl undantag, enligt         betydelse för avfallsåtervinningen. Andra hinder
6133: vilka t.ex. problemavfall, som har uppstått inom       är otillräcklig personal, brist på teknik och kun-
6134: den egna verksamheten, får behandlas utan till-        skap samt oriktiga attityder.
6135: stånd. 1 motiveringen tili det sistnämnda lag-            En omfattande utredning om ett främjande av
6136: rummet har konstaterats att "skyldigheten att          återanvändningen av avfall och ett program här-
6137: söka tillstånd inte skulle utsträckas tili att gälla   för håller som bäst på att bli färdiga vid miljömi-
6138:                                       1985 vp. -     KK n:o 29                                        7
6139: 
6140: nisteriet. Härvid utreds också möjligheterna att        Vid ombildandet av vatten- och miljöförvalt-
6141: ta i bruk med tanke på främjandet av återan-         ningen är avsikten att också granska aktuella
6142: vändningen av avfall erforderliga ekonomiska         svårigheter i verkställandet av lagen om avfalls-
6143: styrningsmedel och medel som bidrar tili att öka     hantering i en miljöministeriets arbetsgrupp där
6144: kunskapen på området. Avsikten är att om             olika parter är representerade och som tillsätts i
6145: programmet göra ett statsrådets principbeslut, på    dagarna.
6146: basen av vilket konkreta projekt kan förverkligas.
6147: 
6148:     Helsingfors den 21 mars 1985
6149: 
6150:                                                                          Miljöminister Matti Ahde
6151:                                                1985 vp.
6152: 
6153: Kirjallinen kysymys n:o 30
6154: 
6155: 
6156: 
6157: 
6158:                                    Pesola: Postin organisaation muutossuunnitelmien pysäyttämisestä
6159:                                       Karstulassa ja Kyyjärvellä
6160: 
6161: 
6162:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6163: 
6164:    Postin punssa on kaavailtu organisaatiomuu-           Suunnitelmat ovat ristiriidassa myös valtioneu~
6165: toksia. Kaavaillut muutokset tulevat merkitse-        voston kesäkuussa 1981 tekemän periaatepäätök-
6166: mään heikennyksiä varsin suurtenkin posti-            sen kanssa, jossa korostetaan Suomenselän alueen
6167: alueitten osalta. Muun muassa nykyinen Karstu-        kehityksen turvaamiseksi tarvittavia toimenpitei-
6168: lan postialue olisi suunnitelman mukaan tarkoi-       tä. Periaatepäätöstä on jatkettu viime vuonna ja
6169: tus lakkauttaa yhdistämällä se Saarijärven posti-     päätöksen yhdeksännessä kohdassa todetaan mm.
6170: alueeseen. Samassa yhteydessä muuttuisi Karstu-       seuraavaa: ''Julkisen hallinnon Suomenselän alu-
6171: lan postikonttori postitoimistoksi ja Kyyjärven       eelle tarjoamat palvelut pyritään säilyttämään
6172: postitoimisto alemman tason postitoimipaikaksi.       vuosina 1982-1984 vähintään nykyisellä tasol-
6173:    On varsin luultavaa, että mikäli edellämaini-      la." Kun mainittua päätöstä on jatkettu, pitäisi
6174: tunlainen muutos toteutetaan, sitä seuraa vastaa-     olla selvää, että sen lausumia periaatteita on
6175: va muutosprosessi alemmilla postin organisaati-       noudatettava myös jatkoajan suhteen.
6176: otasoilla. Merkkinä jo toteuttamisasteelle saate-
6177: tuista tämänkaltaisista toimista ovat suunnitel-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6178: mat Karstulan alueella sijaitsevan Takkalan posti-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6179: asema 1:n lakkauttamisesta. Kyyjärven kunnan          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6180: osalta on suunniteltu Oikarin postin lakkautta-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6181: mista.
6182:    Esitykset postin organisaation muuttamiseksi                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6183: ovat sangen arveluttavia siksi, että postilaitos on          ryhtyä, jotta suunnitelmat postin organi-
6184: valtion eräs kansalaisiaan vanen ylläpitämä palve-           saation muuttamiseksi postin palveluja
6185: luyksikkö. Sen toiminta-ajatuksena tulisi olla               heikentävällä tavalla pysäytettäisiin Kars-
6186: kansalaisten tasapuolinen palveleminen.                      tulan ja Kyyjärven kuntien alueella?
6187: 
6188:      Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1985
6189: 
6190:                                              Helena Pesola
6191: 
6192: 
6193: 
6194: 
6195: 428500212F
6196: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 30
6197: 
6198: 
6199: 
6200: 
6201:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6202: 
6203:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa           Karstulan postialue kuuluu pienimpien posti-
6204: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          alueiden joukkoon. Postialueen pieni koko hait-
6205: olette 15 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn             taa henkilöstön tarkoituksenmukaista käyttöä ja
6206: kirjeenne n:o 144 ohella toimittanut valtioneu-        erityisesti toiminnan suunnittelun ja seurannan
6207: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      käyttämistä johtamisen välineenä, kun pienetkin
6208: sanedustaja Pesolan näin kuuluvasta kirjallisesta      ennalta odottamattomat muutokset vievät poh-
6209: kysymyksestä n:o 30:                                   jan pois suunnitelmilta. Myös uuden tiedon ja
6210:                                                        teknologian hyväksikäyttö hallinnossa ja henki-
6211:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         löstön erikoistuminen hallinnon eri osa-alueille
6212:         ryhtyä, jotta suunnitelmat postin organi-      vaativat Karstulan postialuetta suurempia yksi-
6213:         saation muuttamiseksi postin palveluja         köitä.
6214:         heikentävällä tavalla pysäytettäisiin Kars-
6215:         tulan ja Kyyjärven kuntien alueella?             Vaikka Karstulan postikonttori muutettaisiin-
6216:                                                        kin postitoimistoksi, sen palveluvalikoima ja asia-
6217:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       kaspalveluresurssit eivät muutu postialuetta yh-
6218: ti seuraavaa:                                          distettäessä. Posti- ja telehallituksella ei ole suun-
6219:                                                        nitelmia muuttaa Kyyjärven postitoimistoa alem-
6220:    Postitoimen tehtävänä on tyydyttää postipalve-      manasteiseksi toimipaikaksi.
6221: lujen kysyntä taloudellisesti ja tehokkaasti sekä
6222: alueellisesti mahdollisimman tasapuolisesti ja            Postialueorganisaation kehittämisessä on kyse
6223: palvelutasoltaan hyvänä.                               yksinomaan laitoksen sisäisestä hallinnon, toi-
6224:    Laitoksen toiminnan edelleen kehittämiseksi         minnan ja resurssien uudelleenjärjestelystä. Uu-
6225: on sen organisaatiota ja hallintoa viime vuosina       delleenjärjestelyt eivät siis merkitse minkään toi-
6226: voimakkaasti uudistettu kaikilla organisaatiota-       mipaikan lakkauttamista, ''hävittämistä'', kuten
6227: soilla. Posti- ja telehallituksen 24.11.1982 teke-     monesti virheellisesti luullaan. Järjestelyt eivät
6228: män periaatepäätöksen mukaan postialueorgani-          myöskään vaikuta palvelutasoa heikentävästi, ole-
6229: saation edelleen kehittämisessä on tarkoitus pos-      massa olevat toimipaikat sekä niiden asiakkail-
6230: tialueita tai niiden osia tarkoituksenmukaisesti       leen tarjoamat postipalvelut säilyvät organisaatio-
6231: yhdistelemällä parantaa niiden toimintamahdol-         muutoksista huolimatta ennallaan.
6232: lisuuksia sekä edistää päätösvallan delegointi-           Toimintasuunnitelmaan vuodelle 1986 sisälty-
6233: mahdollisuuksia. Näin voidaan tehostaa hallintoa       vät Takkala ja Oikari -nimisten toimipaikkojen
6234: ja postitoimen tuottavuutta, vähentää posti-           lakkauttamiset eivät liity edellä mainittuun orga-
6235: alueiden eriarvoisuutta sekä muodostaa aluehal-        nisaatiomuutokseen. Toimipaikkojen asiakaspoh-
6236: lintoon toimintakykyinen ja yhtenäinen yksikkö-        ja on pieni ja liikenne vähäistä, eikä toimipaikko-
6237: verkko. Samalla hallintoresursseja keskittämällä       jen lakkauttaminen olennaisesti alenna palveluta-
6238: voidaan luoda välttämättömät edellytykset posti-       soa. Oikarin palvelut voidaan hoitaa kolmen
6239: toimen nykyisille ja uusille tehtäville sekä turvata   kilometrin päässä sijaitsevassa toimipaikassa, Tak-
6240: palvelujen saatavuus niiden kysyntää ja palvelu-       kalasta etäisyys lähimpään toimipaikkaan on 6
6241: tasovaatimuksia vastaaviksi.                           kilometriä.
6242: 
6243:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1985
6244: 
6245:                                                                      Liikenneministeri Matti Luttinen
6246:                                          1985 vp. -- KJ( n:o 30                                         3
6247: 
6248: 
6249: 
6250: 
6251:                                  Till Riksdagens Herr Talman
6252: 
6253:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             ga möjligheteroa att få en service som motsvarar
6254: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          efterfrågan och kraven på servicenivå.
6255: 144 av den 15 februari 1985 till vederbörande              Karstula postområde hör till de minsta post-
6256: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande      områdena. Postområdets ringa storlek försvårar
6257: av riksdagsledamot Pesola undertecknade spörs-          en ändamålsenlig användning av personalen och
6258: mål nr 30:                                              speciellt möjligheteroa att genom planering och
6259:                                                         uppföljning leda verksamheten, eftersom också
6260:            Vilka åtgärder har Regeringen för av-        små oförutsedda förändringar kan slå undan
6261:         sikt att vidta för att det skall bli möjligt    grunden för planeroa. Också för utnyttjandet av
6262:         att stoppa pianeroa på att ändra postens        ny kunskap och teknologi i administrationen och
6263:         organisation så att postservicen inom           en specialisering av personalen för förvaltningens
6264:         Karstula och Kyyjärvi kommuner försäm-          olika delområden krävs större enheter än Karstula
6265:         ras?                                            postområde.
6266:                                                            Även om Karstula postkontor skulle ändras till
6267:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        postexpedition ändras inte dess serviceutbud och
6268: anföra följande:                                        kundtjänstresurser i samband med att postområ-
6269:    Posten har till uppgift att tillfredsställa efter-   dena sammanslås. Post- och telestyrelsen har inga
6270: frågan på postservice på ett ekonomiskt och             planer på att ändra Kyyjärvi postexpedition till
6271: effektivt sätt samt regionalt sett så rättvist som      en anstalt på lägre nivå.
6272: möjligt och med upprätthållande av en god                  Vid utvecklandet av postområdesorganisatio-
6273: servicenivå.                                            nen är det enbart fråga om en omorganisering av
6274:    Med syftet att fortsättningsvis utveckla verk-       verkets inre förvaltning, verksamhet och resurser.
6275: samheten har verkets organisation och adminis-          Omorganisationen innebär således inte att någon
6276: tration under de senaste åren kraftigt föroyats på      postanstalt indras, "försvinner", såsom man ofta
6277: alla organisationsnivåer. Enligt post- och telesty-     felaktigt tror. Arrangemangen inverkar inte hel-
6278: relsens principbeslut av 24.11.1982 är det, då          ler försämrande på servicenivån, de postanstalter
6279: man fortsätter att utveckla postområdesorganisa-        som finns och den postservice de erbjuder sina
6280: tionen, fråga om att genom att på ett ändamål-          kunder förblir oförändrade trots organisationsför-
6281: senligt sätt sammanslå postområden eller delar av       ändringaroa.
6282: dem förbättra deras verksamhetsbetingelser samt            De i verksamhetsplaneroa för år 1986 ingående
6283: främja möjligheteroa att delegera beslutsrätten.        pianeroa på att indra postanstalteroa Takkala och
6284: På detta sätt kan man effektivera förvaltningen         Oikari hänger inte samman med den ovan nämn-
6285: och postfunktionens lönsamhet, minska ojämlik-          da organisatoriska förändringen. Anstalteroas
6286: heten mellan postområdena samt skapa ett funk-          kundunderlag är litet och trafiken obetydlig, och
6287: tionsdugligt och enhetligt nät av enheter inom          en indragning av anstalteroa sänker inte service-
6288: områdesförvaltningen. Samtidigt kan man ge-             nivån i väsentlig grad. Den service som Oikari
6289: nom att koncentrera de administrativa resurseroa        ger kan skötas av en postanstalt som ligger på tre
6290: skapa de nödvändiga förutsättningaroa för post-         kilometers avstånd; från Takkala är avståndet till
6291: ens nuvarande och framtida uppgifter samt tryg-         närmaste postanstalt 6 km.
6292: 
6293:      Helsingfors den 8 mars 1985
6294: 
6295:                                                                         Trafikminister Matti Luttinen
6296:                                                 1985 vp.
6297: 
6298: Kirjallinen kysymys n:o 31
6299: 
6300: 
6301: 
6302: 
6303:                                    Pesola: Lottapalvelun laskemisesta eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi
6304:                                       ilman 21 vuoden ikärajaa
6305: 
6306: 
6307:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6308: 
6309:    Sotapalvelusaika lasketaan miehillä eläkkee-        tiaita. Samoin monista heillä on eläkeaikaan
6310: seen oikeuttavaksi ajaksi riippumatta siitä, minkä     laskettavia työssäolovuosia kertynyt vain vähän,
6311: ikäisenä sotapalvelus suoritettiin. Lottapalveluun     joten heidän eläketurvansa tulee jäämään puut-
6312: osallistuneet naiset suorittivat kotirintamalla hy-    teelliseksi. Jos alle 21-vuotiaana palveltu aika
6313: vin merkittävää työtä. Lottapalvelus luetaan elä-      otettaisiin huomioon, parantaisi tämä toimenpi-
6314: kettä varten hyväksi vain, jos valtion varoista on     de näiden naisten eläketurvaa. Tämä uudistus
6315: maksettu ns. lottakuukausipalkkaa tai päivärahaa       olisikin mielestäni hyvin perusteltu.
6316: ja lisäksi edellytetään, että lotta on ollut vähin-
6317: tään 21 vuoden ikäinen palvelusta suorittaessaan.        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6318:    Moni alle 21-vuotiaista lotista, jotka ovat sota-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6319: aikana olleet kotirintamalla sotasairaaloissa ym.      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6320: kokopäiväisissä tehtävissä vuosikausia eivät saa       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6321: näin ollen tasapuolista hyvitystä suorittamistaan
6322: tehtävistä. Myöskään sen, mistä päiväraha tai                    Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin
6323: palkka on maksettu, ei pitäisi vaikuttaa eläkkeen             toimenpiteisiin, että kaikki sotatilan ai-
6324: kertymiseen.                                                  kainen lottapalvelus laskettaisiin eläkkee-
6325:    Useat nyt eläkeikää lähentyvät lottapalvelusta             seen oikeuttavaksi ajaksi ilman 21 vuoden
6326: suorittaneet naiset olivat sota-aikana alle 21-vuo-           ikärajaa?
6327: 
6328:      Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1985
6329: 
6330:                                               Helena Pesola
6331: 
6332: 
6333: 
6334: 
6335: 428500220R
6336: 2                                       1985 vp. -     KK n:o 31
6337: 
6338: 
6339: 
6340: 
6341:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6342: 
6343:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         muissakin "uusissa" työeläkelaeissa, tämä ikäraja
6344: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          on 23 vuotta.
6345: olette 15 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn                VEL 1 §:ssä edellytetään, että asianomainen on
6346: kirjeen ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      ollut valtioon virka- tai työsuhteessa taikka muus-
6347: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        sa siihen verrattavassa palvelussuhteessa. Lotta-
6348: Pesolan näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä     palveluksen eläkeajaksi lukeminen perustuu siis
6349: n:o 31:                                                siihen, että oikeuskäytännössä sitä on edellä mai-
6350:                                                        nituin edellytyksin katsottu voitavan pitää
6351:            Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin       VEL:ssa tarkoitettuna valtion palveluksena. Elä-
6352:         toimenpiteisiin, että kaikki sotatilan ai-     keturvan yhteydessä lottapalvelus on joskus ha-
6353:         kainen lottapalvelus laskettaisiin eläkkee-    luttu rinnastaa myös sodanaikaiseen sotapalve-
6354:         seen oikeuttavaksi ajaksi ilman 21 vuoden      lukseen. Ne eroavat kuitenkin toisistaan siinä,
6355:         ikärajaa?                                      että sotapalvelus ei ole virka-, työ- taikka muu
6356:                                                        siihen verrattava palvelussuhde. Sotapalvelusajan
6357:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          eläkeajaksi lukeminen edellyttää näin ollen laissa
6358: seuraavaa:                                             olevaa erityissäännöstä. Tällainen onkin valtion
6359:                                                        eläkelain voimaanpanolain 5 §:n 1 momentissa.
6360:    Valtion eläkelaki (VEL) tuli voimaan 1.1.1967.      Asian luonnosta seuraa, ettei sotapalveluksen
6361: Valtion eläkelain voimaanpanolain 5 §:ssä on           osalta ikää, enempää kuin muitatakaan edellä
6362: säännökset siitä, miten ennen VEL:n voimaantu-         ~ainittuja edellytyksiä ole pidettävä asianmukai-
6363: loa edeltänyt palvelusaika luetaan eläkeajaksi         sma.
6364: VEL-eläkettä varten. Pääsäännön mukaan elä-               On kovin valitettavaa, että kaikkea sodanai-
6365: keajaksi luetaan ennen VEL:n voimaantuloa ku-          kaista maanpuolustuksen hyväksi suoritettua työ-
6366: lunut virka- tai työsuhteessa valtioon 21 vuotta       tä, kuten kaikkea lottapalvelusta samoin kuin
6367: täytettyä palveltu aika, jos palvelus on ollut         sotatarviketeollisuudessa tai kotirintamalla maan-
6368: päätoimista.                                           puolustustehtävissä toimimista, ei voida lukea
6369:    Lottapalveluksen eläkeajaksi lukemisesta ei ole     hyväksi eläkettä varten. Hyvin suuri osa kansasta-
6370: erityissäännöksiä. Sen sijaan sitä on mm. kor-         han osallistui vapaaehtoiseen maanpuolustustyö-
6371: keimman hallinto-oikeuden eräissä ratkaisuissa         hön eri tavoin. Osittain lienee kysymys siitä, että
6372: pidetty VEL:ssa tarkoitettuna valtion palvelukse-      kaikkea tällaista työtä on ollut mahdoton määri-
6373: na, jos asianomainen on saanut tästä tehtävästä        tellä ja rekisteröidä. Niiden lottien osalta, jotka
6374: valtiolta päivärahaa tai kuukausipalkkaa. Näin         saivat valtiolta kuukausipalkkaa tai päivärahaa,
6375: ollen edellä mainittujen ikää ja palveluksen pää-      lottapalveluksen hyväksilukeminen ekäkettä var-
6376: toimisuutta koskevien edellytysten täyttyessä lot-     ten perustuu siihen, että heidän katsottiin olleen
6377: tapalvelus luetaan eläkeajaksi VEL:n mukaista          työsuhteessa valtioon.
6378: eläkettä varten. Lisäksi edellytetään, että palvelus      Lopuksi on syytä todeta, että mahdollisuus
6379: on kestänyt vähintään 4 kuukautta.                     tietyin edellytyksin lukea lottapalvelusta elä-
6380:    Edellä mainittu 21 vuoden ikää koskeva edelly-      keajaksi koskee vain valtion ja eräitä muita julki-
6381: tys on siis yleinen eikä se koske ainoastaan           sia eläkejärjestelmiä. Sen sijaan yksityisissä työ-
6382: lottapalvelusta vaan myös muuta VEL-eläkettä           eläkejärjestelmissä tällaista mahdollisuutta ei ole,
6383: varten eläkeajaksi luettavaa palvelusta. Mainittu      mikä aiheuttaa epäoikeudenmukaisen tilanteen
6384: ikäraja on peräisin valtion vanhoista eläkesään-       eri eläkejärjestelmiin kuuluvien välille. Asia ei
6385: nöksistä. Niissä eläkevuosiksi luetaan 21 ikävuo-      kuitenkaan yksityisten eläkejärjestelmien osalta
6386: den jälkeen palveltu aika. VEL:ssa, samoin kuin        kuulu valtiovarainministeriön toimivaltaan.
6387: 
6388:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1985
6389: 
6390:                                                                             Ministeri Pekka Vennamo
6391:                                          1985 vp. -     KK n:o 31                                          3
6392: 
6393: 
6394: 
6395: 
6396:                                  Tili Riksdagens Herr Taimao
6397: 
6398:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               I 1 § StPl förutsätts att vederbörande har stått i
6399: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          tjänste- elier arbetsförhåliande elier annat där-
6400: den 15 februari 1985 tili vederbörande medlem           med jämförligt anstäliningsförhåliande tili sta-
6401: av statsrådet översänt avskrift av följande av          ten. Räknandet av lottatjänstgöringen som pen-
6402: riksdagsman Pesola stälida spörsmål nr 31:              sionstid grundar sig alitså på att ifrågavarande
6403:                                                         tjänstgöring i rättspraxis under ovan nämnda
6404:            Ämnar Regeringen vidta skyndsamma            förutsättningar har ansetts kunna betraktas som i
6405:         åtgärder för att ali lottatjänst under den      StPl avsedd statlig tjänstgöring. I samband med
6406:         tid krigstilistånd varade skali räknas som      pensionsskyddet har man ibland velat jämstälia
6407:         pensionsberättigande tid utan någon ål-         lottatjänstgöringen också med krigstida krigs-
6408:         dersgräns vid 21 år?                            tjänst. De skiljer sig likväl från varandra däri, att
6409:                                                         krigstjänst inte är ett tjänste-, arbets- elier annat
6410:   Såsom svar på detta spörsmål för jag vördsamt         därmed jämförbart anstäliningsförhåliande. Om
6411: anföra följande:                                        krigstjänstgöringstiden skali kunna räknas som
6412:    Lagen om statens pensioner (StPl) trädde i           pensionstid förutsätter detta sålunda ett särskilt
6413: kraft 1.1. 196 7. Stadganden om hur tjänstgöring,       stadgande i lagen. Ett sådant finns också i 5 § 1
6414: som har föregått StPl:s ikraftträdande, skali räk-      mom. lagen angående införande av lagen om
6415: nas som pensionstid för StPl-pension finns i 5 §        statens pensioner. Av frågans natur följer att
6416: lagen angående införande av lagen om statens            varken åldern elier de andra ovan nämnda
6417: pensioner. I regel räknas såsom pensionstid den         förutsättningarna kan betraktas som sakenliga då
6418: före ikraftträdandet av StPl förflutna tid i tjänste-   det gälier krigstjänst.
6419: elier arbetsförhåliande hos staten som omfattar            Det är synnerligen beklagligt att inte alit
6420: tjänstgöringstiden efter uppnådd 21 års ålder,          arbete för landets försvar under krigstid, såsom
6421: ifali anstäliningen har varit huvudsyssla.              ali lottatjänstgöring, arbete inom krigsindustrin
6422:    Det finns inga specialstadganden om hur lot-         elier verksamhet vid hemmafronten för landets
6423: tatjänstgöring skali räknas vid faststäliande av        försvar, kan räknas tili godo för pensionen. En
6424: pensionstid. Däremot har denna tjänstgöring i           synnerligen stor del av befolkningen deltog ju i
6425: vissa av högsta förvaltningsdomstolens utslag an-       det friviliiga försvarsarbetet på olika sätt. Det
6426: setts vara i StPl avsedd statlig tjänstgöring, om       torde delvis vara fråga om att det har varit
6427: vederbörande för denna uppgift har erhåliit dag-        omöjligt att definiera och registrera alit sådant
6428: penning elier månadslön av staten. Sålunda be-          arbete. Beträffande de lottor som fick månadslön
6429: traktas lottatjänstgöring som pensionstid för pen-      elier dagpenning av staten baserar sig godkän-
6430: sion enligt StPl under förutsättning att de ovan        nandet av lottatjänstgöringen som pensionstid på
6431: nämnda vilikoren gäliande ålder och huvudsyssla         att de ansågs ha stått i arbetsförhåliande tili
6432: uppfylis. Y tterligare förutsätts att tjänstgöringen    staten.
6433: har fortgått minst 4 månader.                              Det är slutligen skäl att konstatera att möjlig-
6434:    Den ovan nämnda förutsättningen gäliande 21          heten att under vissa förutsättningar räkna lotta-
6435: års ålder är alitså allmän och gälier inte bara         tjänstgöring som pensionstid gälier endast för
6436: lottatjänstgöring utan också annan tjänstgöring         statens pensioner och vissa andra offentliga pen-
6437: som räknas som pensionstid för StPl-pensioo.            sionssystem. Däremot finns denna möjlighet inte
6438: Den ifrågavarande åldersgränseo härstammar              i arbetspensionssystemen inom den privata sek-
6439: från statens gamla pensionsstadganden. I dem            torn, vilket leder tili en orättvis situation i fråga
6440: räknas som pensionsår tjänstgöringstiden efter          om dem som hör tili olika pensionssystem. Tili
6441: uppnådd 21 års ålder. I StPl, liksom även i andra       den del det är fråga om pensionssystemen inom
6442:  "nya" arbetspensionslagar, är denna åldersgräns        den privata sektorn, hör ärendet inte tili området
6443:  23 år.                                                 för finansministeriets kompetens.
6444:      Helsingfors den 26 mars 1985
6445: 
6446:                                                                               Minister Pekka Vennamo
6447:                                                 1985 vp.
6448: 
6449: Kirjallinen kysymys n:o 32
6450: 
6451: 
6452: 
6453: 
6454:                                    Impiö: Valtion hallinnassa olevien lohen ja meritaimenen kalastus-
6455:                                      paikkojen lakkauttamisesta Perämeren rannikkoalueella
6456: 
6457: 
6458:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6459: 
6460:    Pääasiassa lisääntyneestä kalastamisesta ja lähes   tuksen mukaan täysin luvallista ja laillista. Sano-
6461: olemattomista suojelutoimenpiteistä johtuen lo-        tun asetuksen mukaan kruunulla ei ole ollut
6462: hikanta heikkeni 1700-luvulla koko Peräpohjolan        oikeutta ottaa uusia pyyntipaikkoja käyttöön ku-
6463: vesialueilla, joissa harjoitettiin lohen kalastusta.   ten professorit Kyösti Haataja ja ]. N. Lang
6464: Lohen kalastus on ollut niihin aikoihin erinomai-      kirjasessaan omistusoikeudesta Suomen vesiin
6465: nen verotuskohde. Tästä syystä lohen kalastuk-         mainitsevat. Tästä välittämättä valtio on ottanut
6466: seen on kiinnitetty voimakkaasti huomiota valtio-      uusia kalastuspaikkoja käyttöön merialueelta ei
6467: vallan taholta.                                        vain 1800-luvun lopun kartoituksessa vaan kulu-
6468:    Eräänä kalakantojen suojelutoimenpiteenä se-        massa olevan vuosisadan aikana vuokraten niitä
6469: naatti 30.4.1869 määräsi kalastuspaikat kartoitet-     edelleenkin.
6470: tavaksi. Niinpä sitten silloiset kalastuspaikat kar-      Vuonna 1870 tapahtuneen lohen kalastuksen
6471: toitettiin Kalajoelta Ruotsin valtakunnan rajaan       kartoittamisen ja maastoon merkitsemisen jäl-
6472: merialueelta ja mereen laskevissa joissa. Kartoitus    keen maa on Perämeren alueella kohonnut noin
6473: valmistui vuoden 1870 loppuun mennessä.                1 mm/vuosi. Tästä syystä eräät pyyntipaikat ovat
6474:    Karttaselitelmään on tarkoin merkitty lohijuo-      maatuneet ja muuttuneet käyttökelvottomiksi.
6475: nien ilmansuunnat ja pituudet rantakiviin haka-        Kun voimalaitosten rakennustöiden takia toisia
6476: tuista lähtöpisteistä, pyydysten laatu ja pyynti-      jokihaaroja on tukittu ja toisia taas ruopattu
6477: paikkojen omistajat sekä eräiden kalastuspaikko-       entistä syvemmiksi, virtaukset ovat muuttuneet
6478: jen keskisaalis pitemmältä ajalta.                     ja kalojen kulku samoin. Mm. Simon ja Kuiva-
6479:    Asiakirjoista ilmenee, että Oulun läänin maa-       niemen jakokuntien tiedossa ei ole yhtään sellais-
6480: herra on vahvistanut mm. maanmittari C. G. W.          ta valtion lohijuonta, jota käytettäisiin siten kuin
6481: Claudelinin kartoituksen myöskin siltä osin, kuin      edellä mainitussa kartoituksessa niiden käyttö on
6482: maanmittari on ehdottanut Kemijokisuulla Mu-           vahvistettu. Siinä tapauksessa, ettei Perämeren
6483: naluoto-nimisessä kalastuspaikassa olleet verkko-      rannikolla tapahtuisi maan kohoamista, tuskin
6484: pyyntipaikat lakkautettavaksi kalojen vapaata          kiinnitettäisiin mitään huomiota valtion suoritta-
6485: kulkua häiritsevinä. Samalla maaherra on anta-         maan vuokraamiseen. Mikäli karttaselitysten mu-
6486: nut valitusosoituksen.                                 kaan käytettäisiin kalastuspaikkoja, olisivat ne
6487:    Valtio on sellaisenaan hyväksynyt kartoituksen.     mainittujen jakokuntien vesialueelia lähes merki-
6488: Kaakamolaiset "talon haltijat" ovat olleet tyyty-      tyksettömiä. Lisäksi vuokramiehet ovat ryhtyneet
6489:  mättömiä kartoitukseen sekä maaherran päätök-         hallinnassaan olevissa kalastuspaikoissa kalasta-
6490: seen ja hakeneet siihen muutosta senaatilta.           maan mm. silakkaa, kun lohikanta on tunnetuis-
6491:  Senaatti on puolestaan 24.11.1876 antamallaan         ta syistä johtuen heikko. Tämä ilmenee mm.
6492:  päätöksellä hylännyt kaakamolaisten valituksen.       kalastuslainsäädäntökomitean mietinnöstä (komi-
6493:    Näin vahvistettua kartoitusta valtio on riitai-     teanmietintö 1977:47). Komitean mietinnöstä
6494: suuksien sattuessa käyttänyt todistusaineistolla       käy ilmi lisäksi, että vesialueiden omistajille olisi
6495: sekä tähän perustuen vuokraillut sille kuuluvia        tehtävä mahdolliseksi lunastaa niiden vesialueelia
6496:  lohen ja taimenen kalastuspaikkoja.                   olevat kalastuspaikat "viime aikoina saadun vuo-
6497:    Tuohon aikaan merikalastus oli yleistynyt.          tuisen vuokran pääomitettua arvoa vastaavasta
6498:  Noin 100 vuotta aikaisemmin jokikalastusta rasit-     hinnasta' ' .
6499:  taneet vuokrat ja muut maksut ajoivat avomeri-          Vuonna 1980 keväällä eduskuntakyselyyni an-
6500:  kalastukseen. Se oli vuonna 1766 annetun ase-         tamassaan vastauksessa ministeri Jarmo Wahl-
6501: 
6502:  428500182H
6503: 2                                       1985 vp. -     KK n:o 32
6504: 
6505: ström perusteluissa mainitsi, ettei valtio voi luo-    jos vuokrat jostakin syystä kohoaisivat kohtuutto-
6506: pua kalastuspaikoistaan. Lähinnä syynä on se,          masti, asian voi alistaa oikeuden tutkittavaksi.
6507: että kalastuspaikoilla ''tulee vastaisuudessa ole-     Regaleoikeudesta luopuminen ei millään tavalla
6508: maan merkitystä lohikantojen säätelyn ja kalan-        muuta entisen vuokralaisen asemaa, sillä voimas-
6509: viljelyyn tarvittavan mädin hankinnan kannal-          sa olevan kalastuslain mukaan ammattikalastajan
6510: ta''. Kannanotto perustunee lähinnä kalastus-          asema on turvattu.
6511: lainsäädäntökomitean eräiden jäsenten eriävään            Kalastuslain tarkistustoimikunnalle on Perä-
6512: mielipiteeseen. On hämmästyttävää todeta, että         meren alueen eräiltä jakokunnilta tullut pyyntö
6513: kalastajien ja jakokuntien toimesta kirjallisesti ja   valtion regaleluontoisten kalastusten lakkautta-
6514: erittäin arvovaltaisissa yhteyksissä on todettu:       misesta kalastuslainsäädäntökomitean vuonna
6515: ''Tietoomme ei ole tullut, että yksikään kalastaja     1977 esittämällä tavalla. Kun eräät lohijuonet
6516: olisi kieltäytynyt luovuttamasta emokaloja kalan-      voivat ulottua kylärajan ulkopuolella olevalle
6517: viljelylaitoksille, jos niistä on luvattu maksaa       yleisvesialueelle, lunastus- ja käyttöoikeuden tuli-
6518: sama hinta, minkä kalakauppias tuoreesta kalasta       si koskea koko lohijuonta eikä vain osaa siitä,
6519: kalastajille maksaa.''                                 sanovat jakokunnat kirjelmässään. Mikäli valtio
6520:    Kuten edellä esitetystä käy ilmi, jakokuntien       luopuisi kalastuspaikoistaan, kalastuskuntien ta-
6521: vesialueella olevat valtion kalastuspaikat ovat me-    loudellinen asema korjaantuisi, jolloin varoja
6522: nettäneet maan kohoamisen ja kalastustapojen           olisi käytettävissä myös kalavesien hoitoon ja
6523: muuttumisen vuoksi entisen merkityksensä. Se           kalakantoi en parantamiseen.
6524: vähäinen emokalojen määrä, joka nykyään kalan-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6525: viljelyyn tarvitaan, saadaan aivan muutamilta          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6526: jokisuun lähettyvillä olevilta kalastuspaikoilta.      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6527: Myöskään kalakantojen säätelyn kannalta valtio         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6528: ei tarvitse kalastuspaikkojaan, koska sellainen
6529: säätely on täysin mahdollista voimassa olevan                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6530: kalastuslain määräyksillä.                                     ryhtyä Perämeren rannikkoalueena val-
6531:    Eräissä yhteyksissä on väitetty, että valtion               tion hallinnassa olevien taloudellisesti
6532: mahdollisesti luopuessa kylän vesialueilla olevista            kannattamattomien lohen ja meritaime-
6533: regaleoikeuksistaan kalastuspaikkojen vuosivuok-               nen kalastuspaikkojen lakkauttamiseksi ja
6534: rat kohoaisivat huomattavasti. Tällaisten väittei-             poistamiseksi tai, jos näin ei menetellä,
6535: den esittäjät eivät ota huomioon sitä, että jos                   pitääkö Hallitus oikeana jakokunnille
6536: Itämeren lohenkalastusta ei huomattavasti nykyi-               tai kalastuskunnille korvaamatta vuokrata
6537: sestään rajoiteta, eivät saaliit Perämeren alueella            sijoiltaan siirtynelta kalastuspaikkoja
6538: sanottavasti korjaannu. Kalastajat kuten muutkin               ikään kuin ne olisivat yli sata vuotta
6539: ammatinharjoittajat ovat kirjanpitovelvollisia ja              sitten merkityissä paikoissa?
6540: 
6541:      Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1985
6542: 
6543:                                                Lauri Impiö
6544:                                      1985 vp. -     KK n:o 32                                         3
6545: 
6546: 
6547: 
6548: 
6549:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6550: 
6551:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa     meksi syksyllä 1980 on määritellyt kantansa re-
6552: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       gaalioikeuksien pysyttämiseen eikä eduskunta ole
6553: olette 15 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn          tältä osin muuttanut hallituksen esitystä, asian
6554: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        uudelleenkäsittelyä ei hallituksen piirissä pidetä
6555: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-   aiheellisena. Tältä osin arviointi on edelleen
6556: taja lmpiön näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     sama.
6557: myksestä n:o 32:                                       Mitä siihen tulee, että maan kohoamisen takia
6558:                                                     regaalikalastuspaikat ovat saattaneet muuttua
6559:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      käyttökelvottomiksi tai, kuten Lapin läänin osalta
6560:        ryhtyä Perämeren rannikkoalueelia val-       vuonna 1971 suoritetussa uudelleenkartoituksessa
6561:        tion hallinnassa olevien taloudellisesti     on todettu, vanhojen pyytöpaikkojen suunnat ja
6562:        kannattamattomien lohen ja meritaime-        pituudet ovat saattaneet muuttua, tämä ei mer-
6563:        nen kalastuspaikkojen lakkauttamiseksi ja    kitse sitä, että valtio olisi perustanut uusia paik-
6564:        poistamiseksi tai, jos näin ei menetellä,    koja. Olemassa olevista vain osa on vuokrattu
6565:           pitääkö Hallitus oikeana jakokunnille     ammattimaiseen käyttöön. Lisäksi voidaan tode-
6566:        tai kalastuskunnille korvaamatta vuokrata    ta, että kalastusasetuksen (1116/82) 42 § on
6567:        sijoiltaan siirtyneitä kalastuspaikkoja      vedenomistajien edun mukainen, sillä tällä täs-
6568:        ikään kuin ne olisivat yli sata vuotta       mennyksellä on säädetty, ettei valtion regaalioi-
6569:        sitten merkityissä paikoissa?                keus ole muun kalastusoikeuden käytön, esimer-
6570:                                                     kiksi siian pyynnin esteenä silloinkaan, kun valtio
6571:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       on vuokrannut pyyntipaikan, mutta se on käyttä-
6572: vasti seuraavaa:                                    mätön.
6573:    Vastauksessa kansanedustaja Impiön ym. kir-         Edellä esitetyn mukaisesti regaalioikeuksien so-
6574: jalliseen kysymykseen n:o 51 vuoden 1982 valtio-    veltamista on tarkoitus jatkaa suurin piirtein
6575: päivillä todettiin mm., että koska hallitus vii-    tähänastiseen tapaan.
6576: 
6577:      Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1985
6578: 
6579:                                                       Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
6580: 4                                     1985 vp. -     KK n:o 32
6581: 
6582: 
6583: 
6584: 
6585:                                Till Riksdagens Herr Talman
6586: 
6587:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         har preciserat sin ståndpunkt till bibehållande av
6588: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        ifrågavarande regalrättigheter och riksdagen på
6589: av den 15 februari 1985 till vederbörande med-       denna punkt inte ändrat regeringens proposition,
6590: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av   anses inom regeringen en ny behandling av
6591: riksdagsman Impiö ställda skriftliga spörsmål        frågan inte vara motiverad. I detta avseende är
6592: nr 32:                                               bedömningen fortfarande densamma.
6593:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         Vad gäller det förhållandet, att genom land-
6594:        för avskaffande och slopande av de eko-       höjningen en del av regalfiskeplatserna har kun-
6595:        nomiskt olönsamma fiskeplatser för havs-      nat bli obrukbara eller, såsom i fråga om Lapp-
6596:        lax och havsöring som staten besitter         lands län, det vid en år 1971 företagen ny
6597:        inom Bottenvikens kustområde eller, om        kartläggning konstaterats, att gamla fångstplat-
6598:        förfarandet inte blir detta,                  sers riktning och längd har kunnat förändras,
6599:           anser Regeringen det vara rätt att utan    innebär detta inte att staten skulle ha iorättat
6600:        erläggande av ersättning till skifteslagen    nya fiskeplatser. Av de existerande platserna har
6601:        eller fiskelagen utarrendera fiskeplatser     också bara en del utarrenderats för yrkesmässigt
6602:        som förskjutits från de ursprungliga stäl-    bruk. Dessutom kan konstateras att 42 § förord-
6603:        lena såsom om fiskeplatserna fortfarande      ningen om fiske ( 11161 82) tjänar vattenägarnas
6604:        skulle befinna sig på de ställen där de       intresse, ty genom denna precisering har stadgats
6605:        antecknades för över hundra år sedan?         att statens regalrätt inte utgör hinder för nyttjan-
6606:                                                      de av annan fiskerätt, exempelvis för fångst av sik
6607:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ens i de fall då staten utarrenderat fångstplatsen
6608: anföra följande:                                     men denna inte används.
6609:   I svaret på riksdagsman Impiös m.fl. skriftliga       I enlighet med vad ovan anförts är avsikten att
6610: spörsmål nr 51 vid 1982 års riksdag konstaterades    fortsätta tillämpningen av regalrättigheterna i
6611: bl.a., att emedan regeringen senast hösten 1980      stort på samma sätt som hittills.
6612: 
6613:     Helsingfors den 15 mars 1985
6614: 
6615:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo Ylåj(lrvi
6616:                                                 1985 vp.
6617: 
6618: Kirjallinen kysymys n:o 33
6619: 
6620: 
6621: 
6622: 
6623:                                    Tenhiälä: Kalastuskuntien hoitomaksujen verottamisesta
6624: 
6625: 
6626:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6627: 
6628:    Verottaja on Kanta-Hämeessä alkanut verottaa        markkoja, joten niiden toiminnassa verotus tun-
6629: kalastuskuntien hoitomaksuja. Kalastuskunnat           tuu merkittävästi.
6630: pitävät verotuskäytäntöä epäoikeudenmukaisena.            Lammilla on parhaillaan Kuohin - Newsjär-
6631: Kun uudessa kalastuslaissa painotetaan vesistöjen      ven kalastuskunnan anomus verovapaudesta käsi-
6632: tehokasta kalastuskäyttöä ja ennen kaikkea kala-       teltävänä. Anomuksesta odotetaan mm. Hämeen
6633: kantojen hoitoa, niin tähän tarkoitukseen varat-       maatalouskeskuksen lausuntoa. Ellei asiassa pääs-
6634: tujen rahojen verotus tuntuu pahasti ristiriitaisel-   tä kalastuslain hengen mukaiseen oikeuden-
6635: ta lain hengen kanssa. Hoitomaksujen turvin            mukaiseen ratkaisuun muuten, niin lakia on tältä
6636: kalastuskunnissa on hoidettu juuri kalanistutuk-       osin tarkistettava.
6637: set.                                                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6638:                                                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6639:    Tilanne eri kalastuskunnissa vaihtelee suuresti.    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6640: Joissakin hoitomaksuja kertyy vuosittain vain          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6641: muutama sata markkaa, joten kalanpoikasten
6642: ostoa varten on kerättävä useiden vuosien ajan                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6643:  hoitomaksuja. Isoimmilla kalastuskunnilla hoito-             ryhtyä, ettei kalastuskuntien hoitomak-
6644:  maksuja kertyy vuodessa kymmeniä tuhansia                    suista kannettaisi veroa?
6645: 
6646:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1985
6647: 
6648:                                             Hannu Tenhiälä
6649: 
6650: 
6651: 
6652: 
6653: 4285002313
6654: 2                                      1985 vp. -     KK n:o 33
6655: 
6656: 
6657: 
6658: 
6659:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6660: 
6661:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Verolainsäädäntöön sisältyvillä tulon- ja tappi-
6662: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ontasaussäännöksillä voidaan kalastuskunnan tu-
6663: olette 19 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn            losta tasata. Esimerkiksi vahvistettu tappio voi-
6664: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          daan vähentää seuraavina vuosina verotettavaa
6665: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     tuloa vahvistettaessa. Edellytyksenä tappion vah-
6666: taja Tenhiälän näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    vistamiselle ja vähentämiselle on kuitenkin se,
6667: myksestä n:o 33:                                      että veroilmoituksen tekemistä ei ole laiminlyöty.
6668:                                                       Kalastuskuntien ilmoitusvelvollisuutta verotuk-
6669:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         sessa voidaan tehokkaasti valvoa vasta sitten, kun
6670:        ryhtyä, ettei kalastuskuntien hoitomak-        kalastuskunnat ovat kalastuslain (286/82) mukai-
6671:        suista kannettaisi veroa?                      sesti järjestäytyneet ja ne on kalastuspiireitdi.in
6672:                                                       kortistoitu. Kun veroilmoitukset tehdään sään-
6673:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      nöllisesti vuosittain, eivät tulon tasaamiseen liit-
6674: ti seuraavaa:                                         tyvät ongelmat enää muodostune merkittäviksi.
6675:    Korkeimman hallinto-oikeuden 31 päivänä
6676: joulukuuta 1981 tekemän päätöksen (taltio 6578)          Hoitomaksujen säätäminen verosta vapaaksi
6677: mukaan kalastuskuntaa pidetään tulo- ja varalli-      tuloksi, kuten kysymyksen perusteluissa esite-
6678: suusverolain (1043/74) 18 §:n 4 momentin mu-          tään, ei ole sopiva ratkaisu, koska maksuilla
6679: kaisesti erillisenä verovelvollisena verotettavana    rahoitetaan kalastuskuntien toimintaa. Verotuk-
6680: yhtymänä. Kalastuskunnan verotettava tulo vah-        sessa ratkaisevaksi tekijäksi tulisi tulon laatu eikä
6681: vistetaan pääsääntöisesti tulo- ja varallisuusvero-   sen määrä, ja syntyisi vaikeita kulujen kohdenta-
6682: lain säännösten mukaan. Veronalainen tulo koos-       misongelmia, koska verovapaaseen tuloon koh-
6683: tuu lähinnä kalastuskunnan osakkaiden suoritta-       distuvat kulut ovat vähennyskelvottomia verotuk-
6684: mista hoitomaksuista. Vähennyskelpoiset menot         sessa. Kalastuskuntien vapauttaminen verovelvol-
6685: ovat kalavesien hoitotoimenpiteistä johtuvia ku-      lisuudesta ei taas ole verotuksen tasapuolisuuden
6686: luja ja muita kalastuskunnan menoja. Kalastus-        kannalta tarkoituksenmukaista, kun otetaan huo-
6687: kuntien hoitomaksuista jää verotettavaa tuloa         mioon tulo- ja varallisuusverolain 18 §:n 4 mo-
6688: vain jos hoitomaksujen määrä ylittää saman vero-      mentin säännökset muiden yhteisetuuksien sekä
6689: vuoden vähennyskelpoisten kulujen määrän. Ka-         vesi- ja jakokuntien verottamisesta.
6690: lastuskunnat eivät siten yleensä maksa veroa
6691: hoitomaksuistaan.                                        Koska kalastuskunnat eivät yleensä peri hoito-
6692:    Kalastuskuntien verotuksessa ongelman saattaa      maksuja osakkailta enempää kuin kalaveden hoi-
6693: muodostaa se, etteivät niiden tulot ja menot aina     toon tarvittavien kulujen suorittamiseksi on vält-
6694: kohdistu yhtä suurina samaan verovuoteen. Sel-        tämätöntä, on todennäköistä, että tulon ja tap-
6695: laisena vuonna, jona kalastuksen hoitomaksuja         pion tasaamiseen liittyvät vaikeudet vähenevät
6696: on kerätty vähennyskelpoisia menoja runsaam-          tulevaisuudessa kalastuskuntien järjestäytymisen
6697: min, syntyy verotettavaa tuloa. Ylijäämän siirtä-     myötä. Niissä tapauksissa, joissa kalastuskunnan
6698: minen kalaveden hoitorahastoon ei oikeuskäytän-       toiminta tähtää tuloylijäämän muodostumiseen,
6699: nön mukaan vaikuta verotukseen (KHO                   verotusta on pidettävä perusteltuna. Tässä vai-
6700: 1.7.1980, taltio 3316). Seuraavana vuonna saat-       heessa ei ole syytä ryhtyä toimenpiteisiin kalas-
6701: tavat sitten hoitomenot olla tuloja suuremmat,        tuskuntien     hoitomaksujen      verotuskohtelun
6702: jolloin toiminta on tappiollista.                     muuttamiseksi.
6703: 
6704:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1985
6705: 
6706:                                                                            Ministeri Pekka Vennamo
6707:                                        1985 vp. -     KK n:o 33                                         3
6708: 
6709: 
6710: 
6711: 
6712:                                 Till Riksdagens Herr Talman
6713: 
6714:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Genom stadgandena i skattelagstiftningen be-
6715: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        träffande inkomst- och förlustutjämning kan
6716: den 19 februari 1985 tili vederbörande medlem         fiskelags resultat utjämnas. Faststälid förlust kan
6717: av statsrådet översänt avskrift av följande av        exempelvis avdras under de följande åren i sam-
6718: riksdagsman Tenhiälä undertecknade spörsmål nr        band med faststäliandet av den beskattningsbara
6719: 33:                                                   inkomsten. En förutsättning för fastställande och
6720:                                                       avdrag av förlust är dock att uppgörandet av
6721:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      skattedeklaration inte har försummats. Fiskela-
6722:         för att skatt inte skali uppbäras på fiske-   gens deklarationsskyldighet vid beskattningen
6723:         vårdsavgifterna tili fiskelagen?              kan effektivt övervakas först då fiskelagen konsti-
6724:                                                       tuerat sig i enlighet med lagen om fiske (286/82)
6725:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       och registrerats enligt fiskeridistrikt. Då skatte-
6726: anföra följande:                                      deklaration årligen inlämnas regelbundet, torde
6727:                                                       det i anslutning tili inkomstutjämningen inte
6728:     Enligt Högsta förvaltningsdomstolens utslag av    uppstå några större problem.
6729: den 31 december 1981 (liggare 6578) betraktas             Att faststälia vårdavgifterna såsom skattefri
6730: fiskelag i enlighet med 18 § 4 mom. lagen om          inkomst enligt vad som föreslagits i motiveringen
6731: skatt på inkomst och förmögenhet (1043/74)            tili spörsmålet är inte någon lämplig lösning,
6732: som sammanslutning som beskattas i egenskap av        emedan fiskelagens verksamhet finansieras med
6733: särskild skattskyldig. Fiskelags beskattningsbara     dessa avgifter. Vid beskattningen skulie en avgö-
6734: inkomst faststälis i regel enligt stadgandena i       rande faktor vara inkomstens beskaffenhet och
6735: lagen om skatt på inkomst och förmögenhet.            inte beloppet, och detta skulie medföra svåra
6736: Den skattepliktiga inkomsten består främst av         problem i fråga om aliokering av utgifterna,
6737: fiskevårdsavgifter som erläggs av delägarna i         emedan utgifter som hänför sig tili skattefri
6738: fiskelaget. De avdragsgilia utgifterna består av      inkomst inte är avdragsgilia vid beskattningen.
6739: kostnaderna för de vårdåtgärder som gälier fiske-     Att befria fiskelagen från skattskyldighet är med
6740: vattnen och fiskelagets övriga utgifter. Beskatt-     tanke på en objektiv beskattning inte ändamåls-
6741: ningsbar inkomst av fiskelagens fiskevårdsavgifter    enligt, då man beaktar stadgandena i 18 § 4
6742: kvarstår endast om vårdavgiftsinkomsterna över-       mom. lagen om skatt på inkomst och förmögen-
6743: stiger de avdragsgilia utgifterna under samma         het, vilka gälier beskattning av övriga samfälida
6744: skatteår. Fiskelagen erlägger alitså i regel inte     förmåner samt beskattningen av vatten- och
6745: någon skatt på fiskevårdsavgifterna.                  skifteslag.
6746:     Vid beskattningen av fiskelag kan problem            Emedan fiskelagen i alimänhet inte av delägar-
6747: uppstå på grund av att dess inkomster och             na uppbär vårdavgifter tili ett större belopp än
6748: utgifter inte alltid är lika stora under ett och      vad som är nödvändigt för erläggandet av erfor-
6749: samma skatteår. Under ett år då fiskevårdsavgif-      derliga utgifter, är det sannolikt, att svårigheter-
6750: ter influtit tili ett större belopp än det som        na i anslutning tili inkomst- och förlustutjäm-
6751: utgörs av de avdragsgilia utgifterna, uppstår         ningen i framtiden minskar i takt med fiskela-
6752: beskattningsbar inkomst. Att överföra överskottet     gens konstituering. 1 sådana fali då fiskelagets
6753: tili en fond för vården av fiskevatten inverkar       verksamhet är inriktad på att få inkomstöver-
6754: enligt rättspraxis inte på beskattningen (HFD         skott, bör beskattningen anses vara motiverad. 1
6755:  1. 7. 1980, liggare 3316). Följande år kan vårdut-   detta skede är det inte skäl att vidta åtgärder i
6756: gifterna i stället vara större än inkomsterna, och    syfte att ändra behandlingen av vårdavgifter vid
6757: verksamheten sålunda förlustbringande.                beskattningen.
6758: 
6759:       Helsingfors den 26 mars 1985
6760: 
6761:                                                                            Minister Pekka Vennamo
6762:                                                 1985 vp.
6763: 
6764: Kirjallinen kysymys n:o 34
6765: 
6766: 
6767: 
6768: 
6769:                                    V. Vennamo ym.: Sairaalainfektioidea torjunnan tehostamisesta
6770: 
6771: 
6772:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6773: 
6774:    Sairaanhoito maamme sairaaloissa on erittäin       teestä voi seurauksena olla pitkäaikainen sairaus
6775: hyvää. Julkisuuteen tulleitten tietojen mukaan        ja jopa kuolema. Koska sairaalainfektio on infek-
6776: on myönteinen kehitys kuitenkin pysähtynyt ja         tio, joka on saatu sairaalassaoloaikana, niin on
6777: alkanut taantua. Syynä ovat sairaalainfektiot,        sairaaloissa voitava tehdä kaikki ne lääketieteelli-
6778: joita ovat saaneet jopa ns. puhtaissa leikkauksissa   set toimenpiteet, joilla infektiot voidaan torjua.
6779: olleet potilaat. Tämä on merkinnyt potilaille         Perusteellista selvitystä tarvitaan myös kysymyk-
6780: inhimillistä kärsimystä, sairauden pitkittymistä,     seen: Miksi sairaalainfektiot riehuvat erikoisen
6781: luottamuksen laskua hoitoa kohtaan ja jopa hen-       voimakkaasti suurissa yliopistollisissa sairaaloissa?
6782: genvaaraa. Sairaaloille aiheuttavat sairaalainfek-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6783: tiot ylimääräisiä hoitotoimenpiteitä, sidottuja       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6784: voimavaroja, pidentyneitä hoitoaikoja ja samalla      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
6785: myös pidentyneitä potilasjonoja.                      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6786:    Yhteiskunnalle sairaalainfektiot merkitsevät
6787: varovasti arvioituna ainakin 200 miljoonan mar-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6788: kan lisäystä vuosittain terveydenhuollon kustan-              ryhtyä huolestuttavien sairaalainfektioi-
6789: nuksiin. Tilanne maamme sairaaloissa on järkyt-               dea tehokkaaksi torjumiseksi ja potilas-
6790: tävä. Pienestä leikkauksesta tai muusta toimenpi-             turvallisuuden takaamiseksi?
6791: 
6792:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1985
6793: 
6794:          Veikko Vennamo                  Ulla Lehtinen                   Mikko Vainio
6795:          Pentti Kettunen                 Liisa Arranz                    Martti Ratu
6796:          Urho Pohto                      Reino Jyrkilä                   Lea Mäkipää
6797:          Vieno Eklund                    ]. Juhani Konesalmi             Pentti Skön
6798:          Heikki Riihijärvi               Helvi Koskinen                  Anssi Joutsenlahti
6799: 
6800: 
6801: 
6802: 
6803: 428500213H
6804: 2                                       1985 vp. -     KK n:o 34
6805: 
6806: 
6807: 
6808: 
6809:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6810: 
6811:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Maassamme on tällä hetkellä yksi päätoiminen
6812: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          sairaalahygieenikon virka, joka on Helsingin yli-
6813: olette 19 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn             opistollisessa keskussairaalassa. Lisäksi sairaaloissa
6814: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           on yhteensä 16 pääätoimista hygieniahoitajan
6815: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      virkaa sekä osa-aikaisia ja sivutoimisia hygienia-
6816: taja V. Vennamon ym. näin kuuluvasta kirjalli-         hoitajia siten, että heitä kaikkiaan on noin 40.
6817: sesta kysymyksestä n:o 34:                             Lisäksi kaikissa sairaaloissa on sairaalahygieniatoi-
6818:                                                        mikunnat, joiden tehtävänä on muun muassa
6819:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        huolehtia tarvittavista sairaalahygienian kehittä-
6820:         ryhtyä huolestuttavien sairaalainfektioi-      mistoimenpiteistä sekä antaa ohjeita sairaalain-
6821:         den tehokkaaksi torjumiseksi ja potilas-       fektioiden torjunnassa infektioiden rekisteröimi-
6822:         turvallisuuden takaaamiseksi?                  sestä saatavien tietojen perusteella, valvoa antibi-
6823:                                                        oottien kulutusta sekä muuta sairaaloiden hygie-
6824:   Vastauksena kysymykseen esitän kunniottavasti        niatoimintaa. Näiden toimikuntien tehtäviin
6825: seuraavaa:                                             kuuluu lisäksi toimipaikkakoulutuksesta vastaa-
6826:                                                        mmen.
6827:     Sairaalahoidon aikana ilmenevät erilaiset tu-
6828: lehdukselliset sairaudet ovat aina olleet sairaan-         Maassamme eri sairaaloissa suoritettujen rekis-
6829: hoidosta ja sen järjestämisestä vastuussa ole-         teröintitietojen seurannan perusteella näyttää sil-
6830: vien viranomaisten erityisenä huolenaiheena.           tä, että sairaalainfektioiden määrät vaihtelevat
6831: Lääkintöhallitus on muun muassa jo vuonna              jossain määrin sairaaloittain. Vaihtelu on suu-
6832:  1962 antanut erityisen ohjeen sairaalainfektioi-      rempi kuitenkin erikoisaloittain ja niiden vaihte-
6833: den torjunnasta. Tässä ohjeessa suositeltiin yleis-    lu riippuu siitä, minkälaisia toimenpiteitä osas-
6834: ten menettelytapaohjeiden lisäksi sairaaloita pe-      tolla toteutetaan. Mitään merkittävää vuosittaista
6835: rustamaan hygieniatoimikunnat. 1970-luvun              vaihtelua sairaalainfektioiden lukumäärässä ei ole
6836: puolivälissä perustettiin Suomeen erityinen Suo-       todettavissa, eikä maassamme myöskään ole
6837: men sairaalahygienian yhdistys, joka on vastan-        esiintynyt mainittavia sairaalainfektioepidemioi-
6838: nut terveydenhuoltohenkilöstön tarvitsemasta           ta. Sairaalainfektioiden kokonaismäärässä ei ole
6839: sairaalahygienian jatko- ja täydennyskoulutukses-      siis viime vuosien aikana ollut osoitettavissa mer-
6840: ta. Sairaalaliitto on omalta osaltaan osallistunut     kittävää lisääntymistä, mutta ei toisaalta myös-
6841: sairaaloiden hygieniatoiminnan kehittämiseen.          kään sairaalainfektioiden esiintymismäärä ole las-
6842: Vuonna 1975 Sairaalaliitto julkaisi sairaalahygie-     kenut siitä huolimatta, että sairaalahygieniatoi-
6843: niaa käsittävän laajan suosituksensa sairaaloille ja   mintaan on pyritty kiinnittämään erityistä huo-
6844: muille terveydenhuollon yksiköille. Vuonna 1980        miota sekä toimintaa on tehostettu ja toiminnan
6845: lääkintöhallitus asetti erityistyöryhmän, jonka        tehostamiseen on ohjattu lisääntyvässä määrin
6846: tehtävänä oli laatia ehdotukset sairaalainfektioi-     erityiskoulutuksen saaneita henkilöitä. Verratta-
6847: den torjunnasta ja siihen liittyvistä toimenpiteis-    essa sairaalainfektiotilannetta maamme sairaalois-
6848: tä. Sairaalainfektiotyöryhmän mietinnön ja siinä       sa kansainvälisiin tilastotietoihin on todettavissa,
6849: esitettyjen suositusten pohjalta on sittemmin ke-      että sairaalainfektioiden määrät ovat selvästi
6850: hitetty sairaalainfektioiden torjuntaa. Suomi on       alempia kuin useissa vertailumaissa.
6851: lisäksi osallistunut 1980-luvulla Euroopan neu-           Parhaillaan on vireillä Sairaalaliiton sairaalahy-
6852: voston terveyskomitean alaiseen sairaalainfektioi-     gieniaa koskevan ohjekirjan uusiminen ja siten
6853: den torjuntatyöryhmään ja kyennyt siten saa-           koulutuksen ja taitotietotason parantaminen.
6854: maan hyödykseen niitä kokemuksia, joita sairaa-        Lääkintöhallituksen tavoitteena on tehostaa sai-
6855: lalaitoksen piirissä yleisemmin Euroopassa on          raalahygienistä toimintaa sekä sairaalainfektioi-
6856: parhaillaan vireillä.                                  den torjuntaa lisäämällä tutkimus- ja kehittämis-
6857:                                       1985 vp. -     KK n:o 34                                       3
6858: 
6859: toimintaa sekä vahvistamalla henkilökunnan           antuntijatyöryhmän asettamista valtakunnallisesti
6860: koulutusta. Lääkintöhallitus on omalta osaltaan      koordinoimaan, valvomaan ja ohjaamaan sairaa-
6861: selvittämässä myös erityisen sairaalahygienia-asi-   lahygienian kehittämistoimintaa.
6862: 
6863:     Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1985
6864: 
6865:                                             Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
6866: 4                                      1985 vp. -      KK n:o 34
6867: 
6868: 
6869: 
6870: 
6871:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
6872: 
6873:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           pa. I vårt land finns för närvarande en sjukhushy-
6874: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         gieniker viiken innehar sin tjänst som huvudsyss-
6875: den 19 februari 1985 till vederbörande medlem          la. Ifrågavarande tjänst finns vid Helsingfors
6876: av statsrådet översänt avskrift av följande av         universitetscentralsjukhus. Därjämte finns vid
6877: riksdagsledamot V. Vennamo m.fl. ställda spörs-        sjukhusen sammanlagt 16 hygienskötare vilka
6878: mål nr 34:                                             innehar tjänsten som huvudsyssla samt inalles 40
6879:                                                        hygienskötare vilka är deltidsanställda eller sköter
6880:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        arbetet som bisyssla. Ytterligare finns vid alla
6881:        i syfte att få till stånd en effektiv avvärj-   sjukhus sjukhushygienkommissioner med uppgift
6882:        ning av de bekymmersamma sjukhusin-             bl.a. att ombesörja erforderliga åtgärder i syfte
6883:        fektionerna och i syfte att garantera pati-     att utveckla sjukhushygienen samt meddela an-
6884:        entsäkerheten?
6885:                                                        visningar i syfte att bekämpa sjukhusinfektioner
6886:                                                        på basen av uppgifter som erhålls från registre-
6887:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ringen av infektionerna, övervaka användningen
6888: anföra följande:                                       av antibiotika samt handha annan verksamhet
6889:    Olika slag av inflammatoriska sjukdomar som         som gäller hygienen vid sjukhusen. Till dessa
6890: uppstår under sjukhusvården har alltid utgjort en      kommissioners uppgifter hör därjämte att svara
6891: särskild anledning till bekymmer bland de myn-         för arbetsplatsutbildningen.
6892: digheter som ansvarar för sjukvården och anord-           Det förefaller på basen av uppföljningen av
6893: nandet av den. Medicinalstyrelsen meddelade            registeruppgifter som insamlats vid olika sjukhus
6894: bl.a. redan år 1962 en särskild anvisning om           i vårt land som om antalet sjukhusinfektioner i
6895: avvärjande av sjukhusinfektioner. I denna anvis-       viss mån skulle variera enligt sjukhus. Variatio-
6896: ning rekommenderades förutom allmänna                  nen är likväl större inom specialområdena och
6897: förfaringssätt även att sjukhusen skulle tillsätta     beror på vilka slag av åtgärder som genomförs på
6898: hygienkommissioner. I mitten av 1970-talet             avdelningen. Någon anmärkningsvärd årlig varia-
6899: grundades Föreningen för sjukhushygien i Fin-          tion i antalet sjukhusinfektioner kan inte kon-
6900: land, som svarat för den vidare- och fortbildning      stateras och i vårt land har inte heller förekommit
6901: inom sjukhushygien som hälsovårdspersonalen            några anmärkningsvärda sjukhusinfektionsepide-
6902: behöver. Sjukhusförbundet har för sin del delta-       mier. I fråga om totalantalet sjukhusinfektioner
6903: git i urvecklandet av sjukhusens verksamhet på         har under de senaste åren sålunda inte kunnat
6904: det ifrågavarande området. År 1979 publicerade         påvisas någon betydande ökning, men å andra
6905: Sjukhusförbundet en vittomfattande rekommen-           sidan har förekomsten av sjukhusinfektioner inte
6906: dation beträffande sjukhushygien för sjukhus och       heller minskat oavsett, att man strävat att fästa
6907: andra enheter inom hälsovården. År 1980 tillsat-       särskild uppmärksamhet vid sjukhushygienverk-
6908: te medicinalstyrelsen en särskild arbetsgrupp          samheten och att verksamheten effektiverats samt
6909: med uppgift att utarbeta förslag för avvärjandet       att personer som erhållit specialutbildning i ökad
6910: av sjukhusinfektionerna och därtill anslutna åt-       utsträckning letts in på att effektivera verksam-
6911: gärder. På ba:;en av betänkandet av sjukhusinfek-      heten. En jämförelse av sjukhusinfektionssitu-
6912: tionsarbetsgruppen och de där anförda rekom-           ationen vid sjukhusen i vårt land med internatio-
6913: mendationerna har bekämpningen av sjukhusin-           nella statistiska uppgifter utvisar, att antalet
6914: fektioner sedermera urvecklats. Finland har dess-      sjukhusinfektioner är tydligt lägre än i de flesta
6915: utom på 1980-talet deltagit i arbetet inom en          jämförelseländerna.
6916: arbetsgrupp underlydande Europarådets hälso-              Det är för närvarande aktuellt att förnya Sjuk-
6917: vårdskommitte med uppgift att bekämpa sjuk-            husförbundets instruktionsbok för sjukhushygien
6918: husinfektioner och sålunda kunnat tillgodogöra         och att sålunda förbättra utbildningen och nivån
6919: sig de erfarenheter, som för närvarande mest           på kunskaper och förmåga. Medicinalstyrelsen
6920: allmänt är aktuella inom sjukhusväsendet i Euro-       har som mål att effektivera sjukhushygienverk-
6921:                                       1985 vp. -    KK n:o 34                                        5
6922: 
6923: samheten samt bekämpningen av sjukhusinfek-         sin del som bäst också möjligheten att tillsätta en
6924: tioner genom att öka undersöknings- och utveck-     särskild expertgrupp för sjukhushygien för att på
6925: lingsverksamheten samt genom att stärka perso-      riksnivå koordinera, övervaka och leda utveck-
6926: nalens utbildning. Medicinalstyrelsen utreder för   lingsverksamheten inom sjukhushygienen.
6927: 
6928:     Helsingfors den 20 mars 1985
6929: 
6930:                                         Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
6931:                                                 1985 vp.
6932: 
6933: Kirjallinen kysymys n:o 35
6934: 
6935: 
6936: 
6937:                                    Turunen: Pohjois-Karjalan sairaanhoito-oppilaitoksen toimintaedel-
6938:                                      lytysten parantamisesta
6939: 
6940: 
6941:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6942: 
6943:    Pohjois-Karjalan sairaanhoito-oppilaitoksessa       seksi Pohjois-Karjalassa. Oppilaitoksen käyttöön
6944: annetaan sairaanhoitajakoulutuksen lisäksi perus-      soveltuvia vuokratilojakaan ei Joensuussa tällä
6945: tutkintoon johtavaa koulutusta apuhoitaja-, las-       hetkellä ole ennen kuin aikaisintaan syksyllä
6946: tenhoitaja-, kuntohoitaja-, vajaamielishoitaja- ja      1987. Nämäkin tilat voidaan vain väliaikaisesti
6947: mielisairaanhoitajajaostoissa. Erikoiskoulutusjaos-    mahdollisesti luovuttaa sairaanhoito-oppilaitok-
6948: tossa sairaanhoitajat voivat suorittaa osastonhoita-   sen käyttöön.
6949: jakelpoisuuteen oikeuttavan tutkinnon kolmella            Ammattikasvatushallituksen keskipitkän täh-
6950: opintolinjalla. Oppilaitoksessa koulutetaan myös       täyksen suunnitelmassa vuosille 1986-1990 on
6951: apuhoitajia sairaanhoitajiksi sekä järjestetään        oppilaitoksen rakentamisen suunnitteluun varat-
6952: vuosittain lakisääteistä täydennyskoulutusta eri       tu vuodelle 1989 1 miljoona markkaa ja vuodelle
6953: terveydenhuoltoalan ryhmille.                           1990 2 miljoonaa markkaa. Oppilaitoksen perus-
6954:    Syksyllä 1984 alkoi oppilaitoksessa valtakun-       tamissuunnitelmaa valmistellaan Pohjois-Karja-
6955: nallinen peruslinjakokeilu tulevaa terveydenhuol-      lan lääninhallituksen kouluosastolla.
6956: toalan koulunuudistusta silmälläpitäen. Uuden             Edellä luetellun koulutuksen lisäksi ja kuntou-
6957: koulutusrakenteen myötä koulutuspituudet jat-          tushenkilökunnan virkojen, erityisesti lääkintä-
6958: kuvat koulutasolla 2,5 vuoden mittaisiksi ja opis-     voimistelijoiden, suuren täyttövajauksen vuoksi
6959: toasteella 4,5 vuoteen. Tämä aiheuttaa opiskeli-       on oppilaitoksessa aloitettu tammikuussa lääkin-
6960: jamäärien lisääntymisen nykyisestä yli 400:sta jo      tävoimistelijakoulutus. Näin ollen edellä mainit-
6961: vuonna 1986 480:een, seuraavana vuonna                 tujen tilojen lisäksi oppilaitos tarvitsee tällä het-
6962: 560:een ja sitä seuraavana 592:een. Lukuvuonna         kellä kipeästi uutta lisätilaa opetustilojen ollessa
6963: 1988-89 tulee oppilaitoksessa olemaan 640              puutteellisesti varustettuja.
6964: opiskelijaa.                                              Vaikka opetuksellinen taso Pohjois-Karjalan
6965:    Alunperin tilat rakennettiin noin 190 opiskeli-     sairaanhoito-oppilaitoksessa on korkea, tilakysy-
6966: jalle eivätkä ne ole riittävät nykyisen opiskelija-    mykset asettavat kyseenalaiseksi terveydenhuolto-
6967: määrän kouluttamiseen. Vuokratiloja on hankit-         alan kokonaiskoulutuksen, kun opetustiloista
6968: tu eräästä Joensuun kaupungin ala-asteen koulus-       puuttuvat alkeellisimmatkin opetukseen tarvitta-
6969: ta neljä luokkahuonetta, jotka Joensuun kaupun-        vat välineet ja olosuhteet ovat tästäkin syystä
6970: ki tarvitsee koulun omaan käyttöön jo tämän            sietämättömät. Opetuksen tarkoituksenahan on
6971: vuoden syksyllä. Opetuskäyttöön on saatu· myös         turvata pätevä henkilöstö terveydenhuoltoalan
6972: tiloja erään osuusliikkeen kiinteistöstä. Nämä         laitoksiin sekä avohuollon tehtäviin myös Poh-
6973: tilat ovat huonekorkeudeltaan vain 2,5 metriä ja       jois-Karjalassa.
6974: ovat työsuojeluviranomaisten mukaan opetusti-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6975: loiksi soveltumattomia liian pienen kuutiotila-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6976: vuuden vuoksi. Opetuskäyttöön ne soveltuvat            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6977: vain tilapäisratkaisuna.                               vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6978:    Oppilaitoksen toiminnan edelleen laajentuessa                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6979: oppilaitoksen nykyiset tilat ja väliaikaiset vuokra-           ryhtyä Pohjois-Karjalan sairaanhoito-
6980: tilat ovat käyneet riittämättömiksi. Se rajoittaa ja           oppilaitoksen toiminnan turvaamiseksi
6981: haittaa toimintaa, joten lisärakennuksen saami-                sekä opetustilakysymyksen ratkaisemiseksi
6982: nen on sekä välttämätöntä että kiireellistä kou-               rakentamisen suunnitteluaikataulua no-
6983: lunuudistuksen mukaisen koulutuksen turvaami-                  peammin?
6984: 
6985:       Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1985
6986: 
6987: 4285002656                                    Eeva Turunen
6988: 2                                     1985 vp. -- KJ( n:o 35
6989: 
6990: 
6991: 
6992: 
6993:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
6994: 
6995:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      vaikea terveydenhuoltoalan oppilaitoksissa, joi-
6996: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        den investointimäärärahan tarpeesta on opetus-
6997: olette 19 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn           ministeriön hallinnonalan yleissuunnitelmassa
6998: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         voitu sijoittaa vain noin kolmannes kaudelle
6999: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    1986-90. Nykyisellekään oppilasmäärälle ei kai-
7000: taja Eeva Turusen näin kuuluvasta kirjallisesta      kissa terveydenhuoltoalan oppilaitoksissa ole tar-
7001: kysymyksestä n:o 35:                                 jolla riittäviä ja tarkoituksenmukaisia tiloja. Vain
7002:                                                      kuudella valtion oppilaitoksella on nykyiselle
7003:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       opiskelijamäärälle riittävät valtion omistamat
7004:        ryhtyä Pohjois-Karjalan sairaanhoito-         opetus- ja toimintatilat.
7005:        oppilaitoksen toiminnan turvaamiseksi
7006:        sekä opetustilakysymyksen ratkaisemiseksi        Pääosa terveydenhuoltoalan oppilaitoksista toi-
7007:        rakentamisen suunnitteluaikataulua no-        mii ahtaissa ja epätarkoituksenmukaisissa tiloissa,
7008:        peammin?                                      joista puuttuvat erityisalojen opetustilat, nykyai-
7009:                                                      kaisen ammatillisen koulutuksen edellyttämät li-
7010:                                                      sätilat ja erikoisluokat. Osalla oppilrutoksista on
7011:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        opetustiloja 3-5 eri paikassa, mistä aiheutuu
7012: seuraavaa:                                           vaikeuksia opetuksen ja oppilashuollon järjeste-
7013:    Keskiasteen koulunuudistuksen ajoittamisesta      lyissä. Tilanne on vastaava myös Pohjois-Karjalan
7014: annetun asetuksen mukaisesti perustetaan vuon-       sairaanhoito-oppilaitoksessa, jonka rakennus-
7015: na 1987 terveydenhuollon peruslinja ja vastaavat     hankkeen lääninhallitus on asettanut 17. sijalle
7016: ylioppilaspohjaiset opintolinjat. Tässä yhteydessä   läänin ammatillisten oppilaitosten rakennusin-
7017: siirrytään terveydenhuollon opetuksessa keskias-     vestointien toteuttamisjärjestyksessä. Opetusmi-
7018: teella uuteen koulutusrakenteeseen, joka merkit-     nisteriön hallinnonalan vuosien 1986-90 yleis-
7019: see uudistettujen opetussuunnitelmien käyttöön-      suunnitelmaan on kuitenkin voitu sisällyttää
7020: oton lisäksi koulutuspituuden kasvua kouluas-        Pohjois-Karjalan sairaanhoito-oppilaitoksen lisä-
7021: teelia 1,0-1,5 vuodesta 1,5-2,5 vuoteen ja           rakennushanke siten, että hankkeen suunnittelua
7022: opistoasteella 2,5 vuodesta 3,5--4,5 vuoteen.        varten osoitettaisiin määräraha vuonna 1989, el-
7023: Lähinnä koulutuspituuden kasvun johdosta tulee       lei tätä ennen pystytä rakentamismäärärahojen
7024: terveydenhuoltoalan oppilaitosten vakinaisen         yleistä tasoa korottamaan tuntuvasti. Opetusmi-
7025: koulutuksen oppilasmäärä lisääntymään noin           nisteriön ko. investointiohjelmaan sisältyy yli 500
7026: 6 000 oppilaalla. Myös muiden alojen koulutus-       ammatillisten oppilaitosten rakennushanketta.
7027: paikoissa tapahtuu varsin huomattavia määrällisiä       Lääninhallitus selvittää parhaillaan Pohjois-
7028: muutoksia asetettujen aloituspaikkojen alueellis-    Karjalan sairaanhoito-oppilaitoksessa tilojen han-
7029: ten ja alakohtaisten tavoitteiden toteutuessa.       kinnan nopeuttamiseksi muita keinoja kuin tilo-
7030: Koulunuudistuksesta aiheutuu oppilaitoksille         jen rakentamista valtion omana rakennushank-
7031: näin ollen varsin mittava investointitarve. Lää-     keena. Tällöin tulee kysymykseen tilojen hankin-
7032: ninhallitusten kesällä 1984 tekemien esitysten       tavaihtoehtoina ensiksikin· valmiina olevien tilo-
7033: mukaan on ammatillisten oppilaitosten raken-         jen vuokraaminen, toiseksi uusien tilojen raken-
7034: nusinvestointien kokonaiskustannusarvio 5,3 mil-     taminen muuna kuin valtion työnä ja näiden
7035: jardia markkaa. Terveydenhuoltoalan oppilaitos-      tilojen vuokraaminen pitkäaikaisesti, esimerkiksi
7036: ten osuus tästä on noin 600 milj. mk.                15 vuodeksi, tai kolmanneksi pitkäaikaisen vuok-
7037:    Valtiontaloudellisista syistä ei ammatillisten    rasopimuksen tekeminen siten, että valtiolla on
7038: oppilaitosten rakennusmäärärahoja ole voitu          myöhemmin oikeus lunastaa tilat omakseen.
7039: osoittaa täysin tarvetta vastaavasti. Tilanne on     Näitä tilanhankintatapoja käyttäen on eräille sai-
7040:                                      1985 vp. -     KK n:o 35                                    3
7041: 
7042: raanhoito-oppilaitoksille saatu nopeasti uudet ja   keen toteuttamisen tekninen valmius patanee
7043: tarkoituksenmukaiset opetustilat. Pohjois-Karja-    rakennushankkeen perustamissuunnitelman val-
7044: lan sairaanhoito-oppilaitoksen rakennushankkeen     mistuessa kuluvan kevään aikana.
7045: nopeuttamista on auttamassa myös se, että hank-
7046: 
7047:     Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1985
7048: 
7049:                                                                 Opetusministeri Kaarina Suonio
7050: 4                                      1985 vp. -- KJ( n:o 35
7051: 
7052: 
7053: 
7054: 
7055:                                 Till Riksdagens Herr Talman
7056: 
7057:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      motsvarat behovet. Situationen är svårast vid
7058: ger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse av        läroanstalterna inom hälsovård. Av de investe-
7059: den 19 februari 1985 tili vederbörande medlem         ringsanslag som behövs för dessa läroanstalter har
7060: av statsrådet sänt en avskrift av följande av         inom den allmänna planen för undervisningsmi-
7061: riksdagsman Eeva Turunen undertecknade spörs-         nisteriets förvaltningsområde endast en tredjedel
7062: mål nr 35:                                            kunnat placeras för perioden 1986--90. Tillräck-
7063:                                                       liga och ändamålsenliga utrymmen står inte ens
7064:           Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta       tili buds för det nuvarande antalet elever vid
7065:        för att verksamheten vid Norra Karelens        läroanstalterna inom hälsovård. Endast sex av
7066:        sjukvårdsinstitut skali kunna tryggas och      statens hälsovårdsanstalter arbetar i sådana un-
7067:        frågan om undervisningsutrymmena skali         dervisnings- och verksamhetsutrymmen som
7068:        kunna lösas snabbare än vad som bestäms        räcker för det nuvarande elevantalet.
7069:        i den planerade tidtabellen för byggan-            Största delen av hälsovårdsläroanstalterna
7070:        det?                                           fungerar således i trånga och oändamålsenliga
7071:                                                       utrymmen. De har varken sådana utrymmen som
7072:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      behövs för undervisning på de specielia område-
7073: framföra följande:                                    na inom hälsovården elier sådana tilläggsutrym-
7074:    I enlighet med förordningen om tidsbestäm-         men och specialklasser som den moderna yrkesin-
7075: ningen av skolreformen på melianstadiet kom-          riktade utbildningen förutsätter. En del av läro-
7076: mer man att inrätta en grundlinje för hälsovård       anstalterna har undervisningsuuymmen på 3--5
7077: år 1987 och på motsvarande sätt de studielinjer       olika platser vilket vållar många problem med
7078: som baserar sig på studentexamen. I detta sam-        ordnandet av undervisning och elevvård.
7079: manhang kommer man inom undervisningen i                  Situationen är Iikadan vid Norra Karelens
7080: hälsovård på melianstadiet att övergå tili en ny      sjukvårdsinstitut. Länsstyrelsen har stälit bygg-
7081: utbildningsstruktur, som i praktiken dels innebär     nadsprojektet för detta sjukvårdsinstitut på 17
7082: att de förnyade läroplanerna införs och dels att      plats när det gälier genomförandet av bygg-
7083: tiden för utbildningen blir längre. På skolnivå       nadsinvesteringarna vid yrkesläroanstalterna. Det
7084: förlängs studietiden från 1,0--1,5 år tili 1,5--      har dock varit möjligt att inom den alimänna
7085: 2,5 år och på institutnivå från 2,5 tili 3,5--4 år.   planen för undervisningsministeriets förvalt-
7086: Närmast på grund av en längre utbildningstid          ningsområde inrymma ett tilibyggnadsprojekt i
7087: kommer antalet elever inom den ordinarie ut-          anslutning tili Norra Karelens sjukvårdsinstitut.
7088: bildningen att öka med ca 6 000 elever. Även          Man har planer på att ett anslag skulie anvisas för
7089: när det gälier studieplatser inom andra utbild-       planeringen av projektet år 1989, om det inte
7090: ningsområden sker rätt betydande kvantitativa         före detta är möjligt att avsevärt höja den ali-
7091: ändringar då de regionala mål samt de mål som         männa nivån på byggnadsanslag. I undervis-
7092: uppställts för varje utbildningsområde genom-         ningsministeriets undervisningsprogram ingår
7093: förs. Skolreformen leder tili att läroanstalterna     över 500 byggnadsprojekt för yrkesläroanstalter.
7094: bör göra rätt omfattande investeringar. Enligt de        Länsstyrelsen utreder som bäst frågan om vilka
7095: förslag som länsstyrelsen framlagt sommaren           andra utvägar än att bygga utrymmena i form av
7096: 1984 utgör det totala kostnadsförslaget för bygg-     statliga byggnadsprojekt som står tili buds vid
7097: nadsinvesteringarna vid yrkesläroanstalterna 5, 3     påskyndandet av anskaffningen av utrymmena
7098: miljarder mark. Den andel som hänför sig tili         vid Norra Karelens sjukvårdsinstitut.
7099: läroanstalterna inom sjukvård utgör ca 600 milj.          Härvid kommer som anskaffningsalternativ i
7100: mark.                                                 fråga att man hyr färdiga utrymmen, man bygger
7101:    Av statsekonomiska skäl har det inte varit         de nya utrymmena genom annat arbete än stat-
7102: möjligt att anvisa byggnadsanslag för yrkesläro-      ligt arbete och sedan hyr dessa utrymmen för
7103: anstalter på det sätt att de fulit skulle ha          lång tid, t.ex. för 15 år elier att man ingår ett
7104:                                       1985 vp. -- RJ< n:o 35                                      5
7105: 
7106: långvarigt hyreskontrakt så att staten senare har   vid Norra Karelens sjukvårdsinstitut har även
7107: rätt att köpa dessa utrymmen. Genom att använ-      påskyndats av att de tekniska fötutsättningarna
7108: da dessa sätt att anskaffa utrymmen har vissa       för projektets genomförande blir bättre då
7109: sjukvårdsinstitut kunnat få nya och ändamålsen-     grundläggningsplanen för byggnadsprojektet blir
7110: liga undervisningsutrymmen. Byggnadsprojektet       färdig under innevarande vår.
7111: 
7112:     Helsingfors den 28 mars 1985
7113: 
7114:                                                            Undervisningsminister Kaarina Suonio
7115:                                                 1985 vp.
7116: 
7117: Skriftligt spörsmål nr 36
7118: 
7119: 
7120: 
7121: 
7122:                                    Norrback m.fl.: Om byggande av ett nytt polishus i Vasa
7123: 
7124: 
7125:                                 Till Riksdagens Herr Talman
7126: 
7127:    Behovet av utrymmen för statliga inrättningar       snabba åtgärder vidtas för att förbättra utrymme-
7128: på lokal nivå har något minskat, men på många          na för polisen i Vasa. Det länge planerade
7129: håll verkar statliga myndigheter på lokal nivå i       polishuset bör börja planeras och byggas så snart
7130: ytterst trånga och oändamålsenliga utrymmen.           som möjligt.
7131: Ett exempel på hur förhållandena kan vara de              Enligt de planer som finns skall planeringen av
7132: sämsta tänkbara är polisens utrymmen i Vasa.           det nya polishuset i Vasa påbörjas år 1988. Det
7133:    Arbetsskyddsdistriktet har undersökt polisens       betyder att ett nytt polishus kan tas i bruk
7134: arbetsutrymmen och konstaterat att lokaliteterna       tidigast en bra bit in på nittiotalet. Den tidtabel-
7135: uppvisar många stora brister. Anmärkningarna           len är nog alltför långsam med tanke på den nu
7136: som arbetsskyddsdistriktet gjort gäller bl.a. brist-   rådande situationen. För att undvika ännu större
7137: fälligheter ifråga om utrymmen för omklädning,         problem och onödiga kostnader för reparationer
7138: uppbevaring och torkning av kläder, bespisning         av tillfällig natur, borde det nya polishusets
7139: samt ifråga om toalett- och tvättutrymmen. Vi-         byggnadsarbeten inledas betydligt tidigare än
7140: dare har anmärkningar riktats mot brister i            vad den nugällande tidtabellen förutsätter.
7141: systemen för uppvärmning och ventilation. Ifall           Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
7142: inte åtgärder snabbt vidtas hotas polisens i Vasa      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
7143: arbetsutrymmen av en total stängning.                  ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
7144:    Vasa stad har blivit en stor turiststad. Polisens   följande spörsmål:
7145: arbete består också till en viss del av att ge                   Vilka åtgärder avser Regeringen att
7146: information och service åt de många turisterna.                vidta för att lösa de akuta problemen när
7147: Polisinrättningen är därför också på sätt och vis              det gäller polisens i Vasa utrymmen,
7148: ett ansikte utåt.                                              samt
7149:    Framför allt är det i alla fall viktigt med tanke             vad avser Regeringen att göra för att
7150: på motivationen och effektiviteten i arbetet att               betydligt snabbare än vad som nu avses
7151: utrymmena är ändamålsenliga. Därför bör nu                     bygga ett nytt hus föt polisen i Vasa?
7152: 
7153:      Helsingfors den 19 februari 1985
7154: 
7155:                       Ole Norrback                              Håkan Nordman
7156: 
7157: 
7158: 
7159: 
7160: 4285002302
7161: 2                                      1985 vp. -     KK n:o 36
7162: 
7163: Kirjallinen kysymys n:o 36                                                                   Suomennos
7164: 
7165: 
7166: 
7167: 
7168:                                   Norrback ym.: Uuden poliisitalon rakentamisesta Vaasaan
7169: 
7170: 
7171:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7172: 
7173:    Valtion laitosten paikallisten tilojen tarve on    poliisin tilojen parantamiseksi. Kauan suunnitel-
7174: jossakin määrin vähentynyt, mutta useissa pai-        lun poliisitalon suunnittelu ja rakentaminen on
7175: koissa valtion paikalliset viranomaiset toimivat      aloitettava ensi tilassa.
7176: erittäin ahtaissa ja epätarkoituksenmukaisissa ti-       Suunnitelmien mukaan tullaan uuden poliisi-
7177: loissa. Esimerkkinä siitä, miten kehnot olosuh-       talon suunnittelu aloittamaan vuonna 1988. Tä-
7178: teet saattavat olla, ovat Vaasan poliisin tilat.      mä merkitsee sitä, että uusi poliisitalo voidaan
7179:    Työsuojelupiiri on tutkinut poliisin työtilat ja   ottaa käyttöön aikaisintaan vasta 1990-luvun al-
7180: todennut, että niissä on monia suuria puutteita.      kupuolella. Tämä aikataulu on kyllä liian hidas
7181: Työsuojelupiirin tekemät huomautukset koskevat        tällä hetkellä vallitsevaa tilannetta ajatellen. Ny-
7182: mm. pukeutumistilojen, vaatteiden säilytys- ja        kyistä suurempien pulmien ja tarpeettomien tila-
7183: kuivaustilojen samoin kuin ruokailu-, mukavuus-       päisluonteisten korjausten aiheuttamien kustan-
7184: ja pesutilojen puutteellisuuksia. Edelleen on teh-    nusten välttämiseksi uuden poliisitalon rakennus-
7185: ty lämmitystä ja tuuletusta koskevia huomautuk-       työt tulisi aloittaa huomattavasti nykyistä aika-
7186: sia. Ellei toimenpiteisiin pian ryhdytä, Vaasan       taulua nopeammin.
7187: poliisin tiloja uhkaa niiden kokonaan sulkemi-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7188: nen.                                                  tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7189:    Vaasan kaupungista on tullut suuri matkailu-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
7190: kaupunki. Poliisin työhön kuuluu osittain myös        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7191: lukuisille matkailijoille annettava informaatio ja               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7192: palvelu. Poliisilaitos on tästä syystä myös taval-            ryhtyä Vaasan poliisin tiloja koskevien
7193: laan ulospäin suuntautuva kuva.                               ajankohtaisten pulmien ratkaisemiseksi
7194:    Joka tapauksessa on ennen kaikkea työn moti-               sekä
7195: vaation ja tehokkuuden kannalta tärkeätä, että                   mitä Hallitus aikoo tehdä uuden polii-
7196: tilat ovat tarkoituksenmukaiset. Tästä syystä olisi           sitalon rakentamiseksi Vaasaan huomatta-
7197: nyt ryhdyttävä pikaisiin toimenpiteisiin Vaasan               vasti aiottua aikaisemmin?
7198: 
7199:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1985
7200: 
7201:                       Ole Norrback                             Håkan Nordman
7202:                                      1985 vp. -- RJ( n:o 36                                          3
7203: 
7204: 
7205: 
7206: 
7207:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7208: 
7209:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        Vaasan poliisilaitoksen nykyisissä, Vaasan kau-
7210: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       pungin omistamissa toimitiloissa tarvittavia kor-
7211: olette 19 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn          jauksia koskeva suunnitelma on parhaillaan laa-
7212: kirjeenne n:o 189 ohella lähettänyt valtioneuvos-   dittavana yhteistyössä kaupungin kanssa, joka on
7213: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-   oikeudenhoidon ja paikallishallinnon kustannus-
7214: edustaja Ole Norrbackin ym. kirjallisesta kysy-     ten järjestelystä eräissä tapauksissa annetun lain
7215: myksestä n:o 36, jossa tiedustellaan:               (345/76) mukaan velvollinen huolehtimaan po-
7216:                                                     liisilaitoksen käyttöön luovuttamiensa tilojen
7217:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      kunnossapidosta. Samalla pyritään selvittämään
7218:        ryhtyä Vaasan poliisin tiloja koskevien      myös mahdollisuudet tilanahtauden helpottami-
7219:        ajankohtaisten pulmien ratkaisemiseksi       seen väliaikaisten lisätilojen vuokrauksella.
7220:        sekä                                            Vaasan poliisi- ja oikeustalohankkeen toteutta-
7221:           mitä Hallitus aikoo tehdä uuden polii-    minen suunniteltua nopeammin valtion virasto-
7222:        sitalon rakentamiseksi Vaasaan huomatta-     talohankkeena on erittäin vaikeaa lukuisten mui-
7223:        vasti aiottua aikaisemmin?                   den samaa kiireellisyysluokkaa olevien valtion
7224:                                                     virastotilantarpeiden takia. Mahdollisuus poliisi-
7225:                                                     laitoksen vaikean toimitilakysymyksen nopeam-
7226:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       paan ratkaisuun yhteishankkeena Vaasan kau-
7227: seuraavaa:                                          pungin kanssa on kuitenkin vielä tutkittavana.
7228: 
7229:     Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1985
7230: 
7231:                                                              Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen
7232: 4                                     1985 vp. -     KK n:o 36
7233: 
7234: 
7235: 
7236: 
7237:                                Tili Riksdagens Herr Talman
7238: 
7239:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          inrättningen i Vasa och som ägs av Vasa stad
7240: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       utarbetas för närvarande i samarbete med staden,
7241: 189 av den 19 februari 1985 till vederbörande        som enligt lagen om reglering av kostnaderna för
7242: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   rättsvården och den lokala förvaltningen i vissa
7243: av riksdagsman Ole Norrback m.fl. ställda spörs-     fall (345/76) är skyldig att dra försorg om
7244: mål nr 36:                                           underhållet av de utrymmen som staden ställt till
7245:                                                      polisinrättningens disposition. Samtidigt försöker
7246:          Vilka åtgärder avser Regeringen att         man utreda möjligheterna att underlätta utrym-
7247:        vidta för att lösa de akuta problemen när     mesbristen även genom förhyrning av provisoris-
7248:        det gäller polisens i Vasa utrymmen,          ka tilläggsutrymmen.
7249:        samt                                             Att snabbare än planerat förverkliga projektet
7250:          vad avser Regeringen att göra för att       gällande polis- och justitiehuset i Vasa såsom
7251:        betydligt snabbare än vad som nu avses        statens ämbetshusprojekt är synnerligen svårt på
7252:        bygga ett nytt hus för polisen i Vasa?        grund av det stora antalet andra lika brådskande
7253:                                                      projekt gällande utrymmen för statens ämbets-
7254:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     verk. Möjligheten att lösa frågan om polisinrätt-
7255: anföra följande:                                     ningens besvärliga utrymmessituation snabbare
7256:   En plan för reparationerna av de verksamhets-      som gemensamt projekt tillsammans med Vasa
7257: utrymmen som för närvarande används av polis-        stad undersöks likväl alltjämt.
7258: 
7259:     Helsingfors den 27 mars 1985
7260: 
7261:                                                                   Inrikesminister Kaisa Raatikainen
7262:                                                 1985 vp.
7263: 
7264: Kirjallinen kysymys n:o 37
7265: 
7266: 
7267: 
7268: 
7269:                                    Alppi ym.: Kohtuullisten asumismenojen määrittelemisestä asunto-
7270:                                       politiikan tavoitelaissa
7271: 
7272: 
7273:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7274: 
7275:    Asumiskustannukset ovat 1980-luvun alussa          ten, että asumismeno-osuuksia voidaan alentaa
7276: nousseet huomattavasti. Sekä kovan rahan että         niillä ryhmilla, jotka nyt maksavat kohtuuttomia
7277: aravavuokra-asuntojen vuokrat ovat nousseet no-       asumismenoja, edellyttää asumismeno-osuusta-
7278: peasti. Valtion asuntolainojen korkoja on hinattu     voitteiden määrittelyä laissa. Tämä voisi tapahtua
7279: ylöspäin lähelle pankkilainojen tasoa, ja asunto-     esimerkiksi siten, että vähimmäistoimeentulota-
7280: jen hintojen nousun myötä etenkin lapsiperheet        solla asumismenojen osuus käytettävissä olevasta
7281: joutuvat maksamaan myös omistusasunnoissa             tulosta saisi olla enintään 10 %, eikä asumisme-
7282: erittäin korkeita asumiskustannuksia. Asumisen        nojen osuus ylipäänsä saisi kohtuullisten asumis-
7283: tukimuodoista asuntolainojen verovähennysoi-          tasonormien mukaisessa asunnossa ylittää yli
7284: keus on seurannut asumiskustannusten nousua           20 % käytettävissä olevista tuloista.
7285: antaen hyvätuloisille ja ylipäänsä omistusasun-          Näin määriteltyjen asumismeno-osuuksien seu-
7286: nossa asuville yhä suuremman osan yhteiskunnan        rauksena voitaisiin parantaa pieni- ja keskitulois-
7287: asumisen tukemiseen käyttämistä varoista. Sen         ten ja erityisesti myös ns. väliinputoaja-asemassa
7288: sijaan pienituloisia, etenkin vuokralla asuvia kos-   olevien nuorten lapsiperheiden asemaa.
7289: keva asumistuki ei ole pysynyt asumiskustannus-          Tällä hetkellähän pienituloisin viidennes ihmi-
7290: ten nousun vauhdissa.                                 sistä maksaa asumismenoja asumistuen jälkeen
7291:   Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan hallitus     keskimäärin 18,6 %. Suuri osa pienituloisista
7292: antaa lähiaikoina eduskunnalle esityksensä asun-      maksaa siis tuota keskiarvolukua huomattavasti-
7293: topolitiikan tavoitelaiksi. Asumiskustannusten        kin suurempia asumismeno-osuuksia. Korkeim-
7294: nopea nousuvauhti tekee entistä perustellum-          massa tuloviidenneksessä asumismenojen osuus
7295: maksi määrittää tavoitelaissa myös kohtuulliset       tuloista on vain 9 % .
7296: asumismenot eri tulonsaajaryhmissä. Kuten                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7297: SKDL:n edustajat asuntopolitiikan tavoitelakitoi-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7298: mikunnassa ehdottivat, tämä voitaisiin tehdä          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
7299: prosentteina käytettävissä olevasta tulosta.          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7300:   Yhteiskunnan asumiskustannuksiin suuntaa-                     Aikooko Hallitus sisällyttää asuntopoli-
7301: mien välittömien ja välillisten tukitoimenpitei-             tiikan tavoitelakia koskevaan esitykseensä
7302: den - kuten laina-ajat, korkotaso, asumistuki,               säännökset kohtuullisten asumismeno-
7303: verotukseen liittyvät seikat - mitoittaminen si-             osuuksien määrittelemisestä?
7304: 
7305:     Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1985
7306: 
7307:          Ulla-Leena Alppi               Heli Astala                     Inger Hirvelä
7308:          Lauha Männistö                 Kati Peltola                    Arvo Kemppainen
7309:                                         Esko-Juhani Tennilä
7310: 
7311: 
7312: 
7313: 
7314: 428500256W
7315: 2                                     1985 vp. -     KK n:o 37
7316: 
7317: 
7318: 
7319: 
7320:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7321: 
7322:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sekä säännökset kunnan asunto-ohjelmasta ja
7323: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kunnan tehtävistä asunto-olojen kehittämiseksi.
7324: olette 20 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn
7325:                                                         Lakiin ehdotetaan sisällytettäväksi perustavoit-
7326: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         teet asunto-olojen kehittämiselle. Yksi kolmesta
7327: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    laissa ilmaistavasta perustavoitteesta olisi, että
7328: taja Alpin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   asumismenot ovat kohtuulliset suhteessa ruoka-
7329: myksestä n:o 37:                                     kunnan kokoon ja käytettävissä oleviin tuloihin
7330:           Aikooko Hallitus sisällyttää asuntopoli-   sekä muihin välttämättömiin kulutusmenoihin.
7331:        tiikan tavoitelakia koskevaan esitykseensä    Lakiehdotuksen mukaan valtioneuvoston vahvis-
7332:        säännökset kohtuullisten asumismeno-          taman asunto-olojen kehittämisohjelman tulee
7333:        osuuksien määrittelemisestä?                  sisältää tukitoimenpiteiden määräytymisperustee-
7334:                                                      na käytettävät asumismeno-osuuksien tavoitteet.
7335:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        Ne voitaisiin ilmaista esim. prosentteina käytettä-
7336: seuraavaa:                                           vissä olevista tuloista.
7337:    Hallitus antaa lähiaikoina eduskunnalle esityk-      Asunto-olojen kehittämisohjelmassa vahvistet-
7338: sen laiksi asunto-olojen kehittämisestä. Esityksen   tavista asumismeno-osuuksien tavoitteista johdet-
7339: tarkoituksena on luoda nykyistä parempi lainsää-     taisiin asumistuen määräytymisperusteet, asunto-
7340: dännöllinen perusta asunto-olojen kehittämistä       lainojen tulorajat, aravavuokra-asuntojen jakope-
7341: koskevalle suunnittelulle ja päätöksenteolle.        rusteet ja muut vastaavat tuen määräytymisperus-
7342:    Lakiehdotuksen keskeisimmän sisällön muo-         teet. Ne olisivat myös, muun ohella, perusteena
7343: dostavat säännökset asunto-olojen kehittämisoh-      vuosittain valtion tulo- ja menoarvioon otettavak-
7344: jelmasta, jonka valtioneuvosto vahvistaisi joka      si ehdotettavien määrärahojen suuruutta lasketta-
7345: toinen vuosi aina viideksi vuodeksi kerrallaan,      essa.
7346: 
7347:     Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1985
7348: 
7349:                                                                    Ympäristöministeri Matti Ahde
7350:                                        1985 vp. -     KK n:o 37                                           3
7351: 
7352: 
7353: 
7354: 
7355:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
7356: 
7357:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          och kommunernas uppgifter vid utvecklandet av
7358: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        bostadförhållandena.
7359: den 20 februari 1985 till vederbörande medlem
7360:                                                          I lagen skulle de grundläggande målsättning-
7361: av statsrådet översänt avskrift av följande av        arna rörande utvecklandet av bostadsförhållande-
7362: riksdagsledamot Alppi m.fl. undertecknade             na ingå. En av de tre grundläggande målsät-
7363: spörsmål nr 37:                                       ningar som skulle framgå ur lagen är att boende-
7364:           Har Regeringen för avsikt att låta stad-    utgifterna skall vara skäliga i förhåliande tili
7365:        ganden om fastställande av skäliga boen-       matlagets storlek och disponibla inkomster samt
7366:        deutgiftsandelar ingå i sin proposition        tili övriga oundgängliga konsumtionsutgifter.
7367:        rörande målsättningarna för bostadspoli-       Enligt lagförslaget skall det av statsrådet faststäli-
7368:        tiken?                                         da programmet för utvecklande av bostadsförhål-
7369:                                                       landena innehålia de målsättningar för boende-
7370:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      utgiftsandelarnas del som skali användas såsom
7371: anföra följande:                                      bestämningsgrund för stödåtgärder. Målsättning-
7372:                                                       arna kan uttryckas t.ex. i procent av de disponib-
7373:    Regeringen avlåter inom en nära framtid till
7374:                                                       la inkomsterna.
7375: riksdagen en proposition med förslag till lag on
7376: utvecklande av bostadsförhållandena. Avsikten            Från de målsättningar för boendeutgiftsande-
7377: med propositionen är att skapa en bättre legisla-     larnas del som faststälis i programmet för utveck-
7378: tiv grund än den nuvarande för den planering          lande av bostadsförhåliandena skulle härledas
7379: och det beslutfattande som rör utvecklandet av        bestämningsgrunderna för bostadsbidrag, in-
7380: bostadsförhållandena.                                 komstgränserna för bostadslån, fördelningsgrun-
7381:    Lagförslagets centralaste del utgörs av stadgan-   derna för aravahyresbostäder och andra motsva-
7382: den om ett program för utvecklande av bostads-        rande bestämningsgrunder för stöd. Målsättning-
7383: förhållandena, vilket statsrådet skulle fastställa    arna skulie också, bl.a. utgöra grund vid beräk-
7384: vanannat år, alltid för fem år i sänder, samt av      ning av storleken av de anslag som årligen
7385: stadganden om kommunernas bostadsprogram              föreslås bli intagna i statsförslaget.
7386: 
7387:      Helsingfors den 28 mars 1985
7388: 
7389:                                                                             Miljöminister Matti Ahde
7390:                                                   1985 vp.
7391: 
7392: Kirjallinen kysymys n:o 38
7393: 
7394: 
7395: 
7396: 
7397:                                     Jouppila ym.: Parturi- ja kampaamoliikkeenharjoittajien ammatilli-
7398:                                          sesta pätevyydestä
7399: 
7400: 
7401:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7402: 
7403:    Kuluttajavalituslautakunta on saanut käsiteltä-      Parturi- ja kampaamoliikkeenharjoittajalta tai
7404: väkseen lukuisia parturi- ja kampaamaalaa koske-        liikkeen vastaavalta hoitajalta olisi vaadittava asi-
7405: via valituksia. Näistä suurin osa on liittynyt alalla   anmukainen ammattitutkinto. Ammattitutkin-
7406: toimivien puutteelliseen ammattitaitoon. Erityi-        non edellyttäminen ei kohtuuttomasti rajoittaisi
7407: sesti työsuorituksien, mm. permanenttien, yhtey-        mahdollisuutta ryhtyä parturi- tai kampaamoliik-
7408: dessä käytettävät voimakkaat aineet ovat aiheut-        keenharjoittajaksi, mikäli määräykset tulevat voi-
7409: taneet terveyshaittoja. Asiaan on kiinnitetty huo-      maan sopivan siirtymäkauden jälkeen.
7410: miota kosmetiikkatyöryhmän mietinnössä, joka               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7411: on luovutettu elinkeinohallitukselle 21.9.1983.         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7412:                                                         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
7413:   Myös kuluttajat ovat kiinnittäneet huomiota           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7414: parturi- ja kampaamoalan ammattitaitoon. On-
7415: gelmaksi on todettu kontrolloimaton ammattiin                      Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
7416: pääsy ja mm. järjestäytymätön kotikampaamotoi-                  tarvittavan säännöstön luomiseksi, jotta
7417: minta. Asiantuntijoiden mukaan kuluttajille olisi               voidaan taata parturi- ja kampaamoliik-
7418: taattava lainsäädännön toimin mahdollisuus var-                 keenharjoittajien ja liikkeen vastaavien
7419: mistua alan ammatinharjoittajien pätevyydestä.                  hoitajien ammatillinen pätevyys?
7420: 
7421:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1985
7422: 
7423:                        Riitta Jouppila                           Riitta Uosukainen
7424: 
7425: 
7426: 
7427: 
7428: 428500207A
7429: 2                                      1985 vp. -- KJ( n:o 38
7430: 
7431: 
7432: 
7433: 
7434:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7435: 
7436:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         työssä lääkintöhallituksen ja elinkeinonharjoitta-
7437: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          jien edustajien kanssa. Suomen viranomaiset voi-
7438: olette 20 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn             vat siis säännellä kosmeettisten valmisteiden
7439: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           koostumusta yksittäisiin aineisiin kohdistuvin
7440: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      kielloin ja rajoituksin negatiiviluetteloiden muo-
7441: taja Riitta Jouppilan ym. kirjallisesta kysymykses-    dossa ja siten karsia ei-toivottavat aineet valmis-
7442: tä n:o 38:                                             teista kuluttajien suojaamiseksi terveyshaitoilta.
7443:                                                            Edellä mainitun elinkeinohallituksen päätök-
7444:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
7445:                                                        sen uudistaminen on vireillä virastossa kosmetiik-
7446:        tarvittavan säännöstön luomiseksi, jotta
7447:                                                        katyöryhmän mietinnön pohjalta. Päätös tulee
7448:        voidaan taata parturi- ja kampaamoliik-         sisältämään laajan luettelon kielletyistä aineista
7449:        keenharjoittajien ja liikkeen vastaavien
7450:                                                        kosmeettisiin valmisteisiin ja tehokkaasti suojele-
7451:        hoitajien ammatillinen pätevyys?                maan kuluttajia voimakkaiden aineiden aiheutta-
7452:                                                        milta terveyshaitoilta.
7453:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           Koulutuksen ja tiedottamisen tehostamisella
7454: ti seuraavaa:                                          varmistetaan, että valmisteita ammatissaan käyt-
7455:    Markkinoilla on nykyisin useita tuhansia erilai-    tävillä henkilöillä on riittävä kyseisten valmistei-
7456: sia kosmeettisia valmisteita. Näistä yli puolet        den ja erityisesti niihin liittyvien riskitekijöiden
7457: valmistetaan kotimaassa. Elintarvikelakiin (526/       tuntemus sekä taito käsitellä ja käyttää valmistei-
7458: 77) ja -asetukseen (408/52) sisältyy muiden yleis-     ta oikein.
7459: ten käyttö- ja kulutustarvikkeiden ohella eräitä           Mitä tulee kysymyksessä esitettyyn säännöstön
7460: kosmetiikkaa koskevia yleissäädöksiä. Näitä ovat       luomiseen parturi- ja kampaamoliikkeenharjoit-
7461: mm. kuluttajan harhaan johtamisen estämisestä,         tajien ja liikkeen vastaavien hoitajien osalta on
7462: viranomaisten tiedonsaantioikeudesta sekä val-         todettava, että alan sääntelemättömyydestä joh-
7463: vonnasta, rangaistuksista ja pakkokeinoista anne-      tuvien ongelmien laajuus ja vakavuus on perus-
7464: tut säädökset. Yksityiskohtaiset säädökset kos-         teellisesti selvitettävä, ennen kuin ryhdytään luo-
7465: meettisten valmisteiden koostumuksesta ja myyn-         maan tämän alan elinkeino-oikeudellisia sään-
7466: tipäällysmerkinnöistä on annettu asetuksessa            nöstöjä, jotka voivat johtaa valvonnallisiin ongel-
7467: (456/77) kosmeettisista valmisteista. Elinkeino-       miin varsinkin kotikampaamotoiminnan osalta.
7468: hallituksen päätös (457/77) sisältää määräykset        Kuluttajien kannalta parturi- ja kampaamoalan
7469: kosmeettisten valmisteiden koostumuksesta ja            elinkeinonharjoittajien ammattitaitovaatimus on
7470: myyntipäällysmerkinnöistä.                              tärkeä ja heillä tulee olla mahdollisuus varmistaa
7471:    Kosmetiikka-asetuksen 2 §:n 1 momentissa             elinkeinonharjoittajan ammattitaito. Parturi- ja
7472: säädetään yleisesti, että yksittäisestä valmisteesta    kampaamoalalla voidaan omin keinoinkin koros-
7473: ei saa aiheutua terveydellistä haittaa silloin, kun     taa ammattitaidon merkitystä esimerkiksi päte-
7474: valmistetta käytetään asianmukaisesti ja annettu-       vyystodistuksin ja asiakastiedotuksin. Järjestäyty-
7475: ja ohjeita noudattaen. Elinkeinohallituksella on        neisyys alalla korostaa myös alan ammattitaidon
7476: oikeus rajoittaa yleistä terveydellistä haittaa ai-     omaamista. Ammattikasvatushallitus tulee kos-
7477: heuttavan aineen käyttämistä kosmeettiseen val-         metiikkatyöryhmän mietinnöstä antamansa lau-
7478: mistukseen tai kieltää aineen käyttö tiettyyn           sunnon mukaan täsmentämään parturien, kam-
7479: tarkoitukseen. Lisäksi elinkeinohallitus voi tutki-     paajien ja kosmetologien opetussuunnitelmien
7480: musten ajaksi väliaikaisesti rajoittaa tai kieltää      sisältöä siten, että ammattiin valmistuvalla on
7481: haitalliseksi epäillyn aineen käyttämisen kos-          riittävät perusvalmiudet hankkia lisätietoja am-
7482: meettisiin valmisteisiin ja määrätä erikseen, mitä      mattialansa työ- ja asiakasturvallisuutta vaaranta-
7483: valmistus-, väri- tai muita aineita saa käyttää         vien aineiden asianmukaisesta käytöstä sekä val-
7484: suoraan limakalvojen kanssa kosketuksiin joutu-         miutta toimia voimassa olevien ohjeiden mukai-
7485: vissa valmisteissa. Tämä päätös tehdään yhteis-         sesti.
7486:                                       1985 vp. -      KK n:o 38                                        3
7487: 
7488:    Kuluttajan oikeussuojan osalta on mainittava,       huolellisuusvaatimuksia työn suorittamisesta.
7489: että kulutuspalveluja koskeva siviilioikeudellinen     Kuluttajalla on riitatapauksessa tälläkin hetkellä
7490: normisto on valmisteilla ja se tulee asettamaan        mahdollisuus saada riitatilanteessa ratkaisusuosi-
7491: palveluelinkeinojen harjoittajille ammatti- ja         tus kuluttajavalituslautakunnalta.
7492: 
7493:     Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1985
7494: 
7495:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
7496: 4                                      1985 vp. -     KK n:o 38
7497: 
7498: 
7499: 
7500: 
7501:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
7502: 
7503:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           för kosmetiskt preparat som kommer i direkt
7504: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         beröring med slemhinnor. Detta beslut fattas i
7505: av den 20 februari 1985 tili vederbörande med-        samverkaa med medicinalstyrelsen och represen-
7506: lem av statsrådet för avgivande av svar översänt      tanrerna för näringsidkarna. Finländska myndig-
7507: avskrift av följande av riksdagsman Jouppila          heter kan alltså reglera sammansättningen av
7508: m.fl. undertecknade spörsmål nr 38:                   kosmetiska preparat genom förbud mot och be-
7509:                                                       gränsningar av enstaka ämnen i form av negativ-
7510:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-       listor och sålunda avlägsna icke-önskvärda ämnen
7511:        sikt att vidta för att skapa regler som        från preparat för att skydda konsumenterna mot
7512:        garanrerar en tillräcklig yrkeskompetens       hälsorisker.
7513:        för dem som bedriver rak- och friserings-
7514:                                                          Revideringen av näringsstyrelsens ovan nämn-
7515:        salongsrörelse och för dem som förestår
7516:                                                       da beslut pågår vid näringsstyrelsen på basis av
7517:        sådana rörelser?
7518:                                                       kosmetikarbetsgruppens betänkande. Beslutet
7519:                                                       kommer att innehålla en omfattande förteckning
7520:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra     över förbjudna ämnen för kosmetiska preparat
7521: följande:                                             och effektivt skydda konsumenterna för hälso-
7522:     På marknaden finns i dag flera tusen olika        risker som starka ämnen föranleder.
7523: kosmetiska preparat. Mer än hälften av dessa             Genom effektivare utbildning och information
7524: tillverkas i Finland. I livsmedelslagen (526/77)      säkerställs att personer som använder dessa pre-
7525: och i livsmedelsförordningen (408/52) ingår ut-       parat i sitt yrke har tillräcklig kännedom om
7526: över stadgandena om allmänna bruks- och kon-          ifrågavarande preparat och riskerna i samband
7527: sumtionsförnödenheter även vissa allmänna stad-       med dem samt att de kan hanrera och bruka
7528: ganden om kosmetika. Sådana är bl.a. stadgan-         preparat riktigt.
7529: dena om förbud mot vilseledande av konsumenr,            När det gäller den i spörsmålet berörda frågan
7530: myndigheternas rätt att få upplysningar, övervak-     om skapande av regler i fråga om de personer
7531: ning, straff och tvångsmedel. Detaljerade stad-       som bedriver rak- och friseringssalongrörelse och
7532: ganden om sammansättningen av kosmetiska              de som förestår sådana rörelser bör konstateras,
7533: preparat och om anteckningarna på deras försälj-      att problemens omfattning och allvarlighet som
7534: ningshöljen har utfärdats genom förordningen          beror på branschens oreglerbarhet skall grundligt
7535: om kosmetiska preparat (456/77). Näringsstyrel-       utredas innan man börjar skapa näringsrättsliga
7536: sens beslut (457 /77) innehåller bestämmelser om      regler på denna bransch, vilka kan leda tili
7537: sammansättningen av kosmetiska preparat och           övervakningsproblem särskilt i fråga om hemfri-
7538: om anreckningarna på deras försäljningshöljen.        seringsverksamheten. För konsumenrerna är det
7539:     I 2 § 1 mom. förordningen om kosmetiska           viktigt att man ställer krav på näringsidkarnas
7540: preparat stadgas allmänt att ett enskilt preparat     yrkeskunskaper på rak- och friseringssalongsom-
7541: inre får föranleda men för hälsan, då preparatet      rådet och konsumenrerna skall ha möjlighet att
7542: används i enlighet med bruksanvisningar och på        säkra sig om näringsidkarens yrkeskunskaper.
7543: sedvanligt sätt. Näringsstyrelsen har rätt att be-    Inom branschen kan man även med egna insatser
7544: gränsa användningen av ett ämne som föranleder        understryka betydelsen av yrkeskunskaperna ge-
7545: allmänt men för hälsan för kosmetiskt preparat        nom kompetensintyg och kundmeddelanden.
7546: eller förbjuda användningen av ämnet för visst        Organiseringsgraden inom branschen understry-
7547: ändamål. Näringsstyrelsen kan dessutom under          ker också kunnandet på området. Yrkesutbild-
7548: den tid som undersökningen varar temporärt            ningsstyrelsen kommer att enligt sitt utlåtande
7549: begränsa eller förbjuda användningen av ämne,         om kosmetikarbetsgruppens betänkande precise-
7550: som misstänks vara skadligt, för kosmetiska pre-      ra innehållet i läroplaner för barberare, frisörer
7551: parat och särskilt för sig bestämma vilka tillverk-   och kosmetologer så att den som utbildas för
7552: nings-, färg- eller andra ämnen som får användas      yrket har tillräckliga basfärdigheter att skaffa
7553:                                      1985 vp. -     KK n:o 38                                      5
7554: 
7555: tilläggsinformation om användningen av de äm-       konsumtionstjänster bereds och att det kommer
7556: nen som medför fara för arbetar- och kundskyd-      att ställa yrkes- och noggrannhetskrav vid arbete
7557: det samt färdigheter att iaktta gällande anvis-     på dem som idkar servicenäringar. 1 en tvist har
7558: ningar.                                             konsumenten även i dag möjlighet att få re-
7559:    1 fråga om konsumenters rättsskydd skall näm-    kommendation tili avgörande av konsumentkla-
7560: nas att ett civilrättsligt normsystem som gäller    gonämnden.
7561: 
7562:     Helsingfors den 20 mars 1985
7563: 
7564:                                                    Handels- och industriminister Seppo Lindblom
7565:                                               1985 vp.
7566: 
7567: Skriftligt spörsmål nr 39
7568: 
7569: 
7570: 
7571: 
7572:                                  Nyby: Om specielia stödåtgärder för tviliingföräldrar
7573: 
7574: 
7575:                               Tili Riksdagens Herr Talman
7576: 
7577:    Ungefär vid var hundrade förlossning föds        I vissa Iänder utgår moderskapspenningen och
7578: tviliingar. Tviliingföräidrarnas ekonomi belastas   moderskapsledigheten per barn och inte som i
7579: särskilt hårt. Alit som behövs måste skaffas i      Finland per mor.
7580: dubbel uppsättning. Eftersom det är ytterst osan-      Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
7581: nolikt att tvillingar skall födas en andra gång i   ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
7582: samma familj kommer en del av anskaffningarna       ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
7583: inte tili användning senare. Trots att tviliingar   följande spörsmål:
7584: och triliingar är betydligt mera ansträngande för
7585: föräldrarna än ett barn, utgår endast normal                  Har Regeringen för avsikt att vidta
7586: moderskapsdagpenning och moderskapsledighet.               några speciella stödåtgärder för tvilling-
7587:                                                            föräldrar?
7588: 
7589:     Helsingfors den 21 februari 1985
7590: 
7591:                                             Mats Nyby
7592: 
7593: 
7594: 
7595: 
7596: 4285002291
7597: 2                                      1985 vp. -- ~ n:o 39
7598: 
7599: Kirjallinen kysymys n:o 39                                                                 Suomennos
7600: 
7601: 
7602: 
7603: 
7604:                                   Nyby: Erityisistä kaksosten vanhempiin kohdistuvista tukitoimista
7605: 
7606: 
7607:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7608: 
7609:    Suunnilleen joka sadaunessa synnytyksessä syn-     maissa äiti saa äitiyspäivärahan ja äitiysloman
7610: tyy kaksoset. Kaksosten vanhempien taloutta           kutakin lasta kohti eikä kuten Suomessa yksin-
7611: koetellaan erityisen ankarasti. Kaikkea tarvittavaa   kertaisena.
7612: on hankittava kaksinkertainen määrä. Koska on           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7613: erittäin epätodennäköistä, että kaksosia syntyisi     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7614: uudelleen samaan perheeseen, ei osaa hankin-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7615: noista käytetä enää myöhemmin. Vaikka kaksoset        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7616: ja kolmoset rasittavat vanhempia huomattavasti
7617: enemmän kuin yksi lapsi, äiti saa ainoastaan                    Onko Hallituksen tarkoituksena ryhtyä
7618: normaalin äitiyspäivärahan ja äitiysloman. Eräissä           erityisiin kaksosten vanhempiin kohdistu-
7619:                                                              viin tukitoimiin?
7620: 
7621:     Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1985
7622: 
7623:                                               Mats Nyby
7624:                                         1985 vp. -- RJC n:o 39                                            3
7625: 
7626: 
7627: 
7628: 
7629:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7630: 
7631:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         samanaikaisesta syntymisestä aiheutuvia kustan-
7632: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          nuksia. Lasten lukumäärän huomioon ottaminen
7633: olette 21 päivänä helmikuuta 198 5 päivätyn            siinä prosenttimäärässä, jonka perusteella äitiys-
7634: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           ja vanhempainrahan suuruus määräytyy, ei ehkä
7635: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      johtaisi tarkoitettuun tulokseen. Sen sijaan kak-
7636: taja Nybyn näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      sosten tai useamman lapsen syntyminen perhee-
7637: sestä n:o 39:                                          seen samalla kertaa voitaisiin ottaa huomioon
7638:                                                        lapsikorotuksen muodossa. Kun lapsikorotuksen
7639:           Onko Hallituksen tarkoituksena ryhtyä        määrä tällä hetkellä on päivää kohden 5, 55
7640:        erityisiin kaksosten vanhempiin kohdistu-       markkaa yhdestä lapsesta, kertyisi siitä koko äi-
7641:        viin tukitoimiin?                               tiys- ja vanhempainrahakaudelta 1 400 markkaa.
7642:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          Voimassa olevan sairausvakuutuslain 22 §:n 3
7643: ti seuraavaa:                                          momentin mukaan äitiys-, isyys- ja vanhempain-
7644:    Vuonna 1981 maassamme oli 673 perhettä,             rahaan ei suoriteta lapsikorotusta vastasyntynees-
7645: joihin syntyi kaksoset, ja 9 perhettä, joihin syntyi   tä lapsesta. Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää
7646: kolmoset. Useamman kuin yhden lapsen synty-            mahdollisuudet muuttaa lainkohtaa siten, että
7647: minen samalla kertaa aiheuttaa perheelle talou-        jos perheeseen syntyy samalla kertaa kaksi tai
7648: dellisia lisärasitteita.                               useampia lapsia, äitiys- ja vanhempainrahaan
7649:    Äitiys- ja vanhempainraha on etupäässä luon-        maksettaisiin lapsikorotus toisesta ja kolmannesta
7650: teeltaan korvaus ansionmenetyksestä, eikä siinä        vastasyntyneestä lapsesta. Tästä aiheutuisi vuotui-
7651: luonnollisesti ole otettu huomioon usean lapsen        sia lisäkustannuksia noin miljoona markkaa.
7652: 
7653:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1985
7654: 
7655:                                               Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vtkatmaa
7656: 4                                      1985 vp. -     KK n:o 39
7657: 
7658: 
7659: 
7660: 
7661:                                 Till Riksdagens Herr Talman
7662: 
7663:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          kostnader som flera barns samtidiga födelse med-
7664: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        för. Att beakta antalet barn i den procentsats på
7665: den 21 februari 1985 till vederbörande medlem         grund av vilken moderskaps- och föräldrapen-
7666: av statsrådet översänt avskrift av följande av        ningens storlek fastställs skulle möjligen inte leda
7667: riksdagsman Nyby undertecknade spörsmål nr            till avsett resultat. Däremot kunde tvillingars
7668: 39:                                                   eller flera barns samtidiga födelse i familjen
7669:                                                       beaktas i form av barnförhöjning. Då barnförhöj-
7670:            Har Regeringen för avsikt att vidta        ningen för närvarande utgör 5, 55 mk per dag för
7671:         några speciella stödåtgärder för tvilling-    ett barn, skulle det under hela moderskaps- och
7672:         föräldrar?                                    föräldrapenningsperioden inflyta 1 400 mk.
7673:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Enligt 22 § 3 mom. i gällande sjukförsäkrings-
7674: anföra följande:                                      lag fogas till moderskaps-, faderskaps- och föräld-
7675:    Ar 1981 fanns det i vårt land 673 familjer, i      rapenningen inte någon barnförhöjning för ett
7676: vilka det föddes tvillingar och 9 familjer, i vilka   nyfött barn. Social- och hälsovårdsministeriet
7677: det föddes trillingar. Då det i familjen samtidigt    kommer att utreda möjligheterna att ändra detta
7678: föds flera än ett barn, medför detta en ytterligare   lagrum så, att om i en familj samtidigt föds två
7679: ekonomisk belasrning för familjen.                    eller flera barn, till moderskaps- och föräldrapen-
7680:    Moderskaps- och föräldrapenningen utgör            ningen skulle fogas barnförhöjning för det andra
7681: främst en ersättning för inkomstbortfall, och i       och det tredje nyfödda barnet. Detta skulle
7682: detta sammanhang har givetvis inte beaktats de        medföra ca 1 milj. mark i årliga merkostnader.
7683: 
7684:       Helsingfors den 25 mars 1985
7685: 
7686:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
7687:                                               1985 vp.
7688: 
7689: Kirjallinen kysymys n:o 40
7690: 
7691: 
7692: 
7693: 
7694:                                   E. Laine ym.: Amerikkalaisten CBM-pelien maahantuonnista
7695: 
7696: 
7697:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7698: 
7699:    Kotimikron käyttäjän peruslehtenä mainostet-      nä. Siinä suhteessa oman paikkansa on ottanut
7700: tu BITII arvioi numerossaan 2/85 eräitä Suo-         Sanoma Oy:n tytäryhtiön Tecnopress Oy:n kus-
7701: meen tuotettuja amerikkalaisia CBM-pelejä. Leh-      tantama BITTI.
7702: ti antaa hyvät arvosanat ''Raid over Moscow''          Valtiovallan tulisi kiinnittää huomiota maini-
7703: -nimisestä pelistä. Lehti kertoo, että kyseessä on   tunkaltaisten pelien maahantuontiin ja levityk-
7704: jännittävä maanpuolustuspeli, "jossa sinun pitää     seen.
7705: avaruusasemaltasi hyökätä Neuvostoliittoon".           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7706: Lehti opastaa lapsia vielä seuraavasti:              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7707:    "Sinun pitää tuhota kolme Neuvostoliiton          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
7708: asemaa, ennenkuin pääset Moskovaan.                  senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7709:    Siellä sinun pitää ampua Kremlistä ovet sisään,
7710: tappaa muureilla olevat tarkka-ampujat ja tuhota               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7711: panssari ... " jne.                                         ryhtyä sen johdosta, että maahamme tuo-
7712:    Mainittuja amerikkalaisia CBM-pelejä, joita              tetaan amerikkalaisia CBM-pelejä, joista
7713: kotimikeoja käyttävät lapset voivat ajankulukseen           ainakin eräät kohdistuvat naapurimaa-
7714: pelata, käytetään rauhankasvatusta ja naapuriys-            tamme Neuvostoliittoa ja lasten rauhan-
7715: tävyyttä vastustavan asennekasvatuksen välinee-             kasvatustavoitteita vastaan?
7716: 
7717:      Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1985
7718: 
7719:              Ensio Laine                Seppo Toiviainen                Sten Söderström
7720: 
7721: 
7722: 
7723: 
7724: 428500183]
7725: 2                                      1985 vp. -     KK n:o 40
7726: 
7727: 
7728: 
7729: 
7730:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7731: 
7732:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       muodossa tuoteturvallisuuslainsäädäntö sms1
7733: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         elintarvikelainsäädäntöä laajemmat valtuudet
7734: olette 21 päivänä helmikuuta 198 5 päivätyn           puuttua pelien ja muiden leikkikatujen fyysiseen
7735: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          turvallisuuteen muun muassa niiden mekaanis-
7736: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     ten vaarojen osalta.
7737: taja E. Laineen ym. kirjallisesta kysymyksestä
7738:                                                          Ministeriön hallinnonalaan kuuluvan, voimas-
7739: n:o 40:
7740:                                                       sa olevan ja suunnitellun lainsäädännön avulla ei
7741:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kuitenkaan voida puuttua niihin psyykkisiin vai-
7742:        ryhtyä sen johdosta, että maahamme tuo-        kutuksiin, joita esim. sotaleluilla ja -peleillä
7743:        tetaan amerikkalaisia CBM-pelejä, joista       saattaa olla lasten henkiseen kehitykseen ja
7744:        ainakin eräät kohdistuvat naapurimaa-          maailmankuvan muodostumiseen. Sen sijaan so-
7745:        tamme Neuvostoliittoa ja lasten rauhan-        siaali- ja terveysministeriön asettama lastensuoje-
7746:        kasvatustavoitteita vastaan?                   lutoimikunta on pohtinut psyykkisesti vahingoit-
7747:                                                       tavien leikkivälineiden, kuten sotalelujen ja
7748:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          -pelien tarjontaa ja tulee ottamaan siihen kantaa
7749: vasti seuraavaa:                                      kevään aikana valmistuvassa mietinnössään.
7750:    Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon-           Opetusministeriössä valmistellaan parhaillaan
7751: alaan kuuluvan lainsäädännön avulla voidaan           hallituksen esitystä laiksi video-ohjelmien ennak-
7752: rajoittaa ja pyrkiä poistamaan kulutustavaroiden      kotarkastuksesta. Valmistelutyötä tehdään video-
7753: lapsen fyysiselle terveydelle aiheuttamia haittoja.   toimikunnan II osamietinnön (1984:39) pohjalta.
7754: Nykyisen elintarvikelainsäädännön lisäksi on mi-      Tämän uuden lainsäädäntöhankkeen yhteydessä
7755: nisteriön asettamissa työryhmissä (mietinnöt n:o      on mahdollista arvioida, minkälaisia uusia val-
7756: 1978:14 ja 1982:16) valmisteltu tuoteturvalli-        vontatoimia saatetaan tarvita kysymyksen kosket-
7757: suuslainsäädäntöä. Toteutuessaan ehdotetussa          telemissa mahdollisissa tapauksissa.
7758: 
7759:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1985
7760: 
7761:                                                                                Ministeri jermu Laine
7762:                                         1985 vp. -      KK n:o 40                                         3
7763: 
7764: 
7765: 
7766: 
7767:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
7768: 
7769:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Om produktsäkerhetslagstiftningen blev verklig-
7770: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           het i den föreslagna formen, skulie den ge större
7771: av den 21 februari 1985 tili vederbörande med-          befogenheter än livsmedelslagstiftningen att ta
7772: lem av statsrådet för avgivande av svar översänt        upp spelens och de övriga leksakernas fysiska
7773: avskrift av följande av riksdagsman E. Laine m.fl.      säkerhet bl.a. vad beträffar mekaniska risker.
7774: undertecknade spörsmål nr 40:                              Med hjälp av den gäliande och planerade
7775:                                                         lagstiftning som hör tili ministeriets förvaltnings-
7776:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-         område kan dock inte de psykiska effekter motar-
7777:        sikt att vidta för att tili vårt land importe-   betas som bl.a. krigsleksaker och krigsspel kan ha
7778:        ras amerikanska CBM-spel, av vilka åt-           på barnens andliga urveckling och hur deras
7779:        minstone vissa är riktade mot vårt grann-        världsbild formas. Däremot har den av social-
7780:        land Sovjetunionen och mot målsätt-              och hälsovårdsministeriet tilisatta barnskydds-
7781:        ningen för fredsfostran av barn?                 kommissionen begrundat utbudet av psykiskt
7782:                                                         skadliga leksaker såsom krigsleksaker och krigs-
7783:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra       spel och kommer att ta stälining tili frågan i sitt
7784: följande:                                               betänkande som blir färdigt under våren.
7785:    Med stöd av den lagstiftning som hör tili               Vid undervisningsministeriet bereds som bäst
7786: handels- och industriministeriets förvaltningsom-       en proposition med förslag tili lag om förhands-
7787: råde kan de risker som konsumenrvarorna medför          granskning av videoprogram. Beredningen sker
7788: för barnens fysiska hälsa begränsas och försöka         på basis av videokommissionens II delbetänkande
7789: avskaffas. Förutom den nuvarande livsmedels-            (1984:39). 1 samband med detta lagstiftningspro-
7790: lagstiftningen har i de arbetsgrupper (betänkan-        jekt kan man bedöma vilka nya övervaknings-
7791: dena nr 1978:14 och 1982:16) som tilisatts av           åtgärder man eventuelit kommer att behöva i de
7792: ministeriet beretts produktsäkerhetslagstiftning.       fall som tas upp i spörsmålet.
7793: 
7794:      Helsingfors den 14 mars 1985
7795: 
7796:                                                                                   Minister jermu Laine
7797:                     j
7798: 
7799:                     j
7800: 
7801:                 j
7802: 
7803:                 j
7804: 
7805:             j
7806: 
7807:             j
7808: 
7809:         j
7810: 
7811:         j
7812: 
7813:     j
7814: 
7815:     j
7816: 
7817: j
7818: 
7819: j
7820:                                                  1985 vp.
7821: 
7822: Kirjallinen kysymys n:o 41
7823: 
7824: 
7825: 
7826: 
7827:                                     Ranta ym.: Työttömyyskorvauksista suoritettavista enoakanpidätyk-
7828:                                       sistä
7829: 
7830: 
7831:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7832: 
7833:    Kuluvan vuoden alusta voimaan tullut työttö-         veroa 579 mk, jolloin käteen jäävä tyottomyys-
7834: myysturvauudistus on aiheuttanut alkuvaiheen            päiväraha kuukaudessa olisi 2 048 mk. Mikäli
7835: soveltamisongelmia muun muassa verotuksessa.            tällaiselle työttömälle tarjotaan osa-aikatyötä esi-
7836:    Verojen enoakanpidätyksiin liittyen on ilmen-        merkiksi kolme tuntia päivässä, josta kuukausi-
7837: nyt, ettei verohallitus ole päätöksissään riittävästi   palkka voisi olla 1 500 mk, suoritettaisiin työttö-
7838: ottanut huomioon työttömyysturvauudistusta.             myysturvalain mukainen yhteensovitus, eli päivä-
7839:    Puutyöväen Liiton työttömyyskassasta saatujen        rahasta vähennettäisiin 7 5 % osa-aikatyön pal-
7840: tietojen mukaan ongelmatilanteita syntyy erityi-        kasta. Vähennyksen määrä olisi 52,30 mk. Sovi-
7841: sesti silloin, kun työtön saa samanaikaisesti enoa-     teltu päiväraha muodostuisi silloin 69,90 mk:ksi,
7842: kanpidätyksen alaista tuloa useasta paikasta ja         mikä tekee kuukaudessa 1 502,85 mk. Osa-aika-
7843: ennakonpidätys toimitetaan ns. palkanlisäprosen-        työstä saatu palkka olisi 1 500 mk, josta vero 20
7844: tin mukaisesti. Tällaisia tilanteita syntyy mm.         A -taulukon mukaan olisi 282 mk, eli nettopalk-
7845: silloin, kun kysymyksessä on osa-aikatyöntekijä         ka olisi 1 218 mk. Nyt kun hänen tältä ajalta
7846: tai lyhennettyä päivää tekevä työntekijä, lyhen-        saamansa työttömyyspäivärahan ennakonpidätyk-
7847: nettyä työviikkoa tekevä työntekijä, sivutyötä          senä käytetään palkanlisäprosenttia 50, jäisi net-
7848: tekevä tai osaeläkkeellä oleva. Kun palkanlisäpro-      totulona käteen 751 mk ja kuukausituloksi, kun
7849: sentti on useimmiten 50, ennakonpidätys tulee           työttömyyspäiväraha ja osa-aikatyön palkka laske-
7850: kohtuuttoman suureksi.                                  taan yhteen, tulisi 1 969 mk. Se olisi 79 mk
7851:                                                         pienempi kuin mitä hän saisi ollessaan kokonaan
7852:    Esimerkiksi Puutyöväen Liiton työttömyyskas-         työttömänä. Samantapaisia esimerkkejä tulee vas-
7853: sassa on lyhennettyä työviikkoa tekeviä jäseniä         taan lähes kaikissa niissä tapauksissa, joissa enna-
7854: vuoden aikana lähes 15 000. Heidän työaikansa           konpidätys suoritetaan palkanlisäprosentin mu-
7855: väheneminen voi olla jopa yli puolet normaalista        kaisesti.
7856: työajasta. Näissä tilanteissa palkanlisäprosentin
7857: käyttäminen johtaa vuoden mittaan varsin suu-              Lyhennettyä työviikkoa, osa-aikatyötä ja sivu-
7858: riin ylimääräisiin ennakonpidätyksiin, jotka liika-     työtä tekeviä on vuosittain työttömyyspäivärahan
7859: pidätykset tosin palautetaan verovelvolliselle ai-      saajista useita kymmeniä tuhansia. Tämän vuoksi
7860: kanaan, mutta vasta 1-2 vuoden kuluttua siitä,          on kohtuutonta edellyttää, että jokainen käy
7861: kun ennakonpidätys on toimitettu. Kuitenkin on          verotoimistossa tarkistuttamassa palkanlisäpro-
7862: selvää, että työtön tarvitsee työttömyyspäivära-        senttinsa, jotta ylipidätystä ei tapahtuisi. Koska
7863: hansa elämiseen eikä hänellä ole mahdollisuutta         vuodelta 1985 toimitettavassa verotuksessa margi-
7864: antaa ylisuurien ennakonpidätysten muodossa ve-         naaliverokin menee yli 50 % :n vasta, kun valti-
7865: ronsaajille korotonta luottoa.                          onverotuksessa verotettava tulo ylittää 68 000
7866:    Palkanlisäprosentin soveltaminen osa-aikatyötä       mk, niin on selvää, että puheena olevien työttö-
7867: vastaanottaneen työttömän avustukseen voi joh-          myyskorvauksen saajien ennakonpidätykset kaut-
7868: taa tilanteisiin, joissa kokonaan työttömän käteen      taaltaan menevät liiallisiksi näiden palkanlisäpro-
7869: jäävä tulo on suurempi kuin osa-aikatyön yhteen-        senttien mukaan toimittaessa.
7870: sovitettu päiväraha. Esimerkkinä voidaan mainita
7871: tapaus, jossa henkilön kuukausipalkka on ollut            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7872: 4 000 mk. Tällöin yksinäisen työttömyyspäivära-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7873: haksi tulee 122,20 mk eli 2 627,30 mk kuukau-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
7874: dessa. Jos verotaulukko on 20 A, häneltä menisi         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7875: 
7876: 4285002280
7877: 2                                   1985 vp. -- RJC n:o 41
7878: 
7879:            Onko Hallitus tietoinen, että monis-              mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
7880:       ta työttömyyskorvauksista toimitetaan yli-          litus aikoo ryhtyä ennakonpidätysten
7881:       suuria ennakonpidätyksiä, ja                        saattamiseksi lopullista veroa vastaavalle
7882:                                                           tasolle?
7883: 
7884:     Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 198 5
7885: 
7886:        Jussi Ranta                    Tuulikki Hämäläinen            Pentti Lahti-Nuuttila
7887:        Timo Roos                      Reijo Lindroos                 Anna-Liisa Piipari
7888:        Mikko Rönnholm                 Mats Nyby                      Paula Eenilä
7889:         Martti Lähdesmäki             Paavo Lipponen                 Pertti Hietala
7890:        Juhani Surakka                 Riitta Järvisalo-Kanerva       Pirjo Ala-Kapee
7891:        Liisa Jaakonsaari              Arja Alho                      Sakari Knuuttila
7892:        Pekka Myllyniemi               Matti Louekoski                Aimo Ajo
7893:                                       1985 vp. -- KJ( n:o 41                                          3
7894: 
7895: 
7896: 
7897: 
7898:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
7899: 
7900:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       konpidätyksen toimittaminen molemmista tu-
7901: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        loista useimmissa tapauksissa johtaisi alipidätyk-
7902: olette 21 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn           seen ja kannossa maksettaviin lisäveroihin, on
7903: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         verohallitus tällaisessa tapauksessa määrännyt en-
7904: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    nakonpidätyksen palkasta toimitettavaksi tauluk-
7905: taja Rannan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        kotunnuksen mukaan ja työttömyystuevasta niin
7906: kysymyksestä n:o 41:                                 sanotun henkilökohtaisen palkanlisäprosentin
7907:                                                      mukaan. Palkanlisäprosentti vahvistetaan viimek-
7908:           Onko Hallitus tietoinen, että monista      si toimitetun verotuksen yhteydessä verovelvolli-
7909:        työttömyyskorvauksista toimitetaan yli-       sen tulotasosta saatujen tietojen perusteella. Jos
7910:        suuria ennakonpidätyksiä, ja                  nämä verotustiedot perustuvat kokopäivätyöstä
7911:           mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-   saatuun normaalipalkkaan, saattaa sillä perusteel-
7912:        litus aikoo ryhtyä ennakonpidätysten          la laskettu henkilökohtainen palkanlisäprosentti
7913:        saattamiseksi lopullista veroa vastaavalle    olla eräissä tapauksissa liian korkea lyhennettyyn
7914:        tasolle?                                      työviikkoon tai osa-aikatyöhön siirtyneen henki-
7915:                                                      lön kokonaistuloista menevää veroa ajatellen.
7916:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     Verohallinnolla ei kuitenkaan ole tietoa verotuk-
7917: ti seuraavaa:                                        sen valmistumisen jälkeen henkilön olosuhteissa
7918:    Vuoden 1985 alusta voimaan tulleen ennakko-       tapahtuneista muutoksista, ellei niitä verotoimis-
7919: perintälain 5 §:n muuttamista koskevan lain          toon ilmoiteta.
7920: (980/84) mukaan ennakonpidätys on toimitetta-           Lähtökohtana ennakonpidätyksen suuruutta
7921: va muun ohessa työttömyysturvalain mukaisesta        määrättäessä on sen ja lopullisten verojen ja
7922: päivärahasta. Ennakonpidätyksen toimittamista-       maksujen mahdollisimman suuri vastaavuus.
7923: vasta ja suuruudesta määrää ennakkoperintälain       Kun pidätyksen toimittamistavan olisi toisaalta
7924: (418/59) 11 §:n nojalla verohallitus. Verohalli-     oltava riittävän yksinkertainen, jotta erilaisten
7925: tuksen on määrättävä ennakonpidätysperusteet         suoritusten maksajat voisivat säännöksiä soveltaa,
7926: sellaisiksi, että pidätettävät määrät vastaavat      joudutaan lähtökohtana olevasta tavoitteesta tin-
7927: mahdollisimman tarkoin verovuoden koko pal-          kimään. Ennakkoperintälain 16 §:n mukaan on
7928: kasta tai muusta ennakonpidätyksenalaisesta tu-      verovelvolliselle varattu mahdollisuus kääntyä ve-
7929: losta verovuonna sovellettavien veroperusteiden      rotoimiston puoleen ja vaatia yksilöityä muutos-
7930: mukaan suoritettavien verojen ja maksujen yh-        ta, jos yleisesti sovellettavat määräykset johtavat
7931: teismäärää. Verohallitus määrää verovuonna so-       tilanteeseen, jossa on ilmeistä, ettei ennakonpi-
7932: vellettavat ennakonpidätysperusteet yleensä ker-     dätys vastaa lopullisessa verotuksessa maksuun-
7933: ran vuodessa ottaen huomioon verovuodeksi sää-       pantavaa veromäärää.
7934: detyt tuloveroperusteet ja kunnissa vahvistetut         Kysymyksen perusteluissa edellytetään, että
7935: veroäyrien hinnat.                                   työttömyyspäivärahasta ja palkasta yhteensä toi-
7936:    Verohallitus on 4 päivänä tammikuuta 1985         mitettava enoakanpidätys olisi voitava oikaista
7937: antamallaan päätöksellä määrännyt, että enna-        lopullisia veroja ja maksuja vastaavaksi ilman
7938: konpidätys työttömyyspäivärahasta toimitetaan        verovelvollisen henkilökohtaista yhteydenottoa
7939: verovelvolliselle verovuodeksi määrättyä pidätys-    verotoimistoon. Verohallitus onkin pyrkinyt sel-
7940: taulukkoa osoittavan tunnuksen mukaan. Pidä-         vittämään voitaisiinko ennakonpidätyksen määrä
7941: tystaulukon mukainen enoakanpidätys toimite-         tarkistaa työttömyyskassoissa työttömyysturvan
7942: taan henkilön niin sanotusta päätulosta, joka        maksamisen yhteydessä. Kun jokaisen työttö-
7943: yleensä on palkkatulo.                               myyspäivärahaa saavan henkilön osalta tulisi täl-
7944:    Kun henkilö on osa-aikatyötön tai tekee lyhen-    löin päivärahajaksoa vastaavalta ajalta tarkistaa
7945: nettyä työviikkoa, saa hän yhtäaikaisesti sekä       mahdollisesta palkkatulosta samanaikaisesti toi-
7946: palkkaa että työttömyysturvalain mukaista päivä-     mitettavan ennakonpidätyksen määrä ja suorittaa
7947: rahaa. Koska pidätystaulukon mukaisen enna-          sitten päivärahasta oikeaan kokonaispidätykseen
7948: 4                                       1985 vp. -- ~ n:o 41
7949: 
7950: johtava ennakonpidätys, on menettely työttö-             Verohallinnossa ollaan siis tietoisia kysymykses-
7951: myyskassoille hyvin raskas ja hankala. Jos henkilö     sä esille tuodusta ongelmasta, ja kuten edellä on
7952: saa palkkatuloa vain yhdeltä työnantajalta, saat-      selostettu, epäkohdan korjaamiseksi on ryhdytty
7953: taa menettely kuitenkin olla järjestettävissä.         eräisiin toimenpiteisiin. Vain työttömyyskassat
7954:    Lopullista verorasitusta nykyistä tarkemmin         voivat olla siinä määrin tietoisia henkilön koko-
7955: vastaavaan ennakonpidätykseen on mahdollista           naistuloista ja vuoden aikana ehkä toistuvasti
7956: päästä myös siten, että päätulon, useimmiten siis      muuttuvista olosuhteista, että voivat oikein pe-
7957: palkkatulon, ennakonpidätystä varten annettu           rustein ennakonpidätystä muuttaa, ellei verovel-
7958: verokortti toimitetaan osa-aikatyöhön tai lyhen-       vollinen käytä hänelle ennakkoperintälaissa varat-
7959: nettyyn työviikkoon siirryttäessä tarvittaessa työt-   tua mahdollisuutta vaatia muutosta ennakonpi-
7960: tömyyskassalle. Palkkatulo muuttuu kuitenkin           dätykseensä verotoimistossa. Koska työttömyys-
7961: tällöin ennakonpidätysnäkökulmasta katsottuna          turvaa koskeva uudistus jo sinänsä on aiheuttanut
7962: päätulosta sivutuloksi, ja ennakonpidätys siitä        maksajaviranomaisille vaikeasti ratkaistavia on-
7963: olisi toimitettava sivutuloa koskevien määräysten      gelmia, ei työttömyyskassojen voimavaroja voita-
7964: mukaan. Verohallitus on kuluvan vuoden helmi-          ne tässä vaiheessa kuormittaa lisävelvoitteilla,
7965: kuussa antanut työttömyyskassoille ohjeet tällais-     mitä nykyistä järjestelmää yksilöllisempään pidä-
7966: ta menettelyä varten. Tässäkin tapauksessa enna-       tysmenettelyyn tähtäävät verohallituksen mää-
7967: konpidätyksen muuttaminen vaatii verovelvolli-         räykset merkitsisivät. Verohallinnossa seurataan
7968: sen aloitetta, koska palkkatulon maksaja ei voi        kuitenkin tilannetta erittäin tarkoin ja ongel-
7969: muutoin poiketa verokoettiin merkitystä pidätys-       maan pyritään löytämään kaikkia osapuolia tyy-
7970: tunnuksesta. Verokortin toimittamisesta työttö-        dyttävä ratkaisu.
7971: myyskassalle joutunee verovelvollinen itse myös
7972: huolehtimaan.
7973: 
7974:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1985
7975: 
7976:                                                                             Ministeri Pekka Vennamo
7977:                                         1985 vp. -     KK n:o 41                                         5
7978: 
7979: 
7980: 
7981: 
7982:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
7983: 
7984:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           s.k. huvudinkomst, som vanligtvis är lönein-
7985: mger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          komsten.
7986: :len 21 februari 1985 tili vederbörande medlem
7987: 1v statsrådet översänt avskrift av följande av             Då en person är deltidsarbetslös elier har
7988: :iksdagsledamot Ranta m.fl. stälida spörsmål nr        förkortad arbetsvecka, får han samtidigt såväl lön
7989: H:                                                     som dagpenning enligt lagen om utkomstskydd
7990:                                                        för arbetslösa. Eftersom verkstäliande av den i
7991:          Är Regeringen medveten om, att på             innehåliningstabelien angivna förskottsinnehåli-
7992:        många arbetslöshetsersättningar verkstälis      ningen på bägge inkomsterna i de flesta fali
7993:        överstora förskottsinnehåliningar, och          skulie leda tili alitför liten innehålining och
7994:          vilka skyndsamma åtgärder ämnar Re-           tiliäggsskatt som vederbörande skulie vara
7995:        geringen vidta i syfte att göra förfarandet     tvungen att betala vid uppbörden, har skattesty-
7996:        sådant, att förskottsinnehåliningen är på       relsen bestämt att förfarandet i ett sådant fall är
7997:        en nivå som motsvarar den slutliga skat-        det, att förskottsinnehålining på lönen verkstälis
7998:        ten?                                            enligt tabelikod och på utkomstskyddet för ar-
7999:                                                        betslösa enligt en s.k. personlig lönetiliäggspro-
8000:                                                        cent. Lönetilläggsprocenten fastställs i samband
8001:  Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         med den senast verkställda beskattningen på
8002: mföra följande:                                        basen av de uppgifter som erhåliits om den
8003:                                                        skattskyldiges inkomstnivå. Om dess beskatt-
8004:    Enligt lagen om ändring av 5 § lagen om
8005:                                                        ningsuppgifter grundar sig på normaliön som
8006: :örskottsuppbörd (980/84) som trädde i kraft
8007:                                                        erhållits för heldagsarbete, kan den på grund
8008: :Cån och med ingången av år 1985 skali förskotts-
8009:                                                        därav beräknade personliga lönetiliäggsprocenten
8010: .nnehålining verkstälias bl.a. på dagpenning som
8011:                                                        i vissa fall vara alltför hög med tanke på den
8012: Hbetalas enligt lagen om utkomstskydd för ar-
8013:                                                        skatt som utgår för totalinkomsterna i fråga om
8014: )etslösa. Angående sättet att verkstälia förskotts-
8015:                                                        en person som övergått tili förkortad arbetsvecka
8016:  nnehåliningen och dess storlek bestämmer enligt
8017:                                                        eller deltidsarbete. Skattestyrelsen har likväl inte
8018: L1 § lagen om förskottsuppbörd (418/59) skat-
8019:                                                        uppgifter om de förändringar i en persons för-
8020: :estyrelsen. Skattestyrelsen skali faststälia grund-
8021:                                                        hålianden som ägt rum efter det beskattningen
8022: :rna för förskottsinnehåliningen så, att de belopp
8023:                                                        blivit färdig, ifall dessa inte meddelas skatteby-
8024: :om innehålis så noga som möjligt motsvarar det
8025:                                                        rån.
8026: :ammanlagda beloppet av skatter och avgifter
8027: :om skali erläggas för skatteårets hela lön elier         Utgångspunkten vid faststäliandet av förskotts-
8028: mnan förskottsinnehålining underkastad in-             innehåliningens storlek är största möjliga motsva-
8029:  wmst enligt de skattegrunder som skali tiliämpas      righet melian denna och de slutliga skatterna och
8030:  mder skatteåret. Skattestyrelsen fastställer i ali-   avgifterna. Då sättet att verkställa innehåliningen
8031:  nänhet en gång i året de förskottsinnehåli-           å andra sidan borde vara tiliräckligt enkelt, för
8032:  lingsgrunder som skali tiliämpas under skatte-        att de som betalar de olika slagen av prestationer
8033:  lret med beaktande av de inkomstskattegrunder         skall kunna tillämpa stadgandena, måste man
8034:  :om är stadgade för skatteåret och den i kommu-       kompromissa i fråga om det mål som utgör
8035:  lerna fastställda uttaxeringen per skatteöre.         utgångspunkten. Enligt 16 § lagen om förskotts-
8036:     Skattestyrelsen bestämde genom sitt beslut av      uppbörd är det möjligt för den skattskyldige att
8037:  len 4 januari 1985 att förskottsinnehållningen på     vända sig tili skattebyrån och kräva detaljerad
8038:  trbetslöshetsdagpenning verkstälis enligt den kod     ändring om de bestämmelser som alimänt tilläm-
8039:  om utvisar den för den skattskyldige för skatte-      pas leder tili en situation där det är uppenbart
8040:  lret faststälida innehåliningstabelien. Den i in-     att förskottsinnehållningen inte motsvarar det
8041:  lehåliningstabellen angivna förskottsinnehåli-        skattebelopp som skali debiteras vid den slutliga
8042:  lingen verkstälis på den ifrågavarande personens      beskattningen.
8043: 6                                       1985 vp. -     KK n:o 41
8044: 
8045:    I spörsmålets motivering förutsätts att den         enligt de bestämmelser som gäller biinkomst.
8046: förskottsinnehållning som sammanlagt skall verk-       Skattestyrelsen har i februari innevarande år
8047: ställas på arbetslöshetsdagpenning och lön bör         meddelat arbetslöshetskassorna anvisningar med
8048: kunna rättas så att den motsvarar de slutliga          tanke på ett sådant förfarande. Också i detta fall
8049: skatterna och avgifterna utan att den skattskyl-       kräver ändringen av förskottsinnehållningen ini-
8050: dige personligen kontaktar skattebyrån. Skatte-        tiativ av den skattskyldige, eftersom den som
8051: styrelsen har också strävat tili att utreda huruvida   betalar löneinkomsten annars inte kan avvika
8052: beloppet av förskottsinnehållningen skulie kunna       från det innehållningskod som är angiven på
8053: justeras i arbetslöshetskassorna i samband med         skattekortet. Den skattskyldige torde också vara
8054: utbetalningen av utkomstskyddet för arbetslösa.        tvungen att själv se tili att skattekortet tilistälis
8055: Då det ifråga om var och en som erhålier               arbetslöshetskassan.
8056: arbetslöshetsdagpenning skulie vara nödvändigt            Vid skattestyrelsen är man sålunda medveten
8057: att för en tid motsvarande den under viiken            om det problem som framförs i spörsmålet, och,
8058: dagpenning utbetalas justera beloppet av den           såsom ovan anförts, har vissa åtgärder vidtagits i
8059: förskottsinnehållning som samtidigt skali uppbä-       syfte att avhjälpa olägenheten. Endast arbetslös-
8060: ras för eventueli löneinkomst, och sålunda verk-       hetskassorna kan i den mån ha kännedom om en
8061: ställa en sådan förskottsinnehålining på dagpen-       persons totala inkomster och förhålianden, vilka
8062: ningen som leder tili en riktig totalinnehållning,     kanske upprepade gånger ändras under årets
8063: är förfarandet synnerligen tungt och besvärligt        förlopp, att de på riktiga grunder kan ändra
8064: för arbetslöshetskassorna. Om en person erhålier       förskottsinnehåliningen, såvida den skattskyldige
8065: löneinkomst endast av en arbetsgivare, kan det         inte utnyttjar den i lagen om förskottsuppbörd
8066: likväl vara möjligt att få tili stånd ett sådant       angivna möjligheten att kräva ändring i förskotts-
8067: förfarande.                                            innehåliningen hos skattebyrån. Eftersom refor-
8068:     Det är möjligt att komma fram tili en för-         men gäliande utkomstskyddet för arbetslösa re-
8069: skottsinnehålining som noggrannare än för när-         dan medfört svårlösliga problem för de myndig-
8070: varande motsvarar den slutliga skattebördan ock-       heter som handhar utbetalningarna, torde det
8071: så så, att det skattekort som givits för förskotts-    inte vara möjligt att i detta skede helasta arbets-
8072: innehållning på huvudinkomst, för det mesta            löshetskassorna med ytterligare förpliktelser, vil-
8073: således löneinkomsten, vid behov tilistälis arbets-    ket sådana av skattestyrelsen utfärdade bestäm-
8074: löshetskassan då en person övergår tili deltidsar-     melser som siktar tili ett mer individualiserat
8075: bete elier förkortad arbetsvecka. Löneinkomsten        innehåliningsförfarande än det nuvarande skulle
8076: övergår likväl härvid, sett från förskottsinnehåll-    innebära. Vid skattestyrelsen följer man likväl
8077: ningssynpunkt, från att ha varit huvudinkomst          synnerligen noga med situationen och man strä-
8078: tili att vara biinkomst, och förskottsinnehåli-        var tili att finna en sådan lösning på problemet
8079: ningen på densamma borde sålunda verkstälias           som kan tilifredsstälia alla parter.
8080: 
8081:      Helsingfors den 26 mars 1985
8082: 
8083:                                                                              Minister Pekka Vennamo
8084:                                                 1985 vp.
8085: 
8086: Kirjallinen kysymys n:o 42
8087: 
8088: 
8089: 
8090: 
8091:                                    Karpola ym.: Ruokaedun palauttamisesta metsäoppilaitosten järjes-
8092:                                      tämiin metsäkursseihin osallistuville metsänomistajille
8093: 
8094: 
8095:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8096: 
8097:    Maassamme on useita metsäoppilaitoksia, jois-       den muutoksella kuulemma säästyy valtion varoja
8098: sa järjestetään kursseja myös metsänomistajille.       noin 500 000 markkaa vuodessa.
8099: Nämä kurssit voivat kestoajaltaan olla muutaman           Metsänomistajillekin järjestetyn kurssipäivän
8100: päivän pituisista useamman kuukauden kestäviin         pituus on vähintään kahdeksan tuntia. Lisäksi
8101: kursseihin. Tällä tavoin onkin voitu metsänomis-       kurssipäivään sisältyy runsaasti maastossa tapah-
8102: tajiakin tehokkaasti perehdyttää metsänviljelyyn       tuvaa koulutusta. Näin ollen vähintään yksi ate-
8103: ja lisätä heidän kiinnostustaan metsänviljelyä         ria kurssipäivän aikana on välttämättömyys. Kan-
8104: kohtaan.                                               santerveydellisestikin   tarkasteltuna ohjeiden
8105:    Tähän saakka kouluille annettujen ohjeiden          muutosta voidaan siis pitää vähintäänkin kyseen-
8106: mukaisesti myös edellä mainituille kursseille osal-    alaisena.
8107: listuvilla on ollut mahdollisuus ns. ruokaetuun.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8108: Kurssilainen on voinut kurssipäivinään ruokailla       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8109: koulun ruokalassa ja koulu on puolestaan saanut        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8110: kustantamaansa ruokaan valtion avustusosuuden.         vaksi seuraavan kysymyksen:
8111:    Ammattikasvatushallitus on nyt antamillaan                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
8112: ohjeilla poistamassa tämän etuuden, vedoten                   siin ruokaedun valtionosuuden palautta-
8113: muun muassa siihen, että mainitut kurssilaiset                miseksi metsäoppilaitoksille niiden järjes-
8114: juridisesti eivät ole koulun oppilaita. Tällä ohjei-          täessä metsäkursseja metsänomistajille?
8115: 
8116:      Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1985
8117: 
8118:          Reino Karpola                                                   Lea Sutinen
8119:          Mauno Manninen                                                  Katri-Helena Eskelinen
8120:                                           Pentti Poutaneo
8121: 
8122: 
8123: 
8124: 
8125: 428500258Y
8126: 2                                     1985 vp. -     KK n:o 42
8127: 
8128: 
8129: 
8130: 
8131:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8132: 
8133:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      nen oppilasateria on voitu oppilaille myöntaa
8134: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ammattikasvatushallituksen harkinnalla tulo- ja
8135: olette 21 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn           menoarviossa olevien määrärahojen puitteissa.
8136: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         Kurssitoiminta on yleisesti voimakkaasti lisäänty-
8137: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    mässä ammattikasvatushallituksen alaisissa oppi-
8138: taja Reino Karpolan ym. näin kuuluvasta kirjalli-    laitoksissa ja näin ollen paine määrärahojen lisää-
8139: sesta kysymyksestä n:o 42:                           miseen on samalla kasvanut.
8140:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-          Koska määrärahojen lisäämismahdollisuudet
8141:        siin ruokaedun valtionosuuden palautta-       ovat varsin rajoitetut, on kurssitoiminnan järjes-
8142:        miseksi metsäoppilaitoksille niiden järjes-   telyä ja sen rahoitusta jouduttu arvioimaan uu-
8143:        täessä metsäkursseja metsänomistajille?       delleen ja etsimään mahdollisia säästökohteita.
8144:                                                         Metsäoppilaitosten kurssitoiminnan kustan-
8145:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       nukset oppilaspäivää kohden ovat muihin oppi-
8146: seuraavaa:                                           laitoksiin verrattuna varsin korkeat.
8147:                                                         Nyt kysymyksessä olevan ilmaisen oppilas-
8148:    Ammatillisten oppilaitosten oppilaiden opin-
8149:                                                      aterian poistaminen kursseille osallistuviita met-
8150: tososiaaliset edut ovat tähän asti olleet varsin
8151:                                                      sänomistajilta on edellisen mukaisesti perustunut
8152: epäyhtenäiset. Esimerkiksi ilmainen oppilasateria
8153:                                                      seuraaviin tekijöihin:
8154: ei ole kuulunut läheskään kaikkien ammatillista
8155: perusopetustakaan saavien oppilaiden etuuksiin.         - Ammattikasvatushallitus pyrkii kohtele-
8156: Vuoden 1986 alusta voimaan tulevan oppilaiden        maan kurssien osanottajia mahdollisimman tasa-
8157: opintososiaalisista eduista annetun lain (498/83,    puolisesti opintososiaalisiin etuihin nähden.
8158: muut. 146/84) mukaan ammatillisen oppilaitok-           - Pyrittäessä järjestämään kurssitoiminta käy-
8159: sen on järjestettävä ammatillisessa peruskoulu-      tettävissä olevien määrärahojen puitteissa mah-
8160: tuksessa olevalle oppilaalle jokaisena työpäivänä    dollisimman kattavasti on erikoisetuuksia joudut-
8161: riittävä maksuton kouluateria vuoteen 1988 men-      tu karsimaan.
8162: nessä. Sanottu etuus on siis edelleen rajattu           Edun poistamisen ei voida katsoa vaikeuttavan
8163: koskemaan vain ammatillista peruskoulutusta.         metsänomistajien kursseille osallistumista, koska
8164:    Kurssitoiminnassa ei oppilaille pääsääntöisesti   kurssit ovat yleensä varsin lyhytkestoisia (3- 5
8165: ole kuulunut ilmaista oppilasateriaa. Metsäoppi-     pv) ja oppilaitos järjestää ruoan edelleen perien
8166: laitosten ja maatalousoppilaitosten nyt voimassa     siitä kurssien osanottajilta varsin kohtuullisen
8167: olevien kurssitoiminnan säädösten mukaan ilmai-      korvauksen.
8168: 
8169:     Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1985
8170: 
8171:                                                                    Opetusministeri Kaarina Suonio
8172:                                          1985 vp. -     KK n:o 42                                         3
8173: 
8174: 
8175: 
8176: 
8177:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
8178: 
8179:    1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsord-             skogsbruks- och lantbruksläroanstalter har d<.t
8180: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Eder              varit möjligt att inom rarnen för de anslag som
8181: skrivelse av den 21 februari 1985 tili vederböran-      upptagits i statsförslaget med yrkesutbild-
8182: de medlem av statsrådet avsänt en avskrift av           ningsstyrelsens prövning ge en avgiftsfri måltid
8183: följande av riksdagsman Reino Karpola under-            tili eleverna. 1 allmänhet hålier kursverksamheten
8184: tecknade spörsmål nr 42:                                på att öka kraftigt vid de läroanstalter som lyder
8185:                                                         under yrkesutbildningsstyrelsen. Således har be-
8186:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          hovet av ökningen av anslag blivit större.
8187:         att återinföra statsandelen för måltidsför-         Eftersom möjligheterna att öka anslagen är
8188:         mån vid skogsbruksläroanstalter då dessa        ytterst begränsade har man varit tvungen att
8189:         läroanstalter ordnar kurser för skogsäga-       utvärdera kursverksamheten och dess finansiering
8190:         re?                                             på nytt sarnt söka eventuelia besparningsobjekt.
8191:                                                             Kostnaderna för kursverksarnheten vid skogs-
8192:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        bruksläroanstalter räknat per elevdag är relativt
8193: frarnföra följande:                                     höga jämfört med andra läroanstalter.
8194:    Studiesociala förmåner för yrkesläroanstalter-           Slopandet av ovan nämnda avgiftsfria elevmål-
8195: nas elever har hittilis varit relativt oenhetliga. En   tid för de skogsägare som deltar i kurser har på
8196: avgiftsfri elevmåltid har t.ex. inte på långt när       basen av det förut anförda baserat sig på följande
8197: hört ens tili förmånerna för de elever som deltar i     faktorer:
8198: yrkesinriktad grundundervisning. Enligt lagen               - yrkesutbildningsstyrelsen strävar tili att be-
8199: om studiesociala förmåner för yrkesläroanstalter-       möta kursdeltagare så opartiskt som möjligt när
8200: nas elever, som träder i kraft räknat från början       det gälier studiesociala förmåner.
8201: av år 1986 (498/83, ändr. 146/84) bör yrkesläro-            - Då man försöker ordna så omfattande
8202: anstalterna före ingången av år 1988 varje arbets-      kursverksarnhet som möjligt inom ramen för de
8203: dag ordna en tiliräcklig avgiftsfri skolmåltid för      anslag som står tili förfogande har man varit
8204: eleverna inom den yrkesinriktade utbildningen.          tvungen att gallra ut specielia förmåner.
8205: Sagda förmån gälier alitså fortfarande endast den           Man kan inte anse att slopandet av förmånen
8206: yrkesinriktade utbildningen.                            försvårar skogsägarnas deltagande i kurser efter-
8207:    Avgiftsfri måltid har i alimänhet inte getts tili    som kurserna i allmänhet är korta (3-5 dagar)
8208: de elever som deltar i kursverksarnhet. Enligt nu       och läroanstalten forrfarande ordnar måltider för
8209: gäliande stadganden om kursverksarnhet vid              kursdeltagare mot en rimlig avgift.
8210: 
8211:      Helsingfors den 28 mars 1985
8212: 
8213:                                                                Undervisningsminister Kaan·na Suonio
8214:                                                1985 vp.
8215: 
8216: Kirjallinen kysymys n:o 43
8217: 
8218: 
8219: 
8220: 
8221:                                    Hilpelä ym.: Ylioppilastutkintolautakunnan asemasta ja resursseista
8222: 
8223: 
8224:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8225: 
8226:    Ylioppilastutkinnosta annetun asetuksen (717 1     tehdä virheitä kokeiden laadinnassa tai arvoste-
8227: 47) ja siihen tehtyjen muutosten mukaan yliop-        lussa. Sitä pidetään autoritäärisenä instituutiona,
8228: pilastutkintoon kuuluvia kirjoituskokeita johtaa,     ja tämä piirre korostuu luonnollisesti siitä syystä,
8229: järjestää ja arvostelee ylioppilastutkintolautakun-   että sen päätöksiin ei voi hakea muutosta.
8230: ta, johon opetusministeriö vuodeksi kerrallaan            On mahdollista, että tapahtuneiden virheiden
8231: Helsingin yliopiston konsistorin esityksestä mää-     syynä on vuosi vuodelta kasvanut työmäärä, jo-
8232: rää puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän yli-        hon verrattuna lautakunnan resurssit eivät ole
8233: opiston opettajia sekä kouluhallituksen esitykses-    lisääntyneet. Mikäli näin on asianlaita, tulee
8234: tä tarpeellisen määrän koulutointa tarkoin tunte-     lautakunnan työskentelymahdollisuudet saattaa
8235: via henkilöitä.                                       tämän päivän vaatimalle tasolle myöntämällä
8236:    Lautakunnan jäsenten asiantuntemuksen avul-        sille lisää resursseja. Sellaisia virheitä ei saa pääs-
8237: la pyritään luonnollisesti takaamaan ylioppilas-      tää syntymään, jotka aiheuttavat epätasa-arvoa ja
8238: tutkinnon kokeiden sopiva vaikeusaste ja niiden       epäoikeudenmukaisuutta eri vuosina ylioppilas-
8239: arvostelun oikeudenmukaisuus.                         kokeisiin osallistuvien välillä. Kokeiden säilyttä-
8240:    Kirjoituskokeiden tehtävistä asetus määrää, et-    minen sellaisina, että ne ovat valtakunnallisesti
8241: tä niiden tulee olla koululle vahvistettujen oppi-    yhteismitallisia, on myös tasa-arvon ja oikeuden-
8242: määrien alalta ja läheisesti liittyä niihin.          mukaisuuden toteutumisen perusedellytys.
8243:    Oppimateriaali on vuosien mittaan kasvanut            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8244: suuresti, ja eri kouluissa käytetään hyvinkin eri-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8245: laista materiaalia. Tästä johtuen asetuksen mää-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
8246: räys ylioppilaskokeen tehtävien laadusta onkin        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8247: viime vuosina joissakin kokeissa toteutunut huo-
8248: nosti. Useimmiten näin on käynyt vieraissa kielis-               Aikooko Hallitus tarkistaa ylioppilas-
8249: sä, viimeksi tämän kevään englannin k1;mllun                  tutkintolautakunnan roolia siten, että sen
8250: ymmärtämiskokeessa. Lautakunnan jäsemnä ei                    päätöksiin voidaan hakea muutosta, ja
8251: myöskään ole koulutointa nimenomaan lukion                    varmistaa esim. resursseja lisäämällä sen,
8252: osalta tarkoin tuntevia henkilöitä tarpeellista               että ylioppilastutkinnon tehtävien vaati-
8253: määrää, vaikka asetus näin vaatii.                            mustaso on eri vuosina mahdollisimman
8254:    Ylioppilastutkintolautakunnasta on monella                 tasainen ja sen mukainen mitä asetus
8255: taholla se käsitys, että se ei myönnä, että se voi            edellyttää?
8256: 
8257:      Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1985
8258: 
8259:          Liisa Hilpelä                  Sirpa Pietikäinen                 Eeva Turunen
8260:          Sakari Valli                   Päivi Varpasuo                    Marja-Liisa Salminen
8261:          Matti Kautto                   Saara-Maria Paakkinen             Sinikka Hurskainen-Leppänen
8262:          Pekka Myllyniemi               Jussi Ranta                       Timo Kietäväinen
8263:          Tauno Valo                     Heikki Kokko                      Liisa Arranz
8264: 
8265: 
8266: 
8267: 
8268: 4285002667
8269: 2                                        1985 vp. -- ~ n:o 43
8270: 
8271: 
8272: 
8273: 
8274:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8275: 
8276:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          määrä on huomattavasti edellä esitettyä lukua
8277: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            suurempi. Jos lopulliset päätökset suoritetuista
8278: olette 22 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn               tutkinnoista viipyisivät esimerkiksi kesäkuun lop-
8279: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             puun, eivät korkeakoulut pystyisi muun muassa
8280: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        hakijoiden suuren määrän takia suorittamaan
8281: taja Liisa Hilpelän ym. näin kuuluvasta kirjalli-        opiskelijavalintaa tyydyttävällä tavalla ennen lu-
8282: sesta kysymyksestä n:o 43:                               kukauden alkua.
8283:                                                             Koska kokeiden vaikeustason pitäminen muut-
8284:            Aikooko Hallitus tarkistaa ylioppilas-        tumattomana vuodesta toiseen ei ole mahdollis-
8285:         tutkintolautakunnan roolia siten, että sen       ta, vaikeustasossa tapahtuvista vaihteluista johtu-
8286:         päätöksiin voidaan hakea muutosta, ja            vat haitat pyritään poistamaan lautakunnan so-
8287:         varmistaa esim. resursseja lisäämällä sen,       veltamalla suhteellisella arvostelulla. Jos jonakin
8288:         että ylioppilastutkinnon tehtävien vaati-        vuonna koe on osoittautunut analyyseissä liian
8289:         mustaso on eri vuosina mahdollisimman            vaikeaksi, muutetaan suhteellisen arvostelun
8290:         tasainen ja sen mukainen mitä asetus             avulla arvosanojen rajoja, jotta oppilaat eivät olisi
8291:         edellyttää?                                      huonommassa asemassa kuin edellisenä vuonna.
8292:                                                          Jos koe taas on osoittautunut helpoksi, muute-
8293:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            taan vastaavasti toiseen suuntaan arvosanojen
8294: seuraavaa:                                               pistemäärien rajoja. Ennen kuin lopullisia arvosa-
8295:    Ylioppilastutkinnosta       annetun      asetuksen    napäätöksiä tehdään, ylioppilastutkintolautakun-
8296: 13 a §:n nojalla ylioppilastutkintolautakunnan           ta suorittaa joka vuosi erilaisia osioanalyysejä.
8297: päätöksiin ei saa hakea muutosta. Muutoksenha-              Tutkintotulosten julkistamisen jälkeen koulun
8298: kukielto ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta         opettaja saa, niin halutessaan, tiedon, kuka lau-
8299: tehdä suoraan ylioppilastutkintolautakunnalle oi-        takunnan tarkastaja on hänen aineensa koesuori-
8300: kaisuvaatimus tai kantelu opetusministeriölle            tukset arvostellut. Hän voi tällöin ottaa yhteyttä
8301: taikka oikeuskanslerille tai eduskunnan oikeus-          ao. tarkastajaan, jonka velvollisuus on selvittää
8302: asiamiehelle. Myös ylimääräisestä muutoksen-             opettajalle arvostelun perusteet. Arvosteluerimie-
8303: hausta hallintoasioissa annetussa laissa säädettyjä      lisyydet eivät yleensä ole johtaneet jatkotoimiin,
8304: keinoja voi käyttää. Ylioppilastutkintoasetuksessa       kun arvostelun kriteerit on selvitetty.
8305: oleva säännös muutoksenhakukiellosta vastaa pe-             Kun lisäksi otetaan huomioon, että kokelaalla
8306: riaatteessa koululainsäädännössä vanhastaan ol-          on oikeus uusia myöhemmin sekä hyväksytty että
8307: lutta ja edelleen olevaa kieltoa valittaa arvostelua     hylätty koe -- jälkimmäinen jopa kahdesti -- voi-
8308: taikka luokalta siirtoa koskevasta päätöksestä.          daan kokelaan oikeusturvaa ylioppilastutkinnossa
8309:    Varsinaisen muutoksenhakukiellon eli valituk-         pitää riittävänä.
8310: sen ottaminen käyttöön ylioppilastutkintolauta-             Mitä sitten tulee ylioppilastutkintolautakun-
8311: kunnan päätöksiin kohtaa käytännöllisiä vaikeuk-         nan asiantuntemukseen voidaan todeta, että lau-
8312: sia. Ylioppilastutkinnon laajuuden vuoksi nor-           takunnan jäsenet ja apujäsenet, jotka jälkimmäi-
8313: maali valitusmenettely edellyttäisi melkoisia hen-       set lautakunta voi ottaa avukseen tehtävien laati-
8314: kilöresursseja valitusinstanssissa ja johtaisi helpos-   misessa ja kokeiden arvostelemisessa, pyritään
8315: ti ylioppilastutkintotulosten julkistamisen siirty-      valitsemaan ensisijaisesti edustamassaan tutkinto-
8316: miseen nykyistä myöhemmäksi. Jo arvosanojen              aineessa osoitetun pätevyyden perusteella. Yliop-
8317: määräytymistä koskevia päätöksiä esimerkiksi ke-         pilastutkintoasetuksen asettama vaatimus koulu-
8318: vään 1985 tutkinnossa on n. 175 000. Useissa             hallituksen ylioppilastutkintolautakunnan jäse-
8319: kokeissa (matematiikka, reaalikoe, vieraat kielet)       niksi esittämien henkilöiden koulutoimen tunte-
8320: kokonaisarvosana koostuu osasuoritusten arvoste-         muksesta muodostaa laajemman käsitteen kuin
8321: lupäätöksistä (yksittäiset tehtävät, kielikokeiden       omakohtainen, jatkuva kosketus opetukseen.
8322: eri osat), joten mahdollisen tyytymättömyyden            Niinpä koulutoimen tuntemiseen liittyy tutustu-
8323: kohteena olevien arvostelupäätösten todellinen           minen lukuisiin eri kouluihin eri puolilla maata
8324:                                       1985 vp. -- RJ( n:o 43                                           3
8325: 
8326: kokonaiskuvan saamiseksi. Opetussuunnitelmien        kansa takia. Tässä ajassa ei laatija pysty hyödyntä-
8327: ja käytettävien oppimateriaalien tuntemus on         mään saamaansa kokemusta ylioppilastehtävien
8328: myös osa koulutoimen tuntemusta.                     kehittämiseksi. Tehtävänlaatijan toimi olisi lisäk-
8329:    Useiden kokeiden laadinnassa käytetään varsi-     si saatava kilpailukelpoiseksi opetusalalla olevien
8330: naisten jäsenten lisäksi myös apujäseniä, jotka      virkojen rinnalle, mikä ei ole aivan yksinkertais-
8331: edustavat sellaista asiantuntemusta, joka täyden-    ta, kun ottaa huomioon suuren kielteisen julki-
8332: tää lautakunnan jäsenten itsensä hallitsemaa ko-     suuden, jonka ylioppilastutkinnon tehtävät ajoit-
8333: keen laadintaan tarvittavaa taitoa. Esimerkkinä      tain saavat osakseen.
8334: tästä voidaan mainita, että vieraiden kielten           Voidaan todeta, että opetusministeriön vuon-
8335: kokeiden laadintaan osallistuvat ao. kieltä äidin-   na 1982 asettama työryhmä, jonka tehtävänä oli
8336: kielenään puhuvat henkilöt ja kielenopettajien       mm. selvittää mahdollisuuksia ottaa huomioon
8337: oman järjestön (SUKOL) ehdottamat apujäsenet         eri korkeakoulujen edustettavuus lautakunnassa,
8338: eri kielten kokeita laativiin ryhmiin.               on tehnyt eräitä vaihtoehtoisia muutosehdotuksia
8339:    Ylioppilastutkintolautakunnalla on myönteisiä     lautakunnan kokoamismenettelyyn. Asia on mi-
8340: kokemuksia kokopäiväisen tehtävänlaatijan mah-       nisteriössä vireillä.
8341: dollisuuksista auttaa testien tuottamisessa. On-        Opetusministeriössä seurataan ylioppilastut-
8342: gelmallista on ollut se, etteivät lautakunnan        kintolautakunnan toimintaa ja kiinnitetään jat-
8343: palveluksessa olleet laatijat ole voineet jatkaa     kossa erityistä huomiota lautakunnan käytössä
8344: työsuhdettaan vuotta kauempaa vakinaisen vir-        oleviin voimavaroihin.
8345: 
8346:      Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1985
8347: 
8348:                                                                    Opetusministeri Kaarina Suonio
8349: 4                                        1985 vp. -      KK n:o 43
8350: 
8351: 
8352: 
8353: 
8354:                                   Tili Riksdagens Herr Talman
8355: 
8356:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             de språk) bestäms det totala vitsordet på grund
8357: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse            av delprestationernas bedömning (enskilda upp-
8358: av den 22 februari 1985 tili vederbörande med-           gifter, olika delar i språkprov). Således är det
8359: lem av statsrådet sänt en avskrift av följande av        faktiska antalet bedömningsbeslut som eventuellt
8360: riksdagsman Liisa Hilpelä m.fl. undertecknade            förorsakat obelåtenhet mycket större än vad som
8361: spörsmål nr 43:                                          ovan anförts. Om de slutgiltiga resultaten av
8362:                                                          examina skulie uppskjutas t.ex. tili slutet av juni
8363:            Ämnar Regeringen justera student-             kunde högskolorna inte på grund av det stora
8364:         examensnämndens roli så att det blir             antalet sökande på ett tillfredsstäliande sätt anta
8365:         möjligt att söka ändringar i dess beslut         studerande före inledandet av terminen.
8366:         samt genom att öka resurser säkerstälia
8367:         att svårighetsnivån hos uppgifterna i stu-          Eftersom det inte är möjligt att hålia svårig-
8368:         dentexamen under olika år är så jämn             hetsnivån hos examina oförändrad från år tili år,
8369:         som möjligt och motsvarar förutsättning-         försöker man med en relativ bedömning som
8370:         arna i förordningen?                             nämnden tiliämpar avskaffa de olägenheter som
8371:                                                          en varierande svårighetsgrad medför. Om provet
8372:                                                          under något år i analyserna visat sig vara för svår
8373:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ändrar man med hjälp av den relativa bedöm-
8374: framföra följande:                                       ningen gränserna för vitsord för att eleveroa inte
8375:    Med stöd av 13a § förordningen om student-            skali vara i en sämre ställning än under föregåen-
8376: examen är det inte möjligt att söka ändringar i          de år. Om provet igen visat sig vara lätt ändrar
8377: studentexamensnämndens beslut. Förbud mot                man på motsvarande sätt gränserna för antalet
8378: att söka ändring utesluter dock inte möjligheten         poäng för vitsord i den motsatta riktningen.
8379: att rättelseyrkande riktas direkt tili student-          Innan de slutgiltiga vitsorden ges, utför student-
8380: examensnämnden eller besvär inlämnas hos                 examensnämnden varje år olika kvotanalyser.
8381: undervisningsministeriet, justitiekanslern elier            Sedan examensresultaten offentliggjorts, får
8382: hos riksdagens justitieombudsman. Det är även            skolans lärare, om han så vill, besked om viiken
8383: möjligt att använda de sätt varom stadgas i lagen        granskare i studentexamensnämnden som be-
8384: om extraordinärt ändringssökande i förvaltnings-         dömt proven i hans ämne. Härvid kan läraren ta
8385: ärenden.                                                 kontakt med ifrågavarande granskare vars skyl-
8386:    Stadgandet om förbud mot att söka ändring i           dighet är att motivera grunderna för bedöm-
8387: förordningen om studentexamen motsvarar i                ningen. Meningsskiljaktigheterna i bedömningar
8388: princip det förbud som sedan gammalt upptagits           har i alimänhet inte lett tili fortsatta åtgärder då
8389: i skoliagstiftningen och som fortfarande upptas          kriteria för bedömningen klargjorts.
8390: där och som gälier besvär över beslut som fattats
8391: om elevbedömning elier elevens uppflyttning                  Då man dessutom tar hänsyn tili att eleven har
8392: från klassen. Införandet av egentliga rättsmedel,        rätt att senare förnya både ett godkänt och icke
8393: dvs. införandet av besvär som kan anföras över           godkänt prov, det senare t.o.m. två gånger kan
8394: studentnämndens beslut har medfört praktiska             man anse att elevens rättsskydd i provet är
8395: svårigheter. På grund av studentexamens omfatt-          tillräckligt.
8396: ning skulle ett normalt besvärsförfarande                   Vad studentexamensnämndens sakkunnighet
8397: förutsätta att antalet anstälida vid besvärsinstan-      beträffar kan man konstatera att man strävar tili
8398: ser borde vara rätt stort. Detta skulie lätt leda tili   att medlemmarna i nämnden samt de adjungera-
8399: att resultaten i studentexamen skulie offentliggö-       de medlemmarna, vilka sistnämnda nämnden
8400: ras senare än vad fallet nu är. Redan antalet            kan anlita vid utarbetandet av uppgifter samt
8401: beslut på basen av vilka vitsorden bestäms t.ex. i       bedömningen av prov, i främsta rummet utses
8402: vårens studentexamen 1985 är ca 175 000 beslut.          tili nämnden på grund av den kompetens som de
8403: I många prov (matematik, realprovet, främman-            visat i det examensämne som de företräder.
8404:                                       1985 vp. -     KK n:o 43                                        5
8405: 
8406:    De krav i förordningen om studentexamen på        mest problematiska har varit att de personer med
8407: att de medlemmar i studentexamensnämnden             uppgift att medverka i utarbetandet av prov som
8408: som skolstyrelsen utser skali vara förtrogna med     nämnden anstälit inte kunnat fottsätta sitt ar-
8409: skolväsendet kan utses göra ett vidare begrepp än    betsförhåliande en längre tid än ett år på grund
8410: en fortsatt, personlig kontakt med undervisnings-    av den ordinarie tjänsten. Det är inte möjligt för
8411: verksamhet. För att man skall få en helhetsbild      personer, som utarbetar uppgifter att under den-
8412: hör tili kännedomen om skolväsendet att man          na tid utnyttja sina tidigare erfarenheter för att
8413: besöker många olika skolor på olika håli i landet.   uppgifterna i studentexamen skali kunna utveck-
8414: Kännedomen om de läroplaner och de läromedel         las. Befattningen borde dessutom bli konkurrens-
8415: som används, utgör även en del av kännedomen         duglig med andra tjänster inom undervisnings-
8416: om skolväsendet.                                     området. Detta är inte helt enkelt, då man tar
8417:    Flera prov utarbetas förutom av egentliga med-    hänsyn tili att mycket hård kritik tidvis riktats i
8418: lemmar även av adjungerade medlemmar. De             offentligheten mot uppgifterna i studentexamen.
8419: företräder sådan sakkunnighet som kompletterar
8420:                                                         Man kan konstatera att den av undervisnings-
8421: den kunskap som medlemmarna i själva nämn-
8422:                                                      ministeriet år 1982 tillsatta arbetsgrupp som bl.a.
8423: den har då de utarbetar prov. Som exempel kan
8424:                                                      hade i uppgift att utreda de olika högskolornas
8425: man nämna att de personer som ifrågavarande
8426:                                                      möjligheter att ha sina representanter i nämnden
8427: språk har som modersmål deltar i utarbetandet
8428:                                                      har gjort några alternativa ändringsförslag när det
8429: av proven i främmande språk samt de adjungera-
8430:                                                      g,älier att utse medlemmarna tili nämnden.
8431: de medlemmar som språklärarnas egen organisa-
8432:                                                      Arendet är anhängigt vid ministeriet.
8433: tion (SUKOL) föreslagit för de olika grupper som
8434: utarbetar prov för främmande språk.                     Vid undervisningsministeriet följer man stu-
8435:    Studentexamensnämnden har fått positiva er-       dentexamensnämndens verksamhet och upp-
8436: farenheter av att den anstälit en person i huvud-    märksamhet kommer särskilt att fästas vid de
8437: syssla som bistår vid utformningen av tester. Det    resurser som nämnden har tili sitt förfogande.
8438: 
8439:      Helsingfors den 28 mars 1985
8440: 
8441:                                                             Undervisningsminister Kaarina Suonio
8442:                             1
8443:                             1
8444: 
8445: 
8446: 
8447: 
8448:                         1
8449:                         1
8450: 
8451: 
8452:                     1
8453:                     1
8454: 
8455: 
8456:                 1
8457:                 1
8458: 
8459: 
8460:             1
8461:             1
8462: 
8463: 
8464:         1
8465:         1
8466: 
8467: 
8468:     1
8469:     1
8470: 1
8471: 1
8472:                                                 1985 vp.
8473: 
8474: Kirjallinen kysymys n:o 44
8475: 
8476: 
8477: 
8478: 
8479:                                    Jyrkilä ym.: Konekirjoituksen Ja kaupallisten aineiden opetuksen
8480:                                       aseman turvaamisesta
8481: 
8482: 
8483:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8484: 
8485:    Uuden peruskoululainsäädännön tarkoitus on             Vaikka konekirjoituksen ja kaupallisten ainei-
8486: keventää oppilaiden työmäärää ja lisätä oppilai-       den tuntimäärä olisi pysytetty entisellään, tämä
8487: den yksilöllisiä valintamahdollisuuksia. Tämän         ei olisi millään tavalla kaventanut mahdollisuuk-
8488: tarkoituksen saavuttamiseksi valinnaisaineita li-      sia valita muita valinnaisaineita.
8489: sättiin peruskoulun yläasteella neljästä viikkotun-       Tähänastinen kaksi viikkotuntia on mahdollis-
8490: nista kuuteen viikkotuntiin.                           tanut kohtuullisen konekirjoitustaidon oppimi-
8491:    Valtioneuvoston hyväksymä tuntijako on risti-       sen. Yhdessä viikkotunnissa pystyy oppimaan
8492: riidassa kaupallisten aineitten ja konekirjoituksen    korkeintaan vain sokkolyöntitaidon. Tästä joh-
8493: osalta. Valinnaisaineiden tuntimäärä on kyllä          tuen opetus turhauttaa sekä oppilasta että opet-
8494: noussut kuuteen tuntiin ja kaikkien muiden             tajaa, kun opittua perustaitoa ei ehdi soveltaa
8495: valinnaisaineiden tuntimääriä on lisätty, mutta        käytäntöön. Kun konekirjoituksen ja kaupallisten
8496: konekirjoituksen viikkotuntimäärää (valinnaisai-       aineiden tuntimäärät vähenevät noin 50 %, jou-
8497: ne) on pudotettu kahdesta viikkotunnista yhteen        dutaan kaupallisten aineiden opettajien virkoja
8498: tuntiin. Kaupallisten aineitten kohdalla kunnilla      lakkauttamaan. Tynkätuntimäärä ei riitä ansio-
8499: on mahdollisuus pudottaa viikkotuntimäärää             työksi päteville ja kokeneille konekirjoituksen ja
8500: kahdesta tunnista yhteen tuntiin.                      kaupallisten aineiden opettajille, jolloin he jou-
8501:    Tämä teoreettinen tuntijako kaventaa oppilai-       tuvat hakeutumaan muille aloille tai jäävät työt-
8502: den valintamahdollisuuksia, puhumattakaan              tömiksi. Tällöin konekirjoituksen ja kaupallisten
8503: niistä vaikeuksista, joita aiheutuu, kun tuntija-      aineiden opetus joutuu näiden aineiden opetta-
8504: koa sovelletaan koulun työjärjestykseen: sidon-        miseen epäpäteville opettajille täytetunneiksi.
8505: naisvalintoja on tehtävä, jos oppilas valitsee esim.   Näin ollen herää kysymys, miten saavutetaan
8506: konekirjoituksen.                                      kyseisille aineille asetetut opetustavoitteet.
8507:    Yhteiskunnankin kannalta on epäedullista se,           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8508: että koululaitos heikentää tietoyhteiskunnassa         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8509: välttämättömien taitojen ja tietojen oppimismah-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
8510: dollisuuksia.                                          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8511:    Valinnaisaineista ainoastaan konekirjoituksen
8512: (ja kaupallisten aineiden) tuntimäärää vähenne-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8513: tään, vaikka tähän asti noin 50 % oppilaista on               ryhtyä konekirjoituksen ja kaupallisten
8514: valinnut toiseksi valinnaisaineekseen konekirjoi-             aineiden täysitehoisen opetuksen sekä
8515: tuksen, joten tämä ei voine olla oppilaan eikä                kaupallisten aineiden ja konekirjoituksen
8516: yhteiskunnan etu.                                             opettajien työllisyyden turvaamiseksi?
8517: 
8518:      Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1985
8519: 
8520:          Reino Jyrkilä               Reino Karpola                Lea Sutinen
8521:          Jouko Tuovinen              Kerttu Törnqvist             Liisa Arranz
8522:          Lea Mäkipää                 Vieno Eklund                 Eeva Turunen
8523:          Sakari Valli                Pentti Skön                  Urho Pohto
8524:          Martti Ratu                 J. Juhani Kortesalmi         Anssi Joutsenlahti
8525:                       Veikko Vennamo                      Ulla Lehtinen
8526: 
8527: 428500273E
8528: 2                                      1985 vp. -     KK n:o 44
8529: 
8530: 
8531: 
8532: 
8533:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8534: 
8535:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       tenkin siten, että kunnan päätösvaltaa on lisätty.
8536: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         Sen sijaan kaupalliset aineet ja tietotekniikka
8537: olette 22 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn            (kouluhallituksen esityksessä automaattinen tie-
8538: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          tojenkäsittely) on erotettu toisistaan, joten oppi-
8539: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     las voi valita molemmat niin halutessaan; edellis-
8540: taja Reino Jyrkilän ym. näin kuuluvasta kirjalli-     tä kunnan opetussuunnitelmapäätöksen mukaan
8541: sesta kysymyksestä n:o 44:                            2-4 tuntia ja jälkimmäistä 1-4 tuntia.
8542:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Yhteensä siis kunta voi tarjota opetusta kone-
8543:        ryhtyä konekirjoituksen ja kaupallisten        kirjoituksessa, kaupallisissa aineissa ja tietoteknii-
8544:        aineiden täysitehoisen opetuksen sekä          kassa 4-10 tuntia paikallisten olojen edellyttä-
8545:        kaupallisten aineiden ja konekirjoituksen      mällä tavalla.
8546:        opettajien työllisyyden turvaamiseksi?
8547:                                                          Konekirjoituksen opetuksen sisällöistä päättää
8548:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        kouluhallitus. Se ottanee päätöksessään huo-
8549: seuraavaa:                                            mioon, että nykyinen konekirjoitus lähenee teks-
8550:                                                       tinkäsittelyn välityksellä tietotekniikkaa ja että
8551:    Valtioneuvoston 8.2.1985 tekemä peruskoulun        näiden aineiden opetussisällöt on tarkoituksen-
8552: tuntijakopäätös perustuu muun muassa koulu-           mukaista rakentaa toisiaan tukeviksi.
8553: hallituksen 31.10.198 3 tekemään ehdotukseen
8554: peruskoulun tuntijaoksi sekä siitä ja päätöksen          Lukuvuonna 1984-85 oli peruskouluissa yh-
8555: valmisteena olleesta tuntijakoehdotuksesta saa-       teensä 127 kaupallisten aineiden ja konekirjoi-
8556: tuihin kannanottoihin. Kouluhallituksen esityk-       tuksen opettajan virkaa, joista kolme epäpätevien
8557: sessä oli konekirjoituksen tuntimääräksi esitetty 1   hoidossa. Virat voivat olla vain suurissa peruskou-
8558: tunti kahdeksannella ja 1 tunti yhdeksännellä         luissa, joissa viran edellytyksenä oleva 22 tunnin
8559: luokalla ja kaupalliset aineet yhdistetty auto-       opetusvelvollisuus täyttyy. Virkojen säilyttäminen
8560: maattisen tietojenkäsittelyn kanssa vaihtoehtoi-      riippuu osittain kuntien toimivaltaan kuuluvista
8561: seksi oppiaineeksi valinnaisten oppiaineiden ryh-     ratkaisuista. Kaupallisten aineiden opettajien
8562: mässä tuntimäärillä 2-4.                              opetettaviksi soveltuvien tuntien määrä voi tieto-
8563:    Tuntijakopäätös noudattaa kouluhallituksen         tekniikkaa koskevan ratkaisun vuoksi nykyises-
8564: esitystä konekirjoituksen tuntimäärän osalta kui-     tään lisääntyä.
8565: 
8566:     Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1985
8567: 
8568:                                                                      Opetusministeri Kaarina Suonio
8569:                                         1985 vp. -     KK n:o 44                                       3
8570: 
8571: 
8572: 
8573: 
8574:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
8575: 
8576:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           timmar i maskinskrivning dock så att det kom-
8577: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          munala beslutfattandet har ökats. Däremot har
8578: av den 22 februari 1985 tili vederbörande med-         de kommersielia ämnen och datatekniken skiljts
8579: lem av statsrådet sänt en avskrift av följande av      åt från varandra. Således kan eleven välja båda
8580: riksdagsman Reino Jyrkilä undertecknade spörs-         ämnena om han så vili; det förra ämnet kan
8581: mål nr 44:                                             enligt det kommunala beslutet om läroplanen
8582:                                                        studeras 2-4 timmar och det senare 1-4 tim-
8583:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       mar.
8584:         för att en fulit effektiv undervisning i          Sammanlagt kan kommunen alltså erbjuda
8585:         maskinskrivning och kommersielia äm-           4-6 timmar undervisning i maskinskrivning,
8586:         nen samt sysselsättningen för lärare i         kommersielia ämnen och i datateknik på det sätt
8587:         ovan nämnda ämnen skali kunna tryg-            som regionala förhålianden förutsätter.
8588:         gas?                                              Skolstyrelsen fattar beslut om undervisningen i
8589:                                                        maskinskrivningens innehåll. Den torde i sitt
8590:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       beslut beakta att den nutida maskinskrivningen
8591: framföra följande:                                     genom textbehandlingen får beröringspunkter
8592:    Det beslut om timfördelningen i grundskolan         med datatekniken och att det är ändamålsenligt
8593: som statsrådet fattade 8.2.1985 baserar sig bl.a.      att undervisningsinnehålien i dessa ämnen stöd-
8594: på skolstyrelsens förslag av 31.10.1983 tili timför-   jer varandra.
8595: delning i grundskolan samt på de stäliningsta-            Under läsåret 1984-85 var antalet grundsko-
8596: ganden som erhållits med anledning därav och           lelärartjänster i kommersielia ämnen och maskin-
8597: det förslag till timfördelning som legat till grund    skrivning sammanlagt 127 tjänster varav tre be-
8598: för detta beslut. I skolstyrelsens förslag hade        sattes av inkompetenta tjänstinnehavare. Tjänster
8599: framlagts att antalet timmar i maskinskrivning är      kan endast inrättas vid stora grundskolor där den
8600: en timme på åttonde och en timme på nionde             förutsatta undervisningsskyldigheten på 22 tim-
8601: klassen och att de kommersielia ämnena förenas         mar uppfylls. Bibehåliandet av tjänster beror dels
8602: med ADB till ett valfritt läroämne bland de            P>å de lösningar som ingår i kommunernas befo-
8603: valfria ämnena. Undervisning i dessa ämnen ges         genheter. Antalet timmar i de kommersiella
8604: 2-4 timmar.                                            ätnnen som lämpar sig för undervisning för lärare
8605:    Beslutet om timfördelningen överensstämmer          i kommersiella ämnen kan öka genom lösningen
8606: med skolstyrelsens förslag i fråga om antalet          i fråga om datatekniken.
8607: 
8608:      Helsingfors den 28 mars 1985
8609: 
8610:                                                               Undervisningsminister Kaarina Suonio
8611:                                                 1985 vp.
8612: 
8613: Kirjallinen kysymys n:o 45
8614: 
8615: 
8616: 
8617: 
8618:                                   Jouppila ym.: Päätieverkoston kunnon parantamisesta
8619: 
8620: 
8621:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8622: 
8623:    Suomen päätieverkosto on rakennettu pää-           teistä olisikin päätettävä valtakunnallisesti. Sa-
8624: asiassa 1950-70-luvuilla. Sen jälkeen maamme          moin määrärahat tähän tarkoitukseen olisi jaetta-
8625: tieliikenne on kolminkertaistunut. Päätieverkos-      va valtakunnallisesti piirien määrärahojen ulko-
8626: ton osuus tiestöstä on 15 %. Kuitenkin 50 %           puolelta. Tiestön hoitoon olisi lisäksi saatava
8627: koko tieliikenteestä ja 60 % kuorma-autoliiken-       selkeät valtakunnalliset ohjeet niin, että nykyisil-
8628: teestä liikennöi pääteillä.                           tä tiemestarikohtaisilta tulkinnoilta vältyttäisiin.
8629:                                                       Nämä saattavat tiestön käyttäjät alueellisesti eri-
8630:    Päätieverkoston kunto on nykyisin huono. Tie-      arvoiseen asemaan.
8631: liikenteellä on edessään suuria vaikeuksia, mikäli       Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8632: tämän tiestön osan hoitoon ei osoiteta nykyistä       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8633: enemmän varoja. Joka tapauksessa olisi tiestön        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
8634: hoidossa keskityttävä valta- ja kantateiden raken-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8635: teen, päällysten ja hoidon, etenkin talvihoidon,
8636: kohentamiseen. On myös ilmeistä, että tiemäärä-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8637: rahojen jako puhtaasti piireittäin on vanhentu-               ryhtyä valtakunnallisen tieliikenteen kan-
8638: nut ja johtanut jopa toisarvoisiin investointeihin.           nalta tärkeiden valta- ja kantateiden kun-
8639: Tieverkoston rungosta eli valtateiden toimenpi-               non parantamiseksi?
8640: 
8641:      Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1985
8642: 
8643:          Riitta Jouppila             Pirkko Ikonen                     Vappu Säilynoja
8644:          ]. Juhani Kortesalmi        Reijo Lindroos                    Juhani Alaranta
8645:                      Aino Pohjanoksa                           Ritva Laurila
8646: 
8647: 
8648: 
8649: 
8650: 4285002379
8651: 2                                      1985 vp. -     KK n:o 45
8652: 
8653: 
8654: 
8655: 
8656:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8657: 
8658:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         säystä. Eduskunta edellytti vastauksessaan vuo-
8659: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-      den 1985 tulo- ja menoarvioesitykseen tieinves-
8660: mies, lähettänyt 22 päivänä helmikuuta 1985           tointeihin huomattavaa kokonaisrahoituksen li-
8661: päivätyn kirjeenne ohella valtioneuvoston asian-      säystä.
8662: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          Vuoden 1986 tulo- ja menoarvion laatimisen ja
8663: Riitta Jouppilan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta    käsittelyn yhteydessä on vakavasti harkittava
8664: kysymyksestä no 45:                                   tieinvestointien lisäystä. Tällä hetkellä esitystä
8665:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         valmistellaan liikenneministeriön hallinnonalan
8666:        ryhtyä valtakunnallisen tieliikenteen kan-     suunnitelman mukaisesti. Noin 300 Mmk:n taso-
8667:        nalta tärkeiden valta- ja kantateiden kun-     lisäys tultaisiin kohdistamaan pääsääntöisesti pää-
8668:        non parantamiseksi?                            tieverkon kohteiden nopeuttamiseen.
8669:                                                          Kysymyksen perusteluissa väitetään tierahoi-
8670:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      tuksen ohjautuneen jopa toisarvoisiin kohteisiin.
8671: ti seuraavaa:                                         On selvää, että alempitasoisen tiestön toimenpi-
8672:    Päätieverkon ongelmien petussyynä voidaan          teet eivät ole valtakunnallisesti yhtä merkittäviä
8673: pitää vuoden 1973 energiakriisin jälkeisiä toi-       kuin päätieverkon. Niillä on kuitenkin merkittä-
8674: menpiteitä. Taloudellisen kasvun uskottiin silloin    vä vaikutus paikalliselle väestölle työpaikkojen ja
8675: merkittävästi hidastuvan ja liikenteen kasvun         asumisedellytysten kannalta. Alemman tiestön
8676: uskottiin kääntyvän jopa laskuun.                     parantamistoimenpiteet ovat tarpeen pääosin
8677:    Eduskunta otti vuoden 1976 I lisämenoarvion        myös liikenteellisin perustein. Muilta osin hank-
8678: käsittelyssä kannan, jonka mukaan määrärahoja         keet ovat lisäksi perusteltavissa eri alueiden asuk-
8679: tulisi entistä enemmän suunnata eri tiepiirien        kaiden tasapuolisella kohtelulla ja pysyvien työ-
8680: laitamilla sekä valta- ja kantateiden välimaastossa   paikkojen syntymismahdollisuuksien luomisella.
8681: sijaitsevien teiden tehostettuun kunnossapitoon       Tältä osin ei voida puhua toisarvoisista kohteista.
8682: sekä painorajoitussiltojen korjaamiseen ja uudis-        Edelleen perusteluissa on edellytetty päätiever-
8683: tamiseen.                                             kon toimenpiteiden koordinoimiseksi niille omaa
8684:    Valtiovarainministeriö otti kantaa tieinvestoin-   rahoitusmomenttia. Tie- ja vesirakennushallituk-
8685: teihin vuoden 1977 tulo- ja menoarvion liitteenä      sessa on useamman kerran tutkittu päätieverkon
8686: olevissa kehysnäkymissä toteamalla tieinvestoin-      oman momentin vaikutuksia. Keskeisimmät pe-
8687: neista, että liikenneturvallisuusohjelman pääosa      rusteet kielteiselle kannalle ovat olleet ne, että
8688: toteutetaan 1980-luvun alkuun mennessä. Muilta        uusi momentti lisää byrokratiaa, mutta ei rahaa.
8689: osin teiden rakennustoiminnan todettiin supistu-      Uudelle momentille siirrettäisiin rahaa entiseltä
8690: van ja keskittyvän lähinnä keskeneräisten hank-       tiemäärärahamomentilta, joka pienenisi vastaa-
8691: keiden loppuunsaattamiseen.                           vasti. Toimenpiteet ovat kohdennettavissa ja
8692:    Tieviranomaisten tieverkon rappeutumisuhasta       koordinoitavissa nykyiselläkin tavalla päätieverk-
8693: kertovat kannanotot jäivät ilman vastakaikua tie-     koon oikeille kohteille, mikäli tiemäärärahoja
8694: määrärahoista päätettäessä.                           vain on riittävästi käytettävissä. Tällä hetkellä
8695:    Valtiovarainministeriö on nyt kannassaan valti-    tiemäärärahat eivät ole riittävät. Niihin tarvitaan
8696: ontalouden kehitysnäkymiin vuoteen 1988 arvioi-       edellä mainittu usean sadan miljoonan markan
8697: nut tieliikenteen reaalisijoituksia voitavan lisätä   lisäys. Ne tultaisiin käyttämään valtakunnan pää-
8698: noin 100 Mmk. Liikenneministeriö on hallinnon-        tieverkon parantamiseen juuri niin kuin kysy-
8699: alansa suunnitelmassa esittänyt 280 Mmk:n Ii-         myksessäkin on edellytetty.
8700: 
8701:     Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1985
8702: 
8703:                                                                     Liikenneministeri Matti Luttinen
8704:                                        1985 vp. -- RJ< n:o 45                                             3
8705: 
8706: 
8707: 
8708:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
8709: 
8710:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          anledning av statsverkspropositionen för år 1985
8711: anger har Ni, Herr Talman med Er skrivelse av         förutsatte riksdagen en betydande ökning av
8712: den 22 februari 1985 tili vederbörande medlem         totalfinansieringen av väginvesteringarna.
8713: av statsrådet översänt avskrift av följande av           1 samband med uppgörandet och handlägg-
8714: riksdagsledamot Riitta Jouppila m.fl. underteck-      ningen av statsförslaget för år 1986 bör en ökning
8715: nade spörsmål nr 45:                                  av väginvesteringarna alivarligt övervägas. För
8716:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       närvarande bereds ett förslag i enlighet med
8717:        för att förbättra de för den riksomfattan-     planen för trafikministeriets förvaltningsområde.
8718:        de vägtrafiken viktiga huvud- och stam-        En nivåhöjning om ca 300 Mmk skulie komma
8719:        vägarnas skick?                                huvudsakligen att användas tili att påskynda de
8720:                                                       projekt som gälier huvudvägnätet.
8721:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         1 motiveringen tili spörsmålet påstås att vägin-
8722: anföra följande:                                      vesteringarna t.o.m. styrs tili sekundära projekt.
8723:                                                       Det är klart att åtgärder som gälier det lägre
8724:    Grunden tili problemen med huvudvägnätet
8725:                                                       vägnätet inte från en riksomfattande synvinkel
8726: kan anses vara de åtgärder som vidtogs efter
8727:                                                       sett är lika viktiga som huvudvägnätet. De har
8728: energikrisen år 1973. Man trodde då att den
8729:                                                       emeliertid en stor betydelse för den lokala be-
8730: ekonomiska tillväxten skulie bli märkbart lång-
8731:                                                       folkningen med tanke på arbetsplatser och boen-
8732: sammare och att trafikökningen t.o.m. skulie
8733:                                                       devillkor. Även på huvudsakligen trafikmässiga
8734: förbytas i en nedgång.
8735:                                                       grunder är det nödvändigt att förbättra det lägre
8736:    Riksdagen intog i samband med behandlingen
8737:                                                       vägnätet. 1 övrigt kan projekten dessutom moti-
8738: av 1976 års 1 tillläggsbudget en ståndpunkt
8739:                                                       veras med att invånarna bör behandlas jämbör-
8740: enligt viiken anslagen i alit högre grad borde
8741:                                                       digt och att åtgärderna gör det möjligt på olika
8742: inriktas på ett effektivare underhåli av vägar i
8743:                                                       orter att skapa nya arbetstilifälien. 1 den bemär-
8744: utkanterna av olika vägdistrikt och melian hu-
8745:                                                       kelsen kan man inte tala om sekundära projekt.
8746: vud- och stamvägarna samt på reparation och
8747: förnyande av broar med viktbegränsningar.                1 motiveringen förutsätts dessutom att huvud-
8748:    Finansministeriet tog i den bilaga om utveck-      vägnätet skall få ett eget finansieringsmoment för
8749: lingsutsikterna som ingick i 1977 års statsförslag    att åtgärderna skali kunna koordineras. Väg- och
8750: stälining tili väginvesteringarna genom att kon-      vattenbyggnadsstyrelsen har i flere repriser un-
8751: statera att största delen av trafiksäkerhetspro-      dersökt verkningarna av att huvudvägnätet ges
8752: grammet kommer att genomföras före början av          ett eget moment.
8753: 1980-talet. Vidare konstaterades att vägbygg-            De viktigaste motiveringarna för en negativ
8754: nadsverksamheten i övrigt inskränks och närmast       ståndpunkt har varit att ett nytt moment ökar
8755: kommer att inriktas på att slutföra ofulibordade      byråkratin men inte pengarna. Tili det nya
8756: projekt.                                              momentet skulie överföras pengar från tidigare
8757:    Vägmyndigheternas ställningstaganden, av vil-      väganslagsmoment, vilka därmed skulie minska i
8758: ka framgick att vägnätet hotade att förfalia,         motsvarande utsträckning. Åtgärderna kan även
8759: väckte ingen genklang då beslut fattades om           genom det nuvarande förfarandet inriktas och
8760: väganslagen.                                          koordineras så att de berör huvudvägnätets vikti-
8761:    Finansministeriet har nu i sitt stäliningstagan-   gaste projekt, såvida tiliräckliga väganslag står tili
8762: de tili utvecklingsutsikterna för år 1988 uppskat-    buds. För närvarande är väganslagen inte tiliräck-
8763: tat att realinvesteringarna i fråga om vägtrafiken    liga. De behöver ökas med nämnda belopp om
8764: kan ökas med ca 100 Mmk. 1 sin pian för sitt          flere miljoner mark. Höjningen skulie komma att
8765: förvaltningsområde har trafikministeriet före-        användas för att förbättra huvudvägnätet precis
8766: slagit en ökning om 280 Mmk. 1 sitt svar med          som spörsmålet förutsätter.
8767: 
8768:      Helsingfors den 25 mars 1985
8769: 
8770:                                                                        Trafikminister Matti Luttinen
8771:                           j
8772:                          j
8773:                         j
8774:                        j
8775:                       j
8776:                      j
8777:                     j
8778:                    j
8779:                   j
8780:                  j
8781:                 j
8782:                j
8783:               j
8784:              j
8785:             j
8786:            j
8787:           j
8788:          j
8789:         j
8790:        j
8791:       j
8792:      j
8793:     j
8794:    j
8795:   j
8796:  j
8797: j
8798:                                               1985 vp.
8799: 
8800: Kirjallinen kysymys n:o 46
8801: 
8802: 
8803: 
8804: 
8805:                                   Isohookana-Asunmaa ym.: Oulujoen kalakantojen hoitamisesta
8806: 
8807: 
8808:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8809: 
8810:    Oulujoen rakentaminen voimatalouskäyttöön         ja meritaimenen istutuksia tulisi huomattavasti
8811: on aiheuttanut tuntuvia haittoja alueen kalata-      lisätä.
8812: loudelle. Oulujoki Oy:lle määrätyt kalanistutus-        Oulujoen merellisillä kalakannoilla on ollut
8813: velvollisuudet eivät tehtyjen selvitysten mukaan     erittäin huomattava merkitys Perämeren ja myös
8814: riitä korvaamaan menetyksiä. Oulun kaupungin         muun Suomen rannikon kalastukselle. Tämän
8815: omistaman Merikosken voimalaitoksen tilanne on       takia olisi välttämätöntä saada Oulujoen kalakan-
8816: vielä huonompi, koska sille ei ole määrätty          tojen hoito välittömästi käyntiin.
8817: ollenkaan lainvoimaista istutusvelvollisuutta.
8818:                                                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8819: Velvoiteasia on pantu vireille Pohjois-Suomen
8820:                                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8821: vesioikeudessa yli kolme vuotta sitten ja päätöstä
8822:                                                      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
8823: odotetaan edelleen.                                  senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8824:    On laskettu, että esimerkiksi lohen osalta Ou-
8825: lujoella on noin 0, 5 miljoonan vaelluspoikasen                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
8826: istutusvajaus. Sen täyttäminen normaalia vesioi-            Oulujoen kalakantojen hoidon saattami-
8827: keustietä vienee useita vuosia. Myös vaellussiian           seksi pikaisesti käyntiin?
8828: 
8829:     Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1985
8830: 
8831:          Tytti Isohookana-Asunmaa       Juhani Alaranta                Hannu Kemppainen
8832:          Mauno Manninen                 Väinö Raudaskoski              Kalevi Mattila
8833: 
8834: 
8835: 
8836: 
8837: 4285002324
8838: 2                                     1985 vp. -- ~ n:o 46
8839: 
8840: 
8841: 
8842: 
8843:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8844: 
8845:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ministeriön Riista- ja kalatalouden tutkimus-
8846: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        laitoksella teettämän selvityksen mukaan sillä
8847: olette 22 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn           tasolla, mitä nykyisen kalastusbiologisen tietä-
8848: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         myksen mukaan velvoitehoidolta voitaisiin tässä
8849: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    tapauksessa edellyttää. Maa- ja metsätalousminis-
8850: taja Isohookana-Asunmaan ym. näin kuuluvasta         teriön asettama Oulujokityöryhmä on tämän
8851: kirjallisesta kysymyksestä n:o 46:                   vuosikymmenen alussa laatinut esityksen mm.
8852:                                                      Oulujoen kalataloudellisen velvoitehoidon tehos-
8853:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tamisesta. Maa- ja metsätalousministeriö on Me-
8854:        ryhtyä Oulujoen kalakantojen hoidon           rikosken voimalaitoksen osalta pannut vireille
8855:        saattamiseksi pikaisesti käyntiin?            1970-luvulla vesioikeuskäsittelyn kalanhoitovel-
8856:                                                      voitteiden aikaansaamiseksi Riista- ja kalatalou-
8857:   Vastauksena tähän kysymykseen esitän kun-          den tutkimuslaitoksen edellä mainitussa selvityk-
8858: nioittavasti seuraavaa:                              sessä tarkoitetulla tasolla. Maatalousministeriön
8859:     Oulujoen kalakantojen hoitoa tapahtuu nykyi-     ja Oulujoki Oy:n välisen mm. lainvoimaisissa
8860: sin sekä jokialueella että jokisuualueella ja sen    vesioikeuden päätöksissä mainitun sopimuksen
8861: edustan merialueella. Oulujoen kalakantojen ka-      yksipuolinen muuttaminen ei ole ollut mahdol-
8862: lataloudellinen velvoitehoito perustuu maata-        lista. Maa- ja metsätalousministeriön tarkoitukse-
8863: lousministeriön ja Oulujoki Oy:n kesken joulu-       na on saada vireille lainvoimaisiin vesioikeuspää-
8864: kuussa 1954 tehtyyn sopimukseen. Tämän sopi-         töksiin sisältyvien kalanhoitovelvoitteiden tarkis-
8865: muksen täyttämisellä Oulujoki Oy:n katsotaan         tukset, kun Kymijoen alaosan voimalaitosten
8866: täyttävän ne velvoitteet, jotka sille on asetettu    kalanhoitovelvoitteiden muuttamista koskevat
8867: Oulujoen voimalaitoksia koskevissa vesioikeudel-     ennakkoluönteiset vesioikeuden päätökset tulevat
8868: lisissa päätöksissä kalakantojen hoidon osalta.      lainvoimaisiksi. Eduskunnassa käsiteltävänä oleva
8869: Tämä sopimus ei koske Oulun kaupungin omis-          vesilain muutosesitys sisältää myös mahdollisuu-
8870: tamaa Merikosken voimalaitosta.                      den muuttaa ja tarkistaa epätarkoituksenmukai-
8871:     Oulujoen vaelluskalakantojen ja paikalliskala-   siksi osoittautuneita kalanhoitovelvoitteita sisältä-
8872: kantojen velvoitehoito ei ole maa- ja metsätalous-   viä lupaehtoja.
8873: 
8874:     Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1985
8875: 
8876:                                                        Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
8877:                                      1985 vp. -- KJ( n:o 46                                        3
8878: 
8879: 
8880: 
8881: 
8882:                               Till Riksdagens Herr Talman
8883: 
8884:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        på basen av nuvarande kännedom om fiskeribio-
8885: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      logi kunde förutsätta. Den arbetsgrupp för Ule
8886: den 22 februari 1985 till vederbörande medlem       älv som jord- och skogsbruksministeriet har till-
8887: av statsrådet översänt avskrift av följande av      satt uppgjorde i början av detta årtionde en
8888: riksdagsledamot Isohookana-Asunmaa m.fl. un-        framställning bl.a. om effektivering av den vård
8889: dertecknade spörsmål nr 46:                         av fiskbestånden som enligt vattendomstolsutslag
8890:                                                     skall ombesörjas i Ule älv. I fråga om Merikoski
8891:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta kraftverk har jord- och skogsbruksministeriet på
8892:          för att snabbt få ingång vården av fisk- 1970-talet anhängiggjort ett mål vid vattendom-
8893:          bestånden i Ule älv?                       stol för att åstadkomma en kompensation av
8894:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt fiskbestånden som når upp tili den nivå, som
8895: anföra följande:                                    Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet avser i sin
8896:    Fiskbestånden i Ule älv vårdas numera både på ovan nämnda utredning. Det har inte varit
8897: älvområdet samt vid älvmynningen och på havs- möjligt att ensidigt ändra avtalet mellan lant-
8898: området utanför. Skyldigheten att vårda fiskbe- bruksministeriet och Oulujoki Oy; avtalet nämns
8899: stånden i Ule älv grundar sig på ett avtal, som i bl.a. i laga kraft vunna vattendomstolsbeslut.
8900: december 1954 slöts mellan lantbruksministeriet Jord- och skogsbruksministeriets avsikt är att
8901: och Oulujoki Oy. Det anses att Oulujoki Oy, anhängiggöra justeringar av de fiskbeståndskom-
8902: genom att iaktta detta avtal, uppfyller de skyl- pensationer som ingår i laga kraft vunna vatten-
8903: digheter att vårda fiskbestånden som bolaget har domstolsutslag så snart de vattendomstolsutslag
8904: ålagts i vattendomstolsutslag rörande kraftverken av prejudikatkaraktär som gäller ändring av de
8905: i Ule älv. Avtalet gäller inte Merikoski kraftverk kompensationsskyldigheter som åligger kraftver-
8906: som ägs av Uleåborgs stad.                          ken vid Kymmene älvs nedre lopp vinner laga
8907:    Enligt en utredning som jord- och skogsbruks- kraft. Den proposition med förslag tili lag om
8908: ministeriet har låtit utföra vid Vilt- och fiskeri- ändring av vattenlagen som är under behandling
8909: forskningsinstimtet är den vård av Ule älvs vand- i riksdagen innefattar också möjligheten att
8910: ringsfiskbestånd och lokala fiskbestånd som i ändra sådana tillståndsvillkor där kompensations-
8911: enlighet med vattendomstolsutslag skall ombe- skyldigheter som har visat sig oändamålsenliga
8912: sörjas inte på en sådan nivå som man i detta fall ingår.
8913: 
8914:     Helsingfors den 27 mars 1985
8915: 
8916:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
8917:                                                1985 vp.
8918: 
8919: Kirjallinen kysymys n:o 47
8920: 
8921: 
8922: 
8923:                                    Almgren ym.: Keinohedelmöityksen sallimisesta
8924: 
8925: 
8926:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8927: 
8928:    Suomen vapaamielinen ja elämää tuhoava             antanut suostumuksensa vaimon hedelmöittämi-
8929: aborttilaki johtaa siihen, että maassamme abor-       seen vieraan miehen siemennesteellä. On ilmeis-
8930: toidaan vuosittain n. 13 000 lasta. Eräissä ta-       tä, että myös Suomessa on joukko inseminaatio-
8931: pauksissa abortista on tullut ehkäisykeino. Tällai-   lapsia, joiden oikeudellinen asema on täysin
8932: nen väljä ja elämää väheksyvä menettely synty-        epäselvä.
8933: mässä olevaa uutta ihmisyksilöä kohtaan on hyl-          Lainsäädäntö näyttää kulkevan Pohjoismaissa
8934: jättävä, koska se on elämän lakien vastaista.         eri suuntiin. Kun Suomessa työnsä päättänyt
8935: Suuren osan abortoiduista lapsista pitäisi saada      työryhmä jättäisi biologisen isän henkilöllisyyden
8936: syntyä jo siitäkin syystä, että adoptiolasta halua-   täysin salatuksi, Ruotsissa päädytään siihen, että
8937: via pariskuntia on paljon ja adoptoitavia vähän.      lapsella on oikeus saada tietää biologisen isänsä
8938: Adoptointimenettely on pitkä prosessi ja ottolas-     henkilöllisyys. On pidettävä kiinni siitä periaat-
8939: ta haluavat pariskunnat joutuvat odottamaan           teesta, että lapsella on oikeus tietää biologisen
8940: pitkiä aikoja.                                        isänsä nimi. Jos tästä periaatteesta luovutaan
8941:    Vakava aborttikysymys joutuu nykyisin aivan        inseminaation kohdalla, tullaan ristiriitaan ylei-
8942: uuteen valoon mm. sen vuoksi, että keinohedel-        sesti hyväksyttyjen periaatteiden kanssa ja eetti-
8943: möitys pyritään lisääntyvässä määrässä tuomaan        nen pohja rapautuu.
8944: ratkaisuksi lapsettomuusongelmaan. Toisaalla tu-         Nykyinen tilanne Suomessa on epätyydyttävä.
8945: hotaan elämää, toisaalla elämää pyritään synnyt-      Lainsäädäntö johtaa epäselviin tilanteisiin ja lap-
8946: tämään tavalla, joka johtaa vakaviin eettisiin ja     sen oikeudet ja toisaalta vanhempien velvollisuu-
8947: oikeudellisiin ongelmiin.                             det jäävät epäselviksi. Nykyiset säännökset edel-
8948:                                                       lyttävät biologista suhdetta lapsen ja vanhempien
8949:    Keinohedelmöitystä koskeva lainsäädäntö            välillä. Jos tällaista suhdetta ei ole, on biologisen
8950: puuttuu. Kuitenkin jo nyt saa Suomessa alkunsa        totuuden kanssa ristiriidassa oleva oikeudellinen
8951: vuosittain n. 50 lasta keinosiemennyksellä. Työ-      suhde mitätöitävissä, sanovat eräät asiantuntijat.
8952: ryhmä, joka pohti lapsettomuuden ongelmaa,               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8953: jätti mietintönsä helmikuussa 198 5. Sen mukaan       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8954: keinosiemennykseen suostumuksensa antanutta           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
8955: miestä olisi pidettävä lapsen biologisena isänä,      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8956: vaikka hän todellisuudessa olisi vain ''sosiaalinen
8957: isä''. Työryhmä päätyy siihen, että biologisen                   Aikooko Hallitus sallia edelleenkin in-
8958: isän nimeä ei paljasteta lapselle koskaan. Tosiasi-           seminaation jatkumisen siten, että avio-
8959: assa biologinen isä jää täysin pimentoon sekä                 vaimo hedelmöitetään vieraan miehen
8960: oikeudellisesti että tunnesiteitä ajatellen. Hänen            siemennesteellä, vaikka Suomen lainsää-
8961: ei tarvitse kantaa mitään vastuuta. Tilanne on                däntö jättää avoimeksi monet vanhem-
8962: yhteiskunnallisesti uusi ja arveluttava. Inseminaa-           muuteen ja lapsen asemaan liittyvät kysy-
8963: tion oikeudellisen perustan epäselvyys tuli esiin             mykset ja tilanne saattaa johtaa yhteis-
8964: Ruotsissa, missä mies vapautettiin kaikesta huol-             kunnallisesti ja eettisesti arveluttavaan ti-
8965: tovastuusta inseminaatiolapseen, vaikka hän oli               lanteeseen?
8966: 
8967:      Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1985
8968: 
8969:                       Esko Almgren                             Impi Muroma
8970:                       Olavi Ronkainen                          Heikki Riihijärvi
8971: 
8972: 428500227Y
8973: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 47
8974: 
8975: 
8976: 
8977: 
8978:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
8979: 
8980:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         toteutettavan kolmea erilaista inseminaatiotapaa.
8981: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          Niinsanotulla homologisella inseminaatiolla tar-
8982: olette 22 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn             koitetaan naisen inseminointia aviomiehen omal-
8983: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           la siemennesteellä. Heterologisessa inseminaati-
8984: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      ossa naisen hedelmöittöminen tapahtuu muun
8985: taja Almgrenin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       miehen kuin aviomiehen siemennesteellä. Lääke-
8986: kysymyksestä n:o 47:                                   tieteellisiin hedelmöittämismenetelmiin kuuluu
8987:                                                        lisäksi in-vitro hedelmöitys (ns. koeputkihedel-
8988:           Aikooko Hallitus sallia edelleenkin in-      möitys), jolla tarkoitetaan munasolun hedelmöit-
8989:        seminaation jatkumisen siten, että avio-        tämistä kohdun ulkopuolella laboratorio-olosuh-
8990:        vaimo hedelmöitetään vieraan miehen             teissa. Kaikkia näitä menetelmiä on Suomessa
8991:        siemennesteellä, vaikka Suomen lainsää-         käytetty ja käytetään lapsettomuuden hoitoon.
8992:        däntö jättää avoimeksi monet vanhem-            Työryhmä onkin todennut, että inseminaatio on
8993:        muuteen ja lapsen asemaan liittyvät kysy-       muodostunut erääksi vakiintuneeksi menetel-
8994:        mykset ja tilanne saattaa johtaa yhteis-        mäksi, jolla pyritään auttamaan lapsettomuuden
8995:        kunnallisesti ja eettisesti arvetuttavaan ti-   ongelmana kokevia pareja. Tätä työryhmä pitää
8996:        lanteeseen?                                     hyväksyttävänä ja myönteisenä lähtökohtana in-
8997:                                                        seminaatiotoiminnan toteuttamisessa. Työryhmä
8998:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       toteaa kuitenkin, että koska inseminaatiotoimin-
8999: ti seuraavaa:                                          nasta ei ole toistaiseksi erikseen olemassa lainsää-
9000:    Inseminaatiolla eli keinosiemennyksellä tarkoi-     däntöä, saattaa voimassa olevan lainsäädännön
9001: tetaan naisen munasolun hedelmöittämistä               soveltaminen inseminaatiotoimintaan johtaa epä-
9002: muulla tavoin kuin normaalin sukupuoliyhtey-           selviin ja ongelmallisiin tilanteisiin määriteltäessä
9003: den kautta. Inseminaatiota käytetään lapsetto-         inseminaation osapuolten keskinäistä asemaa ja
9004: muuden hoidossa. Inseminaatiota voidaan pitää          suhdetta. Erityisesti ongelmat koskevat heterolo-
9005: naisen hedelmättömyyden hoidossa käytettävänä          gisen inseminaation kautta siitetyn lapsen ase-
9006: keinona ja siten lääkärintoimen harjoittamiseen        maa.
9007: kuuluvana toimintana.                                     Työryhmä toteaa mietinnössään, että insemi-
9008:    Lääkintöhallitus asetti vuoden 1982 lopulla         naatiota koskevat keskustelut ovat tällä hetkellä
9009: työryhmän selvittämään lääketieteellisiin hedel-       ajankohtaisia varsin laajalti muissa maissa. Useis-
9010: möittämismenetelmiin liittyviä eettisiä ja oikeu-      sa maissa on vireillä inseminaatiota koskevan
9011: dellisia ongelmia sekä menetelmien nykyistä            lainsäädännön valmistelu ja ainoastaan Ruotsissa
9012: käyttöä maassamme. Työryhmä on saanut työnsä           on saatu tätä koskeva lainsäädäntötyö valmiiksi.
9013: valmiiksi ja jättänyt mietintönsä vuoden 1985          Ruotsin inseminaatiota koskeva työryhmä on
9014: alussa lääkintöhallituksen pääjohtajalle. Työryh-      työskennellyt samanaikaisesti Suomen lääkintö-
9015: män mietinnössä on laajalti tarkasteltu insemi-        hallituksen työryhmän kanssa ja sen jättämän
9016: naatioon liittyviä eettisiä ja oikeudellisia kysy-     mietinnön pohjalta on säädetty laki, joka astui
9017: myksiä sekä esitetty ratkaisuehdotuksia näiden         voimaan 1.3.1985. Lääkintöhallituksen työryhmä
9018: ongelmien säätelemiseksi.                              toteaakin, että sen tekemät esitykset ovat periaat-
9019:    Työryhmä on todennut, että Suomessa ei ole          teessa sopusoinnussa Ruotsissa valmistellun lain-
9020: tarkkaan tutkittu ja selvitetty sitä, missä laajuu-    säädännön kanssa ja että se kannanotoissaan on
9021: dessa inseminaatiotoimintaa tällä hetkellä harjoi-     päätynyt samantapaisiin ratkaisuihin kuin Ruot-
9022: tetaan. Työryhmä toteaa kuitenkin, että insemi-        sissa, lukuunottamatta lapsen oikeutta saada tie-
9023: naatiotoimintaa on toistaiseksi harjoitettu pelkäs-    tää biologisesta isästään. Ruotsin inseminaatiotoi-
9024: tään lääkäreitten yksityisvastaanotoilla toimin-       mintaa koskevan lain mukaan lapsella on oikeus
9025: taan liittyvän ehdottoman luottamuksellisuuden         saada tietää riittävän kypsyyden saavutettuaan
9026: varmistamiseksi. Työryhmä toteaa tällä hetkellä        heterologisessa inseminaatiossa siemennesteen
9027:                                         1985 vp. -      KK n:o 47                                         3
9028: 
9029: luovuttajan henkilöllisyys. Lääkintöhallituksen         se että inseminaatio saataisiin suorittaa vain, jos
9030: työryhmän enemmistö on tässä suhteessa pääty-           toimenpiteen suorittamiseen on riittävät lääketie-
9031: nyt siihen johtopäätökseen, että lapsella ei tulisi     teelliset, sosiaaliset ja psykologiset edellytykset.
9032: olla oikeutta saada tietää hiologisen isänsä, sper-        Lääkintöhallituksen työryhmän ehdotuksesta
9033: man luovuttajan, henkilöllisyyttä.                      tullaan pyytämään eri tahoilta lausunnot. Tämän
9034:     Työryhmä on ehdotuksissaan lähtenyt siitä,          jälkeen työryhmän ehdotusten ja annettujen lau-
9035: että inseminaation kautta siitetyn lapsen oikeu-        suntojen pohjalta on tavoitteena selvittää ja val-
9036: dellista asemaa tarkistettaisiin muuttamalla isyys-     mistella mahdollisesti tarvittavaa inseminaatiotoi-
9037: lakia siten, että miehen suostumuksen kautta            mintaa koskevaa lainsäädäntöä. Tämän valmiste-
9038: inseminaation avulla siitettyä lasta pidettäisiin       lun yhteydessä joudutaan ottamaan huomioon
9039: suostumuksen antaneen miehen lapsena. Tätä              erilaiset näkemykset inseminaatiotoiminnan sal-
9040: työryhmä on perustellut erityisesti sillä, että se on   littavuudesta ja sen harjoittamiselle mahdollisesti
9041: katsonut inseminaatiotoiminnan sinänsä hyväk-           asetettavista rajoituksista ja edellytyksistä.
9042: syttävän tavoitteen lisäksi toiminnan eettisenä ja         Kun inseminaatiotoiminnan harjoitaminen täl-
9043: oikeudellisena lähtökohtana olevan sen, että in-        lä hetkellä perustuu lääkärintoimen harjoittami-
9044: seminaation kautta siitetyllä lapsella tulee olla       sesta annetun lain säännöksiin ja kun inseminaa-
9045: oikeudellisesti tunnustettu ja purkamaton suhde         tiotoimintaa voidaan kokonaisuutena tarkastelta-
9046: molempiin vanhempiin samalla tavoin kuin                essa pitää hedelmättömyyden hoidossa käytettä-
9047:  muillakin lapsilla. Edelleen työryhmä on korosta-      vänä olevana keinona ja siten lääkärintoimen
9048:  nut, että inseminaation kautta siitetylle lapselle     harjoittamiseen kuuluvana toimintana ja kun
9049: on pyrittävä luomaan mahdollisuudet ja edelly-          inseminaatiotoiminnan seurauksena olevat lapsen
9050:  tykset hyviin ja tasapainoisiin kasvuolosuhteisiin.    ja vanhempien asemaan liittyvät kysymykset ovat
9051:     Työryhmä on lisäksi ehdottanut että insemi-         valmistelutyön alla, ei tässä vaiheessa ole tarpeen
9052:  naatiotoiminnan harjoittamisen yleiset edellytyk-      ryhtyä toimenpiteisiin tällä hetkellä inseminaa-
9053:  set, perusperiaatteet ja toiminnan rajat säädettäi-    tiotoiminnassa noudatettujen menettelytapojen
9054:  siin erikseen lailla. Ehdotuksen lähtökohtana on       muuttamiseen.
9055: 
9056:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1985
9057: 
9058:                                                Sosiaali- Ja terveysminiSteri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
9059: 4                                       1985 vp. -     KK n:o 47
9060: 
9061: 
9062: 
9063: 
9064:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
9065: 
9066:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           insemination avses att en kvinna insemineras
9067: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         med sperma från maken. Vid heterologisk inse-
9068: den 22 februari 1985 tili vederbörande medlem          mination sker befruktningen av en kvinna med
9069: av statsrådet översänt avskrift av följande av         sperma från någon annan man än maken. Tili de
9070: riksdagsman Almgren m.fl. undertecknade spörs-         medicinska befruktningsmetoderna hör dessutom
9071: mål nr 47:                                             in-vi tro befruktningen (s. k. provrörs befruktning),
9072:            Ämnar Regeringen fortfarande tiliåta        varmed avses befruktning av en äggceli utanföt
9073:         att insemination pågår så, att maka be-        livmodern i laboratorieförhålianden. Samtliga
9074:         fruktas med sperma från annan man,             dessa metoder har använts och används fortfaran-
9075:         trots att många med föräldraskap och           de i Finland vid behandlingen av sterilitet.
9076:         barnets stälining förknippade frågor är        Arbetsgruppen har därför konstaterat, att insemi-
9077:         olösta i Finlands lagstiftning, och att        nation har blivit en vedertagen metod, genom
9078:         detta kan leda tili en socialt och etiskt      viiken man försöker hjälpa i parförhåliande le-
9079:         sett oroväckande situation?                    vande personer, för vilka barnlösheten har blivit
9080:                                                        ett problem. Detta anser arbetsgruppen vara en
9081:                                                        acceptabel och positiv utgångspunkt för utföran-
9082:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      det av insemination. Arbetsgruppen konstaterat
9083: anföra följande:                                       dock att då det tillsvidare inte existerar någon
9084:     Med insemination elier konstbefruktning avses      lagstiftning särskilt om insemination, kan tili-
9085: befruktning av en kvinnas äggceli på annat sätt        lämpningen av den gäliande lagstiftningen leda
9086: än genom normalt könsumgänge. Insemination             tili oklara och problematiska situationer vid fast-
9087: används vid behandlingen av barnlöshet. Insemi-        stäliandet av inseminationsparternas ömsesidiga
9088: nation kan betraktas som en metod vid behand-          situation och relation. Problemen hänför sig
9089: lingen av en kvinnas sterilitet och kan som sådan      särskilt tili sådant barns stälining som avlat5
9090: anses vara en tili Utövandet av läkaryrket hörande     genom heterologisk insemination. Arbetsgrup·
9091: åtgärd.                                                pen konstaterar i sitt betänkande, att insemina·
9092:     Medicinalstyrelsen tilisatte i slutet av år 1982   tion för närvarande är ett aktuellt och alimänt
9093: en arbetsgrupp med uppdrag att utreda de etiska        debattämne i andra länder. I ett flertal iändel
9094: och juridiska problem som hänför sig tili de           pågår en beredning av lagstiftningen om insemi·
9095: medicinska befruktningsmetoderna samt den nu-          nation och endast i Sverige har detta lagstift·
9096: varande användningen av dessa i vårt land.             ningsarbete blivit färdigt. I Sverige har en arbets·
9097: Arbetsgruppen har fått sin uppgift slutförd och        grupp som utrett insemination arbetat samtidigt
9098: överlämnade sitt betänkande i början av år 1985        som den av medicinalstyrelsen tilisatta arbets·
9099: tili medicinalstyrelsens generaldirektör. I arbets-    gruppen i Finland och på grundvalen av des~
9100: gruppens betänkande har de etiska och juridiska        betänkande har det stiftats en lag, som trädde
9101: frågor som hänför sig tili insemination granskats      kraft 1.3.1985 (SFS 1984: 1140). Medicinalstyrel-
9102: vidlyftigt samt förslag framlagts tili lösningar,      sens arbetsgrupp konstaterar att dess framstäli·
9103: genom vilka dessa problem kan regleras.                ningar i princip överensstämmer med den lag·
9104:     Arbetsgruppen konstaterade att det i Finland       stiftning som beretts i Sverige och att den i sim
9105: inte har undersökts och utretts ingående i viiken      stäliningstaganden har kommit tili liknande lös·
9106: utsträckning insemination för närvarande utförs.       ningar som den svenska, med undantag av bar·
9107: Arbetsgruppen konstaterar emeliertid att insemi-       nets rätt att få uppgifter om sin biologiska far
9108: nation tilisvidare har utförts endast på läkares       Enligt den rikssvenska lagen om insemination ha
9109: privatmottagningar för att säkerstälia ingreppets      ett barn rätt att, om det har uppnått tiliräcklig
9110: absolut konfidentielia karaktär. Arbetsgruppen         mognad, självt få del av uppgifterna om sperma·
9111: konstaterar att det för närvarande utförs insemi-      givarens identitet. Majoriteten i medicinalstyrel·
9112: nation på tre olika sätt. Med s.k. homologisk          sens arbetsgrupp har i detta avseende kommit til
9113:                                         1985 vp. -     KK n:o 47                                         5
9114: 
9115: att ett barn inte skall ha rätt att få uppgifter om    detta förslag är att insemination skulie få utföras
9116: sin biologiska fars, d.v.s. spermagivarens identi-     endast om tiliräckliga medicinska, sociala och
9117: tet.                                                   psykologiska förutsättningar föreligger för detta.
9118:     Arbetsgruppen har i sina förslag utgått från att
9119:                                                           Om den av medicinalstyrelsen tillsatta arbets-
9120: den rättsliga stäliningen för ett ban som har
9121:                                                        gruppens förslag kommer utlåtande att begäras
9122: avlats genom insemination genom en ändring av
9123:                                                        från olika håli. Målsättningen efter detta är att
9124: lagen om faderskap skulie justeras så, att ett barn
9125:                                                        på grundvalen av arbetsgruppens förslag och de
9126: som med mannens samtycke avlats genom inse-
9127:                                                        avgivna utlåtandena utreda och bereda eventuelit
9128: mination skulie betraktas som barn tili den man
9129:                                                        erforderlig lagstiftning om insemination. 1 sam-
9130: som givit sitt samtycke. Detta har arbetsgruppen
9131:                                                        band med denna beredning måste hänsyn tas tili
9132: motiverat särskilt så att, utöver den i och för sig
9133:                                                        olika synpunkter på godkännandet av insemina-
9134: godtagbara målsättningen för insemination, den
9135:                                                        tion och de eventuelia begränsningarna av och
9136: etiska och juridiska utgångspunkten för insemi-
9137:                                                        förutsättningarna för utförandet av insemination.
9138: nation anses vara, att ett barn som har avlats
9139: genom insemination skali ha ett rättsligt erkänt          Då utförandet av insemination för närvarande
9140: och oupplösligt förhåliande tili båda sina föräld-     baserar sig på stadgandena i lagen om utövning
9141: rar liksom andra barn. Dessutom har arbetsgrup-        av läkaryrket, och insemination som helhet be-
9142: pen framhävt, att för ett barn som avlats genom        traktad kan anses vara en metod vid behandling
9143: insemination skali i mån av möjlighet skapas           av sterilitet och som sådan en tili utövningen av
9144:  tilifälie tili och förutsättningar för goda och       läkaryrket hörande åtgärd, och då frågorna om
9145: harmoniska uppväxtförhålianden.                        barns och föräldrars stälining tili följd av insemi-
9146:     Arbetsgruppen har ytterligare föreslagit, att de   nation hålier på att beredas, är det i detta skede
9147:  alimänna förutsättningarna, grundprinciperna          inte nödvändigt att vidta åtgärder för att ändra
9148:  och verksamhetsgränserna för insemination skulie      de förfaringssätt som för närvarande tiliämpas vid
9149:  stadgas särskilt genom lag. Utgångspunkten för        insemination.
9150: 
9151:      Helsingfors den 25 mars 1985
9152: 
9153:                                            Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
9154: 1
9155: 
9156: 1
9157: 
9158: 1
9159: 
9160: 1
9161: 
9162:     1
9163:     1
9164: 
9165:     1
9166: 
9167:     1
9168: 
9169:         1
9170: 
9171:         1
9172: 
9173:         1
9174: 
9175:         1
9176: 
9177:             1
9178: 
9179:             1
9180: 
9181:             1
9182:                                              1985 vp.
9183: 
9184: Kirjallinen kysymys n:o 48
9185: 
9186: 
9187: 
9188: 
9189:                                  J. Mikkola: Työmatkakustannusten vähentämisestä verotuksessa
9190: 
9191:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9192: 
9193:    Tulo- ja varallisuusverolain 26 §:n 1 momentin      Verovelvollinen voi tarvita välttämättä autoa
9194: 5) kohdan mukaan tulon hankkimisesta johtu-         työssään sillä perusteella, että hän kulkee suoraan
9195: neita menoja ovat matkakustannukset asunnosta       erityisiin työkohteisiin ja huolehtii työvälineitten-
9196: työpaikkaan ja takaisin halvinta kulkuneuvoa        sä kuljetuksesta. Jos työntekijä menee työnanta-
9197: käyttäen, kuitenkin enintään 15 000 markkaa.        jan toimiston kautta erityiseen työntekokohtee-
9198: Laki ei määrittele halvinta kulkuneuvoa, mutta      seen omalla autolla, ovat kodin ja toimiston
9199: verohallituksen ohjeitten mukaan sellaisena on      väliset matkakulut vähennettävissä verotuksessa
9200: yleensä pidettävä junaa, linja-autoa tms. halvim-   vain halvimman kulkuneuvon mukaan, vaikka
9201: man taksan mukaan. Oman auton käytöstä ai-          oman auton käyttö olisi välttämätöntä toimiston
9202: heutuvat kulut voidaan vähentää vain                ja erityisen työkohteen välillä.
9203:    1) jos ei ole lainkaan julkista kulkuneuvoa
9204:                                                        Verovelvollisen asuessa varsin etäällä työpaikas-
9205: käytettävissä,
9206:                                                     taan, esimerkiksi 40-50 kilometrin päässä, voi
9207:    2) jos työhön meno ja paluu tapahtuu yöllä,      työpäivä venyä julkisia kulkuneuvoja käytettäessä
9208:    3) yli kolmen kilometrin kävelymatkasta          huonojen kulkuyhteyksien takia pitkältä yli 10-
9209: meno- ja paluumatkalla, jos ei kulkuneuvojen        tuntiseksi. Omaa autoa käytettäessä kokonaisaika
9210: vaihtopaikalla ole turvallista pysäköintipaikkaa,   lyhenisi huomattavasti. Jos varsinainen odo-
9211:    4) jos odotusaika edestakaisella matkalla on     tusaika julkisia kulkuneuvoja käytettäessä jää kui-
9212: vähintään 2 tuntia.                                 tenkin alle kahden tunnin, niin vähennysoikeus
9213:    Sen sijaan oman auton käytön mukaan lasket-      on vain halvimman kulkuneuvon mukaisesti.
9214: tavia kuluja ei voi vähentää sen johdosta, että
9215: auto on tarpeellinen työssä tai se on välttämätön     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9216: työvälineiden kuljetusta varten taikka julkisen     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9217: kulkuneuvon käyttö aiheuttaa työpäivän huomat-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9218: tavan pidentymisen.                                 vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9219:    Usein valtiokin työnantajana edellyttää työssä
9220: käytettävän omaa autoa virkamatkojen suoritta-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9221: miseen. Verotrajana valtio ei kuitenkaan hyväksy            ryhtyä, jotta työmatkakustannusten vä-
9222:  tämän oman auton siirrosta kotoa työpaikalle               hennysoikeus verotuksessa tulon hankki-
9223: aiheutuneita todellisia kustannuksia. Tästä saat-           misesta johtuneina menoina hyväksyttäi-
9224:  taa pitkistä työmatkoista johtuen aiheutua mel-            siin nykyistä paremmin todellisten kus-
9225:  koisia taloudellisia rasitteita.                           tannusten mukaisina?
9226: 
9227:      Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1985
9228: 
9229:                                           Jukka Mikkola
9230: 
9231: 
9232: 
9233: 
9234:  428500226X
9235: 2                                      1985 vp. -     KK n:o 48
9236: 
9237: 
9238: 
9239: 
9240:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9241: 
9242:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        että matka on alkanut kotoa ja päättyy kotiin. Jos
9243: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         korvausta ei ole suoritettu, vähennetään asunnon
9244: olette 22 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn            ja työpaikan väliset matkakustannukset vain jul-
9245: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          kisen kulkuneuvon aiheuttamien kustannusten
9246: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     mukaisesti, ellei muita edellytyksiä todellisten
9247: taja J. Mikkolan näin kuuluvasta kirjallisesta        kustannusten vähentämiseen ole. Oikeuskäytäntö
9248: kysymyksestä n:o 48:                                  on tältä osin vakiintunut (esimerkiksi KHO
9249:                                                       13.11.1979 n:o 4724, KHO 6.11.1979 n:o
9250:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        4616).
9251:        ryhtyä, jotta työmatkakustannusten vä-
9252:        hennysoikeus verotuksessa tulon hankki-           Asunnon ja työpaikan välisten matkojen ai-
9253:        misesta johtuneina menoina hyväksyttäi-        heuttamien kustannusten vähentäminen verotuk-
9254:        siin nykyistä paremmin todellisten kus-        sessa on ongelmallista. Vähennyksen saaminen
9255:        tannusten mukaisina?                           edellyttää verovelvollisen antamaa selvitystä kus-
9256:                                                       tannusten muodostumisesta. Kun joudutaan
9257:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      käyttämään muuta kuin julkista kulkuneuvoa,
9258: ti seuraavaa:                                         perustuu verovelvollisen kustannusselvitys usein
9259:                                                       vain arvioon joko ajettujen kilometrien, kerty-
9260:    Tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 26 §:n 1
9261:                                                       neitten kulujen tai molempien osalta. Ennakon-
9262: momentin 5 kohdan mukaan tulon hankkimises-
9263:                                                       pidätystä määrättäessä joudutaan kustannukset
9264: ta johtuneita menoja ovat muun ohessa matka-
9265:                                                       aina arvioimaan, ja muiden kuin julkisten kulku-
9266: kustannukset asunnosta työpaikkaan ja takaisin
9267:                                                       neuvojen osalta on niiden riittävän tarkka määrit-
9268: halvinta kulkuneuvoa käyttäen, kuitenkin enin-
9269:                                                       täminen etukäteen mahdotonta. Kun verovalmis-
9270: tään 15 000 markkaa.
9271:                                                       telussa ei voida olla täsmällisesti selvillä erilaisten
9272:    Verohallituksen yhtenäistämisohjeitten mu-
9273:                                                       työmatkojen olosuhteista, vaaditaan verovelvolli-
9274: kaan halvimpana kulkuneuvona pidetään yleensä
9275:                                                       selta monasti lisäselvitystä, mikä hankaloittaa
9276: julkista kulkuneuvoa. Lain tarkoittamana halvim-
9277:                                                       verotustyötä ja koetaan verovelvollistaholla työ-
9278: pana kulkuneuvona voidaan pitää myös omaa
9279:                                                       lääksi. Säännöstä sovellettaessa syntyy helposti
9280: autoa, jos yleistä kulkuneuvoa ei ole käytettävissä
9281:                                                       erimielisyyttä, mikä verovalmistelun hankaloitu-
9282: tai sitä ei esimerkiksi liikuntavamman takia voida
9283:                                                       misen lisäksi lisää verovalitusten määrää muutok-
9284: käyttää. Verohallituksen yhtenäistämisohjeitten
9285:                                                       senhakuasteissa.
9286: mukaan matkakustannukset voidaan vähentää
9287: muun kuin julkisen kulkuneuvon aiheuttamien             Jos työmatkakustannuksia hyväksyttäisiin vä-
9288: kust~nnusten mukaisesti myös silloin, kun työ·        hennettäväksi nykyistä laajemmin todellisten
9289: hön meno tai paluu tapahtuu yöllä, jos julkinen       kustannusten mukaisina, ongelmat todennäköi-
9290: kulkuneuvo olisi käytettävissä vain osan matkaa       sesti lisääntyisivät huomattavasti. Nyt voimassa
9291: ja kävelymatka sen vuoksi muodostuisi yhteen          oleva säännös antaa mahdollisuuden tietynlaiseen
9292: suuntaan vähintään kolmen kilometrin mittaisek-       kaavamaisuuteen, mikä yksinkertaistaa jossain
9293: si tai julkista kulkuneuvoa jouduttaisiin odotta-     määrin verotustyötä. Henkilöverotuksen yksin-
9294: maan meno- ja paluumatkalla yhteensä vähin-           kertaistaiDiseksi vähennysten edellyttämää selvi-
9295: tään kaksi tuntia.                                    tystarvetta tulisi mieluummin supistaa kuin lisä-
9296:   Jos verovelvollinen joutuu käyttämään omaa          tä. Sen vuoksi työmatkakulujen vähennysoikeutta
9297: autoa työssään, korvataan hänelle useimmissa          koskevien säännösten kehittäminen todellisten
9298: tapauksissa virka- tai työehtosopimuksen mää-         kustannusten tarkemmaksi huomioon ottamiseksi
9299: räysten perusteella autokulut laskettuina siten,      ei näytä tarkoituksenmukaiselta.
9300: 
9301:     Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1985
9302: 
9303:                                                                             Ministeri Pekka Vennamo
9304:                                        1985 vp. -     KK n:o 48                                         3
9305: 
9306: 
9307: 
9308: 
9309:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
9310: 
9311:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ha börjat och slutat vid bostaden. Har ersättning
9312: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        inte erlagts, avdras kostnaderna för resan melian
9313: den 22 februari 1985 tili vederbörande medlem         bostad och arbetsplats endast enligt kostnaderna
9314: av statsrådet översänt avskrift av följande av        för anlitande av alimänt fortskaffningsmedel om
9315: riksdagsman ] . Mikkola undertecknade spörsmål        inte andra förutsättningar för avdrag enligt de
9316: nr 48:                                                verkliga kostnaderna finns. Vedertagen rätts-
9317:                                                       praxis föreligger tili dessa delar (t.ex. HFD
9318:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        13.11.1979 nr 4724, HFD 6.11.1979 nr 4616).
9319:        för att rätten att vid beskattningen avdra        Avdraget vid beskattningen för kostnader för
9320:        kostnaderna för arbetsresor såsom kost-        resor melian bostaden och arbetsplatsen är pro-
9321:        nader för inkomstens förvärvande bättre        blematiskt. Avdraget förutsätter att den skatt-
9322:        skali överensstämma med de verkliga            skyldige lämnar utredning över kostnaderna. I de
9323:        kostnaderna?                                   fall där man är tvungen att anlita andra än
9324:                                                       alimänna fortskaffningsmedel baserar sig den
9325:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      skattskyldiges kostnadsutredning ofta endast på
9326: anföra följande:                                      uppskattning av antingen den körda sträckans
9327:    Enligt 26 § 1 mom. 5 punkten lagen om skatt        längd, åsamkade kostnader elier båda dessa fak-
9328: på inkomst och förmögenhet (1043/74) är ut-           torer. Vid faststäliandet av förskottsinnehåli-
9329: gifter för inkomstens förvärvande bland annat         ningen måste kostnaderna alitid uppskattas och
9330: resekostnader från bostaden tili arbetsplatsen och    beträffande andra färdmedel än alimänna fort-
9331: åter med anlitande av biliigaste fortskaffnings-      skaffningsmedel är det omöjligt att på förhand
9332: medel, dock högst 15 000 mark.                        faststälia dem med tiliräcklig noggrannhet. Efter-
9333:    Enligt skattestyrelsens anvisningar för före-      som man vid skatteberedningen inte exakt kan
9334: nhetligande av beskattningen anses såsom bilii-       känna tili förhåliandena för olika arbetsresor
9335: gaste färdmedel i alimänhet offentligt trafikme-      kräver man ofta tiliäggsutredningar av den skatt-
9336: del. Såsom sådant biliigaste fortskaffningsmedel      skyldige, något som komplicerar beskattnings-
9337: som avses i lagen kan även anses egen bil om          arbetet och av de skattskyldiga uppfattas såsom
9338: allmänt fortskaffningsmedel inte alis står tili       arbetsamt. Vid tiliämpningen av stadgandet
9339: förfogande elier sådant inte kan anlitas t.ex. på     uppstår det lätt meningsskiljaktigheter vilket
9340: grund av rörelsehandikapp. Enligt skattestyrel-       förutom att det komplicerar skatteberedningen
9341: sens anvisningar kan resekostnaderna avdras en-       medför att antalet skattebesvär i de olika besvärs-
9342: ligt andra beräkningsgrunder än kostnaderna för       instanserna ökar.
9343: anlitande av alimänt fortskaffningsmedel även            Godkänner man att kostnaderna för arbetsre-
9344: om färden tili arbetet eller återfärden tili bo-      sor i högre grad än hittilis avdras enligt de
9345: staden sker nattetid, om allmänt fortskaffnings-      verkliga kostnaderna, kommer problemen sanno-
9346: medel kan anlitas endast en del av resan och          likt att öka märkbart. Gäliande stadgande möj-
9347: sträckan tili fots av denna anledning blir sam-       liggör en viss form av schematisk behandling,
9348: manlagt minst tre kilometer i en riktning elier       vilket underlättar beskattingsarbetet i någon
9349: om väntetiden under tur- och returresan vid           mån. För att underlätta beskattningen av person
9350: anlitandet av offentligt fortskaffningsmedel blir     borde antalet sådana utredningar som förutsätts
9351: sammanlagt minst två timmar.                          av avdragen snarare ökas än minskas. Av denna
9352:    Blir den skattskyldige tvungen att använda         anledning verkar det inte ändamålsenligt att
9353: egen bil i arbetet ersätts han i de flesta fali på    utveckla stadgandena om rätten att avdra kost-
9354: basis av bestämmelserna i tjänste- eller arbetskol-   nader för arbetsresor så, att de verkliga kost-
9355: lektivavtal för kostnaderna så, att resan beräknas    naderna blir mera exakt beaktade.
9356: 
9357:      Helsingfors den 26 mars 1985
9358: 
9359:                                                                            Minister Pekka Vennamo
9360:                                                  1985 vp.
9361: 
9362: Kirjallinen kysymys n:o 49
9363: 
9364: 
9365: 
9366: 
9367:                                     Kärhä ym.: Turvavarastojärjestelmän kehittämisestä
9368: 
9369: 
9370:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9371: 
9372:   Kriittisten materiaalien saannin turvaamiseksi        maton maara verrattuna turvavarastointityöryh-
9373: valtakuntaa koettelevan kriisin aikana on säädetty      män mietinnössä asetettuun tavoitteeseen, joka
9374: turvavarastolaki (970/82).                              tähtäsi muutamassa vuodessa kahden miljardin
9375:    Turvavarastot ovat yritysten ja valtiovallan väli-   markan turvavarastoihin.
9376: siin määräaikaisiin sopimuksiin perustuvia, yri-           Edellä kerrottu osoittaa sen, että turvavaras-
9377: tysten toiminnan ylläpitämiseksi keskeisten tuon-       tointijärjestelmä ei ole toteutunut niin laajana
9378: tiraaka-aineiden, tarvikkeiden ja komponenttien         kuin oli tarkoitus. Syynä pidetään sitä, että
9379: varastoja. Turvavarastot ovat yritysten omaisuutta      valtion maksama korkotuki on yrityksille riittä-
9380: ja yritykset ylläpitävät näitä varastoja operatiivis-   mätön. Turvavarastojen korkotukea olisikin pyrit-
9381: ten varastojensa lisäksi. Valtio osallistuu turva-      tävä lisäämään, koska se on huomattavasti edulli-
9382: varastoinnista aiheutuviin kustannuksiin myöntä-        sempi tapa lisätä huoltovarmuutta verrattuna
9383: mällä budjetissa turvavarastohankintoihin otetta-       esimerkiksi valtion varmuusvarastoinnista aiheu-
9384: ville Iuotoilie korkotukea. Valtio antaa turvava-       tuviin kustannuksiin.
9385: rastoluotoille laillisen takauksen. Turvavarastojen        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9386: korkotuki määräytyy siten, että yrityksen makset-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9387: tavaksi jää 7, 5 prosentin korko. Valtioneuvoston       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
9388: vuodeksi 1984 vahvistamassa turvavarastointioh-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9389: jelmassa on noin 70 nimikettä.                                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9390:   Yritysten ja valtion välisiä turvavarastosopi-               ryhtyä, jotta turvavarastolaissa ja sen poh-
9391: muksia on tehty 14 kappaletta, ja ne lisäävät                  jana olleessa turvavarastointityöryhmän
9392: toteutuessaan kriittisten materiaalien varastoja               mietinnössä asetettuihin tavoitteisiin
9393: 130 miljoonalla markalla. Tämä on varsin vaati-                päästäisiin?
9394: 
9395:      Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1985
9396: 
9397:           Lea Kärhä                        Pirjo Rusanen                 Eva-Riitta Siitonen
9398:           Helge Saarikoski                 Liisa Hilpelä                 Aino Pohjanoksa
9399:           Riitta Jouppila                  Kaarina Dromberg              Riitta Uosukainen
9400:                       Tauno Valo                                 Georg C. Ehrnrooth
9401: 
9402: 
9403: 
9404: 
9405: 428500184K
9406: 2                                       1985 vp. -      KK n:o 49
9407: 
9408: 
9409: 
9410: 
9411:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9412: 
9413:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           82) mukaan. Lisäksi voidaan tulo- ja menoarvion
9414: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           rajoissa myöntää avustusta poikkeuksellisen suu-
9415: olette 21 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn              riin varastointikustannuksiin.
9416: kirjeenne n:o 213 ohella lähettänyt valtioneuvos-          Vuosien 1982, 1983 ja 1984 valtion tulo- ja
9417: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-       menoarvioissa on turvavarastolainoja varten yh-
9418: jennöksen kansanedustaja Kärhän ym. kirjallises-        teensä enintään 500 miljoonan markan myöntä-
9419: ta kysymyksestä n:o 49, jossa tiedustellaan:            misvaltuudet. Vuoden 1984 loppuun mennessä
9420:                                                         solmittujen sopimusten mukaiset hankinnat ovat
9421:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          kuitenkin arvoltaan vain runsaat 130 miljoonaa
9422:         ryhtyä, jotta turvavarastolaissa ja sen poh-    markkaa.
9423:         jana olleessa turvavarastointityöryhmän            Tulos osoittaa, etteivät yritykset pidä turvava-
9424:         mietinnössä asetettuihin tavoitteisiin          rastoinnista saamaansa etua, oman huoltovar-
9425:         päästäisiin?                                    muutensa paranemista, sen aiheuttamien kustan-
9426:                                                         nusten arvoisena. Ainoa riittävä kiihoke näyttää
9427:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          olevan, yhdessä korkotuen kanssa, varmuusvaras-
9428: seuraavaa:                                              tointimaksulta välttyminen.
9429:    Suunnitelmallinen materiaalihuolto kriisitilan-         Kauppa- ja teollisuusministeriön lain rajoissa
9430: teen varalta on pitkään ollut pelkän valtion            määräämä korko, jonka rahalaitos voi periä turva-
9431: varmuusvarastointijärjestelmän varassa. Vuonna          varastolainassa, on tällä hetkellä enintään 10 %
9432: 1983 saatettiin voimaan kaksi uutta järjestelmää:       ja yrityksiltä itseltään perittävä korko tulo- ja
9433: velvoitevarastointi ja turvavarastointi. Tuonti-        menoarvion mukaan 7 % . Korkotuki on siis
9434: polttoaineiden velvoitevarastointi tähtää saman-        kolme prosenttiyksikköä. Tosiasiassa monet luot-
9435: kaltaisiin tavoitteisiin kuin valtion varmuusvaras-     tolaitokset soveltavat yrityskohtaista ns. keskikor-
9436: tointi eli turvaamaan ensi sijassa väestön toi-         koperiaatetta ja kompensoivat turvavarastolainan
9437: meentulon ja talouselämän ylläpitämiseksi välttä-       käypää alemman koron perimällä turvavarastoi-
9438: mättömien raaka- ja polttoaineiden saannin täy-         jan muista luotoista vastaavasti korkeampaa kor-
9439: dellisessä sulkutilanteessa, jossa niiden tuonti        koa, joten turvavarastoinnista aiheutuvat todelli-
9440: estyy. Turvavarastoinnilla pyritään lähinnä säilyt-     set korkokulut voivat nousta yli 7 % :n.
9441: tämään tärkeimpien tuotannonalojen toiminta-               Kun tuotannon huoltovarmuuden paranemi-
9442: kyky myös lievemmänasteisissa ulkomaankaupan            nen on yhteiskunnan edun mukaista ja koska
9443: häiriötilanteissa.                                      yritysten itsensä hoitarua turvavarastointi on tä-
9444:    Turvavarastointijärjestelmän taustalla on tuo-       hän tarkoitukseen myös valtiolle huomattavasti
9445: tantoelämän ja valtiovallan yhteinen etu. Siksi         edullisempaa kuin sen oman varmuusvarastointi-
9446: järjestelmä perustettiin vapaaehtoisuuden pohjal-       järjestelmän laajentaminen, kauppa- ja teolli-
9447: le siten, että kriittisiä materiaaleja käyttävät yri-   suusministeriössä selvitellään parhaillaan yhteis-
9448: tykset sitoutuvat hankkimaan ja varastoimaan            työssä valtiovarainministeriön, puolustustaloudel-
9449: niitä. Varastoinnista aiheutuvat kustannukset jae-      lisen suunnittelukunnan, Suomen Pankin ja
9450: taan yritysten ja valtion kesken.                       Teollisuuden Keskusliiton kanssa mahdollisuuk-
9451:    Turvavarastolain mukaan yritys voi saada tur-        sia tehostaa edelleen turvavarastointia. Selvittelyn
9452: vavaraston perustamista ja ylläpitämistä varten         kohteena ovat mm. korkotukiprosentin nostami-
9453: ottamalleen lainalle valtiolta korkotukea luotto-       nen, varastointiavustuksen lisääminen sekä
9454: laitosten varoista myönnettävistä eräistä korko-        poisto- tai varausmahdollisuuksina annettavat ve-
9455: tukilainoista annetun lain ( 1015 177, muut. 9441       rohelpotukset.
9456: 
9457:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1985
9458: 
9459:                                                                                  Ministeri jermu Laine
9460:                                       1985 vp. -     KK n:o 49                                       3
9461: 
9462: 
9463: 
9464: 
9465:                                Till Riksdagens Herr Talman
9466: 
9467:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          slaget beviljas understöd för exceptionellt höga
9468: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        lagringskostnader.
9469: nr 213 av den 21 februari 1985 till vederbörande        I statsförslagen för åren 1982, 1983 och 1984
9470: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-     har utfärdats beviljningsfullmakt för skyddsupp-
9471: sänt avskrift av följande av riksdagsman Kärhä       lagslån om sammanlagt högst 500 miljoner mark.
9472: m.fl. undertecknade spörsmål nr 49:                  Till utgången av 1984 uppgår dock värdet av
9473:                                                      anskaffningarna enligt ingångna avtal till drygt
9474:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-      130 miljoner mark.
9475:        sikt att vidta för att de mål skall uppnås       Resultatet visar att företagen anser att den
9476:        som lagen om skyddsupplag och skydds-         nytta, förbättringen av deras egen försörjningsbe-
9477:        u pplagringsarbetsgruppens betänkande,        redskap, som de får av skyddsupplagringen inte
9478:        vilket lagen baserar sig på, ställer?         motsvarar de kostnader som upplagringen föran-
9479:                                                      leder. Det enda utöver räntestödet som intresse-
9480:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra    rar verkar vara undvikandet av säkerhetsupplag-
9481: följande:                                            ringsavgiften.
9482:                                                         Av handels- och industriministeriet inom ra-
9483:    En planmässig materialförsörjning i händelse      men för lagen fastställda ränta, som penningin-
9484: av kris har länge bas~rat sig endast på statens      rättning kan uppbära för skyddsupplagslån, är
9485: säkerhetsupplagring. Ar 1983 infördes två nya        för närvarande högst 10 % och den ränta som
9486: system: obligatorisk upplagring och skyddsupp-       uppbärs av företagen är enligt statsförslaget 7 %.
9487: lagring. Obligatorisk upplagring av importerade      Räntestödet uppgår alltså till tre procentenheter.
9488: bränslen syftar till likadana mål som statens        I verkligheten tillämpar många kreditinrättningar
9489: säkerhetsupplagring, dvs. att trygga tillgången på   en s.k. medelränteprincip och kompenserar rän-
9490: råvaror och bränslen som är nödvändiga för           tan som understiger gängse ränta genom att för
9491: befolkningens utkomst och upprätthållande av         uppläggarens andra krediter på motsvarande sätt
9492: det ekonomiska livet i en blockadsituation, där      uppbära en högre ränta. Sålunda kan de verkliga
9493: importen av dessa förhindras. Skyddsupplagring-      räntekostnaderna för skyddsupplagringen översti-
9494: ens syfte är att i första hand hålla de viktigaste   ga 7 %.
9495: produktionsbranscherna i funktion även vid lin-         Eftersom förbättringen av produktionens för-
9496: drigare störningar i utrikeshandeln.                 sörjningsberedskap ligger i samhällets intresse
9497:    Bakom skyddsupplagringssystemet ligger pro-       och eftersom skyddsupplagring som sköts av
9498: duktionslivets och statsmaktens gemensamma in-       företagen själva är i detta syfte även för staten
9499: tresse. Därför byggdes systemet på frivillig basis   mycket fördelaktigare än utbyggnaden av dess
9500: så att företag som använder kritiska materia!        egen säkerhetsupplagring, utreder handels- och
9501: förbinder sig att skaffa och upplagra dessa.         industriministeriet i samarbete med finansminis-
9502: Kostnaderna för upplagringen delas mellan före-      teriet, den försvarsekonomiska planeringscentra-
9503: tagen och staten.                                    len, Finlands Bank och Industrins Centralför-
9504:    Enligt lagen om skyddsupplag kan företaget få     bund möjligheterna att ytterligare effektivera
9505: räntestöd av staten för de lån som det tagit för     skyddsupplagringen. Utredningen gäller bl.a.
9506: inrättande och upprätthållande av skyddsupplag       höjningen av räntestödsprocenten, ökningen av
9507: i enlighet med lagen om vissa räntestödslån av       upplagringsunderstödet eller skattelättnader i
9508: kreditanstalters medel (1015/77, ändrad genom        form av avskrivnings- eller reserveringsmöjlighe-
9509: 944/82). Dessutom kan inom ramen för statsför-       ter.
9510: 
9511:     Helsingfors den 14 mars 1985
9512: 
9513:                                                                               Minister Jermu Laine
9514:                                                 1985 vp.
9515: 
9516: Kirjallinen kysymys n:o 50
9517: 
9518: 
9519: 
9520: 
9521:                                    Kärhä ym.: Lasten kotihoidon tuen sisarkorotuksen myöntämispe-
9522:                                      rusteiden väljentämisestä
9523: 
9524: 
9525:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9526: 
9527:    Laki lasten kotihoidon tuesta ( 2418 5) ja asetus   perheistä ei ole ulottunut tähän mennessä sanot-
9528: lasten kotihoidon tuesta (26/85) sekä lasten koti-     tuun sisarkorotukseen, vaikka hakemuksia on
9529: hoidon tuesta annetun lain voimaanpanosta ( 2 51       tullut kymmenittäin. Mainittua lakia ja asetusta
9530: 85) tulivat voimaan 1 päivänä helmikuuta 1985.         on käytännössä sovellettaessa havaittu, että sisa-
9531: Lasten kotihoidon tuesta annettua lakia ja asetus-     rusten ikäeron ollessa yli yksi vuosi 7 kuukautta
9532: ta sekä lakia lasten kotihoidon tuesta annetun         ei perheellä ole mahdollisuutta saada sisarkoro-
9533: lain voimaanpanosta sovellettiin kuitenkin 1 päi-      tusta. Mikäli joku onnistuisi sanotun sisarkoro-
9534: västä tammikuuta 1985 alkaen.                          tuksen saamaan, ei sitä voida kuitenkaan käytän-
9535:    Lakien nojalla on mahdollista saada perusosan       nössä suorittaa pidemmältä kuin 8 kuukauden
9536: lisäksi sisarkorotusta. Sen saamisen edellytyksenä     ajalta. Tällä hetkellä näyttääkin siltä, että sano-
9537: on, että perheessä on perusosaan oikeutetun            tusta sisarkorotuksesta pääsevät osallisiksi vain
9538: lapsen lisäksi yksi tai useampi ensiksi mainitun       sellaiset perheet, joihin syntyy kaksoset.
9539: lain 5 §:n 1 momentissa tarkoitetut edellytykset          Myös kolmilapsisissa perheissä on todettu sisar-
9540: täyttävä lapsi, eli alle 3-vuotias lapsi. Sanotun      korotuksen rajat kohtuuttoman ankariksi.
9541: lain voimaanpanosta annetun lain 1 §:n mukaan             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9542: lakia sovelletaan kuitenkin ennen vuotta 1990          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9543: siten, että lasten kotihoidon tukea suoritetaan        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
9544: mm. perheelle, jossa on vähintään kaksi alle           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9545: kouluikäistä lasta, joista ainakin toisen on oltava              Katsooko Hallitus, että lasten kotihoi-
9546: alle yhden vuoden 7 kuukauden ikäinen.                        don tukijärjestelmässä säädetyt rajoituk-
9547:   Edellä kerrotuo sisarkorotuksen rajat ovat                  set sisarkorotuksen saamiselle ovat osoit-
9548: osoittautuneet käytännössä liian tiukoiksi. Esi-              tautuneet liian tiukoiksi, ja
9549: merkkinä voisin mainita Suomen kolmanneksi                       mitä Hallitus aikoo tehdä sanotun asi-
9550: suurimman kunnan, jossa yksikään kaksilapsisista              antilan korjaamiseksi?
9551: 
9552:      Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 198 5
9553: 
9554:                       Lea Kärhä                                 Aino Pohjanoksa
9555:                       Kaarina Dromberg                          Sirpa Pietikäinen
9556:                       Martti Tiuri                              Riitta Uosukainen
9557:                       Liisa Hilpelä                             Riitta Jouppila
9558: 
9559: 
9560: 
9561: 
9562: 428500225W
9563: 2                                      1985 vp. -- FJ( n:o 50
9564: 
9565: 
9566: 
9567: 
9568:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9569: 
9570:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vuotta 1990 siten, että lasten kotihoidon tukea
9571: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         suoritetaan muun muassa perheelle, jossa on
9572: olette 21 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn            vähintään kaksi alle kouluikäistä lasta, joista
9573: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          ainakin toinen on alle yhden vuoden seitsemän
9574: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     kuukauden ikäinen. Sisaruskorotusta voidaan
9575: taja Lea Kärhän ym. näin kuuluvasta kysymykses-       edellä tarkoitetulle perheelle suorittaa siihen
9576: tä n:o 50:                                            saakka kun perheen perusasaan oikeutettu lapsi
9577:                                                       täyttää yhden vuoden seitsemän kuukautta. Per-
9578:           Katsooko Hallitus, että lasten kotihoi-     heille, joissa on kolme lasta, sisaroskarotusta
9579:        don tukijärjestelmässä säädetyt rajoituk-      voidaan suorittaa sen sijaan jo nyt siirtymäkaute-
9580:        set sisaroskarotuksen saamiselle ovat          nakin siihen saakka kun perusasaan oikeutettu
9581:        osoittautuneet liian tiukoiksi, ja             lapsi täyttää 3 vuotta.
9582:           mitä Hallitus aikoo tehdä sanotun asi-         Sisaroskarotuksen maksamista koskevien sään-
9583:        antilan korjaamiseksi?                         nösten liian tiukka tulkinta on ollut johtamassa
9584:                                                       siihen, että vuonna 1985 2-lapsisista perheistä
9585:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         sisaruskorotusta ovat voineet saada vain ne per-
9586: seuraavaa:                                            heet, joilla on kaksi alle yhden vuoden seitsemän
9587:    Lasten kotihoidon tuesta annetun lain ( 241 8 5)   kuukauden ikäistä lasta eli perheet, joissa on
9588: mukaan voidaan perheelle maksaa lasten kotihoi-       kaksoset.
9589: don tuen perusosan lisäksi myös sisaruskorotusta,        Sisaroskarotusta on ollut kuitenkin tarkoitus jo
9590: mikäli perheessä on perusasaan oikeutetun lap-        siirtymäkautena maksaa alle 3-vuotiaista lapsista.
9591: sen lisäksi yksi tai useampi lain 5 §:n 1 momen-      Kun säännökset tukevat tätä tulkintaa, sosiaali-
9592: tissa tarkoitetut eli perusosan saamisen edellytyk-   ja terveysministeriö ryhtyy toimenpiteisiin sovel-
9593: set täyttävä alle 3-vuotias lapsi.                    tamiskäytännön muuttamiseksi. Niille perheille,
9594:    Lasten kotihoidon tuesta annetun lain voi-         jotka eivät ole saaneet sisaroskarotusta liian tiu-
9595: maanpanosta annetun lain (25/85) 1 §:n mu-            kan tulkinnan vuoksi, voidaan korotus suorittaa
9596: kaan lakia sovelletaan siirtymäkautena eli ennen      myöhemmin maksettavien erien yhteydessä.
9597: 
9598:     Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1985
9599: 
9600:                                                                             Ministeri Mattz' Puhakka
9601:                                        1985 vp. -- ~ n:o 50                                              3
9602: 
9603: 
9604: 
9605: 
9606:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
9607: 
9608:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          lagen under övergångsperioden, dvs. före år 1990
9609: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        så, att stöd för vården av barn i hemmet betalas
9610: den 21 februari 1985 tili vederbörande medlem         bl. a. tili familj, i viiken det finns minst två barn
9611: av statsrådet översänt avskrift av följande av        under skolåldern, av vilka åtminstone ett är
9612: riksdagsledamot Lea Kärhä m.fl. undertecknade         under 1 år och 7 månader. Syskonförhöjning kan
9613: spörsmål nr 50:                                       betalas tili ovan avsedda familj tilis familjens tili
9614:                                                       grunddel berättigade barn har fylit 1 år och 7
9615:            Anser Regeringen att de i systemet         månader. Tili familjer med tre barn kan syskon-
9616:         med stöd för vården av barn i hemmet          förhöjning däremot betalas redan nu under över-
9617:         stadgade begränsningarna för erhåliandet      gångsperioden, tilis det tili grunddel berättigade
9618:         av syskonförhöjning har visat sig vara        barnet har fylit tre år.
9619:         alitför snäva, och                               En alitför snäv tolkning av stadgandena om
9620:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      utbetalning av syskonförhöjningen hålier på att
9621:         i syfte att korrigera sakförhåliandet?        leda tili att syskonförhöjning år 1985 har kunnat
9622:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      erhålias endast av de tvåbarnsfamiljer, i vilka det
9623: anföra följande:                                      finns två barn under 1 år och 7 månader, dvs.
9624:    Enligt lagen om stöd för vård av barn i            familjer med tviliingar.
9625: hemmet (24 185) kan tili familj, utöver den              Avsikten har dock varit att redan under över-
9626: grunddel som ingår i stödet för vården av barn i      gångsperioden betala syskonförhöjning för barn
9627: hemmet, betalas även syskonförhöjning, om fa-         under tre år. Emedan stadgandena stöder denna
9628: miljen utöver ett tili grunddel berättigat barn har   tolkning, kommer social- och hälsovårdsministe-
9629: ett elier flera barn under tre år, som uppfylier      riet att vidta åtgärder för att ändra tiliämp-
9630: förutsättningarna för erhåliandet av grunddel,        ningspraxisen. Tili familjer som tili följd av den
9631: dvs. de i lagens 5 § 1 mom. avsedda vilikoren.        alitför snäva tolkningen inte har fått syskonför-
9632:    Enligt 1 § lagen om införande av lagen om          höjning, kan denna förhöjning betalas i samband
9633: stöd för vård av barn i hemmet (25/85) tillämpas      med de rater som utbetalas i ett senare skede.
9634: 
9635:      Helsingfors den 25 mars 1985
9636: 
9637:                                                                               Minister Matti Puhakka
9638:                                                1985 vp.
9639: 
9640: Kirjallinen kysymys n:o 51
9641: 
9642: 
9643: 
9644: 
9645:                                   Kärhä ym.: Rintamaveteraanien varhaiseläkkeen korottamisesta
9646: 
9647: 
9648:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9649: 
9650:    Rintamaveteraanien       varhaiseläkejärjestelmä   toimeentulon veteraaneille, koko veteraanien var-
9651: säädettiin eduskunnassa vuoden 1981 syksyllä. Jo      haiseläkejärjestelmä uhkaa jäädä historiaan lähes
9652: ennen lain voimaantuloa voitiin kuitenkin havai-      merkityksettömänä eläkejärjestelmänä. Tämä ei
9653: ta, että laki sisälsi monia puutteellisuuksia. Eräs   liene ollut lainsäätäjien tarkoitus.
9654: pettymyksen aihe on ollut rintamaveteraanieläk-          Veteraanien varhaiseläkejärjestelmää olisikin
9655: keiden pienuus, mikä on johtunut siitä, että sen      saatava nopeasti parannettua siten, että varhais-
9656: ohessa ei ole mahdollisuutta saada kansaneläkettä     eläkkeen saajalle maksettaisiin myös rintamalisää
9657: eikä rintamalisää, ennen kuin veteraani on täyt-      tai suorastaan kansaneläkettä.
9658: tänyt 65 vuotta.
9659:                                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9660:    Syksyn 1984 tilaston mukaan veteraanien var-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9661: haiseläkelautakunnalle oli tullut 14 000 veteraa-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
9662: nien varhaiseläkehakemusta, joista yli 10 000 on      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9663: ollut myönteistä eläkepäätöstä. Kuitenkin vain
9664: 7 600 veteraanieläkettä on maksussa. Tämä osoit-                Onko Hallitus tietoinen siitä, että suu-
9665: taa, että veteraanieläkehakemukseensa myöntei-               ri osa rintamaveteraanien varhaiseläkkeen
9666: sen päätöksen saaneista vain runsas puolet on                saajista ei ole eläkkeen pienuuden vuoksi
9667: voinut siirtyä eläkkeelle ja että loppuosa myön-             voinut siirtyä varhaiseläkkeelle, ja jos on,
9668: teisen päätöksen saaneista ei ole eläkkeen pie-              mm
9669: nuuden vuoksi voinut jäädä eläkkeelle vaan on                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9670: jatkanut ansiotyötään.                                       ryhtyä, jotta rintamaveteraanien varhais-
9671:    Ellei veteraanien varhaiseläkejärjestelmää muu-           eläke vastaisi suuruudeltaan veteraanin
9672: teta nopeasti sellaiseksi, että se takaisi paremman          normaalia työkyvyttömyyseläkettä?
9673: 
9674:      Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1985
9675: 
9676:          Lea Kärhä                       Pirjo Rusanen                 Aino Pohjanoksa
9677:          Helge Saarikoski                Kaarina Dromberg              Riitta Uosukainen
9678:          Riitta Jouppila                 Liisa Hilpelä                 Georg C. Ehrnrooth
9679:                      Tauno Valo                                Sakari Valli
9680: 
9681: 
9682: 
9683: 
9684: 428500224V
9685: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 51
9686: 
9687: 
9688:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9689: 
9690:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         eläke on saman suuruinen kuin se täysi työkyvyt-
9691: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tömyyseläke, jonka rintamaveteraani olisi saanut,
9692: olette 21 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn             jos hän olisi tullut täyteen eläkkeeseen oikeutta-
9693: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           vassa määrin työkyvyttömäksi. Eläke vastaa suu-
9694: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      ruudeltaan yhteensä rintamaveteraanin omaa työ-
9695: taja Lea Kärhän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      eläkelakien mukaista vanhuuseläkettä. Jos rinta-
9696: kysymyksestä n:o 51:                                   maveteraani täyttää rintamasotilaseläkelain ( 1191
9697:                                                        77) mukaista eläkettä koskevat edellytykset, jotka
9698:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että suu-     riippuvat hänen tuloistaan ja omaisuudestaan,
9699:        ri osa rintamaveteraanien varhaiseläkkeen       hänellä on oikeus saada rintamasotilaseläkettä.
9700:        saajista ei ole eläkkeen pienuuden vuoksi       Rintamaveteraanien varhaiseläkelain mukaista
9701:        v'?!nut siirtyä varhaiseläkkeelle, ja jos on,   eläkettä saava voi saada myös kansaneläkelain
9702:        nun                                             mukaista työkyvyttömyyseläkettä ja rintamalisää,
9703:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         jos hän täyttää työkyvyttömyyseläkkeen saamisen
9704:        ryhtyä, jotta rintamaveteraanien varhais-       edellytykset.
9705:        eläke vastaisi suuruudeltaan veteraanin
9706:                                                           Rintamasotilaseläkejärjestelmää      muutettiin
9707:        normaalia työkyvyttömyyseläkettä?
9708:                                                        1.3.1985 lukien (3/85) siten, että rintamasotilas-
9709:                                                        eläkkeen täyttä määrää korotettiin vastaamaan
9710:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       kansaneläkkeen pohjaosan ja lisäosan sekä rinta-
9711: ti seuraavaa:                                          malisän yhteismäärää. Myöskään rintamaveteraa-
9712:                                                        nin puolison työtulot eivät vaikuta rintamasoti-
9713:    Rintamaveteraanien       varhaiseläkejärjestelmä
9714:                                                        laseläkkeen määriin, jollei puoliso ole eläkkeen-
9715: ( 13 182) on tullut voimaan 1. 7. 1982. Eläkkeelle
9716:                                                        saaja. Uudistuksen tarkoituksena oli ennen kaik-
9717: pääsivät aluksi kaikkein kipeimmin eläketurvan
9718:                                                        kea parantaa heikossa taloudellisessa asemassa
9719: tarpeessa olleet veteraanit. Eläkkeen saamisen
9720:                                                        olevien veteraanien asemaa, jolloin uudistus koh-
9721: ehtoja lievennettiin sittemmin 31.12.1982 ja
9722:                                                        distui myös pientä varhaiseläkettä saaville rinta-
9723: 1. 7.1983 lukien (1058/ 82). Rintamaveteraanien
9724:                                                        maveteraaneille. Parhaillaan valmistellaan sosi-
9725: varhaiseläkelain mukaisia lopullista eläkettä ja
9726:                                                        aali- ja terveysministeriössä rintamaveteraanien
9727: ennakkopäätöstä koskevia hakemuksia on tehty
9728:                                                        varhaiseläkelain muuttamista valtion tulo- ja me-
9729: 28.2.1985 mennessä 14 600 kappaletta, joista
9730:                                                        noarvioesityksessä 1985 ilmaistujen periaatteiden
9731: myönteisiä päätöksiä on ollut 13 387 kappaletta.       mukaisesti. Uudistuksen jälkeen, joka tulee voi-
9732: Rintamaveteraanien varhaiseläkelain mukaista
9733:                                                        maan 1.1.1986, on käytännössä kaikilla vuosien
9734: eläkettä saa tällä hetkellä noin 6 200 henkilöä.
9735:                                                        1939-1945 sotiin osallistuneilla vielä työelä-
9736: On huomattava, että luku kuvaa vain maksussa
9737:                                                        mässä mukana olevilla veteraaneilla mahdollisuus
9738: olevien eläkkeiden määrää. Sen perusteella ei
9739:                                                        jäädä rintamaveteraanien varhaiseläkkeelle, jos
9740: voida viefä päätellä, kuinka monta henkilöä to-
9741:                                                        heillä on jonkinlaista sairautta työkykyyn vaikut-
9742: dellisuudessa on saanut tätä eläkettä. Eläketurva-
9743:                                                        tamassa.
9744: keskuksen tilastot kertovat, että rintamaveteraa-
9745: nien varhaiseläkkeitä päättyy kuukausittain noin          Rintamaveteraanien eläketurvan edelleen ke-
9746: 100 eli eläke muuttuu pääasiassa vanhuuseläk-          hittäminen on vireillä sosiaali- ja terveysministe-
9747: keeksi. Sellaista tietoa, kuinka monta veteraania      riön yhteydessä toimivassa rintamaveteraaniasiain
9748: on kaikkiaan saanut rintamaveteraanien varhais-        neuvottelukunnassa. Siellä ovat esillä kysymykset
9749: eläkelain mukaista eläkettä, ei vielä ole saatavis-    muun muassa rintamalisän erottamisesta kansan-
9750: sa. Yksinomaan tilastojen valossa ei siten voida       eläkkeen maksamisesta ja rintamalisän porrasta-
9751: vetää sellaisia johtopäätöksiä, että varhaiseläk-      misesta rintamallaolovuosien mukaan. Näissä asi-
9752: keen määrä olisi yksinomaan vaikuttamassa eläk-        oissa tehtävät ratkaisut tulevat vaikuttamaan
9753: keellejäämishalukkuu teen.                             myös rintamaveteraanien varhaiseläkejärjestel-
9754:    Rintamaveteraanien varhaiseläkelain mukainen        män piiriin kuuluvien veteraanien eläketurvaan.
9755: 
9756:     Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1985
9757: 
9758:                                                                              Ministeri Matti Puhakka
9759:                                       1985 vp. -     KK n:o 51                                        3
9760: 
9761: 
9762:                                Tili Riksdagens Herr Talman
9763: 
9764:    1 det syfte 37 § 1 mom. rikdsdagsordningen        förtidspension för frontveteraner är lika stor som
9765: anger hae Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       den fulla invalidpension som frontveteran skulle
9766: den 21 februari 1985 tili vederbörande medlem        ha erhåliit, om han hade blivit arbetsoförmögen i
9767: av statsrådet översänt avskrift av följande av       sådan grad som berättigar tili fuli pension.
9768: riksdagsledamot Lea Kärhä m.fl. undertecknade        Pensionens sammanlagda belopp motsvarar
9769: spörsmål nr 51:                                      frontveteranernas egen ålderspension enligt ar-
9770:                                                      betspensionslagarna.       Uppfyller frontveteran
9771:           Är Regeringen medveten om att ett          förutsättningarna för pension som utgår enligt
9772:        stort antal mottagare av förtidspension       lagen om frontmannapension (119/77), vilka
9773:        för frontveter~ner på grund av pen-           förutsättningar är beroende av hans inkomster
9774:        sionens ringa belopp inte har kunnat gå i     och egendom, har han rätt att erhålla frontman-
9775:        pension, och om så är faliet,                 napension. Mottagare av pension enligt lagen om
9776:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      förtidspension för frontveteraner kan även erhålla
9777:        för att förtidspensionen för frontveteraner   invalidpension och fronttillägg enligt folkpen-
9778:        tili beloppet skali motsvara veteranernas     sionslagen, om han uppfylier förutsättningarna
9779:        normala invalidpension?                       för erhållandet av invalidpension.
9780:                                                         Frontmannapensionssystemet ändrades 1. 3.
9781:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      198 5 ( 31 8 5) så att frontmannapensionens fulia
9782: anföra följande:                                     belopp höjdes att motsvara det sammanlag-
9783:    Systemet med förtidspensioner för frontvetera-    da beloppet av folkpensionens basdel och
9784: ner (13/82) trädde i kraft 1.7.1982. Pension         tiliäggsdel samt fronttiliägget. lnte helier front-
9785: kunde först tas ut av de veteraner som var i mest    veteranens makas arbetsinkomster inverkar på
9786: trängande behov av pensionsskydd. Senare, räk-       frontmannapensionens belopp, om inte makan
9787: nat från 31.12.1982 och 1.7.1983, infördes lätt-     är pensionstagare. Den främsta avsikten med
9788: nader i villkoren för erhåliandet av pension         reformen var att förbättra läget för veteraner med
9789: (1058/82). Antalet ansökningar om slutlig pen-       svag ekonomi, varvid reformen kom att beröra
9790: sion och förhandsbeslut enligt lagen om förtids-     även frontveteraner som erhålier en ringa förtids-
9791: pension för frontveteraner var fram tili 28.2.1985   pension. 1 social- och hälsovårdsministeriet be-
9792: sammanlagt 14 600, av vilka beslut 13 387 var        reds som bäst en ändring av lagen om förtidspen-
9793: positiva. Enligt lagen om förtidspension för         sion för frontveteraner i enlighet med de princi-
9794: frontveteraner utgår pension för närvarande tili     per som framlagts i statsverkspropositionen för år
9795: ca 6 200 personer. Det bör beaktas att dessa         1985. Efter reformen, som träder i kraft
9796: siffror anger endast de pensioner som för närva-     1.1.1986, har i praktiken samtliga veteraner som
9797: rande utbetalas. På basen av dettakan det ännu       deltog i 1939-1945 års krig och som fortfarande
9798: inte avgöras, hur många personer som i verklig-      är kvar i arbetslivet, möjlighet att avgå med
9799: heten har erhåliit denna pension. Av pensions-       förtidspension för frontveteraner, om de lider av
9800: skyddscentralens statistiska uppgifter framgår att   någon sjukdom som påverkar arbetsförmågan.
9801: antalet förtidspensioner för frontveteraner som         Vidareutvecklandet av frontveteranernas pen-
9802: månatligen upphör är ca 100, dvs. pensionen har      sionsskydd pågår i delegationen för frontveteran-
9803: huvudsakligen övergått i ålderspension. Det före-    frågor, som verkar i anslutning tili social- och
9804: ligger ännu inte några uppgifter om det sam-         hälsovårdsministeriet. I delegationen behandlas
9805: manlagda antalet veteraner som har erhållit pen-     även de frågor som gäller bl.a. avskiljandet av
9806: sion enligt lagen om förtidspension för frontvete-   fronttillägget från folkpensionen och en differen-
9807: raner. Enbart på basen av statistiska uppgifter      tiering av fronttillägget enligt antalet år vid
9808: kan det alltså inte dras sådana slutsatser att det   fronten. Avgörandena i dessa ärenden kommer
9809: endast skulie vara beloppet av förtidspension som    att inverka även på pensionsskyddet för de vete-
9810: inverkar på benägenheten att gå i pension.           raner som faller inom ramen för förtidspensions-
9811:    Den pension som utgår enligt lagen om             systemet för frontveteraner.
9812: 
9813:     Helsingfors den 25 mars 1985
9814: 
9815:                                                                            Minister Matti Puhakka
9816:                                                1985 vp.
9817: 
9818: Skriftligt spörsmål nr 52
9819: 
9820: 
9821: 
9822: 
9823:                                    Norrback m.fl.: Om att tjänsteinnehavaren skall ha rätt tili
9824:                                      tjänstledighet för vård av nära anhörig
9825: 
9826: 
9827:                                 Till Riksdagens Herr Talman
9828: 
9829:   Enligt gäliande lagstiftning och avtal har små-     insjuknade. I praktiken är det så, att i många fali
9830: barnsföräldrar rätt till kortare ledighet från sitt   måste någon i familjen elier någon nära släkting
9831: arbete för att sköta elier ordna skötsel av barn      ta ledigt från sitt arbete för att den som insjuknat
9832: som insjuknat.                                        skall få ändamålsenlig vård.
9833:                                                          Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
9834:    Något motsvarande system finns inte för att        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
9835: t.ex. sköta annan nära anhörig, släkting elier        ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
9836: åldriga föräldrar, som akut insjuknat. Med be-        följande spörsmål:
9837: aktande av hur svårt det många gånger är att
9838: ordna vård för äldre människor, som akut insjuk-                 Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
9839: nat, borde ett motsvarande arrangemang som                    för att göra det möjligt att åtminstone
9840: gälier småbarn även införas när det gälier nära               anstälida i offentlig tjänst skali ha rätt tili
9841: anhörig, så att ledighet skulie kunna ordnas för              kort avlönad tjänstledighet för vård eller
9842: att ta hand om och ordna skötseln av den                      ordnande av vård för nära anhörig?
9843: 
9844:      Helsingfors den 25 februari 1985
9845: 
9846:                       Ole Norrback                             Pär Stenbäck
9847:                       Håkan Malm                               Jutta Zilliacus
9848: 
9849: 
9850: 
9851: 
9852: 428500253T
9853: 2                                        1985 vp. -      KK n:o 52
9854: 
9855: Kirjallinen kysymys n:o 52                                                                     Suomennos
9856: 
9857: 
9858: 
9859: 
9860:                                      Norrback ym.: Viranhaltijan oikeudesta virkavapauteen lähiomaisen
9861:                                        hoitoa varten
9862: 
9863: 
9864:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9865: 
9866:   Voimassa olevan lainsäädännön mukaan pien-             niin, että useassa tapauksessa täytyy jonkun per-
9867: ten lasten vanhemmilla on oikeus lyhyeen lo-             heenjäsenen tai lähisukulaisen ottaa vapaata työs-
9868: maan työstänsä sairastuneen lapsen hoitamista tai        tään, jotta sairastunut saisi tarkoituksenmukaista
9869: hoidon järjestämistä varten.                             hoitoa.
9870:                                                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9871:    Mitään vastaavaa järjestelmää ei ole esim. äkil-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9872: lisesti sairastuneen muun omaisen, sukulaisen tai        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
9873: iäkkäiden vanhempien hoitamiseksi. Ottaen huo-           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9874: mioon sen, miten useasti on vaikeata järjestää
9875: hoitoa äkillisesti sairastuneille vanhoille ihmisille,             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9876: tulisi pikkulasten hoitoa vastaava järjestely to-               ryhtyä, että ainakin julkisen viran halti-
9877: teuttaa läheisen omaisen ollessa kyseessä, jotta                joilla olisi oikeus lyhyeen palkatmun vir-
9878: lomaa voitaisiin järjestää sairastuneesta huolehti-             kavapauteen lähiomaisen hoitamista tai
9879: miseen ja hoidon järjestämiseen. Käytännössä on                 hoidon järjestämistä varten?
9880: 
9881:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1985
9882: 
9883:                        Ole Norrback                              Pär Stenbäck
9884:                        Håkan Malm                                Jutta Zilliacus
9885:                                       1985 vp. -     KK n:o 52                                        3
9886: 
9887: 
9888: 
9889: 
9890:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
9891: 
9892:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      taavat määräykset sisältyvät myös yksityisten val-
9893: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tionapulaitosten toimihenkilöiden toimiehtosopi-
9894: olette 25 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn           mukseen.
9895: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston
9896: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       Myös muiden lähiomaisten kuin perheenjäsen-
9897: taja Norrbackin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta    ten hoidon järjestämistä tai hoitamista vanen voi
9898: kysymyksestä n:o 52:                                 saada palkatonta virkavapautta tai vastaavaa va-
9899:                                                      pautusta työstä. Useimpien virastojen ja laitosten
9900:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       henkilöstöpoliittisten ohjelmien mukaan palka-
9901:        ryhtyä, että ainakin julkisen viran halti-    tonta virkavapautta voidaan myöntää, jollei eri-
9902:        joilla olisi oikeus lyhyeen palkattuun vir-   tyisistä syistä muuta johdu, henkilökohtaisista
9903:        kavapauteen lähiomaisen hoitamista tai        syistä eli myös omaisten hoitamista varten. Missä
9904:        hoidon järjestämistä varten?                  määrin tällaiset virkavapaudet ja vastaavat työstä
9905:                                                      vapautukset olisi mahdollista nykyistä laajemmin
9906:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     myöntää palkallisina, on sen sijaan yleinen työ-
9907: ti seuraavaa:                                        markkinapoliittinen kysymys, jossa julkisen sek-
9908:    Valtion virka- ja työehtosopimusten mukaan        torin henkilöstöä ei voitane asettaa yleisestä työ-
9909: valtion palveluksessa oleville maksetaan palkkaa     markkinakäytännöstä oleellisesti poikkeavaan ase-
9910: myös muun perheenjäsenen kuin alle 10-vuoti-         maan. Paikallisuutta tärkeämpi lienee puheena
9911: aan lapsen sairastumispäivältä, jos työstä poissa-   olevissa, keskenään hyvin erilaisissa tilanteissa
9912: olo sairastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoita-   julkistyönantajan pyrkimys työstä vapautuksen
9913: miseksi on välttämätön. Perheen jäsenellä tarkoi-    kohtuulliseen järjestelyyn, milloin se hallintoyk-
9914: tetaan tällöin samassa taloudessa elävää avio-       sikön tehtävien luonne huomioon ottaen on
9915: puolisoa ja lapsia sekä aviopuolison lapsia. Vas-    mahdollista.
9916: 
9917:     Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1985
9918: 
9919:                                                                          Ministeri Pekka Vennamo
9920: 4                                        1985 vp. -      KK n:o 52
9921: 
9922: 
9923: 
9924: 
9925:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
9926: 
9927:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             även i funktionärskoliektivavtalet för statsunder-
9928: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           stödda institutioners funktionärer.
9929: den 25 februari 1985 tili vederbörande medlem               Tjänstledighet utan lön elier motsvarande be-
9930: av statsrådet översänt avskrift av följande av           frielse från arbetet kan fås för anordnandet av
9931: riksdagsman Norrback m.fl. undertecknade                 vård elier för vården av även andra nära anhöriga
9932: spörsmål nr 52:                                          än familjemedlemmar. Enligt de flesta ämbets-
9933:                                                          verks och inrättningars personalpolitiska program
9934:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          kan om av särskilda skäl inte annat föranleds,
9935:        för att göra det möjligt att åtminstone           tjänstledighet utan lön beviljas på grundval av
9936:        anstälida i offentlig tjänst skali ha rätt tili   personliga orsaker, dvs. även för vården av anhö-
9937:        kort avlönad tjänsteledighet för vård elier       riga. I viiken utsträckning det är möjligt att i
9938:        ordnande av vård för nära anhörig?                större omfattning är för närvarande bevilja sådan
9939:                                                          tjänstledighet och motsvarande befrielse från ar-
9940:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          betet med lön är däremot en allmän arbetsmark-
9941: anföra följande:                                         nadspolitisk fråga. Personalen inom den offentli-
9942:                                                          ga sektorn torde inte kunna försättas i ett läge
9943:   Enligt statens tjänste- och arbetskoliektivavtal       som väsentligt avviker från allmän arbetsmark-
9944: utgår tili de statsanstälida lön även för annan          nadspraxis. Viktigare än avlöningen torde i de
9945: familjemedlems än under 10-årigt barns sjuk-             aktuelia, sinsemelian mycket olika situationerna
9946: domsdag, om frånvaron från arbetet är nödvän-            det vara, att arbetsgivaren inom den offentliga
9947: dig för anordnandet av vård eller för vården av          sektorn i rimlig mån försöker ordna befrielse från
9948: den insjuknade. Med familjemedlem avses här i            arbetet då detta med beaktande av arbetsupp-
9949: samma hushåli boende make och barn samt                  gifternas art inom olika förvaltningsenheter är
9950: makens barn. Motsvarande bestämmelser ingår              möjligt.
9951: 
9952:     Helsingfors den 28 mars 1985
9953: 
9954:                                                                               Minister Pekka Vennamo
9955:                                                 1985 vp.
9956: 
9957: Skriftligt spörsmål nr 53
9958: 
9959: 
9960: 
9961: 
9962:                                   Jansson m.fl.: Om likabehandling vid beviljandet av stöd tili
9963:                                      inhemska rederier
9964: 
9965: 
9966:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
9967: 
9968:    När rederiaktiebolaget SF-Line Ab, från Marie-     av ytterligare en passagerarfärja för ett svenskt
9969: hamn, i tiden ansökte om tilistånd hos Finlands       rederi, veterligen för Finland - Sverigetrafiken,
9970: Bank att i utlandet beställa en passagerarfärja för   med förmånligare vilikor än dem SF-Line Ab
9971: trafiken melian Finland och Sverige, förvägrades      beviljades.
9972: bolaget möjlighet tili detta av finansieringsskäl.        Denna frågeställning har aktualiserats också i
9973:    Senare ansökte Oy Silja Line Ab:s moderrede-       ett annat fali av färjbestälining, som ett annat
9974: rier om samma möjlighet för två passagerarfärjor      åländskt rederi har gjort hos Oy Valmet Ab.
9975: med avslag som följd.                                     Oy Wärtsilä Ab har presenterat sitt bokslut för
9976:    Därefter beställdes dessa tre passagerarfärjor     år 1984. Enligt tiligängliga uppgifter redovisar
9977: hos Oy Wärtsilä Ab. För bestäliningarna för Oy        koncernen, vars omsättning tili 61 procent upp-
9978: Silja Ab:s räkning beviljades dels Oy Wärtsilä Ab     ges härröra från skeppsbyggnadsbranschen, en
9979: statsborgen för lån hos Finlands Exportkredit Ab,     rörelsevinst på 630 miljoner mark och en omsätt-
9980: dels beviljades Finlands Exportkredit Ab ränte-       ning på 6 200 miljoner mark.
9981: stöd för finansiering av Oy Silja Line Ab:s               Det varvsstöd som ovan relaterats och som
9982: beställningar. Åtgärden har motiverats med att        beviljats tili förmån för bestäliningarna för Oy
9983: fråga huvudsakligen är om vatvsstöd med tanke         Silja Ab:s räkning skali rimligen komma varvet
9984: på bl.a. sysselsättningen.                            tili del. Samtidigt uppvisar varvet ett stabilt
9985:    SF-Line Ab begärde motsvarande förmånsför-         ekonomiskt tilistånd.
9986: farande och likabehandling. Emellertid förvägra-          Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
9987: des SF-Line Ab ovanstående förmåner.                  ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
9988:    Särbehandlingen av bestäliningarna för Oy          ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
9989: Silja Ab:s moderrederiers räkning motiverades         följande spörsmål:
9990: ytterligare med att de nya passagerarfärjorna
9991: skulle ersätta äldre tonnage och sålunda inte                   Anser Regeringen att förfarandet enligt
9992: utgöra tilläggskapacitet i trafiken melian Finland           beskrivningen i detta spörsmål ,uppfylier
9993: och Sverige. Beträffande SF-Line Ab:s bestäli-               regeringsformens krav på likabehandling,
9994: ning anfördes, att det motsatta var gäliande och             och
9995: att risk för överetablering förelåg. Emeliertid har             anser Regeringen att de ändrade för-
9996: ms Viking Song, som för Vikinglinjen Ab trafi-               hålianden, som nu inträtt, motiverar en
9997: kerar rutten Helsingfors - Stockholm, blivit                 förändrad inställning. tili stödet av också
9998: såld, varför fråga också här är om ersättningston-           inhemska rederiers beställningar av fartyg
9999: nage och inte om utökad kapacitet. Därtill har               hos inhemska varv med hänsyn tili de
10000: Oy Wärtsilä Ab senare skrivit kontrakt om bygge              s.k. OECD-vilikoren?
10001: 
10002:      Helsingfors den 26 februari 1985
10003: 
10004:                       Gunnar Jansson                        Hannu Tenhiälä
10005:                       Mikko Rönnholm                        Håkan Malm
10006:                                             Henrik Westerlund
10007: 
10008: 
10009: 
10010: 4285002601
10011: 2                                      1985 vp. -- ~ n:o 53
10012: 
10013: Kirjallinen kysymys n:o 53                                                                  Suomennos
10014: 
10015: 
10016: 
10017: 
10018:                                   Jansson ym.: Yhdenvertaisesta kohtelusta myönnettäessä tukea
10019:                                      kotimaisille varustamoille
10020: 
10021: 
10022:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10023: 
10024:    Maarianhaminalaisen SF-Line Ab -varustamon         yhden lautan rakentamisesta ruotsalaiselle varus-
10025: hakiessa aikanaan lupaa Suomen Pankilta saada         tamolle, tiettävästi Suomen ja Ruotsin välistä
10026: tilata ulkomailta autolautta Suomen ja Ruotsin        liikennettä varten, mutta edullisemmin ehdoin
10027: välistä liikennettä varten tämä evättiin yhtiöltä     kuin SF-Line Ab:n kanssa.
10028: rahoitussyistä.                                          Edellä mainittu kysymyksenasettelu on tullut
10029:    Myöhemmin hakivat Oy Silja Line Ab:n emo-          ajankohtaiseksi erään toisen lauttatilauksen yh-
10030: varustamot samanlaista lupaa kahdelle autolau-        teydessä, jonka eräs toinen ahvenanmaalaisvarus-
10031: talle, mutta lupahakemukset hylättiin.                tamo on tehnyt Oy Valmet Ab:lta.
10032:    Tämän jälkeen nämä kolme autolauttaa tilat-           Oy WärtSilä Ab on julkistanut tilinpäätöksensä
10033: tiin Oy Wärtsilä Ab:lta. Oy Silja Line Ab:n           vuodelta 1984. Käytettävissä olevien tietojen mu-
10034: tilauksille myönnettiin sekä valtion takuu Suo-       kaan konserni, jonka liikevaihdosta 61 prosentin
10035: men Vientiluotto Oy:n lainalle että korkotukea        ilmoitetaan johtuvan laivanrakennustoiminnasta,
10036: Suomen Vientiluotto Oy:lle Oy Silja Line Ab:n         osoittaa 630 miljoonan markan liikevoittoa liike-
10037: tilausten rahoitusta varten. Toimenpidettä on         vaihdon ollessa 6 200 miljoonaa markkaa.
10038: perusteltu sillä, että kyse on pääasiassa varusta-       Edellä mainitun varustamotuen, joka on
10039: mon tukemisesta mm. työllisyyttä silmällä pi-         myönnetty Oy Silja Line Ab:n tilauksille, tulee
10040: täen.                                                 kohtuudella koitua varustamon eduksi. Samanai-
10041:    SF-Line Ab pyysi vastaavanlaisia etuja ja yh-      kaisesti telakan taloudellinen tila on vakaa.
10042: denvertaista kohtelua. SF-Line Ab:lta evättiin           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10043: kuitenkin edellä mainitut edut.                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10044:    Oy Silja Line Ab:n emoyhtiön saamaa erityis-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
10045: kohtelua perusteltiin edelleen sillä, että uudet      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10046: matkustajalautat tulisivat korvaamaan vanhem-
10047: paa tonnistoa eivätkä lisäisi Suomen ja Ruotsin                 Katsooko Hallitus, että tässä kysymyk-
10048: välistä liikennettä. SF-Line Ab:n tilauksen joh-             sessä oleva kuvaus täyttää hallitusmuodon
10049: dosta esitettiin, että tilanne oli päinvastainen ja          yhdenvertaisuuden vaatimuksen, ja
10050: että ylikapasiteetin vaara oli olemassa. Kuitenkin              katsooko Hallitus, että nyt muuttuneet
10051: on Viking Song, joka on liikennöinyt Vikinglinja             olosuhteet antavat aihetta muuttaa asen-
10052: Ab:n reittiä Helsinki-- Tukholma, myyty, mistä               noitumista myös suomalaisten varusta-
10053: syystä myös tässä on kyse korvaavasta tonnistosta            moiden suomalaisilta telakoilta tehtyihin
10054: eikä lisäkapasiteetista. Tämän lisäksi Oy Wärtsilä           alustilauksiin ottaen huomioon ns.
10055: Ab on myöhemmin tehnyt sopimuksen vielä                      OECD-ehdot?
10056: 
10057:     Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1985
10058: 
10059:                       Gunnar Jansson                        Hannu Tenhiälä
10060:                       Mikko Rönnholm                        Håkan Malm
10061:                                             Henrik Westerlund
10062:                                        1985 vp. -     KK n:o 53                                           3
10063: 
10064: 
10065: 
10066: 
10067:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10068: 
10069:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tukea. Tästä on suositus mm. keväällä 1984
10070: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         hyväksytyssä merenkulkupoliittisessa ohjelmassa,
10071: olette 26 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn            jossa kuitenkin myös todetaan, että "mikäli
10072: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          keskeiset talous- ja teollisuuspoliittiset tavoitteet,
10073: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     kuten työllisyyden ylläpitäminen, ulkomaankau-
10074: taja Janssonin ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o     pan tasapainottaminen tai teknologisen tason
10075: 53:                                                   kehittäminen edellyttävät alustilauksen saamista
10076:                                                       kotimaiselle telakalle, saatetaan kotimaiselta tela-
10077:           Katsooko Hallitus, että tässä kysymyk-      kalta tilattavan aluksen hankintaehdot ulkomai-
10078:        sessä oleva kuvaus täyttää hallitusmuodon      selta telakalta tilattavan vastaavan aluksen han-
10079:        yhdenvertaisuuden vaatimuksen, ja              kintaehtoja vastaaviksi". Perusteena Oy Silja Li-
10080:           katsooko Hallitus, että nyt muuttuneet      ne Ab:lle myönnetylle tuelle olivat siten, kuten
10081:        olosuhteet antavat aihetta muuttaa asen-       kysymyksessäkin todetaan, ensisijaisesti telakka-
10082:        noitumista myös suomalaisten varusta-          teollisuuden ja sen työllisyyden tukemiseen liitty-
10083:        moiden suomalaisilta telakoilta tehtyihin      vät näkökohdat. Kysymys ei ollut varustamotues-
10084:        alustilauksiin ottaen huomioon ns.             ta, kuten kysymyksen suomenkielisessä käännök-
10085:        OECD-ehdot?                                    sessä virheellisesti kerrotaan.
10086: 
10087:   Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:              Kysymyksessä mainittu Oy Silja Line Ab:n
10088:                                                       laivatilauksille myönnetty telakkatuki on koitu-
10089:    Päätös ulkomailta otettavan luoton myöntämi-       nut kohtuudella telakan eduksi edistämällä tela-
10090: sestä kuuluu valuuttalainsäädännön nojalla Suo-       kan työllisyyttä oikeassa suhdannetilanteessa ja
10091: men Pankille, joten tältä osin en katso aiheelli-     samalla maamme laivanrakennusteollisuuden
10092: seksi kommentoida kysymystä.                          kannalta tärkeän know-how:n edelleen kehitty-
10093:    Varsinaisen kysymyksen osalta haluan korostaa,     mistä. Samanaikaisesti toimenpiteellä edistettiin
10094: että aina kun hallitus tekee taloudellisten avus-     myös varustamon asemaa. Hallituksen tarkoituk-
10095: tusten myöntämistä koskevia tai muita vastaavia       sena ei ole edistää maamme telakkateollisuutta
10096: ratkaisuja, päätökset tehdään senhetkisen tietä-      merenkulkuelinkeinon kustannuksella sen enem-
10097: myksen pohjalta. On epärealistista edellyttää,        pää kuin merenkulkuakaan laivanrakennusteolli-
10098: että yksittäisiä päätöksiä ryhdyttäisiin myöhem-      suuden kustannuksella, vaan tavoitteena on edis-
10099: min muuttamaan mahdollisesti muuttuvien olo-          tää kokonaistaloudellisesti parhaita mahdollisia
10100: suhteiden valossa. Hallitus ilmoitti jo aikanaan      ratkaisuja.
10101: Oy Silja Line Ab:n laivatilausta koskevan ratkai-
10102:                                                          Edellä esitetyn perusteella katson, ettei tässä
10103: sun tehdessään, että kysymys on poikkeusjärjeste-
10104:                                                       tapauksessa ole poikettu hallitusmuodon yhden-
10105: lystä kyseisen laivatilauksen varmistamiseksi koti-
10106: maahan eikä kyseistä ratkaisumallia tulla myö-        vertaisuuden vaatimuksista.
10107: hemmin soveltamaan. Ratkaisuja tehtäessä myös-           Kysymyksen jälkimmäisen osan johdosta on
10108: kään Suomen ja Ruotsin välisen matkustaja-auto-       myönnettävä epäkohdaksi se, että suomalainen
10109: lauttaliikenteen sittemmin tapahtunut kehitys ei      tilaaja joutuu maksamaan ulkomaista tilaajaa
10110: ollut tiedossa. Sen hetkisen tilanteen valossa        korkeampaa korkoa alusluorastaan silloin kun
10111: SF-Line Ab:n laivatilaus näytti selvästikin luovan    tilaus tapahtuu suomalaiselta telakalta. Ulkomai-
10112: ylikapasiteettia Suomen ja Ruotsin väliseen mat-      sen tilaajan kohdalla Suomen Vientiluotto Oy
10113: kustaja-autolauttaliikenteeseen. Se, että vuonna      soveltaa OECD:n laivaluottosopimuksen mukai-
10114:  1980 valmistunut Viking Song tultaisiin näinkin      sia luottoehtoja. Suomalaisten varustamoiden
10115: pian korvaamaan uudella aluksella, ei ratkaisuja      hankinnat kotimaasta sen sijaan rahoitetaan koti-
10116:  tehtäessä ollut tiedossa.                            maisten toimitusten rahoitusjärjestelyllä (KTR-
10117:    Suomessa on perinteisesti lähdetty siitä, että     järjestely), jonka ehdoista päättävät Suomen
10118: valtio ei anna varustamoille suoraa taloudellista     Pankki ja liikepankit.
10119: 4                                   1985 vp. -     KK n:o 53
10120: 
10121:    Hallitus on käynnistänyt selvitykset muuttaa     asian johdosta on käyty kauppa- ja teollisuusmi-
10122: nykyistä käytäntöä siten, että myös kotimaisia      nisteriön, valtiovarainministeriön, Suomen Vien-
10123: laivakauppoja voitaisiin rahoittaa OECD-ehtoja      tiluotto Oy:n ja Suomen Pankin välillä.
10124: vastaavin lainaehdoin. Alustavia keskusteluja
10125: 
10126:     Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1985
10127: 
10128:                                                   Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
10129:                                        1985 vp. -     KK n:o 53                                         5
10130: 
10131: 
10132: 
10133: 
10134:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
10135: 
10136:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           nytt fartyg så snart fanns det ingen kännedom
10137: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         om när besluten fattades.
10138: av den 26 februari 1985 tili vederbörande med-           1 Finland har man traditionelit utgått ifrån att
10139: lem av statsrådet för avgivande av svar översänt      staten inte ger rederieroa direkt ekonomiskt stöd.
10140: avskrift av följande av riksdagsman Jansson m.fl.     Det finns en rekommendation om detta bl.a. i
10141: undertecknade spörsmål nr 53:                         det sjöfartspolitiska program som antogs våren
10142:                                                       1984. 1 programmet konstateras dock även att
10143:           Anser Regeringen att förfarandet enligt     "om centrala ekonomisk-politiska och industri-
10144:        beskrivningen i detta spörsmål uppfylier       politiska målsättningar, såsom t.ex. upprätthål-
10145:        regeringsformens krav på likabehandling,       landet av sysselsättningen, jämvikten i utrikes-
10146:        och                                            handeln eller utvecklandet av den teknologiska
10147:           anser Regeringen att de ändrade för-        nivån, förutsätter att fartygsbestälining ges åt
10148:        hållanden, som nu inträtt, motiverar en        inhemskt varv, bringas anskaffningsvillkoren för
10149:        förändrad instälining tili stödet av också     det från inhemskt varv beställda fartyget i över-
10150:        inhemska rederiers bestäliningar av fartyg     ensstämmelse med anskaffningsvillkoren för mot-
10151:        hos inhemska varv med hänsyn tili de           svarande fartygsorder från utländskt varv''.
10152:        s.k. OECD-vilikoren?                           Grunden för stödet tili Oy Silja Line Ab utgjorde
10153:                                                       sålunda, såsom även i spörsmålet konstateras,
10154:                                                       först och främst synpunkterna i anslutning tili
10155:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra     stödjande av varvsindustrin och sysselsättningen
10156: följande:                                             inom den. Det var inte fråga om rederistöd
10157:    Beslut om beviljande av kredit som upptas i        såsom i översättningen av spörsmålet tili finska
10158: utlandet ankommer med stöd av valutalagstift-         felaktigt anges.
10159: ningen på Finlands Bank, varför jag inte finner          Det i spörsmålet nämnda varvstöd som bevil-
10160: någon anledning att kommentera spörsmålet för         jats för Oy Silja Line Ab:s fartygsbeställningar
10161: den delen.                                            har rimligtvis varit fördelaktigt för varvet genom
10162:    Beträffande själva spörsmålet vili jag under-      att främja sysselsättningen i rätt konjunkturläge
10163: stryka att varje gång när regeringen fattar beslut    och även vidareutvecklingen av kunnandet, som
10164: om beviljande av ekonomiskt stöd elier motsva-        är viktigt för vår skeppsbyggnadsindustri. Samti-
10165: rande beslut, träffas avgörandena på basis av de      digt befrämjade åtgärden även rederiets ställ-
10166: uppgifter som finns att tiligå vid ifrågavarande      ning. Regeringens avsikt är inte att främja lan-
10167: tidpunkt. Det är orealistiskt att förutsätta att      dets varvsindustri på sjöfartsnäringens bekostnad
10168: enstaka beslut senare skali ändras därför att         lika litet som sjöfarten på skeppsbyggnadsindus-
10169: förhåliandena eventuelit blir annorlunda. Rege-       trins bekostnad, utan avsikten är att främja
10170: ringen meddelade redan då beslutet angående           lösningar som är de bästa möjliga med tanke på
10171: Oy Silja Line Ab:s fartygsbestälining fattades att    hela ekonomin.
10172: det är fråga om ett arrangemang som utgör                Med stöd av det som ovan sagts anser jag att
10173: undantag för att ifrågavarande fartygsbeställning     man inte i det här fallet avvikit från regeringsfor-
10174: kan göras i hemlandet och att denna lösningsmo-       mens krav på likabehandling.
10175: deli inte kommer att tiliämpas senare. Då beslu-         När det gäller den senare delen av spörsmålet
10176: ten fattades kände man inte tili den utveckling       måste man medge att det är ett missförhållande
10177: som senare skett i passagerar-bilfärjetrafiken mel-   att en finländsk beställare måste betala en högre
10178: lan Finland och Sverige. Då verkade det som om        ränta för sin fartygskredit än en utländsk bestäl-
10179: SF-Line Ab:s fartygsbeställning helt klart skulle     lare, då fartyget beställs från finskt varv. 1 fråga
10180: skapa överkapacitet i passagerar-bilfärjetrafiken     om utländsk beställare tillämpar Finlands Export-
10181: mellan Finland och Sverige. Att Viking Song           kredit Ab kreditvillkor i enlighet med OECD:s
10182: som blev färdigt år 1980 skulle ersättas med ett      fartygskreditavtal. Finländska rederiers anskaff-
10183: 6                                    1985 vp. -      KK n:o 53
10184: 
10185: ningar i hemlandet finansieras däremot genom         inhemska fartygsköp kunde finansieras med låne-
10186: finansieringsarrangemanget för inhemska leve-        villkor som motsvarar OECD-villkoren. Prelimi-
10187: ranser (KTR-arrangemanget), vars villkor beslutas    nära diskussioner i frågan har förts mellan han-
10188: av Finlands Bank och affärsbankerna.                 dels- och industriministeriet, finansministeriet,
10189:    Regeringen har startat en utredning som syftar    Finlands Exportkredit Ab och Finlands Bank.
10190: tili att ändra den nuvarande praxisen så att även
10191: 
10192:     Helsingfors den 2 april 1985
10193: 
10194:                                                     Handels- och industriminister Seppo Lindblom
10195:                                                 1985 vp.
10196: 
10197: Skriftligt spörsmål nr 54
10198: 
10199: 
10200: 
10201: 
10202:                                    Norrback m.fl.: Om snabbare handläggning av naturskyddsärende-
10203:                                      nas ersättnings- och inlösningsfrågor
10204: 
10205: 
10206:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
10207: 
10208:    Miljöministeriet bereder och handlägger inlös-      av eller beredskap att vänta på beslut och ersätt-
10209: ningsärenden, som faller under lagen om na-            ningar i flere år, särskilt i sådana fall där mark-
10210: turskydd. Det samma gäller även bildandet av           ägaren är i behov av pengarna. Risken för att
10211: naturskyddsområden på privat mark, där staten          området säljs för annat än naturskyddsändamål
10212: är ersättningsskyldig enligt gällande naturskydds-     ökar naturligtvis dramatiskt på grund av den
10213: lag.                                                   långsamma handläggningen i miljöministeriet.
10214:    Emellertid har beredningen av dessa för na-            Riksdagen har för sin del understrukit vikten
10215: turskyddet så viktiga ärenden inte fungerat till-      av att naturskyddet sköts på bästa sätt genom att
10216: fredsställande så länge miljöministeriet handhaft      i budgetbehandlingen flere år i rad höja anslaget
10217: dem. Fredningsärendena ligger på hög i ministe-        för inköp av natuskyddsområden med avsevärda
10218: riet sedan lång tid, och trots påstötar från flere     belopp.
10219: håll sker ingen förbättring. Den orimligt långa           Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
10220: handläggningstiden av inlösnings- och ersätt-          ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
10221: ningsärenden har redan åsamkat naturfredningen         ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
10222: och naturskyddet stor skada. Ett faktum är att på      följande spörsmål:
10223: den tiden då dessa ärenden bereddes i jord- och
10224: skogsbruksministeriet var den normala tiden för                  Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
10225: sådana ärenden ca 1 år, vilket är en acceptabel               för att få handläggningen av na-
10226: tid. I många fall är det enbart fråga om att                  turskyddsärendenas ersättnings- och in-
10227: miljöministeriet skulle underskriva handlingar                lösningsfrågor att fungera betydligt snab-
10228: och returnera dem till länsstyrelserna, eftersom              bare och effektivare än nu så att na-
10229: värderingar och alla andra detaljer är klara. Det             turskyddslagens intentioner kan uppfyl-
10230: faller sig naturligt att markägare inte har intresse          las?
10231: 
10232:      Helsingfors den 26 februari 1985
10233: 
10234:                       Ole Norrback                              Elisabeth Rehn
10235: 
10236: 
10237: 
10238: 
10239: 428500271C
10240: 2                                        1985 vp. -      KK n:o 54
10241: 
10242: Kirjallinen kysymys n:o 54                                                                      Suomennos
10243: 
10244: 
10245: 
10246: 
10247:                                      Norrback ym.: Luonnonsuojeluasioiden korvaus- Ja lunastuskysy-
10248:                                         mysten käsittelyn nopeuttamisesta
10249: 
10250: 
10251:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10252: 
10253:    Ympäristöministeriö valmistelee ja käsittelee         omistajilla ei ole kiinnostusta eikä valmiutta odot-
10254: lunastusasioita, jotka kuuluvat luonnonsuojelu-          taa päätöksiä vuosikausia, etenkään sellaisissa
10255: lain piiriin. Tämä koskee myös yksityisen maalle         tapauksissa, jolloin maanomistaja tarvitsee rahat.
10256: perustettavia luonnonsuojelualueita, jolloin val-        Vaara siitä, että alue myydään muuhun kuin
10257: tio on nykyisen luonnonsuojelulain nojalla kor-          luonnonsuojelutarkoituksiin, kasvaa luonnollises-
10258: vausvelvollinen.                                         ti nopeasti ympäristöministeriön hitaan käsittelyn
10259:                                                          vuoksi.
10260:    Kuitenkaan ei näiden luonnonsuojelun kan-                Eduskunta on omalta osaltaan korostanut, mi-
10261: nalta tärkeiden asioiden valmistelu ole toiminut         ten tärkeätä on hoitaa luonnonsuojelua parhaalla
10262: tyydyttävästi sinä aikana, jolloin ne ovat olleet        mahdollisella tavalla, korottamalla useana perät-
10263: ympäristöministeriön hoidossa. Rauhoirusasiat            täisenä vuotena tulo- ja menoarviota laadittaessa
10264: ovat kasautuneet ministeriöön jo pitkältä ajalta ja      luonnonsuojelualueiden ostamista varten osoitet-
10265: monesta muisrutuksesta huolimatta ei parannus-           tavaa määrärahaa huomattavilla summilla.
10266: ta ole tapahtunut. Lunastus- ja korvausasioiden             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10267: kohtuuttoman pitkä käsittelyaika on jo aiheutta-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10268: nut luonnon rauhalle ja luonnonsuojelulle suurta         kunnioittavasti valtioneuvoston .asianomaisen jä-
10269: vahinkoa. Tosiasia on, että näitä asioita valmis-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10270: teltaessa maa- ja metsätalousministeriössä nor-
10271: maali käsittelyaika oli n. 1 vuosi, mikä on                         Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10272: hyväksyttävä aika. Useassa tapauksessa on kyse                   ryhtyä, jotta luonnonsuojeluasioiden kor-
10273: ainoastaan siitä, että ympäristöministeriön pitäisi              vaus- ja lunastuskysymysten käsittely su-
10274: allekirjoittaa asiakirjat ja palauttaa ne lääninhalli-           juisi nykyistä huomattavasti nopeammin
10275: tuksiin, koska arviot ja kaikki muut yksityiskoh-                ja tehokkaammin, niin että luonnonsuo-
10276: dat on selvitetty. On luonnollista, että maan-                   jelulain päämäärät voitaisiin täyttää?
10277: 
10278:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1985
10279: 
10280:                        Ole Norrback                               Elisabeth Rehn
10281:                                       1985 vp. -     KK n:o 54                                          3
10282: 
10283: 
10284: 
10285: 
10286:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10287: 
10288:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      hyväksymiin luonnonsuojelualueohjelmiin kuu-
10289: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        luvien alueiden suojelua. Tähän mennessä teh-
10290: olette 26 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn           dyistä kolmestatoista korvauspäätöksestä vain
10291: kirjeenne n:o 259 ohella toimittanut valtioneu-      kaksi koskee mainittuihin ohjelmiin kuuluvia
10292: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-    alueita. Koska valtion varoja on ensi sijassa
10293: sanedustaja Ole Norrbackin ym. kirjallisesta kysy-   tarkoitus ohjata ohjelmien toteuttamiseen, on
10294: myksestä n:o 54, jossa tiedustellaan:                muiden alueiden suojelun edellytykset tutkittava
10295:                                                      varsin huolellisesti. Tämä hidastaa korvausasioi-
10296:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       den käsittelyä.
10297:        ryhtyä, jotta luonnonsuojeluasioiden kor-        Taloudellisen hyödyn menetykset arvioidaan
10298:        vaus- ja lunastuskysymysten käsittely su-     erityisessä maanmittaustoimituksessa, jossa arvio-
10299:        juisi nykyistä huomattavasti nopeammin        lausunnon tekee tehtävään määrätty toimitusinsi-
10300:        ja tehokkaammin, niin että luonnonsuo-        nööri. Arviot laaditaan varsin huolellisesti ja ne
10301:        jelulain päämäärät voitaisiin täyttää?        ovatkin siten korkeatasoisia. Eräiltä osin arviointi-
10302:                                                      perusteet ovat kuitenkin poikenneet toisistaan.
10303:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       Korvausarvioinnin perusteiden yhdenmukaista-
10304: seuraavaa:                                           miseksi arviot on jouduttu tarkistamaan ympäris-
10305:    Luonnonsuojelulakiin lisättiin vuonna 1981        töministeriössä. Ministeriön päätöksen mukaiset
10306: uusi 11 a §, jonka mukaan luonnonsuojelualu-         korvaukset ovat monesti poikenneet toimituksen
10307: een perustamisesta yksityisen omistamalle alueel-    mukaisista arvioista. Nykyisin korvausasiakirjoi-
10308: le aiheutuvista taloudellisista menetyksistä mak-    hin liitetään myös maanmittaushallituksen lau-
10309: setaan korvaus. Valtion tulo- ja menoarviossa on     sunto. Korvausarviointien tarkistusta on hidasta-
10310: kuitenkin ollut määräraha mainittujen korvaus-       nut se, ettei yksinomaan näiden tehtävien hoita-
10311: ten suorittamiseksi jo vuodesta 1977 lähtien.        mista varten ole olemassa virkaa tai tointa. Tämä
10312: Ensimmäinen korvauksen myöntämistä koskeva           on vaikuttanut asioiden käsittelyaikoihin.
10313: päätös tehtiin maa- ja metsätalousministeriössä         Luonnonsuojelualueiden korvauksia koskevissa
10314: vuoden 1982 loppupuolella. Vuonna 1983 näitä         asioissa pyritään ympäristöministeriössä nykyistä
10315: päätöksiä tehtiin ministeriössä kaksi. Korvaus-      suurempaan nopeuteen ja tehokkuuteen. Valtio-
10316: asiat ovat 1.10.1983 lähtien siirtyneet ympäristö-   neuvoston hyväksymiin suojeluohjelmiin kuulu-
10317: ministeriön käsiteltäviksi. Ympäristöministeriö      mattomien alueiden osalta on suojelun tarve
10318: on toiminut noin puolentoista vuoden ajan.           kuitenkin tarkoin selvitettävä. Toisaalta eivät lu-
10319: Ministeriö on tähän mennessä tehnyt kymmenen         kuisat luonnonsuojelun kannalta varsin arvokkaat
10320: korvauspäätöstä. Asioiden käsittely on siten· jon-   alueet luontotyyppinsäkään puolesta voi kuulua
10321: kin verran nopeutunut.                               jo hyväksyttyihin suojeluohjelmiin. Rauhoitusha-
10322:    Luonnonsuojelualueita perustettaessa on ensi      kemukset koskevat useimmiten juuri tällaisia alu-
10323: sijassa pyrittävä toteuttamaan valtioneuvoston       eita.
10324: 
10325:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1985
10326: 
10327:                                                                     Ympäristöministeri Matti Ahde
10328: 4                                       1985 vp. -- ~ n:o 54
10329: 
10330: 
10331: 
10332: 
10333:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
10334: 
10335:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            tretton beslut om ersättning som hittills har
10336: anger hae Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         fattats berör endast två områden som ingår i
10337: 259 av den 26 februari 1985 till vederbörande          nämnda program. Eftersom avsikten är att sta-
10338: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     tens medel i första hand skall styras så att dessa
10339: av riksdagsman Ole Norrback m.fl. underteckna-         program kan förverkligas, bör förutsättningarna
10340: de spörsmål nr 54:                                     för att andra områden skall skyddas undersökas
10341:                                                        mycket noggrant. Detta fördröjer behandlingen
10342:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       av ersättningsärendena.
10343:         för att få handläggningen av na-                  Förlusterna av ekonomisk nytta uppskattas vid
10344:         turskyddsärendenas ersättnings- och in-        e~ särskild lantmäteriförrättning, där den förrätt-
10345:         lösningsfrågor att fungera betydligt snab-     ningsingenjör som har utsetts för uppdraget ger
10346:         bare och effektivare än nu så att na-          ett värderingsutlåtande. Värderingarna utförs
10347:         turskyddslagens intentioner kan uppfyl-        mycket omsorgsfullt och de är också av hög
10348:         las?                                           standard. Till vissa delar har värderingsgrunderna
10349:                                                        dock avvikit ifrån varandra. För att värderings-
10350:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      grunderna för ersättningar skall vara enhetliga,
10351: anföra följande:                                       har man varit tvungen att granska värderingarna i
10352:     År 1981 fogades till lagen om naturskydd en        miljöministeriet. Ersättningarna enligt ministeri-
10353: ny 11 a §, enligt viiken ersättning betalas för de     ets beslut har ofta avvikit från de värderingar som
10354: ekonomiska förluster som uppstår när na-               har gjons vid förrättningen. Till ersättningshand-
10355: turskyddsområden inrättas på mark som ägs av           lingarna fogas numera också lantmäteristyrelsens
10356: privatpersoner. I statsförslaget har dock anslag för   utlåtande. Granskningarna av ersättningsvärde-
10357: erläggande av nämnda ersättningar ingått redan         ringarna har fördröjts av att det inte finns någon
10358: fr.o.m. år 1977. Det första beslutet om beviljan-      tjänst eller befattning enbart för skötseln av dessa
10359: de av ersättning fattades av jord- och skogsbruks-     uppgifter. Detta har påverkat ärendenas behand-
10360: ministeriet i slutet av år 1982. År 1983 fattade       lingstider.
10361: ministeriet två beslut. Fr.o.m. 1.10.1983 har             I fråga om ärenden, som berör ersättningar för
10362: behandlingen av ersättningsärendena överförts          naturskyddsområden, avser man i miljöministe-
10363: tili miljöministeriet. Miljöministeriet har verkat i   riet att nå en större snabbhet och effektivitet än
10364: cirka ett och ett halvt års tid. Hittills har          för närvarande. Beträffande områden, som inte
10365: ministeriet fattat tio beslut om ersättning. Ären-     ingår i de av statsrådet godkända skyddspro-
10366: denas behandling har sålunda i någon mån               grammen måste behovet av skydd dock noga
10367: påskyndats.                                            utredas. Ä andra sidan kan talrika områden, som
10368:    När naturskyddsområden inrättas bör man i           är mycket värdefulla ur naturskyddssynpunkt,
10369: första hand försöka skydda områden som omfat-          redan med hänsyn tili naturtypen inte ingå i de
10370: tas av sådana godkända program för naturskydds-        redan godkända skyddsprogrammen. Ansökning-
10371: områden som har godkänts av statsrådet. Av de          arna om fredning gäller ofta just dylika områden.
10372: 
10373:      Helsingfors den 9 april 1985
10374: 
10375:                                                                             Miljöminister Matti Ahde
10376:                                              1985 vp.
10377: 
10378: Skriftligt spörsmål nr 55
10379: 
10380: 
10381: 
10382: 
10383:                                  Rehn: Om att falien av djurplågeri stigit
10384: 
10385: 
10386:                               Tili Riksdagens Herr Talman
10387: 
10388:    Under den gångna vinterns exceptionelit långa    nya tjänster för djurskyddsövervakning, ej heller
10389: köldperioder har veterinärer och personer verk-     andra resurser för detta ändamål.
10390: samma inom djurskyddet noterat ett alarmerande         Situationen är allvarlig, och inte värdig ett
10391: högt antal fall av djurplågeri. Man bryr sig inte   civilisationsland.
10392: om att i tiliräcklig grad skydda husdjur mot           Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
10393: sträng kyla, med den följden att djuren hålis       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
10394: frysande i otillräckligt uppvärmda utrymmen.        ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
10395:    Med de resurser som i dag står tili förfogande   följande spörsmål:
10396: för övervakning av djurskyddet är det inte möj-
10397: ligt att upptäcka alla grava fall av djurplågeri,             Är Regeringen medveten om att fallen
10398: och dessvärre hjälper inte heller den proposition          av djurplågeri markant stigit, och
10399: regeringen gett till riksdagen med förslag till               vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
10400: ändring av djurskyddslagen i denna fråga, då               för att avhjälpa den uppkomna situa-
10401: propositionen inte förutsätter några som helst             tionen?
10402: 
10403:     Helsingfors den 26 februari 1985
10404: 
10405:                                           Elisabeth Rehn
10406: 
10407: 
10408: 
10409: 
10410: 428500282R
10411: 2                                      1985 vp. -     KK n:o 55
10412: 
10413: Kirjallinen kysymys n:o 55                                                                 Suomennos
10414: 
10415: 
10416: 
10417: 
10418:                                    Rehn: Eläinrääkkäystapausten lisääntymisestä
10419: 
10420: 
10421:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10422: 
10423:    Kuluneen talven poikkeuksellisen pitkien pak-      den viran perustamista eläinsuojelun valvontaa
10424: kaskausien aikana ovat eläinlääkärit ja eläinsuoje-   varten eikä muitakaan varoja tätä tarkoitusta
10425: lun piirissä toimivat henkilöt todenneet hälyttä-     varten.
10426: vän suuren määrän eläinrääkkäystapauksia. Ihmi-          Tilanne on vakava, eikä se ole sivistysvaltion
10427: set eivät välitä kotieläinten suojaamisesta riittä-   arvon mukainen.
10428: vässä määrin ankaraa pakkasta vastaan seurauk-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10429: sin, että eläimiä pidetään riittämättömästi läm-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10430: mitetyissä tiloissa.                                  nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10431:                                                       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10432:   Tällä hetkellä eläinsuojelun valvontaa varten
10433: käytettävissä olevin varoin ei ole mahdollista                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
10434: todeta kaikkia törkeitä eläinrääkkäystapauksia ei-           eläinrääkkäystapausten määrä on lisäänty-
10435: kä hallituksen eduskunnalle antama lakiesitys                nyt, ja
10436: eläinsuojelulain muuttamiseksi valitettavasti ole               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10437: avuksi, sillä lakiesitys ei edellytä yhdenkään uu-           ryhtyä syntyneen tilanteen korjaamiseksi?
10438: 
10439:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1985
10440: 
10441:                                             Elisabeth Rehn
10442:                                           1985 vp. -     KK n:o 55                                        3
10443: 
10444: 
10445: 
10446: 
10447:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10448: 
10449:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           saattaa esiintyä puutteellisuuksia. Maa- ja metsä-
10450: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            talousministeriö tulee kuitenkin lähitulevaisuu-
10451: olette 26 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn               dessa kiinnittämään eläinsuojeluvalvontaa suorit-
10452: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             tavien viranomaisten huomiota valvonnan tehos-
10453: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        tamisen tarpeellisuuteen.
10454: taja Elisabeth Rehnin näin kuuluvasta kirjallisesta         Lääneissä huolehtivat eläinsuojeluvalvonnasta
10455: kysymyksestä n:o 55:                                     läänineläinlääkärit, joiden tehtäväalue on varsin
10456:                                                          laaja.    Lisäämällä apulaisläänineläinlääkärien
10457:             Onko Hallitus tietoinen siitä, että          määrää voidaan eläinsuojeluvalvontaa tehostaa
10458:          eläinrääkkäystapausten määrä on lisäänty-       lääneissä, ja tämänsuuntaisia suunnitelmia on jo
10459:          nyt, ja                                         tehty maa- ja metsätalousministeriössä.
10460:             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Hallituksen lakiesitys eduskunnalle eläinsuoje-
10461:          ryhtyä syntyneen tilanteen korjaamiseksi?       lulain muuttamiseksi sisältää säännöksen, jonka
10462:                                                          mukaan valtion ja kuntien palveluksessa olevat
10463:      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       tarkastuseläinlääkärit olisivat lain voimaan tultua
10464:  ti seuraavaa:                                           eläinsuojeluviranomaisia hyväksytyissä teurasta-
10465:      Poikkeukselliset sääolosuhteet ovat aiheutta-       moissa. Tämä lisää eläinsuojeluvalvonnan mah-
10466:  neet lähes kaikilla yhteiskunnan toiminnan alu-         dollisuuksia merkittävästi. Lisäksi yhden ylitar-
10467:  eilla häiriöitä, joihin ei ole voitu etukäteen          kastajan ylimääräisen viran perustaminen vuoden
10468:  varautua. Myös eläinsuojien lämpimänä pitämi-           1985 alusta maa- ja metsätalousministeriöön
10469:  sessä on ollut vaikeuksia silloin, kun ulkoilman        mahdollistaa valvonnan tehostamisen sekä koulu-
10470:  lämpötila on pysynyt huomattavan alhaisena pit-         tuksen ja ohjevalmistelun parantamisen.
10471:   kien, yhtenäisten ajanjaksojen aikana. Viran-             Maa- ja metsätalousministeriö ei saa tietoja
10472:   omaisten tietoon ei ole kuitenkaan tullut kuin         kaikista ilmiannoista, joita on tehty eläinrääk-
10473:   aivan yksittäisiä tapauksia, joissa eläimet olisivat   käystapauksia epäiltäessä. Tarkastuskertomusten
10474:   voineet saada pakkasvaurioita kylmän kauden            perusteella voidaan kuitenkin arvioida, etteivät
10475:   aikana. Maa- ja metsätalousministeriö on antanut       eläinsuojelusäädösten rikkomiset ole viime aikoi-
10476:   ohjeet siitä, millaiset suojautumismahdollisuudet      na merkittävästi lisääntyneet. Maa- ja metsäta-
10477:   eläimille on järjestettävä silloin, kun niitä pide-    lousministeriö on suorittanut laajaa valvontaa,
10478:   tään ulko-olosuhteissa kylmänä kautena. Näiden         joka on kohdistunut turkistarhaukseen ja häkki-
10479:   ohjeiden tarkoituksena on estää sellaiset tapauk-      kanaloihin. Niissäkään ei ole todettu kuin aivan
10480:   set, joissa eläimet joutuisivat kärsimään liian        poikkeuksellisesti sellaista tahallista menettelyä,
10481:   kylmistä olosuhteista.                                 joka olisi säädösten vastaista. Eläinrääkkäysta-
10482:      Niin ikään valvontaa suorittaville viranomai-       pauksiin liittyy usein taustatekijänä inhimillisiä
10483:   sille on annettu ohjeet eläinten suojaamisesta         ongelmia ja vain harvoin eläimiä kidutetaan
10484:   kuljetuksen aikana. Näiden ohjeiden toteuttami-        tahallisesti.
10485:   sen valvontaa tullaan talvikausina tehostamaan.           Maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan
10486:       Nykyisin eläinsuojeluviranomaisina kunnissa        useita eläinsuojelua koskevia säädöksiä ja mää-
10487:   toimivat kunnan palveluksessa olevat eläinlääkä-       räyksiä, joiden avulla luodaan ehdot eläinten
10488:   rit sekä terveystarkastajat ja poliisit. Valvontavi-   pidolle ja niiden käytölle. Tämä antaa mahdolli-
10489: . ranomaisia on siis runsaasti ja heitä on maan          suudet tehokkaampaan valvontaan ja poistaa sa-
10490:   kaikissa osissa. He eivät kuitenkaan toimi yksin-      malla epätietoisuuden siitä, millä tavalla eläin-
10491:   omaan eläinsuojelutehtävissä, ja siksi valvonnassa     suojelumielessä eläimiä tulisi kohdella.
10492: 
10493:       Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1985
10494: 
10495:                                                           Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
10496: 4                                     1985 vp. -     KK n:o 55
10497: 
10498: 
10499: 
10500: 
10501:                                Till Riksdagens Herr Talman
10502: 
10503:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         mer dock inom den nära framtiden att fästa dessa
10504: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       myndigheters uppmärksamhet vid behovet av att
10505: den 26 februari 1985 till vederbörande medlem        effektivera tillsynen.
10506: av statsrådet översänt avskrift av följande av          I länen handhas tillsynen över djurskyddet av
10507: riksdagsledamot Elisabeth Rehn undertecknade         länsveterinärerna som har ett synnerligen omfat-
10508: spörsmål nr 55:                                      tande arbetsfält. Tillsynen över djurskyddet kan
10509:                                                      effektiveras i länen genom att öka antalet biträ-
10510:           Är Regeringen medveten om att fallen       dande länsveterinärer, och planer i anslutning
10511:        av djurplågeri markant stigit, och            härtill har redan uppgjorts vid jord- och skogs-
10512:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      bruksministeriet.
10513:        för att avhjälpa den uppkomna situa-             Regeringens proposition till riksdagen med
10514:        tionen?                                       förslag till ändring av djurskyddslagen innefattar
10515:                                                      ett stadgande enligt vilket de statligt och kom-
10516:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     munalt anställda besiktningsveterinärerna efter
10517: anföra följande:                                     lagens ikraftträdande vore djurskyddsmyndighe-
10518:    De exceptionella väderleksförhållandena har       ter vid godkända slakterier. Detta ökar i betydan-
10519: på så gott som alla samhällets verksamhetsområ-      de utsträckning möjligheterna till tillsyn över
10520: den förorsakat störningar, som man inte på           djurskyddet. Vidare blir det möjligt att effektive-
10521: förhand har kunnat bereda sig på. Svårigheter        ra tillsynen samt förbättra utbildning och bered-
10522: har förekommit också med att hålla uppe värmen       ning av anvisningar genom att en extraordinarie
10523: i skydd som är avsedda för djur, då temperaturen     överinspektörstjänst inrättades vid jord- och
10524: utomhus har varit mycket låg under långa sam-        skogsbruksministeriet vid ingången av år 198 5.
10525: manhängande tidsperioder. Myndigheterna har             Jord- och skogsbruksministeriet får inte upp-
10526: dock inte fått kännedom om annat än enskilda         gifter om alla de angivelser som har gjorts på
10527: fall där djur kunde ha erhållit köldskador under     grund av misstankar om djurplågeri. På basen av
10528: den kalla perioden. Jord- och skogsbruksministe-     rapporterna kan man dock uppskatta att antalet
10529: riet har utfärdat anvisningar om hurudana möj-       överträdelser av stadgandena om djurskydd inte
10530: ligheter att söka skydd som bör ordnas för djur i    under den senaste tiden har ökat i betydande
10531: sådana fall där man håller dem utomhus under         grad. Jord- och skogsbruksministeriet har utövat
10532: den kalla perioden. Avsikten med dessa anvis-        en omfattande tillsyn över pälsdjursuppfödning
10533: ningar är att förhindra uppkomsten av fall där       och burhönserier. Inte heller i fråga om dem har
10534: djur lider av kyla.                                  man, annat än i mycket sällsynta fall, kunnat
10535:    Tillsynsmyndigheterna har också erhållit anvis-   konstatera ett sådant uppsåtligt förfarande som
10536: ningar om hur djur bör skyddas under transport.      skulle strida mot stadgandena. I många fall utgör
10537: Under vinterperioderna kommer man att effekti-       mänskliga problem i bakgrunden till fall av
10538: vera övervakningen av att dessa anvisningar följs.   djurplågeri, och det är sällsynt att djur plågas
10539:    För närvarande är kommunalt anställda veteri-     avsiktligt.
10540: närer samt hälsovårdsinspektörer och poliser            Vid jord- och skogsbruksministeriet bereds
10541: djurskyddsmyndigheter i kommunerna. Tillsyns-        flera stadganden och bestämmelser om djurskydd
10542: myndigheterna är således flera och de finns          med vilkas hjälp man skapar villkor för att hålla
10543: representerade i landets alla delar. De verkar       och utnyttja djur. Detta ger möjligheter till
10544: dock inte uteslutande i djurskyddsuppgifter, och     effektivare tillsyn och upplyser samtidigt berörda
10545: därför är det tänkbart att det förekommer brister    parter om hur djur borde behandlas i djurskydds-
10546: i tillsynen. Jord- och skogsbruksministeriet kom-    hänseende.
10547: 
10548:     Helsingfors den 20 mars 1985
10549:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjäroi
10550:                                                  1985 vp.
10551: 
10552: Kirjallinen kysymys n:o 56
10553: 
10554: 
10555: 
10556: 
10557:                                    E. Laine ym.: Suomen ja Neuvostoliiton yhteistyömahdollisuuksista
10558:                                       avaruustekniikan alueella
10559: 
10560: 
10561:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10562: 
10563:    Vaikka Suomen ja Neuvostoliiton tieteellis-         avaruustutkimukseen verrattuna Neuvostoliitto
10564: teknisen yhteistoimintakomitean puitteissa on          on merkittävästi edellä. Tuntuu siltä, että Suo-
10565: päätetty selvittäii neuvostoliittolaisen avaruustek-   messa ei ole riittävästi selvitetty mahdollisuuksia
10566: niikan hyväksikäyttöä kaukokartoitukseen, geo-         yhteistyöhön Neuvostoliiton kanssa. Siksi tulisi
10567: deettisiin mittauksiin ja magnetosfäärin tutki-        selvittää perusteellisesti ne yhteistyömahdollisuu-
10568: muksiin, näyttää yhteistyö kuitenkin etenevän          det, joita Neuvostoliiton avaruustutkimus Suo-
10569: vaatimattomin askelin.                                 melle tarjoaa.
10570:    Sen sijaan suuntaudutaan yhteistyöhön lähin-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10571: nä Länsi-Euroopan ja pohjoismaiden kanssa. Tä-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10572: mä suuntautuminen korostuu paitsi vuonna 1980          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
10573: julkaistussa avaruusteknologiatyöryhmän rapor-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10574: tissa myös Euroopan avaruusjärjestö ESA:lle jäte-                 Aikooko Hallitus selvittää Suomen ja
10575: tyssä jäsenanomuksessa.                                       Neuvostoliiton yhteistyömahdollisuudet
10576:    Neuvostoliitto on avaruustutkimuksen edellä-               avaruustekniikan ja -tutkimuksen piiris-
10577: kävijä. Esim. Länsi-Euroopan vasta alussa olevaan              ··~
10578:                                                               sa.
10579: 
10580:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1985
10581: 
10582:          Ensio Laine                      Inger Hirvelä                   Marja-Liisa Salminen
10583: 
10584: 
10585: 
10586: 
10587: 4285002678
10588: 2                                       1985 vp. -     KK n:o 56
10589: 
10590: 
10591: 
10592: 
10593:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10594: 
10595:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         keena ja radioastronomiassa tieteellis-teknillisen
10596: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          yhteistoimintakomitean puitteissa.
10597: olette 27 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn                Uutena yhteistyöalana on viime vuoden aikana
10598: kirjeenne n:o 261 ohella toimittanut valtioneu-        neuvoteltu Suomen osallistumisesta Neuvostolii-
10599: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      ton ja Ruotsin väliseen Interball-satelliittiprojek-
10600: sanedustaja Ensio Laineen ym. näin kuuluvasta          tiin. Tarkoitus on, että Suomi osallistuu projek-
10601: kysymyksestä n:o 56:                                   tiin yhteistyössä Ruotsin kanssa. Suomessa pro-
10602:                                                        jektista ovat kiinnostuneita mm. Ilmatieteen lai-
10603:             Aikooko Hallitus selvittää Suomen ja       tos, Valtion teknillinen tutkimuskeskus ja Oulun
10604:         Neuvostoliiton yhteistyömahdollisuudet         yliopisto. Tieteellis-teknillinen yhteistoimintako-
10605:         avaruustekniikan ja -tutkimuksen piiris-       mitea on niin ikään tiedustellut SNTL:n tieteen
10606:          ··~
10607:         sa.                                            ja tekniikan valtion komitealta mahdollisuuksia
10608:                                                        saada suomalaisten asiantuntijoiden ja tutkijoi-
10609:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          den käyttöön neuvostoliittolaista satelliittien lä-
10610: seuraavaa:                                             hettämää kaukokartoitusmateriaalia Suomen alu-
10611:                                                        etta koskevalta osalta. Komitean tarkoituksena
10612:    Kuten kaikilla muillakin tieteen ja teknologian     on käydä jatkossa neuvotteluja satelliittikuvien
10613: aloilla Suomi pyrkii avaruustekniikan ja tutki-        hankkimiseen liittyvistä kysymyksistä. Materiaa-
10614: muksen osallakin olemaan yhteistyössä kaikkien         lista ovat kiinnostuneet mm. Ilmatieteen laitos,
10615: niiden maiden kanssa, joiden toiminta tällä alalla     maanmittaushallitus ja Valtion teknillinen tutki-
10616: on riittävän kehittynyttä. Tavoitteena on tällä        muskeskus.
10617: tavoin auttaa avaruustekniikan hyväksikäyttöä             Pohjoismaisissa puitteissa Suomi on sopinut
10618: maassamme sekä käyttämällä sen tarjoamia mah-          Ruotsin kanssa Tele-X -telesatelliittihankkeen to-
10619: dollisuuksia tietoliikenteessä, eri alojen tutkimus-   teuttamiseen liittyvästä yhteistyöstä. Sopimuksen
10620: toiminnassa ym. että luomalla teollisuudelle           tarkoituksena on suoda Suomen teollisuudelle
10621: edellytyksiä avaruustekniikkaan liittyvien tuottei-    mahdollisuus osallistumalla Tele-X -hankkeeseen
10622: den valmistuksen jatkamiseksi ja edelleenkehittä-      tarvittavien laitteistojen kehittelyyn ja toimituk-
10623: miseksi maassamme.                                     seen kehittää taitotietoaan ja kilpailukykyään
10624:    Kuten kysymyksessäkin todetaan, on pääasiassa       telesatelliittialalla ja erityisesti satelliittivälitteisen
10625: Suomen ja Neuvostoliiton välisen tieteellis-tek-       televisiolähetystoiminnan ja teleliikenteen edel-
10626: nillisen yhteistoimintakomitean aloitteesta ja joh-    lyttämien laitteistojen ja järjestelmien osalta. Tu-
10627: dolla kehitetty Suomen ja Neuvostoliiton välille       leeko tämän jatkona syntymään Nordsat-yhteis-
10628: jo useampia vuosia sitten useita eri aloja käsittä-    työtä riippuu osittain Tele-X:stä saaduista koke-
10629: vää yhteistyötä. Näistä mainittakoon mm. seu-          muksista. Pohjoismaisten tutkimuslaitosten välil-
10630: raavaa:                                                lä on tähän liittyen ja osittain muutoinkin ava-
10631:    Maamme Geodeettinen laitos ja Neuvostolii-          ruustekniikkaa koskevaa yhteistyötä.
10632: ton tiedeakatemian tähtitieteen neuvosto ovat jo          Yhteistyö      muiden markkinatalousmaiden
10633: pitkään harjoittaneet yhteistoimintaa avaruus-         kanssa on tapahtunut enemmän hankekohtaises-
10634: geodeettisissa mittauksissa. Viimeksi viime vuon-      ti. Eri tutkimuslaitokset ovat pyrkineet ostamaan
10635: na osapuolet allekirjoittivat sopimuksen kahdesta      sellaista ilmakuvamateriaalia ym., joka hyödyn-
10636: uudesta projektista. Metsähovin avaruusgeodeet-        tää niiden toimintaa. Maanmittaushallitus on
10637: tisella asemalla on yksi yhteisprojekti jo käynnissä   vuonna 1979 sopinut yhteistyöstä Euroopan ava-
10638: ja toiseen projektiin tarvittavat laitteet asenne-     ruusjärjestön ESA:n Earthnet-ohjelman kanssa
10639: taan ensi vuonna.                                      satelliittikuva- ym. aineiston välityksestä suoma-
10640:    Tähtitieteessä ovat myös pysyvät yhteistyösuh-      laisille käyttäjille. Tässä yhteydessä todettakoon
10641: teet: astrafysiikassa Suomen Akatemian ja Neu-         mm. satelliittikuvien käyttö malminetsinnän te-
10642: vostoliiton tiedeakatemian välisenä yhteishank-        hostamisessa. Posti- ja lennätinhallitus ja yleisra-
10643:                                          1985 vp. -       KK n:o 56                                         3
10644: 
10645: dio omalta osaltaan ovat olleet yhteydessä lähin-          lee siihen liittymistä oltuaan liitännäisjäsen vuo-
10646: nä oman alansa ulkomaisiin yhteistyökumppanei-             desta 1981.
10647: hin, ja teleliikenteen alalla satelliittitiedonvälitys        Kaikkeen edellä olevaan viitaten hallitus to-
10648: on jo suhteellisen vakiintunutta tekniikkaa ja             teaa, että Suomen yhteistyötä muihin maihin
10649: liiketoimintaa.                                            avaruustekniikan tutkimuksen alalla pyritään ke-
10650:    Jotta Suomi kykenisi paremmin seuraamaan                hittämään mahdollisimman tehokkaaksi, jotta
10651: avaruustekniikan alan kokonaiskehitystä, selvitel-         kykenisimme käyttämään tätä tekniikkaa hyödyk-
10652: lään parhaillaan myös Suomen mahdollisuuksia               semme. Tässä työssä ovat yhteydet Neuvostoliit-
10653: liittyä ESA:n liitännäisjäseneksi. Selvittelyjen tar-      toon tähänkin asti olleet huomattavan tärkeänä
10654: koituksena on lisäksi todeta, missä laajuudessa            osana ja tarkoituksena on siten kehittää edelleen
10655: yhteistyö ESA:n kanssa olisi edullisinta. Suomi            mahdollisuuksien puitteissa. Ottaen huomioon
10656: toivoo tällä tavoin saavansa yhden suhteellisen            jo käynnissä olevan laajan yhteistyön ja tehokkaat
10657: tehokkaan kanavan lisää seurata kansainvälisen             yhteyskanavat ei hallitus katso kuitenkaan tar-
10658: avaruustekniikan kehitystä ja osallistua siihen.           peelliseksi suorituttaa erillistä selvitystä Suomen
10659:     Pohjoismaista Ruotsi ja Tanska ovat jo pitkään         ja Neuvostoliiton yhteistyömahdollisuuksista ava-
10660: olleet tämän järjestön jäseniä ja Norja valmiste-          ruustekniikan ja tutkimuksen piirissä.
10661: 
10662:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1985
10663: 
10664:                                                          Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
10665: 4                                      1985 vp. -     KK n:o 56
10666: 
10667: 
10668: 
10669: 
10670:                                 Till Riksdageos Herr Taimao
10671: 
10672:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordoingen              Ett nytt samarbetsområde varom förhandlats
10673: anger har Ni, Herr Talmao, med Eder skrivelse         uoder det senaste året är Fiolands deltagaode i
10674: or 261 av deo 27 februari 1985 tili vederbörande      Ioterball-satellitprojektet mellao Sovjetunioneo
10675: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-      och Sverige. Avsikten är att Finland deltar i
10676: säot avskrift av följaode av riksdagsmao Ensia        projektet i samarbete med Sverige. I Finland har
10677: Laine m.fl. underteckoade spörsmål or 56:             bl. a. meteorologiska institutet, statens tekoiska
10678:                                                       forskoingsceotral och Uleåborgs uoiversitet visat
10679:           Har Regeringeo för avsikt att utreda        intresse för projektet. Kommitten för vetenskap-
10680:         Finlaods och Sovjetunionens samarbets-        lig-teknisk samverkan har även hört hos stats-
10681:         möjligheter ioom rymdtekoikeo och             kommitten för tekoik och vetenskap i Sovjet-
10682:         rymdforskoingen?                              uoioneo om möjligheteroa att finländska exper-
10683:                                                       ter och forskare kuode utnyttja det sovjetiska
10684:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra     fjärraoalysmaterial angående Finlands område
10685: följande.                                             som satelliterna har sänt. Kommitten avser att i
10686:    Som på alla andra områden ioom vetenskapen         fortsättniogeo förhandla om frågor som ansluter
10687: och tekoologin eftersträvar Finland ett samarbete     sig tili anskaffande av satellitbilder. Materialet
10688: äveo inom rymdtekniken och rymdforskoingeo            iotresserar bl.a. meteorologiska iostitutet, lant-
10689: med alla de Iänder vilkas verksamhet ioom detta       mäteristyrelsen och stateos tekniska forskniogs-
10690: område är tillräckligt högutvecklad. Målet är att     ceotral.
10691: på detta sätt bidra tili utnyttjandet av rymdtekoi-      På oordisk oivå har Finland övereoskommit
10692: keo i vårt laod genom att tilivarata de möjlighe-     med Sverige om samarbetet vid geoomförarde av
10693: ter som den erbjuder inom telekommunikation           telesatellitprojketet Tele-X. Överenskommelsen
10694: och forskniog på olika områden osv. samt att          syftar tili att ge finsk industri möjlighet att
10695: skapa förutsättniogar för iodustrio att fortsätta     utveckla sitt kunnande och sin konkurrenskraft
10696: med och vidareutveckla tillverkoiogeo av pro-         på telesatellitområdet och i synnerhet i fråga om
10697: dukter i anslutniog tili rymdtekoikeo.                utrustning och system för överföring av televi-
10698:    Såsom i spörsmålet konstateras har samarbetet      sionssändoingar samt teletrafik via satellit geoom
10699: mellao Finland och Sovjetuoioneo sedan flera år       att delta i utveckliog och leverans av utrustniog
10700: utvecklats på måoga olika områden huvudsakli-         för Tele-X-projektet. Kommer det sedao att som
10701: geo på ioitiativ och under ledniog av kommitten       fortsättning uppstå Nordsat-samarbete beror del-
10702: för veteoskaplig-teknisk samverkan mellao Fin-        vis på de erfarenheter som fås av Tele-X. Rymd-
10703: land och Sovjetuoionen. Av dessa kan oämnas           tekniskt samarbete i aoslutniog tili detta och
10704: bl.a. följande.                                       även i övrigt förekommer meUao oordiska forsk-
10705:    Geodetiska institutet i vårt land och Ve-          oingsanstalter.
10706: teoskapsakademios i Sovjetuniooen astronomiska           Samarbetet mellan aodra markoadsekonomi-
10707: råd har redao länge haft samarbete i rymdgeode-       länder har företrädesvis varit ankoutet tili enstaka
10708: tiska mätningar. Senast förra året undertecknade      projekt. Olika forskoingsanstalter har eftersträvat
10709: paneroa ett avtal om två nya projekt. På Metsä-       att köpa sådant luftbildmaterial och dylikt som
10710: hovis rymdgeodetiska station pågår redao ett          är nyttigt för deras verksamhet. Laotmäteristyrel-
10711: gemensamt projekt och aoläggoingar för ett            sen har år 1979 avtalat med det europeiska
10712: andra projekt kommer att mooteras oästa år.           rymdorgaoet ESA ioom rameo för Earthoet-prog-
10713:    Ioom astranomin finos ett varaktigt samarbe-       rammet om leveranser av satellitbilder och annat
10714: te: ioom astrofysikeo ett gemeosamt projekt           materia! tili aovändarna i Finland. I detta sam-
10715: rnellan Finlaods Akademi och Vetenskapsakade-         manhaog kan konstateras att satellitbilder an-
10716: mio i Sovjetuniooen och ioom radioastranomin          vänds bl.a. för effektivare malmletniog. Post-
10717: sker samarbetet ioom rameo för kommitten för          och telestyrelseo och ruodradion har för sin del
10718: veteoskaplig-teknisk samverkao.                       haft kootakter närmast med utländska samarbets-
10719:                                      1985 vp. -- KJ( n:o 56                                          5
10720: 
10721: partncrs på sina områden, och inom teletrafiken     förbereder sig för medlemskap efter att ha varit
10722: är telekommunikation via satellit tämligen etab-    associerad medlem sedan 1981.
10723: lerad som teknik och affärsverksamhet.                 Med hänvisning tili ovanstående konstaterar
10724:                                                     regeringen, att Finlands samarbete med andra
10725:   För att Finland bättre kunde följa med hela       Iänder inom den rymdtekniska forskningen skall
10726: utvecklingen inom rymdtekniken pågår utred-         utvecklas så effektivt som möjligt för att vi kunde
10727: ningar om Finlands möjlikheter att bli associerad   utnyttja denna teknik. I detta samarbete har
10728: medlem i ESA. Utredningarna syftar även tili att    förbindelserna med Sovjetunionen spelat en vik-
10729: det konstateras i viiken omfattning samarbetet      tig roll och avsikten är att de i mån av möjlighet
10730: med ESA vore fördelaktigast. Finland önskar att     skall utvecklas vidare. När man beaktar det
10731: landet på detta sätt får ytterligare en effektiv    befintliga omfattande samarbetet och de effekti-
10732: kanal att följa utvecklingen inom den internatio-   va kontakterna anser regeringen dock att det inte
10733: nella rymdtekniken och delta i den. Av de           är påkallat att göra en särskild utredning av
10734: nordiska länderna har Sverige och Danmark re-       Finlands och Sovjetunionens samarbetsmöjlighe-
10735: dan länge varit medlemmar i organet och Norge       ter inom rymdtekniken och rymdforskningen.
10736: 
10737:     Helsingfors den 3 april 1985
10738: 
10739:                                                 Handels- och industriminister Seppo Lindblom
10740:                                                 1985 vp.
10741: 
10742: Kirjallinen kysymys n:o 57
10743: 
10744: 
10745: 
10746: 
10747:                                    Almgren: Eri asiakirjoista maksettavan leimaveron suuruudesta
10748: 
10749: 
10750:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10751: 
10752:    Leimaverolaissa on määrätty tiettyjen asiakirjo-   maverosta, joka on 35 markkaa, ja lisäleimaveros-
10753: jen leimaveroista. Valtio perii tietyn maksun         ta, joka on 600 markkaa.
10754: asiakirjasta henkilöltä, joka saa viranomaisen an-       Kun verrataan toisiinsa näissä perusteluissa
10755: taman päätöksen.                                      mainitun kahden asiakirjan merkitystä, joudu-
10756:                                                       taan ihmettelemään, millä tavoin leimaveron
10757:    Kun ulkomaan kansalainen hakee Suomen              suuruus määrätään, kun leimaveron suuruus
10758: kansalaisuutta ja se hänelle myönnetään, joutuu       vaihtelee näin huikeasti.
10759: kansalaisuutta hakenut maksamaan leimaveroa              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10760: tällä hetkellä 155 markkaa. Summaa on pidettä-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10761: vä erittäin kohtuullisena, vaikka otetaankin huo-     nioittavasti asianomaisen valtioneuvoston jäsenen
10762: mioon, että eräissä maissa ei vastaavasta asiakir-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10763: jasta joudu maksamaan leimaveroa laisinkaan.
10764:                                                                 Millä tavoin asiakirjojen leimaveron
10765:    Tasavallan presidentti voi myöntää evankelislu-           suuruus määräytyy ja voidaanko eri asia-
10766: terilaiseen kirkkokuntaan kuulumattomalle opet-              kirjojen leimaveroa pitää toisiinsa verrat-
10767: tajalle oikeuden opettaa luterilaisen tunnustuk-             tuna oikeudenmukaisena ja kohtuullise-
10768: sen mukaista uskontoa. Kun päätös on myöntei-                na, kun otetaan huomioon perusteluissa
10769: nen, joutuu oikeuden saanut lunastamaan asia-                mainitut Suomen kansalaisuutta koskevat
10770: kirjan, jonka leimavero on yhteensä 635 mark-                ja uskonnonopetuksen erivapautta koske-
10771: kaa. Kokonaisleimavero koostuu varsinaisesta lei-            vat asiakirjat?
10772: 
10773:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1985
10774: 
10775:                                              Esko Almgren
10776: 
10777: 
10778: 
10779: 
10780: 4285002634
10781: 2                                       1985 vp. -     KK n:o 57
10782: 
10783: 
10784:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10785: 
10786:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Laissa Suomen kansalaisen oikeudesta olla
10787: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          maan palveluksessa uskontunnustukseensa katso-
10788: olette 28 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn             matta ( 173/21) säädetään, että henkilö, joka ei
10789: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           kuulu evankelisluterilaiseen kirkkoon, ei saa an-
10790: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      taa evankelisluterilaista uskonnonopetusta maan
10791: taja Esko Almgrenin näin kuuluvasta kirjallisesta      oppilaitoksissa. Tasavallan presidentti voi kuiten-
10792: kysymyksestä n:o 57:                                   kin antaa uskonnon opettamiseen erivapauden.
10793:                                                        Erivapauden käsitteeseen kuuluu, että se sisältää
10794:            Millä tavoin asiakirjojen leimaveron        suosion myöntämisen yksityiselle henkilölle. Eri-
10795:         suuruus määräytyy ja voidaanko eri asia-       vapauden · myöntäminen virkaan vaadittavista
10796:         kirjojen leimaveroa pitää toisiinsa verrat-    kelpoisuusehdoista on saajalleen melko huomat-
10797:         tuna oikeudenmukaisena ja kohtuullise-         tava varallisuusarvoinen etuus. Erivapaushake-
10798:         na, kun otetaan huomioon perusteluissa         mukseen annetusta päätöksestä suoritettava lei-
10799:         mainitut Suomen kansalaisuutta koskevat        mavero on muista hakemusasioista annettavista
10800:         ja uskonnonopetuksen erivapautta koske-        päätöksistä suoritettavaa leimaveroa korkeampi
10801:         vat asiakirjat?                                eli tällä hetkellä 600 markkaa. Paitsi että tällaisen
10802:                                                        päätöksen leimaverollisuus sinänsä on perustelta-
10803:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       vissa, voidaan sen muista hakemuksiin annetuista
10804: ti seuraavaa:                                          päätöksistä perittävää korkeampaa leimaveroa
10805:                                                        tästä syystä myös hyvin perustella.
10806:    Viranomaisten toimituskirjoista suoritettavaa          Suomen kansalaisuuden myöntämistä koskeva
10807: leimaveroa koskevat säännökset muodostavat lei-        kansalaiskirja oli vuoteen 1971 asti varustettava
10808: maverolain historiallisesti vanhimman ja keskei-       leimaverolla kansalaisuuden saaneen tuloista ja
10809: simmän osan. Vaikka kysymyksessä onkin vero,           varallisuudesta riippuvalla määrällä. Näin mää-
10810: nimenomaan toimituskirjoista suoritettavaan lei-       räytyvän leimaveron periminen osoittautui mo-
10811: mavetoon liittyy piirteitä siitä, että valtion va-     nessa tapauksessa ilmeisen kohtuuttomaksi. Kun
10812: raintarpeen tyydyttämisen lisäksi leimaveron tar-      se ei koskenut aikaisempia Suomen kansalaisia ja
10813: koituksena on myös korvauksen periminen niistä         sillä ei siten ollut myöskään valtiontaloudellista
10814: kustannuksista, joita valtiolle on aiheutunut yksi-    merkitystä, leimaverolakia muutettiin poistamal-
10815: tyisen pyynnöstä tai muutoin tätä koskevassa           la tulojen ja varallisuuden perusteella määräytyvä
10816: asiassa suoritetuista toimenpiteistä. Viime aikoi-     leimavero. Kansalaisuuden myöntämistä koske-
10817: na on pyritty luopumaan leimaveron perimisestä         vasta päätöksestä peritään vain päätöksestä mene-
10818: sellaisissa tapauksissa, joissa on kysymyksessä val-   vä leimavero. Tällaisesta päätöksestä on suoritet-
10819: tion maksuperustelaissa (980 17 3) tarkoitettu suo-    tava vain tavanmukainen, hakemusasioissa annet-
10820: rite, ja ryhdytty perimään näistä maksuasetuksen       tavista toimituskirjoista suoritettava lisäleima, jo-
10821: mukaista maksua.                                       ka on erivapauspäätöksistä perittävää lisäleimaa
10822:    Voimassa olevan leimaverolain mukaan vain           pienempi. Lisäleiman määrä on tällä hetkellä 120
10823: laissa mainittujen viranomaisten toimituskirjoista     markkaa.
10824: peritään leimaveroa. Leimaveroa perivät viran-            Toimituskirjoista suoritettavan leimaveron
10825: omaiset on jaettu kuuteen eri ryhmään siten, että      määriä harkittaessa on pyritty ottamaan huo-
10826: vero on ylempien viranomaisten antamista toimi-        mioon myös se etu, joka päätöksellä on saajal-
10827: tuskirjoista korkeampi kuin alempien viranomais-       leen. Tätä näkökohtaa silmällä pitäen voidaan
10828: ten antamista, vastaavanlaisistakin toimitus-          pitää perusteltuna, että uskonnonopetuksen eri-
10829: kirjoista. Leimaverolain säännösten mukaan eräis-      vapautta koskevasta päätöksestä, kuten muistakin
10830: tä päätöksistä peritään sivuluvun mukaan mää-          erivapauspäätöksistä, suoritettava leimavero on
10831: räytyvän leimaveron lisäksi lisäleima, joka on         korkeampi kuin Suomen kansalaisuutta koskevas-
10832: laissa erikseen määrätty.                              ta päätöksestä suoritettava leimavero.
10833:     Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1985
10834: 
10835:                                                                            Ministeri Pekka Vennamo
10836:                                         1985 vp. -- KJ( n:o 57                                           3
10837: 
10838: 
10839: 
10840: 
10841:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
10842: 
10843:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            en tiliäggsstämpel, som är särskilt faststälid i
10844: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          lagen.
10845: den 28 februari 1985 tili vederbörande medlem               1 lagen om finsk medborgares rätt att utan
10846: av statsrådet översänt avskrift av följande av          avseende å sin trosbekännelse nyttjas i landets
10847: riksdagsman Esko Almgren undertecknade spörs-           tj änst ( 173121) stadgas, att en person som inte
10848: mål nr 57:                                              tillhör den evangelisk-lutherska kyrkan inte får
10849:            På vilket sätt faststälis storleken av       meddela evangelisk-luthersk religionsundervis-
10850:         stämpelskatten för handlingar och kan           ning vid landets läroanstalter. Republikens presi-
10851:         stämpelskatten för olika handlingar i           dent kan likväl bevilja dispens för meddelande av
10852:         jämförelse med varandra anses vara rättvis      religionsundervisning. 1 begreppet dispens är
10853:                                                         inbegripet, att en enskild person beviljas en
10854:         och skälig, då man beaktar de i spörsmå-
10855:         lets motivering nämnda handlingarna             förmån. Beviljandet av dispens i fråga om kom-
10856:                                                         petenskraven för en tjänst innebär en rätt bety-
10857:         gäliande finskt medborgarskap samt dis-
10858:                                                         dande förmån för den ifrågavarande personen.
10859:         pens i fråga om religionsundervisning?
10860:                                                         Den stämpelskatt som skali erläggas för resolu-
10861:                                                         tion på dispensansökan är högre än den stäm-
10862:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        pelskatt som skali erläggas för resolutioner på
10863: anföra följande:                                        andra ansökningar, för närvarande 600 mk.
10864:    Stadgandena om den stämpelskatt som skali           Förutom att den omständigheten att ett sådant
10865: erläggas för myndigheternas expeditioner utgör          beslut är belagt med stämpelskatt kan motiveras
10866: den historiskt sett äldsta och mest centrala delen     som sådan, kan det att stämpelskatten för ett
10867: av lagen angående stämpelskatt. Även om det i          dylikt beslut är högre än för besluten gäliande
10868: själva verket är fråga om skatt, karakteriseras den    andra ansökningar också av ovan nämnd anled-
10869: stämpelskatt som skali erläggas just för expeditio-    ning väl motiveras.
10870: ner av att avsikten med skatten förutom att                 Medborgarbrev gäliande beviljandet av finskt
10871: tilifredsstälia statens behov av medel också är att    medborgarskap skulie fram tili år 1971 förses
10872: uppbära ersättning för de kostnader som staten         med stämpelskatt tili ett belopp som var beroen-
10873: åsamkats av en enskild persons ansökan elier           de av den ifrågavarande personens inkomster och
10874: eljest på grund av åtgärder som vidtagits med          förmögenhet. Uppbörden av en på så sätt fast-
10875: anledning av den. Under senaste tid har man            stälid stämpelskatt visade sig i många fali vara
10876: strävat tili att frångå uppbörden av stämpelskatt i    uppenbart oskälig. Då den inte gälide personer
10877: de fali då det är fråga om en i lagen om               som tidigare innehaft finskt medborgarskap och
10878: grunderna för avgifter tili staten (980 17 3) avsedd   sålunda inte helier hade någon betydelse för
10879: prestation. 1 stäliet har man i dessa fali börjat      statshushåliningen, ändrades lagen angående
10880: uppbära sådan avgift som anges i avgiftsförord-        stämpelskatt genom att den på basen av inkomst-
10881: ningarna.                                              er och förmögenhet faststälida stämpelskatten
10882:    Enligt den gäliande lagen angående stäm-            avlägsnades. För beslut som gälier beviljande av
10883: pelskatt uppbärs stämpelskatt endast för de i          medborgarskap uppbärs endast den stämpelskatt
10884: lagen nämnda myndigheternas expeditioner. De           som utgår för beslutet. För ett sådant beslut
10885: myndigheter som uppbär stämpelskatt är indela-         erläggs endast sådan sedvanlig tiliäggsstämpel
10886: de i sex olika grupper så, att skatten är högre för    som skali erläggas för expeditioner vilka utfärdas
10887: expeditioner som utfärdas av myndigheter på            i ansökningsärenden och som är mindre än
10888: högre nivå än för expeditioner av t.o.m. motsva-       tiliäggsstämpeln för resolutioner på dispensan-
10889: rande slag utfärdade av myndigheter på lägre           sökningar. Tiliäggsstämpelns belopp är för närva-
10890: nivå. Enligt stadgandena i lagen angående stäm-        rande 120 mk.
10891: pelskatt uppbärs för vissa beslut utöver den               Då beloppet av stämpelskatten för expeditio-
10892: stämpelskatt som utgår enligt sidantalet därjämte      ner prövas har man försökt beakta också den
10893: 4                                   1985 vp. -    KK n:o 57
10894: 
10895: fördel, som beslutet medför för den person det    som gäller religionsundervisning, liksom även för
10896: gäller. Med beaktande av denna synpunkt kan       andra dispensbeslut, är högre än stämpelskatten
10897: det anses motiverat att den stämpelskatt som      för beslut som gäller finskt medborgarskap.
10898: skall erläggas för resolution på dispensansökan
10899: 
10900:     Helsingfors den 29 mars 1985
10901: 
10902:                                                                       Minister Pekka Vennamo
10903:                                                  1985 vp.
10904: 
10905: Kirjallinen kysymys n:o 58
10906: 
10907: 
10908: 
10909: 
10910:                                    Jyrkilä ym.: Varroa-punkin leviämisen estämisestä
10911: 
10912: 
10913:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10914: 
10915:    Vaarallinen mehiläisyhdyskuntia tuhoava Var-         siirtää mehiläisyhdyskuntia muille paikkakunnil-
10916: roa-punkki uhkaa koko maamme mehilä~shoito~             le kuin läänineläinlääkärin luvalla.
10917: ja hunajan tuotantoamme. Varroa-punkk1 saapui              Varroa-uhkasta ja talvehtimisvaikeuksista huo-
10918: maahamme idästä muutamia vuosia sitten ja on            limatta mehiläisten hoito on koko ajan ollut
10919: nyt edennyt siten, että huomattava osa maatam-          lisääntymässä maassamme. Suomessa on tällä
10920: me on jo saastealuetta ja leviämisvauhti on             hetkellä noin 5 000 mehiläishoitajaa ja hunajan
10921: erittäin nopea. Tunnetun Fredrik Vesterisen ja-         tuotannosta on muodostunut hyvin merkittävä
10922: losteet menetettiin viime kesänä ja mm. Haeti-          sivuelinkeino, jonka jatkuvuus olisi kiireellisesti
10923: kan emonkasvatustarhat saastuivat samoin. Ilmei-        turvattava.
10924: sesti mehiläishoitaja Mauri Muurineo Vehmaalta             Hunajan tuotannon turvaamiseksi omassa
10925: lienee niitä harvoja, jolta löytyvät vielä Vesterisen   maassamme ja mehiläissivuelinkeinon varmista-
10926: jalosteet ilman Varroa-punkin saastuttamista.           miseksi tulisi esim. Ahvenanmaalle sijoittaa val-
10927:     Keski-Euroopasta, jossa Varroa on saastuttanut      tion varoin yksikkö, johon sijoitettaisiin manner-
10928: lähes kaiken, on tihkunut tietoja, että hunajan         Suomesta vielä löytyvät jalostelinjat, jolloin näin
10929: tuotanto käy Varroasta huolimatta niin kauan            turvattaisiin jatkossa terveiden mehiläisemojen
10930: kuin on saatavana terveitä, kehitysvaurioista va-       saanti omassa maassamme sekä koko Skandina-
10931: paita emoja.                                            vian maiden tarve.
10932:     TSekkoslovakiassa, jossa terveiden emojen              Tällä Ahvenanmaa-kysymyksellä on kiire. Yk-
10933: saanti vaikeutui, tapettiin suuria mehiläisyhdys-       sityisvoimin se ei ole toteutettavissa, koska mm.
10934: kuntamääriä ja ollaan nyt vaikeuksissa, koska           siirtokieltoon tarvitaan viranomaisten päätöksiä.
10935: uusia terveitä mehiläisyhdyskuntia ei ole ollut         Kustannuskysymyksenä tämän asian hoito ei ra-
10936: ostettavissa.                                           hallisesti valtiolle ole kovin suuri, joten tämän
10937:     Maahamme tuodaan nykyisin vuosittain noin 1         asian hoitaminen tulisi kiireellisesti toteuttaa,
10938: miljoonan suuruinen kilomäärä hunajaa.                  koska pahimmassa tapauksessa saattaa jo aivan
10939:     Suomen Mehiläishoitajain Liitosta on julkisuu-      lähitulevaisuudessa olla edessä tilanne, ettei Ah-
10940:  teen kerrottu, että maa- ja metsätalousministe-        venanmaalle ole enää vietävissä Varroa-punkista
10941:  riön asettama karanteenialue kattaa maan etelä-        vapaita mehiläisyhdyskuntia.
10942: osat Espoon seudulta Hämeenlinnan kautta läpi              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10943: Suomen Outokummun korkeudelle asti. Aluee-              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10944: seen kuuluvat myös kaikki itärajaan rajoittuvat         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
10945:  kunnat Tuupovaarasta etelään päin.                     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10946:     Karanteenialueen perustaminen on osa Varroa-
10947:  punkkia vastaan käytävästä viivytystaistelusta.                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10948:  Punkin leviämistä ei kuitenkaan voida estää,                  ryhtyä Varroa-punkista vapaiden mehi-
10949:  vaan nykyisellä vauhdilla Varroa leviää kymme-                läisyhdyskuntakantojen säilyttämiseksi ja
10950:  nen vuoden kuluessa koko maahan. Karanteeni-                  hunajatuotannon turvaamiseksi omassa
10951:  alueelta ei saa ministeriön päätöksen mukaan                  maassamme?
10952: 
10953:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1985
10954: 
10955:           Reino Jyrkilä                   Pentti Skön                     Urho Pohto
10956:           Lea Mäkipää                     Vieno Eklund                    Helvi Koskinen
10957: 
10958: 4285002835
10959: 2                       1985 vp. -   KK n:o 58
10960: 
10961:     Väinö Raudaskoski    Sirkka-Liisa Anttila    Kerttu Törnqvist
10962:     Ensio Laine          Pentti Liedes           J. Juhani Kortesalmi
10963:     Veikko Vennamo       Jouko Tuovinen          Matti Kautto
10964:     Ulla Lehtinen        Sampsa Aaltio           Pentti Poutanen
10965:     Lea Sutinen          Jukka Vihriälä          Kari Rajamäki
10966:                                        1985 vp. -     KK n:o 58                                       3
10967: 
10968: 
10969: 
10970: 
10971:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
10972: 
10973:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        virta, Heinävesi, Liperi, Joensuu, Kiihtelysvaara,
10974: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ja Tuupovaara. Aluerajoitusten tarkoituksena on
10975: olette 28 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn            rajoittaa ihmisten toimesta tapahtuva aktiivinen
10976: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          varroatoosin levittäminen.
10977: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus·        Varroa-punkin levinneisyydestä saatujen tieto-
10978: taja Jyrkilän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       jen perusteella on tarkoitus aluerajoituksien
10979: kysymyksestä n:o 58:                                  muuttamisen lisäksi saattaa emojen ja mehiläis-
10980:                                                       yhdyskuntien kauppa erityisen valvonnan alaisek-
10981:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        si koko maassa. Tämä merkitsisi käytännössä sitä,
10982:        ryhtyä Varroa-punkista vapaiden mehi-          että myytäessä varoalueelia tuotettu mehiläisemo
10983:        läisyhdyskuntakantojen säilyttämiseksi ja      alueen ulkopuolelle, emo tarkastettaisiin erityi-
10984:        hunajatuotannon turvaamiseksi omassa           sellä tarkastusasemalla yksilöllisesti kuten mene-
10985:        maassamme?                                     tellään maahantuotujen emojen osalta. Siten voi-
10986:                                                       si mehiläishoidon kannalta tärkeä mehiläisemo-
10987:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      jen kauppa valvotusti jatkua. Mehiläisyhdyskun-
10988: ti seuraavaa:                                         tien luovuttaminen varoalueelta olisi erittäin ra-
10989:    Mehiläisten varroatoosin vastustamisessa nou-      joitettua, koska siihen liittyisi paljon suurempi
10990: datetaan maa- ja metsätalousministeriön eläinlää-     tartunnan vaara.
10991: kintöosaston yleiskirjeen n:o 182/10.9.1980 an-          Ennen lopullisten päätösten tekoa tullaan ke-
10992: tamia ohjeita. Suomen Mehiläishoitajain liitto        väällä 1985 selvittämään Varroa-tartunnan todel-
10993: ry:ltä saadun tiedon perusteella varroatoosin le-     linen levinneisyys sekä torjunnan yksityiskohdat,
10994: viämisen estämiseksi on edelleen syytä noudattaa      ja koko laajuudessaan toimenpiteet voitaneen
10995: kirjettä tietyin tarkennuksin.                        toteuttaa aikaisintaan v. 1986.
10996:    Varroatoosin leviämisen estämiseksi muodoste-         Kysymyksessä esitettyyn ajatukseen Ahvenan-
10997: tun ns. varroavaroalueen rajaa tullaan todennä-       maalle perustettavasta yksiköstä, johon manner-
10998: köisesti siirtämään, perustuen v. 1984 saatuihin      Suomesta sijoitettaisiin terveitä jalostelinjoja
10999: taudin levinneisyystietoihin siten, että varoalueen   eroontuotannon turvaamiseksi ministeriön eläin-
11000: sisäpuolelle jäävät seuraavat kunnat: Espoo, Vih-     lääkintöosasto tulee perehtymään ja selvittä-
11001: ti, Karkkila, Loppi, Renko, Hämeenlinna, Tuu-         mään, miten sen toteuttaminen kävisi päinsä.
11002: los, Lammi, Padasjoki, Sysmä, Hartola, Joutsa,        Asiasta on nyt alustavasti neuvoteltu Ahvenan-
11003: Kangasniemi, Pieksämäen mlk, Jäppilä, Leppä-          maan maakuntaviranomaisten kanssa.
11004: 
11005:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1985
11006: 
11007:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
11008: 4                                    1985 vp. -     KK n:o 58
11009: 
11010: 
11011: 
11012: 
11013:                               Till Riksdagens Herr Talman
11014: 
11015:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        gränsningen är att inskränka den aktiva spridning
11016: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      av varroasjuka som sker genom människornas
11017: den 28 februari 1985 tili vederbörande medlem       åtgärder.
11018: av statsrådet översänt avskrift av följande av         Utgående från uppgifterna om varroakvalstrets
11019: riksdagsman Jyrkilä m.fl. undertecknade spörs-      spridning är avsikten dels att ändra områdesgrän-
11020: mål nr 58:                                          serna, dels att ställa handeln med bidrottningar
11021:                                                     och bisamhällen under särskild övervakning i
11022:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     hela landet. Detta innebär i praktiken att när en
11023:        för att skydda de bisamhällen som är fria    bidrottning, som har producerats inom spärrom-
11024:        från varroakvalstret och för att trygga      rådet, säljs utanför detta skall den kontrolleras
11025:        produktioneo av honung i vårt eget land?     individuellt på en särskild kontrollstation på
11026:                                                     samma sätt som man förfar med importerade
11027:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    bidrottningar. Sålunda kunde den för biskötseln
11028: anföra följande:                                    viktiga handeln med bidrottningar fortgå under
11029:    Vid bekämpningen av varroasjuka hos bin följs    övervakning. Överlåtelse av bisamhällen från
11030: anvisningarna i jord- och skogsbruksministeriets    spärrområdet skulle ske i mycket begränsad om-
11031: veterinäravdelnings cirkulär n~ 182 10.9.1980. På   fattning, eftersom en sådan innebär en mycket
11032: basen av uppgifter från Finlands Biodlares          större fara för smittospridning.
11033: Förbund rf är det med vissa preciseringar fortfa-      Innan något slutligt beslut fattas kommer den
11034: rande skäl att rätta sig efter cirkuläret för att   faktiska spridningen av varroasjukan samt detal-
11035: hindra att varroasjukan sprids.                     jer i bekämpningen att klarläggas våren 1985,
11036:    Gränsen för det s.k. varroaspärrområdet, som     och i sin helhet torde åtgärderna kunna förverkli-
11037: har inrättats för att hindra att varroasjukan       gas tidigast år 1986.
11038: sprids, kommer troligen att flyttas på basen av        Ministeriets veterinäravdelning kommer att
11039: uppgifter från år 1984 om sjukdomens spridning      sätta sig in i den i spörsmålet framförda taoken
11040: så att följande kommuner innefattas i spärrområ-    på en enhet på Åland, dit friska förädlingslinjer
11041: det: Esbo, Vichtis, Högfors, Loppi, Renko, Ta-      skulle överföras från fastlandet för att trygga
11042: vastehus, Tuulos, Lammi, Padasjoki, Sysmä,          produktioneo av bidrottningar, som att utreda
11043: Hartola, Joutsa, Kangasniemi, Pieksämäki lkm,       hur iden skulle kunna förverkligas. Preliminära
11044: Jäppilä, Leppävirta, Heinävesi, Liperi, Joensuu,    diskussioner om saken har nu förts med Ålands
11045: Kiihtelysvaara och Tupovaara. Avsikten med av-      landskapsmyndigheter.
11046: 
11047:     Helsingfors den 21 mars 1985
11048: 
11049:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
11050:                                                1985 vp.
11051: 
11052: Kirjallinen kysymys n:o 59
11053: 
11054: 
11055: 
11056: 
11057:                                   Turunen: Koulukuljetusten järjestämisestä kehitysalueen ammatil-
11058:                                     listen oppilaitosten oppilaille
11059: 
11060: 
11061:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11062: 
11063:    Valtioneuvoston päätöksen (1035/81) ja am-         tia, eikä odotusaikoja ole. Myöskään ei tarvitse
11064: mattikasvatushallituksen antamien ohjeiden mu-        käyttää oppilasasuntolaa ja opiskelijat voivat iltai-
11065: kaan voidaan koulumatkoista aiheutuneet kus-          sin olla lastensa ja perheensä kanssa. Kolmen
11066: tannukset korvata oppilaalle, jonka koulumatka        tunnin raja lienee säädetty siksi, ettei opiskelu
11067: yhteen suuntaan on yli viisi kilometriä. Sekä         kävisi liian raskaaksi. Aikuisopiskelija osannee
11068: valtioneuvoston päätöksen että ammattikasvatus-       kuitenkin päätellä, käykö kotoa kulkeminen su-
11069: hallituksen antamien ohjeiden mukaan niissä           juvasti vai ei.
11070: tapauksissa, jolloin ei julkisia liikenneyhteyksiä       Edellä olevan esimerkin ja valtioneuvoston
11071: ole, voidaan oppilaalle suorittaa rahakorvaus val-    päätöksen tulkinnan välistä joustamattomuutta
11072: tioneuvoston päättämissä rajoissa (VNP n:o            kuvaa se, että matkan kulkeminen päinvastaiseen
11073: 1037/81 ja 1001/82). Lisäksi korvauksen saami-        suuntaan oppilaitoksesta kenttäharjoirteluun
11074: sen ehtona on, että päivittäisiin koulumatkoihin      60-70 kilometrin päähän korvataan em. päätök-
11075: käytettävä aika yleisillä kulkuneuvoilla ei odotuk-   sen ja annettujen ohjeiden mukaan. Linja-auto-
11076: sineen muodostu kolmea tuntia pidemmäksi.             vuorojen sopimattomuus toiseen suuntaan estää
11077:                                                       kokonaan korvauksen saamisen.
11078:    Laki on laadittu haja-asutusalueiden opiskelun        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11079: helpottamiseksi. Tuntuu kuitenkin ihmeelliseltä,      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11080: ettei 60-70 kilometrin päästä käyville oppilaille     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11081: voida matkoja korvata lainkaan, kun yleisiä kul-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11082: kuneuvoja ei kulje sopivina aikoina ja oppilaitok-
11083: sen oppilaat kulkevat omalla autolla. Kuitenkin                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
11084: oman auton käyttö usean oppilaan käyttämänä                   siin joustavan ja taloudellisen tulkinnan
11085: tulee halvemmaksi päivittäin kuin saman matkan                aikaansaamiseksi koulukuljetuksen järjes-
11086: korvaaminen samalle määrälle kulkijoita. Omalla               tämisestä kehitysalueen ammatillisten op-
11087: autolla matkaan kuluu päivittäin noin kaksi tun-              pilaitosten oppilaille?
11088: 
11089:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1985
11090: 
11091:                                              Eeva Turunen
11092: 
11093: 
11094: 
11095: 
11096: 428500281P
11097: 2                                     1985 vp. ~ KK n:o 59
11098: 
11099: 
11100: 
11101: 
11102:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11103: 
11104:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      oppilaita, ei ammattikasvatushallitus ole hyväksy-
11105: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nyt valtioneuvoston päätöksen tarkoittamaksi ta-
11106: olette 28 päivänä helmikuuta 198) päivätyn           loudellisimmaksi kuljetustavaksi. Henkilöiden
11107: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kuljettaminen moottoriajoneuvolla korvausta vas-
11108: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    taan on katsottu ammattimaisen liikenteen har-
11109: taja Eeva Turusen näin kuuluvasta kirjallisesta      joittamiseksi, mikä edellyttää asianomaista lupaa.
11110: kysymyksestä n:o )9:
11111:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-           Hallituksen tarkoituksena ei ole tässä vaiheessa
11112:        siin joustavan ja taloudellisen tulkinnan     enää muuttaa edellä mainittua ilmaista koulu-
11113:        aikaansaamiseksi koulukuljetuksen järjes-     kuljetusta koskevaa valtioneuvoston päätöstä,
11114:        tämisestä kehitysalueen ammatillisten op-     koska vuoden 1986 alusta tulee voimaan amma-
11115:        pilaitosten oppilaille?                       tillisten oppilaitosten oppilaiden opintososiaali-
11116:                                                      sista eduista annettu laki (498/83), jossa on
11117:                                                      uudet säännökset koulukuljetuksesta. Säännösten
11118:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
11119:                                                      soveltamisala koskee ammatillista peruskoulutus-
11120: seuraavaa:
11121:                                                      ta antavia oppilaitoksia ja myös yksityiset oppilai-
11122:    Ammatillisen koulutuksen alueellisesta tuke-      tokset ovat säännösten soveltamisalan piirissä.
11123: misesta annettu laki (103)/81) ja sen nojalla        Lain 6 §:n mukaan ammatillinen oppilaitos voi
11124: annettu valtioneuvoston päätös {1037/81) ilmai-      valtioneuvoston vahvistamien perusteiden mukai-
11125: sen kouluun kuljetuksen järjestämisestä kehitys-     sesti järjestää oppilaalle maksuuoman koulukul-
11126: alueen ammatillisten oppilaitosten oppilaille ovat   jetuksen tai suorittaa koulumatkasta aiheutuvat
11127: voimassa kuluvan vuoden loppuun. Mainitun            kustannukset. Lain perusteluiden mukaan vii-
11128: valtioneuvoston päätöksen yksityiskohtainen so-      meksi mainittu valtioneuvoston päätös on tarkoi-
11129: veltaminen kuuluu ammattikasvatushallitukselle,      tus antaa samansisältöisenä kuin se on nykyisin.
11130: joka on myös antanut tarkemmat ohjeet koulu-         Hallituksen tarkoituksena on kuitenkin valtio-
11131: kuljetuksen järjestämisestä.                         neuvoston päätöstä valmisteltaessa selvittää, mis-
11132:    Kysymyksessä tarkoitettua yhteiskuljetustapaa,    sä määrin päätöstä voitaisiin tarkistaa siten, että
11133: jossa oppilas kuljettaa omalla autollaan toisia      soveltaminen olisi nykyistä joustavampaa.
11134: 
11135:     Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 198)
11136: 
11137:                                                                    Opetusministeri Kaarina Suonio
11138:                                      1985 vp. -     KK n:o 59                                          3
11139: 
11140: 
11141: 
11142: 
11143:                               Tili Riksdagens Herr Talman
11144: 
11145:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        sin bil tili skolan har yrkesutbildningsstyrelsen
11146: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       inte godkänt som det förmånligaste transportsätt
11147: av den 28 februari 1985 tili vederbörande med-      som avses i statsrådets beslut. Man har ansett att
11148: lem av statsrådet sänt en avskrift av följande av   persontransporten med motorfordron mot avgift
11149: riksdagsman Eeva Turunen undertecknade spörs-       är yrkesmässigt idkande av trafik vilket förutsät-
11150: mål nr 59:                                          ter tillstånd för ändamålet.
11151:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
11152:        att en smidig och ekonomisk tolkning            Regeringen har inte för avsikt att i detta skede
11153:        skall kunna åstadkommas då skolskjuts        ändra ovan nämnda statsrådsbeslut om avgiftsfri
11154:        ordnas för de elever som erhåller yrkesut-   transport tili skolan, eftersom lagen om de stu-
11155:        bildning inom utvecklingsområdet?            diesociala förmånerna för yrkesläroanstalternas
11156:                                                     elever (498/83) träder i kraft från början av 1986.
11157:                                                     1 lagen upptas nya bestämmelser om skolskjuts.
11158:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    Tillämpningsområdet av stadganden berör de
11159: framföra följande:                                  läroanstalter som ger yrkesinriktad grundutbild-
11160:   Lagen om regionalt stödjande av yrkesutbild-      ning. Även privata läroanstalter omfattas av lag-
11161: ningen (1035/81) samt det statsrådsbeslut som       en. Enligt 6 § nämnda lag kan yrkesläroanstalt i
11162: givits med stöd därav (1037/81) om anordnande       enlighet med grunder som statsrådet fastställer
11163: av fri daglig transport tili skolan för elev som    för eleverna ordna avgiftsfri skolskjuts eller betala
11164: erhåller yrkesutbildning inom utvecklingsområ-      konstnaderna för skolresorna. 1 enlighet med
11165: det gäller tili utgången av innevarande år. En      motiveringen tilllagen har man för avsikt att det
11166: detaljerad tiliämpning av nämnda statsrådsbeslut    sistnämnda statsrådsbeslut skall ges med samma
11167: ankommer på yrkesutbildningsstyrelsen som även      innehåll som det nu lyder. Regeringen har dock
11168: ger närmare direktiv angående anordnande av         för avsikt, då den bereder statsrådets beslut, att
11169: daglig transport tili skolan.                       utreda i viiken utsträckning beslutet kan justeras
11170:    Den form av samfärdsel som avses i spörsmålet    så att tillämpningen skall bli smidigare än vad
11171: och enligt viiken elev skjutsar andra elever med    den nu är.
11172: 
11173:      Helsingfors den 9 april 1985
11174: 
11175:                                                            Undervisningsminister Kaarina Suonio
11176:                                                 1985 vp.
11177: 
11178: Kirjallinen kysymys n:o 60
11179: 
11180: 
11181: 
11182: 
11183:                                    Dromberg: Ruotsinpyhtään Ruukin miljöön säilyttämisestä
11184: 
11185: 
11186:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11187: 
11188:    Ruotsinpyhtään Ruukin maisemaa uhkaa joil-            Ruotsinpyhtään kunnanhallitus on esittänyt
11189: takin osin tilan häviäminen. Ruukin maat kuulu-       ympäristöministeriölle, että valtion tulo- ja me-
11190: vat A. Ahlström Osakeyhtiölle, mutta 1600-            noarvioon varattaisiin määräraha korvauksiin, jot-
11191: luvulta peräisin olevaa tehdasyhdyskuntaa ei kai-     ka takaavat Ruotsinpyhtään arvokkaan Ruukin
11192: kin osin ole tarkoituksenmukaista pitää tuotta-       miljöön säilymisen. Lisäksi ympäristöministeriön
11193: vassa käytössä. Yhtiöllä on alueella noin 120         tulisi asettaa työryhmä, jonka tehtävänä on selvit-
11194: työsuhdeasuntoa, joista osan korjaamiseen on          tää Ruukin alueiden säilyttämisen ja tyhjentyvien
11195: saatu asuntohallituksen perusparannuskokeilun         tilojen peruskorjaamisen toteuttamismahdolli-
11196: määrärahoja. Ruukin tuntumassa on muitakin            suudet.
11197: säilyttämisen arvoisia ja kunnostusta kaipaavia          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11198: rakennuksia. Ruukin miljööhön tutustuneet eri         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11199: viranomaiset ovat yksimielisiä siitä, että raken-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11200: nukset tulisi säilyttää.                              vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11201:    Strömforsin Ruukin alue tulisi säilyttää elävänä
11202: ympäristönä sen kulttuurihistoriallisia arvoja pai-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11203: nottaen edistämällä pienyritysten perustamista ja            ryhtyä Ruotsinpyhtään Ruukin miljöön
11204: taiteen, taideteollisuuden, käsityön, matkailun              säilyttämiseksi?
11205: sekä muiden palveluiden kehittämistä.
11206: 
11207:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1985
11208: 
11209:                                            Kaarina Dromberg
11210: 
11211: 
11212: 
11213: 
11214: 4285002708
11215: 2                                       1985 vp. -     KK n:o 60
11216: 
11217: 
11218: 
11219: 
11220:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11221: 
11222:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         eiden säilyttämistä ja uutta käyttöä suunnittele-
11223: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          maan sekä hanketta toteuttamaan.
11224: olette 28 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn                Valtioneuvoston periaatepäätöksen pohjalta on
11225: kirjeenne n:o 299 ohella toimittanut valtioneu-        tulo- ja menoarviossa vuonna 1985 osoitettu 2,5
11226: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      Mmk kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden teolli-
11227: sanedustaja Kaarina Drombergin kirjallisesta ky-       suusrakennusten korjauskokeiluun valtionavus-
11228: symyksestä n:o 60, jossa tiedustellaan:                tuksena Pohjan kunnalle. Tämän useita vuosia
11229:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kestävän korjauskokeilun avulla saadaan arvok-
11230:         ryhtyä Ruotsinpyhtään Ruukin miljöön           kaiden teollisuusympäristöjen ja -rakennusten
11231:         säilyttämiseksi?                               säilyttämisestä ja peruskorjaamisesta uutta tietoa
11232:                                                        ja kokemusta, jota voidaan käyttää hyväksi tä-
11233:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         mäntyyppisten ympäristöjen säilyttämisen edel-
11234: seuraavaa:                                             lyttämässä korjausrakentamisessa.
11235:    Maassamme on useita vanhoja, kulttuurihisto-        . Opetusministeriön asettamassa työryhmässä,
11236: riallisesti arvokkaita teollisuusympäristöjä, jotka    JOnka tehtävänä on laatia rakennussuojelulainsää-
11237: monesti ovat leimaa antavia koko paikkakunnal-         dännön soveltamista koskevat määräykset ja oh-
11238: leen. Tällaisia ympäristöjä muodostavat mm.            jeet, on käsitelty koko maan kattavan rakennus-
11239: vanhat ruukit ja sahat työväenasuntoineen sekä         suojeluohjelman laatimista. Opetusministeriön
11240: kaupunkikeskustoissa sijaitseva vanha teollisuus.      asettama työväenperinnetyöryhmä II on myös
11241: Sisäasiainministeriön ja museoviraston vuonna          ehdottanut, että teollisen ympäristön inventoin-
11242: 1979 laatimaan selvitykseen valtakunnallisesti         tityö tulisi käynnistää ja kiireellisimmät suojelu-
11243: merkittävistä kulttuurihistoriallisista ympäristöis-   toimenpiteet kartoittaa sekä ryhtyä toimenpitei-
11244: tä sisältyy noin sata teollisuusympäristökohdetta.     siin kohteiden säilymisen turvaamiseksi yhteis-
11245:    Vanhat teollisuusympäristöt ovat suurten muu-       työssä y~päristöministeriön, opetusministeriön ja
11246: tospaineiden alaisina. Teollisuuden rakennemuu-        museolrut~ksen kanssa. Rakennussuojeluohjel-
11247: toksista ja saneeraustoimenpiteistä johtuen ne         man valmiStelu on tarkoitus aloittaa ympäristö-
11248: ovat monessa tapauksessa olleet pitkään vajaakäy-      ministeriössä vuonna 1986. Tämän työn yhtey-
11249: tössä tai tyhjenemässä kokonaan entisestä teolli-      dessä on myös tarkoitus selvittää edellä mainittua
11250: suuskäytöstään. Näiden ympäristöjen säilyttämi-        ohj~lm_aa ta~kemmin arvokkaiden teollisuusym-
11251: seksi ja kehittämiseksi tarvitaankin kiireellisiä      pänstÖJen ttlanne ja niiden suojelemiseksi ja
11252: toimenpiteitä.                                         kehittämiseksi tarvittavat toimenpiteet ja niiden
11253:    Valtioneuvosto teki 12.4.1984 periaatepäätök-       kiireellisyysjärjestys. Käynnissä oleva teollisuusra-
11254: sen Billnäsin ja Fiskarsin mukinalueiden säilyttä-     kennusten korjauskokeilu on osoittanut, että
11255: miseksi ja uudelleen käyttöön saamiseksi tarvitta-     kul~tu~rihist~riallisesti arvokkaiden teollisuusym-
11256: vista valtion toimenpiteistä. Päätöksen mukaan         pänstÖJen sätlyttäminen ja kehittäminen vaatii
11257: valtion eri hallinnonaloilla osoitettaisiin valtion-   huolellista suunnittelua, ennen kuin rakennusten
11258: avustusta hankkeen toteuttamiseksi, mm. ympä-          korjaukset voidaan aloittaa.
11259: ristöministeriö osoittaisi taloudellista tukea kult-      Ympäristöministeriö pyrkii mm. korjauskokei-
11260: tuurihistoriallisesti arvokkaiden teollisuus-, va-     lusta saatavien kokemusten pohjalta selvittä-
11261: rasto-, maatalous- ja muiden vastaavien raken-         mään, miten teollisuusympäristöjen säilyttämistä
11262: nusten korjausrakentamiseen. Ympäristöministe-         ja kehittämistä voitaisiin edistää valtion tukitoi-
11263: riön avustus voi olla enintään 60 % korjausra-         mien avulla. Tässä yhteydessä tulee myös selvitet-
11264: kentamisen kustannuksista. Pohjan kunta on pe-         täväksi mahdollisuus laajentaa korjauskokeilua
11265: rustanut kunnallisen kiinteistöyhtiön ruukinalu-       koskemaan useampia alueita.
11266: 
11267:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1985
11268: 
11269:                                                                       Ympäristöministeri Matti Ahde
11270:                                       1985 vp. -     KK n:o 60                                         3
11271: 
11272: 
11273: 
11274: 
11275:                                Tili Riksdagens Herr Talman
11276: 
11277:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             På basen av statsrådets principbeslut anvisades
11278: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       i statsförslaget år 1985 2,5 milj. mk såsom
11279: 299 av den 28 februari 1985 tili vederbörande        statsbidrag tili Pojo kommun för ett försök
11280: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   angående reparation av kulturhistoriskt värdeful-
11281: av riksdagsledamot Kaarina Dromberg ställda          la industribyggnader. Med hjälp av detta försök
11282: spörsmål nr 60:                                      som pågår i flera år erhålls sådan ny information
11283:                                                      om och erfarenhet av bevarande och grundför-
11284:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      bättring av värdefulla industrimiljöer och -bygg-
11285:        i syfte att bevara bruksmiljön vid Ström-     nader, som kan användas vid reparationsarbeten
11286:        fors bruk?                                    som bevarandet av detta slags miljöer förutsätter.
11287:                                                         1 den av undervisningsministeriet tillsatta ar-
11288:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     betsgruppen, vars uppgift är att utarbeta bestäm-
11289: anföra följande:                                     melser och anvisningar för tillämpningen av
11290:    1 vårt land finns många gamla, kulturhistoriskt   byggnadsvårdslagstiftningen, har man behandlat
11291: värdefulla industrimiljöer, som mången gång ger      utarbetandet av ett riksomfattande bygg-
11292: sin prägel åt hela onen. Sådana miljöer utgör        nadsvårdsprogram. Den av undervisningsminis-
11293: bl.a. gamla bruk och sågar med arbetarbostäder       teriet tillsatta arbetartraditionsarbetsgruppen II
11294: samt gamma! industri i stadskärnorna. 1 den av       har också föreslagit att inventeringen av indu-
11295: inrikesministeriet och museiverket år 1979 gjorda    strimiljöer bör inledas och de mest brådskande
11296: utredningen över kulturhistoriska miljöer av riks-   skyddsåtgärderna kartläggas, samt att åtgärder
11297: omfattande betydelse ingår ca etthundra dylika       borde vidtas för att trygga bevarandet av dessa
11298: industrimiljöer.                                     miljöer i samarbete mellan miljöministeriet,
11299:    De gamla industrimiljöerna håller på att          undervisningsministeriet och museiväsendet. Av-
11300: förändras. På grund av strukturförändringar och      sikten är att inleda utarbetandet av bygg-
11301: saneringsåtgärder inom industrin har dessa mil-      nadsvårdsprogrammet inom miljöministeriet år
11302: jöer i många fall redan under en längre tid          1986. Avsikten är också att i samband med detta
11303: utnyttjats endast delvis eller så har den tidigare   arbete noggrannare än i ovan nämnda program
11304: användningen av dem för industriella ändamål         utreda de värdefulla industrimiljöernas nuläge
11305: helt upphön. Brådskande åtgärder behövs för att      och de åtgärder som erfordras för att bevara och
11306: bevara och urveckla dessa miljöer.                   utveckla dessa miljöer samt åtgärdernas angelä-
11307:    Statsrådet fattade 12.4.1984 ett principbeslut    genhetsgrad. Det pågående försöket angående
11308: om de statliga åtgärder som erfordras för beva-      reparation av industribyggnader har visat att
11309: rande och utvecklande av bruksområdena i Bill-       bevarandet och utvecklandet av kulturhistoriskt
11310: näs och Fiskars. Enligt beslutet skulle inom         värdefulla industrimiljöer fordrar omsorgsfull
11311: statens olika förvaltningsområden anvisas statsbi-   planering innan reparationen av byggnaderna
11312: drag för förverkligande av projektet. Bl.a. skulle   kan inledas.
11313: miljöministeriet anvisa ekonomiskt stöd för repa-       Miljöministeriet strävar, bl.a. på basen av de
11314: ration av kulturhistoriskt värdefulla industri-,     erfarenheter som kan erhållas genom reparations-
11315: lager-, jordbruks- och andra motsvarande bygg-       försöket, efter att utreda på vilket sätt bevarandet
11316: nader. Miljöministeriets understöd kan utgöra        och utvecklandet av industrimiljöerna skulle kun-
11317: högst 60 % av kostnaderna för reparationerna.        na främjas med hjälp av statliga stödåtgärder. 1
11318: Pojo kommun har grundat ett kommunalt fastig-        detta sammanhang utreds också möjligheterna
11319:  hetsbolag för planeringen av bruksområdenas         att utvidga reparationsförsöket tili att gälla flera
11320:  bevarande och utvecklande samt för genomföran-      områden.
11321:  det av projektet.
11322: 
11323:      Helsingfors den 9 april 1985
11324: 
11325:                                                                           Miljöminister Matti Ahde
11326:                                                 1985 vp.
11327: 
11328: Kirjallinen kysymys n:o 61
11329: 
11330: 
11331: 
11332: 
11333:                                    Pohjanoksa: Rauman merenkulkuoppilaitoksen toiminnan turvaa-
11334:                                       misesta
11335: 
11336: 
11337:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11338: 
11339:    Ammattikasvatushallituksen muistiossa 9. 11.        kuopisto ja merimieskoulu, täyttää tämän vaati-
11340: 1984 merenkulkuopetuksen toimiston kantana             muksen.
11341: esitetään, että "merenkulkijoiden lukumäärän              Tällä hetkellä Raumalla on kaksi merenkulun
11342: aleneva kehitys ei edellytä lisärakentamista Turun    peruslinjan yleisjaksoa ja lukiopohjainen meri-
11343: ja Porin läänissä. K/L Suomen Joutsenen käytös-       miehen perusopintolinja. Mikäli näistä vähenne-
11344: tä oppilaitoksena tulisi luopua ja läänin suomen-     tään yksi yleisjakso, romahtaa merenkulun perus-
11345: kielinen koulutus pitää keskittää Rauman meren-        linjaan kuuluva merimieskoulutus Raumalla,
11346: kulkuoppilaitokselle''. Samassa muistiossa esite-     koska lukiopohjainen perusopintolinja muuttuu
11347: tään myöhemmin, että "ravitsemis- ja hotellipal-      keskiasteen koulu-uudistuksessa yhden lukukau-
11348: velujen peruslinjan koulutus voidaan hoitaa Rau-       den pituiseksi perämiehen valmistavaksi opinto-
11349: malla ja Turun uusissa hotelli- ja ravintolakou-       linjaksi. Koska myös yleisjaksolta hakeudutaan
11350: luissa".                                              perämieskoulutukseen Raumalle, on varsinaista
11351:                                                       merimiesten ammattikoulutusta jäämässä yksi
11352:    Turun ja Porin lääninhallituksen kouluosastol-
11353:                                                        erikoistumisjaksoryhmä, jossa on 8-10 oppilas-
11354: la pidetyssä kokouksessa 18.10.1984 katsottiin,
11355:                                                        ta. Seurauksista mainittakoon asuntolan käyttöas-
11356: että Suomen Joutsen tulee säilyttää kouluna.
11357:                                                       teen laskeminen noin 70 % :iin, omien oppilai-
11358: Aloituspaikkojen supistamista tulisi suorittaa ryh-
11359:                                                       den harjoitustakilan käytön laskeminen puoleen
11360: mäkokoja ja aloitusryhmiä supistamalla. Katsot-
11361:                                                        nykyisestä ja 2-3 opettajan jääminen tunneitta.
11362: tiin, että merenkulun koulutuksessa on taattava
11363:                                                        Samanaikaisesti Turusta pyritään sikäläiselle op-
11364: aluepoliittinen tasapuolisuus eikä oppilaitosta tu-
11365:                                                       pilaitokselle korjauttamaan ja vuokraamaan ope-
11366: le lakkauttaa (Suomen Joutsen). Rauman meren-
11367:                                                       tus- ja asuntolatiloja sekä mm. käymään takila-
11368: kulun peruslinjan yleisjakson aloituspaikat vä-
11369:                                                       harjoituksissa Raumalla. Tämä ei vaikuta talou-
11370: hennettäisiin kolmesta kahteen ryhmään. Kou-
11371:                                                       dellisesti mielekkäältä vaihtoehdolta. Käyttöme-
11372: luosasto esitti lisäksi mm., että Rauman meren-
11373:                                                       not ja pääomakustannukset kasvavat huomatta-
11374: kulkuoppilaitoksen lisärakentamisesta tulisi luo-
11375:                                                       vasti samalla, kun Raumalla on tyhjää kapasiteet-
11376: pua. Työtilojen laajentaminen ei ole tarpeen,
11377:                                                       tia.
11378: kun oppilasmäärää pienennetään.
11379:                                                           Lääninhallituksen ehdotuksissa on lähdetty
11380:    Rauman merenkulkuoppilaitoksen kannalta            olettamuksesta, että Rauman työtilojen lisäraken-
11381: merenkulun opetuksen uudelleenjärjestelystä voi-      nustarvetta ei ole, kun Raumalta vähennetään
11382: daan todeta seuraavaa: miehityskäytäntö kauppa-       edellä mainittu luokka ja Turkuun Panimon
11383: aluksilla on nyt ja ilmeisesti myös vastaisuudessa    tiloihin saneerataan opetustilat Turun suomen-
11384: sellainen, että kansipuolen päällystö ja miehistö     kieliselle ja mahdollisesti myös ruotsinkieliselle
11385: on määrällisesti lähes yhtä suuri, eikä tilanne       merenkulkuoppilaitokselle ja koululaiva Suomen
11386: koneosastossa poikkea oleellisesti edellisestä.       Joutsen peruskorjataan. Säästöksi saadaan noin
11387: Kauppalaivaston vakanssikehitys on ollut määräl-      miljoona markkaa investoinneissa. Arvioinnissa ei
11388: lisesti laskeva eikä käännettä ole näkyvissä, jol-    ole kuitenkaan esitetty, miten käyttökustannuk-
11389: loin merenkulun peruslinjan koulutukselle järke-      set nousevat siirryttäessä vuokratmihin opetus- ja
11390: vä ja toimiva paikka on sellainen oppilaitos, jossa   asuntolatiloihin, mutta niiden täytyy olla vuosit-
11391: yhteisen yleisjakson lisäksi on mahdollisimman        tain lähempänä kahta miljoonaa, jos tavoitteena
11392: monipuolinen erikoistumislinjavalikoima. Rau-         on Turun uuden merimieskoulun suunnittelussa
11393: man merenkulkuoppilaitos, jossa on merenkul-          esitetyt noin 3 800 m 2 opetustiloiksi.
11394: 428500280N
11395: 2                                       1985 vp .. -   KK n:o 61
11396: 
11397:    Harkittaessa toimenpiteitä merenkulkuopetuk-        mioon ottaen tämä on Rauman merenkulkuoppi-
11398: sen supistamiseen Rauman merenkulkuoppilaitos          laitos, jolla on riittävät teoriaopetustilat, asunto-
11399: edellyttää, että mikäli aloituspaikkoja merenku-       la, sosiaali- ja liikuntatilat, harjoitustakila sekä
11400: lun peruslinjalla supistetaan, tehdyt ratkaisut        monipuolisin erikoistumislinjavalikoima meren-
11401: ovat tarkoituksenmukaisia alueellisesti, kielellisen   kulun ja ravitsemisalan peruslinjoilla. Lisäraken-
11402: tasapuolisuuden sekä valtion talouden huomioi-         nus- ja peruskorjaustarpeet kohdistuvat ensisijai-
11403: via. Ensimmäisenä toimenpiteenä Turun ja Porin         sesti työnopetus- ja harjoitustilojen laajentami-
11404: läänissä olisi luovuttava väliaikaisen ruotsinkieli-   seen sekä nykyaikaistamiseen vastaamaan 80- ja
11405: sen merimieskoulutuksen vakinaistamishankkeis-         90-luvun tarpeita.
11406: ta, koska vähennykset tähän asti on tehty yksin-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11407: omaan suomenkielisessä koulutuksessa ja ruotsin-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11408: kielisten osuus peruslinjapaikkojen määrästä tu-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11409: lee olemaan yli 30 prosenttia kolmannen kehittä-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11410: misohjelman aikana.
11411:    Toiseksi, mikäli läänin alueella vaihtoehtona                  Miten Hallitus aikoo turvata Turun ja
11412: on yksi täydellä käyttöasteella toimiva oppilaitos             Porin läänin merenkulkuopetuksen tasa-
11413: tai kaksi vajaatoimintaista, on tästä tehtävä oi-              puolisen kehittymisen ja taata Rauman
11414: keat johtopäätökset ja keskitettävä opetusyksik-               merenkulkuoppilaitokselle riittävät elin-
11415: köön, jolla on paremmat ja monipuolisemmat                     mahdollisuudet tilojen ja aloituspaikko-
11416: toimintaedellytykset. Edellä olevat seikat huo-                jen suhteen?
11417: 
11418:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1985
11419: 
11420:                                             Aino Pohjanoksa
11421:                                       1985 vp. -- RJC n:o 61                                          3
11422: 
11423: 
11424: 
11425: 
11426:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11427: 
11428:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       menkielisiin oppilaitoksiin neljän luokan vähen-
11429: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nys merenkulun peruslinjalle. Valtioneuvoston
11430: olette 28 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn           tekemällä päätöksellä muutettiin vastaavasti
11431: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         myös kehittämisohjelmaa vuosille 1984--1985.
11432: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       Turun ja Porin läänissä on kolme merenkul-
11433: taja Aino Pohjanoksan näin kuuluvasta kirjalli-      kuoppilaitosta. Kaikissa näissä oppilaitoksissa an-
11434: sesta kysymyksestä n:o 61:                           netaan vakinaista merenkulun kouluasteen ope-
11435:                                                      tusta. Turun ruotsinkielisessä merenkulkuoppi-
11436:          Miten Hallitus aikoo turvata Turun ja       laitoksessa annetaan kouluasteen opetusta väliai-
11437:        Porin läänin merenkulkuopetuksen tasa-        kaisen ammatillisen koulutuksen varoin.
11438:        puolisen kehittymisen ja taata Rauman            Rauman merenkulkuoppilaitoksessa on meren-
11439:        merenkulkuoppilaitokselle riittävät elin-     kulun peruslinjalla kaksi yleisjaksoluokkaa ja yksi
11440:        mahdollisuudet tilojen ja aloituspaikko-      ylioppilaspohjainen aloitusluokka. Turun suo-
11441:        jen suhteen?                                  menkielisessä merenkulkuoppilaitoksessa on tällä
11442:                                                      hetkellä kaksi yleisjaksoluokkaa.
11443:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          Aluksen miehityksestä ja laivahenkilökunnan
11444: seuraavaa:                                           pätevyydestä annetun asetuksen (250/84) miehi-
11445:    Suomen Varustamoyhdistyksen tutkimusrapor-        tystaulukoista puuttuu kokonaan talousesimie-
11446: tissa 11.5.1984 todetaan merenkulkijoiden viisi-     hen työammatti. Talousesimies on korvattu kok-
11447: vuotiskaudella 1984--1988 vähenevän noin             kistuertilla. Kokkistuertin pätevyystodistuksen
11448: 1 500:lla. Vuonna 1984 merenkulusta on vähen-        saamiseksi vaaditaan mainitun asetuksen 59 §:n
11449: tynyt 1 030 työpaikkaa.                              mukaan laivakokin pätevyystodistus ja meripalve-
11450:    Alusten miehityksestä ja laivahenkilökunnan       lua kokkina vähintään 12 kuukautta laivakokin
11451: pätevyydestä annetun asetuksen (250/84) nojalla      pätevyystodistuksen saamisen jälkeen tai talous-
11452: ollaan kuluvan kevään aikana uudistamassa alus-      esimiehen opintolinjan suorittaminen. Laivako-
11453: ten miehityssopimuksia. Nämä tulevat edelleen        kin pätevyystodistuksen saamiseksi vaaditaan lai-
11454: pienentämään alushenkilökunnan määrää.               vakokin opintolinjan tai laivakokin erikoistumis-
11455:    Kansainvälisen kehityksen myötä myös Suo-         linjan suorittaminen. Talousesimiehen opintolin-
11456: messa jouduttaneen pitkällä tähtäimellä jatka-       jaa ei siten enää tarvita. Kokkistuertin pätevyys-
11457: maan supistamista alushenkilökunnan koossa ja        todistuksen saamiseen riittää laivakokin opinto-
11458: sen seurauksena myös opiskelupaikoissa.              linjan suorittaminen. Tästä syystä tulee talous-
11459:    Vaikein työllisyystilanne on kansi- ja konepuo-   esimiehen opintolinja poistettavaksi Rauman me-
11460: len tehtäviin koulutetuilla. Oppilaitoksista val-    renkulkuoppilaitoksesta.
11461: mistuvat asettuvat työnhakijoiden jonon päähän          Radiosähköttäjän toimenkuvaa pohditaan
11462: odottamaan ensimmäistä laivapaikkaansa. Työ-         kauppa- ja teollisuusministeriössä merenkulun
11463: paikkoja vapautuu hitaasti. Vuonna 1984 siirtyi      viestiliikenteen kehitystä selvittävässä työryhmäs-
11464: vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeelle kansi- ja       sä. Opetusministeriö asetti 5.3.1985 työryhmän,
11465: konemiehistöä noin 70 henkeä. Työnhakijoita oli      jonka tehtävänä on tehdä ehdotus siitä, miten
11466: edellä tarkoitetuille paikoille 26.11.1984 544       merenkulkuoppilaitoksissa nykyisin annettava ra-
11467: henkeä.                                              diosähköttäjäkoulutus järjestetään ottaen huo-
11468:    Keskiasteen koulutuksen kehittämisohjelmaan       mioon alan työtehtävissä ja teknologiassa tapah-
11469: vuosille 1982--1983 tehtiin vuodelle 1983 suo-       tuvat muutokset.
11470: 4                                     1985 vp. -     KK n:o 61
11471: 
11472:   Kuten edellä todetusta ilmenee, aiheuttaa tek-     dessä ammattikasvatushallituksen, lääninhalli-
11473: ninen kehitys muutoksia tulevaisuudessa meren-       tuksen ja alan oppilaitosten kanssa selvittämään
11474: kulun työvoiman rakenteeseen ja määriin. Tämä        merenkulun koulutusmäärien mahdollisen supis-
11475: saattaa aiheuttaa sen, että tulevaisuudessa joudu-   tamistarpeen vaatimat järjestelyt Turun ja Porin
11476: taan merenkulkualan koulutuspaikkoja entises-        läänissä.
11477: tään vähentämään. Opetusministeriö tulee yh-
11478: 
11479:     Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1985
11480: 
11481:                                                                   Opetusministeri Kaarina Suonio
11482:                                        1985 vp. -     KK n:o 61                                          5
11483: 
11484: 
11485: 
11486: 
11487:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
11488: 
11489:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          åren 1982-83 utarbetades. Genom statsrådets
11490: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         beslut ändrades på motsvarande sätt utvecklings-
11491: av den 28 februari 1985 tili vederbörande med-        programmet för åren 1984-85.
11492: lem av statsrådet sänt en avskrift av följande av        1 Åbo och Björneborgs Iän finns tre sjöfartslä-
11493: riksdagsman Aino Pohjanoksa undertecknade             roanstalter. 1 alla dessa läroanstalter meddelas
11494: spörsmål nr 61:                                       ordinarie undervisning i sjöfart på skolnivå. 1
11495:                                                       Åbo svenskspråkiga sjöfartsläroanstalt ges under-
11496:           På vilket sätt ämnar Regeringen säker-      visning på skolnivå med de medel som reserverats
11497:        ställa att undervisningen i sjöfart i Åbo      f~r den interimistiska yrkesinriktade utbild-
11498:        och Björneborgs Iän utvecklas jämbördigt       nmgen.
11499:        samt att Raumo sjöfartsläroanstalt säker-         På grundlinjen för sjöfart vid Raumo sjöfartslä-
11500:        ställs tillräckliga utrymmen och ett till-     roanstalt finns två klasser vid allmänna perioden
11501:        räckligt antal elevplatser för att den även
11502:                                                       på grundlinjen för sjöfart samt en nybörjarklass
11503:        i fortsättningen skall kunna fungera?
11504:                                                       som bygger på studentexamen. 1 Åbo finsksprå-
11505:                                                       kiga sjöfartsanstalt finns för närvarande två klas-
11506:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      ser vid allmänna perioden.
11507: framföra följande:                                       1 de tabeller över fartygsbemanning, som an-
11508:   1 Finlands Rederiförenings forskningsrapport        ges i förordningen om fartygsbemanning och
11509: 11.5.1984 konstateras att antalet sjöfarande un-      fartygspersonalens behörighet, saknas helt och
11510: der femårsperioden 1984-1988 minskas med ca           hållet ekonomiföreståndarens arbetsyrke. Ekono-
11511: 1 500 sjöfarande. Under 1984 har antalet arbets-      miföreståndaren har ersatts med kockstuert. För
11512: platser inom sjöfarten minskat med över 1 030         kockstuerts behörighetsintyg krävs enligt 59 §
11513: arbetsplatser.                                        nämnda förordning fartygskocks behörighetsin-
11514:    Med stöd av förordningen om fartygsbeman-          tyg samt sjötjänst som kock under en tid av minst
11515: ning och fartygspersonalens behörighet (250/84)       12 månader efter erhållandet av fartygskocks
11516: håller man på att under innevarande vår förnya        behörighetsintyg eller avlagd studielinje för eko-
11517: avtalen för fartygsbemanning. Enligt avtalen          nomiföreståndare. För fartygskocks behörighets-
11518: kommer antalet fartygspersonal fortfarande att        intyg krävs avlagd studielinje för fartygskockar
11519: minskas.                                              eller specialiseringslinje för fartygskockar. Studie-
11520:    1 takt med den internationella utvecklingen är     linje för ekonomiföreståndare är således inte
11521: det troligt att man även i Finland är tvungen att     mera erforderlig. För erhållandet av kockstuerts
11522: på lång sikt fortsätta med inskränkningar när det     behörighetsinryg räcker avlagd studielinje för
11523: gäller antalet fartygspersonal och som följd därav    fartygskockar. Därför kommer studielinjen för
11524: även studieplatser.                                   ekonomiföreståndaren att avskaffas vid Raumo
11525:    Arbetssituationen är svårast för den som har       sjöfartsläroanstalt.
11526: utbildats för uppgifter på däck och maskinrum-           Vid handels- och industriministeriet dryftas
11527: met. De som utdimitteras från läroanstalterna         frågan om radiotelegrafistens befattningsbeskriv-
11528: befinner sig sist i kön för att vänta sin första      ning av en arbetsgrupp som utrett utvecklingen
11529: anställning på fartyg. Antalet arbetsplatser blir     av telekommunikationer inom sjöfarten. Under-
11530: lediga i lång takt. Ar 1984 gick ca 70 personer av    visningsministeriet tillsatte 5. 3 .198 5 en arbets-
11531: däck- och maskinbemanningen i ålderdoms- och          grupp med uppgift att framlägga förslag på
11532: invalidpension. Antalet sökande för ovan nämn-        vilket sätt den radiotelegrafistundervisning som
11533: da platser var 26.11.1984 544 personer.               meddelas vid sjöfartsläroanstalterna bör ordnas
11534:    Anralet elever på den fjärde klassen på gtund-     med hänsyn tili de ändringar som sker i arbets-
11535: linjen för sjöfart vid de finskspråkiga läroanstal-   uppgifterna och tekoologin inom området.
11536: terna minskades för år 1983 då utvecklingspro-           Såsom av det ovan anförda framgår, kommer
11537: grammet för utbildningen på mellanstadiet för         den tekniska utveckligen att medföra ändringar i
11538: 6                                     1985 vp. -     KK n:o 61
11539: 
11540: strukturen hos arbetskraften och inom sjöfarten       med yrkesutbildningsstyrelsen, länsstyrelsen och
11541: samt påverka antalet personal. Detta kan leda till   läroanstalterna inom området att utreda de ar-
11542: att man kommer att vara tvungen att fortfarande      rangemang som ett eventuellt behov av in-
11543: minska antalet utbildningsplatser inom sjöfarten.    skränkningar av antalet studieplatser medför i
11544:    Undervisningsministeriet kommer i samarbete       Åbo och Björneborgs län.
11545: 
11546:     Helsingfors den 9 april 1985
11547: 
11548:                                                             Undervisningsminister Kaarina Suonio
11549:                                                1985 vp.
11550: 
11551: Kirjallinen kysymys n:o 62
11552: 
11553: 
11554: 
11555: 
11556:                                   Kortesalmi: Hyötymistarkoituksessa tehdyn virkarikoksen yhteydessä
11557:                                     tapahtunutta avunantoa koskevien säännösten uudistamisesta
11558: 
11559: 
11560:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11561: 
11562:    Nappa-oikeudenkäynnissä keskustapuolueen          tyrmistynyt tällaisesta, ja myös monet oikeusop-
11563: entinen puheenjohtaja Johannes Virolainen ja         pineet ovat todenneet, että Suomen laissa on
11564: entinen talouspäällikkö Reijo Vähätiitto vapau-      tässä kohdin aukko.
11565: tettiin yllytyssyytteestä. Sen sijaan keskustapuo-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11566: lueen toisen talouspäällikön Eero Rantakokon         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11567: oikeus katsoi syyllistyneen avunantoon hyödyttä-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11568: mistarkoituksessa tehdystä virkarikoksesta, mutta    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11569: hänet jätettiin ''rangaistukseen tuomitsematta'',
11570: kuten Ilta-Sanomat totesi.                                     Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
11571:    Eero Rantakokko katsottiin tuomioistuimessa              Suomen laissa olevan sen puutteen kor-
11572: syylliseksi rakennushallituksen entisen rahoitus-           jaamiseksi, että virkamiehen laittomasti
11573: johtajan Kalevi Sassin rikoksen eli keskustapuolu-          hankitun rahan välittämisen jatkuvaan
11574: eelle tapahtuneen rahojen välityksen avunan-                avunantoon syyllistynyttä henkilöä ei ole
11575: toon. Rantakokkoa ei kuitenkaan voitu tuomita,              voitu tuomita rangaistukseen, koska hän
11576: koska hän ei ole virkamies. Suomen kansa on                 ei ole virkamies?
11577: 
11578:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1985
11579: 
11580:                                         J. Juhani Kortesalmi
11581: 
11582: 
11583: 
11584: 
11585: 4285002161
11586: 2                                     1985 vp. -- KJ( n:o 62
11587: 
11588: 
11589: 
11590: 
11591:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11592: 
11593:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       van säännöksen mukaan avunantaja on tuomitta-
11594: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        va saman lainkohdan nojalla kuin varsinainen
11595: olette 28 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn           rikoksen tekijä. Kun viraltapanorangaistusta tai
11596: kirjelmänne ohella toimittanut valtioneuvoston       sen sijaisrangaistusta ei voida tuomita muulle
11597: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    kuin virkamiehelle, avunantajaa hyötymis- tai
11598: taja]. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjal-    hyödyttämistarkoituksessa tehtyyn virkarikokseen
11599: lisesta kysymyksestä n:o 62:                         ei nykyisen lain mukaan voida tuomita rangais-
11600:                                                      tukseen siinä tapauksessa, että avunantaja ei ole
11601:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        virkamies.
11602:        Suomen laissa olevan sen puutteen kor-           Eduskunnan käsiteltävänä parhaillaan olevaan
11603:        jaamiseksi, että virkamiehen laittomasti      virkamieslainsäädäntöön liittyvänä oikeusministe-
11604:        hankitun rahan välittämisen jatkuvaan         riössä on valmisteltavana ehdotus uusiksi virkari-
11605:        avunantoon syyllistynyttä henkilöä ei ole     koksia koskeviksi säännöksiksi. Uudistukseen si-
11606:        voitu tuomita rangaistukseen, koska hän       sältyvässä ehdotuksessa laiksi rikoslain 40 luvun
11607:        ei ole virkamies?                             muuttamisesta nykyistä hyödyttämistarkoitukses-
11608:                                                      sa tehtyä virkarikosta vastaavasta rikoksesta sää-
11609:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     dettäisiin, niin kuin muistakin virkarikoksista,
11610: ti seuraavaa:                                        mahdollisen viraltapanon lisäksi myös yleistä lajia
11611:                                                      oleva sakko- tai vankeusrangaistus. Kysymyksessä
11612:    Rikoslain nykyisen 40 luvun 20 §:n 1 momen-       tarkoitettu nykyinen lainsäädännöllinen aukko
11613: tissa rangaistavaksi säädetyn hyötymis- tai hyö-     tulisi siten sanotussa uudessa laissa korjatuksi.
11614: dyttämistarkoituksessa tehdyn virkarikoksen aino-    Virkarikoksia koskeva uudistusesitys voitaneen
11615: aksi rangaistusseuraamukseksi on säädetty viralta-   saattaa eduskunnan käsiteltäväksi ensi syysistun-
11616: pano. Rikoslain 5 luvun 3 §:n avunantoa koske-       tokauden aikana.
11617: 
11618:     Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1985
11619: 
11620:                                                                  Oikeusministeri Christoffer Taxell
11621:                                        1985 vp. -     KK n:o 62                                        3
11622: 
11623: 
11624: 
11625: 
11626:                                Tili Riksdagens Herr Talman
11627: 
11628:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           liga gärningsmannen. Då annan än tjänsteman
11629: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        inte kan dömas tili avsättning elier ersättnings-
11630: den 28 februari 1985 tili vederbörande medlem         straff därför kan medhjälpare tili tjänstebrott
11631: av statsrådet översänt avskrift av följande av        som begåtts i vinningssyfte inte enligt gäliande
11632: riksdagsman]. Juhani Kortesalmi undertecknade         lag dömas tili straff i det fali att medhjälparen
11633: spörsmål nr 62:                                       inte är tjänsteman.
11634:                                                          Vid justitieministeriet bereds för närvarande
11635:           Tili vilka åtgärder ämnar Regeringen        en proposition tili ny lagstiftning om tjänstebrott
11636:        skrida för att korrigera den bristen i finsk   som ansluter sig tili den proposition om tjänste-
11637:        lag att en person som gjort sig skyldig tili   mannalagstiftning som för närvarande behandlas
11638:        fonsatt medhjälp tili förmedling åt tjäns-     i riksdagen. I det förslag tili lag om ändring av
11639:        teman av penningmedel som förvärvats           40 kap. strafflagen som ingår i reformen skulie
11640:        olagligt inte kan dömas tili straff därför     som påföljd för det brott som motsvarar tjänste-
11641:        att han inte är tjänsteman?                    brott som begåtts i vinningssyfte, liksom också
11642:                                                       för andra tjänstebrott, stadgas de alimänna straff-
11643:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         arterna, bötesstraff och fängelsestraff, vid sidan
11644: anföra följande:                                      av eventueli avsättning. Den lucka i den nuva-
11645:   1 lagrummet 40 kap. 20 § 1 mom. strafflagen         rande lagstiftningen som avses i spörsmålet skulie
11646: är avsättning den enda straffpåföljd som för          på detta sätt korrigeras i nämnda nya lag.
11647: närvarande har stadgats för tjänstebrott som          Propositionen med förslag tili reform av tjänste-
11648: begåtts i vinningssyfte. Enligt stadgandet om         brotten torde kunna avlåtas att behandlas av
11649: medhjälp i 5 kap. 3 § strafflagen skall medhjäl-      riksdagen under höstsessionen inkommande
11650: pare dömas enligt samma lagrum som den egent-         höst.
11651: 
11652:     Helsingfors den 20 mars 1985
11653: 
11654:                                                                   Justitieminister Chnstoffer Taxell
11655:                                                 1985 vp.
11656: 
11657: Kirjallinen kysymys n:o 63
11658: 
11659: 
11660: 
11661: 
11662:                                     Pesola ym.: Poliisiopiston päällystö- ja alipäällystökurssien oppilas-
11663:                                        valionoista
11664: 
11665: 
11666:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11667: 
11668:    Suomessa poliisiopiston päällystö- ja alipäällys-   vyt, tiedot ja taidot pääsisivät paremmin ratkaise-
11669: tökurssien oppilasvalinnat perustuvat nykyisin         maan valintatilanteessa. Poliisiopistolle tämä jär-
11670: merkittävässä määrin esimiehen antamaan lau-           jestelmä toisi tosin lisää työtä, mutta sen edut
11671: suntoon hakijan soveltuvuudesta. Tästä on käy-         ovat suuremmat kuin siitä aiheutuvat menetyk-
11672: tännössä aiheutunut ongelmia, ja useat poliisit        set. Valintamenettelyä tehostamalla voitaisiin
11673: ovat katsoneet tulleensa väärin perustein hylätyk-     taata alipäällystökurssille poliisimiehistön kehi-
11674: si jatkokursseilta. Esimiehen antaman lausunnon        tyskelpoisimmat ja työnjohtotaipumuksia eniten
11675: sisältöön saattaa vaikuttaa esimiehen ja alaisen       omaavat henkilöt.
11676: väliset henkilökohtaiset suhteet.                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11677:    Edellä esitetyn menettelyn haitailisuurta koros-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11678: taa vielä se, että lausunnon antaa joissakin ta-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
11679: pauksissa esimiehenä liian vähän aikaa ollut hen-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11680: kilö tunteakseen ja tietääkseen hakijan poliisi-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11681: mieskykyjä tai sopivuutta alipäällystötehtäviin.               ryhtyä poliisiopiston päällystö- ja alipääl-
11682:    Valinnassa tulisi siirtyä lisäksi pääsykoemenet-            lystökurssien oppilasvalinnan saamiseksi
11683: telyyn. Se toisi tasapuolisuutta nykyiseen järjes-             nykyistä tasapuolisemmaksi ja tehok-
11684: telmään verrattuna. Näin hakijan todelliset ky-                kaammaksi?
11685: 
11686:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1985
11687: 
11688:          Helena Pesola                    Kaarina Dromberg                Pirjo Rusanen
11689:          Eeva Turunen                     Saara Mikkola                   Anna-Kaarina Louvo
11690: 
11691: 
11692: 
11693: 
11694: 4285002590
11695: 2                                         1985 vp. -      KK n:o 63
11696: 
11697: 
11698: 
11699: 
11700:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11701: 
11702:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            myös se, mitä asianomaisen yksikön virastode-
11703: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             mokratiaelin on hakijasta lausunut. Hakijoiden
11704: olette 28 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn                soveltuvuutta alipäällystötehtäviin arvioitaessa on
11705: kirjeenne n:o 302 ohella lähettänyt valtioneuvos-         huomioon otettava myös poliisin henkilöstöpo-
11706: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-         liittisen ohjelman työnjohdolliseen koulutukseen
11707: jennöksen kansanedustaja Helena Pesolan ym.               hakeutuvien valinnasta määrittämät vaatimukset.
11708: kirjallisesta kysymyksestä n:o 63, jossa tiedustel-          Käytännössä lääninhallitukset ja erillisyksiköt
11709: laan:                                                     ovat esityksiä tehdessään jossain määrin ottaneet
11710:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           huomioon myös eri poliisiyksikköjen alipäällystö-
11711:         ryhtyä poliisiopiston päällystö- ja alipääl-      tarpeen, koska kaikki kurssin suorittaneet poliisi-
11712:         lystökurssien oppilasvalinnan saamiseksi          miehet eivät ole valmiita hakeutumaan muissa
11713:         nykyistä tasapuolisemmaksi ja tehok-              kuin omissa poliisiyksiköissä vapautuviin toimiin.
11714:         kaammaksi?                                           Valintalautakunta on 4.2.1985 käsitellyt ali-
11715:                                                           päällystökoulutuksen valintaperusteita ja toden-
11716:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            nut, että hakijoiden henkilökohtaisen kyvykkyy-
11717: seuraavaa:                                                den tulee aikaisempaa selvemmin olla koulutuk-
11718:    Poliisiopistossa järjestettäville päällystökursseil-   seen esittämisen perusteena, että poliisiyksikkö-
11719: le on viime vuosina ollut niin vähän hakijoita,           jen virastodemokratiaelimiä tulee kuulla ennen
11720: että lähes kaikki hakijat on voitu kutsua opistossa       esityksen tekemistä ja että kuulemisesta laaditut
11721: järjestettäviin pääsykokeisiin, jotka viime kädessä       pöytäkirjat on liitettävä poliisiopistolle valintaa
11722: yk~inomaan ratkaisevat päällystökursseille pääse-
11723:                                                           varten lähetettäviin hakemuksiin. Kyseinen va-
11724: misen.                                                    lintalautakunnan kanta on saatettu hallinnolle
11725:    Alipäällystökurssien oppilasvalinnat suorittaa         tiedoksi samalla kun viimeksi on ilmoitettu jär-
11726: sisäasiainministeriön määräämä oppilasvalinta-            jestettävistä alipäällystökursseista.
11727: lautakunta. Lautakunta tekee valintansa paikal-               Poliisin koulutusta uudistettaessa voidaan tar-
11728: lispoliisin henkilöstön osalta lääninhallitusten ja       kasteltavaksi ottaa myös alipäällystökursseille jär-
11729: poliisin erillisyksiköiden henkilöstön osalta yksi-       jestettävien pääsykokeiden pitäminen. Edellä se-
11730: köiden pääosastojen esityksistä.                          lostetun nykyisen valintamenettelynkin avulla on
11731:    Ohjeiden mukaan lääninhallitusten ja erillisyk-        tällä hetkellä kuitenkin toteutettavissa parhaan
11732: siköiden pääosastojen tulee esityksiä tehdessään          mahdollisen oppilasaineksen valinta ilman, että
11733: huomioida paitsi kursseille hakeutuvan poliisi-           valinnoille asetettavat tasapuolisuuden ja tehok-
11734: miehen esimiehen hakijasta antama lausunto                kuuden vaatimukset samalla vaarantuisivat.
11735: 
11736:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1985
11737: 
11738:                                                                    Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen
11739:                                         1985 vp. -- ~ n:o 63                                             3
11740: 
11741: 
11742: 
11743: 
11744:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
11745: 
11746:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            de enhets ämbetsverksdemokratiorgan har uttalat
11747: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr          om den sökande. När sökandenas lämplighet för
11748: 302 av den 28 februari 1985 tili vederbörande           underbefälsuppgifter bedöms, skall också de
11749: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande      fordringar beträffande vai av sökande tili arbets-
11750: av riksdagsledamot Helena Pesola m.fl. under-           ledarutbildning som definieras i poliseos perso-
11751: tecknade spörsmål nr 63:                                nalpolitiska program beaktas.
11752:                                                            I praktiken har länsstyrelserna och de separata
11753:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         enheterna i någon mån också beaktat de olika
11754:        för att utväljandet av elever tili polisinsti-   polisenheternas behov av underbefäl när fram-
11755:        tutets befäls- och underbefälskurser skall       ställningar har gjorts, detta eftersom alla polis-
11756:        bli mera opartiskt och effektivare?              män som har genomgått kursen inte är beredda
11757:                                                         att söka sig tili befattningar som blir lediga vid
11758:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        andra polisenheter än den egna.
11759: anföra följande:                                           Utvalsnämnden har 4.2.1985 behandlat
11760:    Anralet sökande tili de befälskurser som ord-        grunderna för utväljandet av elever tili underbe-
11761: nas vid polisinstitutet har under de senaste åren       fälsutbildning och konstaterat att de sökandes
11762: varit så litet att nästan alla sökande har kunnat       personliga duglighet på ett tydligare sätt bör
11763: kallas tili de inrrädesprov som ordnas vid institu-     utgöra grund för rekommendation tili utbild-
11764: tet och som i sista hand avgör huruvida man blir        ningen, att polisenheternas ämbetsdemokratior-
11765: antagen tili befälskursen.                              gan bör höras innan framställning görs och att
11766:    Utväljandet av elever tili underbefälskurserna       protokoll som härvid uppgörs bör fogas tili de
11767: ombesörjs av en elevutvalsnämnd som tillsätts av        ansökningar tili kurserna som tillsänds polisinsti-
11768: inrikesministeriet. I fråga om personalen vid den       tutet. Utvalsnämndens ståndpunkt har bringats
11769: lokala polisen gör nämnden sitt vai på basen av         förvaltningen tili kännedom samtidigt som man
11770: länsstyrelsernas framställningar, och i fråga om        senast meddelade om underbefälskurser som
11771: personalen vid de separata enheterna på basen av        kommer att ordnas.
11772: framställningar som görs av enheternas huvud-              När polisutbildningen förnyas kan också de
11773: avdelningar.                                            inträdesprov som ordnas tili underbefälskurserna
11774:    Enligt anvisningarna skall länsstyrelserna och       tas upp tili granskning. Det är dock möjligt att
11775: de särskilda enheternas huvudavdelningar när            också med hjälp av ovan beskrivna nuvarande
11776: framställningar uppgörs, förutom det utlåtande          utvalsförfarande välja bästa möjliga elevmaterial,
11777: som förmannen har givit om polisman som                 utan att riskera den opartiskhet och effektivitet
11778: ansöker tili kursen, också beakta vad vederböran-       som bör gälla vid utväljandet av elever.
11779: 
11780:      Helsingfors den 2 april 1985
11781: 
11782:                                                                      Inrikesminister Kaisa Raatikainen
11783: 1
11784: 
11785: 1
11786: 
11787: 1
11788: 
11789: 1
11790: 
11791:     1
11792: 
11793:     1
11794: 
11795:     1
11796: 
11797:     1
11798: 
11799:         1
11800: 
11801:         1
11802: 
11803:         1
11804: 
11805:         1
11806:                                                1985 vp.
11807: 
11808: Kirjallinen kysymys n:o 64
11809: 
11810: 
11811: 
11812: 
11813:                                    Pesola ym.: Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtion-
11814:                                       osuudesta annetun lain mukaisen ostopalvelujärjestelmän epä-
11815:                                       kohtien korjaamisesta
11816: 
11817: 
11818:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11819: 
11820:    Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja    ovatkin supistaneet sosiaali- ja terveysjärjestöille
11821: valtionosuudesta annetun lain mukaisesta osto-        antamiaan vapaaehtoisia avustuksia, joten järjes-
11822: palvelumenettelystä on saatu käytännön koke-          töjen toiminta on vaikeutunut.
11823: muksia vuoden 1984 osalta.                               Käytäntö maassa eri kuntien välillä on hyvin
11824:    Kuten lain valmisteluvaiheessa monella taholla     erilaista. Etenkin heikossa taloudellisessa asemas-
11825: arveltiinkin, on yksityisten palvelutuottajien ase-   sa olevat kunnat ovat haluttomia ostopalvelujen
11826: ma osoittautunut varsin hankalaksi SVOL:n mu-         hankkimiseen. Kansalaiset joutuvat siten eriar-
11827: kaiseen järjestelmään siirryttäessä. Myös yksityis-   voiseen asemaan. Palvelujen saanti on vaikeutu-
11828: ten kansalaisten mahdollisuudet saada joustavasti     nut erityisesti lääkinnällisten kuntoutuspalvelu-
11829: ja viivytyksettä palveluja ovat vaikeutuneet huo-     jen tarpeessa olevilla. Eräät yksityiset palvelujen-
11830: mattavasti. Etenkin lääkinnällisten kuntoutuspal-     tuottajat ovat joutuneet taloudellisiin vaikeuksiin
11831: velujen tarpeessa olevien henkilöiden tilanne oli     kuntien käyttäessä halvempia vaihtoehtoja ja si-
11832: vuoden 1984 alussa vaikea ja jatkuvastikin palve-     ten tinkiessä sosiaali- ja terveyspalvelujen tasosta.
11833: lujen järjestämisessä on ilmennyt hankaluuksia.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11834:                                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11835:    Käytännön kokemuksiin perustuvien lukuisten        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
11836: viestien perusteella on todettavissa, että kunnat     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11837: ovat yleisesti varautuneet riittämättömästi yksi-
11838: tyisten palvelutuottajien toimeenpanemien pal-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11839: velujen hankkimiseen ostopalvelusopimuksin.                   ryhtyä sosiaali- ja terveydenhuollon suun-
11840: Useissa kunnissa määräävät taloudelliset seikat               nittelusta ja valtionosuudesta annetun
11841: palvelujen käytön eikä suinkaan tarve- ja tarkoi-             lain mukaisen ostopalvelujärjestelmän
11842: tuksenmukaisuusnäkökohdat. Monet kunnat                       epäkohtien korjaamiseksi?
11843: 
11844:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1985
11845: 
11846:          Helena Pesola                   Eeva Turunen                   Sirpa Pietikäinen
11847:          Liisa Hilpelä                   Kaarina Dromberg               Lea Kärhä
11848:          Mauri Miettinen                 Pirjo Rusanen                 Juho Koivisto
11849:          Saara Mikkola                   Anna-Kaarina Louvo             Ilkka Kanerva
11850:                      Riitta Jouppila                           Elsi Hetemäki-Olander
11851: 
11852: 
11853: 
11854: 
11855: 428500313R
11856: 2                                        1985 vp. -      KK n:o 64
11857: 
11858: 
11859: 
11860: 
11861:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
11862: 
11863:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Taloudellisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yk-
11864: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            sityisiä järjestöjä on siirtymävaiheessa tuettu sosi-
11865: olette 28 päivänä helmikuuta 1985 päivätyn               aali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja val-
11866: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             tionosuudesta annetun lain 31 §: n 3 momentin
11867: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        perusteella      suoritetuilla    valtionavustuksilla.
11868: taja Helena Pesolan ym. näin kuuluvasta kirjalli-        Vuonna 1984 myönnettiin 240 yksityiselle toi-
11869: sesta kysymyksestä n:o 64:                               mintayksikölle siirtymäkauden valtionavustusta
11870:                                                          113 vuoden 1983 valtionavun määrästä eli noin
11871:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          80 miljoonaa markkaa. Näitä avustuksia suoritet-
11872:         ryhtyä sosiaali- ja terveydenhuollon suun-       tiin yksityisten palvelujen tuottajien maksuval-
11873:         nittelusta ja valtionosuudesta annetun           miuden turvaamiseksi. Lisäksi vuoden 1984 kol-
11874:         lain mukaisen ostopalvelujärjestelmän            mannessa lisämenoarviossa osoitettiin valtion-
11875:         epäkohtien korjaamiseksi?                        avustusta 3 950 000 markkaa viidelle sellaiselle
11876:                                                          yksityiselle palvelujen tuottajalle, jotka katsoivat
11877:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         uudistuksesta aiheutuneen siirtymävaiheessa eri-
11878: ti seuraavaa:                                            tyisiä taloudellisia vaikeuksia.
11879:    Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelu- ja             Suunnittelujärjestelmässä on pyritty mahdolli-
11880: valtionosuuslainsäädännön uudistamisen johdos-           simman joustavaan käytäntöön yksityisten osto-
11881: ta kunnan vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon           palvelujen hankkimisessa. Valtakunnallisissa
11882: järjestämisestä, suunnittelusta ja rahoituksesta on      suunnitelmissa ei vuosille 1984 ja 1985 ole asetet-
11883: entisestään korostunut. Kunnille on annettu              tu kiintiöitä kuntien ja kuntainliittojen hankki-
11884: mahdollisuudet järjestää sosiaali- ja terveyden-         mille ostopalveluille. Suunnitelmissa on kuiten-
11885: huoltonsa haluamallaan, paikalliset olot parhai-         kin kiinnitetty huomiota palvelujen tasoon. Oh-
11886: ten huomioon ottavalla tavalla.                          jeet-kohdassa on todettu, että palveluja yksityisil-
11887:    Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja       tä palvelujen tuottajilta hankittaessa on pyrittävä
11888: valtionosuudesta annetun lain (677 /82) 3 §:n            varmistumaan siitä, että näiden palvelujen taso,
11889: mukaan kunnat ja kuntainliitot voivat hankkia            mukaan lukien henkilökunta, tilat ja toimintava-
11890: oman palvelutoimintansa tueksi sosiaali- ja ter-         rustus vastaavat sitä toiminnallista tasoa, jota
11891: veydenhuollon palveluja sekä valtakunnallisilta          edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnal-
11892: että yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Sosiaali- ja   ta.
11893: terveydenhuollon rahoitusta koskevat järjestelyt            Vuosia 1985-1989 koskevissa sosiaali- ja ter-
11894: on uudistettu siten, että palvelusten tuottajien         veydenhuollon toteuttamissuunnitelmissa kunnat
11895: julkinen rahoitus toteutuu viime kädessä kuntien         ja kuntainliitot alistivat lääninhallitusten vahvis-
11896: palvelujen tuottajalta hankkimista suoritteista          tettavaksi sosiaalihuollossa noin 567 miljoonan
11897: maksamina korvauksina. Yksityisten palvelujen            markan ja terveydenhuollossa noin 457 miljoo-
11898: tuottajien omistus- tai hallintasuhteita ei sen          nan markan määräiset yksityiset sosiaali- ja ter-
11899: sijaan lainmuutosten johdosta ole muutettu.              veydenhuollon palvelut. Koska valtakunnallisissa
11900:    Sekä kuntia ja kuntainliittoja että yksityisiä        suunnitelmissa ei ole kiintiöity yksityisten palve-
11901: sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajia       lujen hankintaa vuonna 1985, lääninhallitukset
11902: on pyritty tukemaan uudistuksen siirtymävai-             vahvistivat kuntien ja kuntainliittojen toteutta-
11903: heessa koulutuksella, tiedottamisella ja ohjekir-        missuunnitelmat tältä osin alistusten mukaisina.
11904: jeillä. Paikallisesti esille tulleita siirtymävaiheen    Lisäksi sosiaalihallitus ja lääkintöhallitus vahvisti-
11905: ongelmia on selvitetty ensisijaisesti lääninhalli-       vat 29 yksityisen valtakunnallisen palvelujen
11906: tusten sosiaali- ja terveysosastojen opastuksella        tuottajan toteuttamissuunnitelmat siten, että nii-
11907: sekä tarvittaessa myös sosiaali- ja terveysminis-        den toiminta voi jatkua vähintään aikaisemmassa
11908: teriön, lääkintöhallituksen ja sosiaalihallituksen       laajuudessa ja useilta osin myös toimintaa laajen-
11909: tuella.                                                  taen.
11910:                                          1985 vp. -     KK n:o 64                                          3
11911: 
11912:    Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelu- ja           Kun joudutaan harkitsemaan, minkä osan
11913: valtionosuusjärjestelmän uudistamisen yhteydessä        kuntoutuspalveluista kunnalliset laitokset voivat
11914: lääkinnällisen kuntoutuksen järjestäminen sää-          tuottaa, on otettava huomioon, että uudistuksen
11915: dettiin entistä keskitetymmin terveyskeskuksia ja       jälkeen kunnat ja kuntainliitot voivat arvioida
11916: sairaaloita ylläpitävien kuntien ja kuntainliittojen    asiakkaiden kuntoutustarpeet ja kuntoutuksen eri
11917: lakisääteiseksi toiminnaksi. Lääkinnällisen kun-        vaihtoehdot kokonaisvaltaisemmin kuin aikai-
11918: toutuksen toteuttamisessa pyritään keskussairaa-        semmin. Taloudellisesti kunnilla ja kuntainlii-
11919: lapiireittäin kansanterveystyön, mielenterveys-         toilla on samanlainen vastuu kuntoutuksen jär-
11920: työn, sairaanhoitolaitosten ja sosiaalihuollon          jestämisestä riippumatta siitä, tuotetaanko palve-
11921: väliseen     yhteistyöhön.       Lääkintöhallituksen    lut itse vai hankitaanko palvelut yksityisiltä pal-
11922: 30.11.1983 lääkinnällisen kuntoutuksen järjestä-        velujen tuottajilta. Sosiaali- ja terveydenhuollon
11923: mistä koskevan yleiskirjeen n:o 1823 määräysten         suunnittelu- ja valtionosuuslainsäädännön voi-
11924: mukaan toiminta on järjestettävä porrastetusti          maantulon ei näistä syistä voida katsoa aiheutta-
11925: siten. että vaativimmat ja kustannuksiltaan kal-        neen erityisiä ongelmia kansalaisten palvelujen
11926: leimmat lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut            saamiseen. Kuntoutuspalvelujen määrä on ollut
11927: järjestetään keskussairaalan toimesta. Palvelujen       rajoittavana tekijänä sekä ennen että jälkeen
11928: tuottamisessa pyritään alueelliseen omavaraisuu-        uudistuksen. Valtion, kuntien, kuntainliittojen
11929: teen. Tarvittavilta osin palveluja hankitaan valta-     ja yksityisten sosiaali- ja terveydenhuollon palve-
11930: kunnallisilta ja muilta palvelujen tuottajilta.         lujen tuottajien yhteistyöllä ja yhteisen suunnit-
11931:    Selvitysten mukaan sairaanhoitolaitokset ja ter-     telujärjestelmän puitteissa pyritään kuntoutus-
11932: veyskeskukset varasivat lääkinnällisen kuntoutuk-       palveluja parantamaan sekä määrällisesti että laa-
11933: sen ostopalveluihin noin 220 miljoonaa markkaa.         dullisesti.
11934: Kuntien ja kuntainliittojen talousarviot vuodelle          Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että
11935: 1985 on mitoitettu siten, että ne sisältävät arvioi-    yksityisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu-
11936: dun palvelutoiminnan lisäyksen ja kustannusten          jen tuottajien toiminta on voitu turvata ja useilta
11937: nousun.                                                 osin myös toimintaa laajentaa. Lähes kaikki yksi-
11938:    Keskussairaalapiirien tuli laatia vuoden 1984        tyiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen
11939: loppuun mennessä lääkinnällisen kuntoutuksen            tuottajat saivat ennen vuotta 1984 osan toimin-
11940: palvelujen tuotantosuunnitelmat. Näihin suun-           tansa rahoituksesta kunnilta. Yksityisten palvelu-
11941: nitelmiin on sisällytetty myös ne periaatteet ja se     jen tuottajien valtionosuuksia vastaavien rahoi-
11942: laajuus, jolla yhteistyötä on tarkoitus palvelujen      tusosuuksien siirto kunnille on toteutunut ylei-
11943: tuottajien kanssa tehdä. Ongelmien poistamisek-         sesti ottaen hyvin. Eräiden palvelujen tuottajien
11944: si ja toiminnan kehittäimiseksi muun muassa             ja palveluja ostavien kuntien ja kuntainliittojen
11945: lääkintöhallitus on järjestänyt useita neuvottelu-      välisissä yhteistoimintasuhteissa rahoitusjärjestel-
11946: tilaisuuksia sekä keskussairaalapiirien, peruster-      män muutoksesta syntyneet hankaluudet ovat
11947: veydenhuollon että palvelujen tuottajien kanssa.        voitettavissa järjestäjien omin toimenpitein sekä
11948: Neuvottelutilaisuuksissa esiin tulleiden tietojen       kunnallishallinnon sisäisin toimenpitein.
11949: mukaan ei enää loppuvuodesta 1984 ollut todet-             Sosiaali- ja terveysministeriö sekä sosiaalihalli-
11950: tavissa hallinnollisiin järjestelyihin liittyviä epä-   tus ja lääkintöhallitus tulevat seuraamaan osto-
11951: kohtia. Lääkinnällisen kuntoutuksen sisältökysy-        palvelutoiminnan kehittämistä ja ohjaamaan käy-
11952: mykset ovat olleet jossain määrin avoinna. Tar-         tettävissään olevin toimenpitein toimintaa siten,
11953: koitus on, että keskussairaalapiirit tarkentavat        että kaikkien asiakasryhmien tarvitsemat palvelut
11954: vuoden 1985 loppuun mennessä toteuttamis-               turvataan ja että palveluja tuottavien järjestöjen
11955: suunnitelmiaan siten, että myös toiminnan lää-          asema säilyy vakaana.
11956: ketieteellinen sisältö noudattaa yhteneväisiä peri-
11957: aatteita eri keskussairaalapiireissä.
11958: 
11959:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1985
11960: 
11961:                                                Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
11962: 4                                       1985 vp. -     KK n:o 64
11963: 
11964: 
11965: 
11966: 
11967:                                 Till Riksdagens Herr Talman
11968: 
11969:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           med social- och hälsovårdsministeriets, medici-
11970: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         nalstyrelsens och socialstyrelsens bistånd.
11971: den 28 februari 1985 till vederbörande medlem
11972: av statsrådet översänt avskrift av följande av            1 övergångsskedet har de privata organisatio-
11973:                                                        nerna inom social- och hälsovården erhållit eko-
11974: riksdagsledamot Helena Pesola m.fl. underteck-
11975:                                                        nomiskt stöd genom de statsunderstöd som er-
11976: nade spörsmål nr 64:
11977:                                                        läggs på basen av 31 § 3 mom. lagen om
11978:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       planering av och statsandel för social- och hälso-
11979:         för att korrigera det system för inköp av      vården. Ar 1984 beviljades 240 privata verksam-
11980:         tjänster som gäller enligt lagen om plane-     hetsenheter ett belopp som motsvarar 1/3 av
11981:         ring av och statsandel för social- och         statsbidraget för år 1983, dvs. cirka 80 miljoner
11982:         hälsovården?                                   mark, i statsunderstöd för övergångsskedet.
11983:                                                        Dessa understöd erlades för att säkerställa de
11984:                                                        privata serviceproducenternas betalningsbered-
11985:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        skap. Vidare anvisades i den tredje tilläggsbudge-
11986: anföra följande:                                       ten för år 1984 3 950 000 mark i statsunderstöd
11987:                                                        åt fem sådana privata serviceproducenter som
11988:    På grund av att lagstiftningen som gäller           ansåg, att reformen hade förorsakat särskilda
11989: planering av och statsandel för social- och hälso-     ekonomiska svårigheter i övergångsskedet.
11990: vården har förnyats, har kommunens ansvar för
11991: anordnandet, planeringen och finansieringen av            1 planeringssystemet har man eftersträvat en så
11992: social- och hälsovården fått en allt större betydel-   smidig praxis som möjligt vid anskaffningen av
11993: se. Kommunerna har givits möjlighet att ordna          tjänster av privata producenter. 1 de riksomfat-
11994: sin social- och hälsovård på önskat sätt, så att       tande pianeroa har man inte fastslagit någon
11995: lokala omständigheter bäst beaktas.                    kvot för sådan service som kommuner och kom-
11996:                                                        munalförbund anskaffar genom inköp åren 1984
11997:    Enligt 3 § lagen om planering av och statsan-
11998:                                                        och 1985. 1 planerna har uppmärksamhet dock
11999: del för social- och hälsovården (677/82) kan
12000:                                                        fästs vid servicens nivå. Under punkten direktiv
12001: kommuner och kommunalförbund som stöd för
12002:                                                        konstateras att när service anskaffas av privata
12003: sin egen serviceverksamhet anskaffa social- och
12004:                                                        serviceproducenter bör man sträva efter att säker-
12005: hälsovårdsservice både av serviceproducenter på
12006:                                                        ställa att nivån på denna service motsvarar den
12007: riksnivå och av privata serviceproducenter. Arran-
12008:                                                        nivå som motsvarande kommunal verksamhet
12009: gemangen som gäller finansiering av social- och
12010:                                                        förutsätts hålla. Kravet gäller såväl personai som
12011: hälsovården har förnyats så, att den offentliga
12012:                                                        utrymmen och utrustning.
12013: finansieringen av serviceproduktionen i sista
12014: hand erläggs i form av ersättningar, som kommu-           1 realiseringsplanerna för social- och hälsovår-
12015: nerna betalar för de prestationer som de har           den under åren 1985-1989 underställde kom-
12016: anskaffat av serviceproducenterna. Däremot har         muner och kommunalförbund privat social- och
12017: man inte på grund av lagändringarna ändrat ägo-        hälsovårdsservice till ett värde av cirka 567 miljo-
12018: eller besittningsförhållandena som gäller privat       ner mark för socialvårdens del och cirka 457
12019: serviceproduktion. Vid övergången till det nya         miljoner mark för hälsovårdens del länsstyrelser-
12020: systemet har man strävat efter att stöda såväl         na för fastställelse. Emedan man i de riksomfat-
12021: kommuner och kommunalförbund som privata               tande planerna inte har kvoterat anskaffningen
12022: producenter av social- och hälsovårdsservice ge-       av privat service år 1985 fastställde länsstyrelserna
12023: nom utbildning, information och instruktions-          kommunernas och kommunalförbundens realise-
12024: brev. Sådana lokala problem som har dykt upp i         ringsplaner i oförändrad form till denna del.
12025: samband med övergången har i första hand               Vidare fastställde socialstyrelsen och medicinal-
12026: utsetts under ledning av länsstyrelsernas social-      styrelsen realiseringsplanerna för 29 privata servi-
12027: och hälsovårdsavdelningar, samt vid behov också        ceproducenter på riksnivå så, att deras verksam-
12028:                                         1985 vp. -     KK n:o 64                                         5
12029: 
12030: het kan fortsätta åtminstone i samma omfattning            Då man tvingas överväga viiken del av rehabi-
12031: som tidigare och i flera fali också utvidgas.          literingsservicen som kan produceras av kommu-
12032:    1 samband med reformen av systemet för              nala inrättningar måste man beakta att kommu-
12033: planering av och statsandel för social- och hälso-     nerna och kommunalförbunden efter reformen
12034: vården stadgades att den medicinska rehabilite-        kan bedöma klienternas rehabiliteringsbehov och
12035: ringen mera centrerat ankommer på kommuner             de olika rehabiliteringsalternativen mera som en
12036: och kommunalförbund som upprätthåller hälso-           helhet än tidigare. Ekonomiskt har kommuner
12037: vårdscentraler och sjukhus. Vid medicinsk reha-        och kommunalförbund samma ansvar för att
12038: bilitering strävar man efter samarbete melian          anordna rehabilitering oberoende av huruvida de
12039: folkhälsoarbetet, mentalvårdsarbetet, sjukvårds-       själva producerar servicen eller anskaffar den av
12040: inrättningarna och socialvården. Samarbetet fun-       privata serviceproducenter. Av dessa orsaker kan
12041: gerar enligt centralsjukhusdistrikt. Enligt bestäm-    ikraftträdandet av planerings- och statsandels-
12042: melserna i medicinalstyrelsens cirkulär nr 1823 av     lagstiftningen som gälier social- och hälsovården
12043: 30.11.198 3 skali verksamheten anordnas graderat       inte anses ha förorsakat särskilda svårigheter för
12044: så, att den service inom medicinsk rehabilitering      medborgarna att erhålla service. Rehabiliterings-
12045: som är mest krävande och dyrast anordnas genom         servicens omfattning har utgjort en begränsande
12046: centralsjukhusets försorg. Vid serviceproduktio-       faktor såväl före reformen som efter densamma.
12047: nen eftersträvas regional självförsörjning. Tili       Genom samarbete melian staten, kommunerna,
12048: erforderliga delar anskaffas tjänster av servicepro-   kommunalförbunden och de privata producen-
12049: ducenter på riksnivå och andra serviceproducen-        terna av social- och hälsovårdsservice och inom
12050: ter.                                                   ramen för det gemensamma planeringssystemet
12051:    Enligt utredningar reserverade sjukhus och          strävar man tili att förbättra rehabiliteringsservi-
12052: hälsovårdscentraler cirka 220 miljoner mark för        cen både vad ankommer kvantitet och kvalitet.
12053: inköp av service i anslutning tili medicinsk reha-         På basen av det ovan sagda kan det konstateras
12054: bilitering. Kommunernas och kommunalförbun-            att det har varit möjligt att trygga och i många
12055: dens budgeter för år 1985 har dimensionerats så,       fali även utvidga privata social- och hälsovårdsser-
12056: att de innefattar den beräknade ökningen av            viceproducenters verksamhet. Nästan alla privata
12057: serviceverksamheten och kostnadsstegringen.            producenter av social- och hälsovårdsservice fick
12058:    Centralsjukhusdistrikten hade ålagts att före       före år 1984 en del av sin verksamhet finansierad
12059: utgången av år 1984 uppgöra planer för produk-         av kommunerna. Alimänt taget har man lyckats
12060: tion av service inom den medicinska rehabilite-        väl med att på kommunerna överföra den del av
12061: ringen. 1 dessa planer har också innefattats de        den privata serviceproduktionens finansiering
12062: principer enligt vilka samarbete med servicepro-       som motsvarar statsandelarna. De svårigheter
12063: ducenterna enligt avsikt skali utövas, liksom          som på grund av finansieringssystemets föränd-
12064: omfattningen av detta samarbete. För att lösa          ring har uppkommit i vissa samarbetsförhållan-
12065: problem och utveckla verksamheten har bland            den melian serviceproducenter å ena sidan, och
12066: annat medicinalstyrelsen ordnat flera diskussio-       kommuner och kommunalförbund å andra si-
12067: ner både med representanter för centralsjukhus-        dan, kan övervinnas genom parternas egna åtgär-
12068: distrikten, primärhälsovården samt serviceprodu-       der samt genom åtgärder inom kommunalför-
12069: centerna. Enligt de uppgifter som har framgått         valtningen.
12070: vid dessa diskussioner förekom missförhållanden           Social- och hälsovårdsministeriet samt social-
12071: i anslutning tili hur förvaltningen är ordnad inte     styrelsen och medicinalstyrelsen kommer att följa
12072: längre i slutet av år 1984. Frågorna i anslutning      med utvecklandet av den verksamhet där tjänster
12073: tili den medicinska rehabiliteringens innehåll har     köps och att inom ramen för de åtgärder som står
12074: i viss utsträckning kvarstått öppna. Avsikten är       tili förfogande styra verksamheten så, att alla
12075: att centralsjukhusdistrikten före utgången av år       gruppers behov av tjänster tillgodoses och situa-
12076:  1985 preciserar sina realiseringsplaner så, att       tionen för de organisationer som producerar
12077: också verksamhetens medicinska innehåll åtföljer       service förblir stabil.
12078: enhetliga principer i de olika centralsjukhusdis-
12079: trikten.
12080: 
12081:      Helsingfors den 15 april 198 5
12082: 
12083:                                            Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vzkatmaa
12084:                                                 1985 vp.
12085: 
12086: Kirjallinen kysymys n:o 65
12087: 
12088: 
12089: 
12090: 
12091:                                    Puolanne ym.: Työvoimahallinnon piiripäälliköille järjestetystä
12092:                                      työttömyyden supistamista koskevasta kilpailusta
12093: 
12094: 
12095:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12096: 
12097:    Työvoimaministeri Urpo Leppänen, jonka joh-         että tällä palkintomenettelyllä heikennetään Suo-
12098: dolla maamme on saavuttanut uuden työttö-              men valtuuskunnan asiantuntemusta.
12099: myysennätyksen, on jälleen löytänyt omintakei-            Toinen palkinto, joka oli opintomatka Yhdys-
12100: sen keinon työttömyyden supistamiseksi. Työvoi-        valtoihin ja Kanadaan, meni Joensuun piiripääl-
12101: mahallinnon piiripäälliköille on järjestetty kilpai-   likölle. Palkinnon saaja on ministeri Leppäsen
12102: lu piirien välisestä paremmuudesta työttömyyden        koulu- ja opiskelutoveri. Yleensä ministeriöiden
12103: supistamisessa. Kilpailtaessa leikkimielellä kun-      matkustusrahat eivät ole Yhdysvaltojen matkoi-
12104: niasta voi tällainenkin tapa sopia, koska vakavaan     hin riittäneet. Kolmanneksi tullut Mikkelin piiri-
12105: ongelmaan työvoimaministeri ei juuri parempia-         päällikkö pääsi pohjoismaihin.
12106: kaan ole löytänyt.                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12107:    Piiripäällikköpäivillä 25.2.1985 ministeri il-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12108: moitti kilpailun palkinnoista. Kilpailun paras -       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
12109: Helsingin työvoimapiirin päällikkö - on voitta-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12110: nut matkan Pariisiin OECD:n työvoima- ja sosi-                     Onko Hallitus tietoinen työvoimami-
12111: aaliasiakomitean seuraavaan kokoukseen. Näin                    nisteriön omaperäisestä palkkiojärjestel-
12112: siitäkin huolimatta, että tässä vaiheessa ei ole                mästä sekä
12113: tietoa mainitussa kokouksessa käsiteltävistä asiois-               pitääkö Hallitus menettelyä valtionhal-
12114: ta. Koska ministeriöstä yleensä näihin kokouksiin               lintoon sopivana ja
12115: voidaan lähettää vain pari edustajaa, saattaa olla,                onko muilla ministeriöillä vastaavia
12116:                                                                 suunnitelmia?
12117:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1985
12118: 
12119:          Ulla Puolanne                    Heikki Perho                    Mauri Miettinen
12120:          Sampsa Aaltio                    Kaarina Dromberg                Elsi Hetemäki-Olander
12121:          Liisa Hilpelä                    Tapio Holvitie                  Lauri Impiö
12122:          Aila Jokinen                     Riitta Jouppila                 Tuure Junnila
12123:          Heikki Järvenpää                 Ilkka Kanerva                   Juho Koivisto
12124:          Lea Kärhä                        Matti Lahtinen                  Ritva Laurila
12125:          Anna-Kaarina Louvo               Saara Mikkola                   Erkki Moisander
12126:          Pentti Mäki-Hakola               Helena Pesola                   Tuulikki Petäjäniemi
12127:          Sirpa Pietikäinen                Toivo T. Pohjala                Aino Pohjanoksa
12128:          Pirjo Rusanen                    Helge Saarikoski                Pertti Salolainen
12129:          Kimmo Sasi                       Eva-Riitta Siitonen             Ilkka Suominen
12130:          Jouni ]. Särkijärvi              Martti Tiuri                    Eeva Turunen
12131:          Riitta Uosukainen                Sakari Valli                    Tauno Valo
12132:          Päivi Varpasuo                   Iiro Viinanen                   Matti Viljanen
12133:                                           Ben Zyskowicz
12134: 
12135: 
12136: 
12137: 
12138: 4285002645
12139: 2                                      1985 vp. -     KK n:o 65
12140: 
12141: 
12142: 
12143: 
12144:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12145: 
12146:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        rahan rajoissa ulkomaanmatkoja koskevan kehys-
12147: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         suunnitelman, joka käsitellään ja hyväksytään
12148: olette 1 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn kir-       ministeriön johtoryhmässä alkuvuodesta.
12149: jeenne ohella lähettänyt valtioneuvoston asian-          Kansainväliseen toimintaan osallistuvien mää-
12150: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       rää on ministeriössä pyritty johdonmukaisesti
12151: Ulla Puolanteen ym. kirjallisesta kysymyksestä        laajentamaan niin, että kansainvälisestä kanssa-
12152: n:o 65:                                               käymisestä saadut edut voitaisiin mahdollisim-
12153:                                                       man täysipainoisesti ja oikealla tavalla hallinnossa
12154:            Onko Hallitus tietoinen työvoimami-        hyödyntää sekä yhteensovittaa hallinnon tavoit-
12155:         nisteriön omaperäisestä palkkiojärjestel-     teiden ja toimintalinjojen kanssa. Kuhunkin kan-
12156:         mästä sekä                                    sainväliseen tilaisuuteen osallistujat määrätään
12157:            pitääkö Hallitus menettelyä valtionhal-    asianomaisten asiantuntemuksen perusteella
12158:         lintoon sopivana ja                           edellä sanottujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
12159:            onko muilla ministeriöillä vastaavia       Piiripäälliköiden asiantuntemusta ei tässäkään
12160:         suunnitelmia?                                 yhteydessä ole yleensä asetettu kyseenalaiseksi
12161:                                                       edellyttäen, että kielitaito on riittävä.
12162:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         Työvoimahallinnossa ei ole järjestetty kilpailua
12163: ti seuraavaa:                                         piirien välisestä paremmuudesta työttömyyden
12164:    Huolimatta siitä, että kysymyksen perusteluissa    supistamiseksi. Tunnustus hyvin suoritetusta
12165: käytetty kielenkäyttö on loukkaavaa ja epäasiallis-   työstä tuskin on vastoin hyvää hallintokäytäntöä.
12166: ta, vastaan asiallisesti.                                Ministeriön matkustusmäärärahat eivät todella-
12167:    Matkamääräykset ulkomaanmatkoihin antaa            kaan usein riitä matkoihin Yhdysvaltoihin. Tällä-
12168: työvoimaministeriössä kansainvälisten asiain toi-     kin kertaa kyseessä on Pohjoismaiden Ministeri-
12169: miston esittelystä työvoimaministeri. Kansainvä-      neuvoston toimesta järjestetty stipendoitu koulu-
12170: listen asiain toimisto laatii ulkomaanmatkoja         tustilaisuus, johon ministeriön matkamäärärahas-
12171: edellyttävistä tiedossaan olevista tapahtumista       ta osoitetaan matkatukea. On omalaatuista, jos
12172: sekä ministeriön osastoilta, toimistoilta ja piiri-   esteeksi kansainväliseen tehtävään osallistumiselle
12173: toimistoilta saamistaan ehdotuksista kutakin          nähdään se, että asianomainen on sattunut opis-
12174: budjettivuotta varten käytettävissä olevan määrä-     kelemaan ministerin kanssa samaan aikaan.
12175: 
12176:     Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1985
12177: 
12178:                                                                  Työvoimaministeri Urpo Leppänen
12179:                                       1985 vp. -     KK n:o 65                                           3
12180: 
12181: 
12182: 
12183: 
12184:                                Tili Riksdagens Herr Talman
12185: 
12186:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ramen för det disponibla anslaget samt behand-
12187: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        las och godkänns av ministeriets ledningsgrupp i
12188: av den 1 mars 1985 tili vederbörande medlem av       början av året.
12189: statsrådet för besvarande översänt avskrift av           Inom ministeriet har man konsekvent strävat
12190: följande av riksdagsledamot Ulla Puolanne m.fl.      efter en utökning av antalet personer som deltar i
12191: ställda skriftliga spörsmål nr 65:                   internationell verksamhet för att de förmåner
12192:                                                      som följer med internationellt umgänge skall
12193:          Är Regeringen medveten om arbets-           kunna utnyttjas så fullt som möjligt och på rätt
12194:        kraftsministeriets originelia belöningssys-   sätt och samordnas med målen för och verksam-
12195:        tem, och                                      hetslinjerna inom förvaltningen. Deltagarna i
12196:          anser Regeringen detta förfarande vara      varje internationellt tillfälle förordnas på basen
12197:        lämpligt att användas inom statsförvalt-      av vederbörandes sakkännedom för att de ovan
12198:        ningen samt                                   nämnda målen skall uppnås. Distriktschefernas
12199:          har andra ministerier motsvarande pla-      sakkännedom har i allmänhet inte brukat ifråga-
12200:        ner?                                          sättas heller i detta sammanhang förutsatt att
12201:                                                      vederbörandes språkkunskaper varit tillräckliga.
12202:    Som svar på detta spörsmål anför jag vördsamt         Någon tävling om vilket distrikt som är bäst då
12203: följande:                                            det gäller att minska arbetslösheten har inte
12204:    Trots det kränkande och osakliga språkbruket i    ordnats inom arbetskraftsförvaltningen. Att ge
12205: spörsmålets motivering kommer jag att ge ett         erkänsla för väl utfört arbete kan väl knappast
12206: sakligt svar.                                        strida mot en god förvaltningspraxis.
12207:    Resorder för utlandsresorna ges inom arbets-          Ministeriets reseanslag räcker faktiskt inte ofta
12208: kraftsministeriet av ministern på föredragning av    tili resor tili Förenta Staterna. Också denna gång
12209: byrån för internationella ärenden. Byrån för         är det fråga om ett på uppdrag av Nordiska
12210: internationella ärenden utarbetar en ramplan för     Ministerrådet anordnat stipendierat utbildnings-
12211: utlandsresor utgående från sådana händelser som      tillfälle, för vilket resestöd anvisas ur ministeriets
12212: kommit tili dess kännedom och som förutsätter        reseanslag. Egendomligt är, om man som hinder
12213: utlandsresa och med beaktande av förslag från        för deltagande i internationell uppgift anser det
12214: ministeriets avdelningar, byråer och distriktsby-    att vederbörande råkat studera samtidigt med
12215: råer. Denna ramplan görs upp årligen inom            ministern.
12216: 
12217:     Helsingfors den 3 april 1985
12218: 
12219:                                                                Arbetskraftsminister Urpo Leppänen
12220:                                                  1985 vp.
12221: 
12222: Kirjallinen kysymys n:o 66
12223: 
12224: 
12225: 
12226: 
12227:                                    Puolanne ym.: Ylioppilaiden jatko-opiskelumahdollisuuksien
12228:                                      parantamisesta erityisesti keskiasteen oppilaitoksissa
12229: 
12230: 
12231:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12232: 
12233:    Keskiasteen koulunuudistuksen lähtökohtana              Keskiasteen koulutuksen määrällinen suunnit-
12234: on, että jokaiselle peruskoulun ja lukion päättä-      telu on pohjautunut ja pohjautuu edelleen sille
12235: välle nuorelle on tarjottava ammatillinen koulu-       olettamukselle, että lukiokoulutus supistuu. Lu-
12236: tus. Keskiasteen koulutuksen kehittämislaki edel-      kioon meno ei kuitenkaan osoita vähentymisen
12237: lyttää, että viimeistään vuoden 1988 jälkeen koko      merkkejä, vaan edelleen noin puolet ikäluokasta
12238: ikäluokalla on oltava mahdollisuus ammatillisesti      aloittaa lukio-opinnot. Määrällisen suunnittelun
12239: eriytyvään koulutukseen.                               tulisikin perustua tosiasioihin eikä virheellisiksi
12240:    Opetusministeriössä tehdyn päällekkäishaku-         osoittautuneisiin ajatusmalleihin.
12241: selvityksen mukaan vuonna 1983 noin 77 000                 Vuonna 1988 arvioidaan valmistuvan 26 000
12242: ylioppilasta pyrki keskiasteen ammatilliseen kou-      ylioppilasta. Opetusministeriön lausunnolla ole-
12243: lutukseen ja korkeakouluihin. Yksinomaan keski-        van keskiasteen kehittämisohjelman mukaan yli-
12244: asteelle pyrki 55 000 ylioppilasta.                    oppilaille on varattu tuolloin 16 500 aloituspaik-
12245:    Keskiasteen ammatillisen koulutuksen on vii-        kaa keskiasteella ja 11 500 korkeakouluissa. Vaik-
12246: me vuosina aloittanut kaikkiaan yli 20 000 yliop-      ka ylioppilaaksi kirjoittavien lukumäärä on pie-
12247: pilasta, joista peräti 15 000 muilla kuin ylioppi-     nempi kuin heille varattujen aloituspaikkojen,
12248: laspohjaisilla opintolinjoilla. Tilanne on nurinku-    niin ylioppilaaksi kirjoittavien jatkomahdollisuu-
12249: rinen: toisaalta kymmenettuhannet ylioppilaat          det näyttävät tiukentuvan entisestään. Määrälli-
12250: jäävät vaille haluamaansa koulutusta ja toisaalta      sen suunnittelun virheet kertautuvat ja tällä het-
12251: ylioppilaat vaikeuttavat peruskoulunsa päättänei-      kellä jo usean vuoden ylioppilasikäluokat kilpai-
12252: den jatko-opiskelumahdollisuuksia aloittamalla         levat opiskelupaikoista. Ylioppilaille tarkoitettu-
12253: opintonsa      keskiasteen     peruskoulupohjaisilla   jen opiskelupaikkojen vähyys on osaltaan lisännyt
12254: opintolinjoilla.                                       moninkertaista koulutusta ja opintoalan vaihtoa,
12255:    Keskiasteen koulunuudistuksen yhtenä tavoit-        mikä myös heikentää suunnitelmien uskottavuut-
12256: teena on myös, että vuoteen 1988 mennessä ne           ta.
12257: ylioppilaat, jotka eivät sijoitu korkeakouluopin-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12258: toihin, koulutetaan keskiasteen ylioppilaspohjai-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12259: silla opintolinjoilla. Ylioppilaat eivät siis enää     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
12260: tällöin voi tulla hyväksytyiksi peruskoulupohjai-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12261: seen koulutukseen, jolloin peruskoulunsa päättä-
12262: neiden pitäisi päästä aikaisempaa paremmin kes-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12263: kiasteelle. Tämä edellyttää kuitenkin, ettei pe-              ryhtyä ylioppilaiden jatko-opiskelumah-
12264: ruskoululaisten jatko-opintomahdollisuuksia mis-              dollisuuksien parantamiseksi erityisesti
12265: sään nimessä nykyisestä kavenneta.                            keskiasteen oppilaitoksissa?
12266: 
12267:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1985
12268: 
12269:          Ulla Puolanne                   Heikki Perho                    Mauri Miettinen
12270:          Sampsa Aaltio                   Kaarina Dromberg                Elsi Hetemäki-Olander
12271:          Liisa Hilpelä                   Tapio Holvitie                  Lauri Impiö
12272:          Aila Jokinen                    Riitta Jouppila                 Tuure Junnila
12273:          Heikki Järvenpää                Ilkka Kanerva                   Juho Koivisto
12274: 4285002988
12275: 2                         1985 vp. -   KK n:o 66
12276: 
12277:     Lea Kärhä              Matti Lahtinen          Ritva Laurila
12278:     Anna-Kaarina Louvo     Saara Mikkola           Erkki Moisander
12279:     Pentti Mäki-Hakola     Helena Pesola           Tuulikki Petäjäniemi
12280:     Sirpa Pietikäinen      Toivo T. Pohjala        Aino Pohjanoksa
12281:     Pirjo Rusanen          Helge Saarikoski        Pertti Salolainen
12282:     Kimmo Sasi             Eva-Riitta Siitonen     Ilkka Suominen
12283:     Jouni ]. Särkijärvi    Martti Tiuri            Eeva Turunen
12284:     Riitta Uosukainen      Sakari Valli            Tauno Valo
12285:     Päivi Varpasuo         Iiro Viinanen           Matti Viljanen
12286:                            Ben Zyskowicz
12287:                                          1985 vp. -     KK n:o 66                                          3
12288: 
12289: 
12290: 
12291: 
12292:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12293: 
12294:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           oppilaiden jatko-opintoja kokonaisuutena koske-
12295: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           via johtopäätöksiä. Korkeakouluopintojen lisäksi
12296: olette 1 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn kir-         tämän yhteisvalinnan ulkopuolella ovat eräiden
12297: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        ammattikasvatushallituksen alaisten ammatillis-
12298: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         ten oppilaitosten ylioppilaspohjainen koulutus
12299: Ulla Puolanteen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       (esim. teknilliset oppilaitokset), kouluhallituksen
12300: kysymyksestä n:o 66:                                    alainen ammatillinen koulutus (esim. lastentar-
12301:                                                         hanopettajaopistot) ja opetusministeriön hallin-
12302:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          nonalan ulkopuolella annettava keskiasteen am-
12303:         ryhtyä ylioppilaiden jatko-opiskelumah-         matillinen koulutus (esim. puolustusvoimien,
12304:         dollisuuksien parantamiseksi erityisesti        poliisitoimen sekä palo- ja pelastusalan koulu-
12305:         keskiasteen oppilaitoksissa?                    tus), jotka muodostavat varsin merkittävän osan
12306:                                                         ylioppilaiden jatko-opintomahdollisuuksista.
12307:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                Ammatillisesti eriytyvään koulutukseen vuosit-
12308: vasti seuraavaa:                                        tain otetuista ylioppilaista parhaimmat tiedot saa
12309:    Opetusministeriö ja valtioneuvosto ovat viime        Tilastokeskuksen vuosittain julkaisemista tilas-
12310: vuosina lukuisia kertoja kiinnittäneet huomiota         toista. Näiden tilastojen mukaan vuonna 1983
12311: ylioppilaiden jatko-opintomahdollisuuksien pa-          kaikkiin ammatillisiin oppilaitoksiin ja korkea-
12312: rantamiseen ja antaneet toimintaohjeita ylioppi-        kouluihin otettiin yhteensä noin 37 500 ylioppi-
12313: laspohjaisten aloituspaikkojen lisäämiseksi am-         lasta. Ammatillisia oppilaitoksia koskeva tilasto
12314: matillisissa oppilaitoksissa. Aivan parina viime        kattaa kaiken edellä mainitun keskiasteen amma-
12315: vuotena asiassa on tapahtunut olennaista myön-          tillisen koulutuksen. Samana vuonna valmistui
12316: teistä kehitystä, mutta saavutetut tulokset ja          noin 30 000 ylioppilasta eli noin 7 500 vähem-
12317: tehdyt toimenpiteet ovat vielä riittämättömiä.          män kuin heitä sijoittui ammatillisesti eriytyvään
12318: Tästä syystä hallituksen on tarkoitus jatkaa tehos-     koulutukseen. Vastaava suhde on ollut valmistu-
12319: tettuja toimenpiteitä ylioppilaiden jatko-opinto-       vien ylioppilaiden ja jatko-opintoihin sijoittuvien
12320: mahdollisuuksien lisäämiseksi heille parhaiten          määrissä 1970-luvun puolivälistä alkaen.
12321: soveltuvassa ylioppilaspohjaisessa ammatillisessa           Ammatillisissa oppilaitoksissa ja korkeakou-
12322: koulutuksessa.                                          luissa aloittaneiden ylioppilastutkinnon suoritta-
12323:    Monissa selvityksissä, joihin kysymyksen perus-      neiden uusien opiskelijoiden määrä on pitkään
12324: teluissakin viitataan, on voitu osoittaa, että jatko-   ollut suurempi kuin samana vuonna valmistuvien
12325: opintoihin hakevien ylioppilaiden määrä on huo-         ylioppilaiden määrä. Laskennallisesti siis ylioppi-
12326: mattavasti suurempi kuin koulutukseen otettujen         laiden jatko-opintomahdollisuudet näyttäisivät
12327: määrä. Mitkään selvitykset eivät kuitenkaan anna        varsin hyviltä. Näin myönteisen johtopäätöksen
12328: luotettavaa tietoa siitä, kuinka suuri osa näistä       tekemiseen näiden tilastojen pohjalta ei kuiten-
12329: hakijoista on vailla ammatillista koulutusta.           kaan ole perusteita. Ensinnäkin ammatillisia op-
12330: Säännönmukaisesti vuosittain julkaistavat tilasto-      pilaitoksia koskeva tilasto sisältää myös sellaista
12331: tiedot ylioppilaiden hakemisesta ja ottamisesta         koulutusta, jota ei keskiasteen koulunuudistuk-
12332: jatko-opintoihin eivät anna kaikkia tarvittavia         sen käsitteistön mukaan pidetä ammatillisena
12333: tietoja. Ylioppilaiden jatko-opintoihin hakemista       peruskoulutuksena (kuten talouskoulut), ja jos-
12334: kuvaavat tiedot koskevat eräissä tapauksissa hake-      sain määrin myös ammatillista lisäkoulutusta
12335: musten eikä hakijayksiköiden määrää. Keskias-           (kuten erikoissairaanhoitajakoulutus ). Toiseksi
12336: teen ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen         ammatillisia oppilaitoksia koskeva tilasto ei sisällä
12337: valintajärjestelmät ovat erillisiä eikä niistä saata-   tietoa siitä, kuinka monella niihin otetuista yli-
12338: via tietoja voida mekaanisesti yhteensovittaa. Par-     oppilaista on jo ammatillinen tutkinto suoritettu-
12339: haana tietolähteenä on pidettävä ammatillisten          na. Siitä, että ammatillisissa oppilaitoksissa ja
12340: oppilaitosten yhteisvalinnasta tehtäviä tilastoja,      korkeakouluissa aloittaneiden ylioppilaiden mää-
12341: mutta niidenkään perusteella ei voi tehdä yli-          rä on jo pitkään vuosittain ylittänyt valmistunei-
12342: 4                                       1985 vp. -     KK n:o 66
12343: 
12344: den ylioppilaiden määrän, voidaan kuitenkin            suorittanut keskiasteen ammatillisen koulutuk-
12345: päätellä, että ylioppilaaksi kirjoittavien jatko-      sen.
12346: mahdollisuudet eivät ole tiukentuneet, kuten               Ylioppilaiden ammatillisen koulutuksen järjes-
12347: kysymyksessä väitetään.                                tämisessä yhden pääongelmista näyttää muodos-
12348:    Vuoden 1984 yhteisvalinnasta ovat vasta val-        tavan ristiriita koulutus- ja ammattiuratoiveiden
12349: mistuneet ennakkotiedot. Niiden mukaan yhteis-         ja käytettävissä olevien mahdollisuuksien välillä.
12350: valinnassa oleviin ammatillisiin oppilaitoksiin        Korkeakoulujen aloituspaikat riittävät runsaalle
12351: pyrki kaikkiaan noin 51 900 ylioppilasta. Aloitta-     kolmannekselle yhden ikäluokan ylioppilaista.
12352: neita oli noin 16 800, aloituspaikan peruneita ja      Jos pidetään lähtökohtana keskiasteen koulunuu-
12353: ennen 20.9.1984 keskeyttäneitä oli noin 5 800 ja       distuksessa valittua toimintalinjaa, jonka mukaan
12354: ulkopuolelle jääneitä noin 29 400. Ylioppilas-          noin puolet opistoasteen koulutuksen aloituspai-
12355: pohjaisille linjoille ensisijaisesti pyrkineitä oli    koista varataan peruskoulun käyneiden käyttöön,
12356: noin 33 800, niillä aloittaneita noin 10 300,          merkitsee tämä vuonna 1988, että vajaa kolman-
12357: peruneita ja keskeyttäneitä 3 600 ja ulkopuolelle      nes ylioppilaista voi hankkia opistoasteen koulu-
12358: jääneitä noin 19 300. Vastaavasti peruskoulupoh-       tuksen ja vajaa kolmannes kouluasteen ammatil-
12359: jaiseen koulutukseen haki noin 18 100, aloitti         lisen koulutuksen. Kun tämä ilmeisesti on risti-
12360: noin 6 400, perui tai keskeytti noin 2 200 ja jäi      riidassa ylioppilaiden nykyisten uratoiveiden
12361: ulkopuolelle noin 10 100 ylioppilasta.                 kanssa ja kun kuitenkin on huolehdittava siitä,
12362:                                                        että kaikilla ylioppilailla on mahdollisuus amma-
12363:    Ulkopuolelle jääneistä noin 29 400 ylioppilas-
12364:                                                        tillisesti eriytyvän koulutuksen hankkimiseen,
12365: hakijasta noin 16 600 eli 56 % haki sairaanhoito-      joudutaan ylioppilaiden moninkertaista koulu-
12366: oppilaitoksiin. Niissä aloitti noin 3 600 ylioppi-
12367:                                                        tusta säätelemään kohtuulliseksi pidettävään ta-
12368: lasta. Yksi erityisesti ylioppilaiden mutta myös
12369:                                                        soon.
12370: koko keskiasteen ammatillisen koulutuksen on-
12371:                                                            Ylioppilaspohjaisen koulutuksen kysynnän ja
12372: gelma onkin terveydenhuoltoalalle hakeutuvien          tarjonnan edellä kuvattua epätasapainotilaa voisi
12373: moninkertainen määrä käytettävissä olevaan aloi-
12374:                                                        tehokkaimmin korjata joko varaamaila kaikki
12375: tuspaikkamäärään nähden. Kaikki ammatillista
12376:                                                        opistoasteen aloituspaikat ylioppilaille tai supis-
12377: koulutusta koskevat hakijoita, otettuja ja ulko-
12378:                                                        tamalla lukionkäyntiastetta. Kumpaankaan toi-
12379: puolelle jääviä kuvaavat tilastotkin vääristyvät       menpiteeseen ei ole tarkoitus ryhtyä. Kysymyk-
12380: tämän suuren epäsuhteen takia. Mikäli nuorten
12381:                                                        sen perusteluissa esitettyä käsitystä siitä, että
12382: naisten uranvalintaa ei pystytä oppilaanohjauk-
12383:                                                        keskiasteen koulutuksen suunnittelu perustuu
12384: sella ja muilla keinoilla monipuolistamaan, ny-
12385:                                                        olettamukselle lukionkäynnin supistumisesta, on-
12386: kyinen tilanne tulee jäämään pysyväksi vakavaksi
12387:                                                        kin pidettävä virheellisenä. Lukionkäyntiaste on
12388: ongelmaksi. Aloituspaikkamäärää voidaan tervey-
12389:                                                        tarkoitus pitää nykytasolla eli siinä, että noin
12390: denhuoltoalalla nostaa vain työelämän kysyntää
12391:                                                        puolet ikäluokasta aloittaa lukio-opinnot. Tästä
12392: vastaavaksi eikä lähellekään nykyistä koulutuksen
12393:                                                        päätettiin vuonna 1978 valtioneuvoston antamis-
12394: kysyntää.                                              sa keskiasteen koulunuudistuksen toimeenpanoa
12395:    Ammatillisiin oppilaitoksiin vuonna 198 3 ote-      koskevissa suunnitteluohjeissa. Tämän toiminta-
12396: tuista uusista opiskelijoista oli 26 % :lla jo amma-   linjan noudattaminen merkitsee kuitenkin luki-
12397: tillinen tutkinto. Kun ammatillisten oppilaitos-       ossa vuosittain aloinavien absoluuttisen luku-
12398: ten aloituspaikkamäärä on viime vuosina tuntu-          määrän supistumista lähivuosina, koska nuoriso-
12399: vasti lisääntynyt ja kun nuorisoikäluokkien koko       ikäluokkien koko supistuu.
12400: on samanaikaisesti pienentynyt sekä halukkuus              Keskiasteen koulutuksen kehittämisohjelmassa
12401: moninkertaiseen koulutukseen on yleisesti ollut         ylioppilaspohjaisen ammatillisen koulutuksen
12402: lisääntymässä, voi olettaa, että yhteisvalinnassa      aloituspaikkamäärät vuodelle 1988 tulee mitoit-
12403: ulkopuolelle jääneiden joukossa on varsin paljon        taa, kuten kysymyksen perusteluissa esitetään,
12404: jo ammatillisen koulutuksen hankkineita henki-          niin että kaikille lukiosta pääseville annetaan
12405: löitä.                                                 mahdollisuus ammatillisesti eriytyvän koulutuk-
12406:    Käytettävissä olevien tietojen perusteella näyt-     sen hankkimiseen ammatillisissa oppilaitoksissa
12407: tää siltä, että moninkertainen koulutus on lisään-      tai korkeakouluissa. Tämän tärkeän ja keskeisen
12408: tynyt nimenomaan ylioppilaiden kohdalla. Tämä          tavoitteen toteuttamisen edellyttämän aloitus-
12409: näkyy myös korkeakouluihin otettuja uusia opis-         paikkamäärän mitoittaminen on monista, mm.
12410: kelijoita koskevissa tilastoissa. Vuonna 1981 uu-      edellä esitetyistä, syistä johtuen vaikeaa. Saatu-
12411: sista korkeakouluopiskelijoista noin 2 000 oli          aan lausunnot keskiasteen koulutuksen III kehit-
12412:                                       1985 vp. -     KK n:o 66                                          5
12413: 
12414: tämisohjelmaluonnoksesta opetusministeriön tar-      luopinnot on vuosittain aloittanut 200-300 ai-
12415: koituksena on mitoittaa ylioppilaspohjaisen am-      kaisemman korkeakoulututkinnon suorittanutta.
12416: matillisen koulutuksen aloituspaikkamäärät seu-      Kun tämä määrä otetaan huomioon, ylioppilai-
12417: raavin perustein.                                    den käytössä olevien korkeakoulujen aloituspaik-
12418:     Keskiasteen koulunuudistuksen valmistelussa      kamäärä vuonna 1988 on noin 11 500.
12419: on pidetty lähtökohtana sitä, että mahdollisuus          Edellä todetun perusteella keskiasteen amma-
12420: ammatillisen koulutuksen hankkimiseen turva-         tillisessa koulutuksessa tulisi olla aloituspaikat
12421: taan, mikäli aloituspaikat varataan 95 % :lle         14 150 ylioppilaan kouluttamista varten. Vuonna
12422: ikäluokasta. Ylioppilaiden jatko-opinnot suunni-     1988 arvioidaan ammattikasvatushallituksen hal-
12423: tellaan saman 95 % :n koulutushalukkuuden pe-        linnonalan ulkopuolisessa koulutuksessa olevan
12424: rusteella, vaikka ylioppilaista suurempi osa kuin    noin 1 000 ylioppilaiden käyttöön tulevaa aloi-
12425: peruskoulun päättäneistä jättää hakematta jatko-     tuspaikkaa. Näin ollen ammattikasvatushallituk-
12426: opintoihin. Syitä lienee monia, mm. ulkomaille       sen alaisissa ammatillisissa oppilaitoksissa tulisi
12427: siirtyminen.                                         olla aloituspaikat noin 13 150 ylioppilaan kou-
12428:     Lukio-opinnot aloittaneiden keskeyttämisaste     luttamista varten. Jos tätä tarvetta vastaava aloi-
12429: on aikaisempina vuosina ollut niinkin korkea,        tuspaikkamäärä lasketaan ottamalla huomioon
12430: että noin neljännes on jättänyt opintonsa kesken.    käyttämättä jäävät aloituspaikat, keskeyttämisaste
12431: Lukuvuonna 19~2-83 aloitettu kurssimuotoisen         ja moninkertainen koulutus, tarvitaan näiden
12432: lukusuunnitelman toimeenpano lukiossa näyttää        13 150 ylioppilaan kouluttamiseksi ammatillisissa
12433: johtavan huomattavaan keskeyttämisasteen las-        oppilaitoksissa noin 16 150 aloituspaikkaa.
12434: kuun. Ennakkotiedot näyttävät viittaavan siihen,
12435: että lukion keskeyttämisaste laskisi noin puoleen        Kun vuonna 1988 ylioppilaiden käytettävissä
12436: aikaisemmasta. Sen seurauksena valmistuvien yli-     olevat korkeakoulujen aloituspaikat eivät kaikki
12437: oppilaiden määrä nousisi niin, että ylioppilastut-   tule pelkän ylioppilastutkinnon suorittaneiden
12438: kinnon suorittaneiden osuus ikäluokasta nousisi      käyttöön ja kun sanottuna vuonna ylioppilaspoh-
12439: yli 40 % :n.                                         jaiseen koulutukseen on myös pyrkimässä aikai-
12440:     Edellä esitetyn kehityksen perusteella koulu-    sempina vuosina valmistuneita ylioppilaita, yli-
12441: hallituksessa on vastikään arvioitu vuonna 1988      oppilaspohjaisten aloituspaikkojen määrä amma-
12442: valmistuvan noin 27 000 ylioppilasta, kun vajaa      tillisissa oppilaitoksissa on tarpeen mitoittaa edel-
12443: vuosi sitten tehty aikaisempien laskentaperustei-    lä esitetyn peruslaskelman mukaista määrää suu-
12444: den mukainen arvio oli 25 000.                       remmaksi. Tästä syystä ammatillisiin oppilaitok-
12445:     Mikäli ylioppilaista 95 % hakeutuu jatko-        siin pitäisi perustaa vuonna 1988 noin 18 000
12446: opintoihin, olisi vuonna 1988 valmistuvasta noin     ylioppilaspohjaisen koulutuksen aloituspaikkaa.
12447: 27 000 ylioppilaasta jatko-opintoihin halukkaita         Tarkoitetun 18 000 aloituspaikan riittävyys
12448: noin 25 650.                                         vuoden 1988 ylioppilaspohjaisen koulutuksen to-
12449:     Kaikki vuonna 1988 valmistuvat ylioppilaat       delliseen kysyntään nähden tulee riippumaan
12450: eivät ole pyrkimässä samana vuonna jatko-opin-       monista tekijöistä, kuten niistä toimenpiteistä,
12451:  toihin. Osa pyrkii opintoihin myöhemmin, ja         jotka kohdistetaan vuosiin 1985-87 ja siitä,
12452: vuonna 1988 jatko-opintoihin on pyrkimässä ai-       miten ylioppilaiden moninkertaista koulutusta
12453: kaisempina vuosina lukion päättäneitä. Tästä         säädellään sekä keskiasteen ammatillisessa koulu-
12454: huolimatta on tarkoituksenmukaista ottaa yliop-      tuksessa että korkeakouluopinnoissa. Väliaikaisen
12455:  pilaspohjaisen koulutuksen mitoittamisessa vuon-    ammatillisen koulutuksen aloituspaikkamäärä tu-
12456:  na 1988 peruslähtökohdaksi edellä todettu luku-     lee edelleen olemaan huomattava ja se lisää
12457:  määrä.                                              aloituspaikkamäärää. Opetusministeriö on anta-
12458:     Korkeakouluissa arvioidaan olevan vuonna         nut ammattikasvatushallitukselle toimintaoh-
12459:  1988 noin 12 400 aloituspaikkaa. Korkeakou-         jeen, jonka mukaan väliaikaisen ammatillisen
12460:  luissa on vuosittain aloittanut opintonsa 300-      koulutuksen aloituspaikat on varattava ensisijai-
12461:  400 ei-ylioppilasta. Kun keskiasteen koulunuu-      sesti ammatillista koulutusta vailla oleville haki-
12462:  distuksen yhtenä tavoitteena on avata korkeakou-    joille. Toimenpiteellä pyritään aikaisempina vuo-
12463:  luopintoihin nykyistä paremmat mahdollisuudet       sina koulutuksen ulkopuolelle jäävien tehostet-
12464:  myös peruskoulupohjaisen opistoasteen ammatil-      tuun kouluttamiseen tavoitteena mm. se, että
12465:  lisen koulutuksen kautta, arvioidaan ei-ylioppi-    vuonna 1988 päästäisiin nykyistä parempaan ta-
12466:  laiden osuuden olevan korkeakouluopinnot aloit-     sapainotilaan koulutuksen kysynnnän ja tarjon-
12467:  tavista 500-600 vuonna 1988. Korkeakou-             nan välillä. Väliaikaisessa koulutuksessa tulee
12468: 6                                    1985 vp. -    KK n:o 66
12469: 
12470: olemaan vuosien 1985-88 aikana yhteensä noin       kamäärästä suurempi osa ylioppilaiden koulutta-
12471: 21 000 aloituspaikkaa.                             mista varten. Vuonna 1988 on tarkoitus perustaa
12472:   Mikäli keskiasteen koulutuksen III kehittämis-   4 000 väliaikaisen ammatillisen koulutuksen aloi-
12473: ohjelmassa päätettävä ammatillisten oppilaitos-    tuspaikkaa.
12474: ten ylioppilaspohjaisten aloituspaikkojen määrä       Edellä todetun perusteella hallitus ilmoittaa
12475: vuonna 1988 osoittautuu riittämättömäksi, voi-     huolehtivansa käytettävissä olevin keinoin siitä,
12476: daan aloituspaikkamäärää tarvittaessa ohjelman     että kaikilla lukiossa opintonsa päättävillä on
12477: puitteissakin nostaa jossain määrin suuremmaksi    mahdollisuus ammatillisesti eriytyvään koulutuk-
12478: varaamaila väliaikaisen koulutuksen aloituspaik-   seen.
12479: 
12480:     Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1985
12481: 
12482:                                                                 Opetusministeri Kaan·na Suonio
12483:                                        1985 vp. -- EJ( n:o 66                                           7
12484: 
12485: 
12486: 
12487: 
12488:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
12489: 
12490:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          De statistikuppgifter som upprättas över de ge-
12491: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         mensamma antagningarna vid yrkesläroanstalter-
12492: av den 1 mars 1985 tili vederbörande medlem av        na bör anses vara den bästa informationskällan.
12493: statsrådet sänt en avskrift av följande riksdags-     Men inte heller på basen av dem är det möjligt
12494: man Ulla Puolanne m.fl. undertecknade spörs-          att dra slutsatser av studenternas möjligheter tili
12495: mål nr 66:                                            fortsatta studier som helhet. Utöver högskolestu-
12496:                                                       dier blir utanför denna gemensamma antagning
12497:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       t.ex. den utbildning som bygger på student-
12498:        för att studenternas möjligheter tili fort-    examen och som meddelas vid de yrkesläroanstal-
12499:        satta studier särskilt vid yrkesläroanstal-    ter som lyder under yrkesutbildningsstyrelsen
12500:        terna på mellanstadiet skall kunna för-        (t.ex. tekniska läroanstalter), den yrkesinriktade
12501:        bättras?                                       utbildning som lyder under skolstyrelsen (t.ex.
12502:                                                       barnträdgårdsinstitut) och den yrkesinriktade ut-
12503:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      bildning på mellanstadiet som meddelas utanför
12504: framföra följande:                                    undervisningsministeriets       förvaltningsområde
12505:                                                       (t.ex. utbildning inom försvars- och polisväsen-
12506:    Undervisningsministeriet och statsrådet har
12507:                                                       det samt brand- och räddningsväsendet). De
12508: under de senaste åren flera gånger fäst uppmärk-
12509:                                                       förut nämnda utbildningsformerna utgör en rätt
12510: samhet vid att studenternas möjligheter tili fort-
12511:                                                       betydande del av studenternas möjligheter tili
12512: satta studier bör förbättras. Med anledning av
12513:                                                       fortsatta studier.
12514: ärendet har de givit direktiv för att antalet
12515: nybörjarplatser som bygger på studentexamen              De pålitligaste uppgifterna om de studenter
12516: skall kunna ökas vid yrkesläroanstalterna. Först      som årligen antas tili yrkesinriktad utbildning
12517: under de aHdeies senaste åren har ärendet väsent-     kan ingås i de statistikuppgifter som statistikcen-
12518: ligt kunnat utvecklas men de resultat som man         tralen årligen publicerar. Enligt dessa uppgifter
12519: fått och de åtgärder som man vidtagit har hittills    antogs sammanlagt ca 37 500 studenter tili stu-
12520: inte varit tillräckliga. Därför har regeringen för    dier vid alla yrkesläroanstalter och högskolor år
12521: avsikt att fortsätta med att effektivera åtgärder     1983. De statistikuppgifter som gäller yrkesläro-
12522: för att studenternas möjligheter tili fortsatta       anstalter täcker all den ovan nämnda utbild-
12523: studier på det lämpligaste möjliga sättet skall       ningen på mellanstadiet. Samma år avlade ca
12524: kunna ökas i sådan yrkesinriktad utbildning som       30 000 elever studentexamen, dvs. antalet anrag-
12525: bygger på studentexamen.                              na tili den yrkesinriktade utbildningen hade
12526:     I många utredningar, tili vilka även i spörsmå-   minskat med ca 7 500 elever.
12527: lets motivering hänvisas, har man kunnat påvisa          Sedan mitten av 1970-talet har förhåliandet
12528: att antalet studenter som söker inträde för fort-     varit detsamma i fråga om de elever som avlagt
12529: satta studier är avsevärt större än antalet antagna   studentexamen och de som blivit antagna tili
12530: tili utbildningen. Utredningarna ger dock inte        fortsatta studier.
12531: pålitlig information om deras antal som har              Antalet elever som avlagt studentexamen och
12532: ingen yrkesinriktad utbildning. De årliga statis-     inlett studier vid yrkesläroanstalter och högskolor
12533: tikuppgifterna om studenternas inträdessökande        har länge varit större än antalet elever som under
12534: och deras antagning tili fortsatta studier anger      samma år avlagt studentexamen. Kalkylmässigt
12535: inte alla erforderliga uppgifter. Uppgifterna om      är således studenternas möjligheter tili fortsatta
12536: studenternas inträdessökande för fortsatta studier    studier rätt goda. Det föreligger dock inte moti-
12537: gäller i vissa fall antalet ansökningar och inte      veringar att dra en så här positiv slutsats på basen
12538: antalet sökande. Antagningssystemen inom den          av dessa statistikuppgifter. För det första innehål-
12539: yrkesinriktade utbildningen på mellanstadiet och      ler statistikuppgifterna om yrkesläroanstalter
12540: vid högskolorna är olika. Man kan inte mekaniskt      även sådan utbildning som man inte enligt
12541: sammanställa uppgifterna om respektive system.        begreppet om reformen på melianstadiet anser
12542: 8                                      1985 vp. -     KK n:o 66
12543: 
12544: vara yrkesinriktad grundutbildning (t.ex. hus-        efterfrågan på denna utbildning. Av de nya
12545: håliskolor). Statistikuppgifterna innehålier även i   studerande som år 1983 antogs tili studier vid
12546: någon utsträckning yrkesinriktad tiliäggsutbild-      yrkesläroanstalterna hade 26 % redan en yrkesin-
12547: ning (t.ex. utbildning för specialsjukskötare). För   riktad examen. Då antalet nybörjarplatser vid
12548: det andra innehålier statistikuppgifterna om yr-      yrkesläroanstalterna under de senaste åren avse-
12549: kesläroanstalter inte information om hur många        värt ökat och då antalet yngre åldersklasser samti-
12550: av de studenter som antagits tili studier vid dessa   digt blivit mindre, samt då benägenheten för
12551: läroanstalter redan har yrkesinriktad examen. Av      mångfaldig utbildning i allmänhet håliit på att
12552: det faktum att aotalet studenter som inlett           öka, kan man konstatera att bland de elever som
12553: studier vid yrkesläroanstalter eller högskolor re-    vid den gemensamma antagningen inte fått stu-
12554: dan sedan länge överskridit antalet de elever som     dieplats finns rätt många sådana personer som
12555: avlagt studentexamen kan man dra den slutsat-         redan har en yrkesinriktad utbildning.
12556: sen att studenternas möjligheter tili fortsatta          På basen av de uppgifter som står tili förfogan-
12557: studier inte blivit svårare såsom det påstås i        de verkar det vara så att mångfaldig utbildning
12558: spörsmålet. Förhandsuppgifterna har nyligen bli-      har ökat särskilt när det gälier studenter. Detta
12559: vit färdiga om den gemensamma antagningen för         syns även i de statistikuppgifter som upprättats
12560: år 1984. Enligt dessa uppgifter sökte sammanlagt      över de nya studerande som antagits tili studier
12561: ca 51 900 studenter inträde för studier vid yrkes-    vid högskolorna. Av de nya högskolestuderande-
12562: läroanstalterna inom den gemensamma antag-            na hade ca 20 000 studerande en yrkesinriktad
12563: ningen. Ca 16 800 studenter inledde studier.          utbildning på mellanstadiet.
12564: Antalet studenter som återtog sin ansökan och de         Ett av de största problemen som förekommer
12565: som före 20.9.1984 avbröt sina studier var ca         vid anordnandet av den yrkesinriktade utbild-
12566: 5 800 elever. Ca 29 400 studenter beviljades inte     ningen för studenter utgör konflikten mellan
12567: alis studieplats. Ca 33 800 studenter sökte i         förhoppningar om utbildning och yrke samt de
12568: främsta rummet inträde för studier på de linjer       möjligheter som står tili buds. Nybörjarplatseroa
12569: som bygger på studentexamen. Ca 10 300 elever         vid högskolorna räcker tili för en drygt tredje del
12570: inledde studier. Antalet de som återtog ansökan       av studerandena i en åldersklass. Om man utgår
12571: var 10 300 elever och antalet de som avbröt sina      från den verksamhetslinje som man valt vid
12572: studier var 3 600 elever. Ca 19 300 beviljades        skolreformen på melianstadiet, enligt viiken ca
12573: inte alls studieplats. På motsvarande sätt sökte ca   hälften av nybörjarplatserna på institutnivå reser-
12574: 18 100 studenter inträde för studier som bygger       veras för de elever som genomgått grundskolan,
12575: på grundskoleexamen. Ca 6 400 elever inledde          innebär detta att en knapp tredjedel av studeran-
12576: studier. Antalet de som återtog ansökan eller         dena under år 1988 kan förvärva utbildning på
12577: avbröt sina studier var ca 2 200 elever och ca        institutnivå och en knapp tredjedel en yrkesin-
12578: 10 100 studenter fick inte alis studieplats.          riktad utbildning på skolnivå. Då detta uppen-
12579:    Av de 29 400 studenter som inte fick srudie-       barligen står i konflikt med studenternas nutida
12580: plats sökte ca 16 600, dvs. 56 % inträde för          förhoppningar om yrkesval och då man ändå bör
12581: studier vid sjukvårdsinstituten. Ca 3 600 studen-     sörja för att alla studenter har möjlighet att
12582: ter inledde sina studier vid dessa läroanstalter.     förvärva en yrkesinriktad utbildning är man
12583: Ett av de problem som gäller särskilt studenter       tvungen att börja reglera studenternas mångfal-
12584: men också den yrkesinriktade utbildningen på          diga utbildning så att den motsvarar en skälig
12585: hela melianstadiet är att antalet de som söker        nivå.
12586: inträde för studier inom hälsovården är flera            Den obalans som råder mellan efterfrågan och
12587: gånger större än antalet nybörjarplatser. Alla de     utbud på den utbildning som bygger på student-
12588: statistikuppgifter som gälier elever som söker        examen kunde på det bästa möjliga sättet avhjäl-
12589: inträde för yrkesinriktade studier, antalet antag-    pas så att man antingen reserverar alla nybörjar-
12590: na och de som inte beviljats studieplats, blir        platser på institutnivå för studenter elier att man
12591: förvridna tili följd av denna stora olägenhet. Om     minskar antalet platser vid gymnasiet. Mao har
12592: man inte med elevhandledning elier med andra          inte för avsikt att vidta någondera åtgärden. Den
12593: medel kan göra unga kvinnors yrkesval mångsi-         tanke som framförts i spörsmålet och som går ut
12594: digare förblir den nutida situationen ett svårt       på att planeringen av utbildningen på mellansta-
12595: problem. Antalet nybörjarplatser inom hälsovår-       diet baserar sig på det antagande att antalet
12596: den kan ökas så att det endast motsvarar arbetsli-    nybörjarplatser vid gymnasiet kommer att mins-
12597: vets behov och inte på nära håll den nutida           kas bör anses vara felaktig. Avsikten är att antalet
12598:                                        1985 vp. -- KJ( n:o 66                                           9
12599: 
12600: platser vid gymnasiet skall hållas på nuvarande       gjorts enligt tidigare beräkningsgrunder var ca
12601: nivå, dvs. ca hälften av åldersklassen kan inleda     25 000 elever. Om 95 % av studenterna söker
12602: studier vid gymnasiet. Beslut härom fattades i de     inträde för fortsatta studier ville ca 25 650 elever
12603: direktiv angående planeringen av skolreformen         av de 27 000 elever som avlagt studentexamen
12604: på mellanstadiet som statsrådet gav år 1978.          under 1988 inleda fortsatta studier. Alla de
12605: Iakttagandet av denna verksamhetslinje innebär        elever som avlagt studentexamen under 1988
12606: dock att det absoluta antalet nya elever vid          söker inte under samma år inträde för fortsatta
12607: gymnasiet blir mindre under de närmaste åren          studier. En del vill inleda senare sina studier och
12608: eftersom antalet yngre åldersklasser blir mindre.     även elever som under tidigare år genomgått
12609:     1 utvecklingsprogrammet för utbildningen på       gymnasiet söker inträde för fortsatta studier un-
12610: mellanstadiet för nybörjarplatserna inom den          der år 1988. Frånsett detta är det ändamålsenligt
12611: yrkesinriktade utbildning som bygger på student-      att man vid dimensioneringen av den utbildning
12612: examen för år 1988 dimensioneras så, såsom i          som bygger på studentexamen under 1988 utgår
12613: spörsmålets motivering framförs, att det blir         från ovan anförda antal.
12614: möjligt för alla som genomgått gymnasiet att              Man beräknar att antalet nybörjarplatser vid
12615: fötvätva en yrkesinriktad utbildning vid yrkeslä-     högskolorna under 1988 kommer att vara 12 400
12616: roanstalterna ellet högskolorna. Dimensione-          platser. Ca 300--400 elever som inte avlagt
12617: ringen av antalet nybörjarplatser som genomfö-        studentexamen har årligen inlett studier vid
12618: randet av detta viktiga och centrala mål förutsät-    högskolorna. Då ett av målen för skolreformen
12619: ter är en svår uppgift beroende av många, bl.a.       på mellanstadiet är att skapa bättre möjligheter
12620: ovan anförda skäl. Sedan undervisningsminis-          än hittills tili högskolestudier för de elever som
12621: teriet fått utlåtanden om utkastet tili ett tredje    förvärvat sådan yrkesinriktad utbildning på insti-
12622: utvecklingsprogram har ministeriet för avsikt att     tutnivå som bygger på grundskolan beräknar
12623: dimensionera antalet nybörjarplatser inom den         man att ca 500--600 elever som inte avlagt
12624: yrkesinriktade utbildning som bygger på student-      studentexamen kommer under 1988 att inleda
12625: examen med följande motiveringar.                     högskolestudier. Deras andel som årligen inlett
12626:     Vid beredningen av skolreformen på mellan-        högskolestudier och som redan avlagt någon
12627: stadiet har man utgått från att man vill säkerstäl-   annan högskoleexamen har årligen varit 200--
12628: la att det är möjligt att fötvärva en yrkesinriktad   300 studerande. Då detta antal beaktas kommer
12629: utbildning om antalet nybörjarplatser reserveras      ca 11 500 nybörjarplatser vid högskolorna att stå
12630: för 95 % av åldersklassen. Studenternas fortsatta     tili de elevers förfogande som avlagt student-
12631: studier planeras även enligt samma 95 %, fastän       examen.
12632: en större del av studenterna än av dem som                På basen av det förut anförda borde man ha
12633: genomgått grundskolan inte söker inträde för          14 150 nybörjarplatser för utbildning av de ele-
12634: fortsatta studier. Det torde finnas flera skäl för    ver som avlagt studentexamen. Man beräknar att
12635: detta, bl.a. det att en del flyttar över tili         under 1988 ca 1 000 nybörjarplatser inom den
12636: utlandet.                                             utbildning som inte hör tili yrkesutbildningssty-
12637:     Antalet elever som inlett studier vid gymnasiet   relsens förvaltningsområde står tili studenternas
12638: men avbrutit dem har under de tidigare åren           förfogande.
12639: varit t.o.m. så högt att ca en fjärdedel avbrutit         Således borde ca 13 150 nybörjarplatser stå tili
12640: sina studier. Införandet av den kursbundna lä-        studenternas förfogande vid de läroanstalter som
12641:  roplanen vid gymnasiet under läsåret 1982--83        lyder under yrkesutbildningsstyrelsen. Om man
12642:  har lett tili en betydande sänkning av antalet       utgår från att man med detta antal nybörjar-
12643: elever som avbryter sina studier vid gymnasiet.       platser som motsvarar behovet tar hänsyn tili de
12644: Förhandsuppgifterna tyder på att antalet elever       nybörjarplatser som inte används, antalet elever
12645: som avbryter studier vid gymnasiet skall sjunka       som avbryter studier och den mångfaldiga ut-
12646:  tili hälften jämfört med det tidigare. Tili följd    bildningen behövs ca 16 150 nybörjarplatser för
12647:  därav ökar antalet elever som avlagt student-        att dessa 13 150 studenter skall kunna utbildas
12648:  examen så att deras antal av hela åldersklassen      vid yrkesläroanstalterna.
12649:  stiger tili över 40 % .                                  Då de nybörjarplatser vid högskolorna som
12650:      På basen av den utveckling som ovan anförts      under 1988 står tili förfogande inte beviljas
12651:  har man vid skolstyrelsen nyligen uppskattat att     enbart sådana elever som avlagt studentexamen
12652:  ca 27 000 elever kommer att avlägga student-         och då även de som tidigare avlagt student-
12653:  examen år 1988 medan den uppskattning som            examen söker inträde för studier inom den ut-
12654: 
12655: 2 4285002988
12656: 10                                    1985 vp. -     KK n:o 66
12657: 
12658: bildning som bygger på studentexamen bör anta-       dessa åtgärder strävar man tili att effektivera
12659: let nybörjarplatser som bygger på studentexamen      utbildningen för de elever som tidigare inte
12660: dimensioneras så att det är större än ovan nämn-     erhållit studieplats inom utbildningen. Som mål
12661: da grundläggande beräkning. Därför borde ca          har man bl.a. att man under 1988 kan nå en
12662: 18 000 nybörjarplatser som bygger på student-        bättre jämvikt när det gäller efterfrågan och
12663: examen inrättas vid yrkesläroanstalterna under       utbud på utbildning. Ca 21 000 nybörjarplatser
12664: 1988.                                                kommer under åren 1985-88 att tillhöra den
12665:    Flera faktorer, som bl.a. de åtgärder som är      interimistiska utbildningen.
12666: avsedda att vidtas under 1985-87, hur den
12667:                                                         Om det visar sig att antalet nybörjarplatser
12668: mångfaldiga utbildningen för studenter kommer
12669:                                                      som bygger på studentexamen vid yrkesläroan-
12670: att regleras samt den yrkesinriktade utbildningen
12671:                                                      stalterna och varom beslut fattas i det tredje
12672: på mellanstadiet och högskolestudier, kommer
12673:                                                      utvecklingsprogrammet för utbildningen på mel-
12674: att påverka om det avsedda antalet nybörjar-
12675:                                                      lanstadiet inte är tillräckligt, är det möjligt att
12676: platser, dvs 18 000 nybörjarplatser kommer att
12677:                                                      även inom ramen för programmet öka antalet
12678: tillfredsställa den faktiska efterfrågan på den
12679:                                                      nybörjarplatser så att ett större antal nybörjar-
12680: utbildning som bygger på studentexamen.
12681:                                                      platser inom den interimistiska utbildningen re-
12682:    Antalet nybörjarplatser inom den interimistis-
12683:                                                      serveras för utbildningen av studenter. Man har
12684: ka yrkesinriktade utbildningen kommer fortfa-
12685:                                                      för avsikt att under 1988 inrätta 4 000 nybörjar-
12686: rande att vara av betydande storlek och det          platser inom den interimistika utbildningen.
12687: kommer att öka antalet nybörjarplatser.
12688:    Undervisningsministeriet har givit yrkesutbild-       På basen av det ovan anförda meddelar rege-
12689: ningsstyrelsen direktiv enligt vilka nybörjar-       ringen att den med alla tillbudsstående medel
12690: platserna inom den interimistiska yrkesinriktade     kommer att sörja för att alla de elever som
12691: utbildningen i främsta rummet bör reserveras för     avslutar sin skolgång vid gymnasiet har möjlighet
12692: dem som inte har yrkesinriktad utbildning. Med       tili yrkesinriktad utbildning.
12693: 
12694:      Helsingfors den 10 april 1985
12695: 
12696:                                                             Undervisningsminister Kaarina Suonio
12697:                                                  1985 vp.
12698: 
12699: Kirjallinen kysymys n:o 67
12700: 
12701: 
12702: 
12703: 
12704:                                     Kortesalmi: Autoilijoiden työllisyyden parantamisesta Sailassa Ja
12705:                                       Kuusamossa
12706: 
12707: 
12708:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12709: 
12710:    Kun Sallan kuntaan on osoitettu työllisyysvaro-         Samanlaisia huolenaiheita on myös kuusamo-
12711: ja Hanhikankaan-Särkelän tietä varten, tie- ja          laisilla autoilijoilla. Heidän mukaansa 1VL ei
12712: vesirakennuslaitos rakennuttaa näillä Saliaan           järjestä Kuusamon kuorma-autoilijoille töitä
12713: osoitetuilla työllisyysvaroilla kyseistä tietä sodan-   Kuusamossa, vaan tietyöt menevät muille jopa
12714: kyläläisillä autoilla ja koneilla.                      kaukaisillekin paikkakunnille. Tästä syystä Kuu-
12715:    Katkerina toteavat sallalaiset kuorma-autoili-       samosta on työttöminä peräti 27 kuorma-autojen
12716: jat, että kun Sailassa Hanhikankaan ja Särkelän         tilauskeskuksen (KTK:n) autoa. Tämä kalusto-
12717: väliset tietyöt alkavat, sallalaiset kuorma-autoili-    määrä on pääosiltaan joutunut seisomaan koko
12718: jat istuvat pirteissään, kuten ovat istuneet jo         viime joulun jälkeisen ajan, mutta velvoitteet
12719: vuoden päivät. Tietyön soranajot ja maansiirrot         autoilijoille lankeavat, eli vakuutukset ja diesel-
12720: suorittavat sodankyläläiset kippiautot ja koneet.       vero on maksettava.
12721:    Hanhikankaan-Särkelän osuuden tietöiden                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12722: alkaminen varmistui tammikuun puolivälin paik-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12723: keilla, kun 1VL:n Lapin piiri-insinööri Sauli           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12724: Niku-Paavo vieraili kunnassa.                           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12725:    Piiri-insinööri ilmoitti, että ohjeiden mukaan
12726: 1VL:n Lapin piirin on pyydettävä urakasta tar-                    Tietääkö Hallitus, että Sailassa ja Kuu-
12727: joukset, mutta sanoi samalla, ettei ole suurtakaan             samossa paikalliset konealan yrittäjät eli
12728: vaaraa ajojen joutumisesta ohi salialaisten autoili-           kippiautojen ja muiden koneiden omista-
12729: joiden.                                                        jat eivät saa 1VL:n töitä omalla paikka-
12730:    Sallan 15 kippiauton omistajille työt olisivat              kunnallaan, vaan ajot annetaan muihin
12731: olleet hyvin tervetulleita ja ehdottoman välttä-               kuntiin, ja
12732: mättömiä, sillä viime vuonna oli töitä autoille                   mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
12733: vain keskimäärin 30-40 päiväksi. Kuluvan vuo-                  Sallan ja Kuusamon autoilijapienyrittä-
12734: den työpäivät ovat sormin laskettavissa, Sallan                jien vaikean työllisyystilanteen tuntuvaksi
12735: autoilijat kertovat.                                           kohentamiseksi?
12736: 
12737:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1985
12738: 
12739:                                           ]. Juhani Kortesalmi
12740: 
12741: 
12742: 
12743: 
12744: 428500275H
12745: 2                                      1985 vp. -- KJ( n:o 67
12746: 
12747: 
12748: 
12749: 
12750:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12751: 
12752:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         taan valtion kannalta edullisimmaksi. Etukäteis-
12753: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         päätös työn antamisesta kunnan tai kuntien ura-
12754: olette 1 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn kir-       koitsijoille ei ole mahdollinen.
12755: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         Urakoitsijaa ei ole velvoitettu eikä voida vel-
12756: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja J.    voittaa noudattamaan työtä toteuttaessaan ja kul-
12757: Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta      jetuksia järjestäessään muita ehtoja kuin mitä
12758: kysymyksestä n:o 67:                                  tieliikennelain (267 /81) ja ammattimaisen moot-
12759:                                                       toriajoneuvoliikenteen harjoittamisesta on ase-
12760:           Tietääkö Hallitus, että Sallassa ja Kuu-    tuksilla (646/70, 671/81, 184/82) säädetty. Ura-
12761:        samossa paikalliset konealan yrittäjät eli     koitsija on saanut valita toimintansa kannalta
12762:        kippiautojen ja muiden koneiden omista-        edullisimmat vaihtoehdot. Kuljetuksia ei ole ura-
12763:        jat eivät saa TVL:n töitä omalla paikka-       koissa erotettu erikseen rakennuttajan (TVH:n)
12764:        kunnallaan, vaan ajot annetaan muihin          järjestettäväksi, koska se on havaittu epätaloudel-
12765:        kuntiin, ja                                    liseksi mm. työn vaikeutuneen yhteensovittami-
12766:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         sen ja vastuunjaon takia.
12767:        Sallan ja Kuusamon autoilijapienyrittä-           Kun urakoitsijalla ei kuitenkaan aina ole riittä-
12768:        jien vaikean työllisyystilanteen tuntuvaksi    västi omaa kuljetuskalustoa, tulevat kuljetukset
12769:        kohentamiseksi?                                usein kuitenkin paikallisten autoilijoiden tehtä-
12770:                                                       väksi urakoitsijan ja autoilijoiden keskinäiseen
12771:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      sopimukseen perustuen.
12772: ti, seuraavaa:                                           Tielaitos pyrkii kaikin tavoin ottamaan huo-
12773:    Tie- ja vesirakennuslaitos niinkuin muutkin        mioon työllisyysmäärärahojen tarkoituksen ja nii-
12774: valtion rakennuttajat perustavat urakointikäytän-     den käyttöön liittyvät velvoitteet. Toisaalta lai-
12775: tönsä valtion rakennustöiden teettämisestä ura-       toksen tulee toimia taloudellisesti ja tarkoituk-
12776: koitsijoilla annettuun asetukseen (385/61, muu-       senmukaisesti sekä lainsäädännön ja laitosta kos-
12777: tokset 860/74, 424/80 ja 168/83) ja asetuksen         kevien ohjeiden ja määräysten puitteissa.
12778: soveltamista koskevaan liikenneministeriön pää-          Työllisyysvaroin rahoitettavissa urakoissa mene-
12779: tökseen (186/83). Asetuksen mukaan valtion            tellään ja on meneteltävä myös edellä mainittu-
12780: rakennustyö on annettava urakoitsijan suoritetta-     jen urakka-asetuksen ja urakkapäätöksen mukai-
12781: vaksi, milloin tämä työn teettämistapa harkitaan      sesti. Erityisesti työllisyysvaroin tehtävät urakka-
12782: valtiolle edulliseksi sekä milloin siihen muutoin     kohteet pyritään tekemään riittävän pieniksi
12783: on edellytykset.                                      osaurakoiksi, jotta myös paikallisilla urakoitsijoil-
12784:    Työn teettäminen urakalla on tällä hetkellä        la olisi tasapuolisesti mahdollisuus osallistua tar-
12785: varsinkin runsaasti maansiirtoa sisältävissä tehtä-   jouskilpailuun ja töiden tekemiseen, kuten val-
12786: vissä ratkaisevasti edullisempaa (15--25 %) kuin      tioneuvosto on 23.1.1985 tekemällään päätöksel-
12787: omassa johdossa toteuttaminen. Urakoinoin             lä, jolla se on hyväksynyt valtion vuoden 1985
12788: edullisuus perustuu myös urakoitsijan mahdolli-       varsinaisen työohjelman ja työllisyysohjelman,
12789: suuteen valita edullisimmat työn toteuttamista-       edellyttänyt.
12790: vat.                                                     Sallan kunnassa olevan maantien 965 välin
12791:    Edellä mainitun liikenneministeriön päätöksen      Hanhikangas--Särkelä parantamishankkeeseen
12792: mukaan on urakkatarjouksia yleensä pyydettävä         on tälle vuodelle myönnetty työllisyysmääräraha
12793: vähintään viideltä sekä suuremmissa rakennus-         3,5 Mmk ja varsinaista budjettirahaa 0,5 Mmk.
12794: töissä useammalta urakoitsijalta. Riittävän kilpai-   Koko hankkeen kustannusarvio on 11,0 Mmk ja
12795: lun aikaansaamiseksi on tarjouksia yleensä pyy-       rakentamisaika v. 1985--87.
12796: detty kunkin tie- ja vesirakennuspiirin alueella         Lapin tie- ja vesirakennuspiiri on pyytänyt
12797: toimiviita urakoitsijoilta. Tarjouksista on urakka-    17.1.1985 urakkatarjouksia ko. hankkeeseen
12798: asetuksen mukaan hyväksyttävä se, joka harki-         kuuluvasta osaurakasta. Tarjouksia pyydettiin 20
12799:                                         1985 vp. -      KK n:o 67                                        3
12800: 
12801: yrittäjältä, jotka toimivat Lapin piirin alueella.      Mmk. Hankkeelle on myönnetty vuodelle 1985
12802: Lisäksi Lapin tiepiiri teki itse oman tarjouksensa      budjettivaroja 1,9 Mmk ja työllisyysvaroja 3,55
12803: työn tekemisestä omassa johdossa. Tarjoukset            Mmk.
12804: saatiin määräaikaan mennessä 12 yrittäjältä. Hal-          Oulun tiepiiri on solminut hankkeeseen kuu-
12805: vimman tarjouksen (821 692 mk) teki sodankylä-          luvista töistä kaksi osaurakkasopimusta. Molem-
12806: läinen urakoitsija, jolle urakka-asetuksen mukai-       mat urakat on annettu halvimman tarjouksen
12807: sesti urakka annettiin ja jonka kanssa urakkasopi-      tehneelle yrittäjälle urakka-asetuksen mukaisesti.
12808: mus solmittiin 18.2.1985.                                  Ensiksimainitun urakan sai urakoitsija Hauki-
12809:    Toiseksi halvimman tarjouksen (850 074 mk)           putaan Kellosta.
12810: teki salialainen yrittäjä. Tiepiirin oma tarjoushin-       Tarjouspyynnöt lähetettiin myös seitsemälle
12811: ta oli 1 572 930 mk.                                    kuusamolaiselle yrittäjälle, joista neljä teki tar-
12812:    Sodankyläläisellä urakoitsijalla on omaa vapaa-      jouksen. Halvimman tarjouksen tehneen urakoit-
12813: na (työttömänä) olevaa kalustoa, jolla se tekee         sijan edullinen tarjous perustui lähinnä taloudel-
12814: urakkasopimuksen mukaisen työn. Asiassa on              listen perävaunullisten kuljetusvälineiden käyt-
12815: menetelty voimassa olevien valtion töiden urakoi-       töön, joita Kuusamossa ei ole käytettävissä.
12816: ta koskevien säännösten mukaisesti.                        Murskausurakan sai halvimman tarjouksen teh-
12817:    Mainittakoon, että osa salialaisista autoilijoista   nyt urakoitsija Oulusta. Paikallinen yrittäjä Kuu-
12818: on saanut työtä Lapin tiepiirin toisella hankkeella     samosta ei pyynnöstä huolimatta tehnyt tarjousta
12819: Savukoskella.                                           murskauskaluston puutteen vuoksi, mutta suorit-
12820:    Edellä mainituista asioista on kysymys myös          taa aliurakoitsijana murskausurakkaan kuuluvia
12821: Oulun tie- ja vesirakennuspiirissä Kuusamossa,          kuljetuksia. Ko. työssä on 4-8 kuusamolaista
12822: jossa parannetaan mt 950 välillä Sompsanvaara-          kuorma-autoilijaa. Tämän lisäksi kuusamolaisia
12823: Lapin piirin raja. Tämä on v. 1984-86 toteutet-         kuorma-autoilijoita on käytetty tiemestaripiirin
12824: tava hanke, jonka kokonaiskustannusarvio on 16          auraustehtävissä.
12825: 
12826:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1985
12827: 
12828:                                                                      Liikenneministeri Matti Luttinen
12829: 4                                       1985 vp. -      KK n:o 67
12830: 
12831: 
12832: 
12833: 
12834:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
12835: 
12836:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            treprenadförordningen antas det som prövas vara
12837: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          mest fördelaktigt för staten. Det är inte möjligt
12838: den 1 mars 1985 tili vederbörande medlem av             att fatta något förhandsbeslut om att arbetet
12839: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       skall ges tili en kommuns eller flera kommuners
12840: dagsman ] . Juhani Kortesalmi undertecknade             entreprenörer.
12841: spörsmål nr 67:                                            Då entreprenören utför arbetet och ordnar
12842:                                                         transporterna är han inte förpliktad och kan inte
12843:            Är Regeringen medveten om att lokala         förpliktas att följa andra villkor än vad som är
12844:         företagare i maskinbranschen i Salla och        stadgat i vägtrafiklagen (267 /81) och förord-
12845:         Kuusamo, dvs. ägare tili tippbilar och          ningen om yrkesmässig motorfordonstrafik (6461
12846:         andra maskiner, inte får arbete av väg-         70, 671181, 184/82). Enrreprenören har i sin
12847:         och vattenbyggnadsverket på sin egen ort        verksamhet fått välja de förmånligaste alternati-
12848:         utan körslorna ges tili andra kommuner,         ven. Vid entreprenader har transporterna inte
12849:         och                                             ordnats särskilt av byggherren (väg- och vatten-
12850:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        byggnadsstyrelsen), eftersom detta har befunnits
12851:         för att kännbart förbättra det svåra syssel-    oekonomiskt bl.a. för att det blir svårt att
12852:         sättningsläget för småföretagare i trans-       koordinera arbetet och fördela ansvaret.
12853:         portbranschen i Salla och Kuusamo?                 Då entreprenören dock inte alltid har tillräck-
12854:                                                         ligt med egen transportmateriel, övertas trans-
12855:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         porterna ofta av lokala trafikidkare på basen av
12856: anföra följande:                                        avtal mellan entreprenören och trafikidkarna.
12857:    Väg- och vattenbyggnadsverket liksom också              Vägverket försöker på allt sätt beakta avsikten
12858: övriga statliga byggherrar stöder sitt enrreprenad-     med sy~selsä~tningsanslag_en o~h sky ldighete~na i
12859: förfarande på förordningen om upplåtande av             anslutmng ull deras anvåndmng. A andra stdan
12860: statligt byggnadsarbete på entreprenad (385/61,         bör verket fungera ekonomiskt och ändamålsen-
12861: ändringar 860/74, 424/80 och 168/83) och tra-           ligt inom ramen för både lagstiftningen och de
12862: fikministeriets beslut angående tillämpning av          anvisningar och bestämmelser som berör verket.
12863: förordningen ( 18618 3). Enligt förordningen skall         Vid entreprenadarbeten som finansieras med
12864: statligt byggnadsarbete upplåtas på enrreprenad,        sysselsättningsmedel förfar och skall man också
12865: då detta sätt att låta utföra arbetet prövas fördel-    förfara i enlighet med ovan nämnda entrepre-
12866: aktigt för staten och förutsättningarna därför i        nadförordningar och entreprenadbeslut. Särskilt
12867: övrigt föreligger.                                      entreprenadobjekt som utförs med sysselsätt-
12868:    Särskilt när det gäller uppgifter som förutsätter    ningsmedel försöker man uppdela i tillräckligt
12869: omfattande jordtransporter är det för närvarande        små delentreprenad, för att också lokala entre-
12870: avgjort fördelaktigare (15-25 %) att låta utföra        prenörer skall ha en rättvis möjlighet att delta i
12871: arbetet på entreprenad än att göra det under            anbudstävlan och arbetenas utförande, såsom
12872: egen ledning. Entreprenadarbetets fördelaktighet        statsrådet har förutsatt i sitt beslut 23.1.1985,
12873: grundar sig också på att entreprenören har möj-         varigenom statens egentliga arbetsprogram och
12874: lighet att välja de fördelaktigaste sätten att utföra   sysselsättningsprogram för år 1985 har godkänts.
12875: arbetet.                                                   För förbättringen av landsväg nr 965 Hanhi-
12876:    Enligt ovan nämnda trafikministeriets beslut         kangas-Särkelä i Salla kommun har för detta år
12877: skall entreprenadanbud i allmänhet begäras av           beviljats 3, 5 milj. mk i sysselsättningsanslag och
12878: minst fem och i fråga om större byggnadsarbete          0,5 milj. mk i egentliga budgetmedel. Kost-
12879: av flere entreprenörer. För att tillräcklig konkur-     nadsförslaget för hela projektet är 11,0 milj.mk
12880: rens skall uppstå har anbud begärts av de entre-        och byggnadstiden åren 1985-87.
12881: prenörer som verkar inom varje väg- och vatten-            Lapplands väg- och vattenbyggnadsdistrikt har
12882: byggnadsdistrikt. Av anbuden skall enligt en-           17.1.1985 begärt entreprenadanbud för en del-
12883:                                       1985 vp. -     KK n:o 67                                       5
12884: 
12885: entreprenad som hör till ifrågavarande projekt.      totala kostnadsförslag är 16 milj.mk. För år 1985
12886: Anbud begärdes av 20 företagare som verkar           har projektet beviljats 1,9 milj. mk i budgetme-
12887: inom Lapplandsdistriktets område. Dessutom gav       del och 3,55 milj.mk i sysselsättningsmedel.
12888: Lapplands vägdistrikt själv ett eget anbud om            Uleåborgs vägdistrikt har slutit två delentre-
12889: utförande av arbetet under egen ledning. Inom        prenadavtal om arbeten som hör till projektet.
12890: utsatt tid inkom anbud från 12 företagare. Det       Båda entreprenaderna har i enlighet med entre-
12891: lägsta anbudet (821 692 mk) gavs av en entrepre-     prenadförordningen gått tili den företagare som
12892: nör från Sodankylä, viiken i enlighet med en-        gett det lägsta anbudet.
12893: treprenadförordningen erhöll entreprenaden och           Den ena entreprenaden gick till en entrepre-
12894: med viiken entreprenadavtalet slöts 18.2.1985.       nör från Kello, Haukipudas. Begäran om anbud
12895:    Det näst lägsta anbudet (850 074 mk) gavs av      sändes också till sju företagare i Kuusamo, av
12896: en företagare från Salla. Vägdistriktets eget an-    vilka fyra gav anbud. Det fördelaktiga anbudet
12897: budspris var 1 572 930 mk.                           från den entreprenör som gav det lägsta anbudet
12898:    Entreprenören från Sodankylä utför arbetet        berodde närmast på användningen av ekonomisk
12899: enligt entreprenadavtalet med egen ledig (arbets-    transportmateriel med släpvagn, som inte stod
12900: lös) materiel. I saken har man förfarit i enlighet   till buds i Kuusamo.
12901: med gällande stadganden om statliga arbeten på          Krossningsentreprenaden gick till den entre-
12902: en entreprenad.                                      prenör från Uleåborg som givit det lägsta anbu-
12903:    Det kan nämnas att en del av trafikidkarna i      det. Trots begäran gav den lokala företagaren i
12904: Salla har fått arbete inom Lapplands vägdistrikts    Kuusamo inget anbud på grund av bristen på
12905: andra projekt i Savukoski.                           krossningsmateriel, men han utför som underen-
12906:    Det är också fråga om ovan nämnda saker i         treprenör transporter som hör till krossningsen-
12907: Uleåborgs väg- och vattenbyggnadsdistrikt i Kuu-     treprenaden. I ifrågavarande arbete deltar 4-8
12908: samo, där lv 950 på sträckan Sompsanvaara-           lastbilstrafikanter från Kuusamo. Dessutom har
12909: Lapplands distrikts gräns förbättras. Detta är ett   lastbilstrafikanter från Kuusamo utfört plog-
12910: projekt som genomförs åren 1984-86 och vars          ningsuppgifter åt vägmästardistriktet.
12911: 
12912:      Helsingfors den 29 mars 1985
12913: 
12914:                                                                      Trafikminister Matti Luttinen
12915:                                                1985 vp.
12916: 
12917: Kirjallinen kysymys n:o 68
12918: 
12919: 
12920: 
12921: 
12922:                                   Elo ym.: Postiauton lauantai- ja sunnuntaivuotojen säilyttämisestä
12923:                                      reitillä Jyväskylä-Pori
12924: 
12925: 
12926:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12927: 
12928:    Posti- ja telehallituksen tarkoituksena on tiet-   konttorin autonkuljettajat ovat esittäneet, että
12929: tävästi lakkauttaa lauantai- ja sunnuntaivuoro        näin saataisiin jatkoyhteydet palvelemaan parem-
12930: reitillä Jyväskylä-Keuruu-Haapamäki-Ylä-              min erityisesti syrjäkylien liikennetarpeita. Porin
12931: kolkki-Virrat-Parkano-Kankaanpää-Pomark-              postikonttorin autonkuljettajien mielestä tarvetta
12932: ku-Pori. Perusteena mainittujen lauantai- ja          nopeutukseen on olemassa. Mainittakoon lisäksi,
12933: sunnuntaivuotojen lakkauttamiselle on mainittu        että linjalla kuljetetaan viikonvaihteessa huomat-
12934: matkustajamäärien vähäisyys.                          tava määrä päivälehtiä.
12935:    Postiauton reitin varrella sijaitsevien kuntien       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12936: edustajat ovat vastustaneet jyrkästi mainittujen      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12937: vuorojen lakkautussuunnitelmia. Perusteluna on        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
12938: esitetty, että henkilöjunaliikenteen lopettamisen     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12939: jälkeen välillä Haapamäki-Virrat-Parkano-
12940: Poti luvattiin valtiovallan taholta korvaavaa lii-              Onko Hallitus tietoinen suunnitelmista
12941: kennettä ja entisten liikennepalvelujen säilyttä-            lakkauttaa lauantai- ja sunnuntaivuorot
12942: mistä.                                                       reitillä Jyväskylä-Keuruu-Haapamäki
12943:    Porin postikonttorin autonkuljettajat ovat teh-           - Yläkolkki-Virrat-Parkano-Kankaan-
12944: neet esityksen posti- ja telehallituksen asianomai-          pää-Pomarkku-Pori, ja jos on,
12945: sille virkamiehille (esim. 5.8.1982 ja 17. 9.1984)              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12946: edellä mainittujen lauantai- ja sunnuntaivuoto-              ryhtyä turvatakseen edellä mainittujen
12947: jen nopeuttamisesta. Perusteluna Porin posti-                vuorojen jatkumisen?
12948: 
12949:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1985
12950: 
12951:                       Mikko Elo                                Pentti Lahti-Nuuttila
12952:                       Timo Laaksonen                           Juhani Surakka
12953:                                              Timo Roos
12954: 
12955: 
12956: 
12957: 
12958: 428500254U
12959: 2                                       1985 vp. -     KK n:o 68
12960: 
12961: 
12962: 
12963: 
12964:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
12965: 
12966:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          nuntaivuorot. Perusteena hakemukselle on esitet-
12967: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ty lähinnä vähäiset matkustajamäärät mainittuina
12968: olette 1 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn kir-        viikonpäivinä.
12969: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-           Säännökset henkilölinjaliikenteen lopettami-
12970: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        sen tai supistamisen edellytyksistä liikenneluvan
12971: Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-        voimassaoloaikana sisältyvät ammattimaisesta
12972: sestä n:o 68:                                          moottoriajoneuvoliikenteestä annetun asetuksen
12973:            Onko Hallitus tietoinen suunnitelmista      10 §:n 3 momenttiin. Sen mukaan liikenteen
12974:         lakkauttaa lauantai- ja sunnuntaivuorot        lopettamis- tai supistushakemukseen voidaan
12975:         reitillä Jyväskylä-Keuruu-Haapamäki            suostua, jos liikenne ei ole tarpeellinen tai jos
12976:         - Yläkolkki-Virrat-Parkano-Kankaan-            luvanhaltijalla ei ole hänen koko ammattimaisen
12977:         pää-Pomarkku-Pori, ja jos on,                  liikenteen harjoittamista koskevan toimintansa
12978:                                                        kannattavuuden rajoissa mahdollisuuksia hoitaa
12979:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        luvan tarkoittamaa liikennettä taikka jos lopetet-
12980:         ryhtyä turvatakseen edellä mainittujen         tava tai supistettava liikenne tulee tarkoituksen-
12981:         vuorojen jatkumisen?                           mukaisesti korvatuksi muilla liikennejärjestelyil-
12982:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       lä.
12983: ti seuraavaa:                                              Posti- ja telehallituksen hakemusta käsitelles-
12984:    Liikenneministeriö on 21.8.1978 myöntänyt           sään liikenneministeriö tulee luonnollisesti tar-
12985: posti- ja telehallitukselle luvan harjoittaa henki-    koin tutkimaan, ovatko liikenteen supistamiselle
12986: lölinjaliikennettä linja-autoilla kysymyksessä mai-    säädetyt edellytykset olemassa.
12987: nitulla linjalla Jyväskylä-Pori. Liikennelupa on           Samassa yhteydessä liikenneministeriö tulee
12988: voimassa vuoden 1988 loppuun ja sen nojalla            myös joka tapauksessa selvittämään, onko puhee-
12989: liikennöidään tällä hetkellä yksi vuoro päivässä       na olevan varsin pitkän linjan joillakin osilla
12990: linjan kumpaankiin suuntaan.                           sellaisia paikallisia liikennetarpeita, jotka olisivat
12991:    Posti- ja telehallitus on jättänyt liikenneminis-   hoidettavissa yleisen edun kannalta nykyistä tar-
12992: teriölle hakemuksen, jossa se pyytää lupaa saada       koituksenmukaisemmalla tavalla esim. takseilla
12993: supistaa kyseisestä liikenteestä lauantai- ja sun-     linja-auton sijasta.
12994: 
12995:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1985
12996: 
12997:                                                                      Liikenneministeri Matti Luttinen
12998:                                         1985 vp. -      KK n:o 68                                       3
12999: 
13000: 
13001: 
13002: 
13003:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
13004: 
13005:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            kan har man närmast angett ett psagagerarantalet
13006: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          under nämnda veckodagar är ringa.
13007: den 1 mars 1985 tili vederbörande medlem av                 Stadgandena om förutsättningarna för att un-
13008: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       der trafiktiliståndets giltighetstid upphöra med
13009: dagsman Elo m.fl. undertecknade spörsmål nr             personlinjetrafik elier inskränka denna ingår i
13010: 68:                                                     10 § 3 mom. förordningen om yrkesmässig mo-
13011:            Är Regeringen medveten om planerna           torfordonstrafik. Enligt detta kan ansökan om
13012:         på att dra in lördags- och söndagsturerna       trafikens upphörande elier inskränkning bifallas,
13013:         på rutten Jyväskylä-Keuruu-Haapa-               om trafiken inte är nödvändig elier om det inte
13014:         mäki-Yläkolkki - Virdois - Parkano-             är möjligt för tiliståndshavaren att, inom ramen
13015:         Kankaanpää-Påmark-Björneborg och                för lönsamheten hos hela den verksamhet han
13016:         om så är faliet                                 bedriver för att upprätthålla yrkesmässig trafik,
13017:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        sköta den trafik som avses i tiliståndet, elier om
13018:         för att säkerstälia, att ovan nämnda turer      den trafik som skali upphöra elier inskränkas
13019:         körs också i fortsättningen?                    kommer att ändamålsenligt ersättas med andra
13020:                                                         trafikarrangemang.
13021:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Trafikministeriet kommer givetvis, när post-
13022: anföra följande:                                        och telestyrelsens ansökan behandlas, att noga
13023:    Trafikministeriet har 21.8.1978 beviljat post-       undersöka huruvida de förutsättningar som en-
13024: och telestyrelsen tilistånd att idka personlinjetra-    ligt stadgandena måste föreligga för att trafiken
13025: fik med bussar på den i spörsmålet nämnda               skall få inskränkas verkligen föreligger.
13026: rutten Jyväskylä-Björneborg. Trafiktillståndet              1 detta sammanhang kommer trafikministeriet
13027: gäller tili utgången av år 1988 och med stöd            också i vilket fall som helst att utreda huruvida
13028: därav körs på rutten för ögonblicket en tur per         det på några delar av ifrågavarande synnerligen
13029: dag i vardera riktningen.                               långa rutt finns lokala trafikbehov, som kunde
13030:    Post- och telestyrelsen har tili trafikministeriet   tillgodoses på att sätt som med tanke på den
13031: inlämnat en ansökan, där den anhålier om tili-          allmänna nyttan vore mera ändamålsenligt än
13032: stånd att få dra in lördags- och söndagsturerna av      det rådande, t.ex. med taxibilar i stället för med
13033: ifrågavarande trafik. Såsom motivering tili ansö-       buss.
13034: 
13035:       Helsingfors den 29 mars 1985
13036: 
13037:                                                                         Trafikminister Matti Luttinen
13038:                                               1985 vp.
13039: 
13040: Kirjallinen kysymys n:o 69
13041: 
13042: 
13043: 
13044: 
13045:                                   Hilpelä ym.: Peruskoulun ja lukion vieraiden kielten tuntijaosta
13046: 
13047: 
13048:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13049: 
13050:    Taannoinen valtioneuvoston tuntijakopäätös        muutamassa suurimmassa kunnassa saataisiinkin
13051: merkitsee erittäin suurta heikennystä vieraiden      muodostetuksi joku näitä kieliä A-kielenä opiske-
13052: kielten tulokselliselle opiskelulle maamme koulu-    levien ryhmä, sillä on maan kokonaistarpeen
13053: laitoksessa.                                         k~~nalta .vähäiner1: merkity~. Todellinen n;terkitys
13054:    Nykypäivän koululaisten vieraiden kielten tar-    nåiden kielten opiskelua aJatellen on C-kielen Ja
13055: ve heidän päätettyään koulunkäyntinsä tulee ole-     lukiossa alkavan D-kielen tarjoamalla mahdolli-
13056: maan aivan eri luokkaa kuin tämän päivän ai-         suudella, mutta tätä vähentää monissa lukioissa
13057: kuisten. On varmaa, että kielitaidon merkitys ja     riittämätön resurssi.
13058: tarve kasvavat voimakkaasti. Vieraan kielen osaa-      Jo lokakuussa 1984 annetulla asetuksella rajoi-
13059: minen on taito, jonka hankkimiseen tarvitaan         tettiin edellä mainittujen ns. harvinaisten kielten
13060: aikaa ja pitkäjänteisyyttä. Sen perusta on hankit-   määriä, kun E-kieli, jota on käytetty myös rans-
13061: tava koulussa.                                       kan, saksan ja venäjän opiskeluun, poistettiin
13062:    Erittäin haitallisesti kielten opiskeluun tulee   opetussuunnitelmasta. C-kielen saama yksi lisä-
13063: vaikuttamaan A-kielen tuntimäärän vähentämi-         tunti peruskoulussa ei luonnollisestikaan korvaa
13064: nen. Kaksi viikkotuntia on riittämätön tuntimää-     C-kielen kahden ja D-kielen yhden kurssin me-
13065: rä vieraan kielen opiskelussa etenemiselle; se       netystä lukiossa.
13066: riittää kielitaidon säilyttämiseen, ei uuden oppi-      Tuntijaon muutos kielten osalta peruskoulussa
13067: miseen. Niinpä peruskoulun tuntijakoa A-kielen       ja lukiossa aiheuttaa myös sen, että niiden oppi-
13068: osalta onkin pidettävä aivan epäonnistuneena,        materiaali joudutaan uusimaan. On nurinkurista,
13069: onhan sille varattu miniminä pidettävä kolme         että oppimääräsuunnitelmat tehdään ensin, nii-
13070: tuntia vain kahdeksannella luokalla. Samaan ai-      den mukaisesti laaditaan oppimateriaali ja vasta
13071: kaan luovutaan vielä tasokursseista ja siirrytään    tämän jälkeen päätetään tuntijaosta. Näin teh-
13072: ryhmän sisäiseen eriyttämiseen.                      den tapahtuu hyvin suurta resurssien tuhlausta.
13073:    Lukiossa lähdetään luonnollisesti peruskoulun        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13074: päättötasosta. Lukion kieltenopetuksessa ei ole      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13075: mahdollista kuroa umpeen niitä aukkoja, joita        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
13076: peruskoulusta vähennetyt resurssit oppilaiden tai-   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13077: toihin jättävät.
13078:    Erittäin vaikea on ranskan, saksan ja venäjän                 Mitä Hallitus aikoo tehdä, että valtio-
13079: asema. Valtakunnallinen kielenopetuksen yleis-                neuvoston 8.2.1985 hyväksymä tuntijako-
13080: suunnitelma perustuu siihen, että näiden kielten              päätös ei pääse heikentämään oppilaiden
13081: opiskelua A-kielenä lisätään. Kuitenkin juuri tätä            mahdollisuuksia opiskella vieraita kieliä
13082: runkokieltä on tuntijaossa nyt supistettu. Vaikka             tuloksekkaasti ja monipuolisesti?
13083: 
13084:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1985
13085: 
13086:          Liisa Hilpelä                  Sirpa Pietikäinen               Toivo T. Pohjala
13087:          Elsi Hetemäki-Olander          Eva-Riitta Siitonen             Eeva Turunen
13088:          Aino Pohjanoksa                Kaarina Dromberg                Päivi Varpasuo
13089:                                         Iiro Viinanen
13090: 
13091: 
13092: 
13093: 428500279M
13094: 2                                       1985 vp. -     KK n:o 69
13095: 
13096: 
13097:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13098: 
13099:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Tuntijakopäätös määrää eri oppiaineiden opet-
13100: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tamiseen käytettävän opetusajan oppilaan kan-
13101: olette kirjeellänne 1 päivänä maaliskuuta 1985         nalta katsottuna. Opetusryhmien määrä perustuu
13102: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        koulun tuntikehykseen, josta on säädetty perus-
13103: vastattavaksi kansanedustaja Hilpelän ym. teke-        koululain 31 §:ssä ja lukiolain 21 §:ssä. Oppilai-
13104: män seuraavan kirjallisen kysymyksen n:o 69:           den mahdollisuuksiin opiskella vieraita kieliä
13105:                                                        tuloksekkaasti vaikuttaa tuntijakopäätöksen ohel-
13106:            Mitä Hallitus aikoo tehdä, että valtio-     la se, miten tuntikehyksen määrittämät opetus-
13107:         neuvoston 8.2.1985 hyväksymä tuntijako-        tunnit päätetään koulussa käyttää. Tästä pääte-
13108:         päätös ei pääse heikentämään oppilaiden        tään vuosittain koulun työsuunnitelmassa. Ehdo-
13109:         mahdollisuuksia opiskella vieraita kieliä      tuksen työsuunnitelmaksi laatii rehtori yhteistoi-
13110:         tuloksekkaasti ja monipuolisesti?              min opettajien kanssa. Työsuunnitelman hyväk-
13111:                                                        syy koulun johtokunta ja vahvistaa koululauta-
13112:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          kunta.
13113: seuraavaa:                                                Uudessa koululainsäädännössä on kiinnitetty
13114:                                                        erityistä huomiota kielen opetuksen monipuolis-
13115:    Uudessa koululainsäädännössä (476/83 ja 477/        tamiseen ja kielten opetusjärjestelyitten kehittä-
13116: 83) on nykyistä yksityiskohtaisemmin määritelty        miseen. Kunnan kouluhallinnosta annetun lain
13117: koulun kasvatuspäämäärä. Näiden tavoitteiden           (479/83) 15 §:n mukaan kunnan koululaitokseen
13118: mukaisesti määräytyvät koulun kasvatuksen ja           kuuluvia kouluja vanen kunnanvaltuuston on
13119: opetuksen sisällöt sekä toiminnan perusteet. Pe-       hyväksyttävä valtioneuvoston hyväksymään kie-
13120: ruskoulun ja lukion opetussuunnitelmien uudis-         lenopetuksen yleissuunnitelmaan ja läänin kieli-
13121: tamiseksi valtioneuvosto on päättänyt 8.2.1985         ohjelmaan perustuva kunnan kieliohjelma. Tässä
13122: peruskoulun ja lukion tuntijaosta yleisperustelui-     ohjelmassa määrätään peruskoulussa, lukiossa ja
13123: neen.                                                  iltalukiossa järjestettävän kielenopetuksen mää-
13124:    Peruskouluasetuksen (718/84) mukaisesti tun-        rälliset tavoitteet sekä kielen opetuksen yleiset
13125: tijakopäätöksellä vähennettiin peruskoulun yläas-      perusteet ja edellytykset. Kieliohjelman toteutta-
13126: teella opiskeltavien yhteisten oppiaineiden viik-      miseen uusi lainsäädäntö antaa edellä todetun
13127: kotuntimäärää kahdella tunnilla peruskoulun 8.         koulukohtaisen tuntikehyksen lisäksi kuntakoh-
13128: ja 9. vuosiluokalla. Vieraiden kielten osalta pää-     taisen kieliohjelmalisän.
13129: dyttiin silloin ratkaisuun, jolla peruskoulun 3.          Eri suuntiin kasvava kansainvälinen kauppa ja
13130: vuosiluokalta alkavan kielen tuntimäärää alen-         maailman eri valtioiden yleistyvä kulttuurivaihto
13131: nettiin yhdellä viikkotunnilla yläasteen yhdellä       edellyttävät, että maassamme opiskellaan nykyis-
13132: vuosiluokalla. Vastaavasti tällöin oli mahdollista     tä tasapuolisemmin eri kieliä. Tämän vuoksi
13133: korottaa peruskoulun yläasteella valinnaisena op-      valtioneuvosto on 19.12.1984 vahvistanut vuosia
13134: piaineena opiskeltavan kielen tuntimäärää yhdel-       1985-91 koskevassa kielenopetuksen yleissuun-
13135: lä viikkotunnilla. Suoritettu muutos nykytilan-        nitelmassa saksan, ranskan ja venäjän kielen
13136: teeseen verrattuna kytkeytyi myös lukion vierai-       asemaa.
13137: den kielten· opetusjärjestelyiden kiinteyttämi-           Hallituksen käsityksen mukaan uusi koululain-
13138: seen. Lukiossa lisättiin oppilaan edellytyksiä osal-   säädäntö luo edellä todetuin keinoin oppilaille
13139: listua nykyistä paremmin toisen ja kolmannen           nykyistä paremmat mahdollisuudet opiskella vie-
13140: vieraan kielen opiskeluun myös lukion 3. vuosi-        raita kieliä tuloksekkaasti ja monipuolisesti. Tä-
13141: luokalla. Suoritetuilla muutoksilla pyrittiin sii-     män mukaisesti opetusministeriö pitää tärkeänä,
13142: hen, että oppilaat voivat opiskella lukiossa vierai-   että kielen opetuksen kehittämiseen kiinnitetään
13143: ta kieliä nykyistä monipuolisemmin ja myös             erityistä huomiota kunnan kieliohjelmaa laaditta-
13144: osallistua näiden kielten ylimääräisiin ylioppilas-    essa sekä tehtäessä koulun tasolla opetuksen jär-
13145: kirjoituksiin menestyksellisesti.                      jestelyitä koskevia päätöksiä.
13146: 
13147:     Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1985
13148: 
13149:                                                                     Opetusministeri Kaarina Suonio
13150:                                        1985 vp. -      KK n:o 69                                        3
13151: 
13152: 
13153: 
13154: 
13155:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
13156: 
13157:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordn~ngen           de språk vid gymnasiet och även framgångsrikt
13158: anger har Ni, Herr Talman, med Eder sknvelse           delta i extra studentskrivningar i dessa språk.
13159: av den 1 mars 1985 tili vederbörande medlem av            Beslutet om timfördelningen bestämmer den
13160: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-   tid som kan användas för olika läroämnen med
13161: man Hilpelä m.fl. undertecknade spörsmål nr            hänsyn till eleven. Antalet eleveri undervisnings-
13162: 69:                                                    grupper bygger på skolans timresurssystem,
13163:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       varom har stadgats i 31 § grundskolelagen och
13164:         för att det beslut om timförddningssyste-      21 § gymnasielagen. Elevernas möjligheter att ~å
13165:         met som statsrådet godkänt 8.2.1985 inte       ett framgångsrikt sätt studera främmande sprak
13166:         kommer att försämra elevernas möjlighe-        påverkas förutom av timresurssystemet även av på
13167:         ter att på ett framgångsrikt och mångsi-       vilket sätt undervisningstimmarna kommer att
13168:         digt sätt studera främmande språk?             användas i de enskilda skolorna. Beslut härom
13169:                                                        fattas årligen i skolans arbetsplan. Rektorn för
13170:                                                        skolan utarbetar i samarbete med lärarna för-
13171:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       slaget tili skolans arbetsplan. Arbetsplanep god-
13172: framföra följande:                                     känns av skolans direktion och fastställs av skol-
13173:   1 den nya skollagstiftningen (476/83 och 47?1        nämnden.
13174: 83) har målet för ~kola?.s ~o~trande uppgift              1 den nya skollagstiftningen har ~PJ?märksam­
13175: definierats mera detalJerat an t1d1gare. 1 enltghet    het särskilt fästs vid att språkundervtsmngen skall
13176: med dessa mål bestäms innehållen i skolans             bli mångsidigare samt att undervisningsarrang.e-
13177: fostrande uppgift, i undervisning och grunder~a        mangen bör utvecklas i fråga om språkunderv1s-
13178: för verksamheten. För att läroplanerna v1d
13179:                                                        ning. Enligt 15 § lagen om kommunal sk<;>lför:
13180: grundskolan och gymnasiet skall kunna förnyas,
13181:                                                        valtning (479/83) skall komm~nfullmäkttge 1
13182: har statsrådet 8.2.1985 fattat beslut med allmän-
13183:                                                        fråga om de skolor som hör tdl kommunens
13184: na motiveringar om timfördelningen vid grund-          skolväsen godkänna ett kommunalt språkpro-
13185: skolan och gymnasiet.                                  gram, baserat på en av statsrådet godkänt allmän
13186:    1 enlighet med grundskoleförord~in~~n (7~8/         plan för språkundervisningen och på läne~s
13187: 84) minskades genom beslutet om umfordelnmg            språkprogram. 1 programmet best~m.s de kvant1-
13188: antalet timmar i de gemensamma ämnen som               tativa målen för den språkunderv1smng som ges
13189: studeras i grundskolans högstadium, dvs. i åtton-      vid grundskolor, gymnasier och kvällsgym?asier
13190: de och nionde klassen, med två timmar per              samt de allmänna grunderna och förutsättmngar-
13191: vecka. 1 fråga om främmande språk beslöt man           na för språkundervisningen. För att det nya
13192: då att antalet timmar i det främmande språk            språkprogrammet skall kunna genomföras kan
13193: so~ eleven börjar studera på tredje årsklassen         enligt den nya lagstiftningen kommun~la språk-
13194: kommer att minskas med en veckotimme i en av           program utöver det ovan konstaterade umresurs-
13195: högstadiets klasser. På mo~varan?e sätt var det        systemet vid de enskilda skolorna tillämpas.
13196: då möjligt att öka antalet tlmmar 1 det språk s?m
13197: studeras som valfritt läroämne m~.d en veckottm-          Den internationella handeln som ökar inom
13198: me i grundskolans högstadium. Andringen jäm-           olika områden samt det allt vanligare kulturutby-
13199: fört med nuläget anslöt sig även tili fastställandet   tet mellan världens stater förutsätter, att man i
13200: av de undervisningsarrangemang som gäller              ett jämbördigare förhållande än förut studerar
13201: främmande språk vid gymnasiet. Gymnasieele-            språk i vårt land. Därför har statsrådet
13202: vernas möjligheter att delta i undervisningen i        19.12.1984 i den allmänna planen för språkun-
13203: andra och tredje främmande språk ökades således        dervisningen för åren 1985-1991 fastställt tyska,
13204: även i gymnasiets tredj~ klass. Med dessa. änd-        franska och ryska språkets ställning.
13205: ringar strävade man ull att eleverna .. pa ett            Enligt regeringens uppfattning ger den nya
13206: mångsidigare sätt än förut kan studera framman-        skollagstiftningen med ovan anförda medel ele-
13207: 4                                    1985 vp. -     KK n:o 69
13208: 
13209: verna bättre möjligheter att på ett framgångsrikt   fästs vid utvecklandet av språkundervisningen då
13210: och mångsidigt sätt studera främmande språk.        kommunala språkprogram utarbetas och då be-
13211:    1 enlighet med detta anser undervisningsminis-   slut om undervisningsarrangemang i fråga om
13212: teriet detvara viktigt att uppmärksamhet särskilt   undervisningen på skolnivå fattas.
13213: 
13214:     Helsingfors den 9 april 1985
13215: 
13216:                                                            Undervisningsminister Kaarina Suonio
13217:                                                  1985 vp.
13218: 
13219: Kirjallinen kysymys n:o 70
13220: 
13221: 
13222: 
13223: 
13224:                                    Dromberg ym.: Erityisopettajien koulutuskurssin järjestämiseksi
13225:                                        tarvittavasta määrärahasta
13226: 
13227: 
13228: 
13229:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13230: 
13231:    Peruskoulujen erityisopetus on viime vuosina        (A 476/24.6.1982) tekee mahdolliseksi koulu-
13232: monipuolistunut ja laajentunut. Erityisopetuksen       tuksen jatkamisen 31. 7. 1986 asti.
13233: laajennustarvetta on ilmennyt nimenomaan                  Erityisopettajien poikkeuskoulutuksen lähtö-
13234: tunne-elämäitään häiriintyneiden ja sosiaalisesti      kohta on ollut alueellinen ja koulutukseen tulijat
13235: sopeutumattomien oppilaiden opetuksessa. Näil-         on voitu valita lähinnä pääkaupunkiseudulta,
13236: le oppilaille järjestetään peruskouluissa sekä         minne myös noin kaksi kolmannesta poikkeus-
13237: luokkamuotoista tarkkailuopetusta että osa-            koulutuksessa ollei~ta opettajista on sijoittunut.
13238: aikaista pienryhmäopetusta (ns. laaja-alainen,         Koska tarkkailuluokan opettajista ja laaja-alaisis-
13239: luokaton erityisopetus). Erityisopetuksen tarkoi-      ta, luokattomista erityisopettajista on epäpäteviä
13240: tuksenmukaisen toteutumisen kannalta on oleel-         pelkästään pääkaupunkiseudulla tällä hetkellä
13241: linen merkitys pätevillä opettajavoimilla. Erityis-    vielä noin 50, on poikkeuskoulutuksen tarve
13242: opetuksen alueella ei opettajankoulutus ole            edelleen ilmeinen.
13243: määrällisesti pystynyt vastaamaan kysyntää. Puu-          Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle
13244: te pätevistä erityisopettajista tuntuu nimen-          1985 on opettajien poikkeuskoulutukseen varattu
13245: omaan tarkkailuopetuksessa.                            300 000 markkaa, joka jaettaneen tasan erityis-
13246:    Maamme peruskoulujen suomenkielisistä eri-          opettajien koulutuskurssin ja nyt myös opetusmi-
13247: tyisopettajan viroista noin viidennes on Uuden-        nisteriön vastuualueelle siirtyneen, syksyllä 198 5
13248: maan läänissä. Epäpätevien osuus läänin alueen         alkavan erityislastentarhanopettajien koulutus-
13249: erityisopettajista on selvästi suurempi kuin maas-     kurssin kesken. Koska erityisopettajien poikkeus-
13250: sa keskimäärin: epäpäteviä on Uudellamaalla            koulutuksen kustannukset arvioidaan noin
13251: noin 20 %, koko maassa noin 16 % kaikista              150 000 markaksi lukukaudessa, tämä merkitsee,
13252: erityisopettajista. Tarkkailuluokanopettajista ja      että nyt meneillään oleva erityisopettajien koulu-
13253: laaja-alaisista luokattomista erityisopettajista on    tuskurssi voidaan saattaa päätökseen, muttei
13254: suunnilleen joka kolmas opettaja läänissä vailla       aloittaa enää uutta syksyllä 198 5.
13255: muodollista kelpoisuutta.                                 Peruskoulun tavoitteiden toteutumisen kan-
13256:    Lainsäädäntö teki mahdolliseksi erityisopetta-      nalta välttämätön erityisopetus jää niin kauan
13257: jien poikkeuskoulutuksen aloittamisen Helsingin        pitkälti nimelliseksi, kuin opetuksesta huolehti-
13258: yliopiston kasvatustieteiden osaston opettajan-        maan ei saada päteviä erityisopettajia. Erityis-
13259: koulutuslaitoksessa syksyllä 1980 (A 414/              opettajien poikkeusvalmistusta Helsingin yliopis-
13260: 6.6.1980). Vuosittain on voitu ottaa koulutuk-         tossa olisi sen vuoksi voitava jatkaa ainakin vielä
13261: seen 20 opiskelijaa. Edellytyksenä koulutukseen        lukuvuonna 1985-86 ja tämän turvaamiseksi
13262: pääsylle on peruskoulun luokanopettajan kelpoi-        saatava budjettiin sisällytettyä tarvittava 150 000
13263: suus sekä samanaikainen toimiminen erityisopet-        markan lisämenoerä.
13264: tajana. Koulutus kestää yhden lukuvuoden ja               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13265: siinä on suuntauduttu nimenomaan tarkkailuluo-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13266: kan opettajien koulutukseen. Nykyisin voimassa         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
13267: oleva asetus erillisistä erityisopettajan opinnoista   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13268: 428500277K
13269: 2                                   1985 vp. -   KK n:o 70
13270: 
13271:         Mihin toimenpttetsun Hallitus aikoo                arvioon entytsopettajien koulutuskurssin
13272:       ryhtyä 150 000 markan saamiseksi lisäyk-             järjestämiseksi syksyllä 1985?
13273:       senä vuoden 1985 valtion tulo- ja meno-
13274: 
13275:     Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1985
13276: 
13277:        Kaarina Dromberg              Peter Muurman                  Veikko Saarto
13278:        Martti Tiuri                  Pirjo Ala-Kapee                Kaj Bärlund
13279:        Marjatta Väänänen             Ben Zyskowicz                  Elsi Hetemäki-Olander
13280:        Tuure Junnila                 Jutta Zilliacus                Elisabeth Rehn
13281:        Päivi Varpasuo                Eva-Riitta Siitonen            Impi Muroma
13282:        Jouni ]. Särkijärvi           Reino Paasilinna               Helvi Koskinen
13283:        Matti Louekoski               Ulla Lehtinen                  Ville Komsi
13284:        Tauno Valo                    Lea Kärhä                      Kati Peltola
13285:                     Ritva Laurila                           Tarja Halonen
13286:                                          1985 vp. -     KK n:o 70                                          3
13287: 
13288: 
13289: 
13290: 
13291:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13292: 
13293:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          seen erityisopetukseen suuntautuvaa koulutusta.
13294: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           Vuonna 1984 poikkeuskoulutukseen osoitetut
13295: olette 1 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn kir-         määrärahat riittivät vain kahden uuden kurssin
13296: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        aloittamiseen, joten erityislastentarhanopettajien
13297: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         koulutus Helsingin yliopistossa keskeytyi.
13298: Kaarina Drombergin ym. näin kuuluvasta kirjal-             Valtion tulo- ja menoarvioon vuodelle 1985
13299: lisesta kysymyksestä n:o 70:                            opettajien poikkeuskoulutusta varten merkityt
13300:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         määrärahat riittävät yhden kurssin aloittamiseen.
13301:         ryhtyä 150 000 markan saamiseksi lisäyk-        Opetusministeriö on myöntänyt nämä määrära-
13302:         senä vuoden 1985 valtion tulo- ja meno-         hat Helsingin yliopistolle erityislastentarhanopet-
13303:         arvioon erityisopettajien koulutuskurssin       tajien poikkeuskoulutuskurssin järjestämiseen.
13304:         järjestämiseksi syksyllä 1985?                     Opetusministeriö on päättänyt esittää, että
13305:                                                         kevään 1985 lisämenoarvioon otetaan 350 000
13306:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        markan määräraha erityisopettajien poikkeuskou-
13307: ti seuraavaa:                                           lutusta varten. Tällä määrärahalla voitaisiin aloit-
13308:    Erilliset erityisopettajan opinnot voidaan suo-      taa tarkkailuluokan opettajien poikkeuskoulutus-
13309: rittaa] yväskylän yliopistossa, ] oensuun yliopistos-   kurssi Helsingin yliopistossa ja ns. laaja-alaiseen
13310: sa ja Abo Akademissa Vaasassa. Opinnot kestävät         erityisopetukseen suuntautuva poikkeuskoulutus-
13311: 2-3 lukukautta. Helsingin yliopisto ja Turun            kurssi Turun yliopistossa. Ministeriö on pyytänyt
13312: yliopisto ovat järjestäneet viime vuosina erityis-      yliopistoja ryhtymään tarvittaviin valmisteluihin
13313: opettajien poikkeuskoulutusta, koska pätevien           esim. opiskelijain valitsemiseksi kursseille. Halli-
13314: erityisopettajien vajaus on suuri, kuten kysymyk-       tus ratkaisee asian lisämenoarvioesityksen käsitte-
13315: sen perusteluissa todetaan. Poikkeuskoulutuksen         lyn yhteydessä.
13316: välittömät kustannukset maksetaan valtion tulo-            Erityisopetuksen laajanemisen vuoksi erityis-
13317: ja menoarvion momentille 29.3 7. 26 opettajien          opettajien tarve on pysyvästi kasvanut. Valtio-
13318: poikkeuskoulutusta varten merkityistä määrära-          neuvoston 24.1.1985 vahvistamassa korkeakou-
13319: hoista.                                                 lulaitoksen kehittämissuunnitelmassa 1985-86
13320:    Vuonna 1983 voitiin aloittaa kolme poikkeus-         toc;letaan: Helsingin yliopistossa järjestettävä eri-
13321: koulutuskurssia: Helsingin yliopisto järjesti tark-     tyisopettajien koulutus vakinaistetaan. Tarkoitus
13322: kailuluokan opettajien ja erityislastentarhanopet-      on, että suunnitelma toteutetaan vuoden 1986
13323: tajien koulutusta ja Turun yliopisto ns. laaja-alai-    tulo- ja menoarvioesityksen käsittelyn yhteydessä.
13324: 
13325:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1985
13326: 
13327:                                                                           Ministeri Gustav Björkstrand
13328: 4                                      1985 vp.   -    KK n:o 70
13329: 
13330: 
13331: 
13332: 
13333:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
13334: 
13335:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           som år 1984 anvisats för undantagsutbildning
13336: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          räckte tili för endast rvå kurser. Således avbröts
13337: av den 1 mars 1985 tili vederbörande medlem av         utbildningen av specialbarnträdgårdslärare vid
13338: statsrådet sänt en avskrift av följande riksdags-      Helsingfors universitet.
13339: man Kaarina Dromberg m.fl. undertecknade                  De anslag som i statsförslaget för 1985 anvisats
13340: spörsmål nr 70:                                        för undantagsutbildning av lärare räcker tili en
13341:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       kurs. Undervisningsministeriet har beviljat Hel-
13342:         för att ett belopp om 150 000 mark skall       singfors universitet dessa anslag för anordnandet
13343:         upptas som tiliägg i statsförslaget för        av en undantagsutbildningskurs av specialbarn-
13344:         1985 för anordnandet av en utbildnings-        trädgårdslärare.
13345:         kurs för specialiärare hösten 198 5?              Undervisningsministeriet har beslutat föreslå
13346:                                                        att ett anslag om 350 000 mark skali upptas i
13347:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       vårens tiliäggsbudget för undantagsutbildning av
13348: framföra följande:                                     specialiärare. Med detta anslag kunde man vid
13349:    Fristående studier för speciallärare kan bedrivas   Helsingfors universitet inleda en undantagsut-
13350: vid Jyväskylä och Joensuu universitet samt vid         bildningskurs av lärare för observationsklass och
13351: Åbo Akademi i Vasa. Studietiden är 2-3 termi-          vid Åbo universitet en undantagsutbildningskurs
13352: ner. Helsingfors och Åbo universitet har under         inriktad på specialundervisning på bred bas.
13353: de senaste åren anordnat undantagsutbildning av        Ministeriet har bett universiteten vidta erforderli-
13354: specialiärare eftersom det råder stor brist på         ga förberedelser bl.a. med tanke på antagning av
13355: kompetenta specialiärare, vilket konstaterats i        elever tili dessa kurser. Regeringen avgör ärendet
13356: spörsmålets motivering. De direkta kostnaderna         i samband med behandlingen av förslaget tili
13357: för undantagsutbildningen betalas under mo-            tilläggsbudget.
13358: mentet 29. 37. 26 i statsförslaget av de anslag som       Tili följd av att specialundervisningen blir mer
13359: anvisats för undantagsutbildning av lärare.            omfattande har också behovet av specialiärare
13360:    År 1983 kunde tre undantagsutbildningskurser        ökat. I den urvecklingsplan för högskoleväsendet
13361: inledas: Helsingfors universitet anordnade ut-         för åren 1985-1986 som statsrådet faststälit
13362: bildning av observationsklassernas lärare och s_pe-    24.1.1985 konstateras: den skall bli permanent.
13363: cialbarnträdgårdslärarutbildning medan Abo             Avsikten är att planen förverkligas i samband
13364: universitet anordnade utbildning med inriktning        med behandlingen av statsverkspropositionen för
13365: på specialundervisning på bred bas. De anslag          år 1986.
13366: 
13367:      Helsingfors den 10 april 1985
13368: 
13369:                                                                           Minister Gustav Björkstrand
13370:                                                1985 vp.
13371: 
13372: Kirjallinen kysymys n:o 71
13373: 
13374: 
13375: 
13376: 
13377:                                   Dromberg ym.: Peijas-Rekola sairaalahankkeen toteuttamiseksi tar-
13378:                                     vittavista erikoissairaanhoidon viroista
13379: 
13380: 
13381:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13382: 
13383:   Peijas-Rekola sairaalahankkeen avulla kehite-       tilat, joiden perustamiskustannukset ovat 17,7
13384: tään Peijaksen vastuualueen terveydenhuoltoa          miljoonaa markkaa. Henkilöstötarve on 60.
13385: kokonaisvaltaisesti: perusterveydenhuollossa to-         Hanke kaikkine osahankkeineen sisältyy asian-
13386: teutetaan Vantaalta toistaiseksi puuttuva Reko-       omaisiin terveydenhuollon 5-vuotissuunnitelmiin
13387: lan-Korson alueen terveysasema ja erikoissai-         ja kuntasuunnitelmiin. Osahankkeiden toteutta-
13388: raanhoidon osalta toteutetaan Uudenmaan ter-          misesta yhtenäisenä sairaalakokonaisuutena saa-
13389: veyshuoltojärjestelmän edellyttämä sairaalakeskus     daan huomattavia toiminnallisia ja taloudellisia
13390: sekä yhdistetään psykiatria ja tuberkuloosin hoito    etuja tiivistyvän yhteistyön ja yhteisten yksikkö-
13391: muuhun erikoissairaanhoitoon. Toiminnallisesti        jen avulla.
13392: ja rakenteellisesti Peijas-Rekola sairaala on yhte-      Sairaalahankkeen osahankkeiden perustaruis-
13393: näinen kokonaisuus, jossa toteutetaan eri hallin-     suunnitelmat on alistettu valtion viranomaisten
13394: nollisten yksikköjen toimesta väestölle sen tarvit-   hyväksyttäviksi ja sairaalahankkeen rakennus-
13395: semia erilaisia terveyspalveluja.                     suunnittelu on käynnistetty.
13396:  Peijas-Rekola sairaalahanke muodostuu kol-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13397: mesta osahankkeesta, joita ovat:                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13398:                                                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
13399:   1. Peijaksen sairaalan I vaihe, jonka perusta-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13400: miskustannukset ovat 69,8 miljoonaa markkaa.
13401: Henkilökuntaa tarvitaan 230.                                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13402:                                                              ryhtyä, että Uudenmaan osuutta erikois-
13403:   2. Rekolan terveysasema ja sairaala, jonka                 sairaanhoidon virkakiintiöstä lisätään si-
13404: perustamiskustannukset ovat 88,3 miljoonaa                   ten, että Peijas-Rekola sairaalan toimitilat
13405: markkaa. Henkilökuntatarve on 340.                           voidaan saada rakennuksen valmistuttua
13406:   3. Uudenmaan mielisairaanhuoltopiirin toimi-               mahdollisimman nopeasti käyttöön?
13407: 
13408:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1985
13409: 
13410:                       Kaarina Dromberg                         Veikko Saarto
13411:                       Peter Muurman                            Pirjo Ala-Kapee
13412: 
13413: 
13414: 
13415: 
13416: 4285003145
13417: 2                                      1985 vp. -     KK n:o 71
13418: 
13419: 
13420: 
13421: 
13422:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13423: 
13424:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         mitilojen rakentaminen ilman perustamiskustan-
13425: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         nusten valtionosuutta.
13426: olette 1 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn kir-          Peijaksen sairaalan rakentamisen 1 vaiheen pe-
13427: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      rustamissuunnitelmasta sosiaali- ja terveysminis-
13428: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       teriölle antamassaan lausunnossa lääkintöhallitus
13429: Drombergin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta          on edellyttänyt, että rakentaminen aloitetaan
13430: kysymyksestä n:o 71:                                  aikaisintaan vuonna 1988. Lisäksi lääkintöhallitus
13431:                                                       toteaa, että henkilöstöjärjestelyt suoritetaan kul-
13432:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        loinkin voimassa olevan valtakunnallisen suunni-
13433:        ryhtyä, että Uudenmaan osuutta erikois-        telman mukaisesti.
13434:        sairaanhoidon virkakiintiöstä lisätään si-        Koska valtakunnallisen suunnitelman mukaan
13435:        ten, että Peijas-Rekola sairaalan toimitilat   Peijaksen sairaalahankkeen rakentamisen aloitta-
13436:        voidaan saada rakennuksen valmistuttua         misvuosi on 1988 ja sairaalan miehitys sen mu-
13437:        mahdollisimman nopeasti käyttöön?              kaan alkaisi vuonna 1990, Uudenmaan läänin-
13438:                                                       hallitus käsittelee puheena olevat virkalisäykset
13439:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      vahvistaessaan alueelliset suunnitelmat vuosille
13440: ti seuraavaa:                                         1986-1990.
13441:                                                          Uudenmaan lääninhallitus on lausunnossaan
13442:    Peijaksen sairaalan rakentamisen 1 vaihe on        pitänyt Peijas-Rekola -hanketta koskevia perusta-
13443: sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja       missuunnitelmia hyväksyttävinä ja toteuttamis-
13444: valtionosuudesta annetun lain (677 /82) 5 §:n 3       kelpoisina. Helsingin yliopistollinen keskussairaa-
13445: kohdan tarkoittama merkittävä hanke, joka sisäl-      laliitto on niin ikään pitänyt Peijas-Rekola -hank-
13446: tyy valtioneuvoston hyväksymiin valtakunnallisiin     keen perustamissuunnitelmaa hyväksyttävänä ja
13447: suunnitelmiin sosiaalihuollon ja terveydenhuol-       toteuttamiskelpoisena.
13448: lon järjestämisestä vuosina 1985-1989 kohtaan            Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa, että Pei-
13449: sairaanhoitolaitokset 69,8 miljoonan markan suu-      jaksen sairaalan sekä Uudenmaan mielisairaan-
13450: ruisena siten, että rakentamisen aloittamisvuosi      huoltopiirin Peijaksen sairaalaan sijoitettavien ti-
13451: on 1988 (RKI 145, 1980 = 100). Lisäksi Vantaan        lojen miehittäminen tullaan ottamaan huomioon
13452: kaupungilla on tarkoitus toteuttaa samassa yhtey-     vahvistettaessa alueelliset suunnitelmat vuosille
13453: dessä Uudenmaan mielisairaanhuoltopiirin toi-         1986-1990.
13454: 
13455:     Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 198 5
13456: 
13457:                                              Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
13458:                                      1985 vp. -     KK n:o 71                                          3
13459: 
13460: 
13461: 
13462: 
13463:                               Till Riksdagens Herr Talman
13464: 
13465:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        verksamhetsutrymmen utan statsandel för an-
13466: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      läggningskostnaderna.
13467: den 1 mars 1985 tili vederbörande medlem av            1 sitt utlåtande tili social- och hälsovårdsminis-
13468: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   teriet om anläggningsplanen för uppförandet av
13469: dagsledamot Dromberg m.fl. stälida spörsmål         det första skedet av Peijas sjukhus förutsatte
13470: nr 71:                                              medicinalstyrelsen att byggandet inleds tidigast
13471:                                                     år 1988. Därjämte konstaterar medicinalstyrelsen
13472:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     att arrangemangen gäliande personalen bör före-
13473:        i syfte att öka Nylands andel av special-    tas i enlighet med den för envar tidpunkt
13474:        sjukvårdens tjänstekvot så, att verksam-     gällande riksomfattande planen.
13475:        hetsutrymmena vid Peijas-Räckhals sjuk-         Eftersom 1988 enligt den riksomfattande pla-
13476:        hus kan tas i bruk så snart som möjligt      nen är det år uppförandet av Peijas sjukhuspro-
13477:        efter det byggnaden blivit färdig?           jekt skali inledas och besättandet av sjukhusets
13478:                                                     tjänster i enlighet därmed skulie inledas år 1990,
13479:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     behandlar länsstyrelsen i Nylands Iän den ifråga-
13480: anföra följande:                                    varande ökningen av antalet tjänster då den
13481:                                                     faststälier de regionala planerna för åren 1986-
13482:    Uppförandet av det första skedet av Peijas       1990.
13483: sjukhus är ett i 5 § 3 punkten lagen om plane-         Länsstyrelsen i Nylands Iän har i sitt utlåtande
13484: ring av statsandel för social- och hälsovården      ansett anläggningsplanerna för Peijas-Räckhals-
13485: (677 /82) avsett betydande .projekt, som ingår i    projektet godtagbara och möjliga att förverkliga.
13486: de av statsrådet godkända nksomfattande planer-     Helsingfors universitetscentralsjukhusförbund har
13487: na för anordnandet av socialvården och hälsovår-    likaså ansett anläggningsplanen för Peijas-Räck-
13488: den åren 1985-1989 under punkten sjukvårds-         halsprojektet vara godtagbar och genomförbar.
13489: inrättningar tili ett belopp av 69,8 milj. mk så,      Social- och hälsovårdsministeriet konstaterar
13490: att byggandet inleds år 1988 (byggnadskostnads-     att bemanningen av Peijas sjukhus samt av de
13491: index 145, 1980 = 100). Vanda stad har därjäm-      platser som Nylands sinnessjukvårdsdistrikt skall
13492: te för avsikt att i detta sammanhang förverkliga    få vid Peijas sjukhus kommer att beaktas då de
13493: uppförandet av Nylands sinnessjukvårdsdistrikts     regionala planerna för åren 1986-1990 faststälis.
13494: 
13495:     Helsingfors den 15 april 1985
13496: 
13497:                                         Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
13498:                     j
13499:                 j
13500:                 j
13501:             j
13502:             j
13503:         j
13504:         j
13505:     j
13506:     j
13507: j
13508: j
13509:                                                1985 vp.
13510: 
13511: Kirjallinen kysymys n:o 72
13512: 
13513: 
13514: 
13515: 
13516:                                    Laaksonen ym.: Satakunnan työvoimapiirin perustamisesta
13517: 
13518: 
13519:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13520: 
13521:    Porin kaupungin ja Satakunnan maakunnallis-        huomattavat työvoimavaihtelut 1970-luvulla ja
13522: ten yhteisöjen taholta esitettiin jo vuonna 1980      myös 1980-luvulla ovat aiheuttaneet voimakkaita
13523: oman työvoimapiirin perustamista Satakuntaan.         alueellisia erityisongelmia. Tammikuun lopussa
13524: Hallituksen toimesta asiaan otettiin kantaa vuo-      1985 on mm. työttömyysaste ollut Porissa
13525: den 1981 tulo- ja menoarviossa, jossa todetaan:       11 ,3 % (eli lomautetut mukaan lukien on työt-
13526: "Satakunnan alueen työvoimapalvelujen kehittä-        tömiä 5 697), Merikarvialla 10,5 %, Parkanossa
13527: mistarpeen vuoksi laaditaan vuoden 1981 aikana        10,4 % ja Harjavallassa 10,0 %.
13528: selvitys Porin työvoimapiirin perustamisesta.''         Järkevän ja tehokkaan työvoimapolitiikan kan-
13529:    Edelleen työvoimapiiri on perustamatta ja Sa-      nalta on tärkeää, että Satakunnan kaltaista ta-
13530: takunta jakaantuu kahteen työvoimapiiriin. Rau-       lousaluetta käsiteltäisiin yhtenä kokonaisuutena
13531: man, Euran ja Huittisten työvoimatoimistot kuu-       valtion työvoimaviranomaisten ja työvirastojen
13532: luvat Turun työvoimapiiriin ja muut työvoima-         taholta.
13533: toimistot Tampereen työvoimapiiriin. Lisäksi Tu-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13534: run ja Porin läänin kunnista Suodenniemi ja           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13535: Mouhijärvi kuuluvat Hämeen läänissä olevaan           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
13536: Nokian työvoimatoimiston alueeseen. Työvoima-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13537: hallinnolla tulee olemaan vastaisuudessa hyvin
13538: keskeinen asema elinkeino- ja työllisyyspolitiikas-             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
13539: sa. Lisäksi on todettu, että Satakunta on työlli-            siin Sat:tkunnan työvoimapiirin perusta-
13540: syyspoliittinen ongelma-alue. Suurteollisuuden               miseksi?
13541: 
13542:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1985
13543: 
13544:          Timo Laaksonen                  Irma Rosnell                   Mikko Elo
13545: 
13546: 
13547: 
13548: 
13549: 4285002689
13550: 2                                       1985 vp. -     KK n:o 72
13551: 
13552: 
13553: 
13554: 
13555:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13556: 
13557:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          siihen, että Porin työvoimapiiri olisi tarpeen
13558: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          perustaa Satakunnan alueen työvoimapalvelujen
13559: olette 1 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn kir-        ja työllisyyden hoidon kehittämiseksi. Ministeriö
13560: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       on esittänyt Porin työvoimapiirin perustamisen
13561: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        edellyttämiä määrärahoja useampiin budjettei-
13562: Timo Laaksosen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       hin, mutta hallitus on aina liittänyt esityksen
13563: kysymyksestä n:o 72:                                   kysymykseen väliportaan hallinnon kokonaisuu-
13564:                                                        disruksesta, joka ei ole ratkennut.
13565:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-           Nyt näyttäisi siltä, että Porin piirin perustami-
13566:         siin Satakunnan työvoimapiirin perusta-        sen liittämistä sanottuun kokonaisuudisrukseen
13567:         miseksi?                                       ei tällä hetkellä voida tehdä, joten työvoimami-
13568:                                                        nisteriö tulee esittämään seuraavassa budjettiesi-
13569:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       tyksessään Porin työvoimapiirin perustamista sa-
13570: ti seuraavaa:                                          moin kuin Etelä-Hämeen työvoimapiirin perusta-
13571:    Kysymyksessä tarkoitettu selvitys laadittiin työ-   mista.
13572: voimaministeriössä. Virkamiestyöryhmä päätyi
13573: 
13574:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1985
13575: 
13576:                                                                    Työvoimaministeri Urpo Leppänen
13577:                                       1985 vp. -- RJ( n:o 72                                            3
13578: 
13579: 
13580: 
13581: 
13582:                                Tili Riksdagens Herr Talman
13583: 
13584:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         behöva inrättas i syfte att utveckla arbetskraftsser-
13585: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        vicen och skötseln av sysselsättningen inom Sata-
13586: av den 1 mars 1985 tili vederbörande medlem av       kunta området. Ministeriet har redan flera
13587: statsrådet för besvarande översänt avskrift av       gånger föreslagit att ett särskilt anslag för inrät-
13588: följande av riksdagsman Timo Laaksonen m.fl.         tande av Björneborgs arbetskraftsdistrikt skall
13589: ställda skriftliga spörsmål nr 72:                   intas i budgeten, men regeringen har alltid
13590:                                                      sammankopplat förslaget med frågan om totalre-
13591:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        videring av mellaninstansförvaltningen, som än-
13592:        inrättande av Satakunta arbetskraftsdi-       nu inte avgjorts.
13593:        strikt?                                          För närvarande ser det ut som om inrättandet
13594:                                                      av Björneborgs arbetskraftsdistrikt denna gång
13595:    Som svar på detta spörsmål anför jag vördsamt     inte skulle kunna kopplas ihop med nämnda
13596: följande:                                            totalrevidering, och därför kommer arbetskrafts-
13597:    Den utredning som åsyftas i spörsmålet har        ministeriet att i sitt följande budgetförslag föreslå
13598: utarbetats inom arbetskraftsministeriet. Ifrågava-   inrättande av Björneborgs liksom också av Södra
13599: rande tjänstemannaarbetsgrupp kom fram tili att      Tavastlands arbetskraftsdistrikt.
13600: ett nytt, Björneborgs arbetskraftsdistrikt, skulle
13601: 
13602:      Helsingfors den 3 april 1985
13603: 
13604:                                                                Arbetskraftsminister Urpo Leppänen
13605:                    j
13606:                   j
13607:                  j
13608:                 j
13609:                j
13610:               j
13611:              j
13612:             j
13613:            j
13614:           j
13615:          j
13616:         j
13617:        j
13618:       j
13619:      j
13620:     j
13621:    j
13622:   j
13623:  j
13624: j
13625:                                                1985 vp.
13626: 
13627: Kirjallinen kysymys n:o 73
13628: 
13629: 
13630: 
13631: 
13632:                                   Moisander: Rikosasioiden ruuhkautumisesta Kuopion kaupungin-
13633:                                     viskaalin virastossa
13634: 
13635: 
13636:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13637: 
13638:    Kuopion kaupunginviskaalin virastossa on tällä       Kuopion kaupunginviskaalin virasto on lähes-
13639: hetkellä erityistä rikosasiain ruuhkautumista, jo-   tynyt oikeusministeriötä kirjeellä ja ehdottanut
13640: ka on aiheutunut rikosasiain voimakkaasta kas-       uuden syyttäjän viran perustamista sekä yhtä
13641: vusta. Rikosasiain ruuhka on kasvanut jopa niin,     erillistä osastoa Kuopion raastuvanoikeuteen. Pe-
13642: että juttuja on jouduttu haastamaan pahimmissa       rusteluissaan he ovat tuoneet esille vertailukau-
13643: tapauksissa vasta vuoden päästä pidettäviin istun-   punkien Porin ja Lahden suhteellisesti runsaam-
13644: toihin, josta taas on aiheutunut asianosaisten ja    mat työvoimaresurssit.
13645: todistajien inhimillisen unohtamisenkin vuoksi
13646: turhia juttujen lykkääntymisiä. Vastaavasti syyt-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13647: täjille virkamiehinä on vanhentumiskysymysten        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13648: valvonta lisännyt heidän ja viraston työpaineita.    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13649: Edelleen on ilmennyt, että juttumäärän kasvu on      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13650: ollut pysyväisluonteista eikä ns. oikeuksien yhte-
13651: näistämisuudistus tule vähentämään syyttäjien                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13652: tehtäviä. Mikäli kaikki kaupunginviskaalin viras-            ryhtyä, että Kuopion raastuvanoikeudessa
13653: tossa tällä hetkellä olevat rikosjutut saataisiin            jatkuvasti kasvava jutturuuhka saataisiin
13654: vireille, olisivat Kuopion raastuvanoikeuden is-             pikaisesti purettua ja keskimääräinen
13655: tuntopäivät täynnä ensi vuoden eli vuoden 1986               odotusaika, joka jo nyt on 7-11 kuu-
13656: helmikuun loppuun saakka.                                    kautta, saataisiin lyhenemään?
13657: 
13658:     Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1985
13659: 
13660:                                            Erkki Moisander
13661: 
13662: 
13663: 
13664: 
13665: 428500255V
13666: 2                                    1985 vp. -     KK n:o 73
13667: 
13668: 
13669: 
13670: 
13671:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13672: 
13673:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       rikosasioiden määrä Kuopiossa on ollut koko
13674: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       1980-luvun korkea, joskaan se ei ole viime vuosi-
13675: olette 1 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn kir-     na ollut nousussa. Asioiden suuresta lukumääräs-
13676: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    tä aiheutuu viivettä niiden saamiseksi käsittelyyn
13677: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     oikeudessa. Tähän tilanteeseen, joka on yhtä
13678: Erkki Moisanderin näin kuuluvasta kirjallisesta     vaikea eräiden muidenkin syyttäjäpiirien ja tuo-
13679: kysymyksestä n:o 73:                                mioistuinten kohdalla, pyritään saamaan aikaan
13680:                                                     korjausta tulo- ja menoarviossa myönnettävien
13681:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      määrärahojen puitteissa. Kuluvan vuoden tulo-
13682:        ryhtyä, että Kuopion raastuvanoikeudessa     ja menoarviossa on uusi määräraha sivutoimisten
13683:        jatkuvasti kasvava jutturuuhka saataisiin    kaupunginviskaalien ja toimistohenkilöstön palk-
13684:        pikaisesti purettua ja keskimääräinen        kaamiseen niissä kaupungeissa, joissa työruuhka
13685:        odotusaika, joka jo nyt on 7-11 kuu-         on pahin. Oikeusministeriölle maaliskuussa saa-
13686:        kautta, saataisiin lyhenemään?               punut oikeuskanslerin esitys tämän määrärahan
13687:                                                     käyttämisestä syyttäjätyövoiman lisäämiseksi sisäl-
13688:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       tää esityksen sivutoimisen kaupunginviskaalin
13689: seuraavaa:                                          palkkaamiseksi osaksi vuotta Kuopion kaupun-
13690:    Kysymyksen perusteluissa viitataan erityisesti   ginviskaalinvirastoon. Uuden osaston perustami-
13691: rikosasioiden suureen lukumäärään sekä siihen       nen Kuopion raastuvanoikeuteen ei ole vielä
13692: seikkaan, että Kuopion kaupunginviskaalinviras-     tässä vaiheessa ajankohtaista, vaan työtilanne
13693: to on lähestynyt oikeusministeriötä kirjeellään,    raastuvanoikeudessa pyritään hoitamaan tarvitta-
13694: jossa se on ehdottanut uuden syyttäjän viran        essa muita resursseja lisäämällä ja työmenetelmiä
13695: perustamista sekä yhtä erillistä osastoa Kuopion    kehittämällä.
13696: raastuvanoikeuteen. Uusien syyttäjälle saapuvien
13697: 
13698:     Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1985
13699: 
13700:                                                                 Oikeusministeri Christoffer Taxell
13701:                                       1985 vp. -- ~ n:o 73                                             3
13702: 
13703: 
13704: 
13705: 
13706:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
13707: 
13708:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         inrättas. I Kuopio har antalet nya brottmål som
13709: anger, har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       förelagts åklagaren varit stort under hela 1980-
13710: av den 1 mars 1985 tili vederbörande medlem av       talet, även om det inte ökat under senaste år.
13711: statsrådet översänt avskrift av följande, av riks-   Det stora antalet mål gör att dröjsmål uppstår
13712: dagsman Erkki Moisander undertecknade spörs-         inför behandlingen i rätten. I denna situation,
13713: mål nr 73:                                           som är lika svår i vissa andra åklagardistrikt och
13714:                                                      domstolar, försöker man få tili stånd en förbätt-
13715:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      ring inom ramen för de anslag som beviljas i
13716:        för att den ständigt ökande anhopningen       budgeten. I budgeten för innevarande år ingår
13717:        av mål vid Kuopio rådstuvurätt skynd-         ett nytt anslag för anstälining av stadsfiskaler
13718:        samt skulie kunna minskas och den ge-         med tjänsten som bisyssla och byråpersonal i de
13719:        nomsnittliga väntetiden, som nu är 7--        städer där arbetsanhopningen är störst. I det
13720:        11 månader, förkortas?                        förslag som justitieministeriet i mars mottog av
13721:                                                      justitiekanslern rörande användning av detta an-
13722:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         slag för att öka åklagarresurserna ingår ett förslag
13723: följande:                                            om anstälining för en del av året av en stadsfiskal
13724:    I spörsmålets motivering hänvisas särskilt tili   med tjänsten som bisyssla vid Kuopio stadsfis-
13725: det stora antalet brottmål samt tili den omstän-     kalsämbete. Inrättandet av en ny avdelning vid
13726: digheten att Kuopio stadsfiskalsämbete har vänt      Kuopio rådstuvurätt är inte aktuelit ännu i detta
13727: sig tili justitieministeriet med en skrivelse, där   skede, utan man försöker sköta arbetssituationen
13728: det föreslagit att en ny åklagartjänst och en        i rådstuvurätten genom att vid behov öka övriga
13729: separat avdelning vid Kuopio rådstuvurätt skulie     resurser och utveckla arbetsmetoderna.
13730: 
13731:      Helsingfors den 26 mars 1985
13732: 
13733:                                                                   Justitieminister Chnstoffer Taxell
13734:                                                  1985 vp.
13735: 
13736: Kirjallinen kysymys n:o 74
13737: 
13738: 
13739: 
13740: 
13741:                                     Pokka: Urakkamenettelyn käyttämisestä työllisyysvaroin tehtävissä
13742:                                        tietöissä
13743: 
13744: 
13745:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13746: 
13747:    Työllisyysvaroilla tehtävillä töillä on edelleen     toin on edellytykset. Asetus ei siten anna selkeää
13748: erittäin suuri merkitys Lapin ja muiden kehitys-        toimintaohjetta siihen, että valtion tietyöt on
13749: alueläänien kuntien työllisyyden hoidossa. Useas-       annettava urakoitsijalle. Päinvastoin asetuksessa
13750: sa kehitysalueläänin kunnassa alueen ainoa mer-         edellytetään kokonaisharkintaa, jota tehtäessä on
13751: kittävä valtion työkohde on tietyömaa, johon            otettava huomioon myös työllisyysnäkökohdat.
13752: yhteisin ponnistuksin, ehkä useankin päättäjien            Tielaitos on perustellut urakointiin siirtymistä
13753: puheille suuntautuneen lähetystömatkan jälkeen          niukentuneilla tiemäärärahoilla. Systemaattinen
13754: on saatu tarvittavat työllisyysvarat. Työllisyysvaro-   urakointijärjestelmä merkitsee kuljetus- ja kone-
13755: ja myönnetään erittäin vaikeassa asemassa olevan        yrittäjien vaikeuksien lisääntymistä ja työttömyy-
13756: kunnan työllisyyden parantamiseen. Työllisyys-          den kasaantumista niille alueille, joilla valtion
13757: töihin tulee voimassa olevan työllisyyslain ja          työllisyystoimia kipeimmin tarvittaisiin. Urakoin-
13758: -asetuksen mukaan ottaa sellaisia henkilöitä, joi-      nin edullisuutta ja epäedullisuutta nykyään har-
13759: den työn tarve on suurin.                               kittaessa on kokonaan sivuutettu aluepoliittiset
13760:    Lapissa ja muissa kehitysaluelääneissä on herät-     haitat. Valtion työvirastojen työllisyysvarojen
13761: tänyt erittäin suurta katkeruutta, että työllisyys-     käyttäminen urakkatöihin johtaa täysin päinvas-
13762: varoilla tehtävät tietyöt on ruvettu teettämään         taiseen suuntaan kuin mitä maan hallitus on
13763: entistä useammin urakalla eikä valtion työviras-        äskettäin vahvistanut työllisyystavoitteekseen.
13764: ton omana työnä.                                        Hallituksen mielestä missään kunnassa työttö-
13765:    Työllisyysvaroin tehtävien töiden ensisijaisena      myys ei saa nousta puolta suuremmaksi kuin
13766: tarkoituksena on alueellisen työttömyyden tasaa-        valtakunnan keskimääräinen tyÖttömyys. Lapin
13767: minen. Kun tietyöt nykyään tehdään urakalla,            kunnissa työttömyys ei saisi ylittää 10 % :a.
13768: oman kunnan työttömät yrittäjät ovat jääneet               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13769: sivustakatsojiksi. Pahimmillaan menettely on            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13770: johtanut siihen, että näistä paikallisen puutteen       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13771: torjumiseen tarkoitetuista työttömyysrahoista on        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13772: tullut läänikohtainen huutokauppatilaisuus.
13773:    Valtion rakennustöiden teettämisestä urakoitsi-                Onko Hallituksen mielestä nykyinen
13774: jalla annettu asetus (29.6.1961/385) toteaa, että              työllisyysvaroin tehtävissä tietöissä yleisty-
13775: valtion rakennustyö on annettava urakoitsijan                  nyt urakkamenettely valtion urakka-ase-
13776: suoritettavaksi, milloin tämä työn teettämistapa               tuksen sekä voimassa olevan työllisyyslain
13777: havaitaan valtiolle edulliseksi sekä siihen muu-               ja -asetuksen mukainen?
13778: 
13779:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1985
13780: 
13781:                                               Hannele Pokka
13782: 
13783: 
13784: 
13785: 
13786: 428500274F
13787: 2                                       1985 vp. -      KK n:o 74
13788: 
13789: 
13790: 
13791: 
13792:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13793: 
13794:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Urakoitsijaa ei ole velvoitettu noudattamaan
13795: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-        työtä toteuttaessaan ja kuljetuksia järjestäessään
13796: mies, lähettänyt 5 päivänä maaliskuuta 1985             muita ehtoja kuin mitä tieliikennelain (267/81)
13797: päivätyn kirjeenne ohella valtioneuvoston asian-        ja ammattimaisen moottoriajoneuvoliikenteen
13798: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         harjoittamisesta on asetuksilla (646/70, 671/81,
13799: Hannele Pokan näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       184/82) säädetty. Urakoitsija on saanut valita
13800: myksestä n:o 74:                                        toimintansa kannalta edullisimmat vaihtoehdot.
13801:                                                         Kuljetuksia ei ole urakoissa erotettu rakennutta-
13802:          Onko Hallituksen mielestä nykyinen             jan järjestettäväksi, koska se on havaittu epäta-
13803:        työllisyysvaroin tehtävissä tietöissä yleisty-   loudelliseksi mm. työn vaikeutuneen yhteenso-
13804:        nyt urakkamenettely valtion urakka-ase-          vittamisen ja vastuunjaon takia.
13805:        tuksen sekä voimassa olevan työllisyyslain
13806:        ja -asetuksen mukainen?                            Kun urakoitsijalla ei kuitenkaan aina ole riittä-
13807:                                                         västi omaa kuljetuskalustoa, tulevat esim. kulje-
13808:                                                         tukset usein kuitenkin paikallisten autoilijoiden
13809:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        tehtäväksi urakoitsijan ja autoilijoiden keskinäi-
13810: ti seuraavaa:
13811:                                                         seen sopimukseen perustuen.
13812:    Tie- ja vesirakennuslaitos niinkuin muutkin            Tielaitos pyrkii kaikin tavoin ottamaan huo-
13813: valtion rakennuttajat perustavat urakointikäytän-       mioon työllisyysmäärärahojen tarkoituksen ja nii-
13814: tönsä valtion rakennustöiden teettämisestä ura-         den käyttöön liittyvät velvoitteet. Toisaalta lai-
13815: koitsijoilla annettuun asetukseen (385/61, muu-         toksen tulee toimia taloudellisesti ja tarkoituk-
13816: tokset 860/74, 424/80 ja 168/83) ja asetuksen           senmukaisesti sekä lainsäädännön ja laitosta kos-
13817: soveltamista koskevaan liikenneministeriön pää-         kevien ohjeiden ja määräysten puitteissa.
13818: tökseen (186/83). Asetuksen mukaan valtion
13819: rakennustyö on annettava urakoitsijan suoritetta-          Työllisyysvaroin rahoitettavissa urakoissa mene-
13820: vaksi, milloin tämä työn teettämistapa harkitaan        tellään ja on meneteltävä kuitenkin myös edellä
13821: valtiolle edulliseksi sekä milloin siihen muutoin       mainittujen urakka-asetuksen ja urakkapäätöksen
13822: on edellytykset. Tämä koskee niin varsinaisilla         mukaisesti. Erityisesti työllisyysvaroin tehtävät
13823: budjettivaroilla kuin työllisyysmäärärahoilla teh-      urakkakohteet pyritään kuitenkin tekemään riit-
13824: täviä rakennustöitä.                                    tävän pieniksi osaurakoiksi, jotta myös paikallisil-
13825:    Työn teettäminen urakalla on tällä hetkellä          la urakoitsijoilla olisi tasapuolisesti mahdollisuus
13826: varsinkin runsaasti maansiirtoa sisältävissä tehtä-     osallistua tarjouskilpailuun ja töiden tekemiseen,
13827: vissä ratkaisevasti edullisempaa (15-25 %) kuin         kuten valtioneuvosto on 23.1.1985 tekemällään
13828: omassa johdossa toteuttaminen. Urakoinnin               päätöksellä, jolla se on hyväksynyt valtion vuo-
13829: edullisuus perustuu myös urakoitsijan mahdolli-         den 1985 varsinaisen työohjelman ja työllisyysoh-
13830: suuteen valita edullisimmat työn toteuttamista-         jelman, edellyttänyt.
13831: vat.                                                      Kuten edellä on todettu, maassa yli 20 vuotta
13832:    Edellä mainitun liikenneministeriön päätöksen        voimassa olleet valtion rakennustöitä koskevat
13833: mukaan on urakkatarjouksia yleensä pyydettävä           urakkasäännökset koskevat ja ovat aina koskeneet
13834: vähintään viideltä sekä suuremmissa rakennus-           myös työllisyysvaroin tehtäviä töitä ja urakointia
13835: töissä useammalta urakoitsijalta. Riittävän kilpai-     on myös niissä käytetty. Liikenneministeriön tie-
13836: lun aikaansaamiseksi on tarjouksia pyydetty kun-        dossa ei ole seikkoja, jotka viittaisivat siihen -
13837: kin tie- ja vesirakennuspiirin alueella toimiviita      niinkuin kysymyksessä väitetään - että valtion
13838: urakoitsijoilta. Tarjouksista on urakka-asetuksen       työllisyystöissä olisi mitenkään erityisesti siirrytty
13839: mukaan hyväksyttävä se, joka harkitaan valtion          urakkamenettelyyn. Urakkamenettely on edellä
13840: kannalta edullisimmaksi. Etukäteispäätös työn           mainitun kaikkia valtion rakennustöitä koskevan
13841: antamisesta kunnan tai kuntien urakaitsijoille ei       urakka-asetuksen mukaista. Työllisyyslailla ja
13842: ole mahdollinen.                                        -asetuksella ei ole tekemistä urakointimenettelyn
13843:                                       1985 vp. -     KK n:o 74                                       3
13844: 
13845: kanssa, koska siitä ovat erityissäännökset olemas-   ken on käynnistetty neuvottelut siitä, kuinka
13846: sa.                                                  työllisyystöiden urakoinoissa voidaan erityisesti
13847:     Kun työllisyyden hoitoon tarkoitettujen mää-     turvata sen paikkakunnan työllisyyden hoito,
13848: rärahojen tarkoitus ja tavoitteet on kuitenkin       jossa rakennuskohde sijaitsee. Tarkoitus on pyr-
13849: pyrittävä ottamaan kaikin tavoin huomioon, niin      kiä asiassa ratkaisuun mahdollisimman nopeasti.
13850: liikenneministeriön ja työvoimaministeriön kes-
13851: 
13852:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1985
13853: 
13854:                                                                   Liikenneministeri Matti Luttinen
13855: 4                                      1985 vp. -      KK n:o 74
13856: 
13857: 
13858: 
13859: 
13860:                                 Till Riksdagens Herr Talman
13861: 
13862:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           att fatta något förhandsbeslut om att arbetet
13863: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         skall ges till en kommuns eller flera kommuners
13864: den 5 mars 1985 till vederbörande medlem av            entreprenörer.
13865: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-         Då entreprenören utför arbetet och ordnar
13866: dagsledamot Hannele Pokka undertecknade                transporterna är han inte förpliktad att följa
13867: spörsmål nr 74:                                        andra villkor än vad som är stadgat i vägtrafikla-
13868:                                                        gen (267 /81) och förordningen om yrkesmässig
13869:           Anser Regeringen att det allt allmän-        motorfordonstrafik (646/70, 671/81, 184/82).
13870:         nare entreprenadsförfarandet vid vägar-        Entreprenören har i sin verksamhet fått välja de
13871:         beten som utförs med sysselsättningsme-        förmånligaste alternativen. Vid entreprenader
13872:         del överenstämmer med förordningen om          har transporterna inte ordnats särskilt av bygher-
13873:         upplåtande av statligt byggnadsarbete på       ren, eftersom detta har befunnits oekonomiskt
13874:         entreprenad samt gällande lag och              bl.a. för att det blir svårt att koordinera arbetet
13875:         förordning om sysselsättning?                  och fördela ansvaret.
13876:                                                           Då entreprenören dock inte alltid har tillräck-
13877:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ligt med egen transportmateriel, övertas trans-
13878: anföra följande:                                       porterna ofta av lokala trafikidkare på basen av
13879:    Väg- och vattenbyggnadsverket liksom också          tal mellan entreprenören och trafikidkarna.
13880: övriga statliga byggherrar stöder sitt entreprenad-       Vägverket försöker dock på allt sätt beakta
13881: förfarande på förordningen om upplåtande av            avsikten med sysselsättningsanslagen och skyldig,-
13882: statligt byggnadsarbete på entreprenad (385/61,        heterna i anslutning till deras användning. A
13883: ändringar 860/74, 424/80 och 168/83) och tra-          andra sidan bör verket fungera ekonomiskt och
13884: fikministeriets beslut angående tillämpning av         ändamålsenligt inom ramen för både lagstift-
13885: förordningen ( 186183 ). Enligt förordningen skall     ningen och de anvisningar och bestämmelser som
13886: statligt byggnadsarbete upplåtas på entreprenad,       berör verket.
13887: då detta sätt att låta utföra arbetet prövas fördel-      Vid entreprenadarbeten som finansieras med
13888: aktigt för staten och förutsättningar därför i         sysselsättningsmedel förfar och skall man också
13889: övrigt föreligger. Detta gäller byggnadsarbeten        förfara i enlighet med ovan nämnda entrepre-
13890: som utförs såväl med egentliga budgetmedel som         nadförordningar och entreprenadbeslut. Särskilt
13891: med sysselsättningsanslag.                             entreprenadobjekt som utförs med sysselsätt-
13892:    Särskilt när det gäller uppgifter som förutsätter   ningsmedel försöker man uppdela i tillräckligt
13893: omfattande jordtransporter är det för närvarande       små delentreprenader, för att också lokala entre-
13894: avgjort fördelaktigare (15-25 %) att låta utföra       prenörer skall ha en rättvis möjlighet att delta i
13895: arbetet på entreprenad än att göra det under           anbudstävlan och arbetenas utförande, såsom
13896: egen ledning. Entreprenadsarbetets fördelaktig-        statsrådet har förutsatt i sitt beslut 23.1.1985,
13897: het grundar sig också på att entreprenören har         varigenom statens egentliga arbetsprogram och
13898: möjlighet att välja de fördelaktigaste sätten att      sysselsättningsprogram för år 1985 har godkänts.
13899: utföra arbetet.                                            Såsom ovan har konstaterats gäller och har de
13900:    Enligt ovan nämnda trafikministeriets beslut        entreprenadstadganden om statligt byggnadsar-
13901: skall entreprenadanbud i allmänhet begäras av          bete, som varit i kraft i landet över 20 år, alltid
13902: minst fem och i fråga om större byggnadsarbete         gällt även arbeten som utförs med sysselsätt-
13903: av flere entreprenörer. För att tillräcklig konkur-    ningsmedel, och entreprenadverksamhet har ock-
13904: rens skall uppstå har anbud begärts av de entre-       så använts härvid. Trafikministeriet känner inte
13905: prenörer som verkar inom varje väg- och vatten-        till några sådana faktorer som skulle peka på -
13906: byggnadsdistrikt. Av anbuden skall enligt en-          såsom i spörsmålet påstås - att man på något
13907: treprenadförordningen antas det som prövas vara        sätt särskilt skulle ha övergått till entreprenadför-
13908: mest fördelaktigt för staten. Det är inte möjligt      farande i statliga sysselsättningsarbeten. Entre-
13909:                                      1985 vp. -- RJ( n:o 74                                        5
13910: 
13911: prenadförfarandet överensstämmer med ovan          da för skötseln av sysselsättningen, har trafikmi-
13912: nämnda entreprenadförordning som gäller för        nisteriet och arbetskraftsministeriet inlett
13913: alla statliga byggnadsarbeten. Lagen och förord-   förhandlingar om hur man vid sysselsättningsar-
13914: ningen om sysselsättning har inget att göra med    betesentreprenader särskilt kunde trygga syssel-
13915: entreprenadförfarandet, eftersom det finns sär-    sättningen på den ort där byggnadsobjektet
13916: skilda stadganden därom.                           finns. Avsikten är att försöka lösa frågan så
13917:    Då man ändå på allt sätt måste försöka beakta   snabbt som möjligt.
13918: avsikten och målen med de anslag som är avsed-
13919: 
13920:     Helsingfors den 29 mars 1985
13921: 
13922:                                                                    Trafikminister Matti Luttinen
13923:               j
13924:              j
13925:             j
13926:            j
13927:           j
13928:          j
13929:         j
13930:        j
13931:       j
13932:      j
13933:     j
13934:    j
13935:   j
13936:  j
13937: j
13938:                                                 1985 vp.
13939: 
13940: Kirjallinen kysymys n:o 75
13941: 
13942: 
13943: 
13944: 
13945:                                    Tenhiälä: Suurten eläkkeiden tekemisestä ulosmittauskelpoisiksi
13946: 
13947: 
13948:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
13949: 
13950:    Ulosottolain 4 luvun 7 §:n 1 momentin (394/            Yleistä oikeustajua loukkaa entyisesti se, että
13951: 73) mukaan työsuhteen tai virkasuhteen taikka          tälläkin hetkellä on runsaasti erilaisia talousrikok-
13952: julkisen palvelussuhteen perusteella suoritettavaa     sista tuomion saaneita henkilöitä (vakuutusjohta-
13953: eläkettä, perhe-eläkettä tai elinkorkoa ei saa         ja, apteekkari, valtion laitoksen johtajia ym. ),
13954: ulosmitata. Ulosmittaamatta on jätettävä myös          jotka on tuomittu suuriin korvauksiin valtiolle,
13955: muu sellainen eläke, korvaus tai avustus, josta        mutta joilta ei saada mitään korvauksia, koska
13956: erikseen on niin säädetty, sekä avustuskassan tai      heillä ei ole muuta tuloa kuin eläke. Niinpä
13957: työttömyyskassan antama avustus, jos kassalla on       eräällä tällaisella henkilöllä on kuukausieläke yli
13958: oikeus saada apurahaa valtiolta. Pykälän 3 mo-         50 000 mk, mutta kun hänellä ei ole muuta
13959: mentin mukaan valtioneuvosto voi päättää, että         tuloa eikä muuta omaisuutta kuin tämä eläke, ei
13960: muuta kuin 1 momentissa tarkoitettua eläkettä          häneltä saada mitään perityksi. Eräs valtion lai-
13961: tai elinkorkoa tai henkivakuutussummaa, jota           toksen johtaja sai maksunoman oikeudenkäyn-
13962: jokin eläke-, elinkorko- tai henkivakuutuslaitos       nin, kun hän oli syytteessä erilaisista virkarikok-
13963: suorittaa, ei saa ulosmitata. Edellä tarkoitettu       sista, koska hän salasi oikeudelta sen, että hänelle
13964: eläke, elinkorko ja henkivakuutussumma voidaan         suoritetaan yli 10 000 markan eläkettä. Kun asia
13965: kuitenkin ulosmitata puolisolle tai lapselle taikka    sitten tuli ilmi, velvoitettiin mainittu johtaja
13966: avioliiton ulkopuolella syntyneelle lapselle tai       korvaamaan yhteensä liki 50 000 markan määräi-
13967: vahingonkorvauksena lapselle maksettavan ela-          set oikeudenkäyntikulut valtiolle. Kun henkilöllä
13968: tusavun perimiseksi.                                   ei ole muita tuloja kuin eläketulot, ei häneltä
13969:    Eläkkeiden ulosmittauskiellot johtuvat siitä,       saada mitään takaisin perittyä.
13970: että vuonna 1897 voimaan tulleen ulosottolain             Kun epäkohdat ovat tuntuvia ja lienevät myös
13971: säätämisen aikaan eläkkeiden lukumäärä oli pieni       oikeusministeriön tiedossa, on surkuhupaisaa, et-
13972: ja eläkkeiden markkamäärät vähäisiä. Tällöin           tei epäkohtia ole pyritty korjaamaan. Kun sopiva
13973: katsottiin, että suojaamaHa eläke pakkoperinnäi-       lakiehdotuskin olisi valmiina (HE n:o 148/82), ei
13974: tä vältytään siltä, että toimeentulomahdollisuuk-      sen tuominen eduskuntaan tuntuisi vaativan mi-
13975: sia vaille jäävät eläkkeensaajat joutuisivat yhteis-   tään tavattoman suuria ja aikaavieviä valmistelu-
13976: kunnan huollettaviksi.                                 toimenpiteitä.
13977:    Eläketurva on vuosikymmenien kuluessa olen-
13978: naisesti parantunut. Tämä koskee erityisesti niin        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13979: sanottuja ansaintaeläkkeitä. Ei voida pitää oikeu-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13980: denmukaisena, että pienikin palkka on ulos-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
13981: mittauskelpoinen,. mutta ei edes suuri eläke.          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13982: Eläkekin saattaa olla huomattavan suuri. Tätä ei
13983: voida pitää oikeudenmukaisena velkojia kohtaan                    Aikooko Hallitus, ja milloin, antaa
13984: ja yleistä oikeustajua tyydyttävänä. Muissa Poh-               erityisesti suurten eläkkeiden ulos-
13985: joismaissa eläke ja muut toimeentuloetuudet rin-               mittauksen mahdollistavan lakiesityksen
13986: nastetaan palkkaan ulosmittauksessa.                           eduskunnalle?
13987: 
13988:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1985
13989: 
13990:                                             Hannu Tenhiälä
13991: 
13992: 
13993: 428500217M
13994: 2                                     1985 vp. -- KJ< n:o 75
13995: 
13996: 
13997: 
13998: 
13999:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14000: 
14001:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        pohjalle kuin kysymyksen perusteluissa mainittu,
14002: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vaalikauden päättyessä rauennut hallituksen esi-
14003: olette 5 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn kir-      tys n:o 148/1982 vp. Lakiin ei ole tarkoitus ottaa
14004: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     erityistä suuren eläkkeen käsitettä, vaan eläkkeet
14005: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      on yleisesti tarkoitus saattaa ulosmittauskelpoisik-
14006: Hannu Tenhiälän näin kuuluvasta kirjallisesta        si samaan tapaan kuin palkat. Valmistelussa on
14007: kysymyksestä n:o 75:                                 kuitenkin vielä selvitettävä, miten yhtäältä voi-
14008:                                                      daan estää pienten eläkkeiden saajien joutumi-
14009:           Aikooko Hallitus, ja milloin, antaa        nen ulosmittauksen tapahtuessa kohtuuttoman
14010:        erityisesti suurten eläkkeiden ulos-          ahtaalle, ja toisaalta, miten voidaan estää eriar-
14011:        mittauksen mahdollistavan lakiesityksen       voisuuden syntyminen palkan- ja eläkkeensaajie!l
14012:        eduskunnalle?                                 sekä erilaisia eläkkeitä saavien kesken. Selvittely-
14013:                                                      työ jossa on voitu ottaa huomioon vuoden 1985
14014:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     alusta voimaan tulleet kansaneläkeuudistuksen
14015: ti seuraavaa:                                        III vaihe ja työttömyysturvajärjestelmän uudistus,
14016:    Hallituksen esitys on oikeusministeriön valmis-   on parhaillaan käynnissä.
14017: teltavana. Se rakentuu pääpiirteittäin samalle
14018: 
14019:     Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1985
14020: 
14021:                                                                  Oikeusministeri Christoffer Taxell
14022:                                      1985 vp. -     KK n:o 75                                         3
14023: 
14024: 
14025: 
14026: 
14027:                               Tili Riksdagens Herr Taimao
14028: 
14029:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        som nämns i motiveringen tili spörsmålet och
14030: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      som förföli då valperioden utgick. Avsikten är
14031: den 5 mars 1985 tili vederbörande medlem av         inte att i lagen ta in något särskilt begrepp stora
14032: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   pensioner, utan avsikten är alimänt att pensioner
14033: dagsman Hannu Tenhiälä undertecknade spörs-         skali göras utmätningsbara på samma sätt som
14034: mål nr 75:                                          löner. I beredningen skali dock ännu utredas hur
14035:                                                     man å ena sidan skali kunna förhindra att de
14036:           Ämnar Regeringen, och i så fali när,      pensionärer som får små pensioner tili följd av
14037:        tili riksdagen avlåta en proposition med     utmätning får det oskäligt svårt och å andra sidan
14038:        ett lagförslag som skulie göra det möjligt   hur man skali kunna förhindra att skilinader
14039:        att utmäta särskilt stora pensioner?         uppkommer melian löntagare och pensionärer
14040:                                                     samt melian dem som får olika slag av pensioner.
14041:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       Utredningsarbetet, i vilket har kunnat beaktas
14042: anföra följande:                                    skede III av folkpensionsreformen och reformen
14043:   En proposition är under arbete vid justitiemi-    av systemet för arbetslöshetsskydd, pågår som
14044: nisteriet. Den bygger i huvudsak på samma           bäst.
14045: priociper som den proposition or 148/1982 rd.
14046: 
14047:     Helsingfors den 22 mars 1985
14048: 
14049:                                                                 Justitieminister Christoffer Taxell
14050:                                                 1985 vp.
14051: 
14052: Kirjallinen kysymys n:o 76
14053: 
14054: 
14055: 
14056: 
14057:                                    Tenhiälä: Poliisimiehen oikeusturvan parantamisesta
14058: 
14059: 
14060:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14061: 
14062:    Tein noin vuosi sitten kirjallisen kysymyksen,      valtiovarainministeriö olisi valmis korjaamaan po-
14063: jossa tiedustelin, oliko hallitus tietoinen siitä,     liisimiesten oikeusturvassa esiintyneet puutteet,
14064: että virkatehtäviään suorittaessaan väkivallan         mutta että oikeusministeriö jyrkästi vastustaisi
14065: kohteeksi joutunut poliisimies usein itse joutuu       kaikkia korjausehdotuksia. Jos nämä tiedot pitä-
14066: vastaamaan asian johdosta syntyneistä oikeuden-        vät paikkansa, olisi varsin aiheellista saada tie-
14067: käyntikuluista ja muista kustannuksista eikä hä-       tää, mistä syystä oikeusministeriö edelleenkin
14068: nen oikeusturvaansa voida näin pitää tyydyttävä-       katsoo, että on oikein, että poliisimies saa mak-
14069: nä, ja mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä     suuoman oikeudenkäynnin silloin, kun hän itse
14070: epäkohdan korjaamiseksi ja poliisien oikeustur-        joutuu syytteeseen liiallisten voimakeinojen käyt-
14071: van parantamiseksi (KK n:o 106/1984 vp.).              tämisestä väkivallan torjumiseksi, mutta ei sen
14072:    Saamassani vastauksessa todettiin, kuten kirjal-    sijaan silloin, kun hän on itse joutunut väkivallan
14073: lisiin kysymyksiin annetuissa vastauksissa yleensä-     teon kohteeksi.
14074: kin, ettei mitään varsinaista epäkohtaa ole ole-
14075: massa. Vastauksen lopussa tosin sitten ilmoitet-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14076: tiin, että kaikesta huolimatta virkamiehelle saat-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14077: taa asianomistajanakin aiheutua kustannuksia,          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14078: jos hän joutuu esimerkiksi vahingonkorvausvaa-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14079: teen selvittämiseksi käyttämään avustajaa tai asia-
14080: miestä oikeudenkäynnissä. Valtiovarainministeriö                 Minkälaisia parannusesityksiä valtiova-
14081: asetti sitten tällaisia epäkohtia selvittelevän työ-          rainministeriön asettama työryhmä on
14082: ryhmän 29.2.1984, jonka tuli saada ehdotuksen-                ehdottanut poliisimiesten oikeusturvan
14083: sa valmiiksi 31.12.1984.                                      korjaamiseksi ja mihin kiireellisiin toi-
14084:    Julkisuudessa on sen verran työryhmän ehdo-                miin asian johdosta on yleensäkin ryhdyt-
14085: tuksista kirjoitettu, että on käynyt ilmi, että               ty tai aiotaan ryhtyä?
14086: 
14087:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1985
14088: 
14089:                                             Hannu Tenhiälä
14090: 
14091: 
14092: 
14093: 
14094: 4285002623
14095: 2                                      1985 vp. -     KK n:o 76
14096: 
14097: 
14098: 
14099: 
14100:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14101: 
14102:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        omistajana tai kantajana aiheutuneista oikeuden-
14103: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         käyntikuluista. Tämä olisi työryhmän ehdotuksen
14104: olette 5 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn kir-       mukaan mahdollista silloin, kun valtion palve-
14105: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      luksessa oleva on virantoimituksen tai työtehtä-
14106: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       vän johdosta joutunut rikoksen kohteeksi, josta
14107: Hannu Tenhiälän näin kuuluvasta kirjallisesta         on aiheutunut hänelle vakava vamma tai sairaus.
14108: kysymyksestä n:o 76:                                  Lisäksi se olisi mahdollista silloin, jos oikeuden-
14109:                                                       käynnillä muutoin on ollut asianomaisen oikeus-
14110:          .Minkälaisia parannusesityksiä valtiova-     turvan kannalta erittäin suuri merkitys. Samoin
14111:        rainministeriön asettama työryhmä on           voitaisiin korvata edellä tarkoitetun rikoksen joh-
14112:        ehdottanut poliisimiesten oikeusturvan         dosta surmansa saaneen valtion palveluksessa ol-
14113:        korjaamiseksi ja mihin kiireellisiin toi-      leen henkilön oikeudenomistajille asianomistaja-
14114:        miin asian johdosta on yleensäkin ryhdyt-      na tai kantajana aiheutuneet oikeudenkäyntiku-
14115:        ty tai aiotaan ryhtyä?                         lut.
14116:                                                          Ehdotuksen mukaan asianomistajan tai kanta-
14117:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      jan oikeudenkäyntikulujen korvaaminen olisi si-
14118: ti seuraavaa:                                         ten sidottu määrättyihin edellytyksiin, jotka
14119:    Valtiovarainministeriön asettama valtion palve-    osoittavat oikeudenkäynnin erityistä tärkeyttä
14120: luksessa olevan asianomistajan ja kantajan oikeu-     asianomaiselle.
14121: denkäyntikulujen korvaamista valtion varoista            Työryhmän ehdotus lähetettiin valtiovarainmi-
14122: selvittänyt työryhmä jätti muistionsa valtiovarain-   nisteriön toimesta oikeusministeriölle, koska ky-
14123: ministeriölle 21.11.1984. Työryhmä ehdotti, että      symyksessä oleva lainsäädäntö kuuluu oikeusmi-
14124: valtion palveluksessa olevalle voitaisiin eräin       nisteriön toimialaan. Asia on valmisteltavana
14125: edellytyksin suorittaa korvausta hänelle asian-       oikeusministeriössä.
14126: 
14127:     Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1985
14128: 
14129:                                                                            Ministeri Pekka Vennamo
14130:                                        1985 vpo -- ~ n:o 76                                             3
14131: 
14132: 
14133: 
14134: 
14135:                                 Till Riksdagens Herr Talman
14136: 
14137:   I det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen           skulle enligt arbetsgruppens förslag kunna utgå
14138: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        då en person i statens tjänst med anledning av
14139: den 5 mars till vederbörande medlem av statsrå-       tjänsteutövning eller arbetsuppgift blivit föremål
14140: det översänt avskrift av följande av riksdagsman      för ett brott som medfört allvarlig skada eller
14141: Hannu Tenhiälä ställda spörsmål nr 76:                sjukdom. Ersättning skulle också kunna utgå i
14142:                                                       det fall att en rättegång eljest med tanke på
14143:           Vilka förbättringsförslag har den ar-       ifrågavarande persons rättsskydd har varit av
14144:        betsgrupp som tillsatts av finansministe-      synnerligen stor betydelse. Likaså skulle, då fråga
14145:        riet framlagt i syfte att förbättra poliser-   är om en person som varit anställd hos staten och
14146:        nas rättsskydd, och vilka skyndsamma           som avlidit till följd av ett sådant brott som avses
14147:        åtgärder har man i allmänhet vidtagit          ovan, den ifrågavarande personens rättsinnehava-
14148:        eller står man i beråd att vidta i saken?      re kunna få ut ersättning för de rättgångs-
14149:                                                       kostnader de åsamkats i egenskap av målsägande
14150:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       eller kärande.
14151: anföra följande:
14152:                                                          Enligt förslaget skulle ersättandet av målsägan-
14153:   En av finansministeriet tillsatt arbetsgrupp,
14154:                                                       des eller kärandes rättegångskostnader sålunda
14155: som utredde frågan om ersättande ur statens
14156:                                                       vara knutet till bestämda förutsättningar, som
14157: ruedel av rättegångskostnaderna för målsägande
14158:                                                       utvisar rättegångens särskilda betydelse för den
14159: och kärande som är anställd hos staten, överläm-
14160:                                                       ifrågavarande personen.
14161: nade sitt betänkande till finansministeriet
14162: 21.11.19840 Arbetsgruppen föreslog att till en           Arbetsgruppens förslag sändes på åtgärd av
14163: person i statens tjänst under vissa förutsättningar   finansministeriet till justitieministeriet, eftersom
14164: skulle kunna utbetalas ersättning för rättegångs-     ifrågavarande lagstiftning hör till justitieminis-
14165: kostnader som ifrågavarande person åsamkats i         teriets område Ärendet är under beredning i
14166:                                                                       0
14167: 
14168: 
14169: 
14170: 
14171: egenskap av målsägande eller kärande Ersättning
14172:                                        0              justitieministeriet.
14173: 
14174:      Helsingfors den 29 mars 1985
14175: 
14176:                                                                            Minister Pekka Vennamo
14177:                                                  1985 vp.
14178: 
14179: Kirjallinen kysymys n:o 77
14180: 
14181: 
14182: 
14183: 
14184:                                    Tenhiälä: Mahdollisuudesta käyttää sumuvaloja kaukovalojen
14185:                                       kanssa
14186: 
14187: 
14188:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14189: 
14190:    Liikenneministeriön päätöksessä ajoneuvoase-        kaukovaloilla? Määräyksen ymmärtäisi, jos lähtö-
14191: tuksen täytäntöönpanosta (150/83) määrätään,           kohta olisi se, ettei sumuvaloista ole mitään
14192: että sumuvalot on kytkettävä siten, että ne voivat     hyötyä kaukovaloilla ajettaessa. Näin ei kuiten-
14193: toimia vain samanaikaisesti seisonta- tai lähivalo-    kaan ole.
14194: jen kanssa, kuitenkin niin, että ne tulee voida          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14195: erikseen kytkeä toiminnasta. Lisäksi pykälässä on      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14196: määräyksiä sumuvalojen suuntaamisesta ja hyväk-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14197: symisestä.                                             vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14198:    Kyseinen määräys on sikäli outo, että sumuva-                 Eikö todella olisi syytä muuttaa liiken-
14199: loja saa käyttää lähivalojen kanssa mutta ei                  neministeriön ajoneuvoasetuksen täytän-
14200: kaukovaloilla ajettaessa. Jos sumuvalot eivät häi-            töönpanosta annetun päätöksen 28 §:ää
14201: ritse lähietäisyydellä ajettaessa, miten ne voisivat          siten, että sumuvalojen käyttö kaukovalo-
14202: häiritä muita autoilijoita silloin, kun ajetaan               jen kanssa tulisi mahdolliseksi?
14203: 
14204:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1985
14205: 
14206:                                             Hannu Tenhiälä
14207: 
14208: 
14209: 
14210: 
14211: 428500257X
14212: 2                                      1985 vp. -- KJ( n:o 77
14213: 
14214: 
14215: 
14216: 
14217:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14218: 
14219:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tä lähtevä valo ei taitu sumun tai vesisateen
14220: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         pisaroista kuljettajan silmiin takaisin yhtä paljon
14221: olette 5 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn kir-       kuin lähi- ja varsinkin kaukovaloista. Sen sijaan
14222: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      sumussa tai rankassa sateessa ajettaessa kaukova-
14223: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       losta takaisin heijastuva valo häikäisee kuljettajaa
14224: Hannu Tenhiälän näin kuuluvasta kirjallisesta         ja heikentää hänen näkemistään. Tästä johtuen
14225: kysymyksestä n:o 77:                                  ei ole perusteita sellaiselle kytkennälle, joka mah-
14226:                                                       dollistaa sumuvalojen käytön kaukovalojen kans-
14227:           Eikö todella olisi syytä muuttaa liiken-    sa.
14228:        neministeriön ajoneuvoasetuksen täytän-            Tieliikennelain (3.4.19811267) 36 §:ssä on
14229:        töönpanosta annetun päätöksen 28 §:ää          säädetty, että sumuvaloja saa käyttää vain sumun
14230:        siten, että sumuvalojen käyttö kaukova-        ja rankan vesi- tai lumisateen aikana. Näissä
14231:        lojen kanssa tulisi mahdolliseksi?             olosuhteissa kaukovalojen käytöstä ei ole hyötyä
14232:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      vaan niiden käyttö heikentää takaisin taittuvasta
14233: ti seuraavaa:                                         valosta johtuen kuljettajan näkemistä.
14234:                                                           Mikäli näkyvyysolosuhteet ovat sellaiset, että
14235:    Varsinaisen kysymyksen johdanto-osassa on esi-     kaukovaloja käytettäessä kuljettajan valaistuna
14236: tetty kysymys: "Jos sumuvalot eivät häiritse lähi-    näkemä tieosuus on pitempi kuin lähi- tai sumu-
14237: etäisyydellä ajettaessa, miten ne voivat häiritä      valoja käytettäessä, ei kyseessä ilmeisestikään ole
14238: muita autoilijoita silloin, kun ajetaan kaukova-      sellainen tieliikennelain 36 §:ssä tarkoitettu sää-
14239: loilla?"                                              olosuhde, jossa sumuvalojen käyttö olisi tarpeel-
14240:    On todettava, että valoja käyttävien ajoneuvo-     lista ja sallittua. Sumuvaloja ei ole tarkoitettu
14241: jen kohdatessa toisensa häiritsevät aina vastaan-     käytettäväksi lisävaloina kaukovalojen ohella.
14242: tulijaa valot jonkin verran. Kaukovalojen käyttö          Suomen tieliikennelaissa ja ajoneuvoasetuksen
14243: on kielletty ajoneuvojen kohdatessa, koska kau-       täytäntöönpanopäätöksessä säädetyt sumuvalojen
14244: kovalot aiheuttavat vastaantulijaa häikäistymistä.    kytkentä- ja käyttömääräykset noudattavat nykyi-
14245: Kaukovaloja oikein käytettäessä vastaantulijaa        sessä muodossaan kansainvälistä Wienin vuoden
14246: häikäistyminen jää vähäiseksi, koska vastaantulija    1968 tieliikennesopimusta, johon Suomi on vuo-
14247: on kaukovaloja käytettäessä riittävän kaukana.        sia valmistautunut liittymään ja jonka Suomi on
14248: Onkin todettava, että sumuvalojen käyttäminen         päättänyt ratifioida vuoden 1985 aikana.
14249: kaukovalojen kanssa ei ole kielletty pääasiassa sen       Hallitus seuraa kauko- ja sumuvalonheittimien
14250: takia, että sumuvalot häikäisisivät vastaantulijaa.   kehitystä sekä on valmis heti ryhtymään tarvitta-
14251:    Sumuvalonheitin on suunniteltu lähi- ja kau-       viin sumuvalojen kytkentä- ja käyttömääräysten
14252: kovalonheittimistä poiketen sellaiseksi, että siitä   muutostoimenpiteisiin, kun edellä esitetyt kau-
14253: valonheittimen keskitason yläpuolelle lähtevien       kovalon käytöstä sumussa- ja rankassa vesi- tai
14254: valonsäteiden määrä on mahdollisimman vähäi-          lumisateessa aiheutuvat haittavaikutukset on saa-
14255: nen. Sumuvalonheittimen rakenteen ansiosta sii-       tu tekniikan kehityksen myötä poistetuksi.
14256: 
14257:     Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1985
14258: 
14259:                                                                     Liikenneministeri Matti Luttinen
14260:                                       1985 vp. -     KK n:o 77                                        3
14261: 
14262: 
14263: 
14264: 
14265:                                Tili Riksdagens Herr Talman
14266: 
14267:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         särskilt helijus. Däremot gäller att då man kör i
14268: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       diroma eller kraftigt regn bländar ljuset som
14269: den 5 mars 1985 tili vederbörande medlem av          reflekteras från helijus föraren och minskar hans
14270: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    synförmåga. På grund härav finns det inte
14271: dagsman Hannu Tenhiälä undertecknade spörs-          grunder för en koppling som skulie göra det
14272: mål nr 77:                                           möjligt att använda dimljus samtidigt som hel-
14273:                                                      ljus.
14274:           Föreligger det verkligen inte skäl att        I 36 § vägtrafiklagen (3.4.19811267) stadgas
14275:        ändra 28 § i trafikministeriets beslut om     att dimljus får användas endast i diroma elier vid
14276:        verkställighet av fordonsförordningen så,     kraftigt regn elier snöfali. Under sådana om-
14277:        att det vore möjligt att använda dimljus      ständigheter har man inte nytta av att använda
14278:        samtidigt som helijus?                        helljus, utan deras användning minskar förarens
14279:                                                      synförmåga på grund av det ljus som reflekteras.
14280:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Om sikten är sådan att föraren vid användning
14281: anföra följande:                                     av helijus ser ett längre belyst vägavsnitt än vid
14282:    1 inledningen tili det egentliga spörsmålet       användning av när- elier dimljus är det uppen-
14283: ställs frågan '' om dimljus inte stör på nära håli   bart inte fråga om sådana i 36 § vägtrafiklagen
14284: vid körning, hur kan de störa andra bilister då      avsedda väderleksförhålianden, under vilka det
14285: man kör med helljus?"                                vore erforderligt och tiliåtet att använda dimljus.
14286:    Såsom svar meddelas att den mötande bilens        Dimljus är inte avsedda att användas som extra
14287: ljus alltid stör i någon mån, när bilar som          ljus vid sidan av helljus.
14288: använder ljus möts. Det är förbjudet att använda        De bestämmelser om koppling och använd-
14289: helljus när fordon möts, därför att helijus blän-    ning av dimljus om vilka stadgas i Finlands
14290: dar den mötande. När helijus används rätt,           vägtrafiklag och i beslutet om verkställighet av
14291: d.v.s. endast när den mötande är tiliräckligt        fordonsförordningen följer i sin nuvarande form
14292: långt borta, blir bländningseffekten obetydlig.      den imernationelia vägtrafikkonvemionen som
14293:     Det bör även konstateras att förbudet mot att    utarbetades i Wien 1968. Finland har i åratal
14294: använda dimljus samtidigt som helijus inte i         berett sig på att ansluta sig tili konventionen,
14295: huvudsak grundar sig på att dimljus skulie blän-     och har beslutat ratificera konventionen under år
14296: da den mötande.                                      1985.
14297:    Tili skilinad från strålkastare för halv- och        Regeringen följer med utvecklingen av hel-
14298: helljus är dimljusstrålkastarna planerade så, att    och dimljusstrålkastare och är beredd att genast
14299: det antal ljusstrålar som riktas ovanför horison-    vidta erforderliga åtgärder för att ändra bestäm-
14300: talplanet genom strålkastarens centrum är så litet   melserna om koppling och användning av dim-
14301: som möjligt. På grund av dimljusstrålkastarens       ljus, så fort de ovan angivna olägenheter, som
14302: struktur reflekteras det ljus som utgår från den     föranleds av användningen av helijus i diroma
14303: inte i lika hög grad från dim- elier vattendroppar   och vid kraftigt regn har kunnat avlägsnas i och
14304: tili förarens ögon som i fråga om halv- och          med teknikens utveckling.
14305: 
14306:      Helsingfors den 26 mars 1985
14307: 
14308:                                                                      Trafikminister Matti Luttinen
14309:                                                   1985 vp.
14310: 
14311: Kirjallinen kysymys n:o 78
14312: 
14313: 
14314: 
14315: 
14316:                                      Skön ym.: Sotaorpojen mahdollisuudesta siirtyä ennenaikaiselle
14317:                                        eläkkeelle
14318: 
14319: 
14320:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14321: 
14322:    Sotaolosuhteiden vuoksi monet lapset menetti-         ka kestänyt. Monet saivat jo nuorena reumaatti-
14323: vät isänsä, joutuivat siirtolaisiksi ja saivat evakko-   sen kuumeen, joka jätti pysyvän vamman, mikä
14324: matkalla pysyvän sairauden tai vamman, mikä on           on vaikuttanut koko loppuelämään. Eivätkö nä-
14325: iän lisääntyessä alkanut näkyä sairautena, alentu-       mä ihmiset ole antaneet tälle maalle kaikkensa
14326: neena työkykynä ja elintason laskuna.                    menettäessään vanhempansa ja terveytensä?
14327:   Jotkut sotalapset olivat hyvin nuoria, mutta             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14328: heillä on muistissaan hyvin ankeita aikoja. Tyk-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14329: kien jylinä ja pelko oli jokapäiväistä. Tämä kaikki      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
14330: ei voinut olla vaikuttamatta myös terveydentilaan        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14331: myöhemmässä vaiheessa elämää. Pakkanen oli
14332: ankara ja hyvin usein oli syöksyttävä lumihan-                     Aikooko Hallitus esittää lainmuutosta,
14333: keen turvaan vihollisen pommituksilta. Monet                    jolla sotaorpojen ja sotaolosuhteiden
14334: lapsista saieastuivat ja terveydelliset vauriot ovat            vuoksi pysyvän sairauden tai vamman
14335: nyt näillä lapsilla ja orvoilla perintönä sodanai-              saaneiden ennenaikaiselle eläkkeelle siir-
14336: kaisilta ajoilta. Noita olosuhteita ei lasten fysiik-           tyminen tulisi mahdolliseksi?
14337: 
14338:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1985
14339: 
14340:           Pentti Skön                      Vieno Eklund                    Helvi Koskinen
14341:           Lea Mäkipää                      Anssi Joutsenlahti              Ulla Lehtinen
14342:           Reino Jyrkilä                    Urho Pohto                      Pentti Kettunen
14343:                                            Mikko Vainio
14344: 
14345: 
14346: 
14347: 
14348: 428500269A
14349: 2                                        1985 vp. -      KK n:o 78
14350: 
14351: 
14352: 
14353: 
14354:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14355: 
14356:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            tä eläkemuodosta: yksilöllisestä varhaiseläkkeestä,
14357: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            varhennetusta vanhuuseläkkeestä ja osa-aikaeläk-
14358: olette 5 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn kir-          keestä. Yksilöllinen varhaiseläke myönnettäisiin
14359: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         työn rasittavuuden ja ikääntymisestä johtuvan
14360: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          suorituskyvyn alenemisen perusteella. Varhenne-
14361: Pentti Skönin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta          tun vanhuuseläkkeen voisi saada jo ennen nor-
14362: kysymyksestä n:o 78:                                     maalia eläkeikää eläkkeen ollessa vastaavasti pie-
14363:                                                          nempi. Osa-aikaeläke mahdollistaisi asteittaisen
14364:            Aikooko Hallitus esittää lainmuutosta,        eläkkeelle siirtymisen osa-aikaeläkkeen korvatessa
14365:         jolla sotaarpojen ja sotaolosuhteiden            ansioiden alenemisen.
14366:         vuoksi pysyvän sairauden tai vamman
14367:         saaneiden ennenaikaiselle eläkkeelle siir-          Yksilöllisen varhaiseläkkeen tarkoituksena on
14368:         tyminen tulisi mahdolliseksi?                    ottaa huomioon työntekijän sairaus, vika ja vam-
14369:                                                          ma, ikääntymiseen liittyvät tekijät, ammatissa-
14370:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         olon pitkäaikaisuus, työstä aiheutunut kulunei-
14371: ti seuraavaa:                                            suus ja rasittuneisuus. Nämä eri tekijät antavat
14372:                                                          mahdollisuuden ottaa huomioon kysymyksessä
14373:    Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan
14374:                                                          tarkoitettujen olosuhteiden aiheuttamat muutok-
14375: parhaillaan hallituksen esitystä joustavaa elä-          set eläkkeen hakijan terveydentilassa ja muissa
14376: keikäjärjestelyä koskevaksi lainsäädännöksi. Hal-
14377:                                                          yksilöllisissä olosuhteissa. Myös muut ehdotukses-
14378: litus on valtion tulo- ja menoarvioesityksessä           sa olevat eläkemuodot antavat mahdollisuuden
14379: 1985 luvannut antaa eduskunnalle esityksen jous-         eläkkeellejäämisen varhentamiseen nyt kysymyk-
14380: tavan eläkeikäjärjestelyn asteittaisesta toteuttami-     sessä olevilla ryhmillä.
14381: sesta 1.1.1986 lukien.
14382:    Sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteilla ole-     Joustavaa eläkeikäjärjestelyä koskeva hallituk-
14383: va lakiehdotus lähtee siitä, että joustava eläkeikä-     sen esitys pyritään antamaan eduskunnalle vielä
14384: järjestely koostuisi kolmesta toisiaan täydentäväs-      kuluvan kevään aikana.
14385: 
14386:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1985
14387: 
14388:                                                                                Ministeri Matti Puhakka
14389:                                        1985 vp. -     KK n:o 78                                       3
14390: 
14391: 
14392: 
14393: 
14394:                                Tili Riksdagens Herr Talman
14395: 
14396:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tre pensionsformer som kompletterar varandra,
14397: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        dvs. individueli förtidspension, fortida ålders-
14398: den 5 mars 1985 tili vederbörande medlem av           pension och deltidspension. lndividueli förtids-
14399: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     pension kunde beviljas på grund av att presta-
14400: dagsman Pentti Skön m.fl. undenecknade spörs-         tionsformågan har nedgått tili följd av påfrest-
14401: mål nr 78:                                            ning i arbetet och åldrande. Fönida ålderspen-
14402:                                                       sion kunde erhålias redan fore den normala
14403:           Ämnar Regeringen föreslå en lag-            pensionsåldern, varvid pensionen vore i motsva-
14404:        ändring, varigenom det skulie bli möjligt      rande grad mindre. Deltidspension skulie möjlig-
14405:        för krigsvärnlösa och för dem som på           göra en successiv pensionering. Den skulie härvid
14406:        grund av krigsförhålianden har ådragit         ersätta nedgången i förvärvsinkomsterna.
14407:        sig bestående sjukdom elier skada att bli         Avsikten med en individueli förtidspension är
14408:        pensionerade i fönid?                          att beakta arbetstagarens sjukdom, lyte eller
14409:                                                       skada, faktorer förknippade med åldrandet, lång
14410:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      tjänstgöringstid i yrket samt det faktum att
14411: anfora följande:                                      arbetet är påfrestande elier slitsamt. Dessa olika
14412:    1 social- och hälsovårdsministeriet bereds som     faktorer erbjuder en möjlighet att beakta de
14413: bäst en regeringsproposition med förslag tili         förändringar i pensionssökandens hälsotillstånd
14414: lagstiftning om flexibla pensionsarrangemang. 1       och i andra individuelia förhålianden som orsakas
14415: statsförslaget för år 1985 har regeringen lovat att   av de omständigheter som avses i spörsmålet.
14416: tili riksdagen avlåta en proposition om en succes-    Också de övriga föreslagna pensionsformerna er-
14417: siv övergång tili ett flexibelt pensionsåldersar-     bjuder en möjlighet för nu ifrågavarande grupper
14418: rangemang räknat från 1.1.1986.                       att få pension tidigare än förut.
14419:     Det lagförslag som är under beredning i social-      Regeringen syftar tili att propositionen med
14420: och hälsovårdsministeriet utgår från att det flexi-   förslag om flexibla pensionsarrangemang skali
14421: bla pensionsåldersarrangemanget skall bestå av        avlåtas tili riksdagen redan denna vår.
14422: 
14423:      Helsingfors den 4 april 1985
14424: 
14425:                                                                             Minister Matti Puhakka
14426:                                                1985 vp.
14427: 
14428: Kirjallinen kysymys n:o 79
14429: 
14430: 
14431: 
14432: 
14433:                                    Pohjanoksa ym.: Aikuiskoulutusneuvoston kokoonpanosta
14434: 
14435: 
14436:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14437: 
14438:    Valtioneuvosto antoi päätöksen aikuiskoulu-        ehdotettuun kokoonpanoon omalta osaltaan.''
14439: tusneuvostosta 18 päivänä lokakuuta 1984. Sano-       Osastopäällikkö Melametsän muistio aikuiskoulu-
14440: tun päätöksen 3 § kuuluu seuraavasti: '' Aikuis-      tusneuvoston esittelykokoonpanosta vastannee
14441: koulutusneuvostoon kuuluu puheenjohtaja ja            tosiasiassa enemmän muita mieltymyksiä kuin
14442: enintään kaksitoista muuta jäsentä sekä yhtä          Kansallinen Kokoomus r.p:n virallisia käsityksiä.
14443: monta henkilökohtaista varajäsentä, joiden tulee         Esittelymuistiossa tuotiin esille aikuiskoulutuk-
14444: edustaa monipuolisesti aikuiskoulutuksen eri alu-     sen suuri koulutuspoliittinen merkitys. Aikuis-
14445: eita ja erilaisia yhteiskuntanäkemyksiä sekä maan     koulutusneuvoston pysyviksi asiantuntijoiksi eh-
14446: molempia kieliryhmiä.''                               dotettiin tällä perusteella kahta vasemmistolaista
14447:    Valtioneuvoston päätöksellä 27.12.1984 asetet-     ja yhtä keskustaan lukeutuvaa henkilöä. Tasa-
14448: tiin aikuiskoulutusneuvosto kolmivuotiskaudeksi       puolisuus ei toteutunut neuvostossa tältäkään
14449: 1.1.1985-31.12.1987. Valtioneuvoston suoritta-        osin. Pikemminkin voidaan puhua suoranaisesta
14450: ma nimityspäätös on jyrkässä ristiriidassa edellä     poliittisesta diskriminaatiosta.
14451: mainitun valtioneuvoston periaatepäätöksen               Erilaisten yhteiskuntanäkemysten monipuoli-
14452: kanssa. Opetusministeriö ei ole esittelyssään otta-   sen esilletulon ehkäisyn lisäksi vapaan sivistystyön
14453: nut huomioon erilaisten yhteiskuntanäkemysten         osuus aikuiskoulutusneuvostossa on selvästikin
14454: tasapuolista esilletuomista ja vapaan sivistystyön    riittämätön. Vapaan Sivistystyön Yhteisjärjestö
14455: osuus aikuiskoulutusneuvostossa on selvästi ali-      jäsenineen edustaa maan laajinta aikuiskasvatus-
14456: mitoitettu.                                           sektoria. Tämän keskeisen lohkon näkemyksiä
14457:     Osoituksena opetusministeriön yksipuolisesta      selvästikin aliarvioidaan. Neuvoston sivistyspoliit-
14458: nimitysvalmistelusta on se, että maamme toiseksi      tista tasapainottomuutta korostaa vielä sekin, että
14459: suurimmalla puolueella - Kansallisella Kokoo-         varsinaiset kansalais- ja työväenopistot eivät ole
14460: muksella - ei ole yhtään varsinaista jäsentä          saaneet lainkaan edustajaansa neuvostoon.
14461:  aikuiskoulutusneuvostossa. Esityksen valmistelus-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14462: sa ei ole näin ollen huomioitu ''erilaisten yhteis-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14463: kuntanäkemysten monipuolista edustusta'', ku-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
14464:  ten valtioneuvoston päätöksessä edellytetään.        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14465:     Opetusministeriön sosialidemokraattisen osas-
14466: topäällikön Leevi Melametsän esittelymuistiossa                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14467:  todetaan: "Oppositiopuolueiden osalta ehdok-                 ryhtyä, jotta aikuiskoulutusneuvoston ko-
14468:  kaita pyydettiin Kansallisen Kokoomuksen ja                  koonpano vastaisi valtioneuvoston pää-
14469:  SKDL:n puoluetoimistoista. Kaikki mukana ol-                 töksessä 18 päivältä lokakuuta 1984 mää-
14470:  leet puoluetahot ovat ilmaisseet suostumuksensa              ritettyjä periaatteita?
14471: 
14472:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1985
14473: 
14474:          Aino Pohjanoksa               Toivo T. Pohjala            Päivi Varpasuo
14475:          Eva-Riitta Siitonen           Martti Tiuri                Sampsa Aaltio
14476:                      Riitta Uosukainen            Kaarina Dromberg
14477: 
14478: 
14479: 
14480: 
14481: 4285002955
14482: 2                                     1985 vp. -     KK n:o 79
14483: 
14484: 
14485: 
14486: 
14487:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14488: 
14489:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       järjestöissä. Lisäksi muista jäsenistä ainakin kol-
14490: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        me on aikaisemmin toiminut vapaan sivistystyön
14491: olette 5 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn kir-      työntekijöinä ja yksi hoitaa vapaan sivistystyön
14492: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     hallintotehtäviä lääninhallituksessa. Varajäsenten
14493: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      joukossa on niin ikään vapaan sivistystyön asian-
14494: Pohjanoksan ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o       tuntemusta.
14495: 79:
14496:                                                         Kysymyksessä esitettyä väitettä vapaan sivistys-
14497:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       työn edustuksen selvästä riittämättömyydestä tai
14498:        ryhtyä, jotta aikuiskoulutusneuvoston ko-     aliarvioimisesta ei edellä esitetyn perusteella voi
14499:        koonpano vastaisi valtioneuvoston pää-        pitää aiheellisena. Lisäksi vapaan sivistystyön asi-
14500:        töksessä 18 päivältä lokakuuta 1984 mää-      antuntemus on pyritty ottamaan huomioon ai-
14501:        ritettyjä periaatteita?                       kuiskoulutusneuvoston sihteeristössä.
14502:                                                         Kysymyksessä väitetään myös, että aikuiskou-
14503:   Vastuksena kysymykseen esitän kunnioittaen         lutusneuvoston nimittämisessä ei ole otettu huo-
14504: seuraavaa:                                           mioon valtioneuvoston päätöksessä mainittua
14505:     Valtioneuvoston aikuiskoulutusneuvostosta te-    edellytystä, että jäsenten ja varajäsenten tulee
14506: kemässä päätöksessä todetaan neuvoston kokoon-       edustaa erilaisia yhteiskuntanäkemyksiä.
14507: panosta seuraavaa: '' Aikuiskoulutusneuvostoon          Aikuiskoulutusneuvostoa koottaessa pyrittiin
14508: kuuluu puheenjohtaja ja enintään kaksitoista         siihen ensisijaisesti saamaan mahdollisimman
14509: muuta jäsentä sekä yhtä monta henkilökohtaista       monipuolinen aikuiskoulutuksen edustus. Erilais-
14510: varajäsentä, joiden tulee edustaa monipuolisesti     ten yhteiskuntanäkemysten takaamiseksi pyrittiin
14511: aikuiskoulutuksen eri alueita ja erilaisia yhteis-   mukaan saamaan mm. työntekijä- ja työnanta-
14512: kuntanäkemyksiä sekä maan molempia kieliryh-         jajärjestöjen, kaupunki- ja maaseutukuntien sekä
14513: miä.''                                               eri hallintotasojen edustus. Samaten pyrittiin
14514:     Mainitulla valtioneuvoston päätöksellä lakkau-   mahdollisuuksien mukaan saamaan mukaan eri
14515: tettiin kolme opetusministeriön apuna toiminut-      puolueiden näkemyksiä, vaikka puoluekantaa ei
14516: ta asiantuntijaelintä, nimittäin valtion kansan-     läheskään kaikkien jäsenten osalta katsottu mah-
14517: sivistyslautakunta, aikuiskoulutuksen neuvottelu-    dolliseksi tai tarpeelliseksi selvittää. Tiettävästi
14518: kunta ja aikuiskoulutuksen johtoryhmä.               kuitenkin esim. kysymyksessä mainittu Kansalli-
14519:     Kun näin yhdellä 13-jäsenisellä aikuiskoulu-     nen Kokoomus r.p. on mukana ainakin neuvos-
14520: tusneuvostolla tavallaan korvattiin kolme asian-     ton varajäsenen ja samalla erään jaoston varsinai-
14521: tuntijaelintä, joissa oli yhteensä 41 varsinaista    sen jäsenen ominaisuudessa. Kysymyksessä kiin-
14522: jäsentä, on luonnollista, että moni taho, joka oli   nitetään huomiota lopullisen päätöksen ja perus-
14523: mukana aikaisemmissa asiantuntijaelimissä, jou-      telumuistion väliseen ristiriitaan. Havainto on
14524: duttiin jättämään nyt pois. Jäseniä valittaessa      oikea. Perustelumuistio oli laadittu päätösehdo-
14525: aikuiskoulutusneuvostoon pyrittiinkin löytämään      tukseen, jossa neuvoston kokoonpanolla oli
14526: henkilöitä, joissa yhtyy mahdollisimman moni-        "puoluetahojen suostumus" omalta osaltaan.
14527: puolinen asiantuntemus.                              Tämä esitys ei kuitenkaan tullut valtioneuvos-
14528:     Tehdessään päätöksen aikuiskoulutuksen suun-     tossa hyväksytyksi, koska mm. valtioneuvoston
14529: nittelun ja kehittämisen periaatteista vuonna        päätöksessä nimenomaisesti edellytetty maan mo-
14530: 1978 valtioneuvosto painotti ensisijaisesti amma-    lempien kieliryhmien edustus ei riittävästi toteu-
14531: tillisen aikuiskoulutuksen kehittämistä. Tämän       tunut. Niinpä esitystä muutettiin ja se tuotiin
14532: painotuksen tulisi näkyä myös aikuiskoulutus-        valtioneuvoston ylimääräiseeen esittelyyn, jossa
14533: neuvoston kokoonpanossa. Kuitenkin sen kol-          uusi ehdotus yksimielisesti hyväksyttiin. Esittely-
14534: mestatoista varsinaisesta jäsenestä viisi on joko    muistiota ei tässä yhteydessä huomattu korjata
14535: vapaan sivistystyön järjestöjen työntekijöita tai    eikä sillä olisi ollut merkitystä päätöksen sisältöön
14536: vastuunalaisissa luottamustehtävissä sanotuissa      nähden.
14537:                                       1985 vp.   -   KK n:o 79                                       3
14538: 
14539:    Kysymyksessä esitetään "poliittisesta diskrimi-   päätöksessään aikuiskoulutusneuvostosta edellyt-
14540: naatiosta'' esimerkkinä pysyvien asiantuntijoiden    ti. Tarvittaessa neuvosto voi komiteasäännösten
14541: valinta. Pysyvät asiantuntijat ovat opetusministe-   mukaisesti kuulla asiantuntijoita riittävän moni-
14542: riön suunnittelupäällikkö sekä molempien ope-        puolisen kuvan luomiseksi käsiteltävistä asioista.
14543: tusministeriön alaisten keskusvirastojen pääjohta-
14544: jat. Heidän osaltaan ei luonnollisestikaan valin-       Näin ollen, ja koska opetusministeriön toisen-
14545: taan vaikuttanut heidän mahdollinen poliittinen      laisesta yrityksestä huolimatta, aikuiskoulutus-
14546: kantansa.                                            neuvosto jäi suhteellisen pieneksi kooltaan, ei
14547:    Edellä esitettyyn viitaten voidaan katsoa, että   hallitus aio ryhtyä neuvoston jäsenten ja varajä-
14548: aikuiskoulutusneuvoston kokoonpanossa on otet-       senten kokoonpanon muuttamiseen alkaneen
14549: tu huomioon ne periaatteet, joita valtioneuvosto     kolmivuotiskauden aikana.
14550: 
14551:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1985
14552: 
14553:                                                                    Opetusministeri Kaarina Suonio
14554: 4                                       1985 vp. -     KK n:o 79
14555: 
14556: 
14557: 
14558: 
14559:                                 Till Riksdagens Herr Talman
14560: 
14561:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           vid sagda organisationer. Därutöver har åtmins-
14562: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          tone tre av de övriga medlemmarna tidigare varit
14563: av den 5 mars 1985 till vederbörande medlem av         verksamma inom det fria bildningsarbetet och en
14564: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-   av medlemmarna handhar förvaltningsärenden
14565: man Pohjanoksa m.fl. undertecknade spörsmål            inom det fria bildningsarbetet vid länsstyrelsen.
14566: nr 79:                                                 En del av suppleanterna är även sakkunniga
14567:                                                        inom det fria bildningsarbetet.
14568:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
14569:                                                           Det påstående som framförts i spörsmålet och
14570:         för att vuxenutbildningsrådets samman-
14571:                                                        som går ut på att det fria bildningsarbetet långt
14572:         sättning skall matsvara den princip som
14573:                                                        ifrån är tillräckligt välrepresenterat eller att det är
14574:         avses i statsrådets beslut av den 18 okto-
14575:                                                        undervärderat, kan inte på basen av det förut
14576:         ber 1984?
14577:                                                        sagda anses vara motiverat. Därutöver har man
14578:                                                        strävat till att beakta sakkunskapen inom det fria
14579:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       bildningsarbetet vid vuxenutbildningsrådets sek-
14580: framföra följande:                                     retariat.
14581:    1 det beslut som statsrådet fattat om vuxenut-         1 spörsmålet påstås även att den förutsättning
14582: bildningsrådets sammansättning konstateras om          som nämns i statsrådets beslut och som går ut på
14583: rådets sammansättning följande:                        att medlemmarna och suppleanterna bör repre-
14584:    Vuxenutbildningsrådet består av en ordföran-        sentera olika samhällssyn inte beaktats då man
14585: de och högst tolv övriga medlemmar samt per-           utsett medlemmarna till vuxenutbildningsrådet.
14586: sonliga suppleanter för var och en av dem, vilka          Då man utsåg medlemmarna till vuxenutbild-
14587: på ett mångsidigt sätt bör företräda olika områ-       ningsrådet strävade man i främsta rummet till att
14588: den inom vuxenutbildningen samt olika sam-             rådet var så väl representerat som möjligt av
14589: hällssyn och landets båda språkgrupper.                personer inom vuxenutbildningen. För att säker-
14590:    Genom statsrådets nämnda beslut avskaffades         ställa att olika samhällssyn skall vara företrädda
14591: tre sakkunnigorgan som biträtt undervisningsmi-        strävade man till att utse till rådet representanter
14592: nisteriet, dvs. statens folkbildningsnämnd, dele-      för olika arbetstagar- och arbetsgivarorganisatio-
14593: gationen för vuxenutbildning och ledningsgrup-         ner, stads- och landskapskommuner samt för
14594: pen för vuxenutbildning.                               olika förvaltningsnivåer. Också strävade man till
14595:    Då tre sakkunnigorgan, bestående av samman-         att utse personer med olika politiska åskådningar
14596: lagt 41 ordinarie medlemmar, på sätt och vis           fastän man ansåg att det inte var möjligt eller
14597: ersattes av ett vuxenutbildningråd, bestående av       påkallat att utreda alla medlemmars partistånd-
14598: 13 medlemmar, är det naturligt att man var             punkt. Nationella Samlingspartiet, såsom det
14599: tvungen att utelämna många instanser som var           nämns i spörsmålet är dock representerat veterli-
14600: företrädda vid de tidigare sakkunnigorganen. Då        gen åtminstone i egenskap av en suppleant vid
14601: man utsåg medlemmar till vuxenutbildningsrå-           rådet och samtidigt i egenskap av en ordinarie
14602: det, strävade man till att finna personer med          medlem i en sektion. 1 spörsmålet fästs uppmärk-
14603: mångsidigaste möjliga sakkunskap.                      samhet vid konflikten mellan det slutgiltiga
14604:    Då statsrådet år 1978 fattade beslut om princi-     beslutet och den promemoria som innehåller
14605: perna för planering och utvecklande av vuxenut-        motiveringarna. lakttagelsen är korrekt. Ovan
14606: bildningen betonade rådet i främsta rummet             nämnda promemoria hade utarbetats utgående
14607: urvecklandet av den yrkesinriktade vuxenutbild-        från det förslag till beslut enligt vilket de olika
14608: ningen. Detta borde även återspeglas i vuxenut-        partierna för sin del godkänt rådets sammansätt-
14609: bildningsrådets sammansättning. Av rådets 13           ning. Detta förslag godkändes dock inte av
14610: medlemmar är dock fem anställda antingen vid           statsrådet, eftersom den förutsättning som ut-
14611: organisationerna för det fria bildningsarbetet         tryckligen upptagits i statsrådets beslut och som
14612: eller de handhar ansvarsfulla förtroendeuppdrag        går ut på att landets båda språkgrupper bör vara
14613:                                        1985 vp. -     KK n:o 79                                          5
14614: 
14615: företrädda, inte i tiliräcklig grad hade uppfylits.      På basen av det ovan anförda kan man konsta-
14616: Således ändrades förslaget och den undergick en       tera, att man vid vuxenutbildningsrådets sam-
14617: extra föredragning vid statsrådet. Då godkändes       mansättning tagit hänsyn tili de principer som
14618: förslaget enhäliigt. På grund av ett förbiseende      statsrådet i sitt beslut om vuxenutbildning
14619: blev ändringen ogjord i föredragningspromemo-         förutsätter.
14620: rian men detta hade inte helier påverkats beslu-         Vid behov kan rådet i enlighet med kommit-
14621: tets innehåli.                                        u~stadganden höra sakkunniga för att det skali
14622:    1 spörsmålet anförs valet av ordanarie medlem-     kunna skapa en tiliräckligt mångsidig bild av de
14623: mar som ett exempel på politisk diskriminering.       ärenden som behandlas.
14624: De ordinarie sakkunnigmedlemmarna är under-              Under dessa förhålianden och eftersom vux-
14625: visningsministeriets planeringschef samt general-     enutbildningsrådet förblev representerat av ett
14626: direktörerna för de båda centralämbetsverk som        relativt litet antal personer, trots undervisningsmi-
14627: lyder under undervisningsministeriet. Ovan            nisteriets förslag tili en annörlunda lösning, äm-
14628: nämnda personers eventuelia politiska stånd-          nar regeringen inte vidta åtgärder för att ändra
14629: punkt har naturligtvis inte påverkat att de blivit    rådets sammansättning när det gälier medlem-
14630: utsedda tili rådet.                                   mar och suppleanter under den påbörjade treårs-
14631:                                                       perioden.
14632:      Helsingfors den 10 april 1984
14633: 
14634:                                                              Undervisningsminister Kaarina Suonio
14635:                                                 1985 vp.
14636: 
14637: Kirjallinen kysymys n:o 80
14638: 
14639: 
14640: 
14641: 
14642:                                    Kärhä: Sodassa vammautuneen henkilön korvausturvan parantami-
14643:                                       sesta
14644: 
14645: 
14646:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14647: 
14648:     Sotilasvammalain (404148) nojalla suoritetaan     sotapalveluksesta lomalla ollessaan sattuneesta ta-
14649: sotilasvammakorvausta palveluksesta aiheutuneen       paturmasta johtuvista vammoistaan. Lehden
14650: ruumiinvamman tai sairauden johdosta. Sotilas-        8.9.1953 uudelleen tekemän samaa asiaa koske-
14651: vammalain nojalla on suoritettu korvausta myös        van sotilasvammalain soveltamisesta eräisiin va-
14652: sille, jolla ruumiinvamman tai sairauden johdos-      hingoittuneisiin ja sairastuneisiin sekä heidän
14653: ta on ollut oikeus saada korvausta esimerkiksi        omaisiinsa annetun lain (290/53) nojalla teke-
14654: sotatapaturmalain ( 15 141) nojalla. Sotilas-         män korvausanomuksen tapaturmatoimisto hyl-
14655: vammalain voimaan tullessa oli sotilasvammalain       käsi 26.5.1954. Tapaturmatoimisto hylkäsi edel-
14656: 40 §:n mukaan korvaushakemus kuitenkin tehtä-         leen sotilasvammalain soveltamisalan laajentami-
14657: vä vuoden kuluessa lain voimaantulosta, ellei         sesta annetun lain 5 §:n nojalla Lehden
14658: korvausasia ollut vireillä ennen sotilasvammalain     14.11.1958 saapuneen 2.3.1943 tapahtuneen
14659: voimaantuloa tai työkyvyttömyys ollut alkanut         haavoittumisen johdosta tehdyn korvaushake-
14660: vasta lain voimaantulon jälkeen.                      muksen, koska hakemus oli tehty enemmän kuin
14661:     Sotilasvammalain soveltamisalan laajentamises-    vuoden kuluttua lain voimaantulosta. Mainitun
14662: ta 15.6.1956 annetun lain (390/56) mukaan             lain muuttaminen vuonna 1966 mahdollisti sen,
14663: laajennettiin korvauksensaajien piiriä. Samalla       että tapaturmavirasto Lehden hakemuksesta
14664: tulivat sotilasvammalain korvauksensaantioikeut-      myönsi Lehdelle korvauksen niistä vahingoista,
14665: ta koskevat säännökset sovellettaviksi myös ennen     joista korvausta oli haettu. Korvausta oli kuiten-
14666: sotilasvammalain voimaantuloa sattuneiden ta-         kin lain voimaantulosäännöksen nojalla mahdol-
14667: pahtumien vuoksi korvausta haettaessa, jos kor-       lista suorittaa vain lain voimaantulosta lukien.
14668: vaus oli evätty myöhästymisen vuoksi. Lain 5 §:n      Myös vakuutusoikeus ja korkein oikeus olivat
14669: mukaan oli hakemus tehtävä vuoden kuluessa            antaneet Lehden asiassa päätöksensä.
14670: lain voimaantulosta. Lailla kumottiin . sotilas-         Voitto Lehden pyydettyä selvitystä tapaukses-
14671: vammalain 35-40 §.                                    taan sosiaali- ja terveysministeriöitä ministeri
14672:     Korvauksensaantioikeutta laajennettiin edel-      Vappu Taipale vastasi hänelle 30. marraskuuta
14673: leen lailla sotilasvammalain soveltamisalan laa-      1984 päivätyssä kirjeessä mm. seuraavaa: "Tällä
14674: jentamisesta 22.4.1966 annetun lain muuttami-         hetkellä sosiaali- ja terveysministeriössä toimii
14675: sesta (249/66). Tällöin tehtiin myös mahdollisek-     työryhmä, jonka tehtävänä on selvittää mahdolli-
14676: si aiemmin lainvoimaisesti hylättyjen tai vähen-      suuksia sodissamme vammautuneiden ja sairastu-
14677: nettyjen korvausten käsittely uudelleen tapauk-       neiden korvausturvan parantamiseksi. Työryhmä
14678: sissa, joissa oikeuskäytäntö oli olennaisesti muut-   tullee ottamaan kantaa myös teidän tapaukses-
14679: tunut päätöksen osalta, joka oli annettu ennen        sanne esiintulleisiin kysymyksiin. Työryhmä tulee
14680: lain voimaantuloa 1. 7.1966.                          toimimaan vuoden 1984 loppuun asti."
14681:     Edellä mainittujen lakien nojalla valtion tapa-      Sanotun työryhmän työn valmistumisesta ei
14682: turmatoimisto hylkäsi 31.10.1951 sotilasvamma-        kuitenkaan ole näkynyt julkisuudessa tietoa.
14683: lain 40 §:n nojalla liian myöhään tehtynä sotilas-       Sotaveteraani Voitto Lehti odottaa edelleen
14684: vammakorvausta hakeneen Voitto Lehden                 ministeri Vappu Taipaleen antamien lupausten
14685:  3. 2. 1951 tekemän hakemuksen saada korvausta        täyttämistä.
14686: 
14687: 428500272D
14688: 2                                    1985 vp. -     KK n:o 80
14689: 
14690:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            Tuleeko Hallitus ryhtymään toimenpi-
14691: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-           teisiin, jotta kysymyksen perusteluissa esi-
14692: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen         tetyn Voitto Lehden kaltaisessa tapauk-
14693: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                       sessa sotilasvammakorvausta maksettaisiin
14694:                                                           taannehtivasti?
14695: 
14696:     Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1985
14697: 
14698:                                              Lea Kärhä
14699:                                        1985 vp. -- FUK n:o 80                                            3
14700: 
14701: 
14702: 
14703: 
14704:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14705: 
14706:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        muksensa liian myöhään, ja ne hylättiin tästä
14707: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         syystä. Vuonna 1966 lailla sotilasvammalain so-
14708: olette 6 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn kir-       veltamisalasta annetun lain muuttamisesta (249/
14709: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      66) laajennettiin korvauksensaantioikeutta. Täl-
14710: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       löin mahdollistettiin myös aiemmin lainvoimai-
14711: Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä     sesti hylättyjen korvausten käsittely uudelleen
14712: n:o 80:                                               tapauksissa, joissa oikeuskäytäntö oli olennaisesti
14713:                                                       muuttunut päätöksen osalta, joka oli annettu
14714:           Tuleeko Hallitus ryhtymään toimenpi-        ennen lain voimaantuloa 1. 7. 1966. Korvauksia ei
14715:        teisiin, jotta kysymyksen perusteluissa esi-   lain voimaantulosäännöksen johdosta voitu suo-
14716:        tetyn Voitto Lehden kaltaisessa tapauk-        rittaa takautuvasti, joten Voitto Lehdelle on
14717:        sessa sotilasvammakorvausta maksettaisiin      suoritettu korvauksia vuodesta 1966 lukien. Leh-
14718:        taannehtivasti?                                den vamman haitta-asteeksi vahvistettiin 40 pro-
14719:                                                       senttia.
14720:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
14721: ti seuraavaa:                                            Sotainvalidit ovat ikääntymässä ja samalla hei-
14722:    Sotilasvammalain (404/48) nojalla suoritetaan      dän kykynsä selviytyä vammojensa ja sairauksien-
14723:                                                       sa kanssa ovat heikentyneet. Tämän johdosta
14724: sotilasvammakorvausta palveluksesta aiheutuneen
14725:                                                       sosiaali- ja terveysministeriö asetti 10.1.1984 työ-
14726: ruumiinvamman tai sairauden johdosta. Touko-
14727:                                                       ryhmän, joka sai tehtäväkseen selvittää, mitä
14728: kuun 28 päivänä 1948 annetun sotilasvammalain
14729: nojalla on suoritettu korvausta myös niille, joilla   muutoksia sotilasvammalakiin olisi tehtävä sodis-
14730: sotatapaturmalain (15/41) nojalla on ruumiin-         samme vammautuneiden ja sairastuneiden muut-
14731: vamman tai sairauden johdosta ollut oikeus saada      tuvien tarpeiden takia heidän korvausturvansa
14732: korvausta. Kun sotilasvammalain voimaan tulles-       parantamiseksi ja nykyisen korvauskäytännön ke-
14733:                                                       hittämiseksi.
14734: sa edellytettiin kuitenkin, että korvaushakemus
14735: tehdään vuoden kuluessa lain voimaantulosta,             Työryhmä on jättänyt ehdotukset sisältävän
14736: menettivät ne, jotka eivät määräajassa hakeneet       muistionsa sosiaali- ja terveysministeriölle työryh-
14737: korvausta, oikeutensa korvaukseen. Vuonna 1956        mälle myönnetyn pidennetyn määräajan jälkeen.
14738: sotilasvammalain soveltamisalan laajentamisesta       Sotilasvammalain soveltamisalaa muutettaessa on
14739: annetun lain (390/50) mukaan laajennettiin kor-       periaatteena ollut, että korvauksia ei myönnetä
14740: vauksensaajien piiriä. Samalla tulivat sotilas-       taannehtivasti. Korvausten taannehtivuutta nyt
14741: vammalain korvauksensaantioikeutta koskevat           harkittaessa tulisi taannehtivuus yhdenmukaisuu-
14742: säännökset sovellettaviksi myös ennen sotilas-        den vuoksi ulottaa kaikkiin vuosien 1939--1945
14743: vammalain voimaantuloa sattuneiden tapahtu-           sodissa vahingoittuneisiin tai sairastuneisiin. Täl-
14744: mien vuoksi korvausta haettaessa, jos korvaus         lä hetkellä korvausperusteiden selvittäminen ajal-
14745: aikanaan oli myöhästymisen johdosta evätty.           ta ennen korvauspäätöksiä olisi kohtuuttoman
14746:    Viimeksi mainitunkin lain mukaan oli hake-         vaikeata. Työryhmä ei olekaan tehnyt ehdotusta,
14747: mus tehtävä vuoden kuluessa lain voimaantulos-        joka mahdollistaisi Voitto Lehden kaltaisessa tai
14748: ta. Voitto Lehti teki molempien mainittujen           muissa tapauksissa sotilasvammakorvauksen mak-
14749: lakien voimaantulosäännöksiin nähden hake-            samisen taannehtivasti.
14750: 
14751:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1985
14752: 
14753:                                                                              Ministeri Matti Puhakka
14754: 4                                        1985 vp. -- NJ( n:o 80
14755: 
14756: 
14757: 
14758: 
14759:                                  Tili Riksdagens Herr Taimao
14760: 
14761:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             kan för sent, och av denna orsak avslogs ansök-
14762: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           ningarna. År 1966 utvidgades rätten att erhålla
14763: den 6 mars 1985 till vederbörande medlem av              ersättning genom lagen om ändring av lagen
14764: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        angående utvidgad tillämpning av lagen om
14765: dagsledamot Kärhä undertecknade spörsmål nr              skada, ådragen i militärtjänst {249/66). Härmed
14766: 80:                                                      blev det möjligt att på nytt behandla också
14767:                                                          ersättningar beträffande vilka avslagsbesluten
14768:            Kommer Regeringen att vidta åtgärder          vunnit laga kraft, i de fall där rättspraxis väsent-
14769:         för att ersättning för skada, ådragen i          ligt förändrats beträffande beslut som getts före
14770:         militärtjänst skall betalas retroaktivt i fall   det att lagen trädde i kraft 1. 7.1966. På grund av
14771:         liknande Voitto Lehtis, vilket presenteras       lagens ikraftträdelsestadgande kunde ersättningar
14772:         i motiveringen till spörsmålet?                  inte betalas retroaktivt, varför Voitto Lehti har
14773:                                                          erhåliit ersättningar fr.o.m. år 1966.Invaliditets-
14774:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         graden på Lehtis skada fastställdes tili 40 pro-
14775: anföra följande:                                         cent.
14776:    Med stöd av lagen om skada, ådragen i militär-
14777:                                                             Krigsinvaliderna blir allt äldre och samtidigt
14778: tjänst {404/48) erläggs ersättning för av tjänsten
14779:                                                          försämras deras förmåga att klara sig med sina
14780: orsakad kroppsskada eller sjukdom. Med stöd av
14781:                                                          skador och sjukdomar. Av denna anledning tili-
14782: lagen om skada, ådragen i militärtjänst, som gavs
14783:                                                          satte social- och hälsovårdsministeriet 10.1.1984
14784: den 28 maj 1948, har ersättning erlagts också till
14785:                                                          en arbetsgrupp, som fick tili uppgift att utreda
14786: dem som med stöd av krigsolycksfallslagen ( 15 1
14787:                                                          vilka ändringar som borde göras i lagen om
14788: 41) på grund av kroppsskada eller sjukdom har
14789:                                                          skada, ådragen i militärtjänst för förbättrande av
14790: haft rätt att erhålla ersättning. När lagen om
14791:                                                          ersättningsskyddet för dem som skadats och in-
14792: skada, ådragen i militärtjänst trädde i kraft
14793:                                                          sjuknat i våra krig på grund av deras förändrade
14794: förutsattes dock, att ansökan om ersättning görs
14795:                                                          behov och för utvecklande av nuvarande ersätt-
14796: inom ett år efter lagens ikraftträdande, och då
14797:                                                          ningspraxis.
14798: förlorade de som inte ansökt om ersättning inom
14799: utsatt tid sin rätt tili ersättning. Enligt lagen            Arbetsgruppen har lämnat ett PM med förslag
14800: angående utvidgad tillämpning av lagen om                tili social- och hälsovårdsministeriet efter att den
14801: skada, åtdragen i militärtjänst (390/56), som            beviljats förlängd tidsfrist. När tiliämpningsom-
14802: gavs år 1956, utvidgades de ersättningsberättiga-        rådet för lagen om skada, ådragen i militärtjänst
14803: des krets. Samtidigt blev det också möjligt att          ändrats har principen varit den att ersättningar
14804: tillämpa stadgandena om rätt att erhålia ersätt-         inte beviljas retroaktivt. När retroaktiva ersätt-
14805: ning i lagen om skada, ådragen i militärtjänst           ningar nu övervägs borde retroaktiviteten för
14806: också vid ansökan om ersättning på grund av              enhetens skull omfatta alla som skadades eller
14807: händelser som inträffat före det att lagen om            insjuknade i krigen åren 1939-1945. Att nu
14808: skada, ådragen i militärtjänst trädde i kraft, ifall     utreda grunderna för ersättning för tiden före
14809: ersättning i tiden förvägrats på grund av försenad       beslut om ersättning gavs, skulle vara omåttligt
14810: ansökan.                                                 svårt. Arbetsgruppen har inte heller gjort något
14811:    Också enligt sistnämnda lag skulle ansökan            förslag som skulie göra det möjligt att betala
14812: göras inom ett år efter lagens ikraftträdande.           ersättning för skada, ådragen i militärtjänst retro-
14813: Voitto Lehti inlämnade med beaktande av båda             aktivt varken i fall som liknar Voitto Lehtis eller
14814: nämnda lagars ikraftträdelsestadganden sin ansö-         i andra fali.
14815: 
14816:      Helsingfors den 4 april 1985
14817: 
14818:                                                                                 Minister Matti Puhakka
14819:                                                  1985 vp.
14820: 
14821: Kirjallinen kysymys n:o 81
14822: 
14823: 
14824: 
14825: 
14826:                                     Kärhä: Lääkintöhallituksen kyselystä koskien terveydenhuoltohenki-
14827:                                        löstön työstä poissaolon syytä
14828: 
14829: 
14830:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14831: 
14832:    Sairaanhoitotoimen harjoittamisesta annetun          na, työttömyys, sairaus tai jokin muu syy, mikä
14833: lain 2 § säätää seuraavaa: "Sairaanhoitotoimen          vaadittiin mainittavaksi.
14834: harjoittaja on toimintaansa harjoittaessaan lää-           Sanottu tiedustelu esitäytetyin kaavakkein oli
14835: kintöhallituksen ja lääninhallituksen valvonnan         postitettu sairaanhoitajakoulutuksen saaneille
14836: alainen sekä velvollinen noudattamaan mitä lää-         henkilöille ilman kirjekuorta huolimattomasti ir-
14837: kintöhallitus tai lääninhallitus voimassa olevien       roitettavalla '' klemmarilla'' yhteenliitettynä. Si-
14838: säännösten nojalla määrää ja antamaan lääkintö-         vulliset saattoivat vaivatta ja jälkiä jättämättä
14839: hallitukselle tai lääninhallitukselle ilmoituksia,      tutkia tiedustelupapereiden sisällön.
14840: selityksiä ja selvityksiä.''                               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14841:     Edellä kerrottuun pykälään viitaten on lääkin-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14842: töhallitus lähettänyt 45 000 sairaanhoitajalle kir-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14843: jeen. Siinä moititaan sitä, ettei terveydenhuolto-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14844: henkilöstön sekä heidän työnantajansa velvolli-
14845: suus ilmoittaa lääkintöhallitukselle henkilö- ja                   Katsooko Hallitus, että sairaanhoitotoi-
14846: työpaikkatietojen muutoksista ole t<;>iminut. t~y­              men harjoittamisesta annetun lain 2 §
14847: dyttävästi. Samalla kerrotaan, että sauaanhotta)ll-             oikeuttaa lääkintöhallituksen kyselemään
14848: ta tullaan tarkistamaan määrävuosin järjestettä-                sairaanhoitajakoulutuksen saaneilta hen-
14849: vällä kyselyllä heidän työpaikkatietonsa tai työstä             kilöiitä heidän työstä poissaolonsa syytä
14850: poissaolonsa syy.                                               yksityiskohtaisesti, ja onko asianmukaista
14851:     Vastaajilta vaadittiin selvitystä siitä, olivatko           lähettää tällainen tiedustelu ilman suljet-
14852: he olleet työstä tilapäisesti vai pysyvästi poissa ja           tua kirjekuorta paperikäärönä, joka
14853:  oliko poissaolon syy esimerkiksi lastenhoito koto-             aukeaa matkalla postissa?
14854: 
14855:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1985
14856: 
14857:                                                 Lea Kärhä
14858: 
14859: 
14860: 
14861: 
14862: 428500315T
14863: 2                                       1985 vp. -     KK n:o 81
14864: 
14865: 
14866: 
14867: 
14868:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14869: 
14870:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         lastokeskuksen vahvistamiin ''Pääasiallisen toi-
14871: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          minnan ja toimeentulolähteen luokitukset'' stan-
14872: olette 6 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn kir-        dardisuosituksiin, joita valtionhallinnossa suosi-
14873: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       tellaan käytettäviksi. Pyrkimyksenä on tilastoista
14874: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        saatavien tietojen vertailtavuuden lisääminen.
14875: Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä
14876:                                                           Luokitusstandardien ensisijaisena tarkoituksena
14877: n:o 81:
14878:                                                        on väestön jakaminen ammatissa toimiviin ja
14879:            Katsooko Hallitus, että sairaanhoitotoi-    ammatissa toimimattomiin. Ammatissa toimima-
14880:         men harjoittamisesta annetun lain 2 §          ton väestö jaetaan edelleen alaryhmiin sen mu-
14881:         oikeuttaa lääkintöhallituksen kyselemään       kaan, mitä voidaan pitää henkilön pääasiallisena
14882:         sairaanhoitajakoulutuksen saaneilta hen-       toimintana. Alaryhmät on muodostettu epäaktii-
14883:         kilöiitä heidän työstä poissaolonsa syytä      visuuden pääasiallisen syyn mukaan, joita stan-
14884:         yksityiskohtaisesti, ja onko asianmukaista     dardien mukaan ovat ikä, terveys, opiskelu tai
14885:         lähettää tällainen tiedustelu ilman suljet-    koulunkäynti, kodin ja lasten hoito, varusmies-
14886:         tua kirjekuorta paperikäärönä, joka            palvelu tai jokin muu syy.
14887:         aukeaa matkalla postissa?                         Lääkintöhallitus on soveltanut sairaanhoitajien
14888:                                                        rekisteritietojen tarkistuskyselyssä annettuja stan-
14889:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       dardeja vastaamaan terveydenhuollon ammatti-
14890: ti seuraavaa:                                          ryhmän pääasiallisen toiminnan laatua kartoitta-
14891:    Terveydenhuollon viranomaisena lääkintöhalli-       via kysymyksiä.
14892: tus tekee vuosittain valtakunnallisen terveyden-
14893:                                                           Sairaanhoitajien rekisteritietojen tarkistuskyse-
14894: huoltoalan työvoimatilannetta koskevan selvityk-
14895:                                                        ly sisälsi saatekirjeen, esitäytetyn kyselylomak-
14896: sen, esittää terveydenhuoltoalan työvoimaennus-
14897:                                                        keen sekä palautuskirjekuoren. Henkilötiedot oli
14898: teet sekä ilmoittaa opetusviranomaisille tarvitta-
14899:                                                        suojattu ns. postaalilapulla. Lähetys oli pakattu
14900: vista terveydenhuoltoalan henkilöstön koulutus-
14901:                                                        kuumaliimalla suljettuun muovikuoreen. Tällai-
14902: määristä. Hyvin olennainen ja ajankohtainen
14903:                                                        nen pakkaustapa on yleisesti käytetty ja hyväksi
14904: tieto tällaisessa selvityksessä on ammatissa toimi-
14905:                                                        sekä turvalliseksi kirjeen sisällön osalta havaittu
14906: mattomuus ja sen syyt.
14907:                                                        massapostituksissa.
14908:    Lääkintöhallituksella tilastoviranomaisena on
14909: oikeus pyytää tarpeellisia selvityksiä. Sairaanhoi-       Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa, että lää-
14910: totoimen harjoittamisesta annetun lain 2 § (704/       kintöhallituksella on sekä oikeus että velvollisuus
14911: 76) velvoittaa sairaanhoitotoimen harjoittajat an-     selvittää mainitussa kyselyssä tiedusteltuja asioita
14912: tamaan lääkintöhallitukselle ilmoituksia, selityk-     ja että kyselyn lähettämisessä on noudatettu
14913: siä ja selvityksiä.                                    yleisesti käytettyä, kirjeen sisällön kannalta tur-
14914:    Sairaanhoitajien rekisteritietojen tarkistuskyse-   vallisuusvaatimukset täyttäväksi nähtyä asianmu-
14915: lyssä 4. 2 .198 5 esitetyt kysymykset perustuvat Ti-   kaista menettelytapaa.
14916: 
14917:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1985
14918: 
14919:                                               Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
14920:                                        1985 vp. -     KK n:o 81                                       3
14921: 
14922: 
14923: 
14924: 
14925:                                 Till Riksdagens Herr Taiman
14926: 
14927:     1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordringen         av befoikningen efter huvudsakiig verksamhet
14928: anger har Ni, Herr Taiman, med Er skrivelse av        och inkomstkälia, som eniigt rekommendation
14929: den 6 mars 1985 tili vederbörande mediem av           skali användas inom statsförvaltningen. Avsikten
14930: statsrådet översänt avskrift av föijande av riks-     är att öka jämförbarheten beträffande de uppgif-
14931: dagsiedamot Kärhä stälida spörsmål nr 81:             ter som kan erhålias från statistiker. Den främsta
14932:                                                       avsikten med kiassificeringsstandarderna är att
14933:           Anser Regeringen att 2 § Iagen om           indeia befoikningen i yrkesverksamma och icke-
14934:        utövande av sjukvårdsyrket berättigar me-      yrkesverksamma. Den icke-yrkesverksamma be-
14935:        dicinalstyrelsen att i detaij utfråga perso-   foikningen indelas ytterligare i undergrupper
14936:        ner som erhåliit sjukskötarutbildning om       efter vad som kan anses vara den ifrågavarande
14937:        orsakerna tili att de inte är i arbete, och    personens huvudsakiiga verksamhet. Undergrup-
14938:        är det sakeniigt att sända en sådan förfrå-    perna har utformats efter den huvudsakiiga otsa-
14939:        gan utan siutet kuvert som en pappers-         ken tili att vederbörande inte är yrkesverksam,
14940:        rulie, viiken öppnar sig på vägen då den       och dessa orsaker är eniigt standarderna åider,
14941:        sänds per post?                                häisa, studier elier skolgång, skötsel av hem och
14942:                                                       barn, avtjänande av värnpiikt elier någon annan
14943:    Såsom svar på detta spörsmåi får jag vördsamt      orsak.
14944: anföra följande:
14945:                                                          Medicinaistyrelsen har tiliämpat de standarder
14946:    1 egenskap av hälsovårdsmyndighet företar me-      som angivits i förfrågan gäliande justering av
14947: dicinalstyrelsen årligen en riksomfattande utred-     registeruppgifterna om sjukskötarna så att de
14948: ning av arbetskraftssituationen på hälsovårds-        motsvarar de frågor som kartlägger siaget av
14949: området samt framiägger arbetskraftsprognoser         huvudsaklig verksamhet inom hälsovårdens yr-
14950: för häisovårdsområdet och meddelar undervis-          kesgrupp.
14951: ningsmyndigheterna i viiken omfattning personai
14952: bör utbiidas på hälsovårdsområdet. 1 en sådan            Förfrågan gäliande justering av registeruppgif-
14953: utredning är det synnerligen väsentligt och aktu-     terna om sjukskötarna innehöli ett föijebrev, ett
14954: elit att få uppgifter om huruvida de ifågavarande     på förhand ifylit frågeformuiär samt ett svarsku-
14955: personerna är yrkesverksamma och om orsakerna         vert. Personuppgifterna var skyddade med en
14956: tili att de eventuelit inte är det.                   s.k. postaliap. Försändelsen var inpackad i ett
14957:     1 egenskap av statistisk myndighet äger medici-   med hjälp av värmesvetsning tillsiutet plastku-
14958: nalstyrelsen rätt att inbegära erforderliga utred-    vert. Ett dyiikt förpackningssätt är alimänt an-
14959: ningar. Enligt 2 § Iagen om utövande av sjuk-         vänt och har med tanke på brevets innehåli visat
14960: vårdsyrke (740/76) är de som utövar sjukvårdsyr-      sig vara bra och säkert vid masspostning.
14961: ke skyldiga att tilistälia medicinalstyrelsen upp-       Social- och häisovårdsministeriet konstaterar,
14962: gifter, förkiaringar och utredningar.                 att medicinalstyrelsen såväl har rätt som är skyi-
14963:     De frågor som ingår i medicinaistyrelsens         dig att utreda de frågor som ingår i den ovan
14964: förfrågan av 4.2.1985, vars ändamål är att justera    nämnda förfrågan och att man då förfrågan sänts
14965: registeruppgifterna om sjukskötarna, grundar sig      ut iakttagit ett alimänt använt och sakeniigt
14966: på sådana av statistikcentralen faststälida stan-     förfaringssätt som ansetts uppfylia säkerhetskra-
14967: dardrekommendationer gäliande kiassificeringen        ven med tanke på brevets innehåil.
14968: 
14969:      Helsingfors den 15 april 1985
14970: 
14971:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
14972: 1
14973: 
14974: 1
14975:                                               1985 vp.
14976: 
14977: Kirjallinen kysymys n:o 82
14978: 
14979: 
14980: 
14981: 
14982:                                   Kärhä: Maantieverkoston kunnon turvaamisesta Uudellamaalla
14983: 
14984: 
14985:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
14986: 
14987:    Tienpidon rahoituksen ja sen alueellisen jakau-   70 % on etelässä. Teiden huono kunto on syynä
14988: tuman perustana on tieverkon hoito-, ylläpito- ja    mm. moniin liikenneonnettomuuksiin. Onkin
14989: kehittämissuunnitelma (THYKS) vuoteen 1990.          laskettu, että teiden kunnossapidon lisäämisen
14990: Suunnitelma on tällä hetkellä parhaiten toteutu-     tarvetta on havaittavissa yli 60 prosentissa Etelä-
14991: nut Pohjois-Suomessa. Tienpidon investointien        Suomen liikenneonnettomuustapauksista.
14992: toteutumaprosentti on vuonna 1984 ollut Poh-            Valtion säästöpolitiikan seurauksena Etelä-Suo-
14993: jois-Suomessa noin 50 %, mutta Uudellamaalla         men maantieverkosto on tuhoutumassa. Näin
14994: 37 %. Vuosina 1984-1985 ovat Uudenmaan               sanovat tie- ja vesirakennushallituksen asiantunti-
14995: tieinvestoinnit alimmillaan sekä markkamääräi-       jat. Määrärahojen puuttuessa on pystytty paik-
14996: sesti että prosentuaalisesti koko kymmenluvun        kaamaan ainoastaan tien pintaa, perusta on pääs-
14997: aikana. Rahoituksen lasku, jos se jatkuu entisel-    syt pahoin rappeutumaan. Asiantuntijat korosta-
14998: lään, näyttäisi tekevän mahdottomaksi THYKS:n        vat edelleen, että lyhytnäköinen tiepolitiikka on
14999: toteutumisen.                                        johtanut siihen, että viidennes päällystetyistä
15000:    Uudenmaan osuus koko maan yleisten teiden         teistä on perustaltaan jo niin rappeutunut, että
15001: tekemiseen varatuista määrärahoista oli vuoden       tiet on rakennettava kokonaan uudelleen. Mikäli
15002: 1984 tulo- ja menoarviossa vain 13,8 % koko          suurilta taloudellisilta tappioilta haluttaisiin vält-
15003: maan määrärahoista. Seuraavan viisivuotissuun-       tyä, olisi Uudenmaan huonokuntoisten teiden
15004: nitelman mukaankin Uudenmaan piirin osuus            korjaukset aloitettava mitä pikimmin.
15005: koko maan tiemäärärahoista olisi vain 13 % .            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15006: Rahoitusosuus edelliseen ohjelmaan verrattuna        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15007: laskisi edelleen, noin prosenttiyksikön.             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15008:                                                      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15009:   Edellä kerrottu Uudenmaan tiemäärärahojen
15010: väheneminen on aiheuttanut sen, että Etelä-Suo-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15011: men tiet ovat maamme kurjimmassa kunnossa.                   ryhtyä Etelä-Suomen maantieverkostoa
15012: Kaikista huonon palvelutason omaavista teistä                uhkaavan tuhoutumisen estämiseksi?
15013: 
15014:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1985
15015: 
15016:                                               Lea Kärhä
15017: 
15018: 
15019: 
15020: 
15021: 428500276]
15022: 2                                     1985 vp. -- BJK n:o 82
15023: 
15024: 
15025: 
15026: 
15027:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15028: 
15029:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        edelleen pahentanut se, että liikenteen kasvu on
15030: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-     ollut kaksin--kolminkertainen ennustettuun
15031: mies, 6 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn kir-       verraten. Vuoden 1973 energiakriisin jälkeen us-
15032: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     kottiin taloudellisen kasvun hidastuvan ja sen
15033: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      seurauksena uskottiin liikenteen jopa vähenevän.
15034: Lea Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-    Näin ei kuitenkaan käynyt.
15035: sestä no 82:                                            Vuonna 1985 on Uudellemaalle osoitettu
15036:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tieinvestointeihin rahaa yht. 208 Mmk. Uusim-
15037:        ryhtyä Etelä-Suomen maantieverkostoa          pien tarvearviointien mukaan tarve olisi yli 300
15038:        uhkaavan tuhoutumisen estämiseksi?            Mmk vuosittain. Liikenneministeriön hallinnon-
15039:                                                      alan suunnitelmassa vuosiksi 1986--90 on ehdo-
15040:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     tettu tieinvestointeja koko maassa lisättäväksi n.
15041: ti seuraavaa:                                        300 Mmk:n tasokorotuksella vuoden 1985 tasoon
15042:                                                      verrattuna. Uudenmaan osuus tästä lisäyksestä
15043:    Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin osuus        olisi n. 80 Mmk eli n. neljännes. Koko Etelä-
15044: yleisten teiden kunnossapitoon osoitetuista mää-     Suomen osuus lisäyksestä olisi n. 185 Mmk eli
15045: rärahoista on vuonna 1985 11,3 %, joka on            60 %.
15046: 1980-luvun tieverkon hoito-, ylläpito- ja kehittä-
15047: missuunnitelman mukainen.                               Päätieverkon kiireellisimpien ongelmien hoita-
15048:    Yleisten teiden tekemisen momentin 31.24. 77      miseksi on tarpeen lisätä myös muiden Etelä-
15049: määrärahoista on Uudenmaan piiriin osoitettu         Suomen alueiden kuin Uudenmaan määrärahoja.
15050: vuonna 1985 15,9 %, joka on lähes edellä maini-      Lisäksi päätieverkossa on ongelmia mm. Mikke-
15051: tun suunnitelman mukainen. Pohjois-Suomessa          lin, Kuopion, Keski-Suomen, Vaasan ja Oulun
15052: ko. suunnitelma on toteutunut investointien          tie- ja vesirakennuspiirien alueella.
15053: osalta selvästi Etelä- ja Keski-Suomea paremmin.        Ensimmäisenä toimenpiteenä liikenneministe-
15054: Tämä työllisyysrahoin aikaansaatu tilanne ei mer-    riö tuleekin esittämään suunnittelumäärärahan
15055: kitse sitä, että Pohjois-Suomessa olisi tehty tar-   lisäystä jo kuluvalle vuodelle 1985 Etelä-Suomen
15056: peettomia investointeja. Ne on vain työllisyyden     valtateiden parantamissuunnitelman laatimiseen.
15057: vuoksi. tehty vuotta tai kahta suunniteltua aikai-   Tämä on edellytyksenä mm. valtatien n:o 3
15058: semmm.                                               rakennustöiden aloittamiselle vuonna 1988. Tä-
15059:    Uudenmaan ja muiden eteläisten piirien on-        män jälkeen vuosien 1986--90 tienpito suunni-
15060: gelmat aiheutuvat yleensä liian niukoista määrä-     tellaan liikenneministeriön hallinnonalan edellä
15061: rahoista, ei prosenttiosuuksista. Tilannetta on      mainitun suunnitelman periaatteiden mukaisesti.
15062: 
15063:     Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1985
15064: 
15065:                                                                   Liikenneministeri Matti Luttinen
15066:                                        1985 vp. -- KJ( n:o 82                                         3
15067: 
15068: 
15069: 
15070: 
15071:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
15072: 
15073:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          förvärrats av att trafiken ökat två-tre gånger
15074: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        snabbare än förutspått. Efter energikrisen år 1973
15075: den 6 mars 1985 till vederbörande medlem av           trodde man att den ekonomiska tillväxten skulle
15076: statsrådet översäm avskrift av följande av riks-      avta och att trafiken till följd av detta t.o.m.
15077: dagsledamot Lea Kärhä undertecknade spörsmål          skulle minska. Så har dock inte skett.
15078: nr 82:                                                   År 1985 har totalt 208 milj.mk anvisats för
15079:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       väginvesteringar i Nyland. Enligt de nyaste be-
15080:        för att hindra den förstörelse som hotar       räkningarna vore behovet över 300 milj.mk per
15081:        landsvägsnätet i södra Finland?                år. I trafikministeriets förvaltningsområdes plan
15082:                                                       för åren 1986--90 har föreslagits att väginveste-
15083:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ringarna i hela landet skall ökas med en nivåhöj-
15084: anföra följande:                                      ning på ca 300 milj.mk jämfört med 1985 års
15085:                                                       nivå. Nylands andel av denna ökning vore ca 80
15086:    Nylands väg- och vattenbyggnadsdistrikts an-       milj. mk eller ungefär en fjärdedel. Hela södra
15087: del av de anslag som anvisats för underhållet av      Finlandsandel av ökningen vore ca 185 milj. mk
15088: allmänna vägar utgör år 1985 11,3 %, vilket           eller 60 %.
15089: överensstämmer med planen för skötsel, upprätt-
15090: hållande och utvecklande av vägnätet under               För skötseln av de viktigaste vägarnas mest
15091: 1980-talet.                                           brådskande problem måste anslagen ökas också
15092:    Av anslaget under momem 31.24. 77, Byggan-         för andra områden i södra Finland än Nyland.
15093: de av allmänna vägar, har 15,9 % anvisats Ny-         Problem med viktiga vägar finns bl.a. inom S:t
15094: lands distrikt år 198 5, vilket nästan överensstäm-   Michels, Kuopio, Mellersta Finlands, Vasa och
15095: mer med ovan nämnda plan. I norra Finland har         Uleåborgs väg- och vattenbyggnadsdistrikt.
15096: ifrågavarande plan beträffande investeringarna           Som första åtgärd kommer också trafikministe-
15097: förverkligats klart bättre än i södra och mellersta   riet att föreslå att planeringsanslaget ökas redan
15098: Finland. Denna situation, som åstadkommits            innevarande år, 1985, för uppgörande av en
15099: med sysselsättningsmedel, innebär inte att onö-       förbättringsplan för huvudvägarna i södra Fin-
15100: diga investeringar skulle ha gjorts i norra Fin-      land. Detta är förutsättningen bl.a. för att bygg-
15101: land. På grund av sysselsättningsläget har de bara    nadsarbetena på huvudväg nr 3 skall kunna
15102: genomförts ett eller två år tidigare än planerat.     inledas år 1988. Därefter planeras väghållningen
15103:    Problemen i Nyland och andra sydliga distrikt      åren 1986--90 i enlighet med principerna i ovan
15104: beror i allmänhet på alltför knappa anslag, inte      nämnda pian för trafikministeriets förvaltnings-
15105: på procentandelarna. Situationen har ytterligare      område.
15106: 
15107:      Helsingfors den 25 mars 1985
15108: 
15109:                                                                       Trafikminister Matti Luttinen
15110:                                                  1985 vp.
15111: 
15112: Kirjallinen kysymys n:o 83
15113: 
15114: 
15115: 
15116: 
15117:                                     Ahonen ym.: Palkkaturva-asioiden käsittelyn tehostamisesta Turun
15118:                                       työvoimapiirissä
15119: 
15120: 
15121:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15122: 
15123:    Palkkaturvatapausten määrä on huomattavasti          kuitenkin se, että tilanne uhkaa vakavasti haki-
15124: lisääntynyt Turun työvoimapiirin alueella. Vuon-        joiden oikeusturvaa, ja hakijat eivät luonnollises-
15125: na 1983 maksettiin palkkaturvaa n. 700 henkilöl-        tikaan ymmärrä viivästymisiä lainkaan.
15126: le yhteensä 6 milj. markkaa. Vuonna 1984 luvut             Hyväksyessään palkkaturvalain 1.6.1984 ja
15127: lähes kaksinkertaistuivat. Palkkaturvan hakijoita       1.11. 1984 voimaan tulleet muutokset eduskunta
15128: oli 1 250 noin 200 työnantajan palveluksesta ja         on edellyttänyt hallitukselta toimia tarpeellisten
15129: palkkaturvamenoja oli yhteensä 11 milj. mark-           henkilöresurssien turvaamisesta työvoimapiireille
15130: kaa. Jo pelkästään tämä loi huomattavaa painetta        muutoksen johdosta. Näin ei ole kuitenkaan
15131: palkkaturva-asioiden hoitoon. Samanaikaisesti           toistaiseksi tapahtunut.
15132: vuoden 1984 aikana on palkkaturva-asiat täydel-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15133: lisesti delegoitu työvoimapiirien piiritoiroistoille.   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15134: Tämä on vain entisestään pahentanut tilannetta          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
15135: piiritoimistoissa. Turun työvoimapiiri ei ole saa-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15136: nut delegoinnin yhteydessä lainkaan lisäresursse-
15137: ja. Työmäärän ja tapausten yhtäaikainen lisäänty-                 Onko Hallitus tietoinen Turun työvoi-
15138: minen on luonut Turun työvoimapiirin toimis-                   mapiirin vaikeasta resurssipulasta palkka-
15139: toon lähes hallitsemauoman tilanteen. Pitkillä-                turva-asioiden käsittelyssä, ja jos on,
15140:  kään työpäivillä ei ole saatu aikaan olennaista                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15141: parannusta, vaan hakemusten käsittylyaika on                   ryhtyä tilanteen korjaamiseksi ja edus-
15142: pidentynyt huomattavastikin. Virkailijoiden sie-               kunnan asiasta ilmaiseman tahdon to-
15143:  tokyky on vedetty äärimmilleen. Pahinta on                    teuttamiseksi?
15144: 
15145:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1985
15146: 
15147:           Risto Ahonen                     Mikko Rönnholm                  Paula Eenilä
15148: 
15149: 
15150: 
15151: 
15152: 428500286V
15153: 2                                       1985 vp. -- RJC n:o 83
15154: 
15155: 
15156: 
15157: 
15158:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15159: 
15160:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          sen ja teki esityksen ministeriölle, joka taas
15161: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          yleensä muutti esityksen sellaisenaan päätökseksi.
15162: olette 7 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn kir-        Ennen lopullista päätösvallan siirtoa käytettiin
15163: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       myös menettelyä, jossa työvoimapiirin toimiston
15164: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        piiritarkastaja suoraan esitteli päätökset ao. virka-
15165: Risto Ahosen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         miehen ratkaistavaksi ministeriössä. Näin ollen
15166: kysymyksestä n:o 83:                                   päätösvallan siirto ei oleellisesti lisännyt piiritoi-
15167:                                                        mistojen työmäärää hakemusten käsittelyssä. Toi-
15168:            Onko Hallitus tietoinen Turun työvoi-       saalta on huomattava, että päätösvallan siirto
15169:         mapiirin vaikeasta resurssipulasta palkka-     tapahtui ajankohtana, jolloin monissa asioissa
15170:         turva-asioiden käsittelyssä, ja jos on,        päätösvaltaa oli delegoitu piiritoimistoista työvoi-
15171:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        matoimistoihin, mikä oli vapauttanut piiritoimis-
15172:         ryhtyä tilanteen korjaamiseksi ja edus-        tojen henkilövoimavaroja muihin tehtäviin.
15173:         kunnan asiasta ilmaiseman tahdon to-
15174:         teuttamiseksi?                                    Työvoimaministeriössä ei ole osoitettavissa Tu-
15175:                                                        run työvoimapiirin toimistolle välittömästi lisä-
15176:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       määrärahoja henkilöstön palkkaamiseen, mutta
15177: ti seuraavaa:                                          ministeriö on esittänyt, että kevään 1985 lisäme-
15178:    Palkkaturva-asioissa päätösvalta siirrettiin työ-   noarvioon otettaisiin lisämääräraha ruuhka-apu-
15179: voimapiirien toiroistoille mm. sillä perusteella,      laisten palkkaamiseen työvoima-asiain piiri- ja
15180: että näin vältettäisiin päällekkäistä työtä, joka      paikallishallintoon, mikä mahdollistaisi myös Tu-
15181: syntyi siten, että piiritoimisto selvitti hakemuk-     run tilanteen helpottamisen.
15182: 
15183:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1985
15184: 
15185:                                                                    Työvoimaministeri Urpo Leppänen
15186:                                          1985 vp. -      KK n:o 83                                         3
15187: 
15188: 
15189: 
15190: 
15191:                                  Tili Riksdagens Herr Taimao
15192: 
15193:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             förslaget i oförändrad form som sitt beslut. Innan
15194: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse            den slutliga övergången av beslutanderätten
15195: av den 7 mars 1985 tili vederbörande medlem av           skedde, användes också sådant förfarande, att
15196: statsrådet för besvarande översänt avskrift av           arbetskraftsdistriktsbyråns distriktsinspektör före-
15197: följande, av riksdagsman Risto Ahonen m.fl.              lade besluten direkt för ifrågavarande tjänsteman
15198: stälida skriftliga spörsmål nr 83:                       vid ministeri et för avgörande. Därigenom ökade
15199:                                                          överföringen av beslutanderätten inte i väsentlig
15200:            Är Regeringen medveten om Åbo ar-             grad distriktsbyråernas arbetsmängd vid hand-
15201:         betskraftsdistrikts alivarliga resursbrist när   läggningen av ansökningarna. Å andra sidan bör
15202:         det gälier handläggningen av lönegaran-          man observera att överföringen av beslutanderät-
15203:         tiärenden, samt om detta är faliet,              ten inträffade vid en tidpunkt då beslutanderätt i
15204:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         många frågor hade delegerats från distriktsbyrå-
15205:         för att avhjälpa situationen och för att se      erna tili arbetskraftsbyråerna, något som lösgjort
15206:         tili att den vilja som riksdagen visat på        distriktsbyråernas personalresurser tili övriga upp-
15207:         denna punkt skali fås igenom?                    gifter.
15208:                                                             Arbetskraftsministeriet har inte några tiliäggs-
15209:    Som svar på detta spörsmål framför jag vörd-          anslag som omedelbart kunde anvisas tili Aho
15210: samt följande:                                           arbetskraftsdistriktsbyrå för avlönande av perso-
15211:    Beslutanderätten i lönegarantiärendena över-          nai, men ministeriet har föreslagit att i vårens
15212: fördes tili arbetskraftsdistriktsbyråerna bl. a. med     1985 tiliäggsbudget skall intas ett tilläggsanslag
15213: motiveringen att man på så sätt skulie undvika           för avlönande av brådtidsbiträden inom dis-
15214: dubbelarbete, som uppstod av att distriktsbyrån          trikts- och lokalförvaltningen av arbetskraftsären-
15215: först utredde ansökan och gjorde sitt förslag tili       den, något som även skulie möjliggöra underlät-
15216: ministeriet, som i sin tur i alimänhet godkände          tandet av situationen i Åbo.
15217: 
15218:      Helsingfors den 11 april 1985
15219: 
15220:                                                                   Arbetskraftsminister Urpo Leppänen
15221:                                                  1985 vp.
15222: 
15223: Kirjallinen kysymys n:o 84
15224: 
15225: 
15226: 
15227: 
15228:                                    Ahonen ym.: Työttömyysturvauudistuksen yhteydessä ilmenneiden
15229:                                      epäkohtien poistamisesta
15230: 
15231: 
15232:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15233: 
15234:    Tämän vuoden alusta voimaan tullut työttö-          ruspäivärahaa tai ansioon suhteutettua päivära-
15235: myysturvauudistus on aiheuttanut monenlaisia           haa maksetaan työttömänä olevalle työnhakijalle
15236: ongelmia työttömyyskassoille, työttömiksi jout-        kaksi kertaa kuukaudessa, tapahtuvat maksut
15237: neille työntekijöille sekä ammatillisissa kurssikes-   kurssikeskuksissa kuitenkin vain kerran kuukau-
15238: kuksissa työllisyyskoulutuksessa oleville työttö-      dessa, koska kurssikeskusten henkilöresurssit eivät
15239: mille. Yksi ongelmista on verotuksen vaikutus          anna mahdollisuuksia useampiin maksusuorituk-
15240: päivärahaan. Niissä tapauksissa, joissa työtön saa     siin. Erityisen vaikeaan taloudelliseen asemaan
15241: samanaikaisesti enoakanpidätyksen alaista tuloa        tämä saattaa kurssinsa aloittavat työttömät, koska
15242: ja työttömyyspäivärahaa, on verohallituksen oh-        taannehtivasti maksettuna heidän ensimmäisen
15243: jeiden mukaan enoakanpidätys toimitettava pää-         koko kuukauden päivärahansa maksu saattaa ta-
15244: sääntöisesti työttömyyspäivärahasta veroveivalli-      pahtua vasta lähes kolmen kuukauden kuluttua
15245: selle lasketun ns. palkanlisäprosentin mukaisesti.     kurssin alkamisesta. Kun tämän lisäksi otetaan
15246: Tällaisia tilanteita syntyy mm. silloin, kun kysy-     vielä huomioon se, että taannoin lopetettiin
15247: myksessä on osa-aikatyötä, lyhennettyä työpäivää       kurssikeskuksissa viikonloppuruokailut tai ruoka-
15248: tai lyhennettyä työviikkoa tekevä työntekijä, sivu-    rahan maksaminen, niin kurssinsa aloittavien
15249: työtä tekevä tai osaeläkkeellä oleva. Kun palkan-      työttömien kohdalla tämä useissa tapauksissa
15250: lisäprosentti on useimmiten 50 prosenttia tai          merkitsee joko ateriatoma viikonloppua tai vaih-
15251: lähellä sitä enoakanpidätys on näissä tapauksissa      toehtoisesti ajautumista velkakierteeseen.
15252: kohtuuttoman suuri. Palkanlisäprosentin sovelta-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15253: minen osa-aikatyötä vastaanottaneen tai lyhen-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15254: nettyä työviikkoa tekevän työttömän avustukseen        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
15255: voi johtaa tilanteisiin, joissa kokonaan työttömän     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15256: päiväraha on suurempi kuin osa-aikatyön yhteen-
15257: sovitettu päiväraha. Näistä tapauksista on käytet-               Onko Hallitus tietoinen niistä epäkoh-
15258: tävissä jo runsaasti käytännön esimerkkejä eri                dista, jotka uuden työttömyysturvan to-
15259: työttömyyskassojen osalta.                                    teuttamisen yhteydessä ovat tulleet esiin
15260:    Ammatillisissa kurssikeskuksissa työllisyyskou-            ja jotka vaarantavat vakavasti työttömän
15261: lutuksessa olevat työttömät ovat myös joutuneet               oikeusturvaa sekä toimeentuloa, ja jos
15262: työttömyysturvauudistuksen toimeenpanon yh-                   on,
15263: teydessä väliinputoajan asemaan. Kun työttö-                     mitä Hallitus aikoo tehdä epäkohtien
15264: myysturvasta annetun lain 16 §:n mukaisesti pe-               poistamiseksi?
15265: 
15266:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1985
15267: 
15268:          Risto Ahonen                     Reijo Lindroos             Kari Urpilainen
15269:          Matti Kuusio                     Saara-Maria Paakkinen      Kerttu Törnqvist
15270:                     Tarja Halonen                            Jorma Rantanen
15271: 
15272: 
15273: 
15274: 
15275: 4285002944
15276: 2                                        1985 vp. -- KJ( n:o 84
15277: 
15278: 
15279: 
15280: 
15281:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15282: 
15283:      Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 §:n 1 momentissa       koitus kiinnittää huomiota osa-aikatyötä koske-
15284: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           vien säännösten soveltamiseen . . . ''.
15285: olette 7 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn kir-            Saman hallituksen esityksen sivulla 11 sano-
15286: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        taan: "Suoritettaessa veronalaista työttömyys-
15287: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         etuutta vakuutetulle ennakonpidätys toimitettai-
15288: Risto Ahosen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta          siin verohallituksen erikseen vahvistamien lasken-
15289: kysymyksestä n:o 84:                                    taperusteiden mukaan. Ennakonpidätyksen suo-
15290:            Onko Hallitus tietoinen niistä epäkoh-       rittaisi perusturvan osalta kansaneläkelaitos ja
15291:         dista, jotka uuden työttömyysturvan to-         ansioturvan osalta työttömyyskassa tai etuuden
15292:         teuttamisen yhteydessä ovat tulleet esiin       välittävä rahalaitos. Tällä tavoin ennakonpidätys
15293:         ja jotka vaarantavat vakavasti työttömän        saataisiin vastaamaan mahdollisimman tarkasti
15294:         oikeusturvaa sekä toimeentuloa, ja jos          lopullista pidätystä. Tarvittaessa muutetaan en-
15295:         on,                                             nakkoperintää koskevia säännöksiä. ''
15296:            mitä Hallitus aikoo tehdä epäkohtien            Mitä tulee kirjallisen kysymyksen toiseen huo-
15297:         poistamiseksi?                                  mioon siitä, että työllisyyskoulutuksessa olevat
15298:                                                         työttömät ovat joutuneet työttömyysturvauudis-
15299:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        tuksen yhteydessä väliinputoajan asemaan, to-
15300: ti seuraavaa:                                           tean, ettei asian tila johdu työttömyysturvauudis-
15301:                                                         tuksesta.
15302:    Työttömyysturvalain 3 §:n mukaan "Työttö-
15303: myysturvan toimeenpanoa johtaa, valvoo ja ke-              Kurssikeskukset ovat jo vuosia maksaneet kou-
15304: hittää ylimpänä viranomaisena toimeentulotur-           lutustuet oppilailleen kerran kuukaudessa jälki-
15305: vaan liittyvien asioiden osalta sosiaali- ja terveys-   käteen. Lisäksi on niin, ettei kaikissa tapauksissa
15306: ministeriö sekä työvoimapoliittisten asioiden           nykyäänkään makseta työttömyysturvaa kahta
15307: osalta työvoimaministeriö.''                            kertaa kuukaudessa. Työttömyysturvalain 44 §
15308:    Kirjallisessa kysymyksessä esitetyt asiat kuulu-     edellyttää vain, että työttömyyspäivärahat makse-
15309: vat pääsääntöisesti em. lain 3 §:n mukaan lähin-        taan jälkikäteen vähintään kerran kuukaudessa.
15310: nä sosiaali- ja terveysministeriön johdettaviin,           Lisäksi on huomattava, että kaikille työllisyys-
15311: valvottaviin ja kehitettäviin asioihin.                 koulutuksen aloittaville koulutustukeen oikeute-
15312:    Lakiesitystä antaessaan hallitus on ollut tietoi-    tuille oppilaille maksetaan koulutustuen ennak-
15313: nen kysymyksessä esitettyjen ongelmien mahdol-          koa. Ennakko voidaan suorittaa kaikille 10 kou-
15314: liseen esilletuloon.                                    lutuspäivää kursilla olleille. Ennakon suuruus on
15315:    Vuoden 1984 valtiopäivien hallituksen esityk-        700 mk.
15316: sessä n:o 38 sivulla viisi (5) todetaan, että "Uu-         Edellä olevaan viitaten työvoimaministeriö kat-
15317: distuksen työvoima- ja sosiaalipoliittisten tavoit-     soo, ettei työttömyysturvan työvoimapoliittisiin
15318: teiden toteuttamista on tarkoitus seurata työttö-       asioihin taikka työllisyyskurssilaisten etuuksien
15319: myysturva-asiain neuvottelukunnassa ja työvoi-          maksatustaajuuteen liity sellaisia epäkohtia, joi-
15320: maneuvostossa, joiden on määrä myös raportoida          ~~n vuoksi olisi ryhdyttävä erillisiin toimenpitei-
15321: tavoitteiden toteutumisesta. Seurannassa on tar-        sun.
15322: 
15323:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1985
15324: 
15325:                                                                    Työvoimaministeri Urpo Leppänen
15326:                                         1985 vp. -     KK n:o 84                                        3
15327: 
15328: 
15329: 
15330: 
15331:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
15332: 
15333:    I det syfte 37 § 1 mom. rikdagsordningen               I samma proposition står det på sidan 11: ''Då
15334: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          beskattningsbar arbetslöshetsförmån utbetalas tili
15335: av den 7 mars 1985 tili vederbörande medlem av         en försäkrad verkställs förskottsinnehållning en-
15336: statsrådet för besvarande översänt avskrift av         ligt av skattestyrelsen särskilt faststälida beräk-
15337: följande av riksdagsman Risto Ahonen m.fl.             ningsgrunder. Förskottsinnehålining verkstälis för
15338: ställda skriftliga spörsmål nr 84:                     grundskyddets del av folkpensionsanstalten och
15339:                                                        för förtjänstskyddets del arbetslöshetskassan elier
15340:           Är Regeringen medveten om de miss-           av den penninginrättning som förmedlar
15341:         förhålianden som kommit fram i sam-            förmånen. På detta sätt kan förskottsinnehåli-
15342:         band med verkställandet av det nya ut-         ning fås att så noggrant som möjligt matsvara
15343:         komstskyddet för arbetslösa och som all-       den slutliga innehåliningen. Vid behov ändras
15344:         varligt riskerar de arbetslösas rättsskydd     stadgandena för förskottsuppbörd. ''
15345:         och utkomst, samt om detta är faliet,
15346:           vad ämnar Regeringen göra för avhjäl-           Då det gälier den andra iakttagelsen i spörsmå-
15347:         pande av sådana missförhålianden?              let, nämligen att de arbetslösa som deltar i
15348:                                                        sysselsättningsfrämjande utbildning i samband
15349:    Som svar på detta spörsmål framför jag vörd-        med revideringen av utkomstskyddet för arbets-
15350: samt följande:                                         lösa blivit ett slags marginalgrupp, konstaterar
15351:                                                        jag att detta sakförhållande inte beror på det
15352:    1 3 § lagen om utkomstskydd för arbetslösa
15353:                                                        reviderare utkomstskyddet.
15354: heter det: "Verkställigheten av utkomstskyddet
15355: för arbetslösa leds, övervakas och utvecklas av           Kurscentralerna har redan i åratal betalat ut-
15356: social- och hälsovårdsministeriet såsom högsta         bildningsstöden tili sina elever en gång i måna-
15357: myndighet i frågor som gälier utkomstskyddet           den i efterskott. Dessutom utbetalas ej helier
15358: samt av arbetskraftsministeriet i arbetskraftspoli-    enligt det nuvarande systemet utkomstskyddet
15359: tiska frågor."                                         för arbetslösa i samtliga fall två gånger i måna-
15360:    Enligt ovan nämnda lagrum hänför sig de i det       den. Lagens om utkomstskydd för arbetslösa 44 §
15361: skriftliga spörsmålet anförda frågorna företrädes-     förutsätter endast att arbetslöshetsdagpenningar-
15362: vis tili frågor, vilkas ledande, övervakning och       na utbetalas minst en gång i månaden i ef-
15363: utvecklande ankommer på social- och hälsovårds-        terskott.
15364: ministeriet.                                              Vidare bör observeras att tili alla elever som
15365:    När regeringen gav sin lagproposition har den
15366:                                                        inleder sysselsättningsfrämjande utbildning och
15367: varit medveten om att de problem som nämnts i
15368:                                                        som är berättigade tili utbildningsstöd utbetalas
15369: spörsmålet eventuelit skulle tas upp.
15370:                                                        förskott på utbildningsstöd. Förskottet kan beta-
15371:    1 regeringens proposition nr 38 tili riksdagen år
15372:                                                        las tili alla som gått på kurs under 10 utbild-
15373: 1984 heter det på sidan fem (5 ), att "Förverkli-
15374:                                                        ningsdagar. Förskottets belopp är 700 mk.
15375: gandet av reformens arbetskrafts- och socialpoli-
15376: tiska målsättning skall följas upp inom utkomst-          Med hänvisning tili det ovan anförda anser
15377: skyddsdelegationen och inom arbetskraftsrådet,         arbetskraftsministeriet att varken de arbetskrafts-
15378: vilka också skali rapportera om hur målsätt-           politiska frågorna som gäller utkomstskyddet el-
15379: ningen förverkligas. Vid uppföljningen har man         ler utbetalningstätheten i fråga om sysselsätt-
15380: för avsikt att fästa särskild uppmärksamhet vid        ningskursdeltagarnas förmåner är behäftade med
15381: tiliämpningen av de stadganden som gälier del-         sådana missförhålianden som ger anledning tili
15382: tidsarbete . . . ''                                    särskilda åtgärder.
15383: 
15384:      Helsingfors den 11 april 1985
15385: 
15386:                                                                 Arbetskraftsminister Urpo Leppänen
15387:                                                1985 vp.
15388: 
15389: Kirjallinen kysymys n:o 85
15390: 
15391: 
15392: 
15393: 
15394:                                   Tenhiälä: Valtion tekemien puukauppojen vaikutuksesta perhevil-
15395:                                      jelijöiden puukauppojen hintatasoon
15396: 
15397: 
15398:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15399: 
15400:   Julkisuudessa olevien tietojen mukaan metsä-        noissa pysyttäisiin. Tämä on ehdottomasti väärin.
15401: teollisuus on maksanut valtion myymistä puista        Valtio ei saa ohjata metsäteollisuuden käyttäyty-
15402: 10, jopa 40 % enemmän kuin yksityismetsäta-           mistä siten, että se vaarantaa pien- ja perheviljel-
15403: louden puusta. Samanaikaisesti metsäteollisuus        mien puunmyynnistä saaman tulon suositushin-
15404: on antanut ymmärtää, että yksityistalouden myy-       tojen alapuolelle.
15405: mä puu on hinnaltaan liian kallista. Erityisesti on      Edellä olevan petusteella ja valtiopäiväjärjes-
15406: haluttu, että viljelijöiden myymästä puusta tulisi    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15407: maksaa alhaisempaa hintaa kuin suositushinnat.        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15408:                                                       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15409:   Tästä muodostuu kuva, että valtio ohjaa oman
15410: kalliin hintansa kielteisesti viljelijöiden puusta              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15411: saamaan hintaan siten, että viljelijöiden tulisi              ryhtyä, jotta valtion metsäkaupat eivät
15412: samanaikaisesti, kun valtio nostaa puueriensä                 heikentäisi perhe- ja pienviljelijöiden
15413: hintaa, laskea puuosa hintaa, jotta suositushin-              metsästään saamia tuloja?
15414: 
15415:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1985
15416: 
15417:                                            Hannu Tenhiälä
15418: 
15419: 
15420: 
15421: 
15422: 428500306H
15423: 2                                     1985 vp. -     KK n:o 85
15424: 
15425: 
15426: 
15427: 
15428:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15429: 
15430:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Metsähallituksen saamien puuhintojen tarkka
15431: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vertailu yksityismetsien kantohintoihin on sikäli
15432: olette 7 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn kir-      vaikeata, että metsähallitus toimittaa lähes kai-
15433: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     ken puutavaran tehdaslaitoksille saakka, jolloin
15434: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      metsähallitukselle maksetusta puun tehdashin-
15435: Tenhiälän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-     nasta on kantohintatasolle pääsemiseksi vähen-
15436: sestä n:o 85:                                        nettävä koko hankintaketjun kustannukset. Met-
15437:                                                      sähallitus on selvittänyt vuoden 1984 luovutusten
15438:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       osalta laskennallisia kantohintoja siten, että vuo-
15439:         ryhtyä, jotta valtion metsäkaupat eivät      den 1983 myyntihinnoista on vähennetty puun-
15440:         heikentäisi perhe- ja pienviljelijöiden      hankinnan keskimääräiset kustannukset vuonna
15441:         metsästään saamia tuloja?                    1984. Näin siksi, että pääosa vuonna 1983 myy-
15442:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     dystä puusta on toimitettu vasta vuoden 1984
15443: ti seuraavaa:                                        aikana.
15444:    Metsähallituksen vuonna 1984 luovuttaman             Vertailtaessa näin laskettuja metsähallituksen
15445: puutavaran määrä oli 4,6 milj. m 3 , mistä 36 %      kantohintoja Metsäntutkimuslaitoksen kantohin-
15446: oli tukkipuuta ja loput kuitupuuta. Kun puuta-       tatilaston mukaisiin yksityismetsien keskimääräi-
15447: varan hakkuut olivat vuonna 1984 yhteensä 41,7       siin kantohintoihin hankintavuodelta 1983/84
15448: milj. m 3 , muodostui metsähallituksen hallinnassa   voidaan tehdä seuraavia päätelmiä:
15449: olevien metsien osuudeksi metsäteollisuuden ko-         1. Lapin läänissä metsähallituksen kantohinnat
15450: timaisen puun hankinnasta 11 %. Yksityismet-         ovat havutukkien osalta 10-20 mk/m 3 eli 7-
15451: sien hakkuut olivat viime vuonna 33,2 milj. m 3      18 % alhaisemmat kuin yksityismetsien kanto-
15452: eli 80 % hakkuiden kokonaismäärästä. Metsähal-       hinnat. Kuitupuun osalta metsähallituksen kan-
15453: lituksen puukaupoilla ei koko maata tarkastellen     tohinnat ovat suhteellisesti vielä alhaisempia.
15454: ole siten merkittävää vaikutusta yksityismetsien
15455:                                                         2. Oulun läänissä metsähallituksen kantohin-
15456: puukauppamahdollisuuksien kannalta. Hankin-
15457:                                                      nat ovat melko tarkalleen yksityismetsien kanto-
15458: takaudella 1984/85 puun kysyntä on ollut siinä
15459:                                                      hintojen tasolla tukkipuun osalta. Havukuitu-
15460: määrin korkealla tasolla, että yksityismetsänomis-
15461:                                                      puun kantohinnat ovat metsähallituksen kau-
15462: tajat ovat käytännössä saaneet kaupaksi kaiken
15463:                                                      poissa noin 10 % yksityismetsien kantohintoja
15464: tarjoamaosa puun.
15465:                                                      pienemmät.
15466:    Metsähallituksen puun tarjonta painottuu
15467: Pohjois-Suomeen. Suurimmillaan on valtion               3. Etelä-Suomessa havutukkien kantohinnat
15468: metsien osuus Lapin läänissä, missä metsähalli-      ovat metsähallituksella lähes 20 mk/ m 3 eli noin
15469: tuksen osuus puun tarjonnasta on yli kolmas-         10 % korkeammat kuin yksityismetsien kanto-
15470: osa. Metsähallituksen vuonna 1984 luovuttama         hinnat. Kuitupuun kantohinnat ovat jokseenkin
15471: puutavaramäärä jakautui siten, että Lapin läänis-    samalla tasolla.
15472: tä luovutettiin 1,8 milj. m 3 , Oulun läänistä          Metsähallinnosta annetun lain (465/66) 8 §:n
15473: 1,3 milj. m 3 ja Etelä-Suomen alueelta 1,5 milj.     mukaan metsähallituksella on valta, jollei asetuk-
15474: m 3 • Lapin metsäteollisuuden puuntarve ylittää      sella toisin säädetä, päättää puun markkinoinnis-
15475: metsien kestävät hakkuumahdollisuudet. Erityi-       ta valtion metsistä ja sopia kauppaehdoista. Met-
15476: sesti Lapin yksityismetsiä on hakattu niin voi-      sähallituksen puun markkinoinnista on tarkem-
15477: makkaasti, ettei hakkuita voida niissä lähivuosi-    min säädetty metsähallituksen liiketoiminnasta
15478: kymmeninä mainittavasti lisätä. Näin ollen met-      annetulla asetuksella (269/ 68). Maa- ja metsä-
15479: sähallituksen metsien hakkuut turvaavat Lapin        talousministeriössä valmistellaan metsähallintoa
15480: metsäteollisuuden puunsaannin mutta eivät vai-       koskevien säädösten uudistamista. Hallituksen
15481: keuta yksityismetsien puunmyyntimahdollisuuk-        tarkoitus on antaa esitys uudeksi metsähallinto-
15482: sia.                                                 laiksi eduskunnalle vielä kuluvan vuoden aikana.
15483:                                     1985 vp. -    KK n:o 85                                      3
15484: 
15485:   Edellä lausutun perusteella ja ottaen huo-      van sopimuksen, hallitus ei katso tarpeelliseksi
15486: mioon, että puukaupan asianomaiset järjestöt      ryhtyä kysymyksen johdosta tässä vaiheessa toi-
15487: ovat tehneet yksityismetsien puunhintoja koske-   menpiteisiin.
15488: 
15489:     Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1985
15490: 
15491:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
15492: 4                                      1985 vp. -     KK n:o 85
15493: 
15494: 
15495: 
15496: 
15497:                                Till Riksdagens Herr Talman
15498: 
15499:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          har erhållit med rotpriserna i de enskilda skogar-
15500: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        na är såtillvida svårt, att forststyrelsen levererar
15501: den 7 mars 1985 till vederbörande medlem av           nästan allt virke ända till fabrikerna. Från det
15502: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     fabrikspris på virket som har betalats åt forststy-
15503: dagsledamot Tenhiälä framställda spörsmål nr          relsen bör man reducera kostnaderna för hela
15504: 85:                                                   anskaffningskedjan för att komma till rotprisni-
15505:                                                       vån. Forststyrelsen har för leveranserna år 1984
15506:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       utrett de kalkylmässiga rotpriserna så, att det
15507:         så att statens skogsaffärer inte reducerar    från försäljningspriserna för år 1983 har fråndra-
15508:         de inkomster som familje- och småbruka-       gits de genomsnittliga virkesanskaffningskostna-
15509:         re får från sin skog?                         derna år 1984. Detta har gjorts för att huvud-
15510:    Såsom svar på spörsmålet anför jag vördsamt        parten av det virke som har sålts år 1983 har
15511: följande:                                             levererats först under år 1984.
15512:    Den mängd virke som forststyrelsen år 1984            När man jämför de på detta sätt uträknade
15513: överlät uppgick till 4,6 milj. m 3 , varav 36 % var   rotpriserna som forststyrelsen erhållit med de
15514: timmer och resten massaved. Då avverkningarna         genomsnittliga rotpriserna som man enligt
15515: år 1984 sammanlagt var 41,7 milj. m 3 , utgjorde      Skogsforskningsinstitutets rotprisstatistik erhållit
15516: de skogars andel som är i forststyrelsens besitt-     i privatskogarna under anskaffningsåret 1983/84
15517: ning 11 % av skogsindustrins anskaffning av           kan man dra följande slutsatser.
15518: inhemskt virke. Avverkningarna i enskilda skogar         1. 1 Lapplands län är de rotpris som forststyrel-
15519: var senaste år 33,2 milj. m 3 eller 80 % av           sen erhållit för barrtimmer 10-20 mk/m 3 eller
15520: avverkningarnas totala mängd. På riksnivå har         7-18 % lägre än rotpriserna i de enskilda sko-
15521: forststyrelsens virkesaffärer således inte betydan-   garna. De rotpris forststyrelsen erhållit för massa-
15522: de inverkan med tanke på virkeshandelsmöjlig-         ved är proportionellt sett ännu lägre.
15523: heterna i enskilda skogar. Under anskaffningspe-         2. 1 Uleåborgs län är forststyrelsens rotpris på
15524: rioden 1984/85 har efterfrågan på virke legat på      så gott som samma nivå som privatskogarnas
15525: en så hög nivå, att de enskilda skogsägarna i         rotpris för timrets del. Barrmassavedens rotpris är
15526: praktiken har kunnat sälja allt virke som de har      i forststyrelsens affärer ungefär 10 % lägre än de
15527: bjudit ut.                                            rotpris man erhållit inom privatskogsbruket.
15528:    Forststyrelsens utbud på virke har sin tyngd-         3. 1 södra Finland är de rotpris som forststyrel-
15529: punkt i norra Finland. Som störst är statsskogar-     sen erhållit för barrtimmer nästan 20 mk/ m 3
15530: nas andel i Lapplands Iän, där forststyrelsens        eller ungefär 10 % högre än de rotpris man
15531: andel av virkesutbudet överstiger en tredjedel.       erhållit inom privatskogsbruket. Rotpriserna för
15532: Den virkesmängd som forststyrelsen överlät år         massaved är på ungefär samma nivå.
15533:  1984 fördelade sig sålunda, att 1,8 milj. m 3           Enligt 8 § lagen om forstförvaltningen (465/
15534: överläts i Lapplands län, 1,3 milj. m 3 i Uleåborgs   66) äger forststyrelsen befogenhet, om ej annat
15535: län och 1,5 milj. m 3 i södra Finland. Skogsindus-    stadgas genom förordning, att besluta om mark-
15536: trins virkesbehov i Lappland överstiger de uthålli-   nadsföringen av virke i statsskogarna och avtala
15537: ga avverkningsmöjligheterna i skogarna. 1 synner-     om försäljningsvillkoren. 1 förordningen om
15538: het de enskilda skogarna i Lappland har avverkats     forststyrelsens affärsverksamhet (269/68) har det
15539: så kraftigt, att avverkningarna i dem inte nämn-      närmare stadgats om forstyrelsens marknads-
15540: värt kan ökas under de närmaste årtiondena.           föring av virke.
15541: Avverkningarna i forststyrelsens skogar tryggar          1 jord- och skogsbruksministeriet förbereder
15542: sålunda virkesåtkomsten för skogsindustrin i          man en reform av författningen om forstförvalt-
15543: Lappland, men försvårar inte virkesförsäljnings-      ningen. Regeringen har för avsikt att avge en ny
15544: möjligheterna i privatskogarna.                       lagproposition om forstförvaltningen till riks-
15545:    Att jämföra de virkespriser som forststyrelsen     dagen ännu under innevarande år.
15546:                                      1985 vp. -     KK n:o 85                                       5
15547: 
15548:    På basen av vad som tidigare sagts och med       bruket, ser regeringen det inte som nödvändigt
15549: beaktande av att virkeshandelns parter har slutit   att i detta skede skrida tili åtgärder på basen av
15550: ett avtal om virkespriserna i det enskilda skogs-   spörsmålet.
15551: 
15552:     Helsingfors den 11 april 1985
15553: 
15554:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
15555: 1
15556: 
15557: 
15558: 1
15559: 
15560: 
15561: 1
15562: 
15563: 
15564:     1
15565: 
15566: 
15567:     1
15568: 
15569: 
15570:     1
15571: 
15572: 
15573:         1
15574: 
15575: 
15576:         1
15577: 
15578: 
15579:         1
15580: 
15581: 
15582:             1
15583: 
15584: 
15585:             1
15586: 
15587: 
15588:             1
15589:                                                 1985 vp.
15590: 
15591: Kirjallinen kysymys n:o 86
15592: 
15593: 
15594: 
15595: 
15596:                                    Ikonen ym.: Kuntien ja kuntainliittojen suorittamista korvauksista
15597:                                       eläinlääkäripalvelujen käyttäjille
15598: 
15599: 
15600:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15601: 
15602:    Useimmat kunnat ja kansanterveystyön kun-           nuksiin. Jotkut kunnat suorittavat vain matka-
15603: tainliitot osallistuvat eläinlääkärin matkasta eläi-   kustannuskorvauksia, jossa siinäkin on eroavuuk-
15604: men haltijalle aiheutuviin kustannuksiin. Pääte-       sia. Eläimen haltijan omavastuuosuus vaihtelee 0
15605: tyt korvausperusteet ovat usein epätäsmällisiä ja      markasta 48,80 markkaan. On sitten kuntia,
15606: poikkeavat valtionosuusperusteista siitäkin huoli-     jotka osallistuvat sekä matkakustannuksiin että
15607: matta, vaikka eläinlääkintähuoltolain 14 a § ja        palkkioihin. Omavastuuosuus palkkioiden koh-
15608: 18 §:n 3 momentissa määritellään kunnan tai            dalla vaihtelee 25 markasta 80 markkaan ja
15609: kuntainliiton toimivalta osallistua eläimen halti-     matkakorvaus matkaan käytetystä ajasta 0 mar-
15610: jan kustannuksiin ja saada siihen valtionosuutta.      kasta 35 markkaan.
15611:    Eläinlääkintähuoltolain 14 §: n nojalla sovitun        Vuoden 1985 alusta eläinlääkäripalveluista ai-
15612: kunnalliseläinlääkäritaksan mukaan palkkion            heutuviin kustannuksiin kunnalle tai kuntainlii-
15613: muodostavat käyntimaksu joko eläinlääkärin tai         tolle suoritetaan valtionosuutta 85 markkaa ylit-
15614: potilaan luona ja mahdollinen toimenpidemaksu          tävään palkkio-osaan ja 40 markkaa ylittävään
15615: tutkimus- ja hoitotoimenpiteestä. Lisäksi eläin-       matkakustannusten korvausosaan, mutta tästä
15616: lääkärillä on oikeus periä korvaus hoitoon käyttä-     huolimatta kunnat ja kansanterveystyön kuntain-
15617: mistään tarvikkeista todellisten kulujen mukaan        liitot menettelevät hyvin epäyhtenäisesti.
15618: sekä korvaus matkakuluista. Käyntimaksu poti-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15619: laan luona määräytyy eläinlääkärin tekemän mat-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15620: kan pituuden mukaan ja on lähinnä korvausta            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
15621: matkaan käytetystä ajasta. Varsinkin haja-asutus-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15622: alueella eläinlääkäripalvelujen käyttäjät joutuvat               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15623: käyntimaksua suorittaessaan maksamaan suhteet-                ryhtyä, jotta kunnat ja kansanterveystyön
15624: toman paljon matkaan käytetystä ajasta. Tilanne               kuntainliitot menettelisivät yhdenmukai-
15625: viel_ä korostuu, jos toimenpide on pienimuotoi-               sesti eläinlääkäripalveluista aiheutunei-
15626: nen.                                                          den kustannusten suorittamisessa oma-
15627:    Kuntien ja kuntainliittojen eläimen haltijalle             vastuuosuuden jälkeen ja ettei haja-asu-
15628: suorittamissa kustannuksissa on suuria eroja joh-             tusalueen eläinlääkäripalvelujen käyttäjä
15629: tuen annettujen ohjeiden erilaisesta tulkinnasta.             joudu maksamaan kohtuuttomasti mat-
15630: On kuntia, jotka eivät osallistu lainkaan kustan-             kaan käytetystä ajasta?       .
15631: 
15632:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1985
15633: 
15634:          Pirkko Ikonen              Sirkka-Liisa Anttila        Jukka Vihriälä
15635:                     Einari Nieminen                      Paavo Vesterinen
15636: 
15637: 
15638: 
15639: 
15640: 428500285U
15641: 2                                      1985 vp. -- KJ( n:o 86
15642: 
15643: 
15644: 
15645: 
15646:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15647: 
15648:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        palkkioon, jonka kunnalliseläinlääkäritaksan mu-
15649: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kaan muodostaa eläinlääkärin ajankäyttöön vai-
15650: olette 7 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn kir-       kuttavan matkan pituuden mukaan määräytyvä
15651: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      käyntimaksu ja mahdollinen toimenpidemaksu,
15652: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       sekä matkakustannusten korvaukseen. Mainittu-
15653: Ikosen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-     jen kustannusten valtionosuuden perusteista an-
15654: sestä n:o 86:                                         netun valtioneuvoston päätöksen (673/84) 2 §:n
15655:                                                       nojalla vuoden 1985 alusta kunnalle tai kuntain-
15656:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        liitolle aiheutuviin kustannuksiin suoritetaan val-
15657:        ryhtyä, jotta kunnat ja kansanterveystyön      tionosuutta 85 markkaa ylittävään palkkio-osaan
15658:        kuntainliitot menettelisivät yhdenmukai-       ja 40 markkaa ylittävään matkakustannusten kor-
15659:        sesti eläinlääkäripalveluista aiheutunei-      vausosaan.
15660:        den kustannusten suorittamisessa oma-
15661:        vastuuosuuden jälkeen ja ettei haja-asu-          Jotta kunnat ja kuntainliitot olisivat velvollisia
15662:        tusalueen eläinlääkäripalvelujen käyttäjä      menettelemään yhdenmukaisesti eläinlääkäripal-
15663:        joudu maksamaan kohtuuttomasti mat-            veluista eläimen haltijalle aiheutuviin kustannuk-
15664:        kaan käytetystä ajasta?                        siin osallistumisesta, edellyttäisi se eläinlääkintä-
15665:                                                       huoltolain muuttamista tai edellä mainitun val-
15666:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      tionosuuden perusteista annetun valtioneuvoston
15667: ti seuraavaa:                                         päätöksen muuttamista vastaavasti. Maa- ja met-
15668:    Voimassa olevan eläinlääkintähuoltolain 14 a       sätalousministeriö katsoo kuitenkin, ettei kysy-
15669: §:n (1010/73) nojalla kunta tai kuntainliitto voi     myksessä olevassa asiassa ole aihetta paneutua
15670: itse päättää, missä määrin se osallistuu eläimen      kuntien ja kuntainliittojen itsemääräämisoikeu-
15671: haltijalle eläinlääkäripalveluista aiheutuviin kus-   teen ja taloudelliseen määräämisvaltaan, mitä on
15672: tannuksiin. Siten kunta tai kuntainliitto voi itse    pyritty lisäämään myös sosiaali- ja terveydenhuol-
15673: ratkaista kunnassa tai kuntainliitossa noudatetta-    lon alalla. Sen sijaan tarkoituksenmukaista olisi
15674: van eläimen haltijan omavastuuosuuden määrän.         selventää eläinlääkintähuoltolain 14 a §:n sana-
15675:    Valtionosuutta kunnalle tai kuntainliitolle voi-   muotoa tulkintaerojen poistamiseksi. Lisäksi on
15676: daan eläinlääkintähuoltolain 18 §:n 3 momentin        tarkoitus selvittää, onko aihetta muuttaa valtio-
15677: ( 1068183) perusteella suorittaa eläinlääkärin        neuvoston päätöstä valtionosuuden perusteista.
15678: 
15679:     Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1985
15680: 
15681:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
15682:                                       1985 vp. -     KK n:o 86                                          3
15683: 
15684: 
15685: 
15686: 
15687:                                Tili Riksdagens Herr Talman
15688: 
15689:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         närvård (1068/83) erläggas för veterinärs arvode,
15690: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       som enligt kommunalveterinärtaxan består av
15691: den 7 mars 1985 tili vederbörande medlem av          besöksavgift enligt resans längd som påverkar
15692: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    veterinärens tidsutdräkt och eventueli åtgärdsav-
15693: dagsledamot Ikonen m.fl. stälida skriftliga spörs-   gift, samt för ersättning av resekostnader. Med
15694: mål nr 86:                                           stöd av 2 § statsrådets beslut om grunderna för
15695:                                                      statsandel för de ifrågavarande kostnaderna (67 3/
15696:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      84) erläggs, räknat från början av år 1985, för de
15697:        för att kommunerna och kommunalför-           kostnader kommun eller kommunalförbund
15698:        bunden för folkhälsoarbetet skali förfara     förorsakas, statsandel för den andel av arvodet
15699:        på ett enhetligt sätt i fråga om erläggan-    som överstiger 85 mk och för den andel av
15700:        det av kostnaderna för veterinärservice       resekostnadsersättningen som överstiger 40 mk.
15701:        utöver självriskandelen, och för att de          För att kommunerna och kommunalförbunden
15702:        som utnyttjar veterinärservice i glesbyg-     skall vara skyldiga att förfara på ett enhetligt sätt
15703:        den inte skali behöva betala oskäligt         i fråga om deltagandet i de kostnader djurets
15704:        mycket för den tid som använts för resa?      innehavare åsamkas av veterinärservice förutsätts
15705:                                                      en motsvarande ändring av lagen om veterinär-
15706:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      vård elier ändring av ovan nämnt statsrådets
15707: anföra följande:                                     beslut om grunderna för statsandel. Jord- och
15708:   Enligt 14 a § i den gäliande lagen om veteri-      skogsbruksministeriet anser dock att det, när det
15709: närvård (1010/73) kan kommunen elier kommu-          gälier ifrågavarande ärende, inte är påkaliat att
15710: nalförbundet själv besluta, i viiken utsträckning    göra intrång på kommunernas och kommunalför-
15711: kommunen elier kommunalförbundet deltar i            bundens självbestämmanderätt och ekonomiska
15712: de kostnader som djurets innehavare åsamkas av       bestämmanderätt, vilket man har försökt öka
15713: veterinärservice. Sålunda kan kommunen elier         även inom social- och hälsovårdens område. Där-
15714: kommunalförbundet själv avgöra storleken av det      emot skulie det vara ändamålsenligt att förtydli-
15715: belopp som utgör självriskandel för djurets inne-    ga ordalydelsen i 14 a § lagen om veterinärvård i
15716: havare i ifrågavarande kommun elier kommu-           syfte att eliminera skilinaderna i fråga om tolk-
15717: nalförbund.                                          ning. Avsikten är därjämte att utreda om det
15718:   Statsandel tili kommun elier kommunalför-          finns anledning att ändra statsrådets beslut om
15719: bund kan enligt 18 § 3 mom. lagen om veteri-         grunderna för statsandel.
15720: 
15721:      Helsingfors den 9 april 1985
15722: 
15723:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
15724:                                                 1985 vp.
15725: 
15726: Skriftligt spörsmål nr 87
15727: 
15728: 
15729: 
15730: 
15731:                                    Wasz-Höckert m.fl.: Om åtgärder för att påskynda Imatran Voima
15732:                                      Oy:s avsvavlingsinvesteringar
15733: 
15734: 
15735:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
15736: 
15737:   Ingå kommun beslöt den 2 50 2 0198 5 att av            Men den avgörande omständigheten ur miljö-
15738: Imatran Voima (IVO) kräva åtgärder för att            vårdssynpunkt är ingaluoda att IVO skulle bygga
15739: minska utsläppet av svavelföroreningar från           avsvavlingsavläggningar under vissa förutsätt-
15740: IVO:s energikraftverk i Ingåo                         ningar, uran att sådana anläggningar under alla
15741:                                                       omständigheter skulle byggaso Man kan ifrågasät-
15742:   Beslutet har gjorts under en tidpunkt då man        ta det riktiga i att ett statsägt bolag som IVO
15743: inom kommunen fått färska erfarenheter av att         använder sig av en argumentation i miljövårds-
15744: IVO:s energikraftverk arbetat för full kapacitet      frågor, som bygger på att affärsmässiga villkor
15745: under en längre köldperiodo                           skall uppfyllas av annan part.
15746:                                                          Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
15747:    Inom IVO har man ime fattat några beslut om        ordning 37 § 1 momo riksdagsordningen föreskri-
15748: att bygga avsvavlingsanläggningar för att rena        ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
15749: rökgaserna i kraftverket i Ingåo Enligt uppgift har   följande spörsmål:
15750: man heller inga konkreta planer på att göra
15751: dettao Däremot har man från IVO:s sida i                        Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
15752: offentligheten uttalat att om man skulle få börja            för att det statsägda bolaget Imatran
15753: leverera fjärrvärme tili Helsingfors, då kunde               Voima Oy:s avsvavlingsinvesteringar skul-
15754: man överväga att bygga avsvavlingsanläggningar i             le påskyndas, och vilka är de nuvarande
15755: de två enheter (av fyra) som skulle användas för             konkreta planerna på detta inom bola-
15756: fjärrvärmeproduktiono                                        get?
15757: 
15758:      Helsingfors den 7 mars 1985
15759: 
15760:          Ole Wasz-Höckert                Elisabeth Rehn                 Henrik Westerlund
15761: 
15762: 
15763: 
15764: 
15765: 4285002966
15766: 2                                     1985 vp. -        .KK n:o 87
15767: 
15768: Kirjallinen kysymys n:o 87                                                                       Suomennos
15769: 
15770: 
15771: 
15772: 
15773:                                   Wasz-Höckert ym.: Imatran Voima Oy:n rikinpoistoinvestointien
15774:                                      kiireh timisestä
15775: 
15776: 
15777:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15778: 
15779:   Inkoon kunta päätti 2 5. 2.198 5 vaatia Imatran          Ympäristönäkökohtien kannalta ei suinkaan
15780: Voimalta (IVO) toimenpiteitä IVO:n Inkoon voi-          ole ratkaisevaa, että IVO asentaisi rikinpoistolait-
15781: malaitosten rikkisaasteiden päästöjen vähentämi-        teet tietyin edellytyksin vaan että tällaiset laitteet
15782: seksi.                                                  joka tapauksessa asennettaisiin. Voidaan asettaa
15783:    Päätös on tehty ajankohtana, jolloin kunnassa        kyseenalaiseksi, onko oikein, että IVO:n kaltai-
15784: on saatu tuoreita kokemuksia IVO:n voimalaitok-         nen valtion omistama yhtiö käyttää ympäristöky-
15785: sen toiminnasta täydellä teholla pitkän pakkas-         symyksissä perusteluina toisen osapuolen täytet-
15786: kauden aikana.                                          täväksi asetettuja liikemiesmäisiä ehtoja.
15787:                                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15788:    IVO ei ole tehnyt päätöstä rikinpoistolaittei-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15789: den asentamisesta Inkoon voimalaitoksen savu-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
15790: kaasujen puhdistamiseksi. Saatujen tietojen mu-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15791: kaan ei myöskään ole olemassa konkreettisia tätä
15792: tarkoittavia suunnitelmia. Sitä vastoin on IVO:n                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15793: puolesta julkisesti lausuttu, että jos Helsinkiin               ryhtyä valtion omistaman yhtiön, Imat-
15794: saataisiin aloittaa kaukolämmön toimitukset, voi-               ran Voima Oy:n, rikinpoistoinvestointien
15795: taisiin harkita rikinpoistolaitteiden asentamista               kiirehtimiseksi, ja mitkä ovat yhtiön tätä
15796: niihin kahteen yksikköön (neljästä), joita käytet-              tarkoittavat konkreettiset suunnitelmat
15797: täisiin kaukolämmön tuotantoon.                                 tällä hetkellä?
15798: 
15799:     Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1985
15800: 
15801:          Ole Wasz-Höckert               Elisabeth Rehn                      Henrik Westerlund
15802:                                       1985 vp. -      KK n:o 87                                           3
15803: 
15804:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15805: 
15806:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          hyöty. Tällaiset kohteet löydetään vain tarkastele-
15807: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          malla rikkipäästäkohteita kokonaisuudessaan.
15808: olette 7 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn kir-        Tätä työtä tehdään parhaillaan em. rikkitoimi-
15809: jeenne n:o 350 ohella toimittanut valtioneuvos-        kunnassa.
15810: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         Myös ympäristön kannalta on edullista, että
15811: edustaja Wasz-Höckertin ym. näin kuuluvasta            maan rikkipolitiikan pelisäännöt lyödään luk-
15812: kysymyksestä n:o 87:                                   koon ennen yksittäisten laitosten rikkipäästöjen
15813:                                                        vähentämiseen ryhtymistä. Jos nykyisessä tilan-
15814:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         teessa jokin laitos velvoitettaisiin muita tehok-
15815:        ryhtyä valtion omistaman yhtiön, Imat-          kaampaan rikinpoistoon, saattaisi käydä niin,
15816:        ran Voima Oy:n, rikinpoistoinvestointien        että ko. laitoksen rikinpoistosta johtuva kalliimpi
15817:        kiirehtimiseksi, ja mitkä ovat yhtiön tätä      tuotanto korvautuisi osittain sellaisten laitosten
15818:        tarkoittavat konkreettiset suunnitelmat         tuotannolla, joissa rikinpoisto ei olisi rasittamassa
15819:        tällä hetkellä?                                 tuotantokustannuksia. Tässä vaiheessa rikinpois-
15820:                                                        toa koskevat erillispäätökset saattaisivat useassa
15821:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       tapauksessa johtaa ei-toivottuun tulokseen.
15822: ti seuraavaa:                                             Suomessa valtioneuvoston ilman laatua koske-
15823:     Rikkikysymyksen ratkaisua valtakunnan tasolla      vat ohjearvot tulivat voimaan 1.9.1984. Näiden
15824: valmistellaan parhaillaan. Ympäristöministeriö         ohjearvojen tarkoituksena on ilman pilaantumi-
15825: asetti 1.2.1985 toimikunnan, jonka tehtävänä on        sen ehkäiseminen.
15826: laatia ohjelma Suomen rikkipäästöjen vähentämi-           Imatran Voima Oy on ilmansuojelulain mu-
15827: seksi vuoteen 1993 mennessä vähintään 30 % :lla        kaan tehnyt ilmansuojeluilmoituksen Inkoon voi-
15828: vuoden 1980 tasosta. Lisäksi toimikunnan tulee         malaitoksesta. Ilmoituksesta käy ilmi, että laitok-
15829: laatia yksityiskohtaiset ehdotukset edellä maini-      sen aiheuttamat rikkidioksidipitoisuudet ympä-
15830: tun ohjelman toteuttamiseksi sekä laatia perus-        ristössä alittavat em. valtioneuvoston ilman laa-
15831: teet Suomen rikkipäästöjen vähentämiseksi 1990-        tua koskevat ohjearvot selvästi siinäkin tapaukses-
15832: luvun kuluessa vähintään 50 % :lla vuoden 1980         sa, että laitos käy kok.o kapasiteetillaan ja että
15833: tasosta. Toimikunnan tulee jättää välimietintö         tarkastellaan vain eniten kuormitettua kohtaa
15834: rikkipäästöjen 30 % :n vähentämisohjelmasta            ympäristössä.
15835: 15.5.1985 mennessä sekä yksityiskohtaiset ehdo-           Imatran Voima Oy on tehnyt mm. Inkoon
15836: tukset ohjelman toteuttamisesta 1.2.1986 men-          voimalaitoksen rikinpoiston vaihtoehtoja koske-
15837: nessä.                                                 van selvityksen. Lisäksi Imatran Voima Oy pitää
15838:     Rikkipäästöjen 30 % :n vähentämistavoite liit-     koko ajan yllä tietämystä alan nopeana tapahtu-
15839: tyy kansainvälisiin sopimuksiin ja 50 % :n tavoite     vasta teknillisestä kehityksestä.
15840: valtioneuvoston 28.9.1984 eduskunnalle anta-              Tämänhetkisen tilanteen valossa näyttää siltä,
15841: maan selontekoon ympäristönsuojelusta.                 että pelkästään sähköntuotannossa toimivan In-
15842:     Päästöjen vähentämisen tavoitteet ja aikataulu     koon voimalaitoksen rikinpoisto on tarkoituksen-
15843: :wat siis selkeät, ja valtakunnalliset ohjelmat ja     mukaista ratkaista valtakunnallisen rikkipolitii-
15844: toimenpidesuunnitelmat tavoitteiden saavutta-          kan osana. Mutta koska mahdollisessa kaukoläm-
15845: miseksi valmistuvat lähiaikoina. Sekä kansan-          pökäytössä rikinpoistoinvestointien käyttöaste
15846: talouden että ympäristön kannalta on edullista,        varmistuisi, on Imatran Voima Oy tästä syystä
15847: että samassa yhteydessä voidaan tarkastella kaik-      katsonut mahdolliseksi kiirehtiä rikkipäästöjen
15848: kia Suomen rikkipäästöjä.                              vähentämistä sekä aiheelliseksi sisällyttää rikin-
15849:     Kun 30 % :n ja 50 % :n päästövähenemien            poistoinvestoinnit Helsingin kaupungille esittä-
15850:  ;aavuttamisen kokonaiskustannukset ovat miljar-       määnsä lämmönmyyntitarjoukseen. Näin ollen ei
15851:  :leja markkoja, niin on kansantaloudellisesti         kauppa- ja teollisuusministeriön mielestä asiaan
15852:  ~dullisinta pyrkiä vähentämään rikkipäästöjä ensi     voida katsoa liittyvän mitään sellaista, joka vaatisi
15853:  ;ijassa siellä, missä panostukselle saadaan paras      erityistoimenpiteitä valtiovallan taholta.
15854: 
15855:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1985
15856: 
15857:                                                      Kauppa- p teollisuusministeri Seppo Lindblom
15858: 4                                      1985 vp. -- KJ( n:o 87
15859: 
15860: 
15861:                                Till Riksdagens Herr Talman
15862: 
15863:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Detta arbete utförs som bäst i den ovan nämnda
15864: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          svavelkommissionen.
15865: nr 350 av den 7 mars 1985 till vederbörande               Det är fördelaktigt även med tanke på miljön
15866: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-       att spelregleroa för landets svavelpolitik slås fast,
15867: sänt avskrift av följande av riksdagsman Wasz-         innan minskningen av svavelutsläppen i fråga om
15868: Höckert m.fl. undertecknade spörsmål nr 87:            enstaka anläggningar inleds. Om någon anlägg-
15869:                                                        ning i dagens situation skulle åläggas att utföra
15870:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        en effektivare avsvavling än andra, kunde det
15871:        för att det statsägda bolaget Imatran           leda till att den ifrågavarande anläggningem
15872:        Voima Oy:s avsvavlingsinvesteringar skul-       fördyrade produktion på grund av avsvavling
15873:        le påskyndas, och vilka är de nuvarande         ersätts åtminstone delvis med sådana anlägg-
15874:        konkreta pianeroa på detta inom bola-           ningars produktion där avsvavlingen inte belastat
15875:        get?                                            produktionskostnaderoa. I det här skedet kunde
15876:                                                        enstaka beslut om avsvavling i flera fall leda tili
15877:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra      ett icke-önskvärt resultat.
15878: följande:                                                 I Finland trädde av statsrådet fastställda rikt-
15879:    En lösning tili svavelfrågan på riksnivå bereds     värden angående luftens kvalitet i kraft 1. 9. 1984.
15880: som bäst. Miljöministeriet tillsatte 1. 2.1985 en      Dessa riktvärden syftar till att förebygga förore-
15881: kommission, som har till uppgift att utarbeta ett      ningen av luft.
15882: program för minskning av svavelutsläppen i Fin-           Imatran Voima Oy har gjort den i luftvårdsla-
15883: land med minst 30 % från 1980 års nivå fram tili       gen förutsatta anmälan angående kraftverket 1
15884: år 199 3. Dessutom skall korumissioneo utarbeta        Ingå. Av anmälan framgår att de halter av
15885: detaljerade förslag angående genomförande av           svaveldioxid i miljön som verket förorsakar un-
15886: programmet och bereda grunderoa för minsk-             derstiger de ovan nämnda av statsrådet fastställda
15887: ningen av svavelutsläppen under 1990-talet med         riktvärdena angående luftens kvalitet klart även i
15888: minst 50 % av 1980 års nivå. Korumissioneo             det fall att verket drivs för full kapacitet och att
15889: skali lämna sitt delbetänkande om programmet           man granskar det mest belastade området 1
15890: för minskning av svavelutsläppen med 30 % tili         miljön.
15891: 15.5.1985 och detaljerade förslag angående ge-            Imatran Voima Oy har gjort en utredning om
15892: nomförande av programmet till 1. 2.1986.               alteroativen bLt. angående avsvavling vid kraft·
15893:    Målet för minskningen av svavelutsläppen med        verket i Ingå. Dessutom håller Imatran Voim~
15894: 30 % har samband med interoationella konven-           Oy kunskaperoa ajour om den snabba teknisb
15895: tioner och 50-procentsmålet med statsrådets re-        utvecklingen inom området.
15896: dogörelse till riksdagen om miljöskydd, som gavs          1 ljus av dagens läge förefaller det ändamålsen·
15897: 28.9.1984.                                             ligast att avsvavlingen vid kraftverket i lngå.
15898:    Målen och tidsplanen för minskningen av             vilket verkar enbart inom elproduktionen, skall
15899: utsläpp är klara, och riksomfattande program och       lösas som en del av landets svavelpolitik. Men
15900: pianeroa till åtgärder för att uppnå dessa mål blir    eftersom avsvavlingsinvesteringaroas använd-
15901: färdiga inom en snar framtid. Det är fördelaktigt      ningsgrad kunde säkerställas vid en eventuel
15902: både med tanke på nationalekonomin och miljön          fjärrvärmedrift, har Imatran Voima Oy av denm
15903: att alla svavelutsläpp i Finland kan granskas i ett    anledning velat påskynda minskningen av svavel-
15904: sammanhang.                                            utsläppen samt ansett det vara angeläget att ta
15905:    När de totala kostnaderoa för minskningen av        avsvavlingsinvesteringaroa med i anbudet angå-
15906: utsläpp med 30 % respektive 50 % uppgår till           ende värmeförsäljning tili Helsingfors stad. Han-
15907: miljarder mark, är det nationalekonomiskt lön-         dels- och industriministcriet anser att det iote
15908: sammast att försöka minska svavelutsläppen först       finns någonting sådant i anslutning till frågar
15909: och främst där satsningen ger den bästa avkast-        som skulle kräva särskilda åtgärder från staten:
15910: ningen. Sådana objekt kan hittas endast genom          sida.
15911: att granska svavelutsläppsobjekten som helhet.
15912: 
15913:      Helsingfors den 11 april 198 5
15914: 
15915:                                                       Handels- och industriminister Seppo Lindblom
15916:                                                    1985 vp.
15917: 
15918: Kirjallinen kysymys n:o 88
15919: 
15920: 
15921: 
15922: 
15923:                                   Laaksonen ym.: Satakunnan teollisuuspiirin perustamisesta
15924: 
15925: 
15926:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15927: 
15928:   Satakunta kuuluu Turun ja Porin läänin teolli-          Edellä olevat luvut osoittavat, että Porin alatoi-
15929: suuspiiriin muodostaen Porissa sijaitsevan alatoi-      miston tapahtumien lukumäärä on suuruusluo-
15930: miston toimialueen. Satakunta on yhtenäinen,            kaltaan vertailukelpoinen Turun piiritoimiston
15931: voimakkaasti teollinen n. 250 000 ihmisen maa-          kanssa. Huomattava määrä kontakteista Porin
15932: kunta. Nykyinen Porin alatoimisto ei pysty re-          aluetoimistoon muodostuu Pohjois-Satakunnan
15933: surssien puuttuessa riittävästi tarjoamaan siltä        pienyrittäjien taholta. Kauppa- ja teollisuusmi-
15934: kaivattuja palveluksia. Porin toimistossa on vuo-       nisteriön asettaman teollisuuspiirityöryhmän
15935: desta 1979 lähtien työskennellyt neljä vakinaista       muistiossa todetaan, että uuden teollisuuspiirin
15936: henkilöä ja Turun toimistossa viisi henkilöä.           perustaminen on mahdollista jakamalla lääni
15937: Toiminnoista parhaiten kertovat seuraavat luvut:        kahteen alueeseen.
15938:                                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15939:                                    Porin      Turun     tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitämme
15940:                                  toimisto    toimisto
15941:                                     kpl         kpl     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
15942:                                                         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15943: Yhteyksiä yrittäjiin .......... . 9 205      4 425
15944: Muita yhteyksiä ............. . 1 187        2 570                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
15945: Rahoitushakemuksia ......... .      299        307              siin Satakunnan teollisuuspiirin perusta-
15946: Yrityskoulutustilaisuuksia .... .    12          9              miseksi?
15947: Koulutustilaisuusosanottajia ..     167        131
15948: 
15949:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1985
15950: 
15951:          Timo Laaksonen                     Irma Rosnell                   Anssi Joutsenlahti
15952: 
15953: 
15954: 
15955: 
15956: 4285002933
15957: 2                                       1985 vp. -       KK n:o 88
15958: 
15959: 
15960: 
15961: 
15962:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
15963: 
15964:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa            teollisuuspiirit joutuvat monissa toimissa käyttä-
15965: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-          mään eri tilastoja ja vastaavasti laatimaan tilasto-
15966: mies, 8 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn kir-            ja omista toimenpiteistään. Toimialueiden ollessa
15967: jeenne n:o 351 ohella toimittanut valtioneuvos-           yhteneväiset läänin kanssa ovat myös tilastot
15968: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         keskenään vertailukelpoisia.
15969: edustaja Laaksosen ym. näin kuuluvasta kirjalli-             Turun ja Porin läänin teollisuuspiirissä on
15970: sesta kysymyksestä n:o 88:                                Turussa sijaitsevan piiritoimiston lisäksi paikallis-
15971:                                                           toimisto. Piiritoimistossa on 8 toimihenkilöä ja
15972:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-           paikallistoimistossa 5. Tällöin on huomattava,
15973:         siin Satakunnan teollisuuspiirin perusta-         että piiripäällikkö ja apulaispiiripäällikkö toimi-
15974:         miseksi?                                          vat koko teollisuuspiirin alueella, joten toimisto-
15975:                                                           jen vahvuuksissa ei ole suurta eroa. Piiritoimiston
15976:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          ja paikallistoimiston toimialueet vastaavat lähes
15977: ti seuraavaa:                                             täysin Varsinais-Suomen ja Satakunnan talous-
15978:     Kauppa- ja teollisuusministeriön teollisuuspii-       alueita.
15979: rit on perustettu kesäkuun 18 päivänä 1971                   Alueet poikkeavat luonteensa ja elinkeinora-
15980: annetulla asetuksella (498/71). Asetuksen 1 §: ssä        kenteensa puolesta huomattavasti toisistaan, sa-
15981: mainitaan: "Kauppa- ja teollisuusministeriön              moin eroaa myös vastaavien toimistojen tehtävien
15982: hallinnonalaan kuuluvien tässä asetuksessa mai-           rakenne toisistaan. Eri toimistojen tehtävämäärät
15983: nittujen tehtävien alueellista hoitamista varten          eivät sinänsä eroa kovinkaan paljon, erityisesti
15984: maa on jaettu teollisuuspiireiksi, joiden rajat           ottaen huomioon, että koko teollisuuspiiriorgani-
15985: noudattavat läänin rajoja. Turun ja Porin läänin          saatiossa on jatkuvasti henkilövajausta toiminnan
15986: teollisuuspiiriin kuuluu kuitenkin myös Ahve-             määrään ja sen lisäämistarpeeseen nähden.
15987: nanmaan lääni.                                               Turun piiritoimiston ja Porin paikallistoimis-
15988:    Jokaisessa teollisuuspiirissä on kauppa- ja teol-      ton toiminta-alueet ovat selvästi erilliset ja ne
15989: lisuusministeriön alainen piiritoimisto.                  perustuvat omiin talousalueisiinsa. Tällä perus-
15990:     Piiritoimiston alaisina voi olla paikallistoimis-     teella niitä voitaisiin pitää erillisinä osa-alueina
15991: toja. Paikallistoimiston perustamisesta päättää           yritystoiminnan edistämisessä. Aloitteen mukai-
15992: kauppa- ja teollisuusministeriö.''                        sen Satakunnan ja jäljelle jäävän Varsinais-Suo-
15993:     Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1985           men teollisuuspiirien välinen raja olisi niiden
15994: perustettiin Kainuun teollisuuspiiri, jonka aluee-        keskeisten alueiden välillä suhteellisen helposti
15995: na tulee olemaan erikseen luetellut Oulun läänin          määriteltävissä. Vaikeuksia saattaisi kuitenkin
15996: kunnat, pyrkien kuitenkin ottamaan huomioon               esiintyä Satakunnan mahdollisen teollisuuspiirin
15997: suunnitelmat tulevan Kainuun läänin alueesta.             rajan suhteen sen itäosassa. Tällöin tulisi ole-
15998:     Kainuun teollisuuspiirin perustamiseen on en-         maan tiettyjä vaikeuksia tulevan Pirkanmaan lää-
15999: sisijaisesti vaikuttanut Kainuun alueen vaikeutu-         nin ja sen teollisuuspiirin rajojen kanssa.
16000: nut tilanne Kostamus-hankkeen valmistuttua.                  Vaikka Satakunnan teollisuuspiirin perustami-
16001: Kehittämistyön tehostamiseksi on katsottu ai-             seen on perusteita, ei tätä ole tarkoituksenmu-
16002: heelliseksi nopeuttaa teollisuuspiirin perustamis-        kaista toteuttaa erillään laaja-alaisemmasta alue-
16003: ta.                                                       hallinnon kehittämisestä seudulla. Kauppa- ja
16004:     Muilta osin läänijakoon perustuva teollisuus-         teollisuusministeriö katsoo, että tässä vaiheessa ei
16005: piirijako on edelleen voimassa alkuperäisessä             ole aiheellista perustaa Satakunnan teollisuuspii-
16006: muodossaan. Jaon käyttöä on puoltanut se, että            riä.
16007: 
16008:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1985
16009: 
16010:                                                         Kauppa- Ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
16011:                                        1985 vp. -      KK n:o 88                                         3
16012: 
16013: 
16014: 
16015: 
16016:                                 Till Riksdagens Herr Talman
16017: 
16018:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           sina egoa åtgärder. Då verksamhetsområdena
16019: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         sammanfaller är även statistikerna jämförbara
16020: 351 av den 8 mars 1985 till vederbörande med-          sinsemellan.
16021: lem av statsrådet översänt avskrift av följande av        1 industridistriktet i Åbo och, Björneborgs län
16022: riksdagsman Laaksonen m.fl. undertecknade              finns förutom distriktsbyrån i Abo dessutom en
16023: spörsmål nr 88:                                        lokalbyrå. Vid distriktsbyrån finns 8 anställda
16024:                                                        och vid lokalbyrån 5. Härvid bör man märka att
16025:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           distriktschefen och biträdande distriktschefen
16026:        inrättande av ett industridistrikt i Sata-      fungerar över hela industridistriktets område och
16027:        kunta?                                          det sålunda inte är någon större skillnad mellan
16028:                                                        byråernas personalantal. Verksamhetsområdena
16029:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       för distriktsbyrån och den lokala byrån motsvarar
16030: anföra följande:                                       så gott som fullständigt Egentliga Finlands och
16031:    Handels- och industriministeriets industridis-      Satakuntas ekonomiområden.
16032: trikt har inrättats genom förordningen den 18             Områdenas karaktär och näringsstruktur skiljer
16033: juni 1971 (498/71). 1 förordningens 1 § stadgas:       sig märkbart från varandra, likaså skiljer sig även
16034: ''För det regionala handhavandet av till handels-      motsvarande byråers uppgiftsstruktur från var-
16035: och industriministeriets förvaltningsområde hö-        andra. Antalet uppgifter vid de olika byråerna
16036: rande, i denna förordning nämnda uppgifter är          skiljer sig inte i och för sig i högre grad av
16037: landet indelat i industridistrikt, vilkas gränser      varandra, i synnerhet om man beaktar att hela
16038: följer länsgränserna. Till Åbo och Björneborgs         industridistriktsorganisationen hela tiden lider av
16039: läns industridistrikt hör likväl även Ålands län.      personalbrist i fråga om arbetsmängden och be-
16040:    1 varje industridistrikt finns en handels- och      hovet att öka den.
16041: industriministeriet underställd distriktsbyrå.            Verksamhetsområdena för distriktsbyrån i Åbo
16042:    Lokala byråer kan vara underställda distriktsby-    och den lokala byrån i Björneborg är klart olika
16043: rån. Angående inrättande av lokal byrå beslutar        och de baserar sig på sina egoa ekonomiområ-
16044: handels- och industriministeriet.''                    den. På denna grund skulle man kunna anse
16045:    1 statsförslaget för år 1985 inrättades ett in-     dem vara separata delområden inom främjandet
16046: dustridistrikt i Kajanaland, vars område kommer        av företagsverksamheten. Gränsen mellan ett
16047: att vara de kommuner i Uleåborgs län som               industridistrikt för Satakunta i enlighet med
16048: uppräknas särskilt, varvid man dock försöker           förslaget och det återstående industridistriktet för
16049: beakta planerna beträffande det nya länet Kaja-        Egentliga Finland skulle vara relativt lätt att
16050: nalands län.                                           definiera beträffande distriktens centrala delar.
16051:    lnrättandet av industridistriktet i Kajanaland      Dock torde problem kunna uppstå beträffande
16052: har främst påverkats av det allt svårare läget i       det eventuella industridistriktets gränser i Sata-
16053: landskapet sedan Kostamus-projektet slutförts.         kuntas Östra delar. Vissa problem skulle komma
16054: För att effektivera utvecklingsarbetet har det         att uppstå i förhållande till gränsen för det nya
16055: ansetts motiverat att påskynda inrättandet av          länet, Birkalands län, och dess industridistrikt.
16056: industridistriktet.                                       Även om det finns skäl för inrättande av ett
16057:    1 övriga delar gäller fortfarande den ursprung-     industridistrikt i Satakunta, är det inte ändamåls-
16058: liga indelningen i industridistrikt på basis av        enligt att genomföra detta separat från ett mera
16059: länsindelningen. För denna inledning har talat         omfattande utvecklande av distriktsförvaltningen
16060: det faktum att industridistrikten för många av         i området. Handels- och industriministeriet anser
16061: sina funktioner måste använda olika statistiker        att det i detta skede inte är motiverat att inrätta
16062: och på motsvarande sätt uppgöra statistik över         ett industridistrikt i Satakunta.
16063: 
16064:      Helsingfors den 11 april 1985
16065: 
16066:                                                       Handels- och industriminister Seppo Lindblom
16067: 1
16068: 1
16069:  1
16070:   1
16071:   1
16072:    1
16073:     1
16074:     1
16075:      1
16076:       1
16077:       1
16078:        1
16079:         1
16080:         1
16081:          1
16082:           1
16083:           1
16084:            1
16085:             1
16086:             1
16087:              1
16088:               1
16089:               1
16090:                1
16091:                 1
16092:                 1
16093:                  1
16094:                   1
16095:                   1
16096:                                               1985 vp.
16097: 
16098: Kirjallinen kysymys n:o 89
16099: 
16100: 
16101: 
16102: 
16103:                                  Laaksonen ym.: Raha-aihioiden valmistuksen turvaamisesta Outo-
16104:                                     kumpu Oy:n Porin tehtailla
16105: 
16106: 
16107:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16108: 
16109:    Outokumpu Oy:n Porin tehtailla on pitkäai-          Outokumpu Oy:llä on suunnitelmia kehittää
16110: kainen kokemus ja tietämys raha-aihioiden koti-     raha-aihiovalmistustaan Porissa investoimalla yli
16111: maisesta valmistuksesta ja kansainvälisestä mark-   20 milj. mk uusiin tuotantolaitteisiin valimossa
16112: kinoinnista. Porin tehtailla tuotanto on tapahtu-   ja meistaamolla. Toimenpide nostaisi merkittä-
16113: nut muun tuotannon ohessa meistaamossa. Tuo-        västi raha-aihioiden valmistuksen vuosikapasi-
16114: tantoketjuun kuuluu kehitys, tutkimus ja tekno-     teettia ja vaikuttaisi myönteisesti koti- ja vienti-
16115: loginen tietämys. Raha-aihioiden valmistus työl-    markkinoilla. Outokummun hankkeella on myös
16116: listää meistaamon lisäksi valimoa ja valssaamoa.    vaikutusta Porin tehtaiden työllisyyteen ja siten
16117:    Porissa tuotettujen raha-aihioiden lopullinen    se osaltaan helpottaisi Porin vaikeaa työllisyysti-
16118: valmistus "leimaus" on tehty Suomen Rahapa-         lannetta, joka Porin työvoimatoimiston alueella
16119: jan toimesta. Nyt on kuitenkin suunnitelmissa       oli 31.1.1985 11,3% lomaotetut mukaan lu-
16120: uuden rahapajan rakentaminen ja raha-aihioiden      kien.
16121: tuotannon aloittaminen rahapajan toimesta.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16122:                                                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16123:   Ottaen huomioon kansallisen työnjaon ja re-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
16124: surssien käytön ja Outokummun kokemuksen            senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16125: sekä valmiuden jatkossakin turvata raha-aihioi-
16126: den kotimainen ja vientiin suuntautuva valmis-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
16127: tus, niin yhteiskunnan kannalta ei ole perustel-            siin raha-aihioiden vamistuksen turvaa-
16128: tua rakentaa kahta raha-aihioita valmistavaa lai-           miseksi Outokumpu Oy:n Porin tehtail-
16129: tosta maahamme.                                             la?
16130: 
16131:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1985
16132: 
16133:                      Timo Laaksonen                          Irma Rosnell
16134: 
16135: 
16136: 
16137: 
16138:  4285002922
16139: 2                                      1985 vp. -       KK n:o 89
16140: 
16141: 
16142: 
16143: 
16144:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16145: 
16146:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          na, jossa rahametalliseoksen sulatus, valu, vals-
16147: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           saus ja meistaus sekä rahan leimaus toteutetaan
16148: olette 8 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn kir-         integroituna prosessina. Rahapaja toimii kuiten-
16149: jeenne n:o 352 ohella toimittanut valtioneuvos-         kin vanhentuneissa tiloissa, joissa vain osa aihio-
16150: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tarpeesta voidaan tyydyttää omalla tuotannolla.
16151: edustaja Timo Laaksosen ym. näin kuuluvasta                Rahapaja on esittänyt valtiovarainministeriölle,
16152: kirjallisesta kysymyksestä n:o 89:                      että se siirtyisi vuonna 1987 Suomen Pankilta
16153:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         vuokrattaviin tiloihin Vantaalle je että niihin
16154:         siin raha-aihioiden valmistuksen turvaa-        rakennettaisiin uusi integroitu rahapaja. Tällai-
16155:         miseksi Outokumpu Oy:n Porin tehtail-           sen rahapajan investointimenot olisivat ilman
16156:         la?                                             rakentamiskustannuksia arviolta noin 40 milj.
16157:                                                         markkaa. Tilojen kunnostustyön on arvioitu
16158:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          maksavan Suomen Pankille noin 7-15 milj.
16159: seuraavaa:                                              markkaa. Mikäli uusi rahapaja olisi vain leimaava
16160:                                                         rahapaja eli rahapaja hankkisi ulkopuolisilta toi-
16161:    Outokumpu Oy:n Porissa toimiva kupariteolli-         mittajilta tarvitsemansa raha-aihiot, uuden raha-
16162: suus on erikoistunut kuparisten ja kupariseoksista      pajan laitteistojen hankintameno olisi noin 14
16163: tehtävien muotovalmisteiden tuotantoon. Kan-            milj. markkaa. Uusitun rahapajan kapasiteetti
16164: nattavuuden ja kilpailuaseman parantamiseksi            olisi 400-600 tonnia vuodessa. Rahapajan esitys
16165: yhtiön strategisena tavoitteena on toimialan ja-        lähtee siitä, että tarvittavat määrärahat osoitettai-
16166: lostusasteen nostaminen. Tähän liittyy suunnitel-       siin vuoden 1986 tulo- ja menoarviossa.
16167: ma kansainvälisesti kilpailukykyisen raha-aihio-
16168: tuotannon aikaansaamiseksi.                                Edellä kuvatut suunnitelmat ovat osittain pääl-
16169:    Raha-aihioiden valmistusprosessiin kuuluvat          lekkäisiä. Outokumpu Oy katsoo, ettei maassam-
16170: valimo, valssaamo ja meistaamo. Toimialan vali-         me ole tarkoituksenmukaista rakentaa kahta sa-
16171: mon ja valssaamon kapasiteetista vain osa palve-        manlaista tuotantolinjaa ja että yhtiö voi suurem-
16172: lee raha-aihiotuotannon tarpeita. Outokumpu             man tuotantokapasiteettinsa turvin tyydyttää
16173: Oy:n kuparituoteteollisuuden valssaamo on äs-           myös rahapajan raha-aihiotarpeen kilpailukykyi-
16174: kettäin modernisoitu 70 milj. markan investoin-         sellä tavalla. Suurin osa eli noin 85 % Outokum-
16175: nilla. Yhtiön tarkoituksena on lisäksi rakentaa         mun raha-aihiotuotannosta olisi tarkoitettu vien-
16176: uusi valulinja erikoisseosten valmistusta varten ja     tiin. Rahapaja puolestaan korostaa integroidun
16177: hankkia meistaamolle automatisoitu raha-aihio-          rahapajan etuja rahapajan perustehtävän hoito-
16178: linja. Investointimenot laitteisiin raha-aihiotuo-      mahdollisuuden turvaamisessa, tuotteittensa ko-
16179: tannon osalta ovat noin 18 milj. markkaa ja             timaisuutta, työllisyysnäkökohtia ja ammattitai-
16180: rakennuksiin noin 5 milj. markkaa. Raha-aihi-           don säilyttämistä.
16181: olinjan kapasiteetti olisi 3 000-3 500 tonnia              Hallituksen piirissä ei ole tähän mennessä
16182: vuodessa. Outokumpu Oy:n tarkoituksena on               muodostettu kantaa siihen, missä muodossa
16183: viel~ tänä keväänä päättää tuotantolinjan toteut-       raha-aihiotuotantoa koskevat suunnitelmat tulisi
16184: tamisesta.                                              toteuttaa. Tarkoituksena on selvittää erityisesti
16185:    Outokumpu Oy:n lisäksi Suomen Rahapajalla            hankkeiden toteuttamisen kansantaloudelliset ja
16186: on suunnitelmia raha-aihiotuotannon kehittämi-          valtiontaloudelliset vaikutukset, rahahuollon var-
16187: seksi. Rahapajan ensisijaisena tehtävänä on lyödä       muuskysymykset ja eri vaihtoehtojen työllisyys-
16188: valtakunnassa tarvittava metalliraha. Rahapaja on       vaikutukset. Selvitykset pyritään suorittamaan
16189: alusta alkaen toiminut ns. täydellisenä rahapaja-       vielä tämän kevään kuluessa.
16190:       Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1985
16191: 
16192:                                                       Kauppa- p teollisuusministeri Seppo Lindblom
16193:                                        1985 vp. -- ~ n:o 89                                            3
16194: 
16195: 
16196: 
16197: 
16198:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
16199: 
16200:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            som en integrerad process. Myntverket arbetar
16201: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          emellertid i föråldrade utrymmen där endast en
16202: nr 352 av den 8 mars 1985 tili vederbörande            del av myntrondeliproduktionen kan tillfredsstäl-
16203: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-       las genom den egoa produktionen.
16204: sänt avskrift av följande av riksdagsman Timo             Myntverket har hos finansministeriet anfört att
16205: Laaksonen m.fl. undertecknade spörsmål nr 89:          det år 1987 skali få flytta tili utrymmen som hyrs
16206:                                                        av Finlands Bank i Vanda och att man i dessa
16207:          Har Regeringen för avsikt att vidta           urrymmen skall bygga ett nytt integrerat mynt-
16208:        åtgärder för tryggande av produktioneo          verk. Investeringsutgifteroa för ett dylikt mynt-
16209:        av myntrondelier vid Outokumpu Oy:s             verk kommer uppskattningsvis att uppgå tili ca
16210:        fabrik i Björneborg?                            40 milj. mk. Det har beräknats att iståndsätt-
16211:                                                        ningen av utrymmena kommer att kosta Finlands
16212:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra      Bank ca 7--15 milj. mk. Om det nya myntverket
16213: följande:                                              skulle bli ett myntverk som endast utför präg-
16214:    Outokumpu Oy:s kopparindustri i Björoeborg          ling, dvs. myntverket skaffar myntrondelleroa av
16215: har specialiserat sig på produktion av halvfabrikat    utomstående leverantörer, skulle anskaffnings-
16216: av koppar och kopparlegeringar. För förbättrande       kostnaderoa för myntverkets nya anläggningar
16217: av lönsamheten och konkurrenskraften har bola-         vara ca 14 milj. mk. Detnya myntverkets kapaci-
16218: get som ett strategiskt mål tänkt höja förädlings-     tet skulle omfatta 400--600 ton per år. Myntver-
16219: graden inom branschen. Tili detta ansluter sig en      kets förslag utgår från att erforderliga anslag
16220: pian om produktion av myntrondelier som är             kommer att anvisas i statsförslaget för år 1986.
16221: konkurrenskraftig i interoationelit hänseende.            De ovan anförda pianeroa överlappar delvis
16222:    Produktionsprocessen för myntrondeller om-          varandra. Outokumpu Oy anser att det inte är
16223: fattar gjutning, valsning och stansning. Gjuteriet     ändamålsenligt att i vårt land bygga två likadana
16224: och valsverket i branschen betjänar endast tili en     produktionslinjer och att bolaget genom sin
16225: del myntrondeliproduktionens behov. Vaisverker         större produktionskapacitet på ett konkurrens-
16226: vid Outokumpu Oy:n kopparindustri har nyligen          kraftigt sätt kan tillfredsstälia även myntverkets
16227: moderoiserats genom investeringar om 70 milj.          behov av myntrondelier. Största delen, dvs. ca
16228: mk. Bolaget har dessurom för avsikt att bygga en       85 %, av myntrondeliproduktionen vid Out-
16229: ny gjutlinje för tiliverkning av specialiegeringar     okumpu Oy skall vara avsedd för export. Mynt-
16230: och att skaffa en myntrondeliinje tili stanseriet.     verket betonar för sin del fördelarna med ett
16231: Investeringsutgifterna är beträffande olika an-        integrerat myntverk för tryggandet av myntver-
16232: läggningar ca 18 milj. mk för myntrondelipro-          kets grunduppgift, för bevarandet av den in-
16233: duktionen och ca 5 milj. mk för byggnaderoas           hemska andelen i produkteroa, med beaktande
16234: del. Avsikten är att myntrondellinjens kapacitet       av sysselsättningssynpunkter och för bevarandet
16235: skali vara 3 000--3 500 ton per år. Outokumpu          av yrkeskunskapen.
16236: Oy kommer ännu denna vår att fatta beslut om              Inom regeringen har man tilis vidare inte
16237: inrättandet av denna produktionslinje.                 bildat sig någon uppfattning om hur pianeroa
16238:    Förutom Outokumpu Oy har även Myntverket            rörande myntrondellproduktionen borde fötverk-
16239:  i Finland planer rörande urvecklande av mynt-         ligas. Avsikten är att utreda i synnerhet de
16240: rondeliproduktionen. Myntverkets främsta upp-          nationalekonomiska och Starsekonomiska verk-
16241: gift är att prägla de metallmynt som behövs i          ningaroa av projekten, säkerhetsfrågor i anslut-
16242:  landet. Myntverket har ända från början fungerat      ning tili myntförsörjningen och de olika alteroa-
16243: som ett s.k. fullständigt myntverk, där smält-         tivens verkningar på sysselsättningen. Avsikten är
16244: ning, gjutning, valsning och stansning av mynt-        att dessa utredningar skali kunna utföras ännu
16245: metaliegeringen samt prägling av myntet görs           under denna vår.
16246: 
16247:      Helsingfors den 11 april 1985
16248: 
16249:                                                       Handels- och industriminister Seppo Lindblom
16250: 1
16251: 1
16252:  1
16253:  1
16254:   1
16255:   1
16256:    1
16257:    1
16258:     1
16259:     1
16260:      1
16261:      1
16262:       1
16263:       1
16264:        1
16265:        1
16266:         1
16267:         1
16268:          1
16269:          1
16270:           1
16271:           1
16272:            1
16273:            1
16274:             1
16275:                                                  1985 vp.
16276: 
16277: Kirjallinen kysymys n:o 90
16278: 
16279: 
16280: 
16281: 
16282:                                     Rosnell ym.: Eräiden sairauksien perushoitoon määrättyjen vita-
16283:                                        miini- ja hivenaineiden kustannusten korvaamisesta sairausva-
16284:                                        kuutuksesta
16285: 
16286: 
16287:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16288: 
16289:    Syöpäsairauksien synty ja hoito ovat niin meil-      venainehoitojen korvattavuus sairausvakuutuksen
16290: lä kuin muissakin maissa jatkuvien ja tiiviiden         kautta.
16291: tutkimusten kohteena. Ei voida sanoa tällä het-            Sairausvakuutuslain 5 §:n 1 momentin mu-
16292: kellä, että jokin hoitomuoto on ehdottomasti            kaan sairaanhoitona korvataan lääkärin määrää-
16293: ainoa oikea tai että jokin toinen ei olisi kelvolli-    mät lääkkeet.
16294: nen tai jopa ei olisi hyväksyttävissä ollenkaan            Ei voi olla perusteita, että lakia tulkittaisiin
16295: sairaanhoidon käsitteen piiriin.                        siten, että toisten lääkäreiden määräämät lääk-
16296:    Eräiden lääkäreiden käyttämä vitamiini- ja hi-       keet korvataan ja toisten ei.
16297: venaineisiin perustuva syövän tukihoito on anta-           Sosiaalivakuutuslehden tämän vuoden ensim-
16298: nut hyviä tuloksia. Suomessa syöpäsairauksien           mäisessä numerossa Kansaneläkelaitoksen pää-
16299: tehokkaan tukihoidon on aloittanut HYKS:ssä             johtaja kirjoitti mm.: "Sairausvakuutuksen joh-
16300: immunologian erikoislääkärin virkaa hoitava im-         tavia periaatteita on lääkärin valinnanvapaus. On
16301: munologian dosentti Thomas Tallberg koulukun-           annettava arvoa sille, että voimme asuinpaikas-
16302: tineen jo vuonna 1970.                                  tamme ja muista seikoista riippumatta turvautua
16303:    Länsimaissa asiantuntijat ovat jo kauan sitten       siihen lääketieteelliseen apuun, johon me itseku-
16304: esittäneet tutkimustuloksia ja johtopäätöksiä sii-      kin luotamme." Jos edellä oleva periaate hyväk-
16305: tä, miten suuressa osassa syöpäsairauksien syynä        sytään, on myös hyväksyttävä se, että potilaan
16306: on ravitsemushäiriöt ja erilaiset vitamiini- ja         luottamusta nauttivan lääkärin määräämät lääk-
16307: hivenainepuutostilat. Näin ollen vitamiini- ja          keet korvataan sairausvakuutuslain pääperiaat-
16308: hivenainehoito on suoraan taudin syyhyn kohdis-         teen mukaisesti.
16309: tuvaa hoitoa.                                              Sairausvakuutuslain 6 §:n mukaan sairaanhoi-
16310:     Voidaan myös osoittaa, että syovan hoidossa         don kustannuksista suoritetaan korvausta siltä
16311: käytetyn sytostaattihoidon merkittävät ja haitalli-     osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia
16312: set sivuvaikutukset voidaan aivan oleellisesti lie-     välttäen, vakuutetun terveydentilaa kuitenkaan
16313: vittää antamalla potilaalle vitamiini- ja hivenai-      vaarantamatta, olisi tullut vakuutetulle maksa-
16314:  nelääkitystä.                                          maan.
16315:     Koska lääkehoito vitamiineilla ja hivenaineilla        Jos verrataan vitamiini- ja hivenainehoitoa sy-
16316: korjaa syöpäpotilaan immuunijärjestelmää ja suo-        tostaattihoitoon, on se paljon halvempaa siitäkin
16317:  jaa muun tarvittavan syöpähoidon (leikkaus, so-        huolimatta, että vitamiineja ja hivenaineita jou-
16318:  lumyrkyt ja säteet) sivuvaikutuksilta, on kyseessä     dutaan käyttämään suuria annoksia. Vitamiini- ja
16319:  aivan keskeinen lääketieteellinen perushoito, jo-      hivenainehoito voidaan pääasiassa antaa potilaille
16320:  ka ei ole ristiriidassa maassamme suositeltujen ja     kotihoitona. Sairaalalle aiheutuu tukihoidosta
16321:  hyväksyttyjen oppikirjojen kanssa.                     varsin vähän lisäkustannuksia. Sytostaattihoidon
16322:     Edellä olevan perusteella ei ole perusteita aset-   kaltaisia hoitokomplikaatioita ja siitä johtuvia
16323:  taa kyseenalaiseksi vitamiini- ja hivenainehoitoa      hoitopäiviä ei tule ja tukihoito sinänsä vähentää
16324:  eräänä sairaanhoidon vaihtoehtona tai muita hoi-       infektioita ja antibioottitarvetta. Tukihoidon
16325:  toja tukevana sairaanhoidon muotona. Tätä taus-        avulla potilas voi useissa tapauksissa elää kotona,
16326:  taa vasten ei ole myöskään perusteltua, että           kun taas ilman tukihoitoa saman potilaan tila
16327:  Kansaneläkelaitoksen piirissä on asetettu kyseen-      monesti edellyttäisi laitoshoitoa. Yhden sairaala-
16328:  alaiseksi lääkärien määräämien vitamiini- ja hi-       hoitopäivän kustannuksella voidaan kustantaa
16329: 
16330: 4285003232
16331: 2                                     1985 vp. -     KK n:o 90
16332: 
16333: potilaalle kahden kuukauden tukihoito. Laitos-              niin, että osaa lääkärin määräämiä syövän
16334: hoidon tarpeen vähenemisen ohella tukihoito                 ja muiden rappeutumissairauksien perus-
16335: vähentää oireita peittävän lääkityksen ja muun              hoitoon käytettäviä vitamiini- ja hivenai-
16336: lääkehoidon tarvetta.                                       neita ei hyväksytä sairausvakuutuslain
16337:    Kansaneläkelaitoksen olisikin tarkoituksenmu-            mukaan korvattaviin lääkärin määräämiin
16338: kaista suorittaa tukihoidon kustannussäästöjä sel-          lääkkeisiin, ja
16339: vittävä taloudellinen tutkimus.                                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16340:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          ryhtyä turvatakseen sairausvakuutuslain
16341: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                edellyttämät lääkkeiden korvaukset kai-
16342: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-            kille tasapuolisesti riippumatta siitä min-
16343: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                   kälaiseen lääketieteelliseen apuun potilas
16344:                                                             on turvautunut?
16345:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että sai-
16346:        rausvakuutusta pyritään tulkitsemaan
16347: 
16348:     Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1985
16349: 
16350:          Irma Rosnell                   Mikko Kuoppa                  Osmo Vepsäläinen
16351:          Ulla-Leena Alppi               Matti Kautto                  Lea Savolainen
16352:          Lauha Männistö                 Heimo Linna                   Kari Rajamäki
16353:          Marjatta Stenius-Kaukonen      Urho Pohto                    Impi Muroma
16354:          Pentti Liedes                  Juhani Vähäkangas             Juhani Alaranta
16355:                                         Riitta Jouppila
16356:                                       1985 vp. -     KK n:o 90                                          3
16357: 
16358: 
16359: 
16360: 
16361:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16362: 
16363:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kaan korvattavaa hoitoa. Tukihoidolla tarkoite-
16364: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        taan tällöin ''sairauden biokemiallisiin häiriöihin
16365: olette 8 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn kir-      korjaavasti vaikuttavien vitamiinien, hivenaineit-
16366: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     ten, aminohappojen, rasvahappojen ja muiden
16367: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      elimistölle välttämättömien ravintotekijöitten an-
16368: Rosnellin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    toa lääkkeellisin annoksin muun lääketieteellisen
16369: myksestä n:o 90:                                     hoidon ohella tarkoituksella, että potilaan soluai-
16370:                                                      neenvaihdunta korjaantuisi ja potilaan omat
16371:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että sai-   puolustusjärjestelmät toimisivat mahdollisimman
16372:        rausvakuutusta pyntaan tulkitsemaan           tehokkaasti".
16373:        niin, että osaa lääkärin määräämiä syövän
16374:        ja muiden rappeutumissairauksien perus-          Syövän syyt ovat vielä suurelta osin tuntemat-
16375:        hoitoon käytettäviä vitamiini- ja hivenai-    tomat tai epäselvät. Tieteellisissä tutkimuksissa ei
16376:        neita ei hyväksytä sairausvakuutuslain        ole voitu osoittaa vitamiineilla tai hivenaineilla
16377:        mukaan korvattaviin lääkärin määräämiin       olevan mitään vaikutusta jo todetun syöpäsairau-
16378:        lääkkeisiin, ja                               den kehitykseen.
16379:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Kysymyksessä esitetään, että vitamiini- ja hi-
16380:        ryhtyä turvatakseen sairausvakuutuslain       venainehoito on paljon halvempaa kuin sytos-
16381:        edellyttämät lääkkeiden korvaukset kai-       taattihoito. Sytostaattihoitoa ei kuitenkaan voida
16382:        kille tasapuolisesti riippumatta siitä min-   missään tapauksessa korvata vitamiini- ja hivenai-
16383:        kälaiseen lääketieteelliseen apuun potilas    nehoidoilla, jos syöpäpotilasta pyritään tehok-
16384:        on turvautunut?                               kaasti hoitamaan.
16385:                                                         Tällä hetkellä käytettävissä olevien lääketieteel-
16386:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     lisiin tutkimuksiin perustuvien tietojen perusteel-
16387: ti seuraavaa:                                        la ei ole voitu osoittaa, että vitamiini- ja hivenai-
16388:    Sairausvakuutuslain (364/63) 5 §:n mukaan         neiden käyttö olisi tieteellisesti perusteltua syö-
16389: sairaanhoitona korvataan mm. lääkärin määrää-        vän tai eräiden rappeutumissairauksien hoidossa.
16390: mät lääkkeet. Sanotun lain 6 §:n mukaan kor-         Tästä syystä Kansaneläkelaitos on tulkinnut sai-
16391: vausta suoritetaan vain tarpeellisista kustannuk-    rausvakuutuslakia niin, että ei ole olemassa lain
16392: sista. Korvauksen saamisen edellytyksenä on kui-     edellyttämiä perusteita korvata lääkärin määrää-
16393: tenkin, että lääke on tarpeen sairauden hoitoon.     miä syövän ja eräiden rappeutumissairauksien
16394: Siten kaikki lääkärin potilaalleen määräämät         perushoitoon käytettäviä vitamiini- ja hivenainei-
16395: lääkkeet esim. terveydentilan ylläpitämiseen         ta. Hallituksen käsityksen mukaan Kansaneläke-
16396: ~äärätyt lääkkeet, eivät kuulu korvauksen pii-       laitoksen tulkinta on oikea ja perustuu asiasta
16397: run.                                                 tällä hetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.
16398:    Kysymys vitamiinien ja hivenalkuaineiden kor-        Hallitus tulee kuitenkin seuraamaan vitamiini-
16399: vaamisesta lääkkeinä sairausvakuutuslain mukaan      ja hivenaineisiin liittyvää tieteellistä tutkimusta
16400: oli joulukuussa 1984 käsiteltävänä sosiaalilääke-    ja mikäli ilmenee perusteita tarkistaa nykyistä
16401: tieteellisessä neuvottelukunnassa, joka toimii       korvauskäytäntöä hallitus tulee ryhtymään tarvit-
16402: Kansaneläkelaitoksen asiantuntijaelimenä sosiaa-     taviin toimenpiteisiin kaikkien sellaisten valmis-
16403: lilääketieteellisissä kysymyksissä. Neuvottelukun-   teiden saattamiseksi sairausvakuutuslain korvauk-
16404: ta katsoi mm., että eräiden lääkäreiden sovelta-     sen piiriin, joiden käyttö sairauden hoidossa on
16405: ma ns. tukihoito ei ole sairausvakuutuslain mu-      perusteltua.
16406: 
16407:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1985
16408: 
16409:                                             Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
16410: 4                                      1985 vp. -      KK n:o 90
16411: 
16412: 
16413: 
16414: 
16415:                                 Till Riksdagens Herr Talman
16416: 
16417:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           "att ge vitaminer, spårämnen, aminosyror, fett-
16418: anger hae Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         syror och andra för organismen nödvändiga nä-
16419: den 8 maes 1985 till vederbörande medlem av            ringsämnen som bidrar till att korrigera de bioke-
16420: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      miska störningar som sjukdomen förorsakat, i
16421: dagsledamot Rosnell m.fl. undertecknade spörs-         medicinska doser vid sidan av annan medicinsk
16422: mål nr 90:                                             behandling i syfte att korrigera ämnesomsätt-
16423:                                                        ningen i patientens celler och för att patientens
16424:           Är Regeringen medveten om att man            egna försvaessystem skall fungera så effektivt som
16425:        strävar till en sådan tolkning av sjukför-      möjligt.''
16426:        säkringslagen enligt viiken en del av de
16427:        vitaminer och spårämnen som läkare or-              Orsakerna till cancer är ännu till stor del
16428:        dinerar för primärvård av cancer och            okända eller oklara. 1 vetenskapliga undersök-
16429:        andra degenerationssjukdomar inte god-          ningar har det inte kunnat påvisas att vitaminer
16430:        känns såsom av läkare ordinerade läkeme-        eller spårämnen skulle ha någon verkan på, hur
16431:        del vilka skall ersättas enligt sjukförsäk-     en cancersjukdom som redan har konstaterats
16432:        ringslagen, och                                 utvecklas.
16433:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta           1 spörsmålet sägs att behandling med vitami-
16434:        för att säkerställa att alla opartiskt erhål-   ner och spårämnen är mycket billigare än be-
16435:        ler av sjukförsäkringslagen förutsatta er-      handling med cytostater. Cytostatbehandling kan
16436:        sättningar för läkemedel, oberoende av          dock under inga omständigheter ersättas av vita-
16437:        hurudan medicinsk hjälp patienten har           min- och spårämnesbehandling, om man strävar
16438:        anlitat?                                        till att vårda en cancerpatient effektivt.
16439:                                                            På basis av de kunskaper vi nu har och som
16440:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       bygger på medicinska undersökningar hae det
16441: anföra följande:                                       inte kunnat påvisas, att användningen av vitami-
16442:    Enligt 5 § sjukförsäkringslagen (364/63) ersätts    ner och spårämnen vore vetenskapligt befogat vid
16443: såsom sjukvård bl.a. av läkare ordinerade läke-        behandling av cancer eller vissa degenerations-
16444: medel. Enligt 6 § sagda lag erläggs ersättning         sjukdomar. På grund härav hae Folkpensionsan-
16445: endast för nödiga kostnader. En förutsättning för      stalten tolkat sjukförsäkringslagen så, att det inte
16446: att erhålla ersättning är dock, att läkemedlet         finns lagenliga grunder för att ersätta sådana
16447: behövs för behandling av sjukdom. Sålunda              vitaminer och spårämnen som läkare ordinerat
16448: erläggs ersättning inte för alla de läkemedel som      för basvård av cancer och vissa degenerationssjuk-
16449: läkaee ordinerar sin patient. Till exempel för         domar. Enligt regeringens uppfattning är Folk-
16450: läkemedel som ordineras för att upprätthålla           pensionsanstaltens tolkning riktig och grundand
16451: hälsotillståndet erläggs ingen ersättning.             på den kunskap som för närvarande finns att
16452:    Frågan om huruvida vitaminer och spårele-           tillgå i frågan.
16453: ment skall ersättas såsom läkemedel enligt sjuk-           Regeringen kommer dock att följa med den
16454: försäkringslagen behandlades i december 1984           vetenskapliga forskning som gäller vitaminer och
16455: vid socialmedicinska delegationen, som är Folk-        spårämnen, och om det framkommer grunder för
16456: pensionsanstaltens sakkunnigorgan i socialmedi-        att ändra gällande ersättningspraxis kommer re-
16457: cinska frågor. Delegationen ansåg bl.a. att den        geringen att vidta erforderliga åtgärder för att
16458: s.k. stödjande vård som vissa läkare ger inte          ersättning enligt sjukförsäkringslagen skall bevil-
16459: utgör sådan vård som skall ersättas enligt sjukför-    jas för alla sådana preparat vilkas användning vid
16460: säkringslagen. Med stödjande vård avses härvid         behandling av sjukdom är befogat.
16461: 
16462:     Helsingfors den 16 april 1985
16463: 
16464:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
16465:                                               1985 vp.
16466: 
16467: Kirjallinen kysymys n:o 91
16468: 
16469: 
16470: 
16471: 
16472:                                   Ikonen ym.: Esityksen antamisesta perhehoitajalain säätämiseksi
16473: 
16474: 
16475:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16476: 
16477:    Maassamme on noin 13 000 perhehoitajaa,           säätämistä perhehoitajien työoikeudellisen ase-
16478: jotka hoitavat kumien tai kuntainliittojen kanssa    man selkeyttämiseksi ja vähimmäissosiaaliturvan
16479: tehtyjen hoitosopimusten mukaisesti vanhuksia,       turvaamiseksi. Hoitomuotona perhehoito on ylei-
16480: pitkäaikaissairaita ja vammaisia, toimivat lasten-   sesti hyväksytty ja on ilmeistä, että perhehoito-
16481: suojelun sijaishuollon perhehoitajina, psykiatris-   paikkojen tarve ikärakenteen muuttumisesta ym.
16482: ten potilaiden perhehoitajina tai muissa perhe-      seikoista johtuen tulee lähivuosina kasvamaan.
16483: hoitotehtävissä. Perhehoidossa oli v. 1982 noin      Näin ollen on tärkeätä, että perhehoitajien työoi-
16484: 17 500 henkilöä. Hoitomuotona perhehoito on          keudellinen asema selkiytetään ja turvataan heille
16485: laitoshoitoa osittain korvaavaa tai tukevaa joko     riittävät sosiaalietuudet.
16486: ennaltaehkäisevää tai jälkihoitoa. Lastensuojelus-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16487: sa se on oma erillinen hoitomuotonsa, jonka          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16488: avulla tarjotaan kotia vastaavat kasvuolosuhteet     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
16489: huostaanotemille lapsille.                           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16490:    Sosiaali- ja terveysministeriön asettama perhe-
16491: hoitajatoimikunta esittää 31.10.1984 valmistu-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16492: neessa mietinnössään erillisen perhehoitajalain             ryhtyä perhehoitajalain aikaansaamiseksi?
16493: 
16494:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1985
16495: 
16496:          Pirkko Ikonen                   Lea Mäkipää                   Kerttu Törnqvist
16497:          Sirkka-Liisa Anttila            Marja-Liisa Tykkyläinen       Riitta Jouppila
16498: 
16499: 
16500: 
16501: 
16502:  4285002612
16503: 2                                     1985 vp. -     KK n:o 91
16504: 
16505: 
16506: 
16507: 
16508:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16509: 
16510:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        toisaalta työsopimussuhteessa eivätkä myöskään
16511: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        harjoita perhehoitoa siinä laajuudessa, mitä yrit-
16512: olette 8 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn kir-      täjien eläkelaissa (4681 69) on yritystoiminnan
16513: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     harjoittamisesta säädetty. Perhehoitajien sosiaali-
16514: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      turvaa koskevan merkittävimmän lohkon- elä-
16515: Pirkko Ikosen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      keturvan - osalta toimikunta ei tehnyt ehdotus-
16516: kysymyksestä n:o 91:                                 ta mahdolliseksi eläkejärjestelmäksi. Toimikunta
16517:                                                      katsoi, että perhehoitajien eläketurvan järjestä-
16518:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        mistä tulisi edelleen selvittää eläketurvan mah-
16519:        ryhtyä perhehoitajalain aikaansaamiseksi?     dollisten järjestäjätahojen, rahoitusjärjestelmien
16520:                                                      sekä eläkemallien osalta. Tähän selvitystyöhön
16521:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     tulisi osallistua sosiaali- ja terveysministeriön li-
16522: ti seuraavaa:                                        säksi ainakin eri eläkejärjestelmien, työntekijäjär-
16523:    Sosiaali- ja terveysministeriön asettama perhe-   jestöjen ja kuntien keskusjärjestöjen edustajat.
16524: hoitajatoimikunta luovutti mietintönsä (Komi-
16525: teanmietintö 1984:57) ministeriölle 17 päivänä          Mitä perhehoitajatoimikunnan ehdotusten
16526: joulukuuta 1984. Perhehoitajien oikeudellisen        mahdolliseen toteuttamiseen tulee, niin on to-
16527: aseman parantamiseksi ja yleensäkin perhehoi-        dettava, että toimikunnan mietinnöstä on so-
16528: don kehittämiseksi toimikunta esitti mietinnös-      siaali- ja terveysministeriö käynnistänyt varsin
16529: sään toimenpiteitä, joista osa edellyttää uutta      laajan lausuntokierroksen, jonka määräaika päät-
16530: lainsäädäntöä ja osa voimassa olevan lainsäädän-     tyy kuluvan vuoden huhtikuun lopussa. Tämän
16531: nön täytäntöönpanoa koskevien ohjeiden sekä          jälkeen saatujen lausuntojen perusteella sosiaali-
16532: määräysten tarkistamista. Uutta lainsäädäntöä        ja terveysministeriö tulee selvittämään mahdolli-
16533: edellyttävistä toimikunnan ehdotuksista merkit-      suudet tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Mahdol-
16534: tävimpänä voidaan pitää ehdotusta erillisen per-     lisen lainsäädännön aikataulusta perhehoitajatoi-
16535: hehoitajalain säätämisestä. Toimikunnan ehdot-       mikunta esitti näkemyksen, jonka mukaan lain-
16536: tamaa lainsäädännön piiriin kuuluisivat henki-       säädäntöuudistukset voisivat toteutua aikaisin-
16537: löt, jotka eivät perhehoitoa suorittaessaan ole      taan vuoden 1987 alusta lukien.
16538: 
16539:     Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1985
16540: 
16541:                                                                             Ministeri Matti Puhakka
16542:                                        1985 vp. -     KK n:o 91                                        3
16543: 
16544: 
16545: 
16546: 
16547:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
16548: 
16549:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          men inte heller utövar familjevård i den omfatt-
16550: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        ning som är stadgad om utövande av företags-
16551: den 8 mars 1985 tili vederbörande medlem av           verksamhet i lagen om pension för företagare
16552: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     (468/69). Beträffande det mest betydande av-
16553: dagsledamot Pirkko Ikonen m.fl. underteckande         snittet i familjevårdarnas socialskydd, dvs. pen-
16554: spörsmål nr 91:                                       sionsskyddet, har kommissionen inte framlagt
16555:                                                       något förslag tili ett evenruellt pensionssystem.
16556:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        Kommissionen ansåg att det ännu borde utredas
16557:        för att få tili stånd en familjevårdarlag?     vem som eventuelit skall ordna familjevårdarnas
16558:                                                       pensionsskydd. Likaså borde frågorna om eventu-
16559:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       elia finansieringssystem och pensionsmodelier ut-
16560: anföra följande:                                      redas. 1 detta utredningsarbete borde utom so-
16561:    Familjevårdarkommissionen, som tilisatts av        cial- och hälsovårdsministeriet åtminstone före-
16562: social- och hälsovårdsministeriet, avgav sitt be-     trädare för olika pensionssystem och för kommu-
16563: tänkande (Kommittebetänkande 1984: 57) tili           nernas centralorganisationer delta.
16564: ministeriet den 17 december 1984. För att en
16565: förbättring av familjevårdarnas rättsliga stälining      Vad beträff~r ett eventuelit förverkligande av
16566: skall kunna uppnås och familjevården överhu-          familjevårdarkommissionens förslag kan det kon-
16567: vudtaget utvecklas föreslog kommissionen i sitt       stateras, att social- och hälsovårdsministeriet har
16568: betänkande åtgärder, av vilka en del förutsätter      satt i gång en mycket omfattande remissrunda
16569: ny lagstiftning och en del justering av de anvis-     om kommissionens betänkande. Tidsfristen utlö-
16570: ningar och bestämmelser som gälier verkställig-       per i slutet av april detta år. Därefter kommer
16571: heten av gällande lagstiftning. Bland de förslag      social- och hälsovårdsministeriet på basen av
16572: från kommissionen som förutsätter ny lagstift-        utlåtandena att utreda möjligheterna tili behövli-
16573: ning kan ett förslag om stiftande av en särskild      ga fortsatta åtgärder. Familjevardarkommissio-
16574: familjevårdarlag anses vara det viktigaste. Den av    nens synpunkt angående tidtabelien för en even-
16575: kommissionen föreslagna lagstiftningen skulie         tueli lagstiftning var att lagstiftningsreformerna
16576: omfatta personer, som då de handhar familjevård       skulie kunna genomföras tidigast fr.o.m. ingång-
16577: å ena sidan inte står i arbetsavtalsförhållande       en av år 1987.
16578: 
16579:      Helsingfors den 29 mars 1985
16580: 
16581:                                                                              Minister Matti Puhakka
16582: 1
16583: 1
16584: 1
16585:     1
16586:     1
16587:     1
16588:         1
16589:         1
16590:         1
16591:             1
16592:             1
16593:             1
16594:                 1
16595:                 1
16596:                 1
16597:                     1
16598:                     1
16599:                     1
16600:                         1
16601:                         1
16602:                                                 1985 vp.
16603: 
16604: Kirjallinen kysymys n:o 92
16605: 
16606: 
16607: 
16608: 
16609:                                    Zyskowicz ym.: Työllistämisvaroin ylläpidettyjen työ- ja harjoittelu-
16610:                                       paikkojen merkityksestä akateemisilla aloilla
16611: 
16612: 
16613:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16614: 
16615:    Valtion työtehtävissä, kunnallisen työllistämis-   mätöntä työtilannetta aikana, jolloin uusien no-
16616: tuen työtehtävissä tai työllisyyskoulutuksessa on     taarin toimien perustaminen on valtiontaloudel-
16617: viime aikoihin asti ollut jatkuvasti noin 1 250       lisista syistä katsottu mahdottomaksi. Päätoimi-
16618: akateemisesti koulutettua työtöntä. Näiden töi-       sille apulaisille on maksettu palkkaa, jonka suu-
16619: den merkitys on ollut monella tavoin huomatta-        ruus on ollut 75 % notaarin palkasta, ja heitä on
16620: va. Akateemisista työttömistä on työllistämisva-      voitu ottaa työhön joustavasti työtilanteen mu-
16621: roin pystytty työllistämään keskimäärin 3 5 % ,       kaan.
16622: yhteiskuntatieteellisen ja oikeustieteellisen kou-
16623: lutuksen saaneista työttömistä jopa 50 %. Työl-
16624: listämistöissä saatu työkokemus on osoittautunut      Työvoimaministen.ön uusien toimenpiteiden vai-
16625: akateemisille työttömille tärkeäksi, sillä huomat-    kutus tilanteeseen
16626: tavasti useammin kuin työttömät keskimäärin
16627: ovat akateemiset työllistämistöiden tai työllisyys-       Vuoden 1985 valtion tulo- ja menoarvion pe-
16628: koulutuksen päätyttyä saaneet vakinaisen tai          rusteluissa todetaan työllisyyden hoitoa selostet-
16629:                                                       taessa, että valtion työtehtäviin varattuja työlli-
16630: määräaikaisen työpaikan. Itse asiassa työkokemus
16631: on akateemisille työttömille, jotka useimmiten        syysmäärärahoja käytetään ensisijaisesti nuorten
16632: ovat nuoria ja juuri opintonsa päättäneitä, aivan     ja pitkäaikaistyöttömien palkkaamiseen. Juuri
16633:                                                       akateemisten alojen työttömät ovat sijoittuneet
16634: ratkaisevaa. Jos työkokemusta ei ole, ei saa työ-
16635: paikkaa, ja jos ei ole saanut ensimmäistäkään         pääasiassa valtion työtehtäviin, mutta heidän
16636: työpaikkaansa, ei saa työkokemusta. Työllistämis-     joukossaan ei ymmärrettävästi ole nuoria (alle
16637:                                                       20-vuotiaita) eikä juuri pitkäaikaistyöttömiäkään,
16638: työt ja harjoittelu ovat olleet onnistunut ratkaisu
16639: tämän alkutyöttömyyden noidankehän katkaise-          sillä akateeminen työttömyys on lähinnä alku-
16640:                                                       työttömyyttä. Korkeakouluista vasta valmistuneet
16641: miseen.
16642:                                                       ovat yleensä yli 25-vuotiaita, ja pitkäaikaistyöttö-
16643:    Esimerkki työllistämisvarojen tuloksekkaasta       mäksi katsominen edellyttää tämän ikäiseltä hen-
16644: käytöstä ovat ne noin 80 päätoimisen apulaisen        kilöltä vähintään kahden vuoden työttömyyttä.
16645: paikkaa maamme eri tuomiokunnissa, joihin vas-        Alle 25-vuotiaan henkilön tapauksessa riittää
16646: tavalmistuneita työttömiä oikeustieteen kandi-        vuoden työttömyys.
16647: daatteja on ohjattu. Päätoimiset apulaiset ovat          Ainakin eräät Etelä-Suomen työvoimapiirit
16648: tällä tavoin voineet suorittaa auskultointinsa ja     (mm. Helsingin ja Kouvolan työvoimapiirit) ovat
16649: saada työmarkkinoilla arvokkaaksi katsottua ko-       soveltaneet budjetin perusteluissa mainittua peri-
16650: kemusta ja lisäpätevyyttä. Auskultoinnin jälkeen      aatetta tiettävästi työvoimaministeriöitä saamansa
16651: heidän sijoittumismahdollisuutensa pysyviin työ-      ohjeen mukaisesti niin, ettei valtion työtehtäviin
16652: paikkoihin ovat olleet hyvät.                         tai kunnallisen työllistämistuen työtehtäviin enää
16653:    Työllistämisvaroin palkatut päätoimiset apulai-    ollenkaan saada ottaa muita kuin kuin pitkäai-
16654: set ovat olleet myös valtiolle edullinen ratkaisu.    kaistyöttömiä. Tällainen tulkinta, jonka työvoi-
16655: He ovat helpottaneet monien varsinkin Etelä-          maministeriö ainakin hyväksyy, kohdistuu ni-
16656: Suomessa sijaitsevien tuomiokuntien usein kestä-      menomaan akateemisia työttömiä vastaan. Sen
16657: 
16658: 428500287W
16659: 2                                      1985 vp. -     KK n:o 92
16660: 
16661: vaikutukset työllistämisvaroin  ylläpidettyihin       nä. Päätoimisten apulaisten korvaaminen notaa-
16662: paato1m1sen apulaisen paikkoihin ovat jo osoit-       reilla ei ole mahdollista kuin pitkällä tähtäimellä.
16663: tautuneet kohtalokkaiksi.                                3. Nuorten lakimiesten mahdollisuudet saada
16664:                                                       työkokemusta vaikeutuvat. Päätoimisen apulai-
16665:                                                       sen paikat muodostavat noin neljänneksen kaikis-
16666: Konkreettiset seuraukset työttömien lakimiesten       ta auskultointipaikoista. Nämä ovat nyt vaarassa
16667: kohdalla                                              kadota kokonaan. Kun auskultoimattoman nuo-
16668:                                                       ren juristin on huomattavasti vaikeampi saada
16669:     1. Kun valtion työtehtäviin, esimerkiksi tuo-
16670:                                                       ensimmäistä työpaikkaa kuin auskultoineen, li-
16671: miokuntien päätoimisen apulaisen tehtäviin, ei
16672:                                                       säävät työvoimaministeriön toimenpiteet laki-
16673: enää v~da ottaa muita kuin pitkäaikaistyöttömiä
16674:                                                       miestyöttömyyttä, joka muutenkin on ollut kas-
16675: ja kun tällaisia työttömiä ei juuri ole tai jos on,
16676:                                                       vussa. Lisäys saattaa olla jo tänä keväänä huomat-
16677: he eivät muista syistä sovellu tehtäviin, jäävät
16678:                                                       tavan nopeaa. Akateeminen työttömyys on valti-
16679: paikat täyttämättä. Tällä tavoin tosin "säästyy"
16680:                                                       olle kalleinta työttömyyttä. Se demoralisoi nope-
16681: määrärahoja, mutta toisaha akateeminen työttö-
16682:                                                       asti vastavalmistuneen, joka tavallisesti lainava-
16683: myys lisääntyy. Tosiasiallinen säästö, maksamatta
16684:                                                       roin ja monia kieltäymyksiä kokien on uhrannut
16685: jäävien palkkojen ja työttömyyskorvausten ero,
16686:                                                       parhaan nuoruutensa opiskeluun. Vaarana on
16687: on noin kaksi miljoonaa markkaa vuodessa, jos
16688:                                                       akateemisen alkutyöttömyyden muuttuminen
16689: arvioidaan, että työllistämättä jää noin 100 hen-
16690:                                                       pitkäaikaistyöttömyydeksi.
16691: keä, jotka useimmiten joutuvat työttöminä työt-
16692: tömyyskorvausten varaan.                                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16693:                                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16694:     2. Työtilanne tuomiokunnissa vaikeutuu. Tä-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
16695: mä koskee erityisesti Etelä-Suomen suuria ja          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16696: ruuhkaisia tuomiokuntia, joiden alueet myös
16697: kuuluvat puheena oleviin työvoimapiireihin.                      Onko Hallitus selvillä työvoimaviran-
16698: Näin työvoimaministeriön toimet vaikuttavat vä-               omaisten uusien määräysten kielteisistä
16699: lillisesti myös yleiseen oikeusturvallisuuteen vai-           vaikutuksista akateemiseen työttömyy-
16700: keuttamalla alioikeuksien työskentelyä. Tämä ke-              teen yleensä ja nuorten lakimiesten työt-
16701: hitys tapahtuu lisäksi täysin hallitsemattomasti,             tömyyteen erityisesti, ja jos on,
16702: sillä tuomiokunnille mahdottomuus saada uusia                    mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen
16703: päätoimisia apulaisia on tullut täytenä yllätykse-            korjaamiseksi?
16704: 
16705:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1985
16706: 
16707:          Ben Zyskowicz                  Jouni ]. Särkijärvi             Matti Louekoski
16708:          Kimmo I. Sasi                  Jouko Skinnari                  Timo Kietäväinen
16709:                    Impi Muroma                                 Riitta Uosukainen
16710:                                           1985 vp. -- KJ( n:o 92                                              3
16711: 
16712: 
16713: 
16714: 
16715:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16716: 
16717:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             tyistä akateemisen koulutuksen saaneita keski-
16718: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             määrin 10,7 prosenttia. Vastaavasti oikeustieteen
16719: olette 8 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn kir-           kandidaattien osuus työttömistä oli 0,1 prosent-
16720: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          tia ja valtion työllisyystehtävissä olleista 1, 5 pro-
16721: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja           senttia. Ei voida pitää täysin perusteltuna, että
16722: Zyskowiczin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-         varsin korkean työttömyyden vallitessa työllisyys-
16723: symyksestä n:o 92:                                        määrärahoin palkataan henkilöitä, joiden sijoit-
16724:                                                           tuminen työmarkkinoille on suhteellisen helppoa
16725:            Onko Hallitus selvillä työvoimaviran-          verrattuna muihin työntekijäryhmiin. Akateemi-
16726:         omaisten uusien määräysten kielteisistä           sessa työttömyydessähän on lähinnä kysymys al-
16727:         vaikutuksista akateemiseen työttömyy-             kutyöttömyydestä. Työvoimahallinnon nykyisin
16728:         teen yleensä ja nuorten lakimiesten työt-         resurssein ei käytössä olevia määrärahoja voida
16729:         tömyyteen erityisesti, ja jos on,                 kohdentaa alkutyöttömyyden poistamiseen, vaan
16730:            mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen            työllistämistoimenpiteet tulevat kysymykseen vas-
16731:         korjaamiseksi?                                    ta viimeisenä keinona työnhakijan työllistämises-
16732:                                                           sä.
16733:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-              Mitä tulee kysymyksessä mainittuun Helsingin
16734: ti seuraavaa:                                             ja Kouvolan työvoimapiirien alueilla noudatetta-
16735:    Työvoimahallinnon ensisijaisena tehtävänä on           vaan käytäntöön, niin Kouvolan työvoimapiirin
16736: tehokas työnvälitys. Vasta sen jälkeen, kun hen-          osalta käytäntö on ollut pakon sanelema. Koska
16737: kilöä ei voida työllistää normaalein työnvälityk-         valtion työtehtävät -määräraha ei ole siirtomäärä-
16738: sen käytettävissä olevin keinoin, tulevat kysymyk-        raha, on Kouvolan työvoimapiirin toimisto jou-
16739: seen työllisyyden hoidon erityistoimenpiteet.             tunut käyttämään huomattavan osan määräraha-
16740: Vaikean työttömyyden ja käytettävissä olevien             kiintiöistään viime vuonna tehtyjen päätösten
16741: määrärahojen rajallisuuden vuoksi ovat työllisyy-         jatkopäätöksiin, jolloin käytettävissä on lähes
16742: den hoidon erityisinä painopistealueina jo vuo-           ainoastaan pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen
16743: sien ajan olleet nuoret, pitkäaikaistyöttömät ja          tarkoitettua määrärahaa. Helsingin työvoimapii-
16744: työrajoitteiset. Varsinkaan pitkäaikaistyöttömien         rin toimisto on puolestaan antanut ohjeensa
16745: osalta määrärahojen käyttö ei ole kohdentunut             pitkäaikaistyöttömien        työllistämisestä       jo
16746: toivotulla tavalla. Vuoden 1984 lopussa yli vuo-          28.8.1984.
16747: den työttömänä olleita oli yli 13 000 henkilöä.              Työvoimapiirit ovat oman alueensa asiantunti-
16748: Tämän vuoksi tulo- ja menoarviossa vuodelle               joita, jotka hoitavat oman alueensa erityisolot
16749: 1985 on esimerkiksi valtion työtehtäviin osoite-          huomioon ottaen mahdollisimman tarkoituksen-
16750: tulla määrärahalla momentin perustelujen mu-              mukaisella tavalla työllisyyttä alueellaan. Työvoi-
16751: kaan työllistettävä vähintään 2 000 pitkäaikais-          maministeriö voi tarpeen mukaan ohjeillaan
16752: työtöntä eli lähes joka kolmannen valtion työlli-         puuttua työvoimapiirien toimistojen toimintaan,
16753: syystehtäviin sijoitettavan on oltava pitkäaikais-        jos se katsoo sen tarpeelliseksi. Helsingin työvoi-
16754: työtön. Vuonna 1984 valtion työllisyystyötehtä-           mapiirin toiminnassa ei tämän asian suhteen ole
16755: vissä työllistetyistä oli pitkäaikaistyöttömiä vain       kuitenkaan huomauttamista.
16756: runsas 6 prosenttia.                                          Kysymyksessä on esitetty kolme väitettä, jotka
16757:    Kuten kysymyksessäkin todetaan, on akateemi-           koskevat erityisesti lakimiesten työttömyyttä.
16758: sista työttömistä viime vuosina työllistetty varsin           Ensimmäinen väite perustuu virheelliseen, to-
16759: huomattava osa työllisyysvaroin. Akateemisten             sin varsin yleiseen käsitykseen, jonka mukaan
16760: suurta osuutta työllistetyistä kuvaa esimerkiksi se,      kukin virasto saa vuosittain tietyn määrärahan
16761: että kun vuonna 1984 oli työttömistä akateemi-            työllisyysvaroja, jotka sitten jäävät käyttämättä,
16762: sen koulutuksen saaneita keskimäärin 1 ,8 pro-            ellei työhön osoiteta ketään. Työttömyyden lie-
16763: senttia, oli valtion työllisyystyötehtävissä työlliste-   ventämiseksi järjestettävistä valtion työtehtävistä
16764: 4                                       1985 vp. -     KK n:o 92
16765: 
16766: annetun asetuksen ( 100 3 181) mukaan työvoima-           Auskultoineiden lakimiesten on varmaankin
16767: piirin toimisto osoittaa virastolle määrärahat työt-   helpompi sijoittua työhön kuin auskultoimatto-
16768: tömän henkilön palkkaamiseen. Yleensä jo mää-          mien. Tämä ei kuitenkaan ehkä johdu siitä, että
16769: rärahapäätöstä tehtäessä on tiedossa, kenet työ-       he ovat auskultoineet. Auskultoimaan valikoituu
16770: hön tullaan sijoittamaan. Ongelmana ei siten           ensisijaisesti sellaisia lakimiehiä, jotka työllistyisi-
16771: olekaan, että rahoja jää käyttämättä, vaan useim-      vät riippumatta siitä, ovatko he auskultoineet vai
16772: miten niiden puute.                                    eivät. Täysin vailla työkokemusta olevan, huo-
16773:    Toisen väitteen mukaan työtilanne tuomio-           noilla arvosanoilla valmistuneen on melko mah-
16774: kunnissa vaikeutuu. Tämä varmasti onkin totta.         dotonta päästä auskultoimaan. Kärjistäen voi-
16775: Työvoimaministeriön tehtävänä ei kuitenkaan ole        daan sanoa, että myöntämällä päätoimisten apu-
16776: ylläpitää virastoissa sellaisia toimia, jotka ovat     laisten palkkaamiseen työllisyysvaroja edistetään
16777: viraston toiminnan kannalta tarpeellisia mutta         helposti työhönsijoittuvien työnsaantimahdolli-
16778: joita ei sinne ole tulo- ja menoarvion yhteydessä      suuksia, jolloin vaikeammin sijoittuvien asema
16779: saatu perustettua. Valtion työllisyystyötehtävät       suhteellisesti heikkenee. Päätoimisten apulaisten
16780: ovat nimenomaan tarkoitettuja tilapäiseen työl-        paikkojen pieni väheneminen ei lisää lakimies-
16781: listämiseen, eivätkä ne työllistämistoimenpiteenä      työttömyyttä kysymyksessä esitetyllä tavalla, kos-
16782: sovellu auskultoinnin järjestämiseen. Asetuksen 3      ka lakimiehille tarkoitettuja työpaikkoja ei jää
16783: §:ssä on todettu, että valtion työllisyystyötehtä-     täyttämättä sen vuoksi, ettei niihin saada vara-
16784: vät ovat tilapäisiä ja määräaikaisia ja etteivät ne    tuomareita. Tälläkin hetkellä on varatuomareita
16785: yleensä myöskään saa olla sellaisia töitä, joiden      työttömänä.
16786: tekemisen voidaan katsoa edellyttävän pysyvästi
16787:                                                           Kuten kysymyksessä todetaan, lakimies saa
16788: palkattua henkilökuntaa. Lisäksi asetuksen 4 §: n
16789:                                                        auskultoimalla lisäpätevyyttä. Työvoimaministe-
16790: mukaan työtehtävissä työskentelevän on oltava
16791:                                                        riön ei kuitenkaan nykyisessä työllisyystilanteessa
16792: jatkuvasti työnhakijana työvoimatoimistossa.
16793:                                                        ole järkevää tukea auskultoimista auskultoinnin
16794: Asetuksen 2 §:n 2 momentin mukaan valtion
16795:                                                        vuoksi, sen sijaan kylläkin vaikeasti työhönsijoit-
16796: työllisyystyötehtävissä ei voida pitää henkilöä,
16797:                                                        tuvien lakimiesten työllistymistä. Nykyistä, pää-
16798: joka on kieltäytynyt ottamasta vastaan hänelle
16799:                                                        toimisten apulaisten palkkaamiseen ja auskul-
16800: tarjona olevaa työtä. Kahden viimeksi mainitun
16801:                                                        toinnin suorittamiseen liittyvää epätarkoituksen-
16802: säännöksen tarkoituksena on korostaa normaalin
16803:                                                        mukaisuutta kuvaa se, että lakimiesjärjestöjen
16804: työnvälityksen ensisijaisuutta työllistämistoimen-
16805:                                                        tietoon on tullut tapauksia, joissa ensin työttö-
16806: piteisiin nähden ja saada henkilö sijoitetuksi
16807:                                                        mänä olleet nuoret lakimiehet ovat vakinaisen
16808: avoimille työmarkkinoille niin pian kuin se on
16809:                                                        työpaikan saatuaan jättäneet sen mennäkseen
16810: mahdollista. Edellä mainitut säännökset huo-
16811:                                                        suorittamaan tuomioistuinharjoittelua työllisyys-
16812: mioon ottaen työvoimaviranomaiset ovat osoitta-
16813:                                                        varom.
16814: neet erittäin pitkälle menevää joustavuutta järjes-
16815: täessään oikeustieteen kandidaateille tilaisuuksia        Työvoimaministeri on tietoinen siitä, että aka-
16816: suorittaa auskultointinsa työllisyysmäärärahoilla.     teemisesti koulutettujen työllistäminen työllisyys-
16817: Auskultoinnin järjestäminen ja samalla tuomi-          varoin on vaikeutunut Helsingin ja Kouvolan
16818: okuntien työtilanteen helpottaminen on hoidet-         työvoimapiirien alueella. Työvoimaministeriössä
16819: tava perustamalla tuomiokuntiin riittävä määrä         seurataan tilannetta ja, jos aihetta ilmaantuu,
16820: notaarien virkoja.                                     ryhdytään toimenpiteisiin akateemisesti koulutet-
16821:    Kolmannen väitteen mukaan nuorten laki-             tujen työllisyyden turvaamiseksi. Nykyisessä työl-
16822: miesten mahdollisuudet saada työkokemusta vai-         lisyystilanteessa akateemisesti koulutettuja ei voi-
16823: keutuvat. Näin saattaa käydä Etelä-Suomen osal-        da ottaa erityiseksi kohderyhmäksi, vaikkakin
16824: ta, mutta toisaalta lakimiehet ovat tähän asti         akateemisella työttömyydellä on omat erityispiir-
16825: olleet muita paremmassa asemassa, mille ei liene       teensä, joiden vuoksi sen poistamista on pidetty
16826: järkevää perustetta.                                   ja pidetään edelleen tärkeänä.
16827: 
16828:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1985
16829: 
16830:                                                                    Työvoimaministeri Urpo Leppänen
16831:                                        1985 vp. -- ~ n:o 92                                             5
16832: 
16833: 
16834: 
16835: 
16836:                                 Till Riksdagens Herr Talman
16837: 
16838:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          akademiskt utbildade, var andelen akademiskt
16839: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         utbildade i statens arbetsuppgifter i genomsnitt
16840: av den 8 mars 1985 till vederbörande medlem av        10,7 % . På motsvarande sätt var andelen juri-
16841: statsrådet för besvarande översänt avskrift av        diskandidater 0, 1 % av de arbetslösa och 1, 5 % i
16842: följande av riksdagsman Ben Zyskowicz m.fl.           fråga om statens arbetsuppgifter. Det kan inte
16843: ställda skriftliga spörsmål nr 92:                    anses vara helt motiverat att man i en tid då det
16844:                                                       råder en rätt hög arbetslöshet genom sysselsätt-
16845:          Vet Regeringen om vilka negativa in-         ningsanslag avlönar personer, vilkas placering på
16846:        verkningar   arbetskraftsm yndigheternas       arbetsmarknaden är relativt lätt jämfört med
16847:        nya bestämmelser har på arbetslösheten         andra arbetstagargrupper. 1 akademisk arbetslös-
16848:        bland de akademiskt utbildade i allmän-        het är det ju närmast fråga om s.k. begynnel-
16849:        het och bland unga jurister i synnerhet,       searbetslöshet. Med arbetskraftsförvaltningens
16850:        samt om detta är fallet,                       nuvarande resurser är det omöjligt att rikta in de
16851:          vad ämnar Regeringen göra för att            disponibla anslagen på avskaffande av begynnel-
16852:        hjälpa upp situationen?                        searbetslösheten, utan sysselsättningsåtgärderna
16853:                                                       kommer i fråga först som en sista utväg för att
16854:   Som svar på detta spörsmål framför jag vörd-        sysselsätta arbetssökanden.
16855: samt följande:                                           När det gäller den i spörsmålet nämnda praxis
16856:     Arbetskraftsförvaltningens primära uppgift är     som tillämpas inom Helsingfors och Kouvola
16857: en effektiv arbetsförmedling. Först om en person      arbetskraftsdistrikt, har denna praxis varit nöd-
16858: inte kunnat sysselsättas genom normala metoder        tvungen för Kouvola arbetskraftsdistrikts vid-
16859: som arbetskraftsförvaltningen har till sitt           kommande. Då anslaget för statens arbetsupp-
16860: förfogande, kan speciella sysselsättningsåtgärder     gifter inte är ett reservationsanslag, har Kouvola
16861: tillgripas. På grund av den allvarliga arbetslös-     arbetskraftsdistriktsbyrå varit tvungen att använ-
16862: heten och de begränsade anslag man förfogar           da en betydande del av sin anslagskvot till
16863: över har särskilda tyngdpunktsområden inom            förlängning av de år 1984 fattade besluten, så att
16864: sysselsättningens skötsel redan i flera år varit de   det nästan enda anslag som här kommit i fråga är
16865: unga, långtidsarbetslösa och arbetshandikappa-        anslaget för sysselsättning av långtidsarbetslösa.
16866: de. Åtminstone i fråga om de långtidsarbetslösa       Helsingfors arbetskraftsdistriktsbyrå har för sin
16867: har de använda anslagen inte allokerats på önskat     del gett direktiven angående sysselsättning av
16868: sätt. 1 slutet av 1984 fanns det över 13 000          långtidsarbetslösa redan 28.8.1984.
16869: personer vilkas arbetslöshet varat över ett år.          Arbetskraftsdistrikten är sakkunniga inom sitt
16870: Därför är avsikten att enligt motiveringen till       eget område och de sköter områdets sysselsätt-
16871: anslaget för statens arbetsuppgifter i statsför-      ning på ett så ändamålsenligt sätt som möjligt
16872: slaget för år 1985 genom nämnda anslag syssel-        och med beaktande av de lokala särförhållande-
16873: sätta minst 2 000 långtidsarbetslösa. Detta bety-     na. Arbetskraftsministeriet kan vid behov genom
16874: der m.a.o. att nästan var tredje person som           sina direktiv ingripa i arbetskraftsdistriktsbyråer-
16875: placeras i state?s arbetsuppgifter skall vara lång-   nas verksamhet, om det anser detvara av nöden.
16876: tidsarbetslös. Ar 1984 var endast 6 % av de i         Helsingfors arbetskraftsdistriktsbyrås verksamhet
16877: statens sysselsättningsarbetsuppgifter placerade      har dock inte gett anledning till några anmärk-
16878: personeroa långtidsarbetslösa.                        ningar i detta avseende.
16879:     Såsom de konstateras i spörsmålet har en rätt        1 spörsmålet framförs tre påståenden som gäl-
16880: betydande del av de akademiska arbetslösa under       ler speciellt juristernas arbetslöshet.
16881: de senaste åren sysselsatts genom sysselsättnings-       Det första påståendet baserar sig på en felak-
16882: medel. De akademiskt utbildades stora andel           tig, om än rätt allmän uppfattning, enligt viiken
16883: bland de sysselsatta framgår t.ex. av att, medan      varje ämbetsverk årligen tilldelas en viss kvantitet
16884: år 1984 i genomsnitt 1,8 % av de arbetslösa var       sysselsättningsmedel, vilka sedan blir oanvända,
16885: 
16886: 428500287W
16887: 6                                       1985 vp. -      KK n:o 92
16888: 
16889: om ingen person anvisas arbete. Enligt förord-          vilket inte torde kunna ges någon vettig motive-
16890: ningen om statliga arbetsuppgifter, som anord-          ring.
16891: nas för lindrande av arbetslösheten ( 100 3181)             Auskulterade jurister har säkert lättare att
16892: anvisar arbetskraftsdistriktsbyrån ämbetsverk an-       placera sig i arbete än icke-auskulterade. Orsaken
16893: slag för avlönande av en arbetslös person. I            till detta är kanske ändå inte att de auskulterat.
16894: allmänhet är det redan då anslagsbeslutet fattas        Till auskultering väljs sådana jurister som skulle
16895: känt, vem som kommer att placeras i arbete.             få arbete även utan auskultering. Den som helt
16896: Problemet är alltså minte att pengar blir oanvän-       saknar arbetserfarenhet och som utbildats till
16897: da, utan oftast att det är brist på pengar.             jurist med dåliga betyg är nästan helt utan
16898:    Enligt det andra påståendet försämras arbetssi-      möjligheter att bli antagen till auskultering. Med
16899: tuationen i domsagorna. Detta är säkert sant.           en tillspetsning kan man säga att genom att
16900: Arbetskraftsministeriets uppgift är dock inte att       bevilja sysselsättningsmedel för avlönande av bi-
16901: upprätthålla sådana befattningar vid ämbetsverk         träden i huvudsyssla främjar man de lättplacera-
16902: som är erforderliga med tanke på ämbetsverkets          des möjligheter till arbete, varvid de svårare
16903: verksamhet, men som inte kunnat inrättas i              placerades ställning relativt sett försämras. En
16904: samband med budgetförslaget. Statens sysselsätt-        liten minskning av antalet arbetsplatser för biträ-
16905: ningsarbetsuppgifter är enkom avsedda för tillfäl-      den i huvudsyssla ökar inte juristarbetslöshet på
16906: lig sysselssättning, så att denna sysselsättnings-      det sätt som spörsmålet låter förstå. Det finns
16907: åtgärd inte lämpar sig för anordnande av auskul-        ingen risk för att arbetsplatser avsedda för jurister
16908: tering. I förordningens 3 § konstateras att de          skulle bli obesatta därför att man inte får vicehä-
16909: statliga sysselsättningsarbetsuppgifterna är tillfäl-   radshövdingar till dem. Arbetslösa vicehärads-
16910: liga och tidsbundna och att de i allmänhet inte         hövdingar finns nämligen även för tillfället.
16911: heller får vara sådana arbeten, vilkas utförande
16912: kan anses förutsätta fast avlönad personal. Dess-           Såsom det konstateras i spörsmålet får en jurist
16913: utom skall enligt förordningens 4 § den som             ökad merit genom auskultering. Det är dock inte
16914: arbetar i dessa arbetsuppgifter fortlöpande vara        rationellt att arbetskraftsministeriet i den nuva-
16915: upptagen som arbetssökande hos arbetskraftsby-          rande sysselsättningssituationen stöder auskulte-
16916: rån. Enligt 2 § 2 mom. kan den som vägrat att ta        ring för dess egen skull, men däremot nog att det
16917: emot honom till buds stående arbete inte hållas i       stöder svårplacerade juristers sysselsättning. Det
16918: statlig sysselsättningsarbetsuppgift. Avsikten med      oändamålsenliga med det nuvarande systemet
16919: de två sistnämnda stadgandena är att betona den         med avlönande av och auskultering för biträden i
16920: normala arbetsförmedlingens prioritet framom            huvudsyssla belyses av att juristorganisationerna
16921: sysselsättningsåtgärder och att få personen i fråga     fått kännedom om fall där unga jurister som först
16922: placerad på den öppna arbetsmarknaden så fort           varit utan arbete fått en stadigvarande arbets-
16923: som möjligt. Med beaktande av ovan nämnda               plats som de sedan lämnat för att kunna avverka
16924: stadganden har arbetskraftsmyndigheterna visat          sin domstolspraktik genom sysselsättningsmedel.
16925: en mycket långtgående smidighet, då de anord-               Arbetskraftsministeriet är medveten om att det
16926: nat juriskandidater möjlighet att utföra sin            blivit svårare att sysselsätta akademiskt utbildade
16927: auskultering med sysselsättningsanslag. Anord-          personer med sysselsättningmedel inom Helsing-
16928: nandet av auskultering, och samtidigt underlät-         fors och Kouvola arbetskraftsdistrikt. Arbets-
16929: tandet av domsagornas arbetssituation, bör skötas       kraftsministeriet följer situationen, och om an-
16930: genom inrättande av ett tillräckligt antal notarie-     ledning därtill uppstår, vidtar man årgärder för
16931: tjänster i domsagorna.                                  tryggande av de akademiskt utbildades sysselsätt-
16932:    Enligt det tredje påståendet kommer unga             ning. I den sysselsättningssituation som nu råder
16933: juristers möjligheter att få arbetserfarenhetet att     kan de akademiskt utbildade inte väljas som en
16934: försämras. Detta kanske stämmer för södra Fin-          särskild målgrupp, trots att deras arbetslöshet
16935: lands vidkommande, men juristerna har å andra           visar vissa särdrag som gör att avskaffandet av
16936: sidan hittills varit bättre lottade än de övriga,       den har ansetts och fortfarande anses vara viktigt.
16937: 
16938:      Helsingfors den 11 april 1985
16939: 
16940:                                                                   Arbetskraftsminister Urpo Leppänen
16941:                                                1985 vp.
16942: 
16943: Kirjallinen kysymys n:o 93
16944: 
16945: 
16946: 
16947: 
16948:                                   Anttila ym.: Avoimien työpaikkojen täyttämisessä olevien epäkoh-
16949:                                     tien poistamisesta
16950: 
16951: 
16952:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16953: 
16954:    Työmarkkinajärjestöjen laatimien selvitysten         Nykyiset työvoimatoimistot eivät kykene te-
16955: mukaan joka neljäs maamme teollisuusyritys il-       hokkaasti palvelemaan eivätkä työtä välittämään.
16956: moitti tuotantokapeikoksi pulan ammattitaitoi-       Työttömän kotikunta pystyisi varmasti parhaiten
16957: sesta työvoimasta. Samanaikaisesti työnvälitykses-   palvelemaan turvallisena lähipisteenä sekä työttö-
16958: sä oli työnhakijoina lähes 160 000 työtöntä. Vii-    miä että kunnan alueella toimivia yrittäjiä. Työ-
16959: meisten viikkojen aikana yrittäjät ovat ihan hen-    voimahallinnon järjestelmä tulisi rakentaa kunta-
16960: kilökohtaisestikin ottaneet yhteyttä näiden työ-     tasolle lähelle ihmistä.
16961: voimaongelmien johdosta. Useista yrityksistä            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16962: huolimatta kortistoissa olevia alan ammattimie-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16963: hiä ei ole saatu ottamaan kyseessä olevia avoimia    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
16964: työpaikkoja vastaan, vaan monet heistä ovat heti     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16965: neuvottelujen alussa ilmoittaneet, että he eivät
16966: ole käytettävissä. Edelleen työvoimaviranomaisis-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16967: ta on tullut pääosin erilaisten korvausjärjestel-            ryhtyä avoimien työpaikkojen täyttämi-
16968: mien ja kortistojen hoitajia, joiden toiminnoissa           sessä ilmenevien ongelmien poistamiseksi
16969: työttömät laitostuvat, jopa ajan oloon menettävät           sekä työttömyyskorvausjärjestelmien mah-
16970: henkisen tasapainonsakin joutuessaan vuodesta               dollisten väärinkäytösten poistamiseksi
16971: toiseen olemaan näiden toimistojen ja kortistojen           sekä
16972: armoilla.                                                       mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16973:                                                              ryhtyä työvoimahallinnon parantamiseksi
16974:                                                              ja palvelujen inhimillistämiseksi?
16975: 
16976:     Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1985
16977: 
16978:                      Sirkka-Liisa Anttila                     Pirkko Ikonen
16979: 
16980: 
16981: 
16982: 
16983: 428500288X
16984: 2                                      1985 vp. -- NJ< n:o 93
16985: 
16986: 
16987: 
16988:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
16989: 
16990:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        doin. Jos asiakas ei toimi näiden ehtojen mukai-
16991: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sesti, hän jää työttömien toimeentuloturvan ul-
16992: olette 8 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn kir-       kopuolelle, mutta jatkaa yleensä edelleen työn
16993: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      hakemista työnvälityksen kautta.
16994: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          Työvoimahallinnon painoalueena on usean
16995: Sirkka-Liisa Anttilan ym. näin kuuluvasta kirjalli-   vuoden ajan ollut työnvälityksen tehokas hoita-
16996: sesta kysymyksestä n:o 93:                            minen ja työnvälityksen painoalueena puolestaan
16997:                                                       on ollut työpaikkojen täyttämisen nopeuttami-
16998:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        nen ja yhteistyön tiivistäminen työnantajien
16999:        ryhtyä avoimien työpaikkojen täyttämi-         kanssa myös palvelun laadun parantamiseksi.
17000:        sessä ilmenevien ongelmien poistamiseksi       Työpaikkojen täyttymisajan keskimääräiseksi ta-
17001:        sekä työttömyyskorvausjärjestelmien mah-       voitteeksi työvoimaministeriö on asettanut alle 10
17002:        dollisten väärinkäytösten poistamiseksi        vuorokautta, Helsingin työvoimapiirissä kuiten-
17003:        sekä                                           kin alle 21 vuorokautta.
17004:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Työnvälityksen tehostamiseksi ollaan parhail-
17005:        ryhtyä työvoimahallinnon parantamiseksi        laan kehittämässä atk-järjestelmää, jonka valta-
17006:        ja palvelujen inhimillistämiseksi?             kunnallinen käyttöönotto tapahtuu vuosina
17007:                                                       1987--88. Palvelun tehostamisen ohella atk-jär-
17008:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      jestelmä antaa entistä paremmat mahdollisuudet
17009: ti seuraavaa:                                         lisätä työnvälityksen markkinaosuutta ja saada
17010:                                                       mahdollisimman suuri osa avoimista työpaikoista
17011:     Työnvälityksen tehtävänä on palvella työmark-     työnvälityksen tietoon. Työnvälityksen teknisen
17012: kinoita tehokkaasti siten, että työnantaja saa        kehittämisen rinnalla parannetaan työnvälitysvir-
17013: tarjottuun työpaikkaan sopivimman ja parhaan          kailijoiden ammattitaitoa. Tässä tarkoituksessa
17014: saatavissa olevan työntekijän ja työnhakija työtä,    on mm. työvoimaneuvojien peruskurssit uudis-
17015: jota hän parhaiten kykenee suorittamaan.              tettu ja laadittu suunnitelma työvoimaneuvojien
17016:     Tehtävänsä hoitamiseksi työnvälitys välittää      täydennyskoulutuksen päälinjoista.
17017: tietoja työstä ja työvoimasta sekä avustaa työnha-
17018: kijoita ja työnantajia työtä tai työvoimaa koske-        Työvoimapalvelujen      viemiseksi lähemmäs
17019: van ratkaisun tekemisessä ja saavuttamisessa.         työnhakija- ja työnantaja-asiakkaita sekä työvoi-
17020:     Työnvälityksessä on viime vuosina ollut vuosit-   mahallinnon ja kuntien yhteistyön edelleen te-
17021: tain keskimäärin runsaat 500 000 työnhakijaa ja       hostamiseksi työvoimaministeriö pyrkii perusta-
17022: 250 000 avointa työpaikkaa, joista noin 60 % on       maan uusia työvoimatoimistoja pienehköihin
17023: täyttynyt työvoimatoimiston hakijalla. Paikkojen      kuntiin.
17024: avoinnaoloaika on ollut noin 20 vuorokautta ja           Lopuksi en voi olla korostamatta sitä seikkaa,
17025: työnhakijoitten työnhakujakson kesto noin 16          että työvoimatoimistoissa oli 28.2.1985 teollista
17026: viikkoa. Suurin osa avoimista paikoista täyttyy       työtä hakemassa lähes 39 000 työtöntä kun taas
17027: siis muutamassa viikossa ja suurin osa työnhaki-      työnantajat olivat samaan aikaan ilmoittaneet
17028: joista päätyy muutamassa kuukaudessa johonkin         hakevansa työhön noin 2 500 teollisen työn teki-
17029: ratkaisuun.                                           jää.
17030:    Työnvälityksen käyttö on vapaaehtoista ja             Maailman paraskaan työvoimahallinto ei pysty
17031: työnvälitys ei voi pakottaa asiakkaitaan hyväksy-     täyttämään työpaikkoja, joiden arvostus ja työ-
17032: mään tarjottua työtä tai tarjottua työvoimaa.         olosuhteet eivät vastaa työtä hakevien toiveita.
17033: Työttömien toimeentuloturvaa koskevat säädök-         Tilannetta ei mitenkään paranna se, että erityi-
17034: set edellyttävät kuitenkin, että toimeentuloturvaa    sesti työnantajataholta tuodaan esille se, miten
17035: saadakseen henkilön on haettava työtä työnväli-       huonolta teollisuuden tulevaisuuden näkymät
17036: tyksestä ja vastaanotettava työtä määrätyin eh-       vaikuttavat.
17037:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1985
17038: 
17039:                                                                  Työvoimaministeri Urpo Leppänen
17040:                                         1985 vp. -- ~ n:o 93                                              3
17041: 
17042:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
17043: 
17044:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            sökanden inte handlar enligt dessa vilikor falier
17045: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           han utanför utkomstskyddet, men fortsätter i
17046: av den 8 mars 1985 tili vederbörande medlem av          alimänhet med att söka arbete via arbetsförmed-
17047: statsrådet för besvarande översänt avskrift av          lingen.
17048: följande av riksdagsledamot Sirkka-Liisa Anttila           Ett av tyngdpunktsområdena inom arbets-
17049: m. fl. stälida skriftliga spörsmål nr 9 3:              kraftsförvaltningen har i flera års tid varit en
17050:                                                         effektivt fungerande arbetsförmedling. lnom ar-
17051:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         betsförmedlingen har man i sin tur prioriserat ett
17052:        för avskaffande av problem som före-             snabbare besättande av arbetsplatserna och ett
17053:        kommer vid besättande av lediga arbets-          intensifierat samarbete med arbetsgivarna för att
17054:        platser samt för eliminering av eventuelia       även därigenom förbättra servicens kvalitet. Som
17055:        oegentligheter i samband med arbetslös-          mål för den genomsnittliga tid som besättande
17056:        hetsersättningssystemen samt                     av en arbetsplats skulie få ta har arbetskraftsmi-
17057:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         nisteriet satt under 10 dygn, för Helsingfors
17058:        i syfte att förbättra arbetskraftsförvalt-       arbetskraftsdistrikts vidkommande dock 21 dygn.
17059:        ningen och för att göra servicen humana-            I syfte att effektivera arbetsförmedlingen hålier
17060:        re?                                              man som bäst på att utveckla ett ADB-system,
17061:                                                         som kommer att tas i riksomfattande bruk under
17062:    Som svar på detta spörsmål anför jag vördsamt        åren 1987--88. Utöver effektiverad service inne-
17063: följande:                                               bär ADB-systemet som tas ibruk alit bättre
17064:     Arbetskraftsförvaltningens uppgift är att på ett    möjligheter tili utökning av arbetsförmedlingens
17065: effektivt sätt betjäna arbetsmarknaden så att           marknadsandel samt att möjligast många arbets-
17066: arbetsgivaren får för den arbetsplats som erbjuds       platser kommer tili arbetsförmedlingens känne-
17067: den lämpligaste och bästa arbetstagaren som står        dom. Samtidigt med arbetsförmedlingens teknis-
17068: tili buds samt att arbetssökanden får sådant            ka utveckling förbättras också arbetsförmedlings-
17069: arbete som han bäst kan utföra.                         tjänstemännens yrkeskunskaper. 1 detta syfte har
17070:     1 enlighet med sitt uppdrag förmedlar arbets-       man bl. a. reviderat grundkurserna för arbets-
17071: förmedlingen uppgifter om arbete och arbets-            kraftskonsulenter och gjort upp planer för hu-
17072: kraft samt bistår arbetssökande och arbetsgivare        vudlinjerna i arbetskraftskonsulenternas vidareut-
17073: vid fattande av avgöranden som rör arbete och           bildning.
17074: arbetskraft och fuliföljande av dem.                       För att arbetskraftsservicen skali komma när-
17075:     Arbetsförmedlingen har under de senaste åren        mare arbetssökande- och arbetsgivarklienter samt
17076: årligen haft i genomsnitt drygt 500 000 arbetssö-       för ytterligare effektivering av samarbetet melian
17077: kande och 250 000 lediga arbetsplatser, av vilka        arbetskraftsförvaltningen och kommunerna för-
17078: cirka 60 % har besatts med arbetskraftsbyråns           söker arbetskraftsministeriet arbeta för grundan-
17079: sökande. Besättningstiden för platserna har varit       de av nya arbetskraftsbyråer i mindre kommuner.
17080: ungefär 20 dygn och ansökningstiden för arbets-           Jag kan inte låta bli att avslutningsvis fram-
17081: tagarna omkring 16 veckor. Största delen av             hålia att, samtidigt som arbetskraftsbyråerna
17082: arbetsplatserna besätts alitså på några få veckor       28.2.1985 hade nästan 39 000 arbetslösa arbets-
17083: och största delen av arbetssökandena kommer tili        sökande inom yrkesgruppen tillverkningsarbete,
17084: något slags avgörande på några månader.                 hade arbetsgivarna anmält cirka 2 500 arbetsplat-
17085:     Anlitandet av arbetsförmedlingen är friviliigt     ser som var avsedda för arbetstagare inom
17086: och arbetsförmedlingen kan inte tvinga sina            industrin.
17087: kunder att acceptera det arbete eller den arbets-          Inte ens världens bästa arbetskraftsförvaltning
17088: kraft som erbjuds. Stadgandena om utkomst-              kan besätta sådana arbetsplatser, vilkas värdering
17089: skydd för arbetslösa förutsätter dock att en per-       och arbetsförhålianden inte svarar mot de sökan-
17090: son, för att han skali kunna erhålia utkomst-           des önskemål. Situationen blir ingalunda bättre,
17091: skydd, skali söka arbete via arbetsförmedlingen         då det dessutom särskilt på arbetsgivarhåll fram-
17092:  och också ta emot arbete på givna vilikor. Om          förs att industrins framtidsutsikter ter sig dåliga.
17093: 
17094:      Helsingfors den 10 april 1985
17095: 
17096:                                                                  Arbetskraftsminister Urpo Leppänen
17097:                                                  1985 vp.
17098: 
17099: Skriftligt spörsmål nr 94
17100: 
17101: 
17102: 
17103: 
17104:                                     Norrback m.fl.: Om förbättrad tiligång på talböcker för synskadade
17105: 
17106: 
17107:                                  Till Riksdagens Herr Talman
17108: 
17109:    Tillgången på talböcker för synskadade, som          varierande och därför är utbudet tills vidare ett
17110: kan låna dem från de synskadades elier andra            fåtal titlar.
17111: bibliotek är relativt god när det gälier skönlittera-      I betänkande angivet av Kommissionen för
17112: tur. Visserligen är utbudet i jämförelse med            utvecklandet av biblioteksservicen för synskada-
17113: böcker för seende begränsat, men förbättringar          de, (Kommittebetänkande 1983:45), föreslås:
17114: sker, även om man kunde önska att takten skulle         '' Att den nuvarande lagen och förordningen om
17115: påskyndas.                                              De synskadades bibliotek borde preciseras så, att
17116:    För närvarande nyproduceras ca 300 talbokstit-       biblioteket skulie ha möjlighet att tili ett skäligt
17117: lar årligen. 1 betänkande avgivet av Kommissio-         pris, närmast en vanlig boks, kunna sälja bokkas-
17118: nen för utvecklande av biblioteksservicen för           setter åt de kunder, som avses i lagen. Detta
17119: synskadade (Kommittebetänkande 1983:45) har             förutsätter en förordning om prissättning på
17120: man uppskattat behovet av nyproduktion tili ca          kassetter.'' Sådana stadgeändringar som föreslås i
17121: 200 titlar på svenska och ca 750 titlar på finska.      betänkandet skulie tillsammans med en resurs-
17122: Resurserna för produktionen av talböcker borde          ökning tili De synskadades bibliotek ge de
17123: därför tredubblas årligen. Detta vore ytterst vik-      synskadade möjlighet att anskaffa talböcker till
17124: tigt för de synskadade, eftersom just talboken är       ett eget litet bibliotek.
17125: kanske den viktigaste kontakten med kulturlivet            Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
17126: en synskadad kan få, tillsammans med musiken.           ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
17127:    För de synskadade saknas emeliertid i dag            ver till vederbörande medlem av statsrådet stälia
17128: möjligheter att köpa talböcker. Det kan finnas          följande spörsmål:
17129: olika skäl för en synskadad att förvärva en talbok
17130: för att hålla den en längre tid än som är möjligt                  Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
17131: via bibliotekslån. Det kan t.ex. vara fråga om                  för att förbättra tiligången på talböcker
17132: skönlitteratur, fackböcker, uppslagsverk eller                  för de synskadade, och att göra det
17133: sago- och ungdomsböcker för barn och ungdom.                    möjligt för dem att inköpa talböcker via
17134:    Uppenbart är att det inte för talboksförlagen                bibliotekens förmedling tili ett pris som
17135: är någon lönsam affär att lagerhålia och sälja                  motsvarar tryckta böckers pris i bokhan-
17136: talböcker. Efterfrågan vore säkerligen mycket                   deln?
17137: 
17138:      Helsingfors den 8 mars 1985
17139: 
17140:                        Ole Norrback                           Boris Renlund
17141:                        Gunnar Jansson                         Håkan Malm
17142:                                               Henrik Westerlund
17143: 
17144: 
17145: 
17146: 
17147: 428500336F
17148: 2                                       1985 vp. -      KK n:o 94
17149: 
17150: Kirjallinen kysymys n:o 94                                                                     Suomennos
17151: 
17152: 
17153: 
17154: 
17155:                                     Norrback ym.: Näkövammaisten äänikirjojen saatavuuden paranta-
17156:                                        misesta
17157: 
17158: 
17159:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17160: 
17161:    Näkövammaisille tarkoitettujen sellaisten ääni-      myydä niitä. Kysyntä olisi varmaan hyvin vaihte-
17162: kirjojen saatavuus, joita näkövammaiset voivat          levaa ja tästä syystä on toistaiseksi tarjolla vain
17163: lainata omista tai muista kirjastoista, on kauno-       harvoja eri kirjoja.
17164: kirjallisuuden kohdalla suhteellisen hyvä. Tosin           Näkövammaisten kirjastopalvelujen kehittä-
17165: valikoima on näkevien kirjoihin verrattuna rajoi-       mistoimikunnan mietinnössä (Komiteanmietintö
17166: tettu, mutta parannusta tapahtuu, vaikka sen            1983:45) ehdotetaan "että nykyistä näkövam-
17167: nopeudessa onkin toivomisen varaa.                      maisten kirjastolakia ja -asetusta tulisi täsmentää
17168:    Uusia äänikirjoja tuotetaan tällä hetkellä vuo-      siten, että kirjastot voisivat myydä kohtuullisella,
17169: sittain n. 300. Näkövammaisten kirjastopalvelu-         lähinnä kirjan hinnalla kirjakasetteja lain tarkoit-
17170: jen kehittämistoimikunnan mietinnössä (Komi-            tamille asiakkaille. Tämä edellyttää kasettien
17171: teanmietintö 1983:45) on uuden tuotannon tar-           hinnoittelusta annettavaa asetusta.'' Mietinnössä
17172: peeksi arvioitu n. 200 ..ruotsinkielistä ja n. 750      ehdotetut säännösten muutokset tekisivät yhdes-
17173: suomenkielistä kirjaa. Aänikirjojen tuottamiseen        sä näkövammaisten kirjaston varojen lisäämisen
17174: tarvittavat varat tulisi tästä syystä kolminkertais-    kanssa näkövammaisille mahdolliseksi äänikirjo-
17175: taa vuosittain. Tämä olisi näkövammaisten kan-          jen hankkimisen omaksi pieneksi kirjastoksi.
17176: nalta erittäin tärkeätä, koska juuri äänikirja on
17177:                                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17178: ehkä näkövammaisen tärkein yhteys kulttuurielä-
17179:                                                         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17180: mään musiikin ohella.
17181:                                                         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
17182:    Tällä hetkellä näkövammaiset eivät voi ostaa         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17183: äänikirjoja. Näkövammaisella voi olla useita syitä
17184: hankkia äänikirja pitemmäksi aikaa kuin lainana                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17185: kirjaston kautta on mahdollista. Kyse voi olla                  ryhtyä näkövammaisille tarkoitettujen ää-
17186: esim. kaunokirjallisuudesta, ammattikirjoista,                  nikirjojen saatavuuden parantamiseksi ja
17187: hakuteoksista tai lasten ja nuorten satu- ja nuori-             tehdäkseen näkövammaisille mahdolli-
17188: sokirjoista.                                                    seksi ostaa äänikirjoja kirjastojen välityk-
17189:    On ilmeistä, ettei äänikirjojen painajille ole               sellä kirjakauppojen painettujen kirjojen
17190: taloudellisesti edullista pitää kirjoja varastossa ja           hinnalla?
17191: 
17192:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1985
17193: 
17194:                        Ole Norrback                              Boris Renlund
17195:                        Gunnar Jansson                            Håkan Malm
17196:                                           Henrik Westerlund
17197:                                        1985 vp. -- RJC n:o 94                                         3
17198: 
17199: 
17200: 
17201: 
17202:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17203: 
17204:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         rin. Toimitilojen laajennusmahdollisuuksia selvi-
17205: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tetään.
17206: olette 8 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn kir-          Näkövammaiset ovat, niin kuin kysyjätkin to-
17207: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      teavat, näkevien kanssa eriarvoisessa asemassa
17208: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       siinä suhteessa, että he eivät voi ostaa muuta
17209: Ole Norrbackin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      kuin niitä suhteellisen harvoja äänikirjoja, joita
17210: kysymyksestä n:o 94:                                  eräät kirjankustantajat ovat julkaisseet. Edellä
17211:                                                       mainittu toimikunta ehdotti, että kirjastokäyttöä
17212:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        varten äänitettyjen teosten myynti vammaisille
17213:        ryhtyä näkövammaisille tarkoitettujen ää-      tehtäisiin mahdolliseksi hankkimalla tekijänoi-
17214:        nikirjojen saatavuuden parantamiseksi ja       keudet kollektiivisen sopimuksen avulla. Tekijän-
17215:        tehdäkseen näkövammaisille mahdolli-           oikeuslain mukaan äänikirjoja voidaan ilman eri
17216:        seksi ostaa äänikirjoja kirjastojen välityk-   korvausta valmistaa vain kirjastokäyttöön. Kysy-
17217:        sellä kirjakauppojen painettujen kirjojen      mys myyntioikeudesta on monitahoinen ja ongel-
17218:        hinnalla?                                      mallinenkin. Sitä ei ole toistaiseksi ratkaistu
17219:                                                       myöskään muissa pohjoismaissa.
17220:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           Äänikirjojen saaminen myyntiin edellyttää te-
17221: seuraavaa:                                            kijänoikeuskorvausten lisäksi tuotannon ja myyn-
17222:    Näkövammaisten kirjaston palvelukykyä on ke-       nin vaatimat resurssit. Alustavien laskelmien mu-
17223: hitetty ja pyritään edelleen kehittämään pääasias-    kaan äänikirjoista tuskin voitaisiin ottaa kustan-
17224: sa niiden suuntaviivojen mukaan, joita Näkö-          nuksia vastaavaa hintaa, koska se nousisi monin-
17225: vammaisten kirjastopalvelujen kehittämistoimi-        kertaiseksi painettuun kirjaan verrattuna. Varoja
17226: kunta mietinnössään (1983:45) esitti.                 tarvitaan näin ollen myös hinnanalennusta var-
17227:    Uusien äänikirjojen hankintamäärät ovat viime      ten.
17228: vuosina nousseet 800 nimikkeen paikkeille.               Koska asia on näkövammaisten kannalta sekä
17229: Vuonna 1984 äänikirjoja saatiin 825 nimikettä,        käytännössä että periaatteessa tärkeä, opetusmi-
17230: joista 240 oppikirjoja. Nimikkeistä oli ruotsinkie-   nisteriö ja Näkövammaisten kirjasto jatkavat teki-
17231: lisiä 111 (edellisenä vuonna 185). Myös kopioi-       jänoikeuskysymysten selvittämistä, tavoitteena
17232: den määrää on voitu lisätä.                           äänikirjojen ostomahdollisuuden saaminen näkö-
17233:     Kirjasto saa tänä keväänä henkilöstön lisäykse-   vammaisille sekä niille, joille se muun vamman
17234: nä ruotsinkielisen osastonhoitajan ja vahtimesta-     tai sairauden vuoksi on perusteltua.
17235: 
17236:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1985
17237: 
17238:                                                                     Opetusministeri Kaarina Suonio
17239: 4                                       1985 vp. -     KK n:o 94
17240: 
17241: 
17242: 
17243: 
17244:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
17245: 
17246:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              De synskadade befinner sig, såsom frågestäliar-
17247: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          na konstaterar i spörsmålet, i en olikvärdig situa-
17248: av den 8 mars 1985 tili vederbörande medlem av         tion jämfört med dem som ser i det avseende att
17249: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-   de endast kan köpa de talböcker, relativt få tili
17250: man Ole Norrback m.fl. undertecknade spörsmål          antalet, som vissa bokförläggare gett ut. Ovan
17251: nr 94:                                                 nämnda kommission föreslog, att man skali skaf-
17252:                                                        fa upphovsrätterna genom koliektiva avtal och
17253:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       därigenom skali det bli möjligt att sälja åt
17254:         för att förbättra tiligången på talböcker      synskadade de verk som är bandade för att
17255:         för de synskadade, och att göra det            användas vid bibliotek. I enlighet med lagen om
17256:         möjligt för dem att inköpa talböcker via       upphovsrätt kan talböcker utan särskild ersätt-
17257:         bibliotekens förmedling tili ett pris som      ning framställas för att enbart användas vid
17258:         motsvarar tryckta böckers pris i bokhan-       bibliotek. Frågan om försäljningsrätten är mång-
17259:         deln?                                          sidig och även problematisk. Man har inte ens
17260:                                                        löst den i de övriga nordiska länderna.
17261:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Försäljningen av talböcker förutsätter förutom
17262: framföra följande:                                     ersättningar för upphovsrätter även resurser för
17263:     Servicen vid Biblioteket för synskadade har        produktion och försäljning. Enligt preliminära
17264: utvecklats och man strävar tili att fortvarande        räkningar kunde man knappast ta det pris för
17265: utveckla den huvudsakligen enligt de riktlinjer        talböcker som skulle motsvara kostnaderna, efter-
17266: som Kommissionen för utvecklande av biblio-            som priset skulie stiga mångfaldigt jämfört med
17267: teksservicen för synskadade i sitt betänkande          tryckta böcker. Medel behövs således även för
17268: (1983:45) framlagt. Antalet nya talböcker som          prisnedsättningen.
17269: anskaffats har under de senaste åren stigit tili ca       Eftersom saken med hänsyn tili synskadade
17270: 800 titlar. År 1984 var antalet talböcker 835 titlar   både i praktiken och i princip är viktig, utreder
17271: varav 240 läroböcker. Av titlarna var 111 svensk-      undervisningsministeriet och Biblioteket för
17272: språkiga. (Under föregående år var anralet 185         synskadade även i fortsättningen frågorna i an-
17273: titlar). Även antalet kopior har kunnat ökas.          slutning tili upphovsrätten. Man har som mål att
17274:     Anralet personai vid biblioteket ökas under        de synskadade kan köpa talböcker liksom också
17275: innevarande vår. En svenskspråkig avdelningsskö-       andra personer för vilka detta på grund av lyte
17276: tare och vaktmästare kommer att anstälias. Man         elier sjukdom är motiverat.
17277: utreder som bäst möjligheter att utvidga verk-
17278: samhetsutrymmen.
17279: 
17280:      Helsingfors den 9 april 1985
17281: 
17282:                                                               Undervisningsminister Kaarina Suonio
17283:                                                1985 vp.
17284: 
17285: Kirjallinen kysymys n:o 95
17286: 
17287: 
17288: 
17289: 
17290:                                   Kortesalmi: Puolustuslaitoksen toimintaedellytysten parantamisesta
17291: 
17292: 
17293:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17294: 
17295:    Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta          lentokoneet hoitavat osan Norjankin ilmavalvon-
17296: tutkitutti joulukuussa 1984 laajasti suomalaisten     nasta. Nämä ns. Awacs-koneet havaitsevat mata-
17297: turvallisuuspoliittisia mielipiteitä. Tammikuussa     lalla lentävän risteilyohjuksen varmemmin kuin
17298:  1985 muutamia keskeisiä kysymyksiä toistettiin       mitkään muut koneet.
17299: uudessa tutkimuksessa.                                   Suomi on varustautunut pulustamaan ilmati-
17300:    Inarijärven ohjustapahtumien jälkeen suoma-        laansa selvästi heikommin kuin Ruotsi ja Norja.
17301: laiset ovat halukkaampia lisäämään puolustusvoi-     Jos kriisin sattuessa Lapin ilmatilassa partioi noin
17302: mien suorituskykyä kuin ennen ohjuksen eksy-          50 taistelukonetta, ensilinjan kalusto onkin tules-
17303: mistä. Erityisesti halutaan vahvistaa ilmavoimia.     sa jo lähes kokonaan. Sen sijaan Ruotsin ilmavoi-
17304: Joulukuussa puolustusvoimia halusi vahvistaa jo-     mien kokonaisvahvuus yltää pitkälti yli 400 tais-
17305: ka neljäs suomalainen ja tammikuun puolivälissä      telukoneen. Norjakin saa kriisin tullen ilmaan
17306: joka kolmas.                                         120 taistelukonetta, Nato-liittolaisten avusta pu-
17307:    Puolustusvoimien rauhanajan valvontakykyä         humattakaan.
17308: on mielestäni tehostettava. Puolustusvoimain ko-         Myös kaluston laadussa Suomi jää naapuri-
17309: mentaja Jaakko Valtanen on todennut, että ny-         maista jälkeen.
17310: kyisin resurssein ei merkittäviin rauhanajan val-        Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17311: vontakyvyn tehostaruistoimiin ole mahdollisuuk-       tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17312: sia.                                                  nioittavasti valtioneuvoston asinaomaisen jäsenen
17313:    Ruotsalaiset ovat ilmoittaneet hankkivansa         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17314: uutta tutkakalustoa. Todennäköisesti he ostavat
17315: uusimpia ja erittäin kalliita, alaspäin katsovia               Millaisiin riittäviin ja pikaisiin toimiin
17316: tutkia taktisiin Gripen-koneisiinsa, jotka otetaan           kansamme lisääntyneen puolustustahdon
17317: käyttöön 1990-luvulla.                                       mukaisesti Hallitus aikoo ryhtyä armei-
17318:    Norja on Suomea ja Ruotsia paremmassa ase-                jamme vahvistamiseksi ja sen rauhanajan
17319: massa, koska se voi luottaa siihen, että sen                 valvontakyvyn tehostamiseksi jo vuoden
17320: ilmatilassa säännöllisesti partioivat Naton tutka-           1986 tulo- ja menoarvioesitystä varten?
17321: 
17322:        Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1985
17323: 
17324:                                         J. Juhani Kortesalmi
17325: 
17326: 
17327: 
17328: 
17329: 4285002900
17330: 2                                      1985 vp. -- EJ< n:o 95
17331: 
17332: 
17333: 
17334: 
17335:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17336: 
17337:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tuurivaihteluista riippumatta. Maanpuolustuksen
17338: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kehittämisessä on kuitenkin välttämätöntä nou-
17339: olette 11 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn           dattaa edellä esitettyä vaiheisrusta, koska voima-
17340: kirjeenne n:o 384 ohella toimittanut valtioneu-       varamme ovat rajalliset.
17341: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi jäljen-        Kolmas parlamentaarinen puolustuskomitea
17342: nöksen kansanedustaja J. Juhani Kortesalmen           edellyttää valtakunnan alueen ja ilmatilan val-
17343: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 95:    vontaa sellaisella tasolla, joka todennäköisesti
17344:          Millaisiin riittäviin ja pikaisiin toimiin   riittää loukkausten paljastamiseen, loukkaajan
17345:        kansamme lisääntyneen puolustustahdon          tunnistamiseen ja tarvittaessa tilanteen edellyttä-
17346:        mukaisesti Hallitus aikoo ryhtyä armei-        mien voimakeinojen käyttöön. Maamme alueval-
17347:        jamme vahvistamiseksi ja sen rauhanajan        vontaa on kehitetty tämän periaatteen mukaises-
17348:        valvontakyvyn tehostamiseksi jo vuoden         ti. Puolustusvoimien valmius mm. Inarin maali-
17349:        1986 tulo- ja menoarvioesitystä varten?        ohjustapauksessa osoittautui hyväksi.
17350:                                                          Sekä meri- että ilmavalvontajärjestelmän pahin
17351:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      puute on riittämätön valvontahenkilöstö. Nykyi-
17352: ti seuraavaa:                                         sellä henkilöstömäärällä valvontajärjestelmien
17353:    Puolustusvoimien kehittäminen perustuu par-        teknistä kapasiteettia ei pystytä kuin osaksi hyö-
17354: lamentaaristen puolustuskomiteoiden suosituk-         dyntämään. Verrattaessa Suomen puolustuskykyä
17355: siin ja puolustushallinnon pitkän tähtäimen           muihin maihin on taustaksi asetettava se tosiasia,
17356: suunnitelmiin. Näiden johtavana ajatuksena on         että puolustusmenoihin käytetty osuus kansan-
17357: puolustuskykymme tasasuhtainen kehittäminen.          mlostamme on Euroopan pienimpiä. Käyttöön
17358: 1970-luvulla oli painopiste ilma- ja meripuolus-      saatavilla varoilla pyritään järjestelmällisesti vah-
17359: tuksen kehittämisessä. 1980-luvulla on etusijalle     vistamaan puolustuskykyämme. On tyydytyksellä
17360: asetettu maavoimien kehittäminen.                     todettava, että kansamme suhtautuu maanpuo-
17361:    Puolustuskyvyn ylläpito ja kehittäminen edel-      lustukseen myönteisesti.
17362: lyttävät pitkäjänteistä ja johdonmukaista toimin-        Puolustusvoimien ja -kyvyn kehittämiselle on
17363: taa. Uuden asejärjestelmän täysimittaista käyt-       ratkaisevaa, että eduskunta mahdollistaa kolman-
17364: töönottoa voi edeltää 5--15 vuoden kehittämis-,       nen parlamentaarisen puolustuskomitean ensi
17365: hankinta- ja koulutusvaihe. Kehittämiseen tarvit-     vuosikymmenen puoleenväliin ulotruvien kehit-
17366: tavat voimavarat tulisi osoittaa puolustusvoimien     tämispäämäärien saavuttamisen määrärahojen
17367: käyttöön johdonmukaisesti, tilapäisistä konjunk-      sekä virkojen ja toimien osalta.
17368: 
17369:     Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1985
17370: 
17371:                                                               Puolustusministeri Veikko Pihlajamäki
17372:                                       1985 vp. -- KJ( n:o 95                                            3
17373: 
17374: 
17375: 
17376: 
17377:                                Tili Riksdagens Herr Talman
17378: 
17379:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          vändigt att iaktta ovan nämnda skeden, emedan
17380: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       våra resurser är begränsade.
17381: 384 av den 11 mars 1985 tili vederbörande                Tredje parlamentariska försvarskommitten
17382: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   förutsätter att rikets territorium och luftrum
17383: av riksdagsman]. Juhani Kortesalmi underteck-        övervakas på en sådan nivå som sannolikt är
17384: nade spörsmål nr 95:                                 tiliräcklig för att kränkningar skali kunna upp-
17385:          Vilka tiliräckliga och omedelbara åtgär-    dagas, inkräktare identifieras och för att sådana
17386:        der i överensstämmelse med vårt lands         kraftåtgärder vid behov skali kunna tiligripas som
17387:        ökade försvarsvilja ämnar Regeringen vid-     framtvingas av situationen. Övervakningen av
17388:        ta för att redan före statsverkspropositio-   rikets territorium har utvecklats enligt denna
17389:        nen för år 1985 förstärka vår arme och        princip. Försvarsmaktens beredskap bl.a. i fråga
17390:        effektivera dess övervakningsförmåga?         om fallet med målroboten i Enare visade sig vara
17391:                                                      bra.
17392:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         En otiliräcklig övervakningspersonal utgör den
17393: anföra följande:                                     största bristen såväl i sjö- som i luftbevaknings-
17394:                                                      systemet. Med de nuvarande personalresurserna
17395:    Utvecklandet av försvarsmakten grundar sig på
17396:                                                      kan övervakningssystemens tekniska kapacitet ut-
17397: de parlamentariska försvarskommitteernas re-
17398:                                                      nyttjas endast delvis.
17399: kommendationer och försvarsförvaltningens pla-
17400: ner på lång sikt. Grundtanken i dessa är att             Då Finlands försvarsförmåga jämförs med
17401: utveckla vår försvarsförmåga på ett väl avvägt       andra länders försvarsförmåga bör den ses mot
17402: sätt. På 1970-talet låg tyngdpunkten vid urveck-     den bakgrund att försvarsutgifternas andel av vår
17403: landet av luft- och sjöförsvaret. På 1980-talet      nationalinkomst tilihör de minsta i Europa. Med
17404: kommer utvecklandet av landstridskrafterna att       hjälp av tilibudsstående medel försöker man
17405: prioriteras.                                         systematiskt förstärka vår försvarsförmåga. Det
17406:    Att upprätthålia och utveckla försvarsförmågan    kan med tilifredsstälielse konstateras att vårt folks
17407: förutsätter en långsiktig och konsekvent verksam-    instälining tili landets försvar är positiv.
17408: het. Att i sin helhet ta i bruk ett nytt vapensys-       Av väsentlig betydelse för utvecklandet av
17409: tem kan föregås av ett utvecklings-, anskaffnings-   försvarsmakten och -förmågan är att riksdagen
17410: och utbildningsskede som varar i 5--15 år. De        genom beviljandet av anslag samt tjänster och
17411: resurser som behövs för utvecklandet borde kon-      befattningar bidrar tili att tredje parlamentariska
17412: sekvent anvisas för försvarsmaktens bruk, obe-       försvarskommittens utvecklingsmål, som ut-
17413: roende av tilifäliiga konjunkturväxlingar. Vid       sträcker sig tili mitten av nästa decennium, skali
17414: utvecklandet av landets försvar är det dock nöd-     kunna uppnås.
17415: 
17416:      Helsingfors den 12 april 1985
17417: 
17418:                                                                Försvarsminister Veikko Pzhlajamäki
17419: 1
17420: 1
17421:  1
17422:  1
17423:   1
17424:   1
17425:    1
17426:    1
17427:     1
17428:     1
17429:      1
17430:      1
17431:       1
17432:       1
17433:        1
17434:        1
17435:         1
17436:         1
17437:          1
17438:          1
17439:           1
17440:           1
17441:            1
17442:                                                1985 vp.
17443: 
17444: Kirjallinen kysymys n:o 96
17445: 
17446: 
17447: 
17448: 
17449:                                    Kortesalmi: Martinselkosen muodostamisesta kansallispuistoksi Suo-
17450:                                      mussalmella
17451: 
17452: 
17453:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17454: 
17455:   Suomussalmen Martinselkonen on Ylä-Kai-                Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17456: nuun viimeinen laajahko erämaa-alue. Tämä sel-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17457: konen on tärkeä elinympäristö karhulle, mutta         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17458: myös muulle riistalle sekä poroille samoin kuin       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17459: luonnonantimia keräävälle paikalliselle väestölle.
17460:   Suomussalmen Martinselkosta on ehdotettu                       Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Suo-
17461: kansallispuistoksi. Kainuussa pelätään, että jollei           mussalmen Martinselkosen saattamiseksi
17462: Martinselkosta saada rauhoitetuksi kansallispuis-             kansallispuistoksi tai muuten riittävästi ja
17463: toksi, sitä uhkaa tuho.                                       asianmukaisesti suojelluksi?
17464: 
17465:     Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1985
17466: 
17467:                                          J. Juhani Kortesalmi
17468: 
17469: 
17470: 
17471: 
17472: 428500316U
17473: 2                                    1985 vp. -     KK n:o 96
17474: 
17475: 
17476: 
17477: 
17478:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17479: 
17480:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle selon-
17481: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       teon ympäristönsuojelusta 28.9.1984. Tässä se-
17482: olette 11 päivänä maaliskuuta 198 5 päivätyn        lonteossa mainitaan Suomussalmen Martinselko-
17483: kirjeenne n:o 385 ohella toimittanut valtioneu-     nen sellaisena suojelukohteena, jonka perusta-
17484: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-   ruistapa ja tarve selvitetään erikseen. Selvitys on
17485: sanedustaja ] . Juhani Kortesalmen kirjallisesta    vireillä ympäristöministeriössä. Suomussalmen
17486: kysymyksestä n:o 96. jossa tiedustellaan:           kunnassa kannatetaan laajasti Martinselkosen
17487:                                                     luonnonvarojen turvaamista. Martinselkosen alu-
17488:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Suo-      etta voidaan parhaiten suojella tekemällä siitä
17489:        mussalmen Martinselkosen saattamiseksi       luonnonsuojelualue luonnonsuojelulain nojalla.
17490:        kansallispuistoksi tai muuten riittävästi    Tällöin paikallisväestön mahdollisuudet sellai-
17491:        asianmukaisesti suojelluksi?                 seen luonnonkäyttöön, missä ympäristöä ei muu-
17492:                                                     teta, voidaan entiseen tapaan säilyttää.
17493:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
17494: seuraavaa:
17495: 
17496:     Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 198 5
17497: 
17498:                                                                   Ympäristöministeri Matti Ahde
17499:                                        1985 vp. -     KK n:o 96                                        3
17500: 
17501: 
17502: 
17503: 
17504:                                Tili Riksdagens Herr Talman
17505: 
17506:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Statsrådet har 28.9.1984 till riksdagen givit en
17507: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        redogörelse för miljövården. 1 denna redogörelse
17508: 385 av den 11 mars 1985 till vederbörande             nämns Martinselkonen-området i Suomussalmi
17509: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    som ett skyddsobjekt; enligt redogörelsen skall
17510: av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi underteck-        sättet på vilket området skyddas och behovet av
17511: nade spörsmål nr 96:                                  att skydda det utredas skilt. Utredningen är
17512:                                                       anhängig vid miljöministeriet. 1 Suomussalmi
17513:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         kommun har tryggandet av Martinselkonens na-
17514:        att göra Martinselkonen-området i Suo-         turresurser stort understöd. Området Martinsel-
17515:        mussalmi till nationalpark eller för att       konen kan bäst skyddas genom att med stöd av
17516:        annars i tillräcklig utsräckning vederbörli-   lagen om naturskydd göra det till naturskydds-
17517:        gen skydda området?                            område. Härvid kan lokalbefolkningens möjlig-
17518:                                                       heter att utnyttja naturen så, att miljön inte
17519:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       förändras, bibehållas på hävdvunnet sätt.
17520: anföra följande:
17521: 
17522:     Helsingfors den 15 april 198 5
17523: 
17524:                                                                            Miljöminister Matti Ahde
17525:                                                  1985 vp.
17526: 
17527: Kirjallinen kysymys n:o 97
17528: 
17529: 
17530: 
17531: 
17532:                                    Astala ym.: Fasistisen toiminnan ja sotapropagandan kieltämisestä
17533: 
17534: 
17535:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17536: 
17537:    Pariisin rauhansopimuksessa Suomi on sitoutu-       äsken mainitun säännöksen tunnusmerkistön.
17538: nut olemaan sallimatta fasististen järjestöjen toi-    Tarroissa on hakaristitunnus, suomen- tai saksan-
17539: mintaa. YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia       kielinen fasistinen, syrjintään kehottava iskulause
17540: koskevassa yleissopimuksessa puolestaan edellyte-      sekä tarrojen ulkomaisen valmistajan osoite. Pai-
17541: tään, että sopimusvaltiot kieltävät lailla sotapro-    notuotteiden ulkomainen alkuperä viittaa toi-
17542: pagandan sekä kansallisen, rotu- tai uskonnolli-       minnan järjestäytyneisyyteen.
17543: sen vihan ylläpitämisen. Vuonna 1975 voimaan             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17544: tullut rikoslain 13 luvun 5 § sisältää säännöksen,     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17545: jolla kiihottaminen kansanryhmän syrjintään on         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
17546: tehty rangaistavaksi. Sotapropagandan kieltoa          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17547: Suomi ei ole ainakaan toistaiseksi sisällyttänyt
17548: omaan lainsäädäntöönsä.                                          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17549:    Käytännössä edellä mamtttujen sopimus-                     ryhtyä tehostaakseen fasistisen toiminnan
17550: kohtien tai rikoslain 13 luvun 5 §:n tarkoittamaa             valvontaa ja ehkäisemistä Suomessa, sekä
17551: toimintaa esiintyy maassamme. Esimerkiksi Tu-                    aikooko Hallitus antaa eduskunnalle
17552: run yliopistolla on jaettu opiskelijoille fasistisia          lakiesityksen sotapropagandan kieltämi-
17553: tarroja, jotka aivan ilmeisesti täyttävät rikoslain           sestä?
17554: 
17555:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1985
17556: 
17557:                       Heli Astala                               Anna-Liisa Jokinen
17558:                       Ulla-Leena Alppi                          Ensio Laine
17559: 
17560: 
17561: 
17562: 
17563: 4285002977
17564: 2                                     1985 vp. -- ~ n:o 97
17565: 
17566: 
17567: 
17568: 
17569:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17570: 
17571:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       13 luvun 5 §:ssä tarkoitetut teot ovat vakavaa
17572: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        rikollisuutta.
17573: olette 8 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn kir-         Alioikeus voi lakkauttaa sellaisen rekisteröidyn
17574: jeenne n:o 386 ohella toimittanut valtioneuvos-      tai rekisteröimättömän yhdistyksen, joka toimii
17575: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    vastoin lakia tai hyviä tapoja taikka joka on
17576: edustaja Heli Astalan ym. näin kuuluvasta kirjal-    tarkoitettu lakia kiertäen jatkamaan jonkin lak-
17577: lisesta kysymyksestä n:o 97:                         kautetun yhdistyksen toimintaa. Ennen lakkaut-
17578:                                                      tamispäätöstä sisäasiainministeriö voi toistaiseksi
17579:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kieltää yhdistyksen toiminnan jatkamisen. Neljä
17580:        ryhtyä tehostaakseen fasistisen toiminnan     Naantalissa toiminutta rekisteröimätöntä yhdis-
17581:        valvontaa ja ehkäisemistä Suomessa, sekä      tystä onkin tällä perusteella lakkautettu Naanta-
17582:           aikooko Hallitus antaa eduskunnalle        lin raastuvanoikeuden päätöksellä vuonna 1978.
17583:        lakiesityksen sotapropagandan kieltämi-       Lakkautetun yhdistyksen toiminnan jatkaminen
17584:        sestä?                                        on yhdistyslain 34 §:n mukaan rangaistavaa.
17585:                                                         Oikeusministeriön käsityksen mukaan edellä
17586:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        selostetut säännökset antavat nykyoloissa riittävät
17587: seuraavaa:                                           keinot kysymyksessä tarkoitetun toiminnan eh-
17588:                                                      käisemiseen ja valvontaan.
17589:    Kiihottamista kansanryhmän syrjintään koske-         Kysymys sotapropagandan kieltämisestä liittyy
17590: van säännöksen, rikoslain 13 luvun 5 §:n, vastai-    valtiollisia rikoksia koskevien rikoslain säännösten
17591: sen toiminnan valvominen kuuluu poliisille. Yk-      uudistamiseen. Nämä säännökset ovat rikoslain
17592: sittäistapausta koskevat havainnot eivät edellytä    kokonaisuudistusta valmistelevassa rikoslakipro-
17593: valvonnan erityistä tehostamista, vaikka rikoslain   jektissa parhaillaan valmisteltavina.
17594: 
17595:     Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1985
17596: 
17597:                                                                  Oikeusministeri Chnstoffer Taxell
17598:                                       1985 vp. -     KK n:o 97                                          3
17599: 
17600: 
17601: 
17602: 
17603:                                Tili Riksdagens Herr Talman
17604: 
17605:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          vakningen, även om de gärningar som avses i 13
17606: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        kap. 5 § strafflagen är grova brott.
17607: nr 386 av den 8 mars 1985 tili vederbörande             Registrerad elier oregistrerad förening som ut-
17608: medlem av statsrådet översänr avskrift av följande   övar verksamhet som strider mot lag elier god sed
17609: av riksdagsman Heli Astala m.fl. undertecknade       eller som är avsedd att med kringgående av lag
17610: >pörsmål nr 97:                                      fortsätta någon upplöst förenings verksamhet kan
17611:                                                      upplösas av underrätt. lnnan beslutet om upplös-
17612:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      ning ges, kan inrikesministeriet tilisvidare förbju-
17613:        för att effektivera övervakningen och         da föreningens verksamhet. 1 Nådendal har fyra
17614:        förebyggandet av fascistisk verksamhet i      oregistrerade föreningar upplösts på denna grund
17615:        Finland, samt                                 genom Nådendals rådstuvurätts beslut år 1978.
17616:           ämnar Regeringen förelägga riksdagen       Fortsättande av upplöst förenings verksamhet är
17617:        ett förslag tili lag om förbud mot krigs-     enligt 34 § lagen om föreningar straffbart.
17618:        propaganda?                                      Enligt justitieministeriets uppfattning erbjuder
17619:                                                      ovan angivna stadganden under rådande för-
17620:   Såsom svar på detta spörsmål anför jag vörd-       hålianden tiliräckliga medel för att förebygga och
17621: >amt följande:                                       övervaka den verksamhet som avses i spörsmålet.
17622:   Övervakningen av verksamhet som strider mot           Spörsmålet om förbud mot krigspropaganda
17623: >tadgandet om hetsande tili diskriminering av        ansluter sig tili förnyandet av stadgandena i
17624: folkgrupp, 13 kap. 5 § strafflagen, tilikommer       strafflagen om politiska brott. Dessa stadganden
17625: polisen. lakttagelser som gälier enskilda fali       är för närvarande under beredning inom ramen
17626: förutsätter ingen särskild effektivering av över-    för den pågående totalreformen av strafflagen.
17627: 
17628:       Helsingfors den 11 april 1985
17629: 
17630:                                                                   Justitieminister Christoffer Taxell
17631: 1
17632: 1
17633:  1
17634:   1
17635:   1
17636:    1
17637:     1
17638:     1
17639:      1
17640:       1
17641:       1
17642:        1
17643:         1
17644:         1
17645:          1
17646:           1
17647:           1
17648:            1
17649:             1
17650:             1
17651:              1
17652:               1
17653:               1
17654:                1
17655:                 1
17656:                 1
17657:                  1
17658:                   1
17659:                   1
17660:                                                1985 vp.
17661: 
17662: Kirjallinen kysymys n:o 98
17663: 
17664: 
17665: 
17666: 
17667:                                    Almgren: Teattereiden Ja kulttuurilaitosten tiloissa tapahtuvasta
17668:                                      alkoholitarjoilusta
17669: 
17670: 
17671:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17672: 
17673:    Yhteiskunta tarjoaa koululaisille monia kult-      mia, jotka on maustettu nuoria miellyttävällä
17674: tuuripalveluja. Koululuokkia viedään mm. teat-        tavalla.
17675: tereihin ja konsenteihin. Tarkoituksena on laa-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17676: jentaa koulun antamaa maailmankuvaa ja kasvat-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17677: taa oppilaita sivistyneiksi kansalaisiksi.            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17678:    Teattereiden ja vastaavien kulttuurilaitosten      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17679: tiloissa tapahtuu myös alkoholitarjoilua. Se on jo
17680: sinänsä valitettavaa. Erittäin ikävää on, että van-             Millä tavoin Hallitus aikoo huolehtia
17681: hemmat opiskelijat ostavat alkoholijuomia myös               siitä, että teattereiden, konserttisalien ja
17682: alaikäisille. Asiaan on kiinnitetty huomiota myös            muiden vastaavien tilojen yhteydessä ta-
17683: julkisuudessa mm. lehtien yleisönosastoissa. On              pahtuva alkoholitarjoilu lopetetaan tai
17684: todettu, että Kansallisteatterissa on jopa neljä             rajoitetaan siten, että koululaiset eivät
17685: alkoholinmyyntipistettä. Näissä tarjoillaan juo-             joudu tarjoilusta osallisiksi?
17686: 
17687:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1985
17688: 
17689:                                              Esko Almgren
17690: 
17691: 
17692: 
17693: 
17694: 4285002781
17695: 2                                      1985 vp. -     KK n:o 98
17696: 
17697: 
17698: 
17699: 
17700:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17701: 
17702:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mintaa. Teattereiden ja muiden kulttuuritilojen
17703: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         yhteydessä tapahtuva anniskelu on vähäistä. An-
17704: olette 12 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn           niskelu on kuitenkin katsottu näissä tarpeelliseksi
17705: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          palvelumuodoksi.
17706: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        Anniskelusta annetut säännökset ja määräykset
17707: taja Esko Almgrenin näin kuuluvasta kirjallisesta     koskevat näitä ravintoloita ja niiden lämpiöissä
17708: kysymyksestä n:o 98:                                  harjoittamaa anniskelua samalla tavoin kuin mui-
17709:                                                       takin anniskeluravintoloita. Anniskelua hoitava
17710:           Millä tavoin Hallitus aikoo huolehtia       henkilökunta on muun muassa velvollinen valvo-
17711:        siitä, että teattereiden, konserttisalien ja   maan toisaalta sitä, ettei alkoholijuomia annis-
17712:        muiden vastaavien tilojen yhteydessä ta-       kella alaikäisille eikä päihtyneille, ja toisaalta
17713:        pahtuva alkoholitarjoilu lopetetaan tai        myös sitä, etteivät edellä mainitut henkilöt saa
17714:        rajoitetaan siten, että koululaiset eivät      nautittavakseen toisten välittämiä alkoholijuo-
17715:        joudu tarjoilusta osallisiksi?                 mia. Teatteriravintoloissa voi olla useampia alko-
17716:                                                       holijuomien myyntipisteitä, mikä on tarkoituk-
17717:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      senmukaista lyhyen myyntiajan ja suuren yleisö-
17718: ti seuraavaa:                                         määrän vuoksi. Useamman myyntipisteen kautta
17719:    Anniskeluoikeuksien myöntäminen kuuluu al-         tapahtuva myynti vähentää ruuhkaa ja helpottaa
17720: koholilainsäädännön nojalla Oy Alko Ab:lle,           näin ollen myös anniskelun valvontaa. Oy Alko
17721: joka harkitsee anniskelun tarpeen ja hakijan          Ab:ltä saatujen tietojen mukaan anniskelusta ei
17722: edellytykset anniskelun suorittamiseen.               ole näissä tiloissa aiheutunut häiriöitä eikä ole
17723:    Maassamme on 27 teatterin tai muun kulttuu-        ilmennyt muitakaan ongelmia.
17724: ritilan yhteydessä toimivaa ravintolaa, joista           Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että mikä-
17725: useimmissa harjoitetaan teatterilämpiön lisäksi       li epäkohtia tässä anniskelutoiminnassa ilmenee,
17726: muissa tiloissa normaalia anniskeluravintolatoi-      niihin tulee puuttua yksittäistapauksittain.
17727: 
17728:     Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1985
17729: 
17730:                                                                              Ministeri Matti Puhakka
17731:                                       1985 vp. -     KK n:o 98                                         3
17732: 
17733: 
17734: 
17735: 
17736:                                Till Riksdagens Herr Talman
17737: 
17738:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         lig. Utskänkningen i anslutning tili dessa har
17739: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       dock ansetts vara en självklar serviceform.
17740: den 12 mars 1985 tili vederbörande medlem av            Stadgandena och bestämmelserna om utskänk-
17741: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    ning gälier dessa restauranger och den utskänk-
17742: dagsman Esko Almgren undertecknade spörsmål          ning som de bedriver i foajen, på samma sätt
17743: nr 98:                                               som andra utskänkningsrestauranger. Den perso-
17744:           På vilket sätt ämnar Regeringen se tili,   nai som sköter utskänkningen är bland annat
17745:        att alkoholserveringen i anslutning tili      förpliktad att å ena sidan övervaka, att alko-
17746:                                                      holdrycker inte utskänks tili minderåriga elier tili
17747:        teatrar, konsertsalar och andra motsvaran-
17748:                                                      herusade och å andra sidan även att ovan nämn-
17749:        de utrymmen slopas elier begränsas så,
17750:        att skolungdomen inte blir delaktig av        da personer inte är i tillfälle att förtära alko-
17751:                                                      holdrycker som förmedlas av andra. Vid teater-
17752:        serveringen?
17753:                                                      restaurangerna kan det finnas flera försäljnings-
17754:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     punkter för alkoholdrycker, vilket är ändamålsen-
17755:                                                      ligt på grund av den korta försäljningstiden och
17756: anföra följande:
17757:                                                      en stor publikfrekvens. Försäljning som sker via
17758:    Med stöd av alkoholiagstiftningen beviljas ut-    flera försäljningspunkter minskar rusningen och
17759: skänkningsrättigheterna av Oy Alko Ab, som           underlättar därmed även övervakningen av ut-
17760: bedömer utskänkningsbehovet och den sökandes         skänkningen. Enligt uppgifter från Oy Alko Ab
17761: förutsättningar att bedriva utskänkning.             har utskänkningen i dessa utrymmen inte med-
17762:    Det finns i vårt land 27 restauranger i anslut-   fört några störningar och inte helier har andra
17763: ning tili någon teater elier något annat kultur-     problem uppstått.
17764: utrymme, av vilka flertalet bedriver normal res-        Social- och hälsovårdsministeriet anser att om
17765: taurangutskänkning även i andra utrymmen än i        problem yppar sig i samband med ifrågavarande
17766: teaterfoajen. Utskänkningen i anslutning tili        utskänkning skali dessa lösas från fali tili fall.
17767: teatrarna och övriga kulrurutrymmen är obetyd-
17768: 
17769:     Helsingfors den 10 april 1985
17770: 
17771:                                                                             Minister Matti Puhakka
17772:                                                   1985 vp.
17773: 
17774: Kirjallinen kysymys n:o 99
17775: 
17776: 
17777: 
17778: 
17779:                                      S. Mikkola: Ammatillisten oppilaitosten rakennushankkeiden rahoi-
17780:                                         tuksesta
17781: 
17782: 
17783:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17784: 
17785:    Ammatillisten oppilaitosten valtionosuuslakiin        nen. Ongelmaa pahentaa vielä se, että keskusvi-
17786: (1075/75) on lisätty lailla (1185) uusi 48 a §.          raston kirjeestä ei millään tavoin ilmennyt jälki-
17787: Tämä muutos merkitsee sitä, että ammatillisten           rahoitussäännöksen määräaikaisuus. Niin ikään
17788: oppilaitosten rakennushankkeiden vai tionrahoi-          kirjeestä ei ilmene, että uuden rahoituslain mu-
17789: tuksessa voidaan käyttää jälkirahoitteista rahoi-        kainen valtionrahoitus kunnallisten oppilaitosten
17790: tusmuotoa.                                               perustamiskustannuksiin on harkinnanvaraisen
17791:    Jälkirahoituksen käyttö edellyttää oppilaitok-        avustuksen sijasta lakisääteistä valtionosuutta.
17792: sen ylläpitäjän hakemusta. Lisäksi kyseeseen tule-          Ammattikasvatushallituksen tiedustelussa yllä-
17793: vat vain sellaiset hankkeet, joiden petustamis-          pitäjä joutui vastaamaan, hakeeko se jälkirahoi-
17794: suunnitelma tai toteuttamisohjelma on hyväksyt-          tusta ensisijaisena rahoitusvaihtoehtona. Lisäksi
17795: ty 1.1.1985 jälkeen.                                     vastattavaksi tuli suostuminen jälkirahoitukseen
17796:    Ammatillisten oppilaitosten uusi rahoituslaki         siinä tapauksessa, että rakentamisaikaista valtion-
17797: (494/ 83) tulee voimaan 1.1.1986. Tällöin ku-            rahoitusta ei olisi mahdollista saada. Paitsi, että
17798: moutuu samalla muun muassa edellä mainittu               keskusvirasto on muun muassa yksipuolisin kir-
17799: valtionosuuslaki siihen tehtyine muutoksineen.           jallisin ohjein pyrkinyt saamaan ylläpitäjiltä
17800: Uuteen lakiin sisältyvän siirtymäsäännöksen (24          myönteisiä vastauksia jälkirahoitusvaihtoehtoon,
17801: §) mukaan hankkeeseen, jonka toteuttamisohjel-           oman merkillisyytensä muodostaa annetut suulli-
17802: ma on hyväksytty ennen 1.1.1986, sovelletaan             set ohjeet. Tiettävästi yksittäisissä tapauksissa
17803: nykyisin voimassa olevia säännöksiä.                     keskusvirastosta on annettu suullisesti ymmärtää,
17804:     Uuteen rahoituslakiin ei sisälly alkuperäisessä      että jälkirahoitus tulisi hyväksyä ainakin toissijai-
17805:                                                          sesti, jos ylipäätään aikoo saada hankkeelle valti-
17806: muodossa eikä vuonna 1984 tehdyn muutoksen
17807:                                                          onrahoitusta.
17808: ( 142 184) perusteellakaan jälkirahoitusta koskevaa
17809: säännöstä. Täten, jos hankkeen toteuttamisohjel-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17810: ma hyväksytään 1.1.1986 jälkeen, kyseeseen tu-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17811: lee vahvistetun lain mukaan vain rakentamisai-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
17812: kainen rahoitus. Kokonaan eri asiana on pidettä-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17813: vä sitä, että hallitus tiettävästi pyrkinee toistami-
17814: seen huonontamaan kuntien kannalta uutta ra-                        Onko Hallitus tietoinen pyrkimyksistä
17815: hoituslakia jo ennen sen voimaantuloa.                           painostaa ammatillisten oppilaitosten yl-
17816:     Ammattikasvatushallitus lähetti 29.1.1985 lä-                läpitäjiä siten, että ne luopuisivat vahvis-
17817: hes 40 oppilaitoksen ylläpitäjälle tiedustelun,                  tetun lain mukaisesta valtionrahoituksen
17818:  jossa ylläpitäjien tuli ilmoittaa halukkuutensa                 maksatuksesta, ja
17819:  jälkirahoitukseen. Tiedustelukirjeen mukaan osa                    aikooko Hallitus perustella ammatillis-
17820:  tarkasteltavista hankkeista on sellaisia, että valti-           ten oppilaitosten rahoituslain (494183)
17821:  onrahoituksen maksatus alkaa valtion omien                      huonontamista kuntien ja muiden ylläpi-
17822:  suunnitelmien mukaan vasta vuonna 1986 tai                      täjien kannalta niillä vastauksilla, joita
17823:  jopa vuonna 1987.                                               ylläpitäjät ovat yksipuolisten ohjeiden pe-
17824:     Lisäksi kaikkien hankkeitten osalta ei ole vielä             rusteella antaneet ammattikasvatushalli-
17825:  hyväksytty edes perustamissuunnitelmaa. Täten                   tukselle, ja
17826:  syntyi tilanteita, joissa ylläpitäjä joutui ottamaan               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17827:  kantaa rahoitusmuotoon, joka ei ole lainmukai-                  ryhtyä, jotta ammatillisten oppilaitosten
17828: 428500318W
17829: 2                                     1985 vp. -     KK n:o 99
17830: 
17831:       rakentamisen valtionosuuksiin ja -avus-               rärahoja ilman valtionosuus- ja -avustus-
17832:       tuksiin olisi käytettävissä riittävästi mää-          säännösten muuttamista?
17833: 
17834:     Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1985
17835: 
17836:                                             Saara Mikkola
17837:                                        1985 vp. -     KK n:o 99                                         3
17838: 
17839: 
17840: 
17841: 
17842:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17843: 
17844:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Valtiontalouden lähivuosien kehitysnäkymien
17845: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         perusteella voidaan arvioida, etteivät ammatillis-
17846: olette 12 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn           ten oppilaitosten rakentamiseen osoitettavat val-
17847: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          tion määrärahat voi olennaisesti lisääntyä, vaikka
17848: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     tähän mahdollisuuksien mukaan pyritään. Tästä
17849: taja Saara Mikkolan näin kuuluvasta kirjallisesta     syystä valtionrahoituksen jälkikäteisen maksatus-
17850: kysymyksestä n:o 99:                                  järjestelmän käyttöönottoa on pidettävä välttä-
17851:                                                       mättömänä, jotta oppilaitosrakentamisen volyy-
17852:           Onko Hallitus tietoinen pyrkimyksistä       mi voitaisiin pitää edes tyydyttävällä tasolla.
17853:        painostaa ammatillisten oppilaitosten yl-      Hallitus on 29.3.1985 antanut eduskvnnalle esi-
17854:        läpitäjiä siten, että ne luopuisivat vahvis-   tyksen laeiksi ammatillisten oppilaitosten rahoi-
17855:        tetun lain mukaisesta valtionrahoituksen       tuksesta annetun lain ja eräiden siihen liittyvien
17856:        maksatuksesta, ja                              lakien muuttamisesta, jossa mainittuun 1.1.1986
17857:           aikooko Hallitus perustella ammatillis-     voimaan tulevaan rahoituslakiin ehdotetaan lisät-
17858:        ten oppilaitosten rahoituslain (494183)        täväksi ns. jälkirahoitusta koskeva säännös. Jälki-
17859:        huonontamista kuntien ja muiden ylläpi-        rahoitus esitetään säädettäväksi samassa muodos-
17860:        täjien kannalta niillä vastauksilla, joita     sa, jossa eduskunta hyväksyi sen ammatillisten
17861:        ylläpitäjät ovat yksipuolisten ohjeiden pe-    oppilaitosten valtionosuuksista ja avustuksista an-
17862:        rusteella antaneet ammattikasvatushalli-       nettuun lakiin. Valtionrahoitus maksetaan 7 vuo-
17863:        tukselle, ja                                   den aikana ja sille maksetaan Suomen Pankin
17864:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        peruskorkoa vastaava korko.
17865:        ryhtyä, jotta ammatillisten oppilaitosten
17866:        rakentamisen valtionosuuksiin ja -avus-            Voimassa olevan ammatillisten oppilaitosten
17867:        tuksiin olisi käytettävissä riittävästi mää-   valtionosuuksista ja avustuksista sekä korkotuki-
17868:        rärahoja ilman valtionosuus- ja -avustus-      lainoista annetun lain 48 a §:n säännöstä niin
17869:        säännösten muuttamista?                        sanotusta jälkirahoituksesta sovelletaan kuluvana
17870:                                                       vuonna valtion tulo- ja menoarviossa hyväksytty-
17871:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         jen valtuuksien mukaisesti. Tämän takia ammat-
17872: seuraavaa:                                            tikasvatushallitus on ilmoittanut suorittaneensa
17873:                                                       kuluvan vuoden tulo- ja menoarvion toimeenpa-
17874:    Keskiasteen koulunuudistuksen yhteydessä           noa varten alustavan kyselyn niiden oppilaitosten
17875: tehdyt ammatillisen koulutuksen mitoittamista ja      ylläpitäjille, joiden rakennushankkeet sijoittuvat
17876: koulutusaikojen pidentämistä koskevat ratkaisut       opetusministeriön toiminta- ja taloussuunnitel-
17877: merkitsevät oppilasmäärien tuntuvaa kasvua mo-        massa lähivuosille. Jälkirahoitusvaltuus vuodelle
17878: nella koulutusalalla ja siitä johtuvaa huomattavaa    1985 voi nopeuttaa joidenkin myöhemmille vuo-
17879: lisätilan tarvetta. Tämän lisäksi nykyisetkin oppi-   sille merkittyjen hankkeiden toteuttamista. Kyse-
17880: laitostilat ovat monessa tapauksessa puutteellisia.   lyn suorittamista on pidettävä tulo- ja menoar-
17881: Lääninhallitusten tekemien esitysten mukaan oli-      vion toteuttamisen ja asioiden käsittelyn suju-
17882: si vuosina 1985-90 valtionapua saavien amma-          vuuden kannalta oikeana varsinkin, kun edellä
17883: tillisten oppilaitosten rakennusinvestointien ra-     tarkoitetun säännöksen soveltaminen voi tapah-
17884: hoitustarve noin 2 880 milj. mk ja valtion oppi-      tua vain oppilaitoksen ylläpitäjän hakemuksesta.
17885: laitosten noin 2 450 milj. mk eli yhteensä noin       Hallitus ei pidä mainittua kyselyä painostuksena.
17886: 5 330 milj. mk. Valtion rahoitusosuus olisi tästä
17887: noin 3 500 milj. mk eli keskimäärin noin 583              Hallitus pyrkii valtiontaloudellisten mahdolli-
17888: milj. mk vuodessa mainittuna ajanjaksona. Kulu-       suuksien mukaan huolehtimaan siitä, että amma-
17889: vana vuonna tarkoitukseen on käytettävissä noin       tillisten oppilaitosten rakentamiseen olisi osoitet-
17890: 240 milj. mk.                                         tavissa riittävästi valtionrahoitusta.
17891:       Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1985
17892: 
17893:                                                                     Opetusministeri Kaan·na Suonio
17894: 4                                       1985 vp. -       KK n:o 99
17895: 
17896: 
17897: 
17898: 
17899:                                  Till Riksdagens Herr Talman
17900: 
17901:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 På basen av de utvecklingsutsikter inom stars-
17902: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse             ekonomin som man under de senaste åren kun-
17903: av den 12 mars 1985 till vederbörande medlem             nat skönja, kan man beräkna, att de statliga
17904: av statsrådet sänt en avskrift av följande av             anslag som årligen beviljas för byggande av
17905: riksdagsman Saara Mikkola undertecknade spörs-           yrkesläroanstalter inte väsentligt kan ökas, fastän
17906: mål nr 99:                                               man enligt möjligheter strävar därtill. Därför bör
17907:                                                           man anse att det är nödvändigt att införa ett
17908:           Är Regeringen medveten om strävan-              sådant betalningssystem där betalningar sker i
17909:        dena till att påtryckning utövas på dem            efterskott. På detta sätt kunde volymen i fråga
17910:        som upprätthåller yrkesläroanstalter för          om byggande av läroanstalter hållas åtminstone
17911:        att få dem avstå från att uppbära den              på tillfredsställande nivå. Regeringen har
17912:        fastställda statliga finansieringsandel som        29.3.1985 avlåtit till riksdagen ett förslag tilllag
17913:        de enligt lag har rätt till, och                  angående ändring av lagen om finansiering av
17914:           ämnar Regeringen motivera försäm-               yrkesläroanstalter samt av vissa lagar i anslutning
17915:        ringen av innehållet i lagen om finansie-          därtill. Mao har föreslagit att i den lag om
17916:        ring av yrkesläroanstalter med hänsyn till        finansiering av yrkesläroanstalter som träder i
17917:        kommuner och andra upprätthållare med             kraft den 1.1.1986 skall upptas ett stadgande
17918:        de svar, som upprätthållarna på basen av          som gäller s.k. betalning i efterskott. Mao före-
17919:        ensidiga direktiv givit till yrkesutbild-         slår att om betalning i efterskott stadgas i samma
17920:        ningsstyrelsen, och                               form i viiken riksdagen föreslog att den skall bli
17921:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          upptagen i lagen om statsandelar- och understöd
17922:        för att tillräckliga anslag står till förfogan-   åt yrkesläroanstalter. Statsunderstödet betalas un-
17923:        de när det gäller statsunderstöd och               der sju år och för det betalas en ränta som
17924:        -andelar för byggande av yrkesläroanstal-         motsvarar Finlands Banks grundränta.
17925:        ter utan att stadganden om statsunder-                Under innevarande år tillämpas i enlighet med
17926:        stöd och -andelar bör ändras?                      de befogenheter som godkänts i statsförslaget
17927:                                                           bestämmelserna i 48 a § lagen om statsandelar
17928:                                                           och -understöd samt räntestödslån åt vissa yrkes-
17929:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
17930:                                                           läroanstalter när det gäller s.k. betalning i ef-
17931: framföra följande:
17932:                                                           terskott. Därför har yrkesutbildningsstyrelsen
17933:    De beslut som i samband med skolreformen               meddelat att den gjort en preliminär förfrågning
17934: på mellanstadiet fattades om dimensioneringen             till upprätthållarna av de läroanstalter vars bygg-
17935: av den yrkesinriktade utbildningen och om stu-           nadsprojekt är avsedda att genomföras under de
17936: dietidens förlängning innebär att antalet elever         närmaste åren för att statsförslaget för innevaran-
17937: blir avsevärt större på flera utbildningsområden          de år skall kunna verkställas. Befogenheten att
17938: och därav följer att behovet av ytterligare utrym-        betala understödet i efterskott för 1985 kan
17939: men är betydande. Härutöver är även de nuva-             påskynda genomförandet av vissa projekt som
17940: rande utrymmena vid de flesta läroanstalter brist-       man tänkt genomföra senare. Mao bör anse att
17941: fälliga. Enligt de förslag som länsstyrelsen fram-       förfrågningen är berättigad med tanke på en
17942: lagt är behovet av finansiering för byggnadsinves-       smidigare behandling av ärenden och i synnerhet
17943: teringar vid de yrkesläroanstalter, vilka erhåller       då tillämpningen av ovan nämnda stadgande kan
17944: statsunderstöd ca 2 880 milj. mark. Behovet vid          enbart ske på ansökan av upprätthållare. Rege-
17945: de statsägda läroanstalterna är ca 2 450 milj.           ringen anser att ovan nämnda förfrågning inte
17946: mark. Sammanlagt utgör beloppet ca 5 330 milj.           utgör påtryckning.
17947: mark. Statens andel härav är ca 3 500 milj. mark,            Regeringen strävar till att med beaktande av
17948: dvs. i genomsnitt ca 583 milj. mark per år under         statsekonomiska möjligheter sörja för att en till-
17949: nämnda tidsperiod. Under innevarande år står ca          räcklig statlig finansieringsandel kunde anvisas
17950: 240 milj. mark till förfogande för ändamålet.            för byggande av yrkesläroanstalter.
17951:      Helsingfors den 15 april 198 5
17952: 
17953:                                                                  Undervisningsminister Kaarina Suonio
17954:                                                   1985 vp.
17955: 
17956: Kirjallinen kysymys n:o 100
17957: 
17958: 
17959: 
17960: 
17961:                                      Skinnari: Räjähdysvaarallisten aineiden käyttöä koskevien turvalli-
17962:                                         suusmääräysten puutteellisuudesta puolustusministeriön hallin-
17963:                                         nonalalla
17964: 
17965: 
17966:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
17967: 
17968:    Sekä ulkomailla että Suomessa on viime aikoi-         muitakin työpaikkoja, jopa aivan sivullisten
17969: na sattunut lukuisia kaasu- ja räjähdysonnetto-          asuntoja. Varastoja pidetään tietysti salaisina,
17970: muuksia. Ilmeisesti kasvaneet vaarallisten ainei-        jolloin vaarasta ei kaikilla ole aavistustakaan.
17971: den varastot, entistä suurempi käyttö ja puutteel-       Koska esimerkiksi varikkoja, puhumattakaan vaa-
17972: liset turvallisuusvaatimukset ovat omalta osaltaan       rallisista varastoista, ei perinteisesti merkitä julki-
17973: olleet myötävaikuttamassa sekä onnettomuuksien           siin karttoihin, on jopa uusia asuinalueita saatet-
17974: että "läheltä piti" tapausten syntyyn.                   tu kaavoittaa vaara-alueille. Ihmiset asuvat ja
17975:    Hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi            ovat töissä nyt vaara-alueilla tästä tietämättä.
17976: suuronnettomuuksien tutkinnasta oli koottu tie-          Odottaako puolustusministeriö seuraavaa katas-
17977: toja suurehkoina pidettävistä Suomessa tapahtu-          trofia, ennen kuin asiat pannaan kuntoon? Puo-
17978: neista onnettomuuksista. Liikenneonnettomuuk-            lustusministeriöitä puuttuvat esityksetkin siitä,
17979: sien jälkeen suurimman ryhmän muodostavat                mitä pitäisi tehdä lyhyellä ja pitkällä tähtäyksel-
17980: räjähdysonnettomuudet ja tulipalot. Lukuisia on-         lä.
17981: nettomuuksia oli sattunut mm. puolustusminis-               Siitä huolimatta että puolustusvoimilla ei ehkä
17982: teriön hallinnonalalla.                                  vielä ole ollut tarpeeksi varoja turvallisten räjäh-
17983:    Yleiset Suomessa tapahtuvaa räjähdysaineiden          dystarvikevarastojen ja -työpaikkojen rakentami-
17984: valmistusta, varastointia, kuljetusta ja käyttöä         seen, tulisi turvallisuusvaatimukset laatia mm.
17985: koskevat turvallisuusmääräykset ovat melko uu-           suojaetäisyyksien osalta asianmukaisiksi ja sitten
17986: det ja vastannevat yleisesti hyväksyttäviä turvalli-     selvittää, kuinka turvallinen olotila saavutetaan,
17987: suuskäsityksiä yksityiskohtaisten teknillistenkin        kauanko sen saavuttaminen kestää ja mitä se
17988: vaatimusten osalta.                                      maksaa. Nykyisissä ohjeissa on annettu viiden-
17989:    Räjähdystarvikeasetus (85 180) ja sitä täydentä-      toista vuoden siirtymäaika, mutta konkreettinen
17990: vä kauppa- ja teollisuusministeriön päätös (130/         turvallisuustavoite puuttuu.
17991: 80) eivät kuitenkaan koske puolustusvoimien                 Lapuan patruunatehtaan räjähdyksen jälkeen
17992: räjähdystarvikkeita, näiden valmistusta, käsitte-        valtioneuvosto antoi vastaavien onnettomuuksien
17993: lyä, varastointia, hävittämistä tms. Sotilaallisten      ehkäisemiseksi määräykset viranomaisten yhteis-
17994: salassapitoperiaatteiden mukaan tämä voi olla            toiminnasta räjähdysainetarkastusten suorittami-
17995: perusteltua.                                             sessa (280/78). Päätöksessä edellytetään mm.,
17996:    Puolustusministeriön hallinnonalan räjähdys-          että räjähdysaineita koskevia säännöksiä ja mää-
17997: vaarallisista aineista on annettu asetus ( 35182,        räyksiä valmistelevan viranomaisen tulee tarjota
17998: muutos 625183 ), jossa kaikki tarkemmat ohjeet           muille tarkastusviranomaisille sekä edustavim-
17999: ja turvallisuusvaatimukset on jätetty puolustus-         man työnantaja- ja työntekijäjärjestön edustajille
18000: ministeriön annettaviksi. Säännösrakennelman             tilaisuus osallistua räjähdysainelainsäädäntöä ja
18001: pitäisi siis olla sama kuin yleisissä räjähdysaine-      sen täytäntöönpanosta annettavia säännöksiä ja
18002: määräyksissä, eli asetus ja ministeriön päätös.          määräyksiä valmistelevien toimielinten toimin-
18003:    Päätöksistä puuttuvat kokonaan sellaiset yksi-        taan. Räjähdysaineita koskevista säännös- tai
18004: tyiskohtaiset turvallisuusvaatimukset, jotka ylei-       määräysehdotuksista tulee pyytää lausunto muil-
18005: sissä määräyksissä ovat ilmeisen hyviä. Aineiden         ta tarkastusviranomaisilta sekä asianomaisilta jär-
18006: käsittelijäistä osa on siviilityöntekijöitä ja lukuis-   jestöiltä. Jollei säännöksiä ja määräyksiä valmis-
18007:  ten varikkojen ja varastojen vaara-alueilla on          teltaessa päästä tarkastusviranomaisten kesken yk-
18008: 4285003221
18009: 2                                       1985 vp. -      KK n:o 100
18010: 
18011: simielisyyteen periaatteellisessa tai laajakantoises-   vuoksi antaa sittemmin ministeriön antamassa
18012: sa asiassa, on asia päätöksen mukaan saatettava         muodossa.
18013: valtioneuvoston ratkaistavaksi.                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18014:    Valtioneuvoston nimenomaisen päätöksen mu-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18015: kaisesti on puolustusministeriö nyt kuitenkin           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18016: valmistellut räjähdystarvikkeita koskevat päätök-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18017: sensä yksin. Tiettävästi esimerkiksi työntekijäjär-
18018: jestöjä ei ole varsinaisesti kuultu eikä periaatteel-             Onko Hallitus tietoinen, että puolus-
18019: lisia turvallisuuteen liittyviä viranomaisten eri-             tusministeriön hallinnonalalla tapahtuvaa
18020: mielisyyksiäkään ole saatettu valtioneuvoston rat-             räjähdysvaarallisten aineiden käyttöä kos-
18021: kaistavaksi. Muun muassa työsuojelun valvonnas-                kevat aineelliset turvallisuusvaatimukset
18022: ta myös puolutusministeriön työpaikoilla vas-                  puuttuvat vieläkin, kymmenen vuotta La-
18023: tuussa olevat työsuojeluviranomaiset ovat tiettä-              puan patruunatehtaan räjähdyksen jäl-
18024: västi esittäneet, ettei puolustusministeriön räjäh-            keen, lähes kokonaan ja että ilmeisesti
18025: dystarvikkeita koskevia päätöksiä olisi tullut lu-             puolustusministeriön antamat turvalli-
18026: kuisten niissä olevien periaatteellisten puutteiden            suusmääräyksiksi tarkoitetut päätökset on
18027:                                                                valmisteltu ja annettu valtioneuvoston
18028:                                                                päätöksen vastaisesti?
18029: 
18030:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1985
18031: 
18032:                                               Jouko Skinnari
18033:                                        1985 vp. -      KK n:o 100                                           3
18034: 
18035: 
18036: 
18037: 
18038:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18039: 
18040:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         dystarvikkeiden valmistuksesta ja hävittämisestä
18041: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          sekä räjähdystarvikkeiden varastoinnista. Sään-
18042: olette 13 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn            nösrakennelma noudattaa yleistä käytäntöä pe-
18043: kirjeenne n:o 400 ohella toimittanut valtioneu-        rustuen yleiseen lakiin ja asetukseen sekä minis-
18044: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi jäljen-      teriön asetukseen ja päätöksiin.
18045: nöksen kansanedustaja Jouko Skinnarin näin                Yleisen räjähd ystarvikeasetuksen voimaantulon
18046: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 100:         jälkeen puolustusministeriön päätöksiä valmistel-
18047:                                                        tiin puolustusministeriön alaisessa räjähdysaine-
18048:            Onko Hallitus tietoinen, että puolus-
18049:                                                        toimikunnassa. Tämän toimikunnan työskente-
18050:         tusministeriön hallinnonalalla tapahtuvaa
18051:                                                        lyyn on osallistunut mm. työsuojeluhallituksen
18052:         räjähdysvaarallisten aineiden käyttöä kos-
18053:                                                        edustaja. Ennen päätösten voimaansaattamista
18054:         kevat aineelliset turvallisuusvaatimukset
18055:                                                        puolustusministeriö lähetti ne laajalle lausunto-
18056:         puuttuvat vieläkin, kymmenen vuotta La-
18057:                                                        kierrokselle sekä puolustusvoimien sisällä että
18058:         puan patruunatehtaan räjähdyksen jäl-
18059:                                                        ulkopuolisille viranomaisille ja työntekijäjärjestö-
18060:         keen, lähes kokonaan ja että ilmeisesti
18061:                                                        jen edustajille. Lausuntokierrokseen puolustus-
18062:         puolustusministeriön antamat turvalli-
18063:                                                        ministeriö sisällytti viisi työntekijäjärjestöä, joista
18064:         suusmääräyksiksi tarkoitetut päätökset on
18065:                                                        neljä antoi lausuntonsa. - Valtioneuvoston pää-
18066:         valmisteltu ja annettu valtioneuvoston
18067:                                                        tös viranomaisten yhteistoiminnasta räjähdysaine-
18068:         päätöksen vastaisesti?
18069:                                                        tarkastusten suorittamisessa (280/78) edellyttää
18070:                                                        lausunnon pyytämistä vain edustavimmalta työn-
18071:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       tekijäjärjestöltä. - Ulkopuolisista viranomaisista
18072: ti seuraavaa:                                          lausunnon antoivat työsuojeluhallitus, sisäasiain-
18073:    Räjähdysvaarallisista aineista annetun lain         ministeriö (rajavartiolaitos) ja teknillinen tarkas-
18074: (263/5 3) mukaan asetuksella voidaan määrätä,          tuskeskus. Lausuntokierroksen jälkeen puolustus-
18075: ettei tätä lakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä   ministeriö kävi neuvotteluja työsuojeluhallituk-
18076: ole osittain tai lainkaan sovellettava puolustuslai-   sen, kauppa- ja teollisuusministeriön sekä teknil-
18077: toksen osalta, mikäli se katsotaan mahdolliseksi       lisen tarkastuskeskuksen edustajien kanssa.
18078: vaarantamatta tällä lailla tarkoitettua yleisen tur-      Puolustusministeriön päätösten voimaantulon
18079: vallisuuden ylläpitämistä sekä hengen ja omai-         jälkeen työsuojeluhallituksen ja puolustusminis-
18080: suuden suojelemista. Räjähdystarvikeasetus (85/        teriön välillä on ollut tiivistä yhteistyötä. Jatko-
18081: 80) toteaa, että puolustusministeriön hallinnon-       toimenpiteiden osalta on sovittu virastojen kes-
18082: alalla tapahtuvaa räjähdystarvikkeiden valmistus-      keisestä jatkuvasta yhteydenpidosta sekä nyt an-
18083: ta, varastointia, maahantuontia, kauppaa sekä          nettujen päätösten pitämisestä ajan tasalla.
18084: hävittämistä koskevasta valvonnasta säädetään             Puolustusministeriön hallinnonalan räjähdys-
18085: erikseen. Puolustusministeriön hallinnonalan rä-       vaarallisista aineista annetun asetuksen mukaan
18086: jähdysvaarallisista aineista on annettu asetus (35/    asetuksessa tarkoitettu toiminta tulee järjestää
18087: 82) ja sen muutos (625/83), jonka mukaan lain          siten, ettei räjähdysvaarallisista aineista annetussa
18088: (263/53) ja sen nojalla annettujen säädösten           laissa tarkoitettua yleisen turvallisuuden ylläpitä-
18089: lisäksi on puolustusministeriön hallinnonalalla        mistä sekä hengen ja omaisuuden suojelemista
18090: mainittujen aineiden valmistuksesta, varastoin-        vaaranneta. Turvallisuusmääräysten lähtökohtana
18091: nista, hävittämisestä, maahantuonnista, kaupasta       on siis yleinen laki. Sen lisäksi turvallisuusvaati-
18092: ja valvonnasta voimassa mitä tässä asetuksessa         muksia on määritetty puolustusministeriön ase-
18093: säädetään.                                             tuksessa sekä sen nojalla annetuissa päätöksissä.
18094:    Puolustusministeriö on puolustusministeriön         Yksityiskohtaisia turvallisuusvaatimuksia on an-
18095: hallinnonalan räjähdysvaarallisista aineista anne-     nettu räjähtävän materiaalin varastoinnin, käsit-
18096: tun asetuksen nojalla antanut 20 päivänä kesä-         telyn ja kuljetuksen sekä lataamotoiminnan yleis-
18097: kuuta 1984 puolustusministeriön päätökset räjäh-       määräyksissä. Nämä yksityiskohtaiset määräykset
18098: 4                                      1985 vp. -- ~ n:o 100
18099: 
18100: ovat parhaillaan tarkistuksen alaisena puolustus-      nisteriön päätöksessä ( 1301 80) räjähdystarvike-
18101: ministeriön antamien päätösten mukaisesti. Edel-       tehtaiden käytölle on määritetty. Puolustusvoi-
18102: lä mainittujen päätösten, määräysten ja yksityis-      mien varikot ja varastoalueet edustavat niin laa-
18103: kohtaisten ohjeiden lisäksi puolustusvoimisssa         juudeltaan kuin toiminuoiltaan vähintään räjäh-
18104: noudatettavat varomääräykset säätelevät toimin-        dystarviketehtaiden luokkaa.
18105: toja sotilaallisissa harjoituksissa.
18106:                                                           Turvallisuustavoite on määritetty puolustusmi-
18107:    Kesällä 1984 päivätyssä puolustusministeriön
18108:                                                        nisteriön asetuksessa ja päätöksissä. Yksityiskoh-
18109: kirjeessä on annettu ohjeet jatkotoimenpiteistä,
18110:                                                        taisten konkreettisten turvallisuustavoitteiden
18111: joiden tarkoituksena on kehittää turvallisuutta
18112:                                                        tarkistus koneiden ja laitteiden ym. osalta on
18113: sekä eri viranomaisten välistä yhteistoimintaa.
18114:                                                        parhaillaan työn alla. Toiminta- ja taloussuunnit-
18115: Puolustusministeriöön tullaan perustamaan tek-
18116:                                                        teluun liittyen säännöksissä annettujen turvalli-
18117: nisen tarkastustoimen asioiden käsittelyä varten
18118:                                                        suustavoitteiden mukaisesti määritetään suoritet-
18119: neuvoa antava elin. Asetettava elin toimii puo-
18120:                                                        tavat toimenpiteet sekä niiden kustannukset.
18121: lustusministeriön apuna teknisen tarkastustoimen
18122: kehittämisessä ja koordinoinnissa sekä säännösten         Edellä esitettyyn viitaten puolustusministeriö
18123: että määräysten valmistelussa. Toimikunnassa tu-       katsoo, että räjähdysvaarallisten aineiden käyttöä
18124: lee olemaan edustettuina valtioneuvoston pää-          koskevat puolustusministeriön hallinnonalan
18125: töksen (280/78) edellyttämät tahot. Räjähdystar-       määräykset on saatettu ajan tasalle ja että turval-
18126: vikkeiden valmistusta ja hävittämistä sekä varas-      lisuusmääräykset perustuvat yleiseen lakiin sekä
18127: tointia käsittelevien päätösten voimaantultua on       sen perusteella annettuihin asetuksiin ja päätök-
18128: käynnistetty selvityksiä eräiden varastoalueiden       siin. Päätösten valmistelussa on noudatettu viran-
18129: järjestelyistä. Selvitysten ja niiden perusteella      omaisten yhteistoiminnasta räjähdysainetarkas-
18130: tehtävien toimenpiteiden tavoitteena on turvalli-      tusten suorittamisessa annettua valtioneuvoston
18131: suuden varmistaminen varastoalueilla ja niiden         päätöstä. Puolustusministeriössä on viime vuo-
18132: lähiympäristössä.                                      sien aikana kiinnitetty erityistä huomiota räjäh-
18133:    Puolustusministeriön hallinnonalan räjähdys-        dystarvikkeita koskevien asioiden kehittämiseen.
18134: tarvikkeiden valmistuksesta ja hävittämisestä sekä     Ministeriö näkee, että räjähdystarvikkeiden val-
18135: varastoinnista annetuissa päätöksissä on siirtymä-     mistukseen ja varastoimiin liittyvien turvallisuus-
18136: ajaksi määritetty enintään viisitoista vuotta. Siir-   toimien kehittäminen on jatkuvaa toimintaa,
18137: tymäaika on sama kuin kauppa- ja teollisuusmi-         jota ei suinkaan kerralla saada valmiiksi.
18138: 
18139:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1985
18140: 
18141:                                                               Puolustusministeri Veikko Pz"hlajamåki
18142:                                        1985 vp. -- KJ( n:o 100                                           5
18143: 
18144: 
18145: 
18146: 
18147:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
18148: 
18149:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Försvarsministeriet har med stöd av förord-
18150: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         ningen om explosionsfarliga ämnen inom
18151: 400 av den 13 mars 1985 tili vederbörande              försvarsministeriets förvaltningsområde den 20
18152: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     juni 1984 utfärdat försvarsministeriets beslut om
18153: av riksdagsman Jouko Skinnari undertecknade            tillverkning och fötstöring av explosiva varor samt
18154: spörsmål nr 100:                                       om upplagring av explosiva varor. Sammansätt-
18155:                                                        ningen av stadgandena följer alltså alimän praxis
18156:           Är Regeringen medveten om, att det           utgående från den allmänna lagen och förord-
18157:        fortfarande, tio år efter explosionen i         ningen samt ministeriets förordning och beslut.
18158:        Lappo patronfabrik, så gott som helt               Efter det en allmän förordning om explosiva
18159:        saknas materielia säkerhetskrav i fråga om      varor hade ttätt i kraft bereddes försvarsministeri-
18160:        användningen av explosionsfarliga ämnen         ets beslut i sprängämneskommissionen som un-
18161:        inom försvarsministeriets förvaltningsom-       derlyder försvarsministeriet. 1 denna kommissions
18162:        råde, och att försvarsministeriets beslut,      arbete har deltagit bl.a. en representant för
18163:        avsedda som säkerhetsföreskrifter, uppen-       arbetarskyddsstyrelsen. lnnan dessa beslut bring-
18164:        barligen har beretts och utfärdats i strid      ades i kraft skickade försvarsministeriet besluten
18165:        mot statsrådets beslut?                         på remiss såväl inom försvarsmakten som tili
18166:                                                        utomstående myndighetet och representantet för
18167:                                                        arbetstagarorganisationerna. Försvarsministeriet
18168:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        medtog fem arbetstagarorganisationer, av vilka
18169: anföra följande:                                       fyra avgav sitt utlåtande. Statsrådets beslut om
18170:    Enligt lagen om explosionsfarliga ämnen (263/       samarbetet mellan myndigheter vid verkstäliande
18171: 53) kan det genom förotdning bestämmas, att            av besiktningar rörande explosiva ämnen (280/
18172: denna lag och i stöd av densamma utfärdade             78) förutsätter, att utlåtande inbegärs endast av
18173: stadganden inte tili en del ellet alis skali tilläm-   den mest representativa arbetstagarorganisatio-
18174: pas inom försvarsväsendet, om detta anses vara         nen. De utomstående myndigheter som avgav
18175: möjligt utan att i denna lag avsett upprätthållan-     sitt utlåtande var arbetarskyddsstyrelsen, inrikes-
18176: de av allmän säkerhet samt skydd för liv och           ministeriet (gränsbevakningsväsendet) och teknis-
18177: egendom därigenom äventyras. 1 förordningen            ka kontrollcentralen. Efter remissen förhandlade
18178: om explosiva varor (8 5/80) konstateras det, att       försvarsministeriet med arbetarskyddsstyrelsen,
18179: bettäffande tillsynen över tillverkning, upplag-       handels- och industtiministeriet samt med repre-
18180: ring, impott och förstöring av och handel med          sentanter för tekniska konttollcentralen.
18181: explosiva varor inom försvarsministeriets förvalt-        Sedan försvarsministeriets beslut trätt i kraft
18182: ningsområde stadgas särskilt. Om explosionsfarli-      har arbetarskyddsstyrelsen och försvarsministeriet
18183: ga ämnen inom försvarsministeriets förvaltnings-       samarbetat intimt. 1 fråga om fortsatta åtgärder
18184: område har givits en förordning ( 35/82) och           har det överenskommits om att upprätthålla
18185: angående ändring av förordningen om explo-             kontinuerlig kontakt samt att hålla de utfärdade
18186: sionsfarliga ämnen inom försvarsministeriets           besluten tidsenliga.
18187: förvaltningsområde (625/83) ytterligare en                Enligt förordningen om explosionsfarliga äm-
18188: förordning, enligt viiken det inom försvarsminis-      nen inom försvarsministeriets förvaltningsområde
18189: tetiets förvaltningsområde i fråga om tillverk-        skall den verksamhet som avses i förordningen
18190: ning, upplagring, impott och övervakning av            ordnas så, att det i lagen om explosionsfarliga
18191: samt handel med explosionsfarliga ämnen, ut-           ämnen avsedda upprätthållandet av alimän sä-
18192: över vad i lagen om explosionsfarliga ämnen            kerhet samt skyddet för liv och egendom inte
18193: (263/53) och med stöd dätav utfärdade författ-         äventytas. Utgångspunkten för säkerhetsföreskrif-
18194: ningar i övrigt är stadgat ellet bestämt, gäller vad   terna är alltså en allmän lag. Dessutom har
18195: i denna förordning stadgas.                            säkerhetskraven fastställts i försvarsministeriets
18196: 6                                      1985 vp. -      KK n:o 100
18197: 
18198: förordning samt i de med stöd av denna förord-         rioden faststälits till högst femton år. Denna
18199: ning utfärdade besluten. Detaljerade säker-            övergångsperiod motsvarar den period som i
18200: hetskrav har faststälits i de alimänna föreskrifter-   handels- och industriministeriets beslut ( 130 /80)
18201: na om upplagring, hantering och transport av           faststälits beträffande användningen av fabriker
18202: explosivt material samt om verksamheten vid            som tillverkar explosiva varor. Försvarsmaktens
18203: adapteringsanläggningarna. Dessa detaljerade           depåer och upplagsområden är såväl till omfatt-
18204: föreskrifter hålier på att justeras i enlighet med     ning som till funktion minst av samma klass som
18205: försvarsministeriets beslut. Förutom de ovan           de fabriker som tiliverkar explosiva varor. Mål-
18206: nämnda besluten, förskrifterna och detaljerade         sättningen i fråga om säkerhet har faststälits i
18207: anvisningarna reglerar de inom försvarsmakten          försvarsministeriets förordning och beslut. För
18208: tillämpade säkerhetsföreskrifterna verksamheten        närvarande pågår justeringen av den detaljerade
18209: vid militära övningar.                                 konkreta säkerhetsmålsättningen beträffande ma-
18210:    Försvarsministeriet har i en skrivelse daterad      skiner och anordningar etc. 1 anslutning tili
18211: sommaren 1984 utfärdat anvisningar om fortsatta        verksamhets- och ekonomipianeo faststälis enligt
18212: åtgärder i avsikt att utveckla säkerheten samt         de i stadgandena angivna säkerhetsmålen de
18213: samarbetet melian olika myndigheter. Vid               åtgärder som bör vidtas samt kostnaderna för
18214: försvarsministeriet kommer att inrättas ett rådgi-     dessa.
18215: vande organ för handläggning av ärenden som               Med hänvisning tili det ovanstående anser
18216: gäller teknisk kontroli. Det organ som skali           försvarsministeriet att bestämmelserna inom
18217: tilisättas bistår försvarsministeriet vid utvecklan-   försvarsministeriets förvaltningsområde beträffan-
18218: det och koordineringen av teknisk kontroli samt        de användningen av explosionsfarliga ämnen har
18219: vid beredningen av stadganden och bestämmel-           gjorts tidsenliga och att säkerhetsföreskrifterna
18220: ser. 1 kommissionen kommer att vara represente-        grundar sig på en alimän lag samt på förord-
18221: rade de instanser som avses i statsrådets beslut       ningar och beslut som givits med stöd av denna.
18222: (280/78). Efter det att besluten om tiliverkning       Vid beredningen av beslut har man iakttagit
18223: och förstöring samt upplagring av explosiva varor      statsrådets beslut om samarbetet mellan myndig-
18224: trätt i kraft har utredningar inletts om arrange-      heter vid verkstäliande av besiktningar rörande
18225: mang inom vissa upplagsområden. Målet för              explosiva ämnen. 1 försvarsministeriet har särskild
18226: utredningarna och de åtgärder som vidtas på            uppmärksamhet under de senaste åren fästs vid
18227: grundvalen av dessa är att trygga säkerheten           utvecklandet av ärenden som gäller explosiva
18228: inom upplagsområden och i deras närmaste om-           varor. Ministeriet anser att utvecklandet av sä-
18229: givning.                                               kerhetsåtgärderna i anslutning tili explosiva va-
18230:    1 besluten om tiliverkning och förstöring samt      rors tiliverkning och upplagring är kontinuerlig
18231: om upplagring av explosiva varor inom försvars-        verksamhet, som inte är möjlig att genomföra
18232: ministeriets förvaltningsområde har övergångspe-       under en kort tid.
18233: 
18234:      Helsingfors den 18 april 1985
18235: 
18236:                                                                  Försvarsminister Veikko Pihlajamäki
18237:                                                1985 vp.
18238: 
18239: Kirjallinen kysymys n:o 101
18240: 
18241: 
18242: 
18243: 
18244:                                    Rajamäki: Asumistuen myöntämisestä myös omakotitaloissa asuville
18245:                                       eläkeläisille
18246: 
18247: 
18248:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18249: 
18250:    Eläkkeensaajan asumistukeen on oikeus henki-       hoitomenojen lisäksi otetaan huomioon myös
18251: löllä, joka saa Kansaneläkelaitoksen maksamaa         asuntolainojen korot ja mahdollinen tontin vuok-
18252: vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työttömyyseläket-       ra.
18253: tä, rintamasotilaseläkettä tai leskeneläkkeenä            Käytäntö omakotitaloissa asuvien eläkkeensaa-
18254: yleistä perhe-eläkettä. Asumistuki perustuu eläk-     jien asumistukioikeudesta osoittaa kuitenkin, et-
18255: keensaajien asumistukilakiin, jonka perusteella       tä hoitomenojen normittaminen on tapahtunut
18256: asumistukea maksetaan pienituloisille eläkkeen-       niin alhaiselle tasolle, ettei omakotieläkeläisillä
18257: saajille kohtuullisista asumismenoista. Asumis-       ole edellytyksiä asumistuen saantiin kuin poik-
18258: tuen määrä riippuu olennaisesti eläkkeensaajan        keustapauksissa. Näin varsinkin kun myös heillä
18259: tuloista ja omaisuudesta.                             ovat samat perus- ja lisäomavastuut kuin vuokral-
18260:    Asumistukilain mukaan asumismenoina ote-           la tai omassa osakehuoneistossa asuvilla eläkkeen-
18261: taan huomioon asunnon vuokra tai vastike, läm-        saajilla. Lisäksi tuen hakeminen vaatii runsaasti
18262: mitys- ja vesikustannukset, mikäli ne eivät sisälly   aikaa ja aiheuttaa kustannuksia mm. vanhojen
18263: vuokraan tai vastikkeeseen, sekä asuntolainojen       rakennusten piirustusten osalta.
18264: korot.                                                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18265:                                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-
18266:    Nyttemmin on myös omakotitaloissa asuvat           neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
18267: eläkkeensaajat saatettu asumistukioikeuden pii-       seuraavan kysymyksen:
18268: riin ottamalla huomioon asunnon hoitomenot
18269: erikseen vahvistettujen normien mukaisesti.                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18270: Näissä normeissa on otettu huomioon asunnon                  ryhtyä havaittujen epäkohtien korjaami-
18271: lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannukset                 seksi ja asumistukioikeuden turvaamiseksi
18272: riippuen asunnon sijaintikunnasta, varustetasosta            myös omakotitaloissa asuville eläkkeen-
18273: ja asunnon valmistumisvuodesta. Normitettujen                saajille?
18274: 
18275:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1985
18276: 
18277:                                             Kari Rajamäki
18278: 
18279: 
18280: 
18281: 
18282: 428500284T
18283: 2                                     1985 vp. -     KK n:o 101
18284: 
18285: 
18286: 
18287: 
18288:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18289: 
18290:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       parannettu ennen vuotta 1974, sekä lämmitys-
18291: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        että kunnossapitonormeja korotetaan 30 % .
18292: olette 13 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn             Lämmitys- ja vesinormien suuruutta määrättä-
18293: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         essä on pyritty arvioimaan todellinen omakotita-
18294: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    loissa tapahtuva kulutus ja mitoittamaan kulu-
18295: taja Kari Rajamäen näin kuuluvasta kirjallisesta     tuksen keskivenoarvo normiksi. Asunnon kun-
18296: kysymyksestä n:o 101:                                nossapitonormi on mitoitettu sen mukaan, mitä
18297:                                                      yleensä voidaan arvioida vuosittain tehtävän
18298:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       asunnon kunnossapitotöitä.
18299:        ryhtyä havaittujen epäkohtien korjaami-
18300:                                                         Normit on sidottu kansaneläkeindeksiin ja
18301:        seksi ja asumistukioikeuden turvaamiseksi     vuosittain valtioneuvoston on tarkistettava, vas-
18302:        myös omakotitaloissa asuville eläkkeen-       taavatko normit yleisessä asumistuessa vahvistet-
18303:        saajille?
18304:                                                      tuja kustannuksia. Valtioneuvoston 19.12.1984
18305:                                                      tekemällä päätöksellä todettiin, että eläkkeensaa-
18306:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     jien asumistukilain mukaiset kansaneläkeindek-
18307: ti seuraavaa:                                        sillä korotettavat lämmitys- ja vesinormit täysi-
18308:                                                      määräisinä ovat 1.1.1985 lukien lähes samat kuin
18309:    Kansaneläkejärjestelmän kokonaisuudistusta        ns. yleisessä asumistuessa (408/75) samasta ajan-
18310: koskevan II A-vaiheen (lait 103-111/82) yhtey-       kohdasta lukien sovellettavat normit. Myös kun-
18311: dessä muutettiin eläkkeensaajien asumistukilakia     nossapitokustannusten korotus eläkkensaajien
18312: 1.1.1984 lukien siten, että omakotitaloissa asu-     asumistukipuolella on suhteellisesti korkeampi
18313: vien eläkkeensaajien asumiskustannuksiksi hyväk-     kuin yleensä asumistuessa.
18314: sytään myös hoitomenot valtioneuvoston vahvis-          Valtiontaloudellisista syistä hallitus antoi syk-
18315: tamien keskimääräisten kustannusten eli niin         syllä 1983 esityksen (HE n:o 141/1983 vp.)
18316: sanottujen normien mukaisina. Hoitomenoiksi          omakotitaloasukkaita koskevan lainmuutoksen
18317: luetaan lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustan-      voimaantulon muuttamisesta siten, että hoitome-
18318: nukset. Lain voimaantulosäännöksen mukaan            nonormeista otetaan vuosina 1984 ja 1985 huo-
18319: asumistukilainmuutoksen voimaantulo vaiheis-         mioon 80 % :n sijasta 60 % ja vuosina 1986 ja
18320: tettiin siten, että hoitonormeista otetaan huo-      1987 vastaavasti 90 % :n sijasta 70 %. Tätä
18321: mioon vuosina 1984 ja 1985 80 % ja vuosina           tarkoittava lainmuutos vahvistettiin 29.12.1983
18322: 1986 ja 1987 vastaavasti 90 %. Lainmuutoksen         (1128/83 ). Hallituksen esityksessä uusien asumis-
18323: johdosta arvioitiin uusia asumistukeen oikeutet-     tukeen oikeutettujen eläkkeensaajien määrän ar-
18324: tuja eläkkeensaajia tulevan vuonna 1984 noin         vioitiin olevan vuonna 1984 37 000, joista ai-
18325: 60 000 ja tästä aiheutuvat kustannukset arvioitiin   heutuviksi asumistukimenoiksi arvioitiin 32 mil-
18326: noin 70 miljoonaksi markaksi vuodessa.               joonaa markkaa vuodessa. Syksyllä 1983 tehdyllä
18327:    Valtioneuvoston päätöksellä 29.9.1983 (772/       säästöpäätöksellä tarkoitettiin supistaa eläkkeen-
18328: 83) normit vahvistettiin siten, että jos asunnossa   saajien asumistukilain mukaisia menoja noin 40
18329: on kiinteä keskuslämmmitysjärjestelmä, lämmi-        miljoonalla markalla. Nyt on osoittautunut, että
18330: tyskustannukset arvioidaan suuremman normin          säästövaikutukset ovat olleet ennalta arvioitua
18331: mukaisiksi kuin sellaisella, jolla on puulämmitys.   suuremmat. Uusia omakotitaloissa asuvia eläk-
18332: Vastaava arviointiperuste on vesikustannuksilla      keensaajia on tullut asumistukijärjestelmän pii-
18333: siten, että jos asunnossa on vesijohto ja lämmin-    riin arvioitua vähemmän. Tällä hetkellä käytettä-
18334: vesi, asumismenot arvioidaan suuremmiksi, kuin       vissä olevien tietojen mukaan lainmuutoksen joh-
18335: jos lämminvesijärjestelmää ei asunnossa ole.         dosta tuli asumistukeen oikeutetuksi vuonna
18336: Kunnossapitonormi on arvioitu asuntokohtaisek-       1984 noin 4 500 uutta omakotitaloissa asuvaa
18337: si. Asunnon ikä on otettu huomioon normeissa         eläkkeensaajaa. Tästä aiheutuvat kustannukset
18338: siten, että mikäli asunto on rakennettu tai perus-   olivat vuonna 1984 noin 11 miljoonaa markkaa
18339:                                       1985 vp. -      KK n:o 101                                       3
18340: 
18341: vuodessa. Kaikkiaan eläkkeensaajien asumistuki-       ta on osoittautunut vaikeaksi. Tämän vuoksi
18342: järjestelmän piirissä on tällä hetkellä noin 15 000   Kansaneläkelaitoksessa on vuoden 1985 alusta
18343: omakotitalossa asuvaa eläkeensaajaa.                  käynnistetty selvitys, jossa tutkitaan eläkkeensaa-
18344:    Asumistukea koskevien lainmuutosten vaiku-         jien tulorakennetta ja asumisolosuhteita Kansan-
18345: tusten arviointia on vaikeuttanut se, ettei asumis-   eläkelaitoksen rekistereissä olevien tulotietojen
18346: tuen tulorakenteesta ja asumisolosuhteista ole        sekä rakennus- ja huoneistorekisterin asuntoja ja
18347: käytettävissä riittävän täsmällisiä tietoja. Syynä    asumisolosuhteita koskevien tietojen pohjalta.
18348: siihen, että uusia omakotitaloissa asuvia eläk-       Selvityksessä pyritään myös tutkimaan, missä
18349: keensaajia on tullut asumistukijärjestelmän pii-      määrin asumistuki, johon lainmuutoksen johdos-
18350: riin odotettua vähemmän, saattaa olla lisäksi se,     ta olisi syntynyt oikeus, on jätetty hakematta.
18351: etteivät kaikki asumistukeen oikeutetut ole           Selvityksen tulokset ovat käytettävissä syksyllä
18352: etuutta hakeneet.                                     1985. Selvityksen valmistuttua tullaan hoitome-
18353:    Kuten edellä on jo mainittu, tuotettavien          nonormijärjestelmään esittämään tarpeelliseksi
18354: arvioiden tekeminen lainmuutoksen vaikutuksis-        katsottavia muutoksia vuoden 1986 alusta lukien.
18355: 
18356:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1985
18357: 
18358:                                              Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
18359: 4                                     1985 vp. -     KK n:o 101
18360: 
18361: 
18362: 
18363: 
18364:                                 Till Riksdagens Herr Talman
18365: 
18366:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen derhållskostnader höjs med 30 % om bostaden
18367: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av byggts eller grundförbättrats före år 1974.
18368: den 13 mars 1985 till vederbörande medlem av              Vid fastställandet av normerna för uppvärm-
18369: statsrådet översänt avskrift av följande av riks- nings- och vattenkostnaderna har man försökt
18370: dagsman Kari Rajamäki ställda skriftliga spörs- beräkna den verkliga förbrukningen i egnahems-
18371: mål nr 101:                                          . hus och strävat efter att normen skall utgöra ett
18372:                                                        genomsnittligt värde av förbrukningen. Bo-
18373:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
18374:                                                        stadens underhållsnorm har fastställts enligt de
18375:          för att avhjälpa de konstaterade missför-
18376:                                                        underhållsarbeten som man kan beräkna att i
18377:          hållandena och för att garantera även de
18378:                                                        allmänhet årligen utförs i en bostad.
18379:          pensionstagare som bor i egnahemshus
18380:          rätt till bostadsbidrag?                         Normerna har bundits vid folkpensionsindex
18381:                                                        och statsrådet skall årligen kontrollera att nor-
18382:                                                        merna motsvarar de kostnader som fastställts i
18383:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vördnads- fråga om det allmänna bostadsbidraget. Genom
18384: fullt anföra följande:                                 statsrådets beslut 19.12.1984 konstaterades att de
18385:    1 samband med II A -skedet av totalreformen i lagen om bostadsbidrag för pensionstagare
18386: av folkpensionssystemet {lagarna 103-111/82) angivna normerna för uppvärmnings- och vatten-
18387: genomfördes 1.1.1984 en ändring av lagen om kostnader, vilka skall höjas med folkpensionsin-
18388: bostadsbidrag för pensionstagare så, att såsom dex, från och med 1.1.1985 till sitt fulla belopp
18389: boendekostnader för pensionstagare som bor i är nära nog de samma som de normer som räknat
18390: egnahemshus godkänns också utgifterna för sköt- från samma tidpunkt tillämpas i fråga om det
18391: sel av bostad till belopp som motsvarar de av s.k. allmänna bostadsbidraget (408/75). Även
18392: statsrådet fastställda genomsnittliga kostnaderna, höjningen av underhållskostnaderna är relativt
18393: dvs. de s.k. normerna. Till utgifterna för skötsel sett större då det gäller pensionstagarnas bostads-
18394: av bostaden räknas kostnader för uppvärmning, bidrag än bostadsbidraget i allmänhet.
18395: vatten och underhåll. Enligt lagens ikraftträdel-         Av statsekonomiska skäl avlät regeringen hös-
18396: sestadgande sker ikraftträdandet av ändringen av ten 1983 en proposition (RP nr 14111983 rd.)
18397: lagen om bostadsbidrag stegvis så, att 80 % av om ändring av ikraftträdandet av lagändringen
18398: skötselnormerna beaktas åren 1984 och 1985 och gällande personer bosatta i egnahemshus så, att
18399: på motsvarande sätt 90 % åren 1986 och 1987. såsom skötselnorm åren 1984 och 1985 beaktas
18400: Antalet nya pensionstagare som på basen av 60 % i stället för 80 % och åren 1986 och 1987
18401: lagändringen är berättigade till bostadsbidrag 70 % i stället för 90 % av utgifterna. lfrågava-
18402: beräknades år 1984 uppgå till ca 60 000 och de rande lagändring stadfästes 29.12.1983 (1128/
18403: härav föranledda kostnaderna beräknades uppgå 83). 1 regeringens proposition beräknades antalet
18404: till ca 70 milj. mk om året.                           nya pensionstagare som är berättigade till bo-
18405:     Genom statsrådets beslut 29.9.1983 (772/83) stadsbidraget år 1984 uppgå till 37 000, och
18406: fastställdes normerna så, att uppvärmningskost- utgifterna för bostadsbidrag till dessa personer
18407: naderna beräknas enligt en högre norm i bostä- beräknades uppgå till 32 milj. mk om året.
18408: der med centralvärme än i bostader med vedeld- Avsikten med det inbesparingsbeslut som fatta-
18409: ning. Motsvarande beräkningsgrund gäller för des år 1983 på hösten var att minska de i lagen
18410: vattenkostnaderna så, att boendekostnaderna be- om bostadsbidrag för pensionstagare angivna
18411: räknas enligt ett högre belopp i bostäder med bidragen med ca 40 milj. mk. Det har nu visat
18412: vattenledning och varmvatten än i bostäder där sig, att inbesparingsverkningarna har varit större
18413: ett varmvattensystem saknas. Normen för under- än uppskattat. Färre nya, i egnahemshus bosatta
18414: hållskostnader har fastställts till ett visst belopp pensionstagare än beräknat har anslutits till bo-
18415: per bostad. Bostadens ålder har beaktats sålunda, stadsbidragssystemet. Enligt för närvarande till-
18416: att normerna för såväl uppvärmnings- som un- gängliga uppgifter blev år 1984 ca 4 500 nya, i
18417:                                          1985 vp. -      KK n:o 101                                      5
18418: 
18419: egnahemshus bosatta pensionstagare berättigade              Såsom redan nämnts har det visat sig svårt att
18420: tili bostadsbidrag. Utgifterna med anledning             göra en tillförlitlig bedömning av verkningarna
18421: härav var år 1984 ca 11 milj. mk om året.                av lagändringen. Folkpensionsanstalten påbörja-
18422: Systemet med bostadsbidrag för pensionstagare            de därför i början av år 1985 en utredning, där
18423: omfattar för närvarande inalles ca 15 000 i egna-        man undersöker pensionstagarnas inkomststruk-
18424: hemshus bosatta pensionstagare.                          tur och boendeförhålianden på basen av sådana
18425:                                                          uppgifter om inkomst som ingår i folkpensions-
18426:     Bedömningen av verkningarna av lagändring-           anstaltens registee samt byggnads- och lägenhets-
18427: arna gäliande bostadsbidrag har försvårats av att        registrets uppgifter om bostäder och boendeför-
18428: tiliräckligt exakta uppgifter om inkomststruktu-         hålianden. 1 utredning~n försöker man 'också
18429: ren och boendeförhåliandena i fråga om bostads-          undersöka, i viiken mån personer som enligt
18430: bidraget inte finns att tiligå. Orsaken tili att färre   lagändringen skulie vara berättigade tili bostads-
18431: nya, i egnahemshus bosatta pensionstagare har            bidrag, underlåter att ansöka om detta bidrag.
18432: kommit med i bostadsbidragssystemet kan där-             Resultaten av utredningen finns att tiligå år 1985
18433: jämte tänkas vara den att alla som är berättigade        på hösten. Då utredningen blivit färdig föreslås
18434: tili bostadsbidraget inte ansökt om ifrågavarande        erforderliga ändringar i systemet med normer för
18435: förmån.                                                  skötselutgifterna, räknat från början av år 1986.
18436: 
18437:      Helsingfors den 10 april 1985
18438: 
18439:                                              Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
18440:                                               1985 vp.
18441: 
18442: Kirjallinen kysymys n:o 102
18443: 
18444: 
18445: 
18446: 
18447:                                   Almgren: Tutkimus- ja tuotekehitysinsinöörin viran perustamisesta
18448:                                     Kotkan teknilliseen oppilaitokseen
18449: 
18450: 
18451:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18452: 
18453:   Tutkimus- ja tuotekehitystoiminta insinööri-       nen oppilaitos omaa maan monipuolisimmat
18454: koulutuksen yhteydessä ja teknillisten oppilaitos-   uuden teknologian opintosuunnat ja laborato-
18455: ten tieto- ja laiteresurssien laaja hyödyntäminen    riot. Olisi aika saada opistoon tutkimus- ja tuote-
18456: on kaikissa kilpailijamaissamme huomattavan          kehitysinsinööri.
18457: runsasta. Näyttää siltä, että eräät koulutoimen         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18458: kokonaisuudistuksen ratkaisut ovat pysäyttäneet      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18459: teknillisten oppilaitosten toiminnan monipuolis-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18460: tamisen pitkäksi ajaksi.                             vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18461:    Kotkan teknillisen oppilaitoksen neuvottelu-                Onko Hallitus ryhtynyt toimenpiteisiin
18462: kunta on jo vuonna 1971 tehnyt esityksen labora-            tutkimus- ja tuotekehitysinsinöörin viran
18463: toriohenkilöstön palkkaamiseksi teollisuuden ti-            perustamiseksi Kotkan teknilliseen oppi-
18464: laamia tutkimus- ja kehitystehtäviä varten. Oppi-           laitokseen siten, että määrärahat sisällyte-
18465: laitos on asiaa monissa työryhmissä kehitellyt ja           tään jo vuoden 1986 tulo- ja menoarvi-
18466: virkoja toistuvasti anonut. Nyt Kotkan teknilli-            oon?
18467: 
18468:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1985
18469: 
18470:                                             Esko Almgren
18471: 
18472: 
18473: 
18474: 
18475:  428500319X
18476: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 102
18477: 
18478: 
18479: 
18480: 
18481:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18482: 
18483:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Valtion tulo- ja menoarvioissa on kuitenkin
18484: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          vuodesta 1981 alkaen ollut teknillisten oppilai-
18485: olette 13 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn            tosten maksullista palvelutoimintaa varten oma
18486: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           momentti, jonka käyttöperusteet ovat jokseenkin
18487: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      samat kuin korkeakoulujen vastaavalla momentil-
18488: taja Esko Almgrenin näin kuuluvasta kirjallisesta      la. Momentilta voi muun muassa palkata henki-
18489: kysymyksestä n:o 102:                                  löstöä määräaikaisiin tehtäviin. Muodollisesti
18490:                                                        mahdollisuus henkilöstön palkkaamiseen on siten
18491:            Onko Hallitus ryhtynyt toimenpiteisiin      ollut olemassa. Ongelmaksi on osoittautunut
18492:         tutkimus- ja tuotekehitysinsinöörin viran      toiminnan käynnistäminen.
18493:         perustamiseksi Kotkan teknilliseen oppi-          Toiminnan käynnistäminen ja laajentaminen
18494:         laitokseen siten, että määrärahat sisällyte-   edellyttää erityistoimia. Toimivien ratkaisumal-
18495:         tään jo vuoden 1986 tulo- ja menoarvi-         lien löytämiseksi ammattikasvatushallitus on
18496:         oon?                                           käynnistänyt kokeilut Mikkelin ja Jyväskylän tek-
18497:                                                        nillisissä oppilaitoksissa kauppa- ja teollisuusmi-
18498:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          nisteriön rahoituksella. Kokeiluista jo lyhyenä
18499: seuraavaa:                                             aikana saatujen kokemusten perusteella on voitu
18500:                                                        todeta, että palvelutoimintaan tarvitaan muun
18501:    Tutkimus- ja tuotekehitystoiminta on osa tek-       muassa erillisiä henkilöresursseja. Kokemusten
18502: nillisten oppilaitosten palvelutoimintaa, jolla py-    perusteella näyttää myös siltä, että opettajille
18503: ritään toisaalta tukemaan opetuksen kehittämistä       tulisi voida järjestää lisäkorvaus aktiivisesta osal-
18504: ja käytännönläheisyyttä ja toisaalta tarjoamaan        listumisesta yrityksiä palvelevaan tutkimus- ja
18505: etenkin pienelle ja keskisuurelle teollisuudelle       tuotekehitystoimintaan.
18506: sitä asiantuntemusta, jota oppilaitoksissa runsaas-       Opetusministeriö pitää teknillisten oppilaitos-
18507: tikin on tarjolla.                                     ten palvelutoiminnan kehittämistä erittäin tärke-
18508:    Oppilaitosympäristössä on oleellista, että toi-     änä ja tulee kiinnittämään erityistä huomiota
18509: minnan tulee tukea oppilaitoksen päätehtävää,          palvelutoiminnassa tarvittaviin virkoihin vuoden
18510: teknikko- ja insinöörikoulutusta. Kun resurssit        1986 tulo- ja menoarvioehdotuksessaan. Tässä
18511: teknillisen koulutuksen kehittämiseen ovat olleet      yhteydessä opetusministeriö ottaa kantaa myös
18512: rajalliset, ei tukitoiminnan roolissa olevaan palve-   kysymyksessä tarkoitettuun Kotkan teknilliseen
18513: lutoimintaan ole tähän saakka voitu osoittaa           oppilaitokseen perustettavaksi ehdotettuun vir-
18514: erillisiä henkilöresursseja.                           kaan.
18515: 
18516:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1985
18517: 
18518:                                                                       Opetusministeri Kaarina Suonio
18519:                                       1985 vp. -      KK n:o 102                                         3
18520: 
18521: 
18522: 
18523: 
18524:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
18525: 
18526:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Sedan 1981 har dock i statsförslagen upptagits
18527: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         ett moment för avgiftsbelagd kundtjänstverksam-
18528: av den 13 mars 1985 tili vederbörande medlem          het vid tekniska läroanstalter. Anslagen under
18529: av statsrådet sänt en avskrift av följande av         detta moment får användas på ungefär likadant
18530: riksdagsman Esko Almgren undertecknade spörs-         sätt som de motsvarande anslagen för högskolor-
18531: mål nr 102:                                           na. Det är bl.a. möjligt att under momentet
18532:                                                       anställa personai för viss tid. Formellt sett har det
18533:           Har Regeringen vidtagit åtgärder för        således varit möjligt att anställa personal. lgång-
18534:        att en forsknings- och produktutveck-          sättandet av verksamheten har dock visat sig vara
18535:        lingsingenjörstjänst skali inrättas vid Kot-   problematiskt.
18536:        ka tekniska läroanstalt så att anslagen            Igångsättandet och utvidgningen av verksam-
18537:        härför skali inrymmas i statsförslaget för     heten förutsätter särskilda åtgärder. Yrkesutbild-
18538:        år 1986?                                       ningsstyrelsen har med hjälp av handels- och
18539:                                                       industriministeriets finansiering igångsatt försök
18540:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      vid de tekniska läroanstalterna i S:t Michel och
18541: framföra följande:                                    Jyväskylä, för att man skall kunna finna sådana
18542:    Forsknings- och produktutvecklingsverksamhe-       lösningsmodeller som fungerar i praktiken. På
18543: ten utgör en del av kundtjänstverksamheten vid        basen av de erfarenheter som man redan på kort
18544: tekniska läroanstalter. Med detta slags verksam-      sikt fått av försöken kan man konstatera att bl. a.
18545: het försöker man å ena sidan stödja utvecklandet      särskilda resurser behövs för kundtjänstverksam-
18546: av undervisningen och dess anknytning tili ar-        heten. Erfarenheten ger även vid handen att det
18547: betslivet och å andra sidan kan man med den           borde vara möjligt att ge lärarna extra arvode för
18548: erbjuda särskilt liten och medelstor industri den     sitt aktiva deltagande i det forsknings- och pro-
18549: sakkunskap som står rikligt tili buds vid dessa       duktutvecklingsarbete som betjänar företagen.
18550: läroanstalter.                                           Undervisningsministeriet anser att utvecklan-
18551:    lnom läroanstalterna är det viktigt att verksam-   det av kundtjänstverksamheten vid tekniska läro-
18552: heten bör stödja läroanstaltens huvuduppgift,         anstalter är av stor betydelse och ministeriet
18553: dvs. utbildningen av tekniker och ingenjörer.         kommer att i statsförslaget för 1986 fästa upp-
18554:    Då resurserna för utvecklandet av den tekniska     märksamhet vid de tjänster som är erforderliga
18555: utbildningen har varit så begränsade har det inte     inom kundtjänstverksamheten. 1 detta samman-
18556: varit möjligt att anvisa särskilda personresurser     hang tar undervisningsministeriet även ställning
18557: för den kundtjänstverksamhet scm utgör ett slags      tili inrättandet av den i spörsmålet föreslagna
18558: stödverksamhet.                                       tjänsten vid Kotka tekniska läroanstalt.
18559: 
18560:      Helsingfors den 15 april 1985
18561: 
18562:                                                               Undervisningsminister Kaarina Suonio
18563:                                               1985 vp.
18564: 
18565: Skriftligt spörsmål nr 103
18566: 
18567: 
18568: 
18569: 
18570:                                   Nyby m.fl.: Om kommuns möjlighet att köpa boendeservice för
18571:                                     åldringar i annan kommun utan att mantalsskrivningskommu-
18572:                                     nen ändras
18573: 
18574: 
18575:                                Tili Riksdagens Herr Talman
18576: 
18577:     Socialvårdslagens anda är att kommunen måste     gamla hemort, sin rätt att tillhöra sitt gamla
18578: ge socialservice åt sina invånare. Detta kan gälla   kyrkosamfund samt att en främmande kommun
18579: t.ex. boendeservice som arrangeras för personer      måste betala deras folkpensionsandelar och sjuk-
18580: vilkas verksamhetsförmåga är i den grad försäm-      husvård. För invaliderna tillämpas en tolkning
18581: rad, att de är i behov av fortlöpande daglig vård    som gör att de fortsättningsvis är skrivna i sin
18582: och omsorg. Kommunen kan anordna sin social-         gamla hemkommun.
18583: service själv genom att vara med i kommunalför-         Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
18584: bund eller genom att anskaffa servicen från          ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
18585: staten, annan kommun, kommunalförbund eller          ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
18586: annan offentlig eller privat serviceproducent.       följande spörsmål:
18587: Enligt nugällande lagstiftning och tolkning av
18588: 10 § lagen om befolkningsböcker kan emellertid                 Är Regeringen medveten om ovan an-
18589: en kommun inte köpa boendeservicetjänster för               förda olägenhet, och
18590: sina åldringar av privat servicehem beläget i                  vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
18591: annan kommun, utan att det innebär stora                    för att ändra lagen om befolknings-
18592: förändringar i pensionärernas Iiv. Bestämmelser-            böcker så att kommunen kan köpa boen-
18593: na innebär nämligen att pensionären måste man-              deservice för sina åldringar av privat servi-
18594:  talsskrivas på den ort där servicehemmet är                cehem beläget i annan kommun utan att
18595: beläget. Det medför att pensionären mister sin              åldringen måste mantalsskrivas på den
18596:                                                             ort där servicehemmet är beläget?
18597: 
18598:      Helsingfors den 14 mars 1985
18599: 
18600:          Mats Nyby                      Kaj Bärlund                    Kari Urpilainen
18601: 
18602: 
18603: 
18604: 
18605: 4285003401
18606: 2                                       1985 vp. -- KJ( n:o 103
18607: 
18608: Kirjallinen kysymys n:o 103                                                                   Suomennos
18609: 
18610: 
18611: 
18612: 
18613:                                     Nyby ym.: Kunnan mahdollisuudesta ostaa vanhuksille asumispal-
18614:                                       veluja toisesta kunnasta muuttamatta asukkaan henkikirjoitus-
18615:                                       kuntaa
18616: 
18617: 
18618:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18619: 
18620:    Sosiaalihuoltolain hengen mukaan kunnan tu-          keläinen menettää vanhan kotipaikkansa, oikeu-
18621: lee antaa sosiaalihuoltoa asukkailleen. Tämä voi        den kuulua vanhaan seurakuntaansa sekä että
18622: tarkoittaa esim. asumispalvelua, jota järjestetään      vieraan kunnan on maksettava hänen kansanelä-
18623: sellaisille henkilöille, joiden toimintakyky on         keosuutensa ja sairaanhoitonsa. Invalidien koh-
18624: siinä määrin heikentynyt, että he tarvitsevat jat-      dalla sovelletaan kuitenkin tulkintaa, jonka no-
18625: kuvaa, jokapäiväistä hoitoa ja huolenpitoa. Kun-        jalla he ovat edelleen kirjoilla vanhassa kotikun-
18626: ta voi järjestää sosiaalihuoltonsa itse olemalla        nassaan.
18627: mukana kuntainliitossa tai hankkimalla palvelut            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18628: valtiolta, toiselta kunnalta tai muulta julkiselta      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18629: tai yksityiseltä palvelulaitokselta. Voimassa ole-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
18630: van lainsäädännön ja väestökirjalain 10 §:n tul-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18631: kinnan mukaan ei kunta kuitenkaan voi ostaa
18632: vanhuksilleen asumispalveluja toisessa kunnassa                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18633: sijaitsevalta yksityiseltä palvelutalolta ilman, että          ryhtyä väestökirjalain muuttamiseksi si-
18634: se merkitsee suurta muutosta eläkeläisten elä-                 ten, että kunta voisi ostaa vanhuksilleen
18635: mään. Säännökset nimittäin edellyttävät, että                  asumispalveluja toisessa kunnassa sijaitse-
18636: eläkeläisen täytyy olla kirjoilla siinä kunnassa,              vasta yksityisestä palvelutalosta ilman, et-
18637: jossa palvelutalo sijaitsee. Tästä seuraa, että elä-           tä vanhuksen täytyy olla kirjoilla tässä
18638:                                                                toisessa kunnassa?
18639: 
18640:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1985
18641: 
18642:           Mats Nyby                        Kaj Bärlund                     Kari Urpilainen
18643:                                         1985 vp. -- ~ n:o 103                                             3
18644: 
18645: 
18646: 
18647: 
18648:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18649: 
18650:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          nukset muodostuisivat kohtuuttamiksi rasituksik-
18651: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           Sl.
18652: olette 14 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn                Valtioneuvoston 18 päivänä syyskuuta 1984
18653: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            hyväksymään valtakunnalliseen suunnitelmaan
18654: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       sosiaalihuollon järjestämisestä vuosina 1985--
18655: taja Mats Nybyn ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       1989 sisältyvät myös ohjeet asumispalveluista
18656: kysymyksestä n:o 103:                                   (2.6.). Ohjeista ilmenee, että asumispalvelujär-
18657:                                                         jestelmällä on tarkoitus vähentää laitoshuollon
18658:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tarvetta. Ohjeiden mukaan sosiaalihuollon asu-
18659:         ryhtyä väestökirjalain muuttamiseksi si-        mispalveluja järjestetään, kun asumiseen kiinte-
18660:         ten, että kunta voisi ostaa vanhuksilleen       ästi liittyy hoidon ja tuen tarve (2.6.2.). Palvelu-
18661:         asumispalveluja toisessa kunnassa sijaitse-     asumista laajennetaan ja kehitetään suunnitelma-
18662:         vasta yksityisestä palvelutalosta ilman, et-    kaudella siten, että vanhainkotitoiminnan laajen-
18663:         tä vanhuksen täytyy olla kirjoilla tässä        tamistarvetta voidaan vähentää. Tämän toteutta-
18664:         toisessa kunnassa?                              miseksi pyritään laitosrakentamiseen varattaviksi
18665:                                                         suunniteltuja voimavaroja osittain suuntaamaan
18666:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           palveluasumisen laajentamiseen. Palveluasunnot
18667: seuraavaa:                                              tulee mm. osoittaa vanhuksille, joiden toiminta-
18668:    Sosiaalihuoltolain (710/82) 13 §:n mukaan            kyky on siinä määrin alentunut, että he tarvitse-
18669: kunnan on huolehdittava sosiaalihuoltoon kuulu-         vat jatkuvaa päivittäistä tukea ja hoitoa (2.6.4.).
18670: vina velvollisuuksina mm. sosiaalipalvelujen jär-          Edellä esitetyn mukaisesti voidaan sosiaalihuol-
18671: jestämisestä asukkailleen sen sisältöisinä ja siinä     tolain tarkoittamia vanhusten asumispalveluja
18672: laajuudessa kuin kulloinkin säädetään ja sosiaali-      järjestää kotikunnan toimesta vain sellaisille toi-
18673: ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtion-          mintakyvyltään heikentyneille vanhuksille, jotka
18674: osuudesta annetun lain tarkoittamassa toteutta-         ovat jatkuvien päivittäisten hoitotoimenpiteiden
18675: nissuunnitelmassa määrätään. Viimeksi tarkoite-         tarpeessa. Kunta voi järjestää asumispalveluja
18676: tun lain (6771 82) 3 §: n säännöksistä ilmenee,         vanhuksille myös toisen kunnan alueella sijaitse-
18677: että kunta voi järjestää sosiaalihuoltoosa joko itse    vassa palveluyksikössä ostamalla palvelut toiselta
18678: tai hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kun-      kunnalta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta.
18679: nalta, kuntainliitolta tai muulta julkiselta tai           Väestökirjalain (181169) 10 §:ssä säädetään
18680: yksityiseltä palvelujen tuottajalta.                    niistä tapauksista, jolloin henkilön kotipaikka ei
18681:    Sosiaalihuoltolain 17 §:ssä säädetään kunnan         muutu, vaikka henkilö oleskelee muualla kuin
18682: velvollisuudeksi huolehtia sosiaalipalveluihin          koti paikallaan. Väestökirjalain 10 § :n säännösten
18683: myös kuuluvien asumispalvelujen järjestämisestä         mukaan henkilön kotipaikka ei muutu mm. sen
18684: asukkailleen. Asumispalveluja annetaan sosiaali-        johdosta, että hänet on otettu sairaalaan, paran-
18685: huoltolain 23 §:n mukaan henkilölle, joka erityi-       tolaan, huoltolaitokseen tai muutoin vastaavissa
18686: sestä syystä tarvitsee apua tai tukea asunnon tai       olosuhteissa hoidettavaksi. Sen nojalla mitä edel-
18687: asumisensa järjestämisessä. Sosiaalihuoltolain pe-      lä on esitetty sosiaalihuoltolain tarkoittamien
18688: riaatteiden mukaista on, että sosiaalipalveluja         asumispalvelujen järjestämisestä vanhuksille, on
18689: saavan asukkaan kotipaikka säilyy alkuperäisessä        todettava, että heidät on katsottava otettavan
18690: asuinkunnassaan näiden palvelujen kestoaikana           asumispalveluja järjestävään palvelutaloon väes-
18691: siitä huolimatta, että esim. asumispalvelut han-        tökirjalain 10 §:ssä tarkoitetulla tavalla hoidetta-
18692: kittaisiin toisessa kunnassa sijaitsevasta palveluta-   viksi. Hoidontarvenäkökohtaa on näissä tapauk-
18693:  losta. Palvelujen rahoittamisen kannalta on ni-        sissa pidettävä ensisijaisena asumisnäkökohtaan
18694:  mittäin oleellista, että henkilön alkuperäinen         verrattuna. Näin ollen vanhusten kotikunnassa ei
18695:  asuinkunta osallistuu kustannuksiin. Muutoin           tapahdu muutosta siitä huolimatta, että heille
18696:  palvelutaloista sijaintikunnille aiheutuvat kustan-    järjestetään asumispalveluja toisen kunnan alu-
18697: 4                                        1985 vp. -- KJ( n:o 103
18698: 
18699: eella sijaitsevassa palvelutalossa tai sitä vastaavas-   mispalveluja toisesta kunnasta, ei myöskään hei-
18700: sa palveluyksikössä.                                     dän väestörekisterinsä tai henkikirjoituspaikkansa
18701:    Väestökirjalain 4 §:n mukaan kunkin henkilön          voisi siirtyä asumispalveluiden takia toiseen kun-
18702: tulee olla väestörekisterissä ja kotipaikkarekiste-      taan.
18703: rissä siinä kunnassa, jossa hänellä on kotipaikka.         Koska edellä esitetyn mukaisesti väestökirjalain
18704: Henkilö on väestökirjalain 5 §:n 2 momentin              kotipaikkaa koskevien säännösten asianmukaisen
18705: nojalla henkikirjoitettava siinä kunnassa, jossa         soveltamisen ei ole katsottava muodostavan estet-
18706: hänellä tammikuun 1 päivänä on kotipaikka.               tä vanhusten asumispalveluiden järjestämiselle
18707: Koska edellä esitetyn mukaisesti va~husten koti-         sosiaalihuoltolain tarkoittamilla tavoilla, asia ei
18708: paikka ei muutu kunnan järjestäessä heille asu-          anna aihetta puoleltani toimenpiteisiin.
18709: 
18710:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1985
18711: 
18712:                                                                   Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen
18713:                                       1985 vp. -      KK n:o 103                                       5
18714: 
18715: 
18716: 
18717: 
18718:                                Tili Riksdagens Herr Talman
18719: 
18720:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          att personens ursprungliga hemkommun deltar i
18721: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        kostnaderna. Eljest skulie kostnaderna tili följd
18722: den 14 mars 1985 tili vederbörande medlem av          av servicehemmen bli en oskälig belastning för
18723: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     de kommuner där de är förlagda.
18724: dagsman Mats Nyby m.fl. undertecknade spörs-             I den riksomfattande planen för anordnande
18725: mål nr 103:                                           av socialvården åren 1985-1989, som godkänts
18726:                                                       av statsrådet den 18 september 1984, ingår även
18727:           Är Regeringen medveten om ovan an-
18728:                                                       direktiv angående boendeservicen (2.6.). Av di-
18729:        förda olägenhet, och
18730:                                                       rektiven framgår att man med boendeservicesys-
18731:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       temet eftersträvar att reducera behovet av an-
18732:        för att ändra lagen om befolkningsböcker       staltsvård. Enligt direktiven arrangeras socialvår-
18733:        så att kommunen kan köpa boendeservice         dens boendeservice, då tili boendet nära ansluter
18734:        för sina åldringar av privat servicehem        sig ett behov av vård och stöd (2.6.2.). Service-
18735:        beläget i annan kommun utan att åld-           boendet skali utvidgas och utvecklas under den
18736:        ringen måste mantalsskrivas på den ort         planlagda perioden så att behovet att utvidga
18737:        där servicehemmet är beläget?                  ålderdomshemsverksamheten kan minskas. För
18738:                                                       förverkligande av detta strävar man efter att
18739:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       delvis inrikta de resurser som planerats bli reser-
18740: anföra följande:                                      verade för anstaltsbyggande på en utvidgning av
18741:    Enligt 13 § socialvårdslagen (710 182) skali       serviceboendet. Servicebostäderna skali bl.a. an-
18742: kommun såsom tili socialvården hörande skyldig-       visas åldringar, vilkas verksamhetsförmåga är i
18743: heter ombesörja att bl.a. socialservice anordnas      den grad försämrad, att de är i behov av fortlö-
18744: för kommunens invånare av sådant innehåli och         pande daglig vård och omsorg (2.6.4.).
18745: sådan omfattning som i varje enskilt fali stadgas        1 enlighet med det ovan anförda kan den
18746: och som i den i lagen om planering av och             boendeservice för åldringar som åsyftas i social-
18747: starsandel för social- och hälsovården avsedda        vårdslagen anordnas på åtgärd av hemkommu-
18748: realiseringsplanen bestäms. Av stadgandena i          nen endast för sådana åldringar vilkas verksam-
18749: den sist nämnda lagens (677 /82) 3 § framgår att      hetsförmåga är försämrad i så hög grad att de är i
18750: kommun kan anordna social- och hälsovården            behov av fortlöpande daglig vård och omsorg. En
18751: antingen själv elier genom att anskaffa service       kommun kan också anordna boendeservice för
18752: från staten, annan kommun, kommunalförbund            åldringar i serviceenhet som är belägen inom
18753: elier annan offentlig elier privat serviceprodu-      någon annan kommuns område, genom att köpa
18754: cent.                                                 servicen av en annan kommun elier av en privat
18755:    1 17 § socialvårdslagen stadgas om kommuner-       serviceproducent.
18756: nas skyldighet att för sina invånare ombesörja           I 10 § lagen om befolkningsböcker (141169)
18757: anordnandet av boendeservice, som även hör tili       stadgas om de fali då en persons hemort inte
18758: socialservicen. Boendeservice tilihandahålis enligt   ändras fastän han vistas annorstädes än på sin
18759: 23 § socialvårdslagen person som av särskild orsak    hemort. Enligt stadgandena i 10 § lagen om
18760: behöver hjälp elier stöd vid anordnandet av           befolkningsböcker ändras en persons hemort
18761: bostad elier boendeförhålianden. Det överens-         t.ex. inte av den anledningen att han intagits på
18762: stämmer med socialvårdslagens principer att en        sjukhus, sanatorium eller vårdanstalt eller annars
18763: person som tilihandahålis socialservice får behålia   under motsvarande förhålianden omhändertagits
18764: hemorten i sin ursprungliga hemkommun under           för vård. Med stöd av det som ovan anförts om
18765: den tid denna service tilihandahålis, oberoende       anordnande av sådan boendeservice för åldringar
18766: av att t.ex. boendeservicen skulie anskaffas i ett    som åsyftas i socialvårdslagen bör det framhålias
18767: servicehem i en annan kommun. Med tanke på            att de bör anses bli intagna för vård i servicehem
18768: finansieringen av servicen är det nämligen viktigt    på det sätt som avses i 10 § lagen om befolk-
18769: 6                                     1985 vp. -     KK n:o 103
18770: 
18771: ningsböcker. Vårdbehovsaspekten bör i dessa fall     lighet med det ovan anförda inte ändras då
18772: anses som det primära i jämförelse med boende-       kommunen anordnar boendeservice för dem i
18773: aspekten. Därmed ändras inte åldringarnas hem-       andra kommuner, kan inte heller deras befolk-
18774: kommun trots att de tillhandahålls boendeservice     ningsregister eller mantalsskrivningsort på grund
18775: i ett servicehem eller i därmed jämförbar service-   av boendeservicen överföras tili den andra kom-
18776: enhet som är belägna inom en annan kommuns           munen.
18777: område.
18778:    Enligt 4 § lagen om befolkningsböcker skall          Eftersom en sakenlig tillämpning av stadgan-
18779: envar vara inskriven i befolkningsregistret och i    dena om hemort i lagen om befolkningsböcker
18780: hemortsregistret i den kommun, där han vid var       med stöd av det ovan anförda inte kan anses
18781: tidpunkt har hemort. Enligt 5 § 2 mom. lagen         utgöra något hinder för att boendeservice för
18782: om befolkningsböcker skall envar årligen man-        åldringar anordnas på det sätt som avses i social-
18783: talsskrivas i den kommun, där han den 1 januari      vårdslagen, föranleder saken inte vidare åtgärder
18784: har hemort. Eftersom åldringarnas hemort i en-       från min sida.
18785: 
18786:     Helsingfors den 18 april 1985
18787: 
18788:                                                                   Inrikesminister Kaisa Raatikainen
18789:                                               1985 vp.
18790: 
18791: Kirjallinen kysymys n:o 104
18792: 
18793: 
18794: 
18795: 
18796:                                  Aho: Kannuksen turkistutkimusaseman toimintaedellytysten paran-
18797:                                    tamisesta
18798: 
18799: 
18800:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18801: 
18802:     Kannuksen turkistutkimusaseman tilat valmis-    teen. Siirron yhteydessä ei kuitenkaan selvitetty,
18803: tuivat vuoden 1983 alussa. Tutkimusaseman           miten turkiseläintutkimuksen taloudelliset ja hal-
18804: suunnitteluun, rakentamiseen ja kalustamiseen       linnolliset kehittämisedellytykset Maatalouden
18805: käytettiin valtion varoja yhteensä noin 7, 3 mil-   tutkimuskeskuksen alaisuudessa kyetään turvaa-
18806: joonaa markkaa.                                     maan.
18807:     Kannuksen tutkimusaseman henkilökunnan             Turkiseläintutkimuksen kehittäminen ja laa-
18808: kokonaisvahvuudeksi on suunniteltu 17 henki-        jentaminen on tutkiselinkeinon kannalta elintär-
18809: löä, joista neljä olisi tutkijoita. Koetarha on     keä tehtävä. Turkistuotannon laajuuteen ja sen
18810: mitoitettu 1 200 minkkiä, 100 sinikettua ja 100     kansantaloudelliseen merkitykseen nähden tutki-
18811: hopeakettua varten. Täysitehoiseen toimintaan       mustoimintaan käytetyt voimavarat ovat tähän
18812: oli alkuperäisten suunnitelmien mukaan tarkoi-      saakka jääneet varsin vaatimattomiksi.
18813: tus päästä vuonna 1986.                                Kannukseen on rakennettu erinomaiset tilat
18814:     Tutkimustoiminnan käynnistymistä on kuiten-     turkistutkimusta varten. Tehty sijoitus jää kui-
18815: kin hidastanut erityisesti henkilökunnan puute.     tenkin hyödyttömäksi, ellei varsinaista tutkimus-
18816: Tällä hetkellä Kannuksen turkistutkimusasemalla     toimintaa saada henkilökunnan ja määrärahojen
18817: on henkilökuntaa ainoastaan neljä henkeä eli        puutteen takia täysipainoisesti käynnistetyksi.
18818: vain neljännes tarpeesta. Henkilökuntavajauksen        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18819: takia esimerkiksi eläinten tarvitsema rehu on       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18820: jouduttu hankkimaan tutkimusaseman ulkopuo-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18821: lelta, vaikka sinne on rakennettu tarvittavat re-   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18822: hunvalmistustilat ja -laitteet.                               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18823:     Hallinnollisesti Kannuksen turkistutkimusase-          ryhtyä Kannuksen turkistutkimusaseman
18824: ma toimi aluksi Riista- ja kalatalouden tutkimus-          saattamiseksi täysitehoiseen käyttöön ja
18825: laitoksen alaisena itsenäisenä yksikkönä. Kuluvan          tutkimusaseman kehittämiseksi Maata-
18826: vuoden maaliskuun alusta lukien se kuitenkin               louden tutkimuskeskuksen alaisena itse-
18827:  siirrettiin Maatalouden tutkimuskeskuksen yhtey-          näisenä yksikkönä?
18828: 
18829:      Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1985
18830: 
18831:                                              Esko Aho
18832: 
18833: 
18834: 
18835: 
18836: 428500307]
18837: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 104
18838: 
18839: 
18840: 
18841: 
18842:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18843: 
18844:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        millä sekä turkistalouden ympäristöhaittojen tut-
18845: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kimiseen. Alan tutkimustyöstä keskeisen vastuun
18846: olette 15 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn           kantanut turkistuottajien ylläpitämä Helven sää-
18847: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          tiö jatkaa tutkimustyötään keskittyen ajankohtai-
18848: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     siin ruokinta-, hoito- ja jalostuskysymyksiin. Tut-
18849: taja Esko Ahon näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    kimustyön koordinointiin antaa mahdollisuuden
18850: myksestä n:o 104:                                     asetuksella tutkimuskeskuksen hallitukselle an-
18851:                                                       nettu oikeus asettaa neuvottelukunta turkistalou-
18852:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        den tutkimusasemaa varten.
18853:        ryhtyä Kannuksen turkistutkimusaseman             Turkistalouden tutkimustehtävän suorittamista
18854:        saattamiseksi täysitehoiseen käyttöön ja       varten Kannukseen rakennetut tilat ovat korkea-
18855:        tutkimusaseman kehittämiseksi Maata-           tasoiset. Huoli muiden toimintaedellytysten
18856:        louden tutkimuskeskuksen alaisena itse-        puutteista on aiheellinen. Tutkimuskeskukselle
18857:        näisenä yksikkönä?                             osoitettu uusi turkistalouden tutkimuksen tehtä-
18858:                                                       väalue tulee lisäyksenä kotieläintutkimusta suo-
18859:   Vastuksena kysymykseen esitän kunnioittaen          rittaville osastoille. Voimavarojen uudelleenkoh-
18860: seuraavaa:                                            dentamisen mahdollisuudet ovat tutkimus-
18861:    Vuoden 1985 tulo- ja menoarviossa siirrettiin      keskuksessa vähäiset, koska jo nykyisten tehtävien
18862: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen yhtey-      suorittamisen keskeisenä vaikeutena koetaan hen-
18863: dessä toiminut Kannuksen turkistutkimusasema          kilöstövoimavarojen niukkuus.
18864: 1. 3.1985 lukien Maatalouden tutkimuskeskuksen           Tutkimusaseman täysitehoisen toiminnan hen-
18865: yhteyteen. Maatalouden tutkimuskeskuksesta an-        kilöstötarve on arvioitu 15 :ksi, joista kolme olisi
18866: nettua asetusta muutettiin vastaavasti. Kannuk-       tutkijoita ja muut tutkimusapulaisia ja toimisto-
18867: sen tutkimusasemasta tuli tutkimuskeskuksen           työntekijöitä. Nykyinen henkilökunta käsittää
18868: toimintayksikkönä toimiva turkistalouden tutki-       yhden tutkijan ja neljä eläintenhoitajaa.
18869: musasema. Kun Maatalouden tutkimuskeskuk-                Turkistalous nähdään yhdeksi alueeksi, jonka
18870: sessa on sekä kotieläinhoito-osasto että kotieläin-   tutkimusta tulee edistää. Hallituksen tarkoitukse-
18871: jalostusosasto, ovat turkistalouden tutkimusedel-     na onkin kehittää turkistalouden tutkimusasemaa
18872: lytykset näiltä osin siirron myötä parantuneet.       ja saattaa se valtiontalouden sallimissa rajoissa
18873:    Maatalouden tutkimuskeskus tulee keskitty-         vähitellen täysitehoiseen käyttöön. Tarkoituksena
18874: mään turkistalouden tutkimusasemalla ruokin-          on esittää jo vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon
18875: nan ja ravinnontarpeen peruskysymyksiin, eläin-       henkilöstö- ja muiden voimavarojen lisäämistä
18876: aineksen kehittämiseen uusilla jalostusmenetel-       tutkimusasemalle.
18877: 
18878:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1985
18879: 
18880:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
18881:                                         1985 vp. -      KK n:o 104                                        3
18882: 
18883: 
18884: 
18885: 
18886:                                   Tili Riksdagens Herr Talman
18887: 
18888:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            att undersöka skadorna på miljön av pälsdjurs-
18889: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           skötsel. Helves stiftelse, som upprätthålls av
18890: av den 15 mars 1985 tili vederbörande medlem            pälsdjursfarmarna och som burit det centrala
18891: av statsrådet översänt avskrift av följande av          ansvaret för forskningen i branschen, fortsätter
18892: riksdagsman Esko Aho undertecknade spörsmål             sitt arbete och koncentrerar sig på aktuella utfod-
18893: nr 104:                                                 rings-, skötsel- och förädlingsfrågor. Möjlighet
18894:                                                         tili koordinering av forskningsarbetet ges genom
18895:              Vilka åtgärder har Regeringen för av-      den i förordningen stadgade rätten för forsk-
18896:           sikt att vidta för att hela kapaciteten vid   ningscentralens styrelse att tilisätta en delegation
18897:           forskningsstationen för pälsdjursskötsel i    för forskningsstationen för pälsdjursskötsel.
18898:           Kannus skali kunna utnyttjas och forsk-           De utrymmen som byggts i Kannus för forsk-
18899:           ningsstationen utvecklas såsom en själv-      ningsarbetet inom pälsdjursskötseln är av hög
18900:           ständig enhet som underlyder lantbrukets      standard. Bekymren för bristerna i övriga verk-
18901:           forskningscentral?                            samhetsförutsättningar är motiverade. Det nya
18902:                                                         forskningsområde rörande pälsdjursskötseln som
18903:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        anvisats forskningscentralen ökar arbetet vid de
18904: framföra följande:                                      avdelningar som utför husdjursforskning. Möjlig-
18905:    I statsförslaget för år 1985 överfördes forsk-       heterna att omorganisera resurserna vid forsk-
18906: ningsstationen för pälsdjursskötsel i Kannus, som       ningscentralen är små eftersom man redan för
18907: arbetet i anslutning tili vilt- och fiskeriforsk-       närvarande upplever de knappa personalresurser-
18908: ningsinstitutet, tili lantbrukets forskningscentral     na som det främsta problemet för utförandet av
18909: från 1.3.1985. Förordningen om lantbrukets              uppgifterna.
18910: forskningcentral ändrades på motsvarande sätt.              Personalbehovet vid forskningsstationen då
18911: Forskningsstationen i Kannus blev en forsknings-        den arbetar med fuli effekt har beräknats tili 15,
18912: station för pälsdjursskötsel som fungerar som en        av vilka tre skulie vara forskare och de övriga
18913: verksamhetsenhet vid forskningscentralen. Efter-        forskningsbiträden och kontorspersonal. Den nu-
18914: som det vid lantbrukets forskningscentral finns         varande personalen består av en forskare och fyra
18915: både en avdelning för husdjursskötsel och en            djurskötare.
18916: avdelning för husdjursförädling har förutsätt-              Pälsdjursskötseln uppfattas som ett område på
18917: ningarna för forskning i pälsdjursskötsel sålunda       vilket forskningen skali främjas. Sålunda har
18918: tili dessa delar förbättrats genom överföringen.        regeringen för avsikt att utveckla forskningssta-
18919:     Lantbrukets forskningscentral kommer vid            tionen för pälsdjursforskning och ta den i fulit
18920: forskningsstationen för pälsdjursskötsel att kon-       bruk inom de gränser som statsekonomin tillåter.
18921: centrera sig på basfrågorna beträffande utford-         Avsikten är att man redan i statsförslaget för år
18922: ring och näringsbehov, på utvecklande av djur-          1986 skali föreslå en ökning av personalen och
18923: stammarna genom nya förädlingsmetoder och på            övriga resurser vid forskningsstationen.
18924: 
18925:      Helsingfors den 12 april 1985
18926: 
18927:                                                          Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
18928:                                                 1985 vp.
18929: 
18930: Kirjallinen kysymys n:o 105
18931: 
18932: 
18933: 
18934: 
18935:                                    Eenilä: Tuomioistuinten riippumattomuuden turvaamisesta
18936: 
18937: 
18938:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18939: 
18940:    Hallitusmuodon 2 §:n 4 momenttiin nojau-            nenkin tuomarin luopumista virastaan tuomiois-
18941: tuen suomalaisen oikeusvaltion perusrakenteisiin       tuinlaitoksen palveluksessa, tulisikin tässä tarkoi-
18942: kuuluu riippumaton tuomioistuinlaitos. Ainoas-         tuksessa kiireisesti toimittaa virallinen puoluee-
18943: taan riippumattomuuden pohjalta voidaankin             ton tutkimus, jolla perusteellisesti selvitettäisiin,
18944: odottaa ja vaatia puolueettomia ja oikeuden-           kuinka moni tuomari on suomalaisen tuomiois-
18945: mukaisia tuomioistuinratkaisuja, oikeuden ja           tuinlaitoksen riippumattomuuden esteenä tai
18946: kohtuuden toteutumista kussakin yksittäista-           vaarana.
18947: pauksessa sekä kansalaisten yhdenvertaisuutta             Riippumattomuuden periaatteen toteutumista
18948: lain edessä.                                           ei tiettävästi valvo mikään viranomainen, vaikka
18949:    Tuomioistuinten riippumattomuuden välttä-           vaatimus tuomarikunnan riippumattomuudesta
18950: mättömäksi edellytykseksi katsotaan yleensä, että      sisältyy vallan kolmijakosäännökseen. Sen pohjal-
18951: tuomarit eivät ota osaa mihinkään sellaiseen           ta kuitenkin jo tuomarinetiikan tulisi taata tuo-
18952: toimintaan, mikä voi saattaa heidän puolueetto-        mioistuinten riippumattomuus.
18953: muutensa virassa vaaraan taikka antaa edes aihet-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18954: ta epäillä heidän puolueettomuuttaan. Näistä           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18955: riippumattomuuden välttämättömistä vaatimuk-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
18956: sista huolimatta meidän maassamme useista              vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18957: muista oikeusvaltioista poiketen monet tuomiois-
18958: tuinlaitoksen jäsenet kuuluvat erilaisiin järjestöi-              Vaatiiko tuomioistuinten riippumatto-
18959: hin. Epävirallisten tutkimusten mukaan suuri                   muuden turvaaminen Hallituksen mieles-
18960: joukko tuomareita kuuluu esimerkiksi vapaa-                    tä lainsäädäntötoimenpiteitä vai ovatko
18961: muurarijärjestöön.                                             vapaamuurarit ja muiden tämäntapaisten
18962:    Koska tuomioistuinten riippumattomuuden                     järjestöjen jäsenet muutoin karsittavissa
18963: turvaaminen edellyttäisi siis aivan ilmeisesti mo-             tuomarikunnan keskuudesta?
18964: 
18965:      Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1985
18966: 
18967:                                               Paula Eenilä
18968: 
18969: 
18970: 
18971: 
18972: 4285003340
18973: 2                                      1985 vp. -- KJC n:o 105
18974: 
18975: 
18976: 
18977: 
18978:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
18979: 
18980:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Suomen Hallitusmuotoon otetun tuomarin
18981: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         erottamattomuutta koskevan säännöksen (91 §)
18982: olette 15 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn           mukaan tuomaria ei voida erottaa virastaan muu-
18983: kirjelmänne ohella toimittanut valtioneuvoston        ten kuin laillisen tuomioistuimen antamalla tuo-
18984: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     miolla sellaisesta rikoksesta, josta laissa on säädet-
18985: taja Paula Eenilän näin kuuluvasta kirjallisesta      ty sellainen seuraus.
18986: kysymyksestä n:o 105:
18987:                                                         Suomen Hallitusmuodon 10 §:n perusteella
18988:           Vaatiiko tuomioistuinten riippumatto-       Suomen kansalaisilla on oikeus perustaa ja kuu-
18989:        muuden turvaaminen Hallituksen mieles-         lua yhdistyksiin sellaisten tarkoitusten toteutta-
18990:        tä lainsäädäntötoimenpiteitä vai ovatko        mista varten, jotka eivät ole vastoin lakia tai
18991:        vapaamuurarit ja muiden tämäntapaisten         hyviä tapoja. Tämä yhdistymisvapaus koskee
18992:        järjestöjen jäsenet muutoin karsittavissa      myös tuomioistuinten jäseniä.
18993:        tuomarikunnan keskuudesta?
18994:                                                          Yhdistystoimintaa valvotaan. Vastoin lakia tai
18995:                                                       hyviä tapoja taikka yhdistyksen säännöissä mää-
18996:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
18997:                                                       rättyä tarkoitusta toimiva yhdistys voidaan lak-
18998: ti seuraavaa:
18999:                                                       kauttaa. Kuten 28 päivänä syyskuuta 1981 kan-
19000:   Suomen Hallitusmuodon 2 §:n 4 momentin              sanedustaja Heli Astalan kirjalliseen kysymykseen
19001: mukaan tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat          antamassani vastauksessa olen todennut, "Suo-
19002: tuomioistuimet. Tuomarin riippumattomuus on           men viranomaisten tietoon ei ole tullut sellaisia
19003: turvattu tuomarin erottamattomuutta ja esteelli-      seikkoja, jotka antaisivat aihetta puuttua Vapaa-
19004: syyttä koskevilla sekä eräillä muilla säännöksillä.   muurarit-järjestön tai sen jäsenten toimintaan''.
19005: 
19006:     Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1985
19007: 
19008:                                                                    Oikeusministeri Christoffer Taxell
19009:                                      1985 vp. -     KK n:o 105                                         3
19010: 
19011: 
19012: 
19013: 
19014:                               Tili Riksdagens Herr Talman
19015: 
19016:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Enligt stadgandet (91 §) i Finlands Regerings-
19017: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       form om domares oavsättlighet kan domare inte
19018: av den 15 mars 1985 tili vederbörande medlem        skiljas från tjänst annat än efter dom meddelad
19019: av statsrådet översänt avskrift av följande av      av laga domstol för sådant brott för vilket i lag
19020: riksdagsman Paula Eenilä undertecknade spörs-       stadgats sådan påföljd.
19021: mål nr 105:
19022:                                                        Enligt 10 § Finlands Regeringsform har finska
19023:          Anser Regeringen att tryggandet av         medborgare rätt att bilda och höra tili föreningar
19024:        domstolarnas oberoende kräver lagstift-      för fuliföljande av ändamål som inte strider mot
19025:        ningsåtgärder elier kan frimurare och        lag elier god sed. Denna föreningsfrihet gäller
19026:        medlemmar i andra liknande organisatio-      även domstolarnas medlemmar.
19027:        ner på annat sätt galiras bort från domar-
19028:        kåren?                                          Föreningsverksamheten övervakas. Förening
19029:                                                     som verkar i strid med lag elier god sed elier
19030:                                                     föreningens i dess stadgar angivna syfte kan
19031:    Som svar på detta spörsmål anför jag vördsamt    upplösas. ''Tili de finska myndigheternas känne-
19032: följande:                                           dom har", såsom jag den 28 september 1981
19033:    Enligt 2 § 4 mom. Finlands Regeringsform         konstaterade i mitt svar på riksdagsman Heli
19034: handhas domaremakten av oberoende domstolar.        Astalas spörsmål, "inte kommit sådana om-
19035: Domarnas oberoende har tryggats genom stad-         ständigheter som skulie ge anledning tili ett
19036: ganden om domares oavsättlighet och jävighet        ingripande i frimurarorganisationens eller dess
19037: samt vissa andra stadganden.                        medlemmars verksamhet.''
19038: 
19039:     Helsingfors den 17 april 1985
19040: 
19041:                                                                  Justitieminister Christoffer Taxell
19042:                                                  1985 vp.
19043: 
19044: Kirjallinen kysymys n:o 106
19045: 
19046: 
19047: 
19048: 
19049:                                     Tennilä: Veitsiluoto Oy:n jätevesien puhdistusaltaan sijoituspaikas-
19050:                                       ta Kemissä
19051: 
19052: 
19053:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19054: 
19055:    Veitsiluoto Oy:n toimeksiannosta ja kustan-          (BHK 7) on keskimäärin 0,2 tonnia vuorokaudes-
19056: nuksella on tehty ehdotus Veitsiluodon alueen           sa. Veitsiluoto Oy:n vastaava luku on yli 100
19057: asemakaavaksi. Ehdotuksen mukaan Veitsiluo-             kertaa suurempi eli 23,8 tonnia vuorokaudessa
19058: don saaren ja Paavonkarin - Rytikarin välinen           (vuoden 1982 tiedot).
19059: alue käytettäisiin jätevesien käsittelyaltaaksi.           Valtioneuvoston päätöksellä Kemin kaupunki
19060:    Tästä suunnitelmasta olisi alueen asukkaille         on joutunut rakentamaan jo useita vuosia sitten
19061: suurta haittaa, jos se toteutettaisiin. Talvella        jätevesilleen puhdistamon, jossa jätevedet puh-
19062: altaan höyryt haittaisivat näkyvyyttä altaan poh-       distetaan mekaanisesti, kemiallisesti ja biologises-
19063: joispuolella olevalla Veitsiluodon ja Rytikarin         ti (aktiivilieteprosessi).
19064: välisellä tiellä. Erityisesti työn alkaessa ja loppu-      Vähintään saman tasoista jätevesien puhdista-
19065: essa tiellä on erittäin vilkas liikenne.                mista on vaadittava vesiä paljon enemmän likaa-
19066:    Altaasta nousevat hajut ja höyryt heikentäisivät     vilta alueen suuryhtiöiltä. Tällöin puhdistustulos
19067: myös Paavonkarin, Rytikarin ja vielä Hepolankin         on huomattavasti parempi ja puhdistamisprosessi
19068: asuntoalueiden asumisviihtyvyyttä. Jätevesistä          on helpompi säätää ja pitää hallinnassa. Puhdis-
19069: haihtuvista aineista olisi todennäköisesti myös         tusprosesseista ei myöskään leviä ilmaan haitalli-
19070: terveydellisiä haittoja alueen asukkaille. Aineet       sia hajuja eikä höyryjä, koska tällaiset· puhdista-
19071: aiheuttaisivat myös rakennusten normaalia nope-         mot yleensä toimivat katetuissa tiloissa. Ja tällöin
19072: ampaa syöpymistä ja rappeutumista.                      ei myöskään tarvita suurta ja tehotonta allasta,
19073:    Veitsiluoto Oy:n suunnittelemaa allasta ei tule      jollaisen Veitsiluoto Oy on kaavaansa varannut.
19074: hyväksyä, koska                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19075:    - siitä on asukkaille edellä lueteltuja haittoja     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19076:                                                         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
19077:    - tällainen altaassa tapahtuva ilmastus edus-
19078:                                                         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19079: taa hyvin tehotonta ja ajastaan jälkeen jäänyttä
19080: puhdistamistekniikkaa.                                             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19081:    Veitsiluoto Oy (ja myös Kemi Oy) likaavat                    ryhtyä sen johdosta, että Kemissä Veitsi-
19082: Kemin kaupungin edustan vesiä noin 100 kertaa                   luodon asemakaavaehdotuksessa Veitsi-
19083: enemmän kuin Kemin kaupunki. Kemin kau-                         luoto Oy:n jätevesien puhdistusallas on
19084: pungin jätevesien biologinen hapenkulutus                       sijoitettu aivan lähelle asutusta?
19085: 
19086:      Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1985
19087: 
19088:                                            Esko-Juhani Tennilä
19089: 
19090: 
19091: 
19092: 
19093: 428500337H
19094: 2                                     1985 vp. -     KK n:o 106
19095: 
19096: 
19097: 
19098: 
19099:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19100: 
19101:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa             luoto Oy:n jätevesien puhdistusallas on
19102: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,               sijoitettu aivan lähelle asutusta?
19103: olette 15 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn
19104: kirjeenne n:o 413 ohella toimittanut valtioneu-         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
19105: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-    ti seuraavaa:
19106: sanedustaja Esko-Juhani Tennilän kirjallisesta ky-
19107:                                                        Kemin Veitsiluodon teollisuusaluetta koskeva
19108: symyksestä n:o 106, jossa tiedustellaan:
19109:                                                      asemakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä
19110:                                                      10.-24.1.1985. Kaavaehdotukseen sisältyi kysy-
19111:                                                      myksessä mainittu jäteveden puhdistusallas.
19112:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        Muistutusten johdosta mainittu allas poistettiin
19113:        ryhtyä sen johdosta, että Kemissä Veitsi-     kaavaehdotuksesta. Asemakaava on hyväksytty
19114:        luodon asemakaavaehdotuksessa Veitsi-         kaupunginvaltuustossa 25.3.1985.
19115: 
19116:     Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1985
19117: 
19118:                                                                    Ympäristöministeri Matti Ahde
19119:                                       1985 vp. -     KK n:o 106                                     3
19120: 
19121: 
19122: 
19123: 
19124:                                Tili Riksdagens Herr Talman
19125: 
19126:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 Veitsiluoto Oy alldeles      närheten av
19127: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr              bebyggelsen?
19128: 413 av den 15 mars 1985 tili vederbörande
19129: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
19130: av riksdagsman Esko-Juhani Tennilä stälida           anföra följande:
19131: spörsmål nr 106:
19132:                                                        Stadsplanen för Veitsiluoto industriområde i
19133:                                                      Kemi har varit framlagd tili påseende 10-
19134:                                                      24.1.1985. 1 förslaget tili pian ingick den i
19135:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      spörstnålet nämnda reningsbassängen för av-
19136:        med anledning av att man i förslaget tili     loppsvatten. På grund av anmärkningar avlägsna-
19137:        stadsplan för Veitsiluoto i Kemi placerat     des ifrågavarande bassäng från förslaget. Stads-
19138:        reningsbassängen för avloppsvattnet från      planen godkändes i stadsfulimäktige 2 5. 3.198 5.
19139: 
19140:      Helsingfors den 19 april 1985
19141: 
19142:                                                                          Miljöminister Matti Ahde
19143:                                                  1985 vp.
19144: 
19145: Kirjallinen kysymys n:o 107
19146: 
19147: 
19148: 
19149: 
19150:                                     Aila Jokinen ym.: Naistutkimuksen tietopalvelun rahoittamisesta
19151:                                        Suomessa
19152: 
19153: 
19154:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19155: 
19156:    Suomen hallituksen ohjelmassa sukupuolten            80). Jatkoa tälle työlle opetusministeriö on kiel-
19157: tasa-arvon edistämiseksi YK:n naisten vuosikym-         täytynyt rahoittamasta (päätös 2.1.1985 ).
19158: menen jälkipuoliskolla 1980-1985 on yhtenä                Jyväskylän yliopiston kirjaston kertamääräraho-
19159: tavoitteena naisten asemaa koskevan tutkimuksen         jen turvin Suomi on päässyt myös mukaan poh-
19160: edistäminen. Naistutkimus onkin laajentunut             joismaiseen yhteistyöhön naistutkimuksen doku-
19161: voimakkaasti mm. Suomen Akatemian tuen tur-             mentoinnissa. Hankkeilla oleva yhteispohjoismai-
19162: vin. Yksi keskeinen naistutkimuksen työväline           nen naistutkimuksen tiedosto uhkaa kuitenkin
19163: Suomesta kuitenkin puuttuu. Meiltä puuttuu              raueta siihen, että Suomi ei ole voinut taata
19164: naistutkimukseen erikoistunut tieteellinen kirjas-      kansallisen dokumentoinnin jatkuvuutta naistut-
19165: to, joka voisi toimia samalla tietopalveluyksikkö-      kimuksen alalla. NORDINFO, jolta hankkeelle
19166: nä. Käytännössä tietopalvelutyö edellyttäisi yh-        on anottu rahoitusta, edellyttää nimittäin, että
19167: den informaatikon työpanosta.                           kaikki pohjoismaat ovat hankkeessa mukana.
19168:     Naistutkimus on tieteidenvälistä ja tutkimusta         Tasa-arvoasiain neuvottelukunta on vedonnut
19169: julkaistaan Suomessakin lukuisissa eri alojen leh-      kahdesti opetusministeriöön (kirje 26.4.84 ja
19170: dissä ja julkaisusarjoissa. Mm. tästä johtuen tie-      käynti opetusministeri Björkstrandin puheilla
19171: donhaku on hankalaa.                                    25.10.84) asiassa. Tasa-arvoasiain neuvottelukun-
19172:     Naistutkimusta eivät käytä vain toiset tutkijat.    ta vaati, että opetusministeriö turvaa Suomen
19173: Tällä tutkimuksella on lukuisia käyttäjäryhmiä:         osallistumisen naistutkimuksen pohjoismaiseen
19174: viranomaiset, työmarkkinajärjestöt, kansalaisjär-       dokumentaatiohankkeeseen järjestämällä suoma-
19175: jestöt, tiedotusvälineet ja myös suuri yleisö tarvit-   laisen naistutkimusjulkaisujen seurannalle jatku-
19176: sevat jatkuvasti naistutkimuksen tuottamaa tie-         van rahoituksen.
19177:  toa. Nykyisin sitä ei ole keskitetysti saatavissa         Tämän lisäksi tasa-arvoasiain neuvottelukunta
19178: mistään lähteestä.                                      esitti, että opetusministeriö nimeäisi yhden yli-
19179:     Naistutkimuksen dokumentoinnin kansallisella        opiston kirjaston valtakunnalliseksi naistutki-
19180:  järjestämisellä on kiire myös pohjoismaisten yh-       muksen keskuskirjastoksi ja myöntäisi sille tämän
19181:  teistyöhankkeiden vuoksi. Kansallisen dokumen-         aseman edellyttämät voimavarat.
19182:  toinnin saaminen pysyvälle pohjalle Suomessa on           Koska Jyväskylän yliopiston kirjasto on saatta-
19183:  nimittäin edellytyksenä sille, että hankkeilla ole-    nut naistutkimuksen dokumentoinnin hyvään al-
19184:  va pohjoismainen naistutkimustiedosto voi saada        kuun maassamme, tasa-arvoasiain neuvottelu-
19185:  rahoitusta. Yhteispohjoismaisen naistutkimustie-       kunta esitti, että tehtävä voitaisiin antaa JYK:lle.
19186:  doston luomisesta koituisi runsaasti hyötyä ja         Mikäli opetusministeriö katsoo, ettei tehtävää
19187:  säästöä Suomelle jo siksi, että muissa pohjois-        voida antaa JYK:lle, tasa-arvoasiain neuvottelu-
19188:  maissa on runsaat naistutkimuksen kirjallisuusko-      kunta esitti, että ministeriö selvittäisi muiden
19189:  koelmat. Niiden saatavuus Suomeen paranisi             tieteellisten kirjastojen halukkuutta ottaa tehtävä
19190:  olennaisesti.                                          vastaan.
19191:     Naistutkimuksen dokumentoinnissa on tähän              Opetusministeri suhtautui asiaan myönteisesti
19192:  saakka tapahtunut seuraavaa: Jyväskylän yliopisto      neuvottelukunnan edustajien käydessä hänen pu-
19193:  on saanut Akatemialta ja opetusministeriöltä ker-      heillaan lokakuussa 1984. Päätökseen ei sisältynyt
19194:  tamäärärahat, joilla on voinut laatia bibliografiat    perustelua, eikä ministeriöstä ole myöskään lähe-
19195:  suomalaisesta naisten asemaa käsittelevästä kirjal-    tetty neuvottelukunnalle mitään selvitystä asias-
19196:  lisuudesta vuosilta 1967-1983 (ilmest. 1967-           ta.
19197: 
19198: 428500335E
19199: 2                                    1985 vp. -     KK n:o 107
19200: 
19201:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            Mitä Hallitus aikoo tehdä suomalaisen
19202: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme              tasa-arvotyön ja naistutkimuksen kannal-
19203: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-          ta elintärkeän naistutkimuksen doku-
19204: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                 mentoinoin järjestämiseksi ja rahoittami-
19205:                                                           seksi?
19206: 
19207:     Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1985
19208: 
19209:                      Aila Jokinen                          Liisa Jaakonsaari
19210:                      Ulla-Leena Alppi                      Vieno Eklund
19211:                                         1985 vp. -     KK n:o 107                                           3
19212: 
19213: 
19214: 
19215: 
19216:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19217: 
19218:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        ja taloussuunnittelun ja budjetointimenettelyn
19219: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          piiriin ja ratkaista niiden edellyttämät voimavara-
19220: olette 15 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn            kysymykset niiden yhteydessä. Todettakoon, että
19221: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Jyväskylän yliopiston vuosia 1986-1990 koske-
19222: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      vaan toiminta- ja taloussuunnitelmaan ei sisälly
19223: taja Aila Jokisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta    viittauksia naistutkimuksen dokumentointitoi-
19224: kysymyksestä n:o 107:                                  minnan kehittämiseen ja ylläpitoon yliopistossa
19225:                                                        eikä tarkoitusta varten myöskään ole esitetty
19226:            Mitä Hallitus aikoo tehdä suomalaisen       erityisiä uusia voimavaroja.
19227:         tasa-arvotyön ja naistutkimuksen kannal-
19228:         ta elintärkeän naistutkimuksen doku-              Edellyttäen, että Jyväskylän yliopisto vastaisuu-
19229:         mentoinnin järjestämiseksi ja rahoittami-      dessa asianmukaisessa järjestyksessä esittää uusien
19230:         seksi?                                         voimavarojen myöntämistä nimenomaan naistut-
19231:                                                        kimuksen dokumentoinnin kehittämiseen, ope-
19232:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       tusministeriö tulee suhtautumaan niihin mahdol-
19233: ti seuraavaa:                                          lisuuksien mukaan myönteisesti. On kuitenkin
19234:                                                        todettava, että korkeakoulujen kirjastolaitos ja
19235:     Suomalaisen naistutkimuksen dokumentointia
19236: on harjoitettu kootusti viime vuosien aikana           tietopalvelut kauttaaltaan kärsivät huomattavasta
19237:                                                        voimavarojen vajauksesta. Tästä johtuen ovat
19238: Jyväskylän yliopiston kirjaston yhteydessä. Toi-
19239:                                                        useat laajakantoisetkin kehittämishankkeet jää-
19240:  minta on liittynyt pohjoismaisiin naistutkimuk-
19241:                                                        neet toistaiseksi toteuttamatta. Jyväskylän yliopis-
19242: sen dokumentoinnin yhteistyöhankkeisiin, ja sitä
19243:                                                        tonkin piirissä on muun muassa sen kirjaston
19244: on rahoitettu projektiluonteisesti vuodeksi kerral-
19245:                                                        keskuskirjastotehtävistä johtuvia tarpeita, joilla
19246: laan myönnetyin määrärahoin muun muassa ope-
19247:                                                        on huomattavaa valtakunnallista merkitystä ja
19248:  tusministeriön käytössä olevista pohjoismaisen
19249:                                                        joihin tulisi voida osoittaa valtion tulo- ja meno-
19250:  kulttuuriyhteistyön määrärahoista. Kyseisten
19251:  määrärahojen puitteissa ei kuitenkaan ole mah-        arviossa tarvittavat uudet henkilöstö- ja muut
19252:  dollista ottaa rahoitettavaksi pysyväisluontoisia     voimavarat. Nämä seikat huomioon ottaen on
19253:  toimintoja, minkä vuoksi opetusministeriö             todennäköistä, että naistutkimuksen dokumen-
19254:                                                        taatiotoiminnan rahoittaminen tulo- ja menoar-
19255:  myöntäessään ko. tarkoitukseen määrärahan vuo-
19256:  den 1984 toimintaa varten totesi, että hankkeen       vioteitsekään ei ole mahdollista aivan lähivuosi-
19257:                                                        na.
19258:  rahoittamiseen ei enää vuonna 1985 ole mahdol-
19259:  lisuuksia vaan että se tulisi järjestää muilla ta-       Tieteellisistä keskuskirjastoista 26.10.1972 an-
19260:  voin. Kun opetusministeriön käytössä ei ole mui-      netun valtioneuvoston päätöksen (719/ 1972)
19261:  takaan määrärahoja, joita voitaisiin tämänkaltai-     2 §:n mukaisesti tietyn tieteenalan keskuskirjas-
19262:  seen toimintaan osoittaa valtion laitokselle, ope-    toksi määrää valtioneuvosto opetusministeriön
19263:  tusministeriö on joutunut hylkäämään Jyväskylän       esityksestä jonkin tieteellisen kirjaston. Tieteellis-
19264:  yliopiston anomuksen, joka koski rahoituksen          ten keskuskirjastojen verkko on rakennettu tie-
19265:  saamista naistutkimuksen dokumentoinnin jatka-        teenalapohjaiseksi ja lisäksi keskuskirjastoja pyri-
19266:  miseen kuluvana vuonna.                               tään määräämään ainoastaan laajoja tieteenalako-
19267:     Opetusministeriö pitää suomalaisen naistutki-      konaisuuksia varten. Koska naistutkimus on
19268:  muksen dokumentoinnin kehittämistä tärkeänä           poikkitieteellistä eikä tässä mielessä muodosta
19269:  ja Jyväskylän yliopiston kirjastolle hyvin soveltu-   erityistä tieteenalaa, opetusministeriö ei katso
19270:  vana mutta katsoo, että myös tämänkaltaiset           olevan mahdollista esittää Jyväskylän yliopiston
19271:  uudet toiminnot, sikäli kuin ne halutaan liittää      kirjastoa naistutkimuksen keskuskirjastoksi. Nais-
19272:  korkeakoululaitoksen piirissä suoritettaviksi, tu-    tutkimuksen dokumentoinnin keskitetty järjestä-
19273:  lee kytkeä valtionhallinnon normaalin toiminta-       minen ei myöskään tätä välttämättä edellytä.
19274:       Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1985
19275: 
19276:                                                                           Ministeri Gustav Björkstrand
19277: 4                                     1985 vp. -      KK n:o 107
19278: 
19279: 
19280: 
19281: 
19282:                                   Till Riksdagens Herr Talman
19283: 
19284:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           budgeteringsförfarandet och den normala verk-
19285: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          samhets- och ekonomiplaneringen och att frågor-
19286: av den 15 mars 1985 till vederbörande medlem           na om de erforderliga resurserna bör avgöras i
19287: av statsrådet sänt en avskrift av följande av         samband med dettao Man kan konstatera att den
19288: riksdagsman Aila Jokinen m.fl. undertecknade           verksamhets- och ekonomipian som gäller Jy-
19289: spörsmål nr 107:                                      väskylä universitet under åren 1986-1990 inte
19290:                                                        innehåller hänvisningar till att dokumenteringen
19291:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        av kvinnoforskningen bör utvecklas och upprätt-
19292:        för att dokumenteringen av kvinnoforsk-        hållas vid universiteteto Man har inte heller
19293:        ningen som med hänsyn till arbetet för         föreslagit nya särskilda resurser för ändamåleto
19294:        den finländska jämställdheten och kvin-           Under förutsättning att Jyväskylä universitet i
19295:        noforskningen är livsviktig skall kunna        vederbörlig ordning kommer att föreslå att nya
19296:        anordnas och finansieras?                      resurser uttryckligen bör beviljas för utvecklandet
19297:                                                       av dokumenteringen av kvinnoforskningen, kom-
19298:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      mer undervisningsministeriet enligt möjligheter
19299: framföra följande:                                    att förhålla sig positivt till sakeno Man bör dock
19300:                                                       konstatera att biblioteksväsendet vid högskolorna
19301:    Dokumentering av finländsk kvinnoforskning         och informationsservicen genomgående har en
19302: har under de senaste åren bedrivits centralt i        avsevärd brist på resurser Av detta skäl har flera
19303:                                                                                 0
19304: 
19305: 
19306: 
19307: anslutning till Jyväskylä universitets bibliotek.     omfattande oprojekt tills vidare inte kunnat ge-
19308: Verksamheten har anslutit sig till de nordiska        nomföraso Aven Jyväskylä universitet har bl.ao
19309: samarbetsprojekt som gäller dokumentering av          sådana behov som föranleds av uppgifterna vid
19310: kvinnoforskningen och den har finansierats med        bibliotekets centralbiblioteko
19311: de anslag som årligen beviljats för vart och ett av       Dessa behov är av betydande, riksomfattande
19312: projekten bl.a. med de anslag för det nordiska         betydelse och det borde vara möjligt att i stats-
19313: kulturarbetet som undervisningsministeriet har         förslaget kunna anvisa de nya person- och andra
19314: till sitt förfogandeo Inom ramen för ovan nämn-        resurser som behövso Med beaktande av detta är
19315: da anslag är det dock inte möjligt att finansiera      det sannolikt att finansieringen av den dokumen-
19316: aktiviteter av varaktig natur 0
19317:                                                        teringsverksamhet som gäller kvinnoforskning in-
19318:     Därför konstaterade undervisningsministeriet,      te heller i statsförslaget är möjligt under de
19319: då det beviljade ovan nämnda anslag för verk-          närmaste åreno
19320: samheten under 1984, att det inte mera är                 I enlighet med 2 § statsrådets beslut om ve-
19321: möjligt att under 1985 bevilja anslag för finansie-    tenskapliga bibliotek (719/ 1972) utser statsrådet
19322: ringen av verksamheten, utan att finansieringen        på framställning av undervisningsministeriet visst
19323: borde ordnas på något annat sätto Då undervis-         bibliotek till vetenskapligt biblioteko Tyngd-
19324: ningsministeriet inte har andra anslag till sitt      punkten av verksamheten vid de centrala ve-
19325: förfogande, vilka kunde beviljas statsägda inrätt-     tenskapliga biblioteken är förlagd till olika ve-
19326: ningar för verksamhet av detta slag, har undervis-    tenskapliga områden och dessutom strävar man
19327: ningsministeriet varit tvunget att förkasta Jy-       till att utse centralbibliotek för endast omfattan-
19328: väskylä universitets ansökan om att erhålla ett        de helheter inom vetenskapliga områdeno Efter-
19329: anslag för att dokumenteringen av kvinnoforsk-        som kvinnoforskningen är tvärvetenskaplig och
19330: ningen kunde fortgå under innevarande år.             således inte i detta avseende bildar något särskilt
19331:    Undervisningsministeriet anser att utvecklan-      vetenskapligt område anser undervisningsminis-
19332: det av den finländska kvinnoforskningen är vik-       teriet att det inte är möjligt att föreslå att
19333: tigt och den lämpar sig väl för Jyväskylä universi-   Jyväskylä universitet skall bli ett centralbibliotek
19334: tet, men ministeriet anser, att detta slags nya       för kvinnoforskningeno Ett centraliserat anord-
19335: aktiviteter såvitt man vill att de bedrivs inom       nande av dokumenteringen av kvinnoforsknigen
19336: högskoleväsendet bör anslutas till det normala        förutsätter inte heller nödvändigtvis dettao
19337:     Helsingfors den 19 april 1985
19338: 
19339:                                                                         Minister Gustav Björkstrand
19340:                                                 1985 vp.
19341: 
19342: Kirjallinen kysymys n:o 108
19343: 
19344: 
19345: 
19346: 
19347:                                    Pohto ym.: Valtatien rakentamisesta Keuruulta Soiniin ja Viropeliin
19348: 
19349: 
19350:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19351: 
19352:    Raskas maantieliikenne Etelä-Suomesta Keski-        noin 100 km kuormaa kohti. Kun ajotaksat ovat
19353: Suomen kautta Pohjanmaalle suuntautuu yleensä          4 mk/km, aiheuttaa se 400 mk:n lisäkustannuk-
19354: joko valtatietä n:o 3 Tampereen kautta Vaasaan         sen kuormaa kohti eli vuodessa yhteensä 320 000
19355: ja sen ympärillä olevalle rannikkoalueelle tai         mk. Lisäksi kuljetusalan työsuojelumääräykset ai-
19356: valtatietä n:o 4 Jyväskylän kautta Pohjanmaan          heuttavat kuljettajien yöpymisiä pakollisten lepo-
19357: itä- ja pohjoisosiin. Näiden valtaväylien väliin jää   taukojen takia. Jos nämä kuljetukset voitaisiin
19358: suuri, osittain varsin heikosti kehittynyt alue,       ajaa suoraan, kuljettajien yöpymiset eivät olisi
19359: jolta puuttuu raskasta liikennettä kestävä poh-        lisäämässä kuljetuskustannuksia. Edelleen on
19360: jois-eteläsuunnassa oleva maantie, joka olisi lyhin    mainittava, että Paavo Rannila Oy Vimpelistä
19361: yhteys etelästä Pohjanmaan keskiosiin.                 kuljettaa niin ikään saman verran peltiä vuosit-
19362:    Kevyt henkilö- ja turistiliikenne on viime vuo-     tain. Kustannusten lisäykset ja muut ongelmat
19363: sina hakeutunut yhä enenevässä määrin linjalle         ovat samaa suuruusluokkaa kuin edellä mainitul-
19364: Hämeenlinna - Pälkäne - Orivesi - Mänttä               la alajärveläisellä yrittäjällä.
19365: - Keuruu - Multia - Väätäiskylä - Soini -                 Suomenselän alue on metsävaltaista seutua.
19366: Hoisko - Vimpeli, joka nykyisin on tiestön             Puutavara-ajot työllistävätkin suuren joukon alu-
19367: osittaisesta heikkokuntoisuudesta huolimatta           een autoilijoista. Monien Suomenselän tieosuu-
19368: suorin ja nopein yhteys pohjois-eteläsuunnassa.        deksi valittavien teiden huono kunto kaipaa
19369: Puheena olevan tieosuuden eteläinen osa Hä-            kuitenkin pikaista korjausta. Muun muassa Soi-
19370: meenlinnasta Keuruulie saakka, jopa Väätäisky-         nio-Saarisen maantiellä puutavarakuljetusten
19371: lään asti on raskastakin liikennettä kestävää,         hoitaminen sulan maan aikana on vaikeaa, koska
19372: hyvässä kunnossa olevaa valtatietä. Liikenteen         tie on kapea ja tienreunat pehmeät. Keväisin
19373: vaikeudet alkavat sanotun tieosuuden pohjois-          noin 3 kuukauden ajan kestävän kelirikon aikana
19374: osissa ns. Suomenselän alueella. Tosin tie- ja         puutavaraliikennettä ei tälle tielle sitä paitsi voi-
19375: vesirakennuslaitoksen työsuunnitelmiin kuuluu          da johtaa ollenkaan, minkä vuoksi puutavara- ja
19376: Väätäiskylästä pohjoiseen olevan Saarisen - Soi-       muita      raskaita     kuljetuksia       suorittavat
19377: nio maantien uusiminen ja perusparantaminen.           kuorma-autot joutuvat kelirikkaaikoina käyttä-
19378: Kun Suomenselän tien suuntaa ja rakentamisai-          mään noin 50-60 km pitkiä kiertoteitä mennen
19379: kataulua ei vielä ole lopullisesti ratkaistu, on       tullen.
19380: olemassa vaara, että Saarisen ja Soinio välisen           Karstulan, Soinio ja monen muun Suomense-
19381: tieosuuden parantaminen jää puolitiehen siihen         län kunnan alueella on myös useita turvetuotan-
19382: aikanaan rakennettavan raskasta liikennettäkin         toalueita. Muun muassa Vapon Kaijansuon noin
19383: välittävän valtatien aikaansaamista ajatellen.         400 ha:n suuruisella alueella turpeen nosto aloi-
19384:    Kysymyksessä oleva tieosuus on, kuten sanot-        tetaan nykyisten suunnitelmien mukaan v. 1986,
19385: tu, lyhin maaliikenneyhteys Pohjanmaan eteläi-         jolloin myös kuljetukset alkavat. Kaijansuolta
19386: sistä kunnista Etelä-Suomeen. Tie olisi merkittä-      turve kuljetetaan pääosin etelään Jyväskylän
19387: vä raaka-aineiden kuljetusreitti. Esimerkiksi Mä-      suuntaan muun muassa Soinio- Saarisen maan-
19388: kelän Peltituote Oy Alajärveltä tuo Hämeenlin-         tietä pitkin. Vuotuiset Vapon pitemmän aikavä-
19389: nasta Rautaruukin tehtaalta J?eltiä 20 milj. kg        lin turvekuljetukset tulevat sanotulla tiellä suun-
19390: vuosittain. Tämä merkitsee nom 800 perävaunul-         nitelmien mukaan olemaan 25 000 - 50 000
19391: lista rekkakuormaa, joka Soinio - Saarisen tie-        tonnia/vuosi. On todettava, että Vapolla lienee
19392: osuuden huonokuntoisuuden vuoksi joudutaan             kyseisen tien vaikutuspiirissä turpeen nostoon
19393: ajamaan Seinäjoen kautta. Matka pitenee tällöin        valmiita soita yli 1 000 ha.
19394: 
19395: 4285003243
19396: 2                                       1985 vp. -- ~ n:o 108
19397: 
19398:    Edellä selostamamme raskasta liikennettä välit-      luva työttömyysprosentti ovat osaltaan aiheutta-
19399: tävän Suomenselän tien rakentaminen Keuruulta           neet sen, että Soinin kunta ja sen väestö elävät
19400: Multian ja Väätäiskylän kautta Soinin kirkonky-         suurelta osin valtion avustusten varassa. Keskias-
19401: lään ja sieltä edelleen Levijoen ja Hoiskon kautta      teen koulutuksen saanut nuoriso ja parhaassa
19402: Viropeliin poistaisi varmaankin monia Suomen-           työiässä oleva väestö on joutunut hakemaan työtä
19403: selän alueella vallitsevia liikenteellisiä puutteita.   kotiseutunsa ulkopuolelta. Kulkuyhteyksien pa-
19404: Tien rakentaminen olisi todellinen piristysruiske       rantuessa Soinissa samoin kuin muissakin Suo-
19405: puheena olevan kehitysalueen talous- ja elinkei-        menselän kunnissa voisi olla nykyistä enemmän
19406: noelämän elpymiselle ja kuntien taloudelle. On          pienyrityksiä yritteliään ja ahkeran väestön pyr-
19407: helposti huomattavissa, mitä ja miten paljon            kiessä auttamaan itse itseään.
19408: uuden valtatien aikaansaaminen merkitsee Suo-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19409: menselän kuntien kehittämisessä. Esimerkiksi so-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19410: pinee Pohjanmaan ja Keski-Suomen rajamailla             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
19411: sijaitseva Soinin kunta. Soiniin ei johda rautatie-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19412: tä ja maantieyhteydetkin paikkakunnalle ovat
19413: puutteelliset. Kirkon~ylään johtavat neljä mut-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Suo~
19414: kittelevaa maantietä Ahtäristä, Alajärveltä, Kars-             menselän kuntien kehittämiseksi ja alu-
19415: tulasta ja Multialta eivät riitä nopeatempoisen                een talouselämän elvyttämiseksi varaa-
19416: talouselämän tarpeita tyydyttämään. Lähimpään                  malla riittävän suuren määrärahan vuo-
19417: kaupunkiin Alavudelle on matkaa 60 km, Seinä-                  den 1986 tulo- ja menoarvioesitykseensä
19418: joelle 80 km ja Jyväskylään, josta pääsee lähim-               pohjois-eteläsuuntaisen valtatien rakenta-
19419: mälle lentoasemalle, on matkaa 140 km. Puut-                   miseksi Keuruulta Väätäiskylän kautta
19420: teelliset kulkuyhteydet ja maan korkeimpiin kuu-               Soiniin ja sieltä edelleen Levijoen ja Hois-
19421:                                                                kon kautta Vimpeliin?
19422: 
19423:      Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1985
19424: 
19425:                        Urho Pohto                                Reino Jyrkilä
19426:                                       1985 vp. -- NJC n:o 108                                            3
19427: 
19428: 
19429: 
19430: 
19431:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19432: 
19433:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
19434: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ti seuraavaa:
19435: olette 15 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn
19436: kirjeenne n:o 415 ohella toimittanut valtioneu-          Valtatien rakentamiseksi kysymyksessä maini-
19437: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     tulle linjalle ei ole minkäänlaisia suunnitelmia tai
19438: sanedustaja Pohdon ym. näin kuuluvasta kirjalli-      edes kaavailuja, koska kyseinen tieyhteys ei ole
19439: sesta kysymyksestä n:o 108:                           valtatieluokkainen. Nykyistä tieyhteyttä on kui-
19440:                                                       tenkin tarkoitus parantaa mm. päällystämällä
19441:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Suo-         vielä sorapintaiset osuudet Iiromanta -- Saarinen
19442:        menselän kuntien kehittämiseksi ja alu-        ja Hoisko -- Levijoki. Ensin mainitun kohteen
19443:        een talouselämän- elvyttämiseksi varaa-        aloitus sisältyy valtioneuvoston vahvistamaan
19444:        maila riittävän suuren määrärahan vuo-         vuoden 1985 työllisyystyöohjelmaan. Työt aloite-
19445:        den 1986 tulo- ja menoarvioesitykseensä        taan syyskuussa. Jälkimmäinen kohde on tienpi-
19446:        pohjois-eteläsuuntaisen valtatien rakenta-     don toimenpideohjelmassa ajoitettu vuosille
19447:        miseksi Keuruulta Väätäiskylän kautta          1987--1988.
19448:        Soiniin ja sieltä edelleen Levijoen ja Hois-
19449:        kon kautta Vimpeliin?
19450: 
19451:     Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1985
19452: 
19453:                                                                     Liikenneministeri Matti Luttinen
19454: 4                                     1985 vp. -     KK n:o 108
19455: 
19456: 
19457: 
19458: 
19459:                                Tili Riksdagens Herr Talman
19460: 
19461:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
19462: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       anföra följande:
19463: 415 av den 15 mars 1985 tili vederbörande
19464:                                                         Det finns inga som helst planer på att bygga
19465: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   en huvudväg med den nämnda sträckningen eller
19466: av riksdagsman Pohto m.fl. undertecknade spörs-      ens något utkast tili en sådan, eftersom den
19467: mål nr 108:                                          ifrågavarande vägförbindelsen inte klassificeras
19468:                                                      som huvudväg. Avsikten är dock att förbättra
19469:            Har Regeringen för avsikt att, i syfte    den nuvarande vägförbindelsen bl.a. genom per-
19470:        att urveckla kommunerna i Suomenselkä-        manentbeläggning av avsnitten Iironranta-Saa-
19471:        området och stimulera områdets närings-       rinen och Hoisko-Levijoki, som ännu är grusvä-
19472:        liv, genom reservering av ett tiliräckligt    gar. Påbörjandet av arbetena på det förstnämnda
19473:        stort anslag i 1986 års statsverksproposi-    avsnittet ingår i det av statsrådet faststälida
19474:        tion, vidta åtgärder för byggande av en       programmet för sysselsättningsarbetena år 198 5.
19475:        huvudväg i nord-sydlig riktning från          Arbetet inleds i september. Det senare avsnittet
19476:        Keuruu via Väätäiskylä tili Soini och         har i åtgärdsprogrammet för väghåliningen
19477:        därifrån vidare via Levijoki och Hoisko       förlagts tili åren 1987-88.
19478:        tili Vimpeli?
19479: 
19480:     Helsingfors den 16 april 1985
19481: 
19482:                                                                      Trafikrninister Matti Luttinen
19483:                                                 1985 vp.
19484: 
19485: Kirjallinen kysymys n:o 109
19486: 
19487: 
19488: 
19489: 
19490:                                    Turunen ym.: Aluehälytyskeskusten toimintaedellytysten paranta-
19491:                                       misesta
19492: 
19493: 
19494:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19495: 
19496:    Kun laki aluehälytyskeskuksista annettiin vuon-       Vaikka hälytysmäärät ovat nousseet noin kol-
19497: na 1976, määriteltiin niiden tehtäviin ainoas-        manneksella edellisvuoteen verrattuna, ei siis
19498: taan palo- ja pelastustoimen hälytysten hoita-        uusia virkoja saada. Tilanne vaikeutuu erityisesti
19499:  minen. Viime vuoden alusta tuli voimaan lain-        juhannuksen tienoilla. Viime kesänä päivystäjät
19500:  muutos, jolloin aluehälytyskeskusten tehtävä-        tekivät pahimmillaan 27 tunnin työjaksoja, joi-
19501:  kenttää laajennettiin siten, että hälytyskeskus      den jälkeinen lepoaika jäi 4 tuntiin. Tämä johti
19502:  toimii nyt yleisenä hätäilmoituskeskuksena. Näin     sairastumisiin, joista aiheutuneet sairaslomat
19503:  osa poliiseille tulevista ilmoituksista ohjautuu     puolestaan kuormittivat työssä olevia hälytyspäi-
19504:  myös aluehälytyskeskusten kautta.                    vystäjiä entisestään. On edesvastuutonta turvalli-
19505:     Tälle vuodelle on palo- ja pelastustoimeen        suuden kannalta vetää hälytyskeskuksen toimin-
19506:  luvassa ainoastaan 25 uutta virkaa, eikä yhtään      takyky näin tiukalle.
19507:  niistä ole tulossa aluehälytyskeskuksiin valtiova-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19508:  rainministeriön jäädytettyä valtionosuudet.          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19509:                                                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
19510:     Vuonna 1984 tuli esimerkiksi Joensuun alue-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19511:  hälytyskeskukselle lähes 12 000 avunpyyntöä.
19512:  Edellisenä vuonna niitä tuli vähän yli 9 000 ja               Onko Hallitus tietoinen aluehälytys-
19513:  vuonna 1982 6 600. Samanaikaisesti kaupungin                keskusten lisääntyneestä hälytys- ja työ-
19514:  terveyskeskuksen sairasautokuljetustarve on kak-            määrästä ja
19515:  sinkertaistunut vuoden aikana ja myös palokun-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19516:  tien lähtömäärä on noussut viime vuonna noin                ryhtyä aluehälytyskeskusten toimintaky-
19517:  sadalla eli 695 :een.                                       vyn turvaamiseksi?
19518: 
19519:      Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1985
19520: 
19521:                       Eeva Turunen                             Sakari Valli
19522:                       Sirpa Pietikäinen                        Liisa Hilpelä
19523: 
19524: 
19525: 
19526: 
19527: 428500338)
19528: 2                                      1985 vp. -     KK n:o 109
19529: 
19530: 
19531: 
19532: 
19533:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19534: 
19535:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tuksia koskevien kuljetuspyyntöjen suuntautumi-
19536: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         nen yhä enemmän aluehälytyskeskuksiin lisää
19537: olette 15 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn           suoritteiden määrää. Toisaalta poliisin oman hä-
19538: kirjeenne n:o 416 ohella lähettänyt valtioneuvos-     täilmoitus- ja päivystysjärjestelmän kehittymi-
19539: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-        nen, esimerkiksi "002" -hätänumeron saaminen
19540: edustaja Eeva Turusen ym. tekemän seuraavan           maanlaajuiseen käyttöön, vähentänee aluehäly-
19541: sisältöisen kirjallisen kysymyksen n:o 109:           tyskeskuksiin tulevien poliisille tarkoitettujen il-
19542:                                                       moituspuhelujen määrää.
19543:          Onko Hallitus tietoinen aluehälytys-            Suoritemäärät vaikuttavat välittömästi hälytys-
19544:        keskusten lisääntyneestä hälytys- ja työ-      keskuksessa tarvittavan päivystyshenkilöstön mää-
19545:        määrästä ja                                    rään. Suoritteiden määrä taas on suoraan verran-
19546:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         nollinen hälytysalueen väestön määrään. Aluehä-
19547:        ryhtyä aluehälytyskeskusten toimintaky-        lytyskeskusjärjestelmän toistaiseksi varsin lyhyen
19548:        vyn turvaamiseksi?                             olemassaolon aikana ei ole kertynyt riittävästi
19549:                                                       kokemusperäistä tietoa siitä, miten suuri väestö-
19550:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         ja siihen perustuva suoritemäärä edellyttää vähin-
19551: seuraavaa:                                            tään kahden päivystäjän jatkuvaa paikalla oloa.
19552:    Kuten kysymyksen perusteluissa todetaan, laa-      Luotettavien tilastotietojen keräämiseksi ja kes-
19553: jennettiin aluehälytyskeskusten lakisääteistä teh-    kusten välisten vertailujen mahdollistamiseksi on
19554: täväkenttää vuoden 1984 alussa määräämällä            kuluvan vuoden alussa otettu käyttöön aluehäly-
19555: aluehälytyskeskukset yleisiksi hätäilmoituskes-       tyskeskusten toimintakertomuslomake. Siihen
19556: kuksiksi. Kä.Y.tännössä tämä tarkoitti kaikkien       kootaan muun muassa tiedot keskusten suorittei-
19557: yleisellä hätällmoitusnumerolla "000" valittujen      d.~n määristä ja jakautumisesta erilaisiin tehtä-
19558: hätäilmoitusten ohjaamista aluehälytyskeskuk-         vun.
19559: seen riippumatta siitä, koskevatko ne palokun-           Valtaosa aluehälytyskeskuksista on nyt miehi-
19560: taa, sairaankuljetusta, poliisia tai muuta kiireel-   tetty siten, että niissä on kerrallaan työssä vain
19561: listä apua antavaa viranomaista tai laitosta.         yksi päivystäjä. Päivävuoron aikana työssä on
19562:    Aikaisemminkin oli mahdollista myös muiden         yleensä tilanteesta riippuen myös toinenkin päi-
19563: kuin palo- ja pelastustoimeen kuuluvien onnetto-      vystäjä. Keskuksen sijaintipalokunnan kanssa on
19564: muusilmoitusten vastaanottaminen aluehälytys-         mahdollisuuksien mukaan sovittu järjestelyistä,
19565: keskuksissa. Kuntien keskusjärjestöjen laatiman       jotka mahdollistavat lisähenkilökunnan saamisen
19566: johtosääntömallin perusteella kaikki keskukset        ruuhka- tai suuronnettomuustilanteessa keskuk-
19567: määrittelivät tehtäväkenttänsä kattamaan kaikki       seen palokunnan muusta henkilöstöstä. Väes-
19568: yleisen hätäilmoituskeskuksen tehtävät. Vuoden        töpohjaltaan suurimmissa aluehälytyskeskuksissa
19569: 1984 lainmuutoksella näin ollen vain vahvistet-       päivystäjien määrä riittää keskuksen miehittämi-
19570: tiin aluehälytyskeskusten tosiasiallinen tehtävä-     seen jatkuvasti vähintään kahdella henkilöllä.
19571: piiri eikä muutos sinänsä lisännyt keskusten teh-        Vaikean onnettomuustilanteen tai useamman
19572: täviä.                                                samanaikaisen hälytyksen hoitaminen on hanka-
19573:    Aluehälytyskeskusten suoritemäärät ovat, ku-       laa yhdelle henkilölle. Työsuojelusyistä on esitet-
19574: ten kysymyksen perusteluissa esitetyt Joensuun        ty vaatimuksia siitä, että keskusta ei saisi aina-
19575: aluehälytyskeskuksen toimintatilastotkin osoitta-     kaan yöaikana jättää yhden henkilön varaan.
19576: vat, lisääntyneet jatkuvasti. On odotettavissa,       Näistä syistä olisi toivottavaa, että kaikki aluehä-
19577: että ne ainakin vielä muutaman vuoden ajan            lytyskeskukset olisivat jatkuvasti miehitettyinä vä-
19578: lisääntyvät edelleen. Syynä on aluehälytyskeskus-     hintään kahdella päivystäjällä.
19579: järjestelmän tuleminen tunnetuksi väestön kes-           Puhelinverkon eräiden rakenteellisten, vähitel-
19580: kuudessa ja sitä kohtaan tunnetun luottamuksen        len poistumassa olevien heikkouksien, sekä mo-
19581: lisääntyminen. Myös kiireettömiä sairaankulje-        nissa kunnissa suuria alueita kohtaan järjestelmän
19582:                                       1985 vp. -      KK n:o 109                                        3
19583: 
19584: perustamisvaiheessa tunnettujen epäilysten takia      ten alentaminen samoin kuin aluehälytyskeskus-
19585: eräät hälytysalueet jouduttiin sisäasiainministe-     järjestelmään kokonaisuudessaan osoitettavien
19586: riön aluejakopäätöksissä määräämään tarpeetto-        virkojen tarkoituksenmukainen käyttö edellyttää
19587: man pieniksi. Keskusten henkilöstö jää tästä          hälytysalueiden suurentamista. Puhelinverkon
19588: syystä alityöllistetyksi ja niiden käyttökustannuk-   tekninen kehittyminen luo tähän entistä parem-
19589: set ovat suhteellisesti huomattavasti suuremmat       mat mahdollisuudet.
19590: kuin sellaisten hälytyskeskusten, jotka huolehti-
19591: vat paljon suuremman alueen hälytystoiminnas-            Sisäasiainministeriö selvittää palo- ja pelastus-
19592: ta.                                                   toimen vuosille 1985- 1989 laaditussa valtakun-
19593:                                                       nallisessa yleissuunnitelmassa asetetun tavoitteen
19594:     Mainittakoon, että Ruotsissa on 19 lääninhäly-
19595:                                                       mukaisesti mahdollisuudet yhdistää hälytys-
19596: tyskeskusta kun taas Suomessa on vastaavaa toi-
19597:                                                       alueita nykyistä tarkoituksenmukaisemmiksi ko-
19598: mintaa varten 60 hälytysaluetta.
19599:                                                       konaisuuksiksi. Pelättävissä kuitenkin on, että
19600:     Aluehälytyskeskusten valtionosuuteen oikeut-      nykyisten sijaintipaikkakuntien pyrkimykset saa-
19601: tavia virkoja on ollut ja on mahdollista perustaa     da jatkaa aluehälytyskeskustoimintaa omalla
19602: korkeintaan valtion tulo- ja menoarviossa osoitet-    paikkakunnalla vaikeuttavat aluejaon tarkoituk-
19603: tu määrä. Pienten keskusten päivystäjien alityöl-     senmukaista kehittämistä.
19604: listyneisyys ja korkeat suhteelliset käyttökustan-
19605: nukset tekevät epätarkoituksenmukaiseksi päivys-         Aluehälytyskeskusten valtionosuuteen oikeut-
19606: täjien määrän lisäämisen pienissä hälytyskeskuk-      tavien virkojen lisäämistä koskevien suunnitel-
19607: sissa. Valtionosuusvirkojen rajoittaminen jatku-      mien perusteella sisäasiainministeriö pyrkii saa-
19608: nee tulevaisuudessakin, mikä voi vaikeuttaa lisä-     maan valtion tulo- ja menoarvioon tarvittavat
19609: virkojen saantia suuriinkaan keskuksiin.              lisävirat niitä aluehälytyskeskuksia varten, joissa
19610:     Aluehälytyskeskusten toiminnan tehostaminen       tehtävien määrä selvästi edellyttää nykyistä vah-
19611: ja kunnille sekä valtiolle aiheutuvien kustannus-     vempaa miehitystä.
19612: 
19613:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1985
19614: 
19615:                                                                Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen
19616: 4                                      1985 vp. -     KK n:o 109
19617: 
19618: 
19619: 
19620: 
19621:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
19622: 
19623:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           grad. Då även beställningar av icke brådskande
19624: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        sjuktransporter i alit större utsträckning riktas tili
19625: 416 av den 15 mars 1985 tili vederbörande             kretsalarmeringscentralerna ökas antalet presta-
19626: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    tioner.
19627: av riksdagsman Eeva Turunen m.fl. underteckna-           Då å andra sidan ett eget system för nödmed-
19628: de spörsmål nr 109:                                   delanden och jour för polisen utvecklas, t.ex.
19629:                                                       ibruktagandet av nödnumret "002" i hela lan-
19630:            Är Regeringen medveten om att anta-        det, torde detta medföra en minskning av antalet
19631:         let larm liksom även arbetsmängden vid        sådana samtai tili kretsalarmeringscentralen som
19632:         kretsalarmeringscentralerna ökat och          är avsedda för polisen.
19633:            vilka åtgärder har Regeringen för avsikt
19634:         att vidta för tryggande av kretsalarme-          Prestationsmängderna påverkar direkt behovet
19635:         ringscentralernas funktionsduglighet?         av jourpersonal vid kretsalarmeringscentralerna.
19636:                                                       Prestationsmängderna är å sin sida direkt jämför-
19637:                                                       bara med befolkningsmängden i alarmeringskret-
19638:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       sen. Under den tämligen korta tid som systemet
19639: anföra följande:                                      med kretsalarmeringscentraler varit i kraft har
19640:    Såsom det konstateras i spörsmålets motive-        man inte erhåliit tillräckligt med erfarenheter om
19641: ring, utvidgades kretsalarmeringscentralernas lag-    hur stor den befolkning och den därav följande
19642: stadgade arbetsfält i början av år 1984 genom att     prestationsmängd borde vara för att minst två
19643: det bestämdes att kretsalarmeringscentralerna är      jourhavande hela tiden skall finnas på plats. För
19644: alimänna centraler för nödmeddelanden. I prak-        samlande av tillförlitliga statistikuppgifter och
19645: tiken innebar detta att alla nödmeddelanden via       jämförelser melian de olika centralerna har man
19646: det alimänna nödnumret "000" dirigerades tili         vid ingången av innevarande år tagit i bruk
19647: kretsalarmeringscentralen oberoende av om de          verksamhetsberättelseblanketter för kretsalarme-
19648: gällde brandkåren, sjuktransporter, polisen eller     ringscentralerna. På blanketterna sammanställs
19649: annan myndighet eller inrättning som ger skynd-       uppgifter om bl.a. antalet prestationer vid cen-
19650: sam hjälp.                                            tralen och deras fördelning på olika uppgifter.
19651:    Även tidigare var det möjligt att vid kretsalar-      Största delen av kretsalarmeringscentralerna är
19652: meringscentralen motta meddelanden om andra           för närvarande bemannade så att endast en
19653: än tili brand- och räddningsväsendet hörande          jourhavande i gången är i arbete. Under dagskif-
19654: olyckor. På basis av den instruktionsmodell som       tet är, beroende på läget, dessutom en annan
19655: uppgjordes av de kommunala centralorganisatio-        jourhavande i arbete. Med brandkåren på den ort
19656: nerna definierade alla centraler sitt arbetsfält så   där centralen är placerad har man i mån av
19657: att det omfattar alla de uppgifter som ankommer       möjlighet kommit överens om arrangemang som
19658: på en allmän central för nödmeddelanden. Ge-          gör det möjligt att vid arbetstoppar eller kata-
19659: nom lagändringen år 1984 fastställdes sålunda         strofsituationer erhålla tiliäggspersonal genom att
19660: endast kretsalarmeringscentralernas faktiska ar-      använda annan personai vid brandkåren. Vid de
19661: betsuppgifter och ändringen medförde inte i sig       kretsalarmeringscentraler som med beaktande av
19662: någon ökning av centralens arbete.                    befolkningsunderlaget är störst räcker antalet
19663:    Kretsalarmeringscentralernas prestationsmäng-      jourhavande för en kontinuerlig bemanning av
19664: der har, precis som den i spörsmålets motivering      centralen med minst två personer.
19665: presenterade statistiken från kretsalarmeringscen-       Det är svårt för en person att ensam sköta en
19666: tralen i Joensuu visar, ökat hela tiden. En           komplicerad olyckssituation eller flera larm som
19667: ytterligare ökning är ännu att vänta under åt-        inkommer samtidigt. Av arbetarskyddsskäl har
19668: minstone några år. Orsaken är att kretsalarme-        man framställt krav på att centralen åtminstone
19669: ringscentralerna blir kända bland befolkningen        inte nattetid skali få lämnas i endast en persons
19670: och man förlitar sig på centralen i allt högre        händer. Av dessa orsaker vore det önskvärt att
19671:                                        1985 vp. -      KK n:o 109                                           5
19672: 
19673: alla kretsalarmeringscentraler skulle ha en komi-      försvåra erhållandet av tilläggstjänster även vid
19674: nuerlig bemanning av minst två jourhavande.            de stora centralerna.
19675:    På grund av vissa strukturella svagheter i             Att effektivera verksamheten vid kretsalarme-
19676: telefonnätet vilka så småningom håller på att          ringscentralerna och sänka de kostnader som
19677: försvinna samt de dubier man i många kommu-            kommunerna och staten förorsakas liksom även
19678: ner hade beträffande stora områden då systemet         en effektiv användning av de tjänster som anvisas
19679: togs i bruk måste i inrikesministeriets beslut om      hela systemet med kretsalarmeringscemraler
19680: kretsindelningen vissa alarmeringskretsar faststäl-    förutsätter en förstoring av alarmeringskretsarna.
19681: las så att de blev onödigt små. Personalen vid         Den tekniska utvecklingen av telefonnätet skapar
19682: dessa centraler blir av denna anledning undersys-      ännu bättre möjligheter för detta än förut.
19683: selsatt och centralernas driftskosrnader är relativt      Inrikesministeriet utreder i enlighet med mål-
19684: sätt märkbart större än i sådana alarmeringscen-       sättningen i den riksomfattande planen för
19685: traler som sköter om larmverksamheten i betyd-         brand- och räddningsväsendet under åren 1985-
19686: ligt större områden.                                   1989 möjligheterna att sammanslå alarmerings-
19687:                                                        kretsar till helheter som är mera ändamålsenliga
19688:    Vidare kan nämnas att det i Sverige finns 19        än de närvarande. Man kan dock befara att de
19689: länslarmcentraler medan vi i Finland har 60            nuvarande placeringsorternas strävan att få behål-
19690: alarmeringskretsar för motsvarande verksamhet.         la kretsalarmeringscentralsverksamheten kommer
19691:    Det har varit och är möjligt att inrätta högst      att försvåra ett ändamålsenligt utvecklande av
19692: ett sådant antal till starsandel berättigande tjäns-   indelningen i kretsar.
19693: ter vid kretsalarmeringscentalerna som anvisats i         På basis av planerna för ökande av sådana
19694: statsförslaget. Undersysselsättningen av jourha-       tjänster vid kretsalarmeringscemralerna som är
19695: vande vid små centraler och de höga relativa           berättigade till starsandel försöker inrikesministe-
19696: driftskostnaderna gör det oändamålsenligt att          riet i statsförslaget få in erforderliga tilläggstjäns-
19697: öka amalet jourhavande vid de små alarmerings-         ter för de kretsalarmeringscemraler där uppgifter-
19698: centralerna. Begränsningen av statsandelstjänster      nas antal klart förutsätter en större bemanning än
19699: torde fortsätta även i framtiden, något som kan        den nuvarande.
19700: 
19701:      Helsingfors den 22 april 1985
19702: 
19703:                                                                      Inrikesminister Kaisa Raatikainen
19704:                                                  1985 vp.
19705: 
19706: Kirjallinen kysymys n:o 110
19707: 
19708: 
19709: 
19710: 
19711:                                     Tuomaala ym.: Metsähallituksen ja yksityisten metsänomistajien
19712:                                       puukaupoissa käytetystä kantohinnasta
19713: 
19714: 
19715:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19716: 
19717:    Maamme metsätaloudesta käytävä keskustelu            Muuttaahan metsähallitus jo tälläkin hetkellä
19718: on jo pitkään ollut jossain määrin kyräilevää ja        puusta saamansa hinnat hoitolaueittain kanto-
19719: ilmapiiriitään joiltakin osin tulehtunutta. Tähän       hintoja vastaaviksi. Myös Metsäntutkimuslaitok-
19720: keskustelukokonaisuuteen on kuulunut mm. kes-           sen piirissä lienee valmiuksia sanottujen vertailu-
19721: kustelu metsälaeista.                                   jen tekemiseen. Samalla voitaisiin selvittää sekin,
19722:    Kasvavaa tulehtuneisuutta mielipiteiden vaih-        miksi valtion metsien hakkuuprosentti on Metsä
19723: toon on ollut omiaan lisäämään se, ettei joistakin      2000 -ohjelman mukaan ollut vuosina 1967-81
19724: asioista haluta antaa tietoja tai että tosiasiatieto-   vain 78 % hakkuusuunnitteista, kun se yksityis-
19725: jen selvittämistä taikka julkistamista halutaan         metsillä oli ko. aikana 91 %. Kun metsähallitus
19726: peitellä. Yhdeksi tällaiseksi asiaksi on eri tahoilla   myy puuta vuosittain jopa noin miljardin markan
19727: ja varsinkin metsänomistajien keskuudessa koettu        edestä ja kun mitkään säädöksetkään eivät estä
19728: se, ettei metsähallitukselle maksetuista puun hin-      valtion laitosta eli metsähallitusta julkistamasta
19729: noista haluta antaa tietoja.                            puusta saamiaan kantohintoja, on em. vertailu
19730:                                                         oikeiden tosiasiatietojen pohjalta hyvin tarpeelli-
19731:    Joidenkin tietojen mukaan yksityisille metsän-
19732:                                                         nen.
19733: omistajille maksettu kantohinta on ollut esim.
19734: Pohjois-Suomessa 30 %, jopa 40 % alhaisempi               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19735: kuin metsähallitukselle eräissä puukaupoissa            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19736: maksettu kantohinta. On tunnettu tosiasia, että         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
19737: yksityisille metsänomistajille maksettu puun kan-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19738: tohinta on reaaliarvoltaan viime vuosina tuntu-
19739: vasti alentunut. Kun metsäteollisuuden taholta                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19740: on siitä huolimatta jatkuvasti kritikoitu puun                 ryhtyä selvittääkseen, onko metsähalli-
19741: ''korkeata kantohintaa'', ovat tiedot valtiolle                tukselle maksettu puun kantohintataso
19742: maksetuista korkeista kantohinnoista luonnolli-                ollut yleisesti korkeampi kuin yksityisille
19743: sesti ärsyttäneet muita metsänomistajia.                       metsänomistajille maksettu kantohinta,
19744:    Hintojen vertailu lienee asiantuntijoiden käsi-             ja jos on ollut, niin miten paljon kor-
19745: tyksen mukaan toteutettavissa verrattain helposti.             keampi?
19746: 
19747:      Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1985
19748: 
19749:          Juhani Tuomaala                  Mauri Pekkarinen                 Kalevi Mattila
19750:           Matti Maijala                   Heimo Linna                      Marjatta Väänänen
19751:          Jukka Vihriälä                   Juhani Alaranta                  Heikki Kokko
19752: 
19753: 
19754: 
19755: 
19756: 428500308K
19757: 2                                    1985 vp. -- KJ< n:o 110
19758: 
19759: 
19760: 
19761: 
19762:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19763: 
19764:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          1. Lapin läänissä metsähallituksen kantohinnat
19765: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ovat havutukkien osalta 10--20 mk/m 3 eli 7--
19766: olette 15 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn          18 % alhaisemmat kuin yksityismetsien kanto-
19767: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         hinnat. Havukuitupuun osalta vastaava ero on
19768: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    noin 10 mk/ m 3 . Koivukuitupuun laskennallinen
19769: taja Tuomaalan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     kantohinta jää metsähallituksen kaupoissa alle
19770: kysymyksestä n:o 110:                                puoleen yksityismetsien kantohinnasta.
19771:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          2. Oulun läänissä havutukki en kantohinta on
19772:        ryhtyä selvittääkseen, onko metsähalli-       metsähallituksella melko tarkalleen yksityismet-
19773:        tukselle maksettu puun kantohintataso         sien kantohintojen tasolla. Havukuitupuun kan-
19774:        ollut yleisesti korkeampi kuin yksityisille   tohinnat ovat metsähallituksen kaupoissa noin
19775:        metsänomistajille maksettu kantohinta,        10 % ja koivukuitupuun noin 25 % yksityismet-
19776:        ja jos on ollut, niin miten paljon kor-       sien kantohintoja pienemmät.
19777:        keampi?                                          3. Etelä-Suomessa havutukkien kantohinnat
19778:                                                      ovat metsähallituksella lähes 20 mk/ m 3 eli noin
19779:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     10 % korkeammat kuin yksityismetsien kanto-
19780: ti seuraavaa:                                        hinnat. Koivutukkien ja kuitupuun kantohinnat
19781:                                                      ovat metsähallituksen kaupoissa jokseenkin samat
19782:    Metsähallituksen puukaupoissa muodostuvien        kuin yksityismetsien keskimääräiset kantohinnat.
19783: puunhintojen tarkka vertailu yksityismetsänomis-
19784: tajille maksettuihin kantohintoihin on sikäli vai-      Maa- ja metsätalousministeriö on 19.7.1983
19785: keata, että metsähallitus toimittaa lähes kaiken     asettanut puumarkkinatoimikunnan seuraamaan
19786: puutavaran tehdaslaitoksille saakka, jolloin met-    puumarkkinoiden kehitystä sekä kokoamaan ti-
19787: sähallitukselle maksetusta puunhinnasta on las-      lastoja ja laatimaan selvityksiä puuhuoltoon liit-
19788: kennallisiin kantohintoihin pääsemiseksi vähen-      tyvistä asioista. Puumarkkinatoimikunta on laati-
19789: nettävä koko puunhankintaketjun kustannukset.        nut suunnitelman puumarkkinoiden seurannan
19790: Metsähallitus on selvittänyt vuoden 1984 luovu-      tietojärjestelmän kehittämisestä. Suunnitelman
19791: tusten osalta kantohintoja siten, että vuoden        mukaisen tietojärjestelmän käyttöönottaminen
19792: 1983 myyntihinnoista on vähennetty puunhan-          on parhaillaan Metsäntutkimuslaitoksessa valmis-
19793: kinnan keskimääräiset kustannukset vuonna            teltavana. Tietojärjestelmän eräänä osana on
19794: 1984. Selvitys on tehty tällä tavalla siksi, että    puun hintatilastojen kehittäminen muun muassa
19795: vuonna 1983 tehtyjen kauppojen puutavara on          siten, että tilastoon sisältyisi myös metsähallituk-
19796: toimitettu vasta vuoden 1984 aikana.                 sen myymän puutavaran kantohinnat.
19797:    Vertailtaessa näin laskettuja metsähallituksen       Huomioon ottaen käytettävissä olevat tiedot
19798: kantohintoja Metsäntutkimuslaitoksen kantohin-       metsähallituksen saamista puunhinnoista sekä
19799: tatilaston mukaisiin yksityismetsien keskimääräi-    puunhintatilastoinnin kehittämistyön hallitus ei
19800: siin kantohintoihin hankintavuodelta 1983184         katso tarpeelliseksi ryhtyä kysymyksen johdosta
19801: voidaan tehdä seuraavia päätelmiä:                   muihin toimenpiteisiin.
19802: 
19803:     Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1985
19804: 
19805:                                                        Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
19806:                                         1985 vp. -       KK n:o 110                                         3
19807: 
19808: 
19809: 
19810: 
19811:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
19812: 
19813:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 1. I Lapplands Iän var forststyrelsens rotpriser
19814: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av           på harrtimmer 10-20 mk/m 2 , dvs. 7-18 %
19815: den 15 mars 1985 tili vederhörande medlem av             lägre än rotpriset i privata skogar. Beträffande
19816: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        harrmassaveden var motsvarande differens ca 10
19817: dagsman Tuomaala m.fl. undertecknade spörs-              mk/ m 3 • Det kalkylerade rotpriset på hjörkmassa-
19818: mål nr 110:                                              ved stannar vid forststyrelsens köp under halva
19819:                                                          rotpriset i privata skogar.
19820:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta            2. I Uleåhorgs Iän ligger forststyrelsens rotpris
19821:          för att utreda om det rotpris på träd som       på barrtimmer på nära nog samma nivå som
19822:          hetalats tili forststyrelsen i allmänhet va-    rotpriset i privata skogar. I fråga om harrmassave-
19823:          rit högre än det rotpris som hetalats tili      den är forststyrelsens rotpriser ca 10 % och i
19824:          privata skogsägare, och om så är, hur           fråga om hjörkmassaveden ca 25 % lägre än de
19825:          mycket högre?                                   privata skogarnas rotpriser.
19826:                                                              3. I södra Finland är forststyrelsens rotpris på
19827:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          harrtimmer nästan 20 mk/ m 3 , dvs. nästan 10 %
19828: anföra följande:                                         högre än rotpriset i privata skogar. Rotpriserna på
19829:                                                          hjörktimmer och massaved är ungefär de samma
19830:    Det är så tili vida svårt att göra en exakt           i forststyrelsens köp som de genomsnittliga rot-
19831: jämförelse mellan de priser som uppkommer vid            priserna i privata skogar.
19832: forststyrelsens virkesköp och de rotpriser som              Jord- och skogshruksministeriet har 19.7.1983
19833: hetalats tili privata skogsägare, att forststyrelsen     tillsatt en virkesmarknadskommission som skall
19834: levererar nästan allt virke direkt till fahriksan-       följa med utvecklingen på virkesmarknaden samt
19835: läggningarna, varvid man för att komma fram till         samla ihop statistiskt materia! och göra utred-
19836: de kalkylerade rotprisen måste dra av kost-              ningar i frågor som ansluter sig tili virkesförsörj-
19837: naderna för hela virkesanskaffningskedjan från           ningen. Virkesmarknadskommissionen har gjort
19838: det pris som hetalats tili forststyrelsen. Forststy-     upp en plan för utvecklande av det datasystem
19839: relsen har i fråga om överlåtelser år 1984 räk1,1at      med hjälp av vilket man följer med läget på
19840: ut rotprisen så att från 1983 års försäljningspris       virkesmarknaden. För närvarande förhereder
19841: avdragits de genomsnittliga kostnaderna för vir-         skogsforskningsinstitutet ihruktagandet av det
19842: kesanskaffningen år 1984. Utredningen har gjQrts         planerade datasystemet. I datasystemet ingår ut-
19843: på detta sätt emedan det virke som köptes år             vecklande av virkesprisstatistikerna hl.a. så att
19844:  1983 levererades först under år 1984.                   statistiken även skulle uppta rotpriserna på det
19845:    Vid en jämförelse av de sålunda uträknade             virke forststyrelsen säljer.
19846:  rotpriser som hetalats till forststyrelsen med de           Med heaktande av de tillgängliga uppgifterna
19847: genomsnittliga rotpriserna i privata skogar under        om vilka priser forststyrelsen erhållit samt arhetet
19848: anskaffningsåret 1983/84 enligt skogsforsknings-         på att utveckla statistikföringen av virkespriser
19849:  institutets rotprisstatistik, kan följande slutsatser   anser regeringen det inte nödvändigt att vidta
19850: dr~:                                                     andra åtgärder med anledning av spörsmålet.
19851: 
19852:        Helsingfors den 12 april 1985
19853: 
19854:                                                           Jord- och skogshruksminister Toivo Yläjärvi
19855:                                                  1985 vp.
19856: 
19857:  ikriftligt spörsmål nr 111
19858: 
19859: 
19860: 
19861: 
19862:                                     Norrback m.fl.: Om medborgar- och arbetarinstituts möjligheter att
19863:                                        anordna kurser med sänkt åldersgräns för deltagarna
19864: 
19865: 
19866:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
19867: 
19868:     Medborgar- och arbetarinstituten fyller en vik-     passning skulle underlättas och ålderssegregatio-
19869: tig funktion i vårt samhälle som cemrum för det         nen i samhället skulle minska. Man kunde
19870: fria bildningsarbetet. Verksamheten i medbor-           mycket väl tänka sig, att de unga personernas
19871: gar- och arbetarinstituten är främst avsedd för         följeslagare inte nödvändigtvis skulle behöva vara
19872: vuxna, dvs. personer som fyllt 16 år eller som          egen/ egna föräldrar, utan även annan släkting
19873: annars fullgjort sin läroplikt. Instituten får stats-   eller nära bekant kunde komma ifråga. Det
19874: stöd för sin verksamhet. För yngre personerän 16        viktiga i sammanhanget är, att en vuxen "hand-
19875: år och barn finns för närvarande enbart möjlighet       ledare" skulle vara i sällskap med barnet/ den
19876: för instituten att få statsstöd för musikundervis-      unga personen.
19877: ning. Konstundervisning för yngre personer pla-            Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
19878: neras att tas in i statsstödssystemet.                  ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
19879:     Man borde kunna utnyttja instituten effektiva-      ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
19880: re som utbildnings- och kursarrangörer för ännu         följande spörsmål:
19881: bredare kretsar av landets befolkning. Ett faktum
19882: är, att det finns brist på möjligheter för föräldrar              Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
19883: och barn att utöva en hobby gemensamt. Många                   för att möjliggöra för medborgar- och
19884: av ;pe praktiska kurserna på medborgar- och                    arbetarinstituten att anordna sådana
19885: arbehrinstitutens program skulle passa utmärkt                 praktiska kurser för vilka statsstöd utgår,
19886: för barn från och med 10 eller 12 års ålder                    där åldersgränsen skulle vara 10 år om
19887: tillsammans med sina föräldrar. På detta sätt                  barnet deltar tillsammans med vuxen föl-
19888: kunde man inom familjen tillsammans odla en                    jeslagare, i annat fall skulle åldersgränsen
19889: värdefull hobby. Samtidigt skulle de unga få                   vara 14 år?
19890: mångsidigare vuxenkontakter, deras samhällsan-
19891:       Helsingfors den 15 mars 1985
19892: 
19893:                         Ole Norrback                              Pär Stenbäck
19894:                         Gunnar Jansson                            Håkan Malm
19895:                                                Boris Renlund
19896: 
19897: 
19898: 
19899: 
19900: 428500320y
19901: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 111
19902: 
19903: Kirjallinen kysymys n:o 111                                                                   Suomennos
19904: 
19905: 
19906: 
19907: 
19908:                                    Norrback ym.: Kansalais- ja tyovaenopistojen mahdollisuuksista
19909:                                        järjestää kursseja, joihin myös lapset voisivat osallistua
19910: 
19911: 
19912:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19913: 
19914:    Kansalais- ja työväenopistoilla on yhteiskun-       nipuolisempia kontakteja aikuisiin, heidän so-
19915: nassamme tärkeä tehtävä vapaan sivistystyön kes-       peutumisensa yhteiskuntaan helpottuisi ja yhteis-
19916: kuksina. Kansalais- ja työväenopistojen toiminta       kunnan ikäerot vähenisivät. Voitaisiin hyvin aja-
19917: on tarkoitettu lähinna aikuisille, ts. 16 vuotta       tella, että nuoren seuralainen ei välttämättä olisi
19918: täyttäneille tai niille, jotka muutoin ovat suorit-    oma vanhempi tai omat vanhemmat vaan muu
19919: taneet oppivelvollisuutensa. Opistot saavat toi-       sukulainen tai läheinen tuttava voisi tulla kysee•
19920: mintaansa valtion tukea. Kuuttatoista vuotta           seen. Tärkeätä olisi, että aikuinen '' opastaja''
19921: nuorempia ja lapsia varten opistot voivat saada        olisi lapsen tai nuoren seurassa.
19922: valtion tukea ainoastaan musiikin opetusta var-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19923: ten. On suunniteltu, että taiteen opetus nuorille      tyksen 37 §:n 1 momemtiin viitaten esitämme
19924: henkilöille otettaisiin valtion tukijärjestelmään.     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
19925:    Opistoja tulisi voida käyttää tehokkaammin          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19926: hyväksi maamme entistä laajempien väestöpiirien
19927: koulutuksen ja kurssien järjestäjinä. Tosiasia on,                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19928: että vanhemmilta ja lapsilta puuttuu mahdolli-                 ryhtyä tehdäkseen kansalaisopistoille ja
19929: suuksia yhteisiin harrasteisiin. Useat kansalais- ja           työväenopistoille mahdolliseksi järjestää
19930: työväenopistojen ohjelmien käytännön kurssit so-               sellaisia valtion tukemia käytännön kurs-
19931: pisivat erinomaisesti iältään 10-12-vuotiaille                 seja, joihin osallistuvien ikäraja olisi 10
19932: lapsille yhdessä vanhempiensa kanssa. Tällä ta-                vuotta lapsen ollessa aikuisen saatrajan
19933: voin voitaisiin perheen piirissä yhdessä vaalia                seurassa, muussa tapauksessa ikäraja olisi
19934: arvokasta harrastetta. Samalla nuoret saisivat mo-             14 vuotta?
19935: 
19936:      Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1985
19937: 
19938:                       Ole Norrback                              Pär Stenbäck
19939:                       Gunnar Jansson                            Håkan Malm
19940:                                              Boris Renlund
19941:                                       1985 vp. -     KK n:o 111                                          3
19942: 
19943: 
19944: 
19945: 
19946:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
19947: 
19948:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       seen kuuttatoista vuotta nuoremmille. Käytän-
19949: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nössä ei kuitenkaan yleensä ole estetty lapsia
19950: olette 15 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn          osallistumasta vanhempiensa mukana joidenkin
19951: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         opintopiirien kokouksiin. Lasten mukanaolo on
19952: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    tällöin yleensä kuitenkin johtunut lastenhoitovai-
19953: taja Norrbackin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta    keuksista ilta-aikaan eikä opintopiirin toimintaa
19954: kysymyksestä n:o 111:                                ole suunniteltu lapsia ajatellen.
19955:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Tavoitteena kysymyksessä esitetty kansalais- ja
19956:        ryhtyä tehdäkseen kansalaisopistoille ja      työväenopistojen ikärajan alentaminen eräissä ai-
19957:        työväenopistoille mahdolliseksi järjestää     neissa on hyväksytty hallituksen kulttuuripoliitti-
19958:        sellaisia valtion tukemia käytännön kurs-     sessa selonteossa vuonna 1982 sekä hallituksen
19959:        seja, joihin osallistuvien ikäraja olisi 10   nuorisopoliittisessa selonteossa vuonna 1984 si-
19960:        vuotta lapsen ollessa aikuisen saattajan      ten, että "taideaineiden ja eräiden taitoaineiden
19961:        seurassa, muussa tapauksessa ikäraja olisi    opetuksessa tulisi oppilaiden alaikärajaa kansa-
19962:        14 vuotta?                                    lais- ja työväenopistoissa tarkistaa''. Opetusmi-
19963:                                                      nisteriössä onkin valmisteltu lakiehdotus, jonka
19964:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     mukaan muut taideaineet musiikin lisäksi tulisi-
19965: ti seuraavaa:                                        vat sellaisiksi, että niissä voitaisiin antaa opetusta
19966:                                                      myös 16 vuotta nuoremmille kouluhallituksen
19967:    Kuudenteentoista ikävuoteen asti lapset kuu-
19968:                                                      luvalla. Samalla on syytä tarkemmin selvittää
19969: luvat vielä peruskoulun piiriin. Heidän harrastus-   voitaisiinko ikärajassa joustaa myös eräiden taito-
19970: toimintaansa varten on luotu mahdollisuudet
19971:                                                      aineiden kohdalla.
19972: koulujen kerhotoiminnan avulla. Kerhotoiminta
19973: onkin vilkasta ja monipuolista useimmissa kun-          Kysymys ikärajojen alentamisesta ei ole ongel-
19974: mssa.                                                maton. Mikäli ikärajan alentaminen ulotetaan
19975:    Kansalais- ja työväenopistojen valtionavusta      yleensä käytännön aineisiin, johtaisi tämä hyvin
19976: annetun lain 4 §:n 9 kohdan mukaan valtion-          helposti kansalais- ja työväenopistojen luonteen
19977: avun ehtona on, että opiston opiskelijat ovat        muuttumiseen aikuisoppilaitoksina. Tämä hei-
19978: suorittaneet oppivelvollisuutensa tai muussa ta-     kentäisi aikuisopiskelijoiden asemaa ja vaikuttaisi
19979: pauksessa täyttäneet kuusitoista vuotta, jollei      annettavan opetuksen tasoonkin. Varsinkin maa-
19980: kouluhallitus, siten kuin asetuksella säädetään,     seutuopistoissa ns. käytännön aineet muodosta-
19981: ole antanut lupaa musiikin opetuksen antami-         vat valtaosan opetettavista aineista.
19982: 
19983:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1985
19984: 
19985:                                                                     Opetusministeri Kaarina Suonio
19986: 4                                        1985 vp. -- KJ( n:o 111
19987: 
19988: 
19989: 
19990: 
19991:                                   Till Riksdagens Herr Talman
19992: 
19993:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               ordna vård för barn har dock i allmänhet förorsa-
19994: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse              kat att barn varit med. Verksamheten i studie-
19995: av den 15 mars 1985 till vederbörande medlem               cirklar har inte planerats med tanke på barn.
19996: av statsrådet sänt en avskrift av följande av
19997:                                                              1 spörsmålet hade som mål uppställts att
19998: riksdagsman Norrback m.fl. undertecknade                   åldersgränsen bör sänkas för de personer som
19999: spörsmål nr 111:                                           deltar i undervisningen i vissa ämnen vid med-
20000:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta           borgar- och arbetarinstituten. 1 regeringens kul-
20001:         för att möjliggöra för medborgar- och              turpolitiska redogörelse har detta mål godkänts
20002:         arbetarinstituten att anordna sådana               år 1982 samt i regeringens ungdomspolitiska
20003:         praktiska kurser för vilka statsstöd utgår,        redogörelse år 1984 så att den lägre åldersgränsen
20004:         där åldergränsen skulle vara 10 år om              för de elever vid medborgar- och arbetarinsti-
20005:         barnet deltar tillsammans med vuxen föl-           tuten som deltar i undervisningen i estetiska
20006:         jeslagare, i annat fall skulle åldersgränsen       ämnen och vissa färdighetsämnen bör justeras.
20007:         vara 14 år?                                        Vid undervisningsministeriet har man berett ett
20008:                                                            lagförslag enligt vilket även de övriga estetiska
20009:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ämnena utöver musik blir sådana ämnen att man
20010: framföra följande:                                         med skolstyrelsens tillstånd kan ge undervisning i
20011:                                                            dem också för de personer som är yngre än 16 år.
20012:    Ända till 16 år har barn obligatorisk läroplikt i
20013:                                                            Samtidigt bör noggrannare utredas om det är
20014: grundskolan. Med hjälp av klubbverksamhet vid
20015:                                                            möjligt att vara mera flexibel i fråga om ålders-
20016: skolorna har man gett eleveroa möjligheter till            gränsen när det gäller vissa färdighetsämnen.
20017: olika slags hobbyverksamhet. Klubbverksamhe-
20018: ten är livlig och mångsidig i de flesta kommuner.             Frågan om en sänkt åldersgräns är inte opro-
20019:    Förutsättning för statsunderstöd är enligt 4 §          blematiskt. Om en sänkt åldersgräns i allmänhet
20020: lagen om statsunderstöd åt medborgar- och ar-              kommer att tillämpas på de praktiska ämnena,
20021: betarinstitut att institutets studerande fullgjort         skulle detta lätt leda till att medborgar- och
20022: sin läroplikt eller i annat fall fyllt sexton år, såvitt   arbetarinstitutens karaktär som läroanstalter för
20023: skolstyrelsen inte beviljat tillstånd på sätt som          vuxna skulle ändras.. Detta skulle försämra de
20024: genom förordning stadgas att undervisning i                vuxna studerandenas ställning och skulle även
20025: musik kan ges de elever som inte fyllt sexton år. 1        påverka nivån hos undervisningen. Särskilt vid de
20026: praktiken har man dock i allmänhet inte hindrat            institut som är i landsbygden utgör de s.k.
20027: barn från att i sällskap med sina föräldrar delta i        praktiska ämnena största delen av de ämnen i
20028: vissa studiecirklar. Svårigheter att på kvällstid          vilka undervisning ges.
20029: 
20030:      Helsingfors den 15 april 1985
20031: 
20032:                                                                   Undervisningsminister Kaarina Suonio
20033:                                                  1985 vp.
20034: 
20035: Kirjallinen kysymys n:o 112
20036: 
20037: 
20038: 
20039: 
20040:                                    Impiö: Kansallispuistoista ja luonnonsuojelualueista aiheutuneiden
20041:                                      menetysten korvaamisesta Inarin kunnalle
20042: 
20043: 
20044:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20045: 
20046:    Inarin kunnan pinta-alasta on kansallispuistoja     kaisesti jäänyt tulematta palkkatuloja bruttomää-
20047: ja muita luonnonsuojelualueita noin 38 prosent-        rältään yli 6 miljoonan markan määräinen sum-
20048: tia eli 5 850 neliökilometriä. Kunnan laskelmien       ma.
20049: mukaan yksinomaan kansallispuistoista on aiheu-           Lemmenjoen kansallispuiston laajennusosalla
20050: tunut yhteensä 81 metsätyöpaikan menetystä,            tuli voimaan toimenpidekielto samoihin aikoi-
20051: joista 15 Urho Kekkosen kansallispuiston alueella      hin, kuin valtioneuvosto teki Urho Kekkosen
20052: ja 66 Lemmenjoen kansallispuiston alueella. Me-        puiston perustamispäätöksen. Lemmenjoen kan-
20053: netetyt työpaikat ovat asiallisesti katsoen koko-      sallispuistosta laajennuksen vaikutuksesta tuli
20054: naan korvaamatta.                                      pinta-alaltaan Urho Kekkosen kansallispuistoa
20055:    Kunnan käsityksen mukaan osa työpaikoista           laajempi puisto. Inarin kunnan vertailevan las-
20056: tulisi korvatuksi välittömästi tai välillisesti, jos   kelman mukaan Lemmenjoen kansallispuiston
20057: kansallispuistojen hoito olisi järjestetty asianmu-    alueella on menetetty kaikkiaan 66 metsätyöpaik-
20058: kaisella tavalla. Tämä koskee erityisesti Lemmen-      kaa.
20059: joen kansallispuistoa. Inarin kunnanhallitus on-          Urho Kekkosen puiston henkilöstömäärää arvi-
20060: kin päätynyt paheksuen arvostelemaan valtioval-        oitaessa on työpaikkakomitean mietinnössä viitat-
20061: taa välinpitämättömyydestä omien velvoitteiden-        tu kansainvälisen luonnonsuojeluliiton suosituk-
20062: sa täyttämisessä Inarin kunnassa olevien kansallis-    seen, jonka mukaan henkilökunta tulisi mitoittaa
20063: puistojen ja muiden luonnonsuojelualueiden             siten, että puistossa olisi yksi päätoiminen henki-
20064: hoidossa.                                              lö 10 000 hehtaaria kohti. Työpaikkakomitean
20065:                                                        mietinnön mukaan kansallispuistossa tulee olla
20066:    Urho Kekkosen kansallispuiston työpaikkatoi-
20067:                                                        hoitoa ja valvontaa varten 25 päätoimista henki-
20068: mikunnan mietinnön mukaan puiston perusta-
20069:                                                        löä. Samaa periaatetta noudattaen Lemmenjoen
20070: misesta aiheutuvat metsätyöpaikkamenetykset on
20071:                                                        kansallispuiston henkilökuntamäärän tulisi olla
20072: korvattava kunnille. Urho Kekkosen puiston pal-
20073:                                                        28, joista Inarin kunnan osuus olisi 26 henkilöä.
20074: veluksessa on vuoden 1985 alussa puistokuntien
20075: työntekijöitä seuraavasti: Sodankylä 17, Savukos-         Inarin kunnan kannalta on oleellista menetet-
20076: ki 2, Inari 1. Kuitenkin edellä mainitussa mietin-     tyjen työpaikkojen korvaaminen ja puiston hyvä
20077: nössä todettiin Sodankylän kunnan menetysten           toiminta ja hoito, koska viime mainitulla on
20078: olevan 20 työpaikkaa, Savukosken kunnan 28 ja          välillistä vaikutusta esimerkiksi matkailuelinkei-
20079: Inarin kunnan 15 työpaikkaa. Inarin kunnan             noon. Mikäli korvattavien työpaikkojen osalta
20080: osoittama joustavuus sovittaessa valtiovallan          lähdetään samoista periaatteista kuin Urho Kek-
20081: kanssa työpaikkamenetysten korvaamisesta tuskin        kosen kansallispuistossa eli osa työpaikoista kor-
20082: on edellyttänyt sitä, että jäätäisiin näköpiirissä     vataan puistohallinnossa ja osa tulee muutoin
20083: olevalle korvauksen tasolle. Kunnan käsityksen         korvatuiksi, niin työpaikat olisi korvattava seuraa-
20084: mukaan menetettyjä työpaikkoja ei ole korvattu         vasti: puistohallinto 26 työpaikkaa ja muu toi-
20085: Inarin kunnassa siten kuin puistoa perustettaessa      minta 40 työpaikkaa.
20086: on edellytetty. Kunnassa on laskettu, että mikäli         Inarin kunta on tehnyt yksilöidyn ehdotuksen
20087: kunnan menettämät työpaikat tulisivat korva-           työpaikkamenetysten korvaamiseksi:
20088: tuiksi vuoteen 1986 mennessä, jo pelkästään               1. Urho Kekkosen puiston alueelle muodoste-
20089: puiston perustaruispäätöksen ja korvausajankoh-        taan puistohallintoon 7 työpaikkaa inarilaisille
20090: dan välillä kunta on menettänyt verotuloina noin       esimerkiksi rakentamalla viipymättä Saariselälle
20091: miljoona markkaa. Kunnan alueelle on samanai-          suunniteltu opastuskeskus. Onhan totta, että
20092: 
20093: 428500339K
20094: 2                                     1985 vp. -- KJ< n:o 112
20095: 
20096: koko puiston matkailijamäärältään suurin alue         metsätalousministeriölle paheksumisensa valtion
20097: on toistaiseksi ilman tarpeellista opastuskeskusta.   välinpitämättömyydestä omien velvoitteidensa
20098:    2. Ryhdytään toimenpiteisiin Paatsjoen sillan      täyttämisessä Inarin kunnan alueella. Kun verra-
20099: ja tarvittavan tien rakentamiseksi. Kunta ei hy-      taan toisiinsa valtiovallan tähän saakka suoritta-
20100: väksy muiden kunnan alueella olevien tiehank-         mia toimenpiteitä ja niitä keskusteluja, joita
20101: keiden siirtämistä Paatsjoen sillan rakentamisen      eduskunta on käynyt puistojen perustamisen yh-
20102: vuoksi, joka siltahanke on TVL:n toimenpideoh-        teydessä, niin vaikuttaa aivan ilmeiseltä, että
20103: jelmassa.                                             tyytymättömyys leviää Lappia laajemmillekin alu-
20104:    3. Ryhdytään viipymättä toimenpiteisiin Lem-       eille.
20105: menjoen kansallispuiston opastuskeskuksen ra-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20106: kentamiseksi Inarin kirkonkylään ja tarvittavan       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20107: pienemmän opastuskeskuksen rakentamiseksi             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
20108: Lemmenjoelle.                                         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20109:    4. Perustetaan Lemmenjoen kansallispuiston
20110: valvonta-, opastus- ja opastuskeskustehtäviin vä-               Millainen sisällöllinen ja aikatauluUi-
20111: hintään 26 työpaikkaa. Tämä on välttämätöntä                 neo kehittämissuunnitelma Hallituksella
20112: yksinomaan kansallispuiston hoidon takia.                    on Urho Kekkosen kansallispuiston ja
20113:    5. Rakennetaan valtion varoin Inarin kirkonky-            Lemmenjoen kansallispuiston osalta Ina-
20114: lään saamelaismuseo.                                         rin kunnassa sekä
20115:    6. Rakennetaan valtion varoin hotelli Inarin                 miten Hallitus tulee mainituissa kan-
20116: kirkonkylään.                                                sallispuistoissa korvaamaan menetetyt
20117:    On huomattava, että Inarin kunta on joutunut              työpaikat ja odotusajan verotulo- ym.
20118: esittämään ympäristöministeriölle sekä maa- ja               menetykset Inarin kunnalle?
20119: 
20120:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1985
20121: 
20122:                                               Lauri Impiö
20123:                                        1985 vp. -      KK n:o 112                                      3
20124: 
20125: 
20126: 
20127: 
20128:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20129: 
20130:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         työpaikkoina kaikille niille kunnille, jotka Urho
20131: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          Kekkosen kansallispuiston perustamisen yhtey-
20132: olette 19 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn            dessä kärsivät taloudellisia menetyksiä.
20133: kirjeenne n:o 427 ohella toimittanut valtioneu-           Sekä Lemmenjoen kansallispuisto että Urho
20134: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      Kekkosen kansallispuisto toimivat luontaiselin-
20135: sanedustaja Impiön kirjallisesta kysymyksestä n:o      keinojen tukialueina Inarin kunnassa. Tärkein
20136: 112, jossa tiedustellaan:                              tällaisista elinkeinoista on luonnollisesti poron-
20137:            Millainen sisällöllinen ja aikataululli-    hoito. Menetyksiä aiheutuu siis ainoastaan metsä-
20138:         nen kehittämissuunnitelma Hallituksella        työpaikkojen vähenemisestä. Sen sijaan sekä
20139:         on Urho Kekkosen kansallispuiston ja           Lemmenjoen kansallispuisto että etenkin Urho
20140:         Lemmenjoen kansallispuiston osalta Ina-        Kekkosen kansallispuisto on lisännyt Inarin kun-
20141:         rin kunnassa sekä                              nassa matkailutyöpaikkoja usealla kymmenellä
20142:            miten Hallitus tulee mainituissa kan-       samoin kuin erilaisia muitakin palveluelinkeinoi-
20143:         sallispuistoissa korvaamaan menetetyt          hin liittyviä työpaikkoja.
20144:         työpaikat ja odotusajan verotulo- ym.             Inarin kunta on tehnyt yksilöidyn ehdotuksen
20145:         menetykset Inarin kunnalle?                    työpaikkamenetysten korvaamiseksi. Tässä ehdo-
20146:                                                        tuksessa on kaikkiaan kuusi eri kohtaa.
20147:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          Inarin kunnan ehdottama Saariselän alueen
20148: ti seuraavaa:                                          opastuskeskus on mmlstenon suunnitelmissa
20149:    Inarin kuntaan on perustettu kaksi kansallis-       vuosina 1987-88. Toinen kunnan ehdotuksista
20150:                                                        - Paatsjoen sillan rakentaminen - on jo valtion
20151: puistoa, joista voidaan katsoa aiheutuvan yhtääl-
20152:                                                        tulo- ja menoarviossa ja suunnitteilla. Kunnan
20153: tä taloudellisia menetyksiä ja toisaalta matkailu-
20154:                                                        kolmas ehdotus koskee Lemmenjoen kansallis-
20155: elinkeinoon liittyviä tuloja Inarin kunnalle. Toi-
20156:                                                        puiston opastuskeskuksen rakentamista. Lem-
20157: nen näistä puistoista on Lemmenjoen kansallis-
20158:                                                        menjoen opastuskeskus on suunnitteilla ja tullee
20159: puisto, joka on perustettu kolmessa erässä ja jota
20160:                                                        rakennettavaksi vuosina 1987-88. Tämä opas-
20161: on viimeksi laajennettu vuonna 1981. Lemmen-
20162: joen kansallispuisto sijaitsee suurimmaksi osaksi      tuskeskus tuo puiston alueelle useita työpaikkoja
20163: Inarin kunnassa. Sen sijaan Urho Kekkosen kan-         rakentamisen aikana ja toiminnan päästyä täy-
20164:                                                        teen käyntiin alle kymmenen pysyvää työpaikkaa.
20165: sallispuisto, joka perustettiin vuonna 1984, sijait-
20166: see vain vähäiseltä osin Inarin kunnan puolella.          Inarin kunnan ehdotukset koskevat myös saa-
20167:    Lemmenjoen kansallispuiston viimeisen laajen-       melaismuseota ja hotellia Inariin. Nämä ovat
20168: nuksen yhteydessä mainittiin korvauksena kun-          selvitteillä opetusministeriössä museotoimen ke-
20169: nille vain metsäverotulojen menetys. Kansallis-        hittämisen ja Matkailun edistämiskeskuksessa
20170: puiston laajennus toteutettiin siten kuin luon-        matkailun kehittämissuunnittelun yhteydessä.
20171: nonsuojelualueiden perustamistoimikunta edel-             Ympäristöministeriö katsoo, että tähän men-
20172: lytti. Laajennukseen kuului metsätalousmaata           nessä suoritetut toimet on saatu aikaan lyhyim-
20173: noin 18 000 ha, jolla oli puustoa noin 150 000         män mahdollisen aikataulun puitteissa. Etenkin
20174: m 3 . Puuston lisäkasvun huomioonottaen on esi-        Urho Kekkosen kansallispuiston perustaminen on
20175: tetty, että Lemmenjoen kansallispuiston laajen-        tuonut kuntaan lisätyöpaikkoja Saariselän ja
20176: nus merkitsi Inarin kunnalle 15 metsurityöpaikan       osaksi myös Kiilopään matkailukeskusten kehi-
20177: menetystä.                                             tyttyä nopeasti. Tämä kehitys jatkuu edelleenkin
20178:    Urho Kekkosen kansallispuistoa perustettaessa       ja tulee tuomaan kunnalle lisää palveluelinkei-
20179: arvioitiin Inarin kunnan menettävän samoin noin        noihin liittyviä työpaikkoja. Kaiken kaikkiaan
20180:  15 metsätyöpaikkaa. Tässä yhteydessä eduskunta        toimenpiteitten voidaan katsoa toteutuneen puis-
20181: edellytti kompensaatioita sekä investointeina että     tojen perustamisen yhteydessä kehitetyn suunni-
20182: 4                                 1985 vp. -   KK n:o 112
20183: 
20184: telman mukaisesti. On muistettava myös, että   Kekkosen kansallispuiston runkosuunnitelmat
20185: sekä Lemmenjoen kansallispuiston että Urho     edellyttävät matkailun kehittämistä ja suosimista.
20186: 
20187:     Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1985
20188: 
20189:                                                              Ympäristöministeri Matti Ahde
20190:                                       1985 vp. -- RJ( n:o 112                                         5
20191: 
20192: 
20193: 
20194: 
20195:                                Tili Riksdagens Herr Talman
20196: 
20197:   I det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen          manhang förutsatte riksdagen att alla de kom-
20198: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       muner som led ekonomiska förluster i samband
20199: 427 av den 19 mars 1985 tili vederbörande            med att Urho Kekkonens nationalpark inrättades
20200: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   skulle kompenseras genom såväl investeringar
20201: av riksdagsman Impiö undertecknade spörsmål nr       som arbetsplatser.
20202: 112:                                                    Både Lemmenjoki nationalpark och Urho Kek-
20203:                                                      konens nationalpark fungerar som stödområden
20204:           En hurudan pian har Regeringen för
20205:                                                      för naturnäringarna i Enare kommuno De vikti-
20206:        att utveckla Urho Kekkonens national-         gaste av dessa näringar är givetvis renskötselno
20207:        park och Lemmenjoki nationalpark i Ena-       Det är således endast det minskade amalet skogs-
20208:        re kommun, och vad är planens innehåll        arbetsplatser som föranleder förluster Däremot
20209:        och dess tidtabell, samt
20210:                                                                                              0
20211: 
20212: 
20213: 
20214: 
20215:                                                      har både Lemmenjoki nationalpark samt särskilt
20216:           hur kommer Regeringen att i nämnda         Urho Kekkonens nationalpark ökat antalet ar-
20217:        nationalparker ersätta de arbetsplatser       betsplatser inom turismen med flera tiotal i
20218:        som går förlorade och de skatteinkomst-       Enare kommun, liksom de även har ökat antalet
20219:        och andra förluster som Enare korumun         övriga arbetsplatser i anslutning tili olika slags
20220:        åsamkas under väntetiden?                     servicenäringar0
20221: 
20222: 
20223: 
20224: 
20225:                                                         Enare korumun har gjort ett detaljerat förslag
20226:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      om ersättningar för de förlorade arbetsplatsernao
20227: anföra följande:                                     I detta förslag ingår sammanlagt sex olika punk-
20228:     I Enare kommun har det inrättats två national-   ter.
20229: parker, som kan anses å ena sidan åsamka                Den guidecenter som Enare korumun föreslår
20230: ekonomiska förluster och å andra sidan medföra       för Saariselkä-området ingår i ministeriets planer
20231: inkomster i anslutning tili turismen för korumu-     för åren 1987--880 Det andra av kommunens
20232: neno Den ena av dessa parker är Lemmenjoki           förslag, byggandet av Paatsjoki bro, ingår redan i
20233: nationalpark som inrättades i tre skeden, och        statsförslaget och är under planeringo Kommu-
20234: som senast har utvidgats år 19810 Största delen av   nens tredje förslag gäller byggandet av en guide-
20235: Lemmenjoki nationalpark är på Enare kommuns          center i Lemmenjoki nationalparko Lemmenjoki
20236: områdeo Däremot är endast en obetydlig del av        guidecemer är under planering och torde komma
20237: Urho Kekkonens nationalpark, som inrättades år       att byggas under åren 1987--880 Denna guide-
20238: 1984, på Enare kommuns område.                       center innebär flera arbetsplatser på parkområdet
20239:     I samband med att Lemmenjoki nationalpark        under byggnadsskedet, och efter att verksam-
20240: senast utvidgades nämndes endast förlusten av        heten har kommit igång på allvar knappa tio
20241: skogsbeskattningsinkomster såsom en sådan            fasta arbetsplatser.
20242: förlust som berättigar kommunerna tili ersätt-          Enare kommuns förslag gäller också ett same-
20243: ningo Nationalparken utvidgades på det sätt som      museurn och ett hotell i Enare Dessa är under
20244:                                                                                       0
20245: 
20246: 
20247: 
20248: 
20249: kommissionen för inrättande av naturskydds-          utredning vid undervisningsministeriet i sam-
20250: områden förutsatteo Tili det område som härvid       band med utvecklandet av museiväsendet, och
20251: anslöts tili parken hörde cirka 18 000 ha skogs-     vid centralen för turistfrämjande i samband med
20252: bruksmark där det fanns ett trädbestånd på cirka     planeringen av turismens utvecklandeo
20253: 150 000 m 3 0 Med beaktande av trädbeståndets           Miljöministeriet anser att de åtgärder som
20254: tillväxt har det anförts att utvidgandet av Lem-     hittills har vidtagits har genomförts inom ramen
20255: menjoki nationalpark åsamkar Enare korumun en        för en så strikt tidtabell som möjligto Särskilt
20256: förlust av 15 arbetsplatser för skogsarbetare 0
20257:                                                      inrättandet av Urho Kekkonens nationalpark har
20258:     När Urho Kekkonens nationalpark inrättades       inneburit arbetsplatser i kommunen efter att
20259: beräknade man likaså att Enare korumun skulle        Saariselkä, och delvis också Kiilopää, turistcentra
20260: förlora cirka 15 skogsarbetsplatsero I detta sam-    snabbt har utvecklatso Denna utveckling fortgår,
20261: 6                                   1985 vp. -    KK n:o 112
20262: 
20263: och den kommer att medföra flera arbetsplatser    komma ihåg att stomplanerna för såväl Lemmen-
20264: för kommunen i anslutning till servicenäringar-   joki nationalpark som Urho Kekkonens national-
20265: na. Som helhet kan det anses att åtgärderna har   park förutsätter att turismen utvecklas och främ-
20266: genomförts i enlighet med den plan som utveck-    Jas.
20267: lades när parkerna inrättades. Man bör också
20268: 
20269:     Helsingfors den 19 april 1985
20270: 
20271:                                                                       Miljöminister Matti Ahde
20272:                                                   1985 vp.
20273: 
20274: Kirjallinen kysymys n:o 113
20275: 
20276: 
20277: 
20278: 
20279:                                      Bärlund ym.: Öljyvahinkojen torjuntavalmiuden parantamisesta
20280: 
20281: 
20282:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20283: 
20284:     Suomalainen rahtialus Eira ajoi karille Meren-       miutta. Uusin teknologia olisi otettava käyttöön
20285: kurkussa Ruotsin aluevesillä elokuussa 1984. Alus        ja sitä tulisi kehittää niin, että pohjoismaat
20286: sai vuodon ja öljyä virtasi aluksesta. Öljyntorjun-      ottaisivat yhdessä osaa toimenpiteisiin myös kan-
20287: tatoimet saatiin huolestuttavan hitaasti käyntiin.       sallisten talousarvioidensa kautta.
20288: Torjuntavalmius osoittautui monelta osin puut-              Käytännön torjuntatilanteissa on kohdattu on-
20289: teelliseksi. Myös tehokkaammalla maiden välisel-         gelmia, kun öljylautat ovat kulkeutuneet alueve-
20290: lä yhteistyöllä katastrofin haittavaikutuksia olisi      sirajan yli. Torjuntamiehistön työtä on hidasta-
20291: todennäköisesti voitu rajoittaa.                         nut rajan ylittämiseen tarvittavien lupien käsitte-
20292:    Edellä olevan johdosta esitettiin Pohjoismai-         ly. Edelleen on ollut ongelmallista nopeasti valita
20293: den neuvoston 33. istunnossa maaliskuussa 1985           yhteinen johto öljyntorjuntatyölle paikan päälle,
20294: Reykjavikissa kysymys Pohjoismaiden ministeri-           mikä on ollut omiaan vähentämään työn tehok-
20295: neuvostolle, mitä Pohjoismaiden ministerineu-            kuutta. Eiran tapaus paljasti jälleen kerran myös
20296: vosto aikoo tehdä tehostaakseen pohjoismaista            Suomen kansallisen öljyvahinkojen torjuntaval-
20297: käytännön yhteistyötä öljyvahinkojen sattuessa ja        miuden puutteellisuuden. Henkilökuntaa on vä-
20298: estääkseen Eiran katastrofin yhteydessä tehtyjen         hän, ympärivuorokautinen päivystys on kunnolla
20299: virheiden toistumisen. Ministerineuvoston vas-           järjestämättä, torjuntakalustoa on täysin riittä-
20300: taus oli yleisesti ottaen hyväntahtoinen, mutta          mättömästi, eikä valtion hallussa oleva kalusto
20301: siitä ei käynyt ilmi mitään konkreettista. Vas-          edusta uusinta käytettävissä olevaa teknologiaa.
20302: tauksesta ei käy ilmi, onko hallitusten taholla          Myös öljyvahinkojen torjunnasta vastuussa oleva
20303: voimakasta tahtoa ajaa asiaa eteenpäin.                  hallinto tuntuu kaipaavan selkeyttämistä.
20304:     Muun muassa Eiran tapauksen antamien koke-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20305: musten perusteella tuntuu välttämättömältä vä-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20306: hentää maiden välisten aluevesirajojen rajoittavia       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
20307: vaikutuksia käytännön öljyvahinkojen torjunnas-          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20308: sa.                                                                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20309:     Öljyntorjuntakalusto olisi sijoitettava niin, että          ryhtyä Suomen öljyvahinkojen torjunta-
20310: se on kokonaisuuden kannalta mahdollisimman                     valmiuden tuntuvaksi parantamiseksi
20311: hyvässä paikassa. Näin voitaisiin maiden välisellä              sekä pohjoismaiden välisen käytännön
20312: yhteistyöllä säästää varoja ja tehostaa torjuntaval-            torjuntayhteistyön tehostamiseksi?
20313: 
20314:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1985
20315: 
20316:           Kaj Bärlund                      Mikko Rönnholm                  Tuulikki Hämäläinen
20317:           Antti Kalliomäki                 Pekka Myllyniemi                Jukka Mikkola
20318:           Marjatta Väänänen                Helena Pesola                   Elsi Hetemäki-Olander
20319:           Paavo Lipponen                   Elisabeth Rehn                  Heikki Riihijärvi
20320:           Pirkko Turpeinen                 Anna-Liisa Piipari              Esko Aho
20321:           Gunnar Jansson                   Mats Nyby                       Liisa Jaakonsaari
20322: 
20323: 
20324: 
20325: 
20326: 428500350X
20327: 2                                     1985 vp. -     KK n:o 113
20328: 
20329: 
20330: 
20331: 
20332:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20333: 
20334:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       merivoimilla, käytettävissään vain sangen vähän
20335: mainitussa tarkoituksekssa Te, Herra Puhemies,       henkilöstöä. Kuntien palokunnat huolehtivat öl-
20336: olette 19 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn          jyntorjunnasta alueellaan, mutta vakavassa aluk-
20337: kirjeenne n:o 428 ohella toimittanut valtioneu-      sen karilleajosta aiheutuvassa öljyvahingossa, ku-
20338: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-    ten m/s Eiran tapauksessa, torjunnasta vastuulli-
20339: sanedustaja Bärlundin ym. näin kuuluvasta kir-       nen viranomainen on ympäristöministeriö, joka
20340: jallisesta kysymyksestä n:o 113:                     määrää torjuntatyön johtajan. Se voi pyytää
20341:                                                      virka-apua edellä mainituilta muilta viranomai-
20342:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       silta. Sekä kaluston että henkilöstön puute hei-
20343:        ryhtyä Suomen öljyvahinkojen torjunta-        kentävät mahdollisuuksia asianmukaiseen öljyva-
20344:        valmiuden tuntuvaksi parantamiseksi           hinkojen torjuntaan aavalla merellä. Torjuntatoi-
20345:        sekä pohjoismaiden välisen käytännön          mien tehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat no-
20346:        torjuntayhteistyön tehostamiseksi?            pea tiedonkulku hälytys- ja tiedusteluvaiheessa,
20347:                                                      hallinnollisesti vastuussa olevan viranomaisen
20348:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     päivystys- ja päätöksenteko-organisaation val-
20349: ti seuraavaa:                                        mius, joustava virka-apujärjestelmä siihen kuulu-
20350:                                                      vine, hyvässä hälytysvalmiudessa olevine alueelli-
20351:    Kööpenhaminan sopimus (SopS 41171) Suo-
20352:                                                      sine iskuryhmineen, iskuryhmän mahdollisuus
20353: men, Tanskan, Norjan ja Ruotsin välisestä yhteis-
20354:                                                      saada viivytyksettä käyttöönsä riittävästi asianmu-
20355: työstä meren öljysaastumista vastaan tarkoitetuis-
20356:                                                      kaisia torjunta-aluksia sekä mahdollisuus nopeas-
20357: ta toimenpiteistä koskee merellä havaitun öljy-
20358:                                                      ti alkavaan, hyvin harjoitettuun ja kitkattomasti
20359: päästön ilmoittamista toiselle sopimusvaltiolle,
20360:                                                      toimivaan yhteistyöhön kunkin asianomaisen
20361: avunpyyntöä muilta sopimusvaltioilta ja avunan-
20362:                                                      naapurivaltion kanssa. Torjuntavalmiuteen vai-
20363: taa muille, torjuntavalmiuden ylläpitoa, torjun-
20364:                                                      kuttavia seikkoja ovat erityiskaluston ja -tarvik-
20365: tatoimista tiedottamista, ilmoittamista öljyn ai-
20366:                                                      keiden riittävyys, torjuntatyöhön koulutetut, eri
20367: heuttamaa vesien pilaantumista koskevien sekä
20368:                                                      viranomaisten henkilöstöstä kootut iskuryhmät ja
20369: tietojen antamista öljyjätteiden vastaanottolait-
20370:                                                      näiden hälytysvalmius sekä mahdollisuus nopeas-
20371: teista, öljyntorjuntaa koskevista määräyksistä ja
20372:                                                      ti määrätä pystyvä torjuntatöiden ,.ohtaja. Edellä
20373: tietoja vastaanottavista viranomaisista. Sopimus     luetelluista asioista on tällä hetkel ä tyydyttävästi
20374: velvoittaa sopimuspuolia kehittämään omaa tor-       järjestetty vain hälytystiedon kulku merivartiosto-
20375: juntavalmiuttaan ja pyydettäessä avustamaan
20376:                                                      jen omassa organisaatiossa. Yhteistoimintasopi-
20377: naapurivaltioita torjumaan uhkaavaa öljyvahin-
20378:                                                      muksia viranomaisten kesken ei ole tehty.
20379: koa. Tähän valmiuteen tarvitaan riittävä kalusto,
20380: alukset ja henkilökunta.                                Epätietoisuus karilleajopaikasta m/ s Eiran ta-
20381:    Öljyvahinkojen torjunnan merellä on suunni-       pauksessa aiheutti aamuyöstä 31.8.1984 usean
20382: teltu toimivan siten, että valtion ja kuntien eri    tunnin viivästyksen hälytyksen teossa. Viranomai-
20383: viranomaiset yhteistyössä huolehtivat öljyvahin-     sille aluksen sijainnista ja öljyvuodosta ilmoitetut
20384: kojen torjunnasta. Torjuntavastuun siirtäminen       alkuvaiheen tiedot eivät pitäneet paikkaansa.
20385: 1.10.1983 kauppa- ja teollisuusministeriöitä ja      Alus ajoikin karille Ruotsin puolella ja öljyä oli
20386: merenkulkuhallitukselta ympäristöministeriölle       yöllä kenenkään huomaamatta vuotanut mereen
20387: on aiheuttanut torjuntaorganisaatiossa tarvetta      runsaasti, arviolta toistasataa tonnia. Kummalla-
20388: muutoksiin, joita ei ole vielä saatu lopullisesti    kaan puolella Merenkurkkua ei viranomaisilla
20389: toteutetuiksi muun muassa siksi, että lainsäädän-    ollut alueella riittävästi torjuntakalustoa käytettä-
20390: nön uudistaminen on viivästynyt. Suurin puute        vissä. Sää ja merivirrat vaikeuttivat yrityksiä ra-
20391: asian järjestämisessä on, että öljyvahinkojen tor-   joittaa öljyn ajelehtimista.
20392: juntatehtäviin on vastuuviranomaisella eli ympä-        Vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesityksessä
20393: ristöministeriöllä ja virka-apuviranomaisilla, eli   ympäristöministeriö on esittänyt kahden itsenäi-
20394: merenkulkuhallituksella, rajavartiolaitoksella ja    sesti LORI-järjestelmällä veden pinnalta keräävän
20395:                                        1985 vp. -- KJ( n:o 113                                          3
20396: 
20397: Oili-luokan työaluksen hankintaan tarvittavia          vastuu torjunnan järjestämisestä yhteensä jo 14
20398: määrärahoja. Alukset olisivat noin 20 metriä           vuoden aikana. Näiden kolmen toimen lisäksi
20399: pitkiä ja ne luovutettaisiin merenkulkuhallituk-       olisi välttämättä saatava ylitarkastajan ja kahden
20400: sen luotsipiirien käyttöön väylänhoitotehtäviin.       tarkastajan toimet. Vastaavissa tehtävissä muissa
20401: Lisäksi on esitetty vastaavanlaisen noin 17 metrin     Pohjoismaissa on 15--20 virkamiestä.
20402: pituisen työveneen hankkimista. Meripuomien,              Ympäristöministeriön hallinnonalan toiminta-
20403: keräilylaitteiden ja merialueen ilmavalvontaan         ja taloussuunnitelmassa vuosiksi 1985--88 on
20404: tarvittavan sivukulmatutkan (SLAR) hankkimista         eräs keskeinen tavoite riittävän henkilöstön saa-
20405: on myös esitetty. Määrärahaa kahden varastora-         minen suunnittelukaudella tehtäviä vastaavasti.
20406: kennuksen pystyttämiseksi Nauvoon ja Vaasaan           Vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon ympäristömi-
20407: on esitetty. Jos vuodeksi 1986 esitetyt hankinnat      nisteriö esittää muun muassa ylitarkastajan toi-
20408: toteutetaan, saavutetaan noin 40 prosenttia Suo-       men perustamista. Tätä tointa ympäristöministe-
20409: mea veivoittavasta valmiustavoitteesta. Vuosina        riö oli esittänyt jo vuoden 1985 tulo- ja menoar-
20410: 1987--1990 on ympäristöministeriön laatiman            vioon, mutta hallituksen esitykseen eduskunnalle
20411: toiminta- ja taloussuunnitelman peruslaskelman         se ei sisältynyt. Öljyvahinkojen torjunnassa virka-
20412: hankintatavoite torjuntavälineitä ja kalustoa noin     apua antaville viranomaisille (merenkulkuhalli-
20413: 70 miljoonan markan arvosta. Varsinkin aluska-         tus, rajavartiolaitos ja puolustusvoimat) tulisi
20414: luston käytön edellytyksenä on, että siitä huoleh-     myöntää niiden tarvitsemat uudet toimet, esim.
20415: tiva viranomainen saa myös miehitykseen tarvit-        rakenteilla olevan Hylje-luokan öljyntorjunta-
20416: tavan henkilöstön, kun alus luovutetaan sille.         aluksen miehitystä varten.
20417:    Aluksista aiheutuvien öljyvahinkojen torjun-           Tehdyt ja toteutumassa olevat öljyvahinkojen
20418: nan yleistä johtoa, kehittämistä ja valvontaa          torjuntavalmiuden parannukset eivät vastaa tar-
20419: koskevia tehtäviä hoitaa ympäristöministeriössä        peiden sanelemia ympäristöministeriön ehdotuk-
20420: vain kolme virkamiestä, ylitarkastaja, tarkastaja ja   sia. Silti Suomen öljyvahinkojen torjuntakyky on
20421: apulaistarkastaja, vaikka viranomaisilla on ollut      vahvistumassa olennaisesti.
20422: 
20423:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1985
20424: 
20425:                                                                      Ympäristöministeri Matti Ahde
20426: 4                                     1985 vp. -     KK n:o 113
20427: 
20428: 
20429: 
20430: 
20431:                                Tili Riksdagens Herr Talman
20432: 
20433:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          riet, samt de myndigheter som ger handräck-
20434: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       ning: gränsbevakningsväsendet och sjöstridskraf-
20435: 428 av den 19 mars 1985 tili vederbörande            terna, har en så fåtalig personai tili sitt förfogan-
20436: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   de för bekämpning av oljeskador. Kommunernas
20437: av riksdagsman Bärlund m.fl. undertecknade           brandkårer handhar oljebekämpningen på sina
20438: spörsmål nr 113:                                     områden, men vid alivarlig oljeskada som
20439:                                                      föranleds av att ett fartyg går på grund - såsom
20440:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      i faliet m/ s Eira - ansvarar miljöministeriet för
20441:        för att kännbart förbättra Finlands bered-    bekämpningen och utser ledaren för bekämp-
20442:        skap att bekämpa oljeskador samt för att      ningsarbetet. Ministeriet kan anhålia om han-
20443:        effektivera det praktiska samarbetet mel-     dräckning av ovan nämnda övriga myndigheter.
20444:        lan de nordiska länderna vid bekämp-          Eristen på såväl materiel som personai minskar
20445:        ningen?                                       möjligheterna att på tilibörligt sätt bekämpa
20446:                                                      oljeskador på öppna havet.
20447:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
20448: anföra följande:                                        Bekämpningsåtgärdernas effektivitet påverkas
20449:    Köpenhamnsavtalet som slutits melian Fin-         av hur snabbt informationen löper i det skede då
20450: land, Danmark, Norge och Sverige om samarbete        larm ges och efterforskningar görs, av hurudan
20451: i fråga om åtgärder mot oljeförorening av havet      beredskap den administrativt ansvariga myndig-
20452: (Förd. S 41171) gälier anmälan tili annan avtals-    hetens organisation besitter i fråga om jour och
20453: stat om oljeutsläpp som har observerats på havet,    beslutsfattande, av hur smidigt handräcknings-
20454: begäran om bistånd av annan avtalsstat och           systemet är, de regionala bekämpningsgrupperna
20455: givande av bistånd, upprätthåliande av bekämp-       medräknade av deras larmberedskap samt av
20456: ningsberedskap, information om bekämpningsåt-        gruppernas möjligheter att utan dröjsmål få tili-
20457: gärder, meddelanden som gälier förorening av         gång tili tiliräckligt många vederbörliga bekämp-
20458: vattnet tili följd av olja samt givande av uppgif-   ningsfartyg, samt ytterligare av möjligheterna att
20459: ter om anordningar för mottagande av oljeavfali,     snabbt få igång ett väl inövat och friktionsfritt
20460: om bestämmelser som gälier oljebekämpning och        samarbete med envar vederbörande grannstat.
20461: om myndigheter som tar emot uppgifter. Over-         Bekämpningsberedskapen påverkas av huruvida
20462: enskommelsen ålägger avtalsparterna att utveckla     specialmateriel och -förnödenheter räcker tili, av
20463: den egoa bekämpningsberedskapen och på begä-         kvaliteten på de bekämpningsgrupper som är
20464: ran bistå grannstareroa med att avvärja hotande      utbildade för sitt arbete och sammanstälida av de
20465: oljeskador. För att upprätthålia en sådan bered-     olika myndigheternas personai samt av dessa
20466: skap erfordras tiliräckligt med materiel, fartyg     gruppers alarmberedskap, och av möjligheten att
20467: och personal.                                        snabbt utse en duglig ledare för bekämpningsar-
20468:    Bekämpningen av oljeskador tili havs har pla-     betet. Av ovan uppräknade faktorer är för
20469: nerats att fungera så, att statliga och kommunala    ögonblicket endast larmmeddelandena inom sjö-
20470: myndigheter samarbetar vid avvärjandet av ol-        bevakningens egen organisation ordnad på ett
20471: jeskador. När ansvaret för bekämpningen              tillfredsstäliande sätt. Myndigheterna har inte
20472: 1.10.1983 överfördes från handels- och industri-     slutit några samarbetsavtal.
20473: ministeriet och sjöfartsstyrelsen på miljöministe-       Då m/s Eira gick på grund 31.8.1984 försena-
20474: riet föranledde detta ett behov av att ändra         des larmet på morgonsidan med flera timmar
20475: organiseringen av bekämpningen. Föränd-              därför att man inte var säker på, var grundstöt-
20476: ringarna har ännu inte slutgiltigt kunnat fuliföl-   ningen hade inträffat. De uppgifter som myn-
20477: jas bland annat på grund av att förnyandet av        digheterna tili en början fick om fartygets läge
20478: lagstiftningen har blivit fördröjt. Den största      och oljeläckaget stämde inte. Fartyget gick på
20479: bristen vid bekämpningen är att de myndis-heter      grund på svenska sidan och under natten hade
20480: som är ansvariga för denna, d.v.s. miljömmiste-      mängder av olja, enligt uppskattning över hun-
20481:                                        1985 vp. -      KK n:o 113                                        5
20482: 
20483: dra ton, läckt ut i havet utan att någon lagt          åtgärder vid oljeskador förorsakade av fartyg,
20484: märke tili det. På ingendera sidan av Kvarken          samt tili urveckling och övervakning, handhas av
20485: hade myndigheterna tiliräcklig tiligång tili be-       bara tre tjänstemän, en överinspektör, en inspek-
20486: kämpningsmateriel. Vädret och havsströmmarna           tör och en biträdande inspektör, detta trots att
20487: försvårade försöken att begränsa oljans spridning.     myndigheterna redan under 14 års tid har svarat
20488:    I statsverkspropositionen för år 1986 föreslår      för organiseringen av bekämpningen. Utöver
20489: miljöministeriet att anslag reserveras för anskaff-    dessa tre befattningar vore det nödvändigt att
20490: ning av två arbetsfartyg av Oili -klassen som          erhålia ytterligare en överinspektörs- och rvå
20491: självständigt samlar olja från vattenytan med          inspektörstjänster. I de övriga nordiska länderna
20492: hjälp av LORI-systemet. Fartygen är cirka 20           handhar 15-20 tjänstemän motsvarande uppgif-
20493: meter långa, och de skulie överlåtas åt sjöfartssty-   ter.
20494: relsens lotsfördelningar att användas vid farleds-        Ett centralt mål i verksamhets- och ekonomi-
20495: service. Vidare har framstälining gjorts om att        planen för miljöministeriets förvaltningsområde
20496: införskaffa en cirka 17 meter lång arbetsbåt av        åren 1985-88 är att under planperioden få en
20497: motsvarande slag. Framstälining har också gjorts       personai vars omfattning motsvarar uppgifterna.
20498: om att skaffa oljebommar, anordningar för in-          I statsförslaget för år 1986 framstälier miljöminis-
20499: samling av olja och en radaranläggning för an-         teriet att bl.a. extraordinarie överinspektörsbe-
20500: vändning i flygplan (SLAR) som behövs för              fattning inrättas för handhavandet av uppgifter i
20501: bevakning av havsområdet. Framstälining har            anslutning tili bekämpning av oljeskador. Miljö-
20502: sjorts om anslag för att bygga två lagerbyggnader      ministeriet gjorde motsvarande framstälining re-
20503: 1 Nagu och Vasa. Om de anskaffningar som har           dan i samband med statsförslaget för 1985 men
20504: föreslagits för år 1986 genomförs kommer bered-        ministeriets förslag ingick inte i regeringens pro-
20505: skapen att uppnå en nivå som är cirka 40 % av          position tili riksdagen. De myndigheter
20506: den beredskap som det åligger Finland att upp-         (sjöfartsstyrelsen, gränsbevakningsväsendet och
20507: rätthålia. Under åren 1987-1990 är målet enligt        försvarsmakten) som bistår med handräckning
20508: grundkalkylen i den verksamhets- och ekonomip-         vid bekämpning av oljeskador borde beviljas de
20509: Ian som miljöministeriet har uppgjort att be-          nya befattningar som de behöver, t.ex. för be-
20510: kämpningsredskap och -materiel anskaffas tili ett      manning av det nya oljebekämpningsfartyg i
20511: värde av cirka 70 miljoner mark. En förutsättning      Hylje-klassen som är under byggnad.
20512: särskilt för användningen av fartygsmaterielen är         De förbättringar som gjorts elier hålier på att
20513: att den myndighet som sköter denna också               förverkligas för att förbättra bekämpningsbered-
20514: erhålier den personai som erfordras för fartygets      skapen motsvarar inte de av det verkliga behovet
20515: bemanning, då fartyget överlåts tili myndigheten       dikterade förslag som miljöministeriet framstälit.
20516: i fråga.                                               Detta tili trots hålier Finlands förmåga att be-
20517:    De uppgifter som vid miljöministeriet hänför        kämpa oljeskador på att väsentligt förstärkas.
20518: sig tili den alimänna ledningen av bekämpnings-
20519: 
20520:      Helsingfors den 19 april 1985
20521: 
20522:                                                                             Miljöminister Matti Ahde
20523:                                                   1985 vp.
20524: 
20525: Kirjallinen kysymys n:o 114
20526: 
20527: 
20528: 
20529: 
20530:                                      Lahti-Nuuttila ym.: Teknillisten oppilaitosten lukuvuoden pidentä-
20531:                                        misestä
20532: 
20533: 
20534:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20535: 
20536:    Valtion teknillisistä oppilaitoksista annetun         kaan lukuvuotta pidennettäisiin nykyisestä 28
20537: asetuksen mukaan teknillisten oppilaitosten syys-        viikosta 32 viikkoon, samalla kun viikkotunti-
20538: lukukausi kestää syyskuun 1. ja joulukuun 20.            määrää vähennettäisiin 36 tunnista 32 viikkotun-
20539: päivän välisen ajan sekä kevätlukukausi tammi-           tiin. Neljän viikon pidennys aiotaan toteuttaa
20540: kuun 10. ja huhtikuun 30. päivän välisen ajan.           opiskelijoiden kesä- ja lukuvuoden aikaisia lomia
20541: Kumpaankin lukukauteen kuuluu 14 tehollista              lyhentämällä. Kaavailtuja aloittamis- ja lopetta-
20542: opetusviikkoa. Nykyiset opetussuunnitelmat on            mispäiviä ovat 1.9. ja 10.5. tai 25.8. ja 15.5.
20543: yleensä laadittu niin, että pakollisten aineiden         Tehtyjen suunnitelmien mukaan opiskelu piden-
20544: viikkotuntimäärä on 36. Käytännössä teknillisten         netyllä lukuvuodella on tarkoitus aloittaa syksyllä
20545: oppilaitosten työviikko on huomattavasti pidem-          1986. Muutos edellyttää kuitenkin teknillisiä op-
20546: pi kuin opetussuunnitelmissa mainitut 36 tuntia.         pilaitoksia koskevan asetuksen muuttamista.
20547: Oppilaiden harjoitustyöt tehdään pääasiassa ko-             Mahdollinen lukuvuoden pidentäminen koski-
20548: tona tilojen ja ajanmukaisten välineiden puuttu-         si noin 16 000 tekniikan opiskelijaa. Tästä huoli-
20549: essa oppilaitoksista. Erityisen pitkiksi työpäivät       matta lukuvuoden pidennystä on käsitelty lähes
20550: tekevät iltatunnit, joita teknillisissä oppilaitoksis-   yksinomaan työmarkkinapoliittisena kysymykse-
20551: sa on runsaasti. Työpäivä alkaa aamulla klo              nä. Opiskelijoiden ja heitä edustavan valtakun-
20552: 8.00-9.00 ja saattaa päättyä illalla klo 19.00-          nallisen opiskelijaliiton näkemyksiä ei ole aina-
20553: 20.00. Iltatunnit johtuvat teollisuudesta tulevien       kaan tähän mennessä haluttu virallisesti kuulla.
20554: tuntiopettajien suuresta määrästä. Teknillisten          Opiskelijoille lukuvuoden pidennystä on kuiten-
20555: oppilaitosten opettajista tuntiopettajia on nom          kin perusteltu lähinnä sillä, että näin helpotettai-
20556: 50 prosenttia.                                           siin teknillisten oppilaitosten opiskelijoiden koh-
20557:    Opetusviranomaisten suunnitelmissa on ollut           tuutonta työtaakkaa.
20558: 1970-luvun alusta lähtien pidentää teknillisten             Opiskelijat ovat aina 1970-luvun alusta lähtien
20559: oppilaitosten lukuvuotta. Opiskelijat ja opettajat       vastustaneet lukuvuoden pidennystä. Teknillisten
20560: ovat vastustaneet ehdottomasti tehtyjä suunnitel-        oppilaitosten opiskelijoiden kohtuuttoman työ-
20561: mia. Asia on ollut esillä opetusviranomaisten            taakan pääsyyt johtuvat runsaista iltatunneista ja
20562: lisäksi työmarkkinaosapuolten välisissä neuvotte-        kotona tehtävistä harjoitustöistä. Mahdollisen lu-
20563: luissa. Ratkaisuun liittyviä työmarkkinaneuvotte-        kuvuoden pidentämisen yhteydessä iltatunteja ei
20564: luja ovat käyneet lähinnä valtion työmarkkinalai-        voitane poistaa eikä opettajanvirkoja ratkaisevasti
20565: tos (VTML) sekä Akava ja sen jäsenjärjestö Tek-          lisätä. Pidennys toteutuessaan lisäisi ainoastaan
20566: nillisten oppilaitosten opettajainliitto (TOOL).         opiskelijoiden päivittäisten      ''hyppytuntien''
20567: Käydyissä neuvotteluissa opetusviranomaiset ja           määrää. Lisäksi pidennys vaikeuttaisi tekniikan
20568: erityisesti VTML ovat antaneet ymmärtää, että            alan tutkintoihin pakollisena kuuluvaa harjoitte-
20569: lukuvuoden pidentämisen vastustaminen on ol-             lua. Kipeimmin tämä koskisi rakennusalan opis-
20570: lut esteenä opettajien palkkauksen kehittämisel-         kelijoita, sillä heinäkuu on rakennuksilla jo nor-
20571: le. Palkkakehityksen jälkeenjääneisyydestä joh-          maalistikin lomakuukausi. Opintotuen riittämät-
20572: tuen teknillisten oppilaitosten opettajat ovat hy-       tömyydestä johtuen kesä- ja lukuvuoden aikaisel-
20573: väksyneet vuoden 1984 aikana palkka- ja virkaeh-         la harjoittelulla on suuri merkitys myös opiskeli-
20574: toratkaisun, joka periaatteessa pitää sisällään          joiden toimeentuloon. Lukuvuoden pidennys
20575: myös hyväksynnän teknillisten oppilaitosten lu-          heikentäisi näin myös tekniikan opiskelijoiden
20576: kuvuoden pidentämisestä. Suunnitelman mu-                taloudellista asemaa. Teknillisten oppilaitosten
20577: 4285003542
20578: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 114
20579: 
20580: koulumaisuudesta ja luentopakosta johtuen opis-                   Onko Hallitus tietoinen teknillisiä op-
20581: kelijoilla ei ole mahdollisuutta käydä töissä opin-            pilaitoksia koskevan asetuksen mahdolli-
20582: tojen aikana.                                                  sen muuttamisen yhteydessä toteutetta-
20583:    Lisäksi lukuvuoden pidennys on aiottu toteut-               vasta lukuvuoden pidentämisestä opiske-
20584: taa siten, että opintotuesta annetun uuden lain                lijoille ja alan koulutukselle aiheutuvista
20585: mukaista kuudentoista (16) päivän jaksoa joko                  ongelmista, ja jos on,
20586: elo- tai toukokuulle ei synny. Tällöin opiskelijat                millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-
20587: jäisivät kokonaan ilman opintotukea yhden opin-                koo ryhtyä kuullen myös opiskelijoiden
20588: tokuukauden osalta.                                            mielipidettä, jotta koulutus tulee järjeste-
20589:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-             tyksi kaikilta osiltaan tarkoituksenmukai-
20590: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                   sella tavalla?
20591: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
20592: senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20593: 
20594:     Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1985
20595: 
20596:          Pentti Lahti-Nuuttila           Pentti Kettunen                  Jussi Ranta
20597:          Håkan Nordman                   Jouni J. Särkijärvi              Kari Rajamäki
20598:          Kati Peltola                    Tarja Halonen                    Heli Astala
20599:          Mauri Pekkarinen                Juhani Tuomaala                   Anna-Liisa Piipari
20600:                                          Sirpa Pietikäinen
20601:                                          Erkki Moisander
20602:                                         1985 vp. -       KK n:o 114                                          3
20603: 
20604: 
20605: 
20606: 
20607:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20608: 
20609:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentissa         viikon aikana omaksutun aineksen määrä ei ny-
20610: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            kyisestään ainakaan laske. ' '
20611: olette 19 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn                  Teknillisten oppilaitosten lukuvuoden piden-
20612: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             tämistarpeeseen on olennaisesti vaikuttanut se,
20613: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        että teknillisten oppilaitosten siirtyessä 5-päiväi-
20614: taja Pentti Lahti-Nuuttilan ym. näin kuuluvasta          seen työviikkoon suoritettiin muutos sijoittamalla
20615: kirjallisesta kysymyksestä n:o 114:                      6 päivän oppitunnit 5 päivään. Tästä osaltaan
20616:                                                          johtuu opiskelun raskaus teknillisissä oppilaitok-
20617:            Onko Hallitus tietoinen teknillisiä op-
20618:                                                          sissa.
20619:         pilaitoksia koskevan asetuksen mahdolli-
20620:                                                              Kansainvälisissä vertailuissa Suomen insinööri-
20621:         sen muuttamisen yhteydessä toteutetta-
20622:         vasta lukuvuoden pidentämisestä opiske-          ja teknikkokoulutuksen lukuvuosi on teollistu-
20623:                                                          neiden maiden lyhin. Esimerkiksi muissa poh-
20624:         lijoille ja alan koulutukselle aiheutuvista
20625:         ongelmista, ja jos on,                           joismaissa insinöörikoulutuksessa lukuvuoden pi-
20626:                                                          tuus vaihtelee 36 ja 40 viikon välillä siten, että
20627:            millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-
20628:                                                          viikkotunteja on 32-35. Saksanliittotasavallassa
20629:         koo ryhtyä kuullen myös opiskelijoiden
20630:                                                          lukuvuoden pituus on 35 viikkoa ja tunteja
20631:         mielipidettä, jotta koulutus tulee järjeste-
20632:                                                          viikossa on n. 36.
20633:         tyksi kaikilta osiltaan tarkoituksenmukai-
20634:         sella tavalla?                                       Lähtökohtana lukuvuoden pidentämisessä on
20635:                                                          kaiken aikaa ollut opetuksen kehittäminen sekä
20636:                                                          suomalaisen insinööri- ja teknikkokoulutuksen
20637:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
20638:                                                          tason nostaminen ja pitäminen kansainvälisesti
20639: seuraavaa:
20640:                                                          vertailukelpoisena, mikä on myös opiskelijoiden
20641:    Valtion teknillisissä oppilaitoksissa Suomessa        edun mukaista. Lukuvuoden pidentämisellä on
20642: on lyhyempi lukuvuosi kuin yleensä muissa oppi-          tarkoitus samalla keventää oppilaiden ja opetta-
20643: laitoksissa (korkeakoulut, keskiasteen oppilaitok-       jien viikoittaista työmäärää. Lukuvuoden piden-
20644: set, kunnalliset ja yksityiset teknilliset oppilaitok-   tyessä opettajien ja oppilaiden pakolliset viikko-
20645: set) Suomessa ja ulkomailla.                             tunnit jaksottuvat neljä viikkoa pidemmälle aika-
20646:    Vain valtion teknillisissä oppilaitoksissa ( 17       välille, jolloin opiskelun rasittavuus vähenee ja
20647: kpl) on lukuvuoden pituus nykyisin 28 viikkoa.           oppilaille jää enemmän aikaa koti- ja harjoitus-
20648:    Kunnallisissa ja yksityisissä oppilaitoksissa (10     tehtävien suorittamiseen. Vastaavasti opettajille
20649: kpl) lukuvuosi on pitempi (32, jopa 36 viikkoa).         jää enemmän aikaa opetuksen kehittämiseen.
20650:    Teknillisen alan opetussuunnitelmatoimikunta              Lukuvuoden pidentäminen neljällä viikolla
20651: (TAOT), jossa oli mm. teknillisten oppilaitosten         valtion teknillisissä oppilaitoksissa on osa teknilli-
20652: opiskelijoiden (STOL) ja opettajien (TOOL)               sen opetuksen kehittämisen kokonaisuutta. Sa-
20653: edustus, totesi yksimielisesti mietinnössään vuon-       malla on tarkoitus lisätä teknillisen opetuksen
20654: na 1977:                                                 voimavaroja, opetusvirkoja sekä koneiden ja lait-
20655:     '' Lukuvuoteen toimikunta esittää 32 työviik-        teiden hankintamäärärahoja. Myös opetusta ja
20656: koa nykyisen 28 sijasta ja viikkoon 32 opetustun-        opiskelua tukevia toimintoja, kuten oppilaitosten
20657: tia (liikunta mukaan lukien 34 tuntia) nykyisen          kirjastojen palvelukykyä vahvistetaan.
20658: 36 sijasta. Viikon tuntimäärän vähentäminen on               Opetusvirkojen lisääminen ja työpäivän lyhen-
20659: perusteltua siksi, että teknikko- ja insinöörikou-       tyminen helpottavat oppilaitosten lukujärjestyk-
20660: lutuksen sisältöjen teoreettisuus edellyttää run-        sen laadimaa siten, että "hyppytuntien" määrää
20661: saasti soveltamista ja kotityötä.                        voidaan vähentää. Teknillisissä oppilaitoksissa
20662:    Nykyinen 36 opetustunnin käyttö 5-päiväisessä         tarvitaan tuntiopettajina myös alansa erityisasian-
20663: työviikossa on tehnyt opetuksen seuraamisen ras-         tuntijoita elinkeinoelämästä. Tarkoituksena on
20664: kaaksi. Toisaalta itsenäisten työtapojen käyttö ja       '' hyppytuntien'' edelleen vähentämiseksi neuvo-
20665: projektiluonteinen työskentely takaavat sen, että        tella työnantajatahojen kanssa järjestelyistä, joilla
20666: 4                                       1985 vp. -      KK n:o 114
20667: 
20668: tuntiopetus voidaan pääsääntöisesti hoitaa päi-         siten, että opintotukikuukaudet lisääntyvät yh-
20669: väsaikaan.                                              dellä.
20670:    Lukuvuoden pidentäminen on tarkoitus to-
20671: teuttaa siten, että opiskelijoiden kesävapaa lyhe-         Opiskelijoiden mielipidettä on kuultu Teknil-
20672: nee vain kahdella viikolla. Toiset kaksi viikkoa on     lisen alan opetussuunnitelmatoimikunnassa, jossa
20673: tarkoitus saada supistamalla lukukauden sisällä         opiskelijoilla oli edustus. Toimikunnan yksimieli-
20674: olevia lomia. Opiskelijoiden työpaikkaharjoitte-        nen esitys noudattikin pitkälle opiskelijoiden
20675: luun käyttämä aika ei siis olennaisesti lyhenisi.       kantaa, koska ehdotukseksi muodostui 32 työ-
20676: Lisäksi teknillisessä koulutuksessa siirrytään keski-   viikkoa alkujaan vaaditun 38 työviikon sijasta.
20677: asteen uudistuksen yhteydessä ohjattuun harjoit-        Tämän jälkeen opiskelijoiden järjestön (STOL)
20678: teluun. Ohjatulle harjoittelulle asetettavilla ta-      edustajat ovat useaan otteeseen käynnein ja myös
20679: voite- ja sisältövaatimuksilla on tarkoitus kohot-      kirjallisesti esittäneet mielipiteensä ja sen perus-
20680: taa harjoittelun laatua ja lisätä sen monipuoli-        telut opetusministeriölle ja ammattikasvatushalli-
20681: suutta.                                                 tukselle. Näissä keskusteluissa on käsitelty myös
20682:    Lukuvuoden pidentäminen otetaan huomioon             laajemmin teknillisen opetuksen kehittämistar-
20683: teknillisten oppilaitosten oppilaiden opintotuessa      peita ja -suunnitelmia.
20684: 
20685:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1985
20686: 
20687:                                                                       Opetusministeri Kaarina Suonio
20688:                                         1985 vp. -      KK n:o 114                                        5
20689: 
20690: 
20691: 
20692: 
20693:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
20694: 
20695:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                En femdagarsvecka med 36 veckotimmar, som
20696: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           för tillfällit tillämpas, har medfört att det är
20697: av den 19 mars 1985 tili vederbörande medlem            tungt att följa undervisning. Å andra sidan
20698: av statsrådet sänt en avskrift av följande riksdags-    säkerställer självständiga arbetssätt och arbete i
20699: man Pentti Lahti-Nuuttila m.fl. undertecknade           form av projekt att det lärostoff som studeranden
20700: spörsmål nr 114:                                        under en vecka bör tillägna sig åtminstone inte
20701:                                                         blir mindre jämfört med nuläget.
20702:            Är Regeringen medveten om de pro-
20703:         blem som en eventuell förlängning av               Behovet av förlängningen av läsåret vid de
20704:         läsåret i samband med genomförandet av          tekniska läroanstalterna har väsentligt påverkats
20705:         ändringar i förordningen om tekniska            av att då de tekniska läroanstalterna övergick tili
20706:         läroanstalter medför för elever och för         en femdagarsvecka gjorde man denna ändring så
20707:         utbildningen inom området, och om Re-           att sex dagars undervisningstimmar fördelades på
20708:         geringen är medveten härom,                     fem dagar. Det beror dels härpå att det är tungt
20709:                                                         att studera vid de tekniska läroanstalterna.
20710:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
20711:         så att den även hör studerandenas åsikter         Läsåret inom ingenjörs- och teknikerutbild-
20712:         i saken för att utbildningen tili alla delar    ningen i Finland är internationellt sett den
20713:         kan anordnas på ett ändamålsenligt sätt?        kortaste i de industrialiserade länderna. 1 de
20714:                                                         övriga nordiska länderna varierar t.ex. längden
20715:                                                         inom ingenjörsutbildningen från 36 tili 40 veckor
20716:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
20717:                                                         så att antalet timmar är 32-35 per vecka. 1
20718: framföra följande:
20719:                                                         Förbundsrepubliken Tyskland består läsåret av 35
20720:    1 Finland är läsåret vid de tekniska läroanstal-     veckor. Antalet timmar är ca 36 per vecka.
20721: terna kortare än vid de övriga finländska ellet            Utgångspunkten för förlängningen av läsåret
20722: utländska läroanstalterna i allmänhet (högskolor-       har hela tiden varit att utveckla undervisningen
20723: na, läroanstalterna på mellanstadiet, de kommu-         samt att höja nivån inom den finländska ingen-
20724: nala och privata tekniska läroanstalterna).             jörs- och teknikerutbildningen så att den interna-
20725:    Endast vid statens tekniska läroanstalter ( 17 st)   tionellt sett är jämförbar vilket även ligger i
20726: består läsåret numera av 28 veckor.                     studerandenas intresse. Med längre läsår vill man
20727:    1 de kommunala och privata läroanstalterna           samtidigt underlätta både studerandenas och
20728: (10 st) är läsåret längre (32 veckor, tili och med      lärarnas arbetsmängd per vecka. Då läsåret blir
20729: 36 veckor).                                             längre, fördelas antalet obligatoriska veckotim-
20730:    Läroplanskommissionen för den tekniska bran-         mar för studerande och lärare på en fyra veckor
20731: schen, som bl.a representerades av studerande           längre tidsperiod. Härvid är det mindre tungt att
20732: och lärare vid de tekniska läroanstalterna, konsta-     bedriva studier och eleveroa har mera tid för
20733: terade enhälligt i sitt betänkande år 1977: Kom-        hem- och övningsuppgifter. På motsvarande sätt
20734: missionen föreslår att läsåret skall bestå av 32        har lärarna mera tid för att utveckla undervis-
20735: arbetsveckor i stället för de nuvarande 28 arbets-      mngen.
20736: veckorna. Arbetsveckan skall bestå av 32 under-            Förlängningen av läsåret med fyra studieveckor
20737: visningstimmar (gymnastik och idrott inberäknad         vid statens tekniska läroanstalter utgör en del av
20738: av 34 timmar) i stället för de nuvarande 36             helheten då den tekniska undervisningen utveck-
20739: timmarna.                                               las. Avsikten är att samtidigt öka resurser; under-
20740:    Minskningen av antalet veckotimmar är moti-          visningstjänster samt anslag för anskaffning av
20741: verad därför att tekniker- och ingenjörsutbild-         anläggningar och apparatur inom den tekniska
20742: ningens innehåll är av teoretisk karaktär och           utbildningen. Även andra åtgärder som stöder
20743: detta förutsätter en mängd tillämpningar och            undervisning och studier, som t.ex. bibliotekens
20744: hemarbete.                                              serviceförmåga, kommer att förstärkas.
20745: 6                                       1985 vp. -      KK n:o 114
20746: 
20747:    Ett större antal undervisningstjänster och kor-      strävar man till att höja kvaliteten på arbetsprak-
20748: tare arbetsdagar underlättar utarbetandet av läs-       tiken samt öka dess mångsidighet.
20749: ordningar vid läroanstalterna så att antalet hål-          Vid beviljande av studiestöd tili de tekniska
20750: timmar kan minskas. Vid de tekniska läroanstal-         läroanstalterna har förlängningen av läsåret beak-
20751: terna behövs även experter från näringslivet som        tats så att studiestöd beviljas för ytterligare en
20752: timlärare. För att antalet håltimmar fortfarande        månad.
20753: skall kunna minskas har man för avsikt att med             Läroplanskommissionen för den tekniska bran-
20754: arbetsgivarparten förhandla om de arrangemang           schen har hört de studerandes åsikter i saken som
20755: med vilka det är möjligt att till största delen         är representerade i denna kommission. Kommis-
20756: anordna timundervisningen vid dagstiden.                sionens enhälliga framställning överensstämde
20757:    Mao har för avsikt att förlänga läsåret genom        till stora delar med studerandenas ståndpunkt,
20758: att minska studerandenas sommarlov med endast           eftersom förslaget gick ut på ett läsår med 32
20759: rvå veckor. Avsikten är att åstadkomma ytterliga-       arbetsveckor i stället för de 38 arbetsveckor som
20760: re en rvåveckorsperiod sommarlov genom att              man tidigare yrkat krav på. Härefter har repre-
20761: inskränka antalet fridagar som ingår i läsåret.         sentanterna för studerandenas organisation flera
20762: Den tid som studerandena använder för arbets-           gånger både i form av besök och även skriftligen
20763: praktik skulle således inte väsentligt bli kortare. I   framlagt sina åsikter samt motiveringar därtill för
20764: samband med skolreformen på mellanstadiet               undervisningsministeriet och yrkesutbildningssty-
20765: övergår man dessutom inom den tekniska utbild-          relsen. I dessa diskussioner har man även mera
20766: ningen tili handledd praktik. Med de krav på            omfattande behandlat utvecklingsbehov och
20767: mål och innehåll som ställs på handledd praktik         -planer inom den tekniska undervisningen.
20768: 
20769:      Helsingfors den 25 april 1985
20770: 
20771:                                                                Undervisningsminister Kaarina Suonio
20772:                                                1985 vp.
20773: 
20774: Kirjallinen kysymys n:o 115
20775: 
20776: 
20777: 
20778: 
20779:                                   Turunen ym.: Välttämättömien oman auton käytöstä aiheutuvien
20780:                                     kustannusten alentamisesta
20781: 
20782: 
20783:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20784: 
20785:    Sekä VR:n paikallisliikenteen että postiauto-      kertaa, nostavat jatkuvasti auton käyttökuluja ja
20786: vuorojen supistussuunnitelmat heikentävät enti-       vähentävät kotitalouksien muun tarpeellisen ku-
20787: sestään haja-asutusalueiden julkisia liikennepal-     lutuksen osuutta. Kulkemisen kalleus vaikuttaa
20788: veluja. Monin paikoin ainoa mahdollinen kulku-        perheiden perustarvikkeiden hankintoihin varsin-
20789: väline sekä työmatkoilla että erilaisten palvelujen   kin sellaisilla seuduilla, joilla tulotaso on huo-
20790: saamiseksi on henkilöauto. Henkilöautoa ei kui-       mattavasti maan keskitason alapuolella ja väli-
20791: tenkaan hyväksytä ammattimaista liikennettä           matkat ovat pitkiä.
20792: harjoittamauoman työvälineeksi. Sen lisäksi, että        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20793: jo auton hinnassa on noin 50 prosenttia erilaisia     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20794: veroja, ei auton hinnasta saa tehdä poistoja          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
20795: verotuksessa samalla tavoin kuin muista ammatin       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20796: harjoittamiseen tarvittavista työvälineistä. Myös
20797: matkakulujen korvaamista omaa autoa käytettä-                     Onko Hallitus tietoinen haja-asutus-
20798: essä on tiukasti rajoitettu.                                   alueiden liikennevaikeuksista ja
20799:                                                                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20800:   Viimeaikaiset bensiinin hinnankorotukset, joi-               ryhtyä kotitalouksien välttämättömien
20801: ta on tapahtunut eri syistä esimerkiksi vuoden                 oman auton käytöstä aiheutuvien kustan-
20802: 1984 alusta lähtien tähän mennessä peräti neljä                nusten alentamiseksi?
20803: 
20804:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1985
20805: 
20806:          Eeva Turunen                    Erkki Moisander                 Lea Kärhä
20807:          Sakari Valli                    Jouni ]. Särkijärvi             Eva-Riitta Siitonen
20808:          Ilkka Suominen                  Pirjo Rusanen                   Aila Jokinen
20809:                       Päivi Varpasuo                            Iiro Viinanen
20810: 
20811: 
20812: 
20813: 
20814: 428500343P
20815: 2                                      1985 vp. -- KJ< n:o 115
20816: 
20817: 
20818: 
20819: 
20820:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
20821: 
20822:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        maassa matkustamisesta kotitalouksille vuonna
20823: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         1981 aiheutuneiden menojen suhteellista osuutta
20824: olette 19 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn           kotitalouksien kulutusmenoista. Alueellisten
20825: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          vaihtelujen osoittamiseksi tarkastelu esitetään
20826: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     lääneittäin. Taulukkoon on merkitty myös kus-
20827: taja Eeva Turusen ym. näin kuuluvasta kirjallises-    tannukset pääkaupunkiseudulla, Pohjois-Suomen
20828: ta kysymyksestä n:o 115:                              muissa kuin kaupunkikunnissa sekä maan kau-
20829:                                                       pungeissa ja muiden kuntien alueella.
20830:            Onko Hallitus tietoinen haja-asutus-
20831:         alueiden liikennevaikeuksista ja                              Oman auton Kotimaisen    Yhteensä
20832:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo                        hankinta- ja matkusta-      %
20833:         ryhtyä kotitalouksien välttämättömien                          polttoaine-   mlsen
20834:         oman auton käytöstä aiheutuvien kustan-                       kustannukset  kustan-
20835:                                                                             %       nukset
20836:         nusten alentamiseksi?                                                         %
20837:                                                       Uudenmaan lää-
20838:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      m                    7,6        2,7       10,3
20839: ti seuraavaa:                                         Turun ja Porin
20840:    Suomessa on tällä hetkellä noin 1, 5 miljoonaa     lääni                9,8        1,5       11,3
20841: henkilöautoa. Henkilöauton käytön osuus on            Ahvenanmaa           9,4        1,3       10,7
20842: noin 74 prosenttia maamme henkilöliikennekilo-        Hämeen lääni         8,8        2,2       11,0
20843: metreistä. Joukkoliikenteen palvelukset ovat Suo-     Kymen lääni          9,4        1,4       10,8
20844: messa kansainvälisestikin vertailtuna suhteellisen    Mikkelin lääni       8,6        1,7       10,3
20845: korkealla tasolla. Juna- ja linja-autoliikennettä     Pohjois-Karjalan
20846: voidaan pitää maassamme yleisesti ottaen hyvin        lääni               11,9        1,9       13,8
20847: järjestettynä. On kuitenkin paikkakuntia taikka       Kuopion lääni        8,1        1,8        9,9
20848: seutuja, joissa näiden liikennemuotojen palvelut      Vaasan lääni        10,5        1,9       12,4
20849: eivät ole tyydyttäviä. Tiedossa on myös, että         Oulun lääni          9,1        1,4       10,5
20850: monilla nykyisilläkin joukkoliikenteen vuoroilla      Lapin lääni         11,9        2,0       14,0
20851: matkustajien määrä on riittämätön linjan saami-       pääkau punkiseu-
20852: seksi taloudellisesti kannattavaksi. Kustannussyis-   tu                   6,8        3,0        9,8
20853: tä joukkoliikenteen palvelusten riittävästä tarjon-   Pohjois-Suomen
20854: nasta huolehtiminen on vaikeaa erityisesti haja-      muut kuin
20855: asutusalueilla. Tähän on vaikuttamassa mm.            kaupunkikunnat      12,5        1,8       14,3
20856: väestöpohjan muutos ja henkilöautojen käytön          koko maan kau-
20857: yleistyminen joukkoliikenteen kanssa kilpaileva-      pungit               7,7        2,1        9,8
20858: na liikennemuotona. Kuten kysymyksen peruste-         muut kunnat
20859: luistakin ilmenee, kehitys on johtanut siihen,        kuin kaupungit      11,0        1,8       12,8
20860: että monin paikoin henkilöauto on käytännössä         koko maa             8,9        2,0       10,9
20861: ainoa mahdollinen kulkuväline työmatkoilla ja
20862: erilaisten palvelusten saamiseksi.                       Taulukko osoittaa, että henkilöautojen han-
20863:    Autonkäytön ja muun kotimaisen matkustami-         kinta- ja polttoainekustannuksissa sekä muissakin
20864: sen merkitystä kotitalouksien kustannustekijänä       liikennekustannuksissa on eroja maan eri osissa.
20865: on tarkasteltu Tilastokeskuksen kotitaloustiedus-     Taulukko sisältää kaikesta kotitalouksien auton-
20866: telussa. Viimeiset käytettävissä olevat tiedot ovat   käytöstä aiheutuvat ne kustannukset, joissa osate-
20867: vuodelta 1981. Seuraavassa taulukossa esitetään       kijänä on autoveroa tai polttoaineveroa.
20868: auton hankinnasta ja pohtoaineista johtuvien             Yksityisen liikennevälineen kokonaiskustan-
20869: menojen sekä muusta kuin omalla autolla koti-         nukset olivat kotitalouksien kulutusmenoista
20870:                                       1985 vp. -     KK n:o 115                                        3
20871: 
20872: vuonna 1981 noin 12,8 prosenttia. Vuonna 1976            Oman auton käytöstä aiheutuvien kustannus-
20873: vastaava luku oli noin 10,5 prosenttia ja esimer-    ten taso on meillä kuitenkin suhteellisen korkea.
20874: kiksi vuonna 1964 noin 8,8 prosenttia kotitalouk-    Kustannusten nousun hillitsemiseksi autoveroa
20875: sien kulutusmenoista. Suhteellisten menojen kas-     on alennettu vuosina 1982 ja 1984. Polttoaineve-
20876: vusta pääosa on aiheutunut henkilöautojen han-       roa on tyydytty korottamaan lähinnä vain yleistä
20877: kintamenojen kasvusta. Vuonna 1981 henkilöau-        kustannustason nousua vastaavasti. Tämä on ol-
20878: tojen hankintamenojen osuus oli noin 5 prosent-      lut yhtenä tekijänä vaikuttamassa siihen, että
20879: tia ja kotitalouksien liikennevälineiden käyttöme-   meillä liikennepolttoaineiden hinnat ovat edel-
20880: nojen osuus oli noin 7, 1 prosenttia kulutusme-      leen kansainvälisesti vertaillen lähinnä keskitasol-
20881: noista. Esimerkiksi Ruotsissa liikennevälineiden     la. Esimerkiksi moottoribensiini on Suomessa 10
20882: hankinta- ja käyttömenot ovat vastaavasti noin       prosenttia 12 Euroopan maan keskihintaa kal-
20883: 10,7 prosenttia kotit~louksien kulun;~smenoista.     liimpaa ja dieselöljy vain 3 prosenttia vastaavaa
20884: Ruotstssa käyttömenoJen osuus on hteman suu-         keskihintaa kalliimpaa. Näitä eroja keskihintaan
20885: rempi kuin meillä, eli noin 7,5 prosenttia kulu-     voidaan pitää suhteellisen pieninä.
20886: tusmenoista.                                             Eräät mm. henkilöautojen käyttökustannuksiin
20887:                                                      vaikuttavat verotukseen liittyvät tekijät ovat par-
20888:    Kustannusrakenteen, joka painottuu auton          haillaan valtiovarainministeriön asettaman moot-
20889: hankinnalle käyttömenojen osuutta voimakkaam-        toriajoneuvoverotusta ja polttoaineverotusta tar-
20890: min, voidaan katsoa suosivan niitä tapauksia,        kastelevan toimikunnan selvitettävänä. Linja-
20891: joissa auton käyttömäärä on suuri. Niinpä esi-       autoliikenteen tukemiskeinoja selvitetään puoles-
20892: merkiksi se, että meillä autoveron osuus on          taan liikenneministeriön asettamassa työryhmäs-
20893: suhteellisen suuri autoveron ja polttoaineveron      sä.
20894: yhteismäärästä, on maamme liikennepalvelusten           Liikenteestä kotitalouksille aiheutuvien kustan-
20895: tarjonnan suhteen vaikeassa asemassa olevien seu-    nusten kehitystä seurataan tarkoin ja tarvittaessa
20896: tujen kannalta kuitenkin edullisempi ratkaisu        tullaan ryhtymään myös asianmukaisiin toimen-
20897: kuin painopisteen siirtäminen nykyistä enemmän       piteisiin. Auton käytöstä aiheutuvien kustannus-
20898: auton käytön verotukselle, jos lähtökohtana pide-    ten nykyistä laajempaa huomioon ottamista vä-
20899: tään sitä, että verotulojen määrä säilyisi ennal-    hennyksinä tuloverotuksessa kysymyksen petuste-
20900: laan. Aluepolitiikan kannalta meillä voidaan kat-    luosassa viitatulla tavoin ei kuitenkaan voida, jos
20901: soa onnistutun aikaansaamaan suhteellisen tar-       otetaan huomioon yleinen veropoliittinen kehit-
20902: koituksenmukainen henkilöauton kustannusten          tämislinja, pitää ensisijaisena keinona auton käy-
20903: jakautuminen hankinta- ja käyttökustannuksiin.       töstä aiheutuvien kustannusten vähentämiseen.
20904: 
20905:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1985
20906: 
20907:                                                                           Ministeri Pekka Vennamo
20908: 4                                       1985 vp. -      KK n:o 115
20909: 
20910: 
20911: 
20912: 
20913:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
20914: 
20915:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            har åsamkat hushållen år 1981. För att visa
20916: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          variationen mellan olika regioner presenteras un-
20917: den 19 mars 1985 tili vederbörande medlem av            dersökningen länsvis. Också kostnaderna i hu-
20918: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       vudstadsregionen, i andra kommuner än städer i
20919: dagsledamot Eeva Turunen m.fl. undertecknade            norra Finland samt i landets städer och i dess
20920: spörsmål nr 115:                                        övriga kommuner har antecknats i tabellen.
20921:            Är Regeringen medveten om de svårig-                         Kostnaderna Kostnaderna    Totalt
20922:         heter som trafiken i glesbygdsområdena                              för      för resor i     %
20923:         medför och                                                      anskaffning hemlandet
20924:            vilka åtgärder har Regeringen för avsikt                     av egen bil      %
20925:                                                                         och bränsle
20926:         att vidta för att sänka hushållens ound-
20927:                                                                              %
20928:         gängliga kostnader för användning av
20929:         egen bil?                                       Nylands Iän           7,6       2,7        10,3
20930:                                                         Åbo och Björne-
20931:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         borgs Iän             9,8       1,5        11,3
20932: anföra följande:                                        Åland                 9,4       1,3        10,7
20933:    1 Finland finns för närvarande 1,5 milj. per-        Tavastehus Iän        8,8       2,2        11,0
20934: sonbilar. Av antalet trafikkilometer per person i       Kymmene Iän           9,4       1,4        10,8
20935: vårt land svarar personbilarna för en andel om ca       S:t Michels Iän       8,6       1,7        10,3
20936: 74 %. Den kollektiva trafikservicen är i Finland        Norra Karelens
20937: också vid en internationell jämförelse på relativt      Iän                 11,9        1,9        13,8
20938: hög nivå. 1 allmänhet kan man anse att tåg- och         Kuopio Iän           8,1        1,8         9,9
20939: busstrafiken i vårt land är väl ordnad. Det finns       Vasa Iän            10,5        1,9        12,4
20940: dock orter eller regioner där den service dessa         Uleåborgs Iän        9,1        1,4        10,5
20941: trafikformer ger inte är tillfredsställande. Man        Lapplands Iän       11,9        2,0        14,0
20942: vet också att på många av de kollektivtrafikturer       huvudstadsregio-
20943: som nu körs, är antalet passagerare otillräckligt       nen                   6,8       3,0         9,8
20944: då det gäller att göra linjen ekonomiskt lönsam.        andra kommu-
20945: Av kostnadsskäl är det svårt att åstadkomma ett         ner än städer i
20946: tillräckligt utbud av kollektiv trafikservice, speci-   norra Finland       12,5        1,8        14,3
20947: ellt inom glesbygdsområden. Härvid inverkar             alla landets stä-
20948: bl.a. förändringar i befolkningsunderlaget och          der                   7,7       2,1         9,8
20949: det faktum att användningen av personbil i              andra kommu-
20950: trafiken allt oftare konkurrerar med kollektivtra-      ner än städer       11,0        1,8        12,8
20951: fiken. Såsom framgår av motiveringen tili spörs-        hela landet          8,9        2,0        10,9
20952: målet har utvecklingen lett därhän att på många
20953: platser personbil i praktiken är det enda möjliga          Tabellen visar att det finns skillnader mellan
20954: transportmedlet vid arbetsresor och för erhållan-       landets olika delar i fråga om anskaffnings- och
20955: de av olika slag av service.                            bränslekostnader för personbil liksom också i
20956:    Den betydelse användningen av bil och annat          fråga om andra trafikkostnader. Av alla de kost-
20957: resande inom landet har som kostnadsfaktor i            nader som bruket av bil åsamkar hushållen ingår
20958: hushållen har granskats i statistikcentralens hus-      i tabellen de kostnader där bilskatten eller bräns-
20959: hållsenkät. De senaste tillgängliga uppgifterna är      leskatten utgör en delfaktor. De totala kost-
20960: från år 1981. 1 följande tabell framläggs den           naderna för privata trafikmedel var år 1981 ca
20961: relativa andel av hushållens konsumtionsutgifter        12,8 o/o av hushållens konsumtionsutgifter. År
20962: som föranleds av anskaffning av bil i hemlandet         1976 var motsvarande tai ca 10,5 % och t.ex. år
20963:                                          1985 vp. -      KK n:o 115                                         5
20964: 
20965: 1964 ca 8,8 %. Huvuddelen av den relativa                leskatten har man nöjt sig med att höja närmast
20966: utgiftsökningen har föranletts av att anskaff-           bara så mycket att det motsvarar den allmänna
20967: ningsutgifterna för personbil har ökat. Ar 1981          höjningen av kostnadsnivån. Detta har varit en
20968: utgjorde anskaffningsutgifterna för personbilar ca       bidragande faktor tili att priserna på trafikbränsle
20969: 5 % och utgifterna för användning av hushåliens          hos oss fortfarande vid en internationell jämförel-
20970: trafikmedel ca 7, 1 % av konsumtionsutgifterna.          se närmast är på medelnivå. Så är t.ex. motor-
20971: T.ex. i Sverige är utgifterna för anskaffning och        bensinet i Finland 10 % högre än medelpriset i
20972: användning av trafikmedel ca 10,7 % av hushål-           12 europeiska Iänder och dieseloljan bara 3 %
20973: lens konsumtionsutgifter. I Sverige är andelen           högre än motsvarande medelpris. Dessa skilina-
20974: utgifter för andvändningen något större än hos           der i jämförelse med medelpriset kan anses som
20975: oss, dvs. ca 7, 5 % av konsumtionsutgifterna.            relativt små.
20976:    En kostnadsstruktur som innebär att den andel
20977: som hänför sig tili anskaffning av bil väger tyngre         Vissa faktorer som ansluter sig tili beskattning-
20978: än bruksutgifterna, kan anses gynna de fali då           en och inverkar bl.a. på användningskostnaderna
20979: bilen används mycket. Det faktum att t.ex. hos           för personbilar är för närvarande under utredning
20980:                                                          i en av finansministeriet tilisatt kommission, som
20981: oss bilskattens andel av det sammanlagda belop-          granskar motorfordons- och bränslebeskatt-
20982: pet av bilskatt och bränsleskatt är relativt stort, är
20983: i regioner som med tanke på trafikutbudet är i           ningen. Möjligheterna att stöda busstrafiken ut-
20984: ett svårt läge, ändå en fördelaktigare lösning än        reds å sin sida i en av trafikministeriet tilisatt
20985:                                                          arbetsgrupp.
20986: om tyngdpunkten mer än nu förskjuts mot
20987: beskattning av bruket av bil, om alitså utgångs-            Utvecklingen av de kostnader som trafiken
20988: punkten är att skatteinkomsten skali förbli oför-        åsamkar hushålien följs noga och vid behov
20989: ändrad. Ur regionpolitisk synpunkt kan man               kommer man också att vidta vederbörliga åtgär-
20990: anse att vi hos oss har lyckats åstadkomma en            der. Att i större utsträckning än nu beakta de av
20991: jämförelsevis ändamålsenlig fördelning av per-           användningen av bil åsamkade kostnaderna som
20992: sonbilskostnaderna på anskaffning resp. använd-          avdrag i inkomstbeskattningen på det sätt som
20993: mng.                                                     föreslås i motiveringen tili spörsmålet, kan dock
20994:    Nivån på de kostnader som användningen av             inte, med beaktande av den alimänna skattepoli-
20995: egen bil föranleder är dock hos oss relativt hög.        tiska utvecklingslinjen, anses som ett primärt
20996: För att bromsa upp kostnadsökningen har                  medel att minska de kostnader som använd-
20997: bilskatten sänkts åren 1982 och 1984. Bräns-             ningen av bil föranleder.
20998: 
20999:      Helsingfors den 23 april 1985
21000: 
21001:                                                                               Minister Pe"kka Vennamo
21002: 1
21003: 1
21004:  1
21005:  1
21006:   1
21007:   1
21008:    1
21009:    1
21010:     1
21011:     1
21012:      1
21013:      1
21014:       1
21015:       1
21016:        1
21017:        1
21018:         1
21019:         1
21020:          1
21021:          1
21022:                                                1985 vp.
21023: 
21024: Kirjallinen kysymys n:o 116
21025: 
21026: 
21027: 
21028: 
21029:                                   Tuomaala: Lappajärven ammattikoulun turkisompelulinjan koulu-
21030:                                      tuksen kehittämisestä
21031: 
21032: 
21033:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21034: 
21035:   Turkistuotanto on maassamme vakiintunut vii-       aikainen 1-vuotinen turkisompelulinja tarvitsee
21036: me vuosina runsaasti valuuttatuloja tuovaksi elin-   kuitenkin jatkossa suunnitelmallista kehittämistä
21037: keinonhaaraksi, mitä on ollut omiaan vahvista-       2- tai 3-vuotiseksi koulutuslinjaksi, mikä puoles-
21038: maan myös Vantaan Fur Centeriin keskittynyt          taan edellyttää yhteiskunnalta myös taloudellista
21039: turkisten huutokauppatoiminta.                       panostusta. Etelä-Pohjanmaan Järviseudun kun-
21040:    Alueellisesti suurin merkitys turkistuotannolla   nat sijaitsevat ns. Suomenselän alueella ja turkis-
21041: on Vaasan läänille, joka tuottaa esim. maamme        tarhauselinkeinolla on Järviseudulle myös työlli-
21042: ketunnahoista noin 85 prosenttia. Vaasan läänis-     syyden kannalta ratkaiseva merkitys.
21043: sä - kuten myös itse asiassa koko maassa - on           Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäiväjärjes-
21044: kuitenkin turkisten jatkojalostus samoin kuin        tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella valtioneu-
21045: turkisalan koulutus edelleen varsin kehittymätön-    voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
21046: tä.                                                  van kysymyksen:
21047:    Turkistuotanto keskittyy Vaasan läänissä lähin-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
21048: nä ruotsinkieliselle rannikolle, Härmien seudulle            tynyt tai aikoo ryhtyä Lappajärven am-
21049: sekä Järviseudulle, missä alan koulutus on uraa              mattikoulun turkisompelulinjan koulu-
21050: uurtavalla tavalla käynnistetty Lappajärven am-              tusmahdollisuuksien kehittämiseksi ja
21051: mattikoulussa. Lappajärven ammattikoulun väli-               laajentamiseksi?
21052: 
21053:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1985
21054: 
21055:                                           Juhani Tuomaala
21056: 
21057: 
21058: 
21059: 
21060: 4285003553
21061: 2                                    1985 vp. -      KK n:o 116
21062: 
21063: 
21064: 
21065: 
21066:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21067: 
21068:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kenteeksi. Ammattikasvatushallitus on muistion
21069: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        perusteella esittänyt, että turkisalan ompelukou-
21070: olette 19 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn          lutus järjestettäisiin yleisissä ammattikouluissa
21071: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         sekä käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksissa turkis-
21072: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    valmistajan erillisellä opintolinjalla. Opetuksen
21073: taja Juhani Tuomaalan näin kuuluvasta kirjalli-      yleisestä järjestämisestä on tarkoitus päättää kes-
21074: sesta kysymyksestä n:o 116:                          kiasteen koulutuksen kehittämisohjelmassa vuo-
21075:                                                      sille 1986-1988.
21076:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-        Lappajärven ammattikoulu on antanut alan
21077:        tynyt tai aikoo ryhtyä Lappajärven am-        koulutusta vaatetusalan koulutuksen saaneille
21078:        mattikoulun turkisompelulinjan koulu-         oppilaille järjestettynä yhden vuoden pituisena
21079:        tusmahdollisuuksien kehittämiseksi ja         jatkolinjana. Tästä syystä Lappajärven ammatti-
21080:        laajentamiseksi?                              koululla on varsin hyvät edellytykset jatkaa tur-
21081:                                                      kisalan koulutusta uudessa muodossa ammatilli-
21082:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       sena peruskoulutuksena.
21083: seuraavaa:                                               Turkisvalmistajan erillisen opintolinjan sijoit-
21084:    Ammattikasvatushallitus asetti 19 päivänä tou-    tamisesta eri oppilaitoksiin päätetään keskiasteen
21085: kokuuta 1983 työryhmän selvittämään turkisalan       koulutuksen kehittämisohjelman toimeenpanoa
21086: koulutusta ja sen järjestämistapaa. Työryhmä         yhteydessä. Kehittämisohjelmassa päätetyt aloi-
21087: jätti muistionsa 29 päivänä joulukuuta 1983.         tuspaikkatavoitteet oppilaitoskohtaistaa läänin-
21088: Muistiossa käsiteltiin turkisalan jatkojalostuksen   hallitus ammattikasvatushallituksen ohjeiden pe-
21089: koulutustarvetta ja tehtiin ehdotus koulutusra-      rusteella.
21090: 
21091:     Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1985
21092: 
21093:                                                                    Opetusministeri Kaarina Suonio
21094:                                      1985 vp. -     KK n:o 116                                        3
21095: 
21096: 
21097: 
21098: 
21099:                               Tili Riksdagens Herr Talman
21100: 
21101:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        utbildningen för pälssömmare skall anordnas vid
21102: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       de alimänna yrkesinriktade läroanstalterna samt
21103: av den 19 mars 1985 tili vederbörande medlem        på särskilda studielinjer för pälstillverkare vid
21104: av statsrådet sänt en avskrift av följande av       läroanstalterna för hemslöjd och konstindustri.
21105: riksdagsman Juhani Tuomaala undertecknade           Avsikten är att beslut om hur undervisningen i
21106: spörsmål nr 116:                                    allmänhet skall anordnas kommer att fattas inom
21107:                                                     programmet för utbildningen på mellanstadiet
21108:           Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit    för åren 1986-88.
21109:        eller kommer den att vidta för att utbild-
21110:        ningsmöjligheterna för eleverna på päls-        Vid Lappajärvi yrkesskola har man gett under-
21111:        sömmarlinjen vid Lappajärvi yrkesskola       visning för körsnärsyrket i form av en fortsatt
21112:        skali kunna utvecklas och utvidgas?          linje på ett år för de elever som fått utbildning
21113:                                                     inom konfektionsbranschen. Därför har Lappa-
21114:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    järvi yrkesskola goda förutsättningar för att fort-
21115: framföra följande:                                  sätta med att i form av ny yrkesinriktad grundut-
21116:                                                     bildning ge utbildning för körsnärsyrket.
21117:    Yrkesutbildningsstyrelsen tilisatte den 19 maj
21118: 1983 en arbetsgrupp med uppgift att utreda             Beslut om särskilda studielinjet för pälstillver-
21119: utbildningen för körsnärsyrket samt sättet hur      kare vid olika läroanstalter fattas i samband med
21120: den skali anordnas. Arbetsgruppen avgav sitt        verkställandet av utvecklingsprogrammet för ut-
21121: betänkande den 29 december 1983. 1 betänkan-        bildningen på mellanstadiet. De mål som i
21122: det behandlades behovet av fortsatt utbildning      utvecklingsprogrammet uppställts för antalet ny-
21123: inom pälsförädlingen och ett förslag tili utbild-   börjarplatser vid varje läroanstalt bestäms av
21124: ningsstruktur framlades. På basen av betänkan-      länsstyrelsen på basen av yrkesutbildningsstyrel-
21125: det har yrkesutbildningsstyrelsen framfört att      sens direktiv.
21126: 
21127:     Helsingfors den 25 april 1985
21128: 
21129:                                                            Undervisningsminister Kaarina Suonio
21130:                                                  1985 vp .
21131: 
21132: .Skriftligt spörsmål nr 117
21133: 
21134: 
21135: 
21136: 
21137:                                     Rehn: Om bibehållande av hållplatsen i Kyrkslätt för Åbosnälltå-
21138:                                       gens vidkommande
21139: 
21140: 
21141:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
21142: 
21143:    Statsjärnvägarna har enligt uppgift planer på           Kyrkslätt kommun har hänvänt sig tili Stats-
21144: att på järnvägsavsnittet Helsingfors - Kyrkslätt        järnvägarna i saken efter det ärendet aktualiserats
21145: - Karis - Abo indra Kyrkslätt som av-och-pås-           i fulimäktige, och både bland Statsjärnvägarnas
21146: tigningsplats för snälitåg.                             personai och bland berörda passagerare är opinio-
21147:    Det är endast en kort tid Kyrkslätt haft denna       nen entydigt för bibehålien håliplats i Kyrkslätt.
21148: efterlängtade service, som ivrigt utnyttjats av            Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
21149: både Kyrkslättsbor och andra passagerare på             ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
21150: avsnittet Helsingfors- Kyrkslätt, som funnit det        ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
21151: naturligt att åka tili 1\ndhåliplatsen Kyrkslätt, och   följande spörsmål:
21152: där stiga på elier av Abotåget. Den tid som åtgår
21153: för att tåget skali kunna stanna i Kyrkslätt är                  Är Regeringen medveten om Statsjärn-
21154: beräknad enligt tidtabell tili en minut, så tili-              vägarnas planer på indragning av håli-
21155: sammans med tiden för nedbromsning och acce-                   platsen i Kyrkslätt för Abosnälitågens
21156: leration på nytt är det frågan om obetydlig                    vidkommande, och i så fall,
21157: tidsförlust på hela bansträckan. Denna form av
21158: passagerarservice är just någonting sådant som                     vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
21159: Statsjärnvägarnas verksamhetskrav förutsätter                  för att denna omotiverade försämring av
21160: som samhälisservice.                                           SJ :s passagerarservice inte blir verklighet?
21161: 
21162:      Helsingfors den 19 mars 1985
21163: 
21164:                                               Elisabeth Rehn
21165: 
21166: 
21167: 
21168: 
21169: 4285003520
21170: 2                                     1985 vp. -     KK n:o 117
21171: 
21172: Kirjallinen kysymys n:o 117                                                                Suomennos
21173: 
21174: 
21175: 
21176: 
21177:                                   Rehn: Toimenpiteistä Kirkkonummen aseman säilyttämiseksi Tu-
21178:                                     run pikajunien pysähdyspaikkana
21179: 
21180: 
21181:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21182: 
21183:    Valtionrautatiet on saamani tiedon mukaan            Kirkkonummen kunta on kääntynyt asian joh-
21184: suunnitellut Kirkkonummen aseman poistamista         dosta Valtionrautateiden puoleen sen jälkeen,
21185: pikajunien pysähdyspaikkana rataosuudella Hel-       kun asiaa oli käsitelty kunnanvaltuustossa ja sekä
21186: sinki - Kirkkonummi - Karjaa - Turku.                Valtionrautateiden henkilökunta että matkustajat
21187:                                                      ovat yhtä mieltä siitä, että Kirkkonummi tulisi
21188:    Kirkkonummella on ainoastaan lyhyen ajan          säilyttää pysähdyspaikkana.
21189: ollut tämä kaivattu palvelu, jota ovat halukkaasti
21190: käyttäneet sekä Kirkkonummen asukkaat että              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21191: muut Helsingin - Kirkkonummen välillä mat-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21192: kustavat, jotka ovat pitäneet luonnollisena ajaa     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21193: Kirkkonummen pääteasemalle ja nousta siellä          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21194: Turun junaan tai siitä pois. Junan pysähtymiseen
21195: Kirkkonummella tarvittava aika on aikataulun                   Onko Hallitus tietoinen Valtionrauta-
21196: mukaan arvioitu yhdeksi minuutiksi, joten sekä              teiden suunnitelmasta poistaa Kirkko-
21197: jarrutukseen että uudelleen kiihdyttämiseen tar-            nummen asema Turun pikajunien pysäh-
21198: vittava aika merkitsee yhteensä vähäistä ajanhuk-           dyspaikkana ja
21199: kaa koko rataosuutta ajatellen. Tämän kaltainen                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21200: matkustajapalvelu on juuri sitä, jota Valtionrau-           ryhtyä, että tämä perusteeton Valtionrau-
21201: tateille asetetut yhteiskunnan palveluvaatimukset           tateiden matkustajapalvelun huononnus
21202: edellyttävät.                                               ei toteudu?
21203: 
21204:     Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1985
21205: 
21206:                                            Elisabeth Rehn
21207:                                        1985 vp. -     KK n:o 117                                       3
21208: 
21209: 
21210: 
21211: 
21212:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21213: 
21214:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Kirjallinen kysymys on ilmeisesti aiheutunut
21215: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-      Valtionrautateiden matkustajatutkimuksista, jois-
21216: mies, lähettänyt 19 päivänä maaliskuuta 1985          sa on haastateltu Kirkkonummen pikajuniin
21217: päivätyn kirjdmänne ohella valtioneuvoston            nousseita matkustajia. Tutkimuksesta julkisuu-
21218: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     dessa olleita tietoja on ilmeisen yksipuolisesti
21219: taja Elisabeth Rehnin näin kuuluvasta kirjallisesta   tulkittu niin, että Valtionrautatiet suunnittelisi
21220: kysymyksestä n:o 117:                                 koko Kirkkonummen pikajunaliikenteen siirtä-
21221:                                                       mistä Espooseen. Suoritettu tutkimus liittyy ko-
21222:            Onko Hallitus tietoinen Valtionrauta-      konaisselvitykseen, jossa pyritään tutkimaan Tu-
21223:         teiden suunnitelmasta poistaa Kirkko-         run radan matkustajavirtoja etenkin Helsingin
21224:         nummen asema Turun pikajunien pysäh-          puoleisessa päässä. Tarkoitus on nimenomaan
21225:         dyspaikkana ja                                lisätä radan kokonaismatkustajamäärää. Rautatie-
21226:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       hallituksessa pidetään Kirkkonummen pikajuna-
21227:         ryhtyä, että tämä perusteeton Valtionrau-     yhteyksiä länteen matkustettaessa tärkeinä, sen
21228:         tateiden matkustajapalvelun huononnus         sijaan yhteydet Helsinkiin tulisi hoitaa paikallis-
21229:         ei toteudu?                                   junin, joita mahdollisesti nopeutetaankin aika-
21230:                                                       taulukaudella 1986. Näistä asioista tehdään pää-
21231:                                                       tökset lokakuussa 1985 ja rautatiehallitus tulee
21232:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      informoimaan Kirkkonummen kunnanhallitusta
21233: ti seuraavaa:                                         ennen päätöksentekoa.
21234: 
21235:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1985
21236: 
21237:                                                                    Liikenneministeri Matti Luttinen
21238: 4                                       1985 vp. -      KK n:o H 7
21239: 
21240: 
21241: 
21242: 
21243:                                  Till Riksdagens Herr Talman
21244: 
21245:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            man intervjuat passagerare som stigit på snälltå-
21246: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          gen i Kyrkslätt. De uppgifter från undersök-
21247: den 19 mars 1985 till vederbörande medlem av            ningen som offentliggjorts har tydligen ensidigt
21248: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       tolkats så att Statsjärnvägarna planerar att flytta
21249: dagsledamot Elisabeth Rehn ställda spörsmål nr          hela snälltågstrafiken från Kyrkslätt till Esbo.
21250: 117:                                                    Den utförda undersökningen ansluter sig till en
21251:                                                         helhetsutredning, där man försöker undersöka
21252:             Är Regeringen medveten om Statsjärn-        passagerarströmmarna på Åbo-hanan och framför
21253:          vägarnas planer på indragning av håll-         allt på avsnittet närmare Helsingfors. Avsikten är
21254:          platsen i Kyrkslätt för Abosnälltågens         uttryckligen att öka det totala antalet passagerare
21255:          vidkommande, och i så fall,                    på hanan.
21256:             vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         Järnvägsstyrelsen anser att Kyrkslätts snälltågs-
21257:          för att denna omotiverade försämring av        förbindelser är viktiga för resande västerut, där-
21258:          SJ:s passagerarservice inte blir verklighet?   emot borde förbindelserna till Helsingfors skötas
21259:                                                         med lokaltåg, som eventuellt också blir snabbare
21260:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         under tidtabellsperioden 1986. Beslut i dessa
21261: anföra följande:                                        ärenden fattas i oktober 1985 och järnvägsstyrel-
21262:   Spörsmålet har uppenbarligen föranletts av            sen kommer att informera Kyrkslätts kommun-
21263: Statsjärnvägarnas passagerarundersökningar, där         styrelse innan något beslut fattas.
21264: 
21265:        Helsingfors den 16 april 1985
21266: 
21267:                                                                          Trafikminister Matti Luttinen
21268:                                                  1985 vp.
21269: 
21270: Skriftligt spörsmål nr 118
21271: 
21272: 
21273: 
21274: 
21275:                                    Rehn: Om skapande av stadganden för bortskaffning av båtvrak
21276: 
21277: 
21278:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
21279: 
21280:    1 vår skärgård finns på flera platser, bl.a. i      bemyndigar någon instans att bortskaffa dylika
21281: Sibbo Örnvik, kvarlämnade vrak av båtar. Dessa         vrak, innan direkta olyckor skett.
21282: skrotbåtar utgör en uppenbar fara för småbåtstra-         Med anledning av det ovanstående, hänvisan-
21283: fiken, samtidigt som de utgör ett klart miljöför-      de tili en i februari detta år inlämnad hemställ-
21284: störande objekt i vattnen, för att inte nämna de       ningsmotion och med stöd av 37 § 1 mom.
21285: miljöestetiska synpunkterna. Sönderrostande båt-       riksdagsordningen framställes vördsamt tili ve-
21286: vrak nersmutsar vattnen, de kan locka tili sig         derbörande medlem av statsrådet följande spörs-
21287: nyfikna barn och därvid utgöra en säkerhetsrisk        mål:
21288: för dem.
21289:    Dessvärre syns det inte finnas tiliräckliga stad-             Är Regeringen medveten om att inga
21290: ganden för att dessa skall kunna bortskaffas på               stadganden finns för bortskaffning av
21291: ägarens elier myndigheternas försorg. 1 fråga om              båtvrak som utgör uppenbar miljöförstö-
21292: bilvrak ger lagen klara direktiv, detta är inte               rande och riskfaktor för sin omgivning,
21293: fallet beträffande båtvrak i motsvarande situa-               och om så är fallet,
21294: tion.                                                            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
21295:    Därför är det synnerligen angeläget att statsrå-           för att i brådskande ordning skapa erfor-
21296: det i brådskande ordning stiftar en sådan lag som             derliga stadganden?
21297: 
21298:      Helsingfors den 19 mars 1985
21299: 
21300:                                              Elisabeth Rehn
21301: 
21302: 
21303: 
21304: 
21305: 4285003650
21306: 2                                       1985 vp. -      KK n:o 118
21307: 
21308: Kirjallinen kysymys n:o 118                                                                   Suomennos
21309: 
21310: 
21311: 
21312: 
21313:                                       Rehn: Säännösten aikaansaamisesta laivahylkyjen poistamiseksi
21314: 
21315: 
21316:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21317: 
21318:    Saaristossamme on useissa paikoissa, mm. Si-         valtuutetaan poistamaan tällaiset hylyt, ennen
21319: poon Örnvikissä, paikoilleen jätettyjä laivahylky-      kuin on sattunut suoranaisia onnettomuuksia.
21320: jä. Nämä romulaivat ovat ilmeisenä vaarana                 Edellä olevan perusteella ja viitaten kuluvan
21321: pienveneliikenteelle, samalla kun ne ovat vedessä       vuoden helmikuussa jättämääni toivomusaloit-
21322: selvästi ympäristöä haittaavia tekijöitä, ympäris-      teeseen sekä valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1
21323: töesteettisistä näkökohdista puhumattakaan. Rik-        momenttiin esitän kunnioittavasti valtioneuvos-
21324: kiruostuvat laivahylyt saastuttavat vedet, ne voi-      ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
21325: vat houkutella uteliaita lapsia ja olla uhkana          kysymyksen:
21326: heidän turvallisuudellensa.
21327:    Valitettavasti ei näytä olevan riittäviä säännök-              Onko Hallitus tietoinen siitä, ettei ole
21328: siä näiden poistamiseksi omistajan tai viran-                  ympäristöä selvästi tuhoavien ja ympäris-
21329: omaisten toimesta. Romuraudan ollessa kyseessä                 tölleen vaarallisten laivahylkyjen poista-
21330: laissa on selvät ohjeet, näin ei kuitenkaan ole                mista koskevia säännöksiä, ja
21331: asian laita laivahylyn ollessa kyseessä.                          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21332:    Tästä syystä on erittäin tärkeätä, että valtio-             ryhtyä tarpeellisten säännösten aikaansaa-
21333: neuvosto kiireellisesti säätää lain, jolla jokin elin          miseksi kiireellisesti?
21334: 
21335:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1985
21336: 
21337:                                               Elisabeth Rehn
21338:                                       1985 vp. -     KK n:o 118                                        3
21339: 
21340: 
21341: 
21342: 
21343:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21344: 
21345:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       siä esineitä niiden materiaalista ja koosta riippu-
21346: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        matta. Roskaava esine tai aine voi olla myös muu
21347: olette 19 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn          kuin jätehuoltolain 3 §:ssä tarkoitettu jäte eli
21348: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         käytöstä poistettu, vähäarvoinen tai arvoton esine
21349: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    tai aine. Roskaamiskielto koskee sekä maa- että
21350: taja Rehnin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      vesialueita, vesialueista myös aluevesiä (ks. laki
21351: myksestä n:o 118:                                    meren pilaantumisen ehkäisemisestä 298/79).
21352:                                                      Roskaamiskielto ei tee myöskään eroa yleisten ja
21353:           Onko Hallitus tietoinen siitä, ettei ole   yksityisten alueiden välillä. Myöskään alueen
21354:        ympäristöä selvästi tuhoavien ja ympäris-     omistajalla ei ole oikeutta roskaamiskiellon rikko-
21355:        tölleen vaarallisten laivahylkyjen poista-    miseen, eikä hän voi myöntää muille lupaa
21356:        mista koskevia säännöksiä, ja                 alueensa roskaamiseen.
21357:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21358:        ryhtyä tarpeellisten säännösten aikaansaa-       Jätehuoltolain 33 §:n mukaan "se, jonka toi-
21359:        miseksi kiireellisesti?                       minnasta tai menettelystä aiheutuu roskaantu-
21360:                                                      mista, on velvollinen puhdistamaan roskaantu-
21361:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     neen alueen". Saman pykälän mukaan "jos
21362: ti seuraavaa:                                        roskaantumisen aiheuttaja laiminlyö puhdistami-
21363:                                                      sen, kunnan jätehuoltoviranomainen voi määrätä
21364:    Kysymyksessä tarkoitettua ongelmaa on selvi-
21365:                                                      alueen puhdistettavaksi laiminlyöjän kustannuk-
21366: tetty sisäasiainministeriön asettaman romutyöryh-
21367:                                                      sella''. Samassa pykälässä on kattavat säännökset
21368: män mietinnössä (komiteanmietintö 1980: 19).         puhdistamisvelvollisuudesta myös niissä tapauk-
21369: Samalla kun työryhmä ehdotti uuden lain säätä-
21370:                                                      sissa, joissa aiheuttajaa ei saada selville. Lain 39
21371: mistä auton romutusmaksusta ja romutuspalkki-
21372:                                                      §:n nojalla kunnalla on oikeus periä puhdistami-
21373: oista, se ehdotti muutoksia ajoneuvojen siirtämi-
21374:                                                      sesta aiheutuneet kustannukset siten, kuin vero-
21375: sestä ja romuajoneuvojen hävittämisestä annet-
21376:                                                      jen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin on
21377: tuun lakiin ( 15117 5) sekä jätehuoltolakiin (67 31
21378:                                                      säädetty. Lisäksi roskaaja voidaan tuomita ran-
21379: 78). Ensiksi mainitun lain muutoksella olisi voitu
21380: säännellä ympäristöön hylättyjä veneitä samaan       gaistukseen lain 35-37 §:n nojalla.
21381: tapaan kuin nykyisen lain mukaan romuajoneu-           Koska kysymyksessä tarkoitettujen suurikokois-
21382: voja. Viimeksi mainitun lain muutoksella olisi ten hylättyjen esineiden poistamisesta ympäris-
21383: voitu· täsmentää roskaamiskiellon sisältävää sään- töstä aiheutuisi todennäköisesti huomattavia kus-
21384: nöstä siten, että sitä olisi voitu ilman tulkinnan- tannuksia, kunnat eivät ennakkotapausten puut-
21385: varaa soveltaa myös kysymyksessä tarkoitettuihin teessa ole olleet halukkaita soveltamaan kyseisiin
21386: tapauksiin. Työryhmän ehdotuksiin suhtaudut- tapauksiin jätehuoltolain roskaamista koskevia
21387: tiin kuitenkin siinä määrin ristiriitaisesti, että säännöksiä peläten kustannusten jäävän kunnan
21388: hallituksen esitys jätettiin antamatta.              maksettavaksi. Jotta ongelma saataisiin ratkais-
21389:    Ymparistöministeriön mukaan jätehuoltolakiin tuksi, on ympäristöministeriössä harkittu ehdo-
21390: sisältyviä roskaamista koskevia säännöksiä voitai- . tusta jätehuoltolain asianomaisen säännöksen täs-
21391: siin nykyiselläänkin soveltaa kysymyksessä tarkoi- mentämiseksi siten, että sitä voitaisiin yksiselit-
21392: tettuihin tapauksiin. Tällainen kanta on otettu teisesti soveltaa myös kysymyksessä tarkoitettui-
21393: muun muassa ministeriön 1.8.1984 antamissa hin tapauksiin. Asia otetaan esille maaliskuussa
21394: roskaantumisen ehkäisemistä koskevissa viran- 1985 asetetussa ministeriön työryhmässä, joka
21395: omaisohjeissa, joissa todetaan, että lain 32 §:ssä selvittää muitakin jätehuoltolain ajankohtaisia
21396: tarkoitettu roskaamiskielto koskee kaikentyyppi- muutostarpeita.
21397:     Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1985
21398: 
21399:                                                                     Ympäristöministeri Matti Ahde
21400: 4                                      1985 vp. -- ~ n:o 118
21401: 
21402: 
21403: 
21404: 
21405:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
21406: 
21407:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           En dylik ståndpunkt har omfattats bl.a. i de
21408: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         anvisningar om förhindrande av nedskräpning
21409: den 19 mars 1985 tili vederbörande medlem av           som ministeriet utfärdade 1.8.1984 där det kon-
21410: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      stateras, att det i 32 § lagen åsyftade förbudet
21411: dagsledamot Rehn undertecknade spörsmål nr             mot nedskräpning gäller alla typer av föremål,
21412: 118:                                                   oberoende av materia! eller storlek. Ett föremål
21413:                                                        eller ämne som skräpar ned kan vara också annat
21414:            Är Regeringen medveten om att inga          avfall än sådant som avses i 3 § lagen om
21415:        stadganden finns för bortskaffning av           avfallshantering, dvs. det kan vara föremål eller
21416:        båtvrak som utgör uppenbar miljöförstö-         ämne som har tagits ur bruk, eller som har ringa
21417:        rande och riskfaktor för sin omgivning,         eller intet värde. Förbudet mot nedskräpning
21418:        och om så är fallet,                            gäller såväl land- och vattenområden, av vatten-
21419:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        områdena också territorialvatten (se lagen om
21420:        för att i brådskande ordning skapa erfor-       förhindrande av havsföroreningar 298/79).
21421:        derliga stadganden?                             Förbudet mot nedskräpning känner heller ingen
21422:                                                        skillnad mellan allmänna och enskilda områden.
21423:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        lnte heller områdes ägare har rätt att bryta mot
21424: anföra följande:                                       förbudet, och han kan inte ge andra tillstånd att
21425:                                                        skräpa ned på sitt område.
21426:    Det problem som avses i spörsmålet har utretts
21427: i den av inrikesministeriet tillsatta skrotarbets-         Enligt 33 § lagen om avfallshantering är "den
21428: gruppens betänkande (kommittebetänkande                vars verksamhet eller förfarande förorsakar ned-
21429: 1980: 19). Samtidigt som arbetsgruppen föreslog        skräpning skyldig att snygga upp det nedskräpa-
21430: att en ny lag stiftas om bilars skrotningsavgift och   de området''. Enligt samma paragraf gäller att
21431: om skrotningspremier, föreslog den ändringar i         '' om den som förorsakat nedskräpning försum-
21432: lagen om flyttning av fordon och nedskrotning          mar uppsnyggningen, kan kommunens avfall-
21433: av skrotfordon (151175) samt i lagen om avfalls-       shanteringsmyndighet föreskriva, att området
21434: hantering (673/78). Med stöd av ändringen i den        skall städas upp av kommunen på den försumli-
21435: förstnämnda lagen skulle det ha varit möjligt att      ges bekostnad' ' ' . 1 samma paragraf ingår också
21436: reglera behandlingen av övergivna båtar på sam-        stadganden som täcker skyldigheten att snygga
21437: ma sätt som det enligt gällande lag är möjligt att     upp område i de fall där det inte kan utredas
21438: reglera behandlingen av skrotfordon. Ändringen         vem som har förorsakat nedskräpningen. Med
21439: av sistnämnda lag skulle ha gjort det möjligt att      stöd av 39 § lagen har kommun rätt att indriva
21440: specificera stadgandet som innefattar förbud mot       kostnaderna för uppsnyggning i den ordning som
21441: nedskräpning så, att man utan några tolknings-         är stadgad för indrivning av skatter och avgifter i
21442: möjligheter hade kunnat tillämpa det också på          utsökningsväg. Den som skräpar ner kan dess-
21443: sådana fall som avses i spörsmålet. Emellertid         utom ådömas straff med stöd av 35--37 §§
21444: förhöll man sig tili den grad motstridigt tili         lagen.
21445: arbetsgruppens förslag att man underlät att avlå-          Emedan det sannolikt skulle förorsaka bety-
21446: ta regeringens proposition.                            dande kostnader att avlägsna de i spörsmålet
21447:    Enligt miljöministeriet vore det möjligt att        avsedda stora övergivna föremålen ur miljön har
21448: tillämpa de stadganden om nedskräpning som             kommunerna inte, i avsaknad av prejudikatfall,
21449: ingår i lagen om avfallshantering på de fall som       varit villiga att på ifrågavarande fall tillämpa
21450: avses i spörsmålet också i deras nuvarande form.       stadgandena om nedskräpning i lagen om avfalls-
21451:                                      1985 vp. -    KK n:o 118                                      5
21452: 
21453: hantering, emedan de har fruktat att kommunen      kunde tillämpas också på i spörsmålet avsedda
21454: själv får stå för dessa kostnader. För att läsa    fall. Ärendet tas upp i den ministeriearbetsgrupp
21455: problemet har man vid miljöministeriet övervägt    som tillsattes i mars 1985, och som utreder också
21456: att föreslå en precisering av nämnda stadgande i   andra aktuella behov av att ändra lagen om
21457: lagen om avfallshantering så, att det entydigt     avfallshantering.
21458: 
21459:     Helsingfors den 19 april 1985
21460: 
21461:                                                                        Miljöminister Matti Ahde
21462:                                                  1985 vp.
21463: 
21464: Kirjallinen kysymys n:o 119
21465: 
21466: 
21467: 
21468: 
21469:                                     Anttila ym.: Maaseudun työpaikkatuen maksamisessa noudatetta-
21470:                                       vien periaatteiden yhdenmukaistamisesta
21471: 
21472: 
21473:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21474: 
21475:    Maamme alueellisen kehittämisen tasapainot-             Juuri valmistuneen aluepoliittisen katsauksen
21476: tuminen 1970-luvun jälkipuoliskolla heijastui           mukaan tukea myönnettiin vuosina 1982-83
21477: myös maaseutualueille. Maaseudun keskukset              yhteensä 733 hankkeeseen. Lääneittäin päätöksis-
21478: kasvoivat, teollistuivat ja niiden palvelut kehittyi-   sä noudatettu politiikka vaihtelee melko selvästi
21479: vät. Viime vuosina on kuitenkin käynyt yhä              ja erityisesti todetaan, että Hämeen läänissä on
21480: ilmeisemmäksi se, ettei myönteinen alueellinen          hakemuksia karsittu kovalla kädellä niin, että yli
21481: kehitys jatku samoin keinoin kuin 1970-luvulla.         70 % hakijoista on saanut kielteisen päätöksen.
21482: Alueellisessa kehittämispolitiikassa on tarpeen ol-     Kyseisen aluepoliittisen katsauksen mukaan Hä-
21483: lut hakea uusia keinoja väestön toimeentulon ja         meen lääniin on haettu avustuksia 5,2 milj.
21484: työllisyyden turvaamisek~i. T~llöin on käyttöön         markan arvosta ja hakijoina on ollut 84 eri
21485: otettu väestön oman alomeelhsuuden hyödyntä-            yritystä ja näistä on myönnetty tukea 24 yrityksel-
21486: minen tukemalla nimenomaan alkavaa omaeh-               le, mikä on 29 % hakijoista eli siis varsin pieni
21487: toista yritystoimintaa. Toiminta lähti käyntiin         luku.
21488: maaseudun työpaikkatukikokeiluna. Maaseudun                Muissa lääneissä tätä maaseudun työpaikka-
21489: työpaikkatuen tarkoituksena on luoda maaseu-            tukea on saanut lähes puolet hakijoista, eräissä
21490: dulle pysyviä työpaikkoja pienimuotoisessa elin-        lääneissä jopa 68 % hakijoista.
21491: keinotoiminnassa. Tukea myönnetään vain kun-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21492: tien rakennuskaava-alueiden ulkopuolella sijait-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21493: seville hankkeille, mikä on erittäin hyvä asia.         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
21494: Tukena voidaan myöntää investointiavustusta             senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21495: tuotantotilojen rakentamiseen, laajentamiseen tai
21496: korjaamiseen sekä tarpeellisten koneiden ja lait-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21497: teiden hankintaan. Edelleen investointiavustuk-                ryhtyä maaseudun työpaikkatuen maksa-
21498: sella voidaan rahoittaa tuotannon aloittamiseksi               misessa noudatettavien periaatteiden yh-
21499: välttämätön raaka-ainevarasto tai muut tarvik-                 denmukaistamiseksi koko valtakunnassa
21500: keet. Tuen myöntäjinä ovat toimineet lääninhal-                ottaen huomioon sen, että tukea hakevia
21501: litukset, joihin on asetettu asiantuntijaryhmät,               yrittäjiä tulee kohdella oikeudenmukai-
21502: jotka avustavat päätöstentekoa. Ryhmässä ovat                  sesti ja samanlaisesti koko valtakunnassa?
21503: edustettuina työvoimapiirin, maatalouspiirin ja
21504: teollisuuspiirin sekä Keran aluetoimistot.
21505:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1985
21506: 
21507:                        Sirkka-Liisa Anttila                      Iiro Viinanen
21508: 
21509: 
21510: 
21511: 
21512: 428500372M
21513: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 119
21514: 
21515: 
21516: 
21517: 
21518:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21519: 
21520:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          hakemuksia käsitteleville virkamiehille. Tällöin
21521: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          on sovittu mm. käsittelyn yhdenmukaistamista
21522: olette kirjeessänne n:o 438 20 päivältä maalis-        koskevista asioista.
21523: kuuta 1985 lähettänyt valtioneuvoston asian-
21524: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja              Maaseudun työpaikkatukihakemusten käsitte-
21525: Anttilan ym. tekemän kirjallisen kysymyksen n:o        lyssä on lääninhallituksille annettu harkintavalta
21526: 119:                                                   ratkaista hakemukset annettujen ohjeiden poh-
21527:                                                        jalta paikallisten olosuhteiden mukaan. Lääneit-
21528:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       täiset erot johtuvat ensisijassa hakemusten erilai-
21529:          ryhtyä maaseudun työpaikkatuen maksa-         suudesta.
21530:          misessa noudatettavien periaatteiden yh-
21531:          denmukaistamiseksi koko valtakunnassa            Pelkkä hyväksyttyjen ja hylättyjen hakemusten
21532:          ottaen huomioon sen, että tukea hakevia       vertailu ei anna oikeata kuvaa työpaikkatukihake-
21533:          yrittäjiä tulee kohdella oikeudenmukai-       musten käsittelystä. Hankkeiden koko ja sisältö
21534:          sesti ja samanlaisesti koko valtakunnassa?    vaihtelevat lääneittäin niin, että vuonna 1984
21535:                                                        esimerkiksi Kymen läänissä haettujen avustusten
21536:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       keskiarvo oli 65 000 markkaa ja Hämeen läänissä
21537: ti seuraavaa:                                          64 000 markkaa. Vastaavasti Pohjois-Karjalan
21538:                                                        läänissä haettiin avustusta hanketta kohden
21539:    Maaseudun työpaikkatukikokeilun avustusten          44 000 markkaa ja Kuopion läänissä 45 000
21540: jako perustuu asetukseen (648/82) ja sen perus-        markkaa. Osittain erot johtuvat siitä, että eteläi-
21541: teella sisäasiainministeriön lääninhallituksille an-   sissä lääneissä ei ole ollut käytössä aluepoliittisia
21542: tamiin ohjeisiin.                                      avustuksia, jotka olisivat mahdollistaneet suurim-
21543:    Työpaikkatukea koskevat ministeriön ohjeet          pien hankkeiden toteutumisen jo aikaisemmin.
21544: ovat pääosiltaan olleet samat koko kokeilun ajan.
21545: Niiden mukaan lääninhallitusten tulee hakemuk-            Työpaikkatukikokeilusta annettu asetus (648/
21546: sia käsitellessään kiinnittää ensisijaisesti huomio-   82) edellyttää, että sisäasiainministeriön on an-
21547: ta hankkeen työllistävyyteen sekä toiminnan kan-       nettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä
21548: nattavuuteen ja jatkuvuuteen. Keskeisiä arvi-          selvitys valtioneuvostolle kokeilun tuloksista. Vii-
21549: ointikriteereitä ovat myös hakijan henkilökohtai-      meksi tällainen selvitys merkittiin valtioneuvos-
21550: set ominaisuudet, kuten koulutus ja ikä, sekä          ton pöytäkirjaan 28.2.1985. Näiden selvitysten
21551: työllistämistarve. Lisäksi lääninhallitusten tehtä-    valmistelun yhteydessä sisäasiainministeriö seuraa
21552: vänä on huolehtia siitä, että avustuspäätökset         hakemusten käsittelyä ja puuttuu tarvittaessa
21553: tukevat kokeilukuntien maaseudun ja sen kylien         havaitsemiinsa epäkohtiin. Myöntämismenette-
21554: kehitystä.                                             lyyn ei ole tarpeen tehdä muutoksia, mutta tuen
21555:    Antamiensa ohjeiden lisäksi sisäasiainministe-      vakinaistamisen yhteydessä selvitetään mahdolli-
21556: riö on pitänyt neuvottelupäivän lääninhallitusten      suudet päätösvallan edelleen laajentamiseen.
21557: 
21558:        Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1985
21559: 
21560:                                                                                Ministeri Toivo Yläjärvi
21561:                                        1985 vp. -      K.K n:o 119                                      3
21562: 
21563: 
21564: 
21565: 
21566:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
21567: 
21568:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            överens om frågor som gäller förenhetligande av
21569: avser har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         behandlingen.
21570: 438 av den 20 mars 1985 tili vederbörande                 Vid behandlingen av ansökningarna om ar-
21571: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     betsplatsstöd på landsbygden har länsstyrelserna
21572: av riksdagsledamot Anttila m.fl. undertecknade         fått rätt att utgående från anvisningarna pröva
21573: spörsmål nr 119:                                       och avgöra ansökningarna enligt de lokala för-
21574:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        hållandena. Skillnaderna länen emellan beror i
21575:        för att i hela landet förenhetliga de           första hand på att ansökningarna är så olika.
21576:        principer som iakttas vid utbetalandet av          En jämförelse av enbart godkända och avslagna
21577:        arbetsplatsstöd på landsbygden, med be-         ansökningar ger inte en riktig bild av behand-
21578:        aktande av att de företagare som ansöker        lingen av ansökningarna om arbetsplatsstöd. Pro-
21579:        om stödet skall behandlas rättvist och på       jektens omfattning och innehåll varierar i de
21580:        enahanda sätt i hela landet?                    olika länen så att år 1984 ansöktes t.ex. i
21581:                                                        Kymmene Iän i genomsnitt om 65 000 mk och i
21582:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       Tavastehus Iän om 64 000 mk. 1 Norra Karelens
21583: anföra följande:                                       Iän däremot ansöktes om 44 000 mk i understöd
21584:    Fördelningen av arbetsplatsstöd på landsbyg-        per projekt och i Kuopio Iän om 45 000 mk.
21585: den grundar sig på förordning (6481 82) och på         Delvis beror skillnaderna på att de sydligare
21586: de anvisningar som inrikesministeriet med stöd         länen inte haft tillgång tili regionalpolitiska un-
21587: därav givit länsstyrelserna.                           derstöd vilka skulle ha gjort det möjligt att redan
21588:    Ministeriets anvisningar i fråga om arbetsplats-    tidigare förverkliga de största projekten.
21589: stödet har i huvudsak förblivit oförändrade under         Förordningen om försök med arbetsplatsstöd
21590: hela försöket. Enligt dem skall länsstyrelserna då     på landsbygden (648/82) förutsätter att inrikes-
21591: de behandlar ansökningarna i första hand fästa         ministeriet årligen inom februari månad tili stats-
21592: uppmärksamhet vid projektets sysselsättnings-          rådet skall inge en utredning över resultaten av
21593: effekt samt vid huruvida verksamheten är lönsam        försöket. En sådan utredning har senast anteck-
21594: och bestående. Centrala bedömningskriterier är         nats i statsrådets protokoll 28.2.1985. 1 samband
21595: också sökandens personliga egenskaper, såsom           med beredningen av dessa utredningar följer
21596: utbildning och ålder samt behov av arbetsplats.        inrikesministeriet behandlingen av ansökningar-
21597: Dättill skalllänsstyrelserna se tili att besluten om   na och ingriper vid behov i missförhållanden som
21598: understöd stöder utvecklingen på landsbygden           framkommit. Det behöver inte göras ändringar i
21599: och i byarna i försökskommunerna.                      förfarandet vid beviljande av stöd, men i sam-
21600:    Förutom att ha utfärdat anvisningar har inri-       band med att stödet upphör att ha karaktären av
21601: kesministeriet också ordnat en konferensdag för        försöksverksamhet kommer man att utreda möj-
21602: de tjänstemän vid länsstyrelserna som behandlar        ligheterna att ytterligare utvidga beslutanderät-
21603: ansökningarna. Härvid har man bl.a. kommit             ten.
21604: 
21605:      Helsingfors den 25 april 1985
21606: 
21607:                                                                               Minister Toivo Ylä/ärvi
21608: 1
21609: 1
21610:  1
21611:   1
21612:   1
21613:    1
21614:     1
21615:     1
21616:      1
21617:       1
21618:       1
21619:        1
21620:         1
21621:         1
21622:          1
21623:           1
21624:           1
21625:            1
21626:             1
21627:             1
21628:              1
21629:               1
21630:               1
21631:                1
21632:                 1
21633:                 1
21634:                  1
21635:                   1
21636:                                                1985 vp.
21637: 
21638: Kirjallinen kysymys n:o 120
21639: 
21640: 
21641: 
21642: 
21643:                                    Skön: Pientilan omistajien mahdollisuudesta saada lainaa asuntojen
21644:                                       rakentamiseen
21645: 
21646: 
21647:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21648: 
21649:    Maaseudulla asuvat pientilalliset, joiden tilan    kohtaan olisi pikaisesti kiinnitettävä huomiota,
21650: koko on 2-20 hehtaaria, josta peltoa alle 5           sillä epäoikeudenmukaisuus on niin selvä, ettei
21651: hehtaaria, ovat väliinputoajia. Heille ei myönne-     sitä voi pitää oikeana.
21652: tä arava- eikä asuntolainaa. Tämä on kohtuuton-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21653: ta näitä pientilallisia kohtaan, sillä he jos ketkä   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21654: tarvitsevat halpakorkeista lainaa, joka auttaa lap-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
21655: siperheitä saamaan siedettävät asunto-olot myös       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21656: maaseudulla. Tällä on suuri merkitys maaseutua
21657: ajatellen, sillä nämä pientilojen omistajat tarvit-             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
21658: sevat lisäansioita, joita he saavat metsätöistä ja           jotta 2-20 hehtaarin suuruisen pientilan
21659: suuremmilta maatiloilta. Myös metsänparannus-                omistajat saisivat asuntojen rakentami-
21660: työt ovat kansantaloutemme kannalta merkittäviä              seen halpakorkeista lainaa kuten 2 heh-
21661: koko maamme tulevaisuudelle. Kyseiseen epä-                  taaria pienemmät ja 20 hehtaaria suu-
21662:                                                              remmat tilat saavat tällä hetkellä?
21663: 
21664:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1985
21665: 
21666:                                               Pentti Skön
21667: 
21668: 
21669: 
21670: 
21671: 428500348V
21672: 2                                     1985 vp. -     KK n:o 120
21673: 
21674: 
21675: 
21676: 
21677:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21678: 
21679:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ten lainoittaminen halpakorkoisin lainoin tapah-
21680: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tuu maatilalain nojalla. Käytännössä tämä mer-
21681: olette 20 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn          kitsee sitä, että milloin on kysymys alle 2 pelto-
21682: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         hehtaarin tilasta, jolla ei harjoiteta erikoismaata-
21683: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    loutta, lainoitetaan hanke asuntotuotantolain
21684: taja Pentti Skönin näin kuuluvasta kirjallisesta     mukaisella lainalla ja muulloin maatilalain mu-
21685: kysymyksestä n:o 120:                                kaisella lainalla. Jos asuntotuotantolain mukaisen
21686:                                                      lainan hakijan voidaan katsoa omistavan maati-
21687:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,       lan ja harjoittavan sillä maatilataloutta, pyritään
21688:        jotta 2-20 hehtaarin suuruisen pientilan      hakija ohjaamaan maatilalain mukaisen lainan
21689:        omistajat saisivat asuntojen rakentami-       hakemiseen.
21690:        seen halpakorkoista lainaa kuten 2 heh-          Todettakoon, että maatilalain nojalla saavat
21691:        taaria pienemmät ja 20 hehtaaria suu-         2-20 hehtaarin suuruisen maatilan omistajat,
21692:        remmat tilat saavat tällä hetkellä?           jotka harjoittavat tilallaan maatilataloutta, halpa-
21693:                                                      korkoista lainaa asuntojen rakentamiseen, laajen-
21694:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
21695:                                                      tamiseen ja peruskorjaamiseen samalla tavoin
21696: seuraavaa:                                           kuin 20 hehtaaria suuremman tilan omistajatkin.
21697:    Asuntotuotantolaki ei koske asuntorakentamis-     Kyseisiä lainoja myönnetään myös sekä alle että
21698: ta, joka liittyy maatilatalouteen taikka kalastuk-   yli 5 peltohehtaarin tiloille. Vuonna 1984 niitä
21699: seen, porotalouteen tai muuhun sellaiseen maa-       myönnettiin alle 5 peltohehtaarin tiloille 18,8
21700: tahi metsätalouden ohella harjoitettavaan talou-     miljoonaa markkaa ja yli 5 peltohehtaarin tiloille
21701: delliseen toimintaan. Maatilojen asuinrakennus-      148,2 miljoonaa markkaa.
21702: 
21703:     Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1985
21704: 
21705:                                                        Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
21706:                                      1985 vp. -- KJ( n:o 120                                        3
21707: 
21708: 
21709: 
21710: 
21711:                               Till Riksdagens Herr Talman
21712: 
21713:    I det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen        bruksenheter. I praktiken innebär detta att när
21714: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      det är fråga om lägenheter som är mindre än 2
21715: den 20 mars 1985 till vederbörande medlem av        hektar och där specialjordbruk inte bedrivs, be-
21716: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   viljas lån i enlighet med lagen om bostads-
21717: dagsman Pentti Skön undertecknade spörsmål nr       produktion och i övriga fall i enlighet med lagen
21718: 120:                                                om gårdsbruksenheter Om den som ansöker om
21719:                                                                           0
21720: 
21721: 
21722: 
21723: 
21724:                                                     lån i enlighet med lagen om bostadsproduktion
21725:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     kan anses äga en gårdsbruksenhet och där bedri-
21726:        för att ägare till småbruk som omfattar      va gårdsbruk, försöker man hänvisa sökanden till
21727:        2--20 hektar skall få byggnadslån med        att ansöka om lån i enlighet med lagen om
21728:        låg ränta för uppförande av bostäder,        gårdsbruksenheter 0
21729: 
21730: 
21731:        liksom ägare tilllägenheter som är mind-        Det kan konstateras, att med stöd av lagen om
21732:        re än 2 hektar och större än 20 hektar för   gårdsbruksenheter får ägare till 2--20 hektar
21733:        närvarande får?                              omfattande gårdsbruksenheter, vilka bedriver
21734:                                                     gårdsbruk på lägenheten, lågräntelån, för byg-
21735:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    gande, utvidgande och grundreparation av bostä-
21736: anföra följande:                                    der på samma sätt som ägare till lägenheter som
21737:    Lagen om bostadsproduktion gäller inte bo-       är större än 20 hektar. Ifrågavarande lån beviljas
21738: stadsbyggen i samband med gårdsbruk, fiske,         också lägenheter som är både mindre och större
21739: renskötsel eller annan sådan vid sidan av lant-     än 5 åkerhektar. År 1984 beviljades 18,8 miljo-
21740: eller skogsbruk bedriven ekonomisk verksamheto      ner mark i dylika lån till lägenheter mindre än 5
21741: Lågräntelån för bostadsbyggnader på jordbrukslä-    åkerhektar och 148,2 miljoner mark tilllägenhe-
21742: genheter beviljas med stöd av lagen om gårds-       ter större än 5 åkerhektar.
21743: 
21744:     Helsingfors den 22 april 1985
21745: 
21746:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
21747:                                                  1985 vp.
21748: 
21749: Kirjallinen kysymys n:o 121
21750: 
21751: 
21752: 
21753: 
21754:                                    E. Laine ym.: Asevarustelumenojen supistamisesta muuttamalla
21755:                                       asetuotantoa siviilituotannoksi
21756: 
21757: 
21758:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21759: 
21760:    Samanaikaisesti kun asumiseen ja asunto-olo-        miljardin markan luokkaa olevaan kokonaisrasi-
21761: jen parantamiseen sekä eräisiin muihin sosiaali-       tukseen vuonna 1981.
21762: siin tarpeisiin käytettävien valtion varojen reaali-      3,64 miljardilla markalla olisi mainittuna
21763: nen määrä vähenee, lisätään armeijan asehankin-        vuonna lainoitettu 40 000 asunnon rakentami-
21764: tamenojen suhteellista osuutta budjetin menois-        nen. Summa oli lähes kaksi kertaa suurempi kuin
21765: ta. Tulevan vuoden budjettivalmistelut lähtevät        valtiolta riitti kansanterveyslain toteuttamiseen.
21766: ympäristöministeriön menojen lisäämisestä 2 pro-          Mainitun selvityksen mukaan 4-5 prosenttia
21767: sentilla, mutta puolustusministeriön osalta 10         maamme tutkimusmäärärahoista käytetään soti-
21768: prosentilla. Tällainen kehityssuunta ei ole oikea      laalliseen tutkimukseen. Noin 1 000 henkilöä
21769: ja hyväksyttävä.                                       maassamme harjoittaa päätoimisesti sotilaallista
21770:    Suomen puolustusvoimien käyttöön varatut            tutkimus- ja kehittämistyötä. Määrä on lisäksi
21771: määrärahat kasvoivat nimellisarvoltaan vuosina         nopeasti nousemassa.
21772: 1947-76 peräti 43-kertaisiksi. Jos inflaation vai-        Tampereen Rauhan- ja konfliktintutkimuslai-
21773: kutus otetaan huomioon, kasvu oli kuusinkertai-        toksella oli 4 varsinaista rauhantutkijan virkaa.
21774: nen. 1970-luvun loppupuolella kasvuvauhti vielä        Laitoksen määräraha oli 0,025 prosenttia varuste-
21775: kiihtyi. Merkitsihän valtion vuoden 1980 tulo- ja      luun käytetystä summasta.
21776: menoarvion hyväksyminen mm. asehankintamää-               Tutkimusta lukuun ottamatta varustelu on
21777: rärahojen lisäämistä edelliseen vuoteen verrattu-      myös Suomessa huono työllistäjä. Samalla tavoin
21778: na n. 70 prosentilla.                                  kuin SAK:n keväällä 1980 teettämä tutkimus
21779:    Suomen varustelu hyödyttää maamme suurim-           "Asevarustelu ja työllisyys" osoitti kansainväli-
21780: pia yhtiöitä. Varustelusta keräävät voittoja Nokia     sesti, on myös Suomessa työllistettävissä monin-
21781: Oy, Valmet Oy ja ra~ennusteollisuuden su~ret           kertainen määrä ihmisiä, jos nyt varusteluun
21782: monopolit. Nämä yhuöt näkyvät myös sotilas-            käytetyt määrärahat sijoitettaisiin siviilitarkoituk-
21783: menojen lisäämistä ajavien "maanpuolustusjär-          siin niin armeijan henkilökunnan, asevelvollisten
21784: jestöjen" keskeisinä tukijoina.                        lisäämisen kuin asetuotannon ja sotilaallisen ra-
21785:    On totta, että Suomen varustelumenot ovat           kennustuotannonkin osalta.
21786: edelleen - huimasta ja Euroopan huipputasoa               Puolustusministeriön arvion mukaan armeijan
21787: olevasta kasvuvauhdista huolimatta - merkittä-         hankinnat työllistävät välittömästi n. 2 500 hen-
21788: västi pienemmät kuin sotilasliittoihin kuuluvissa      kilöä. Tältä kannalta konversio, asetuotannon
21789: maissa, mutta tämä ei anna oikeutta vähätellä          muuttaminen siviilituotannoksi, olisi koko kan-
21790: varustelun aiheuttamaa rasitusta jopa meidän           santalouden puitteissa varsin mitätön ongelma.
21791: maassamme.                                             Yritystasolla konversio loisi tilapäisiä ongelmia
21792:    Tehdyn selvityksen mukaan löytyi vuoden             vain osalle asetuottajista, lähinnä puolustusvoi-
21793: 1981 budjetista varustelumenoja 3,64 miljardia         main omilla tehtailla, Sakon ja Tikkakosken
21794: markkaa, mistä vain 2, 9 miljardia oli sijoitettu      tehtailla sekä Valmetin lentokonetuotannossa.
21795: puolustusbudjettiin. Lisäksi selvityksessä huo-        Näidenkin osalta on käytettävissä sekä kotimai-
21796: mautettiin, että menneen sotilaspolitiikan ai-         nen kokemus v. 1945-47 että uusin ulkomainen
21797: heuttamiksi menoiksi on laskettava yli 860 mil-        kokemus konversiotutkimuksesta.
21798: joonaa markkaa sotainvalidien hoitoon ja kor-             Vaikka varustelun osuus esimerkiksi Valmetin,
21799: vauksiin sekä lisäksi osa normaaleista terveyden-      Wärtsilän, Nokian tai rakennusaineteollisuuden
21800: huoltomenoista. Näin laskien päädyttäisiin jo 5        koko tuotannosta onkin pieni, voi varustelutuo-
21801: 4285003564
21802: 2                                     1985 vp. -     KK n:o 121
21803: 
21804: tannon poikkeuksellinen voiton tuotto lisätä tä-     elimissä, joissa suuryritysten edustajilla on vahvat
21805: män osuuden merkitystä. Tällöin nämä Suomen          asemat.
21806: suurimmat yritykset luonnollisesti käyttäisivät         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21807: koko painostusvoimansa varustelun - ja sitä          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21808: myötä voittojensa - lisäämiseksi. Tällaista pai-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
21809: nostustoimintaa onkin havaittavissa, julkisuudes-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21810: sa mm. kyseisten yritysten tukena varustelumää-
21811: rärahojen lisäämistä ajaville '' maanpuolustusjär-              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
21812: jestöille''. Julkisuudelta salassa painostusta ta-           siin maamme asevarustelumenojen ja
21813: pahtuu mm. puolustuspolitiikan suunnittelevissa              maassamme tapahtuvan asetuotannon su-
21814:                                                              pistamiseksi muuttamalla asetuotanto as-
21815:                                                              teittain siviilituotannoksi?
21816:     Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1985
21817: 
21818:          Ensio Laine                    Ulla-Leena Alppi               Esko-] uhani Tennilä
21819:          Sten Söderström                Anna-Liisa Jokinen             Marjatta Stenius-Kaukonen
21820:          Irma Rosnell                   Vappu Säilynoja               Pirkko Turpeinen
21821:          Matti Kautto                   Inger Hirvelä                 Pekka Leppänen
21822:                      Esko Helle                               Heli Astala
21823:                                       1985 vp. -      KK n:o 121                                          3
21824: 
21825: 
21826: 
21827: 
21828:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21829: 
21830:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        na. Puolustuskykymme uskottavuus muodostaa
21831: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         merkittävän osan tästä luottamuksesta.
21832: olette 21 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn              Sotilaallisen maanpuolustuksen kansantalou-
21833: kirjeenne n:o 454 ohella toimittanut valtioneu-       delle aiheuttama rasitus on Suomessa pysynyt
21834: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     vähäisenä muihin teollisuusmaihin verrattuna.
21835: sanedustaja Ensio Laineen ym. näin kuuluvasta         Puolustusmenojen kasvuvauhti on myös ollut
21836: kirjallisesta kysymyksestä n:o 121:                   valtion menojen kasvuvauhtia pienempi.
21837:                                                          Suomen puolustusmateriaalituotanto on pien-
21838:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        tä, kuten kysymyksen esittäjätkin toteavat. Se on
21839:        siin maamme asevarustelumenojen ja             myös tarkoitettu pääasiassa omien puolustusvoi-
21840:        maassamme tapahtuvan asetuotannon su-          miemme käyttöön. Vienti on ollut noin puoli
21841:        pistamiseksi muuttamalla asetuotanto as-       promillea kokonaisviennistä. Maanpuolustuksen
21842:        teittain siviilituotannoksi?                   kannalta on omavarainen puolustusmateriaali-
21843:                                                       tuotanto tärkeää. Etenkin kriisiaikana sen merki-
21844:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      tys korostuu. Kotimaisia hankintoja puoltaa työl-
21845: ti seuraavaa:                                         lisyysvaikutusten lisäksi se, että osa käytetyistä
21846:                                                       varoista palaa takaisin julkiselle vallalle verojen ja
21847:    Yleisen aseidenriisunnan edistäminen on osa        maksujen kautta.
21848: vakiintunutta ulkopoliittista toimintalinjaamme.         Puolustusmenojen pienentäminen ja asetuo-
21849: Kansainvälisesti ei aseidenriisunnan alalla ole       tannon muuttaminen siviilituotannoksi ovat osa
21850: kuitenkaan päästy toivottuihin tuloksiin. Tämä        laajaa aseidenriisuntaongelmaa. Kun tästä ei ole
21851: tosiasia on asetettava myös Suomen turvallisuus-      saavutettu kansainvälistä yhteisymmärrystä, ei
21852: poliittisten toimenpiteiden taustaksi.                Suomen ole tarkoituksenmukaista yksinään to-
21853:    Puolustuspolitiikalla on tärkeä merkitys turval-   teuttaa kysymyksessä tarkoitettuja osaratkaisuja.
21854: lisuuspolitiikassamme. Sen tulee osaltaan taata       Nykyisessä kansainvälispoliittisessa tilanteessa täl-
21855: ulkovaltojen luottamus Suomen ulkopoliittisen         laiset toimenpiteet saattaisivat heijastua turvalli-
21856: linjan säilymiseen myös eriasteisten kriisien aika-   suuspoliittisen linjamme uskottavuuteen.
21857: 
21858:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1985
21859: 
21860:                                                               Puolustusministeri Veikko Pihlajamäki
21861: 4                                      1985 vp. -      KK n:o 121
21862: 
21863: 
21864: 
21865: 
21866:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
21867: 
21868:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            obetydlig i jämförelse med situationen i andra
21869: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         industrialiserade länder. Utgifterna för försvaret
21870: 454 av den 21 mars 1985 tili vederbörande              har också vuxit långsammare än statens utgifter
21871: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     överhuvudtaget.
21872: av riksdagsman Ensio Laine m.fl. undertecknade            Produktioneo av försvarsmateriel har i Finland
21873: spörsmål nr 121:                                       liten omfattning, vilket även de som ställer
21874:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         spörsmålet konstaterar. Denna produktion är
21875:         att inskränka vårt lands upprustningsut-       också i huvudsak avsedd för vår egen försvars-
21876:         gifter och vapenproduktion genom att           makt. Exporten har utgjort cirka en halv promille
21877:         stegvis ändra vapenproduktionen tili civil     av den totala exporten. Med tanke på försvaret är
21878:         produktion?                                    det viktigt att vara självförsörjande i fråga om
21879:                                                        produktion av försvarsmateriel. Särskilt under
21880:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       kristider ökar den egoa produktionens betydelse.
21881: anföra följande:                                       Utöver verkningarna på sysselsättningen talar det
21882:                                                        faktum, att en del av de medel som används för
21883:   Främjandet av den allmänna nedrustningen är          ändamålet återgår tili samhäliet i form av skatter
21884: en del av vår vedertagna utrikespolitiska linje.       och avgifter, för inhemska anskaffningar.
21885: lnternationellt har man dock inte uppnått önska-
21886:                                                           En minskning av försvarsutgifterna och en
21887: de resultat inom nedrustningen. Detta faktum
21888:                                                        ändring av vapenproduktionen tili civil produk-
21889: måste ses som bakgrund också tili Finlands
21890:                                                        tion utgör en del av den omfattande nedrust-
21891: säkerhetspolitiska åtgärder.
21892:                                                        ningsproblematiken. Emedan internationellt
21893:   Försvarspolitiken har en viktig betydelse inom
21894:                                                        samförstånd inte har nåtts härom är det inte
21895: vår säkerhetspolitik. Den bör medverka tili att
21896:                                                        ändamålsenligt för Finland att ensamt genomföra
21897: garantera att utomstående makter kan Iita på att
21898:                                                        de dellösningar som avses i spörsmålet. I den
21899: Finlands utrikespolitiska linje bibehålls också
21900:                                                        situation som för närvarande råder inom den
21901: under kriser av olika svårighetsgrad. Tillförlitlig-
21902:                                                        internationella politiken kunde sådana åtgärder
21903: heten hos vår försvarsförmåga utgör en betydan-
21904:                                                        återverka på trovärdigheten hos vår säkerhetspoli-
21905: de del av grunden för detta förtroende.
21906:                                                        tiska linje.
21907:   Den belastning som det militära försvaret
21908: åsamkar folkhushållet har i Finland förblivit
21909: 
21910:      Helsingfors den 25 april 1985
21911: 
21912:                                                                  Försvarsminister Veikko Pihlajamäki
21913:                                                1985 vp.
21914: 
21915: Kirjallinen kysymys n:o 122
21916: 
21917: 
21918: 
21919: 
21920:                                    Skön ym.: Esityksen antamisesta sukupuolten tasa-arvoa koskevaksi
21921:                                       lainsäädännöksi
21922: 
21923: 
21924:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21925: 
21926:    Tasa-arvolaki et nayta Suomessa etenevän,          la. Isät voivat osallistua isyysloman aikana lapsen
21927: vaikka Suomi on edistyksellinen valtio, jopa          hoitoon ja jakaa uuden lain suomaa lapsen
21928: edelläkävijämaa, kuten äänioikeuden ulottami-         hoitoon liittyvää vastuuta, koska tasa-arvolain
21929: nen naisiin ensimmäisenä maana Euroopassa ja          tullessa voimaan tuloerot kaventuisivat huomat-
21930: äänestysikärajan alentaminen 18 vuoteen osoit-        tavasti.
21931: taa. Naisille kuuluvia oikeuksia ei kuitenkaan saa       Näyttää siltä, että miehet ovat unohtaneet
21932: rajoittaa yksinomaan äänioikeuteen, vaan naisille     tosiasiat eli sen yhteisen edun palkkauksen osal-
21933: on lainsäädännöllä luotava oikeus samaan palk-        ta, jolla perheiden yhteistä käyttöpääomaa lisät-
21934: kaan samasta työstä kuin miehillekin.                 täisiin. Yksinhuoltajat saisivat lisää ostovoimaa,
21935:    Hyvin usein miehet ohittavat koulutukseltaan       jolla turvattaisiin heille edes siedettävät edelly-
21936: ja työkokemukseltaan pätevämmät naiset esimer-        tykset kohtuulliseen toimeentuloon.
21937: kiksi valtion ja kuntien virkapaikkoja täytettäes-       Koska tasa-arvolakia eivät naiset yksin voi sää-
21938: sä. Erittäin valitettavia ovat lehti-ilmoitukset,     tää, tulee meidän kaikkien sukupuoleen katso-
21939: joissa vaaditaan tietyn hallinnonalan koulutusta      matta huolehtia, että edes palkkausta ja virkoja
21940: ja työkokemusta, mutta virkaan valitaan henkilö,      koskeva lakiesitys lähtee liikkeelle vielä tämän
21941: jolta puuttuvat molemmat ilmoituksessa vaaditut       vuoden aikana. Ei enää riitä, että naisten tasa-
21942: seikat. Tällaisissa tapauksissa ei todella oteta      arvosta puhutaan vain juhlapuheissa ja vaalien
21943: huomioon inhimillisen elämän kaikkia alueita,         alla.
21944: joilla naisten osuuden tulisi olla yhtä merkittävä       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21945: kuin miesten.                                         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21946:    Haaste naisten tasa-arvotaistelussa kuuluu         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
21947: meille miehille, koska naisten avulla olemme          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21948: luoneet miehille johtavan aseman monella eri
21949: alueella. Tasa-arvon aikaansaaminen luo myös                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21950: paremmat toimeentuloedellytykset niille perheil-             ryhtyä, jotta tasa-arvolakiesitys saataisiin
21951: le, joiden tulot ovat keskitasoa tai sen alapuolel-          eduskuntaan tämän vuoden puolella?
21952: 
21953:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1985
21954: 
21955:                        Pentti Skön                              Antti Joutsenlahti
21956:                        Reino Jyrkilä                            Urho Pohto
21957: 
21958: 
21959: 
21960: 
21961: 428500342N
21962: 2                                     1985 vp. -- RJC n:o 122
21963: 
21964: 
21965: 
21966: 
21967:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
21968: 
21969:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        valmistelevasti käsiteltävänä. Tässä yhteydessä
21970: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         hallitus ilmaisi ehdotuksen pääkohtien osalta
21971: olette kirjeellänne 22 päivältä maaliskuuta 1985      yksimielisyytensä samoin kuin siitä, että esitys
21972: n:o 455 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen       tasa-arvolainsäädännöksi tulisi antaa eduskunnal-
21973: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Skönin ym.       le mahdollisimman pian. Tavoitteena on pidetty
21974: tekemän seuraavan sisältöisen kysymyksen n:o          tasa-arvolainsäädäntöä koskevan esityksen anta-
21975: 122:                                                  mista eduskunnalle ennen ensi kesänä Nairobissa
21976:                                                       pidettävää YK:n naisten vuosikymmenen päätös-
21977:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         konferenssia.
21978:        ryhtyä, jotta tasa-arvolakiesitys saataisiin      Ehdotuksen yksityiskohtia on käsitelty halli-
21979:        eduskuntaan tämän vuoden puolella?             tuksen asettamassa ministerityöryhmässä. Tämän
21980:                                                       saatua työnsä valmiiksi esitys pyritään antamaan
21981:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      eduskunnalle heti, kun se teknisesti on mahdol-
21982: ti seuraavaa:                                         lista, suunnitelman mukaan toukokuun 3 päivä-
21983:   Ehdotus naisten ja miesten välistä tasa-arvoa       nä 1985.
21984: koskevaksi lainsäädännöksi on ollut hallituksessa
21985: 
21986:     Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1985
21987: 
21988:                                                                           Pääministeri Kalevi Sorsa
21989:                                       1985 vp. -     KK n:o 122                                        3
21990: 
21991: 
21992: 
21993: 
21994:                                Till Riksdagens Herr Talman
21995: 
21996:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          lats i regeringen. I detta sammanhang uttryckte
21997: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       regeringen sin enhällighet i fråga om huvud-
21998: 455 av den 22 mars 1985 till vederbörande            punkterna i förslaget, liksom också om att en
21999: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   proposition med förslag till jämställdhetslagstift-
22000: av riksdagsman Skön m.fl. undertecknade spörs-       ning borde föreläggas riksdagen så snart som
22001: mål nr 122:                                          möjligt. Målsättningen har varit att förslaget till
22002:                                                      jämställdhetslagstiftning skall ges till riksdagen
22003:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      före FN:s kvinnodecenniums slutkonferens, som
22004:        för att propositionen med förslag till        hålls i Nairobi nästa sommar.
22005:        jämställdhetslag skall kunna föreläggas          Detaljerna i förslaget har behandlats i en av
22006:        riksdagen detta år?                           regeringen tillsatt ministerarbetsgrupp. Sedan
22007:                                                      denna har fått sitt arbete färdigt, försöker rege-
22008:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      ringen avlåta förslaget till riksdagen så snart det
22009: anföra följande:                                     tekniskt är möjligt, enligt planerna den 3 maj
22010:    Förslaget tilllagstiftning om jämställdhet mel-    1985.
22011: lan kvinnor och män har förberedelsevis behand-
22012: 
22013:      Helsingfors den 22 april 1985
22014: 
22015:                                                                           Statsminister Kalevi Sorsa
22016:                                                 1985 vp.
22017: 
22018: Kirjallinen kysymys n:o 123
22019: 
22020: 
22021: 
22022: 
22023:                                    Pesola: Hakovuoren suojatilojen käytön selvittämisestä Viitasaarella
22024: 
22025: 
22026:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22027: 
22028:   Viitasaaren kunnan Hakovuoreen rakennetaan           valtion toimesta pikaisesti. Kysymykseen voisivat
22029: parhaillaan valtion toimesta kalliosuojatiloja, jot-   tulla mm. lääkintävarikon tai sen osatoimintojen
22030: ka on tarkoitettu kansanterveyslaboratorion toi-       siirto Viitasaarelle, kansanterveyslaboratorion ja
22031: minnan turvaamiseksi poikkeuksellisissa oloissa.       valtion eläinlääketieteellisen laitoksen toiminnot
22032: Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 81             poikkeuksellisissa oloissa, säteilyturvallisuuslai-
22033: miljoonaa markkaa. Tarkoituksena on ollut, että        toksen osatoiminnot tai muut vastaavat toimin-
22034: Hakovuoren alueelle siirretään myös nykyisin           not.
22035: Ilmajoella toimiva lääkintävarikko. Tätä varten           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22036: on puolustusministeriön toimesta pakkolunastet-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22037: tu kaikkiaan noin 115 hehtaarin suuruinen alue.        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22038: Lääkintävarikon on ollut tarkoitus käyttää myös        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22039: kallionsuojatiloja hyväkseen. Nyt näyttää kuiten-
22040: kin siltä, ettei lääkintävarikko siirry kokonaisuu-                Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
22041: dessaan Ilmajoelta Viitasaarelle.                              menpiteisiin Viitasaaren kunnan Hako-
22042:    Tämän vuoksi olisi tärkeää, että Hakovuoren                 vuoren suojatilojen käytön selvittämisek-
22043: kalliosuojan käyttö selvitetään kokonaisuudessaan              si?
22044: 
22045:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1985
22046: 
22047:                                               Helena Pesola
22048: 
22049: 
22050: 
22051: 
22052:  428500367F
22053: 2                                    1985 vp. -- ~ n:o 123
22054: 
22055: 
22056: 
22057: 
22058:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22059: 
22060:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
22061: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ti seuraavaa:
22062: olette 22 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn
22063:                                                        Viitasaaren kuntaan on rakenteilla sosiaali- ja
22064: kirjeenne n:o 456 ohella toimittanut valtioneu-     terveysministeriön sekä puolustusministeriön yh-
22065: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-   teiseen käyttöön tarkoitetut suojatilat.
22066: sanedustaja Helena Pesolan näin kuuluvasta kir-
22067:                                                        Suojatilojen normaaliajan käyttäjäksi tulee
22068: jallisesta kysymyksestä n:o 123:
22069:                                                     puolustusministeriö. Sen hallintaan tuleviin tiloi-
22070:                                                     hin sijoitetaan varastoitavaa materiaalia, mm.
22071:            Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-   lääkintävarikolta. Itse varikkoa ei Ilmajoelta siir-
22072:        menpiteisiin Viitasaaren kunnan Hako-        retä.
22073:        vuoren suojatilojen käytön selvittämisek-       Sosiaali- ja terveysministeriöllä on tarkoitus
22074:        si?                                          kuluvan kevään aikana yhdessä suojan tulevien
22075:                                                     käyttäjien kanssa laatia poikkeusolojen varautu-
22076:                                                     misselvitys ja -suunnitelma.
22077: 
22078:     Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1985
22079: 
22080:                                                            Puolustusministeri Veikko Pihlajamäki
22081:                                       1985 vp. -     KK n:o 123                                       3
22082: 
22083: 
22084: 
22085: 
22086:                                Tili Riksdagens Herr Talman
22087: 
22088:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             I Viitasaari kommun håller man på att uppföra
22089: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       skyddsutrymmen, som är avsedda för social- och
22090: 456 av den 22 mars 1985 tili vederbörande            hälsovårdsministeriets samt försvarsministeriets
22091: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   gemensamma bruk.
22092: av riksdagsledamot Helena Pesola undertecknade          Under normaltid kommer dessa utrymmen att
22093: spörsmål nr 123:                                     användas av försvarsministeriet. I utrymmen som
22094:                                                      ministeriet får i sin besittning kommer att place-
22095:           Ämnar Regeringen vidta brådskande          ras för upplagring avsett materia!, bl.a. från
22096:        åtgärder i syfte att utreda användningen      Sanitetsdepån. Själva depån kommer inte att
22097:        av Hakovuori skyddsutrymmen i Viitasaa-       flyttas från Ilmajoki.
22098:        ri kommun?                                       Social- och hälsovårdsministeriet har för avsikt
22099:                                                      att under innevarande vår tillsammans med dem
22100:                                                      som kommer att använda skyddsutrymmet upp-
22101:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      göra en beredskapsutredning och -pian för un-
22102: anföra följande:                                     dantagsförhållanden.
22103: 
22104:      Helsingfors den 26 april 1985
22105: 
22106:                                                                Försvarsminister Veikko Pihlajamäki
22107:                                                 1985 vp.
22108: 
22109: Kirjallinen kysymys n:o 124
22110: 
22111: 
22112: 
22113: 
22114:                                    Pesola: Teollisuusalueen lastausraiteen rakentamisesta Muurameen
22115: 
22116: 
22117:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22118: 
22119:    Pieksämäen ratapiiri on laatinut suunnitelman       luominen. Muuramen teollisuusalueelia raiteen
22120: teollisuusalueen lastausraiteen rakentamisesta         vaikutusalueella on noin 600 työpaikkaa.
22121: Muuramen kuntaan. Raiteen vaikutusalueella on             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22122: noin 40 yritystä, joista suurin osa on metallialan     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22123: yrityksiä. Lastausraide on erittäin tärkeä yritysten   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22124: kuljetustarpeitten kannalta.                           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22125:                                                                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22126:   Rakentamista tukee painavasti myös nykyisen                 ryhtyä teollisuusalueen lastausraiteen ra-
22127: työllisyyden säilyttäminen ja uusien työpaikkojen             kentamiseksi Muurameen?
22128: 
22129:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1985
22130: 
22131:                                               Helena Pesola
22132: 
22133: 
22134: 
22135: 
22136:  4285003531
22137: 2                                     1985 vp. -     KK n:o 124
22138: 
22139: 
22140: 
22141: 
22142:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22143: 
22144:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        set ovat tämän hetken hintatasoon tarkistettuna
22145: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-     n. 5,2 Mmk, josta !-vaiheen kustannus 3,2 Mmk.
22146: mies, lähettänyt 22 päivänä maaliskuuta 1985         Ennusteiden mukaan alueen yritysten kuljetus-
22147: päivätyn kirjeenne ohella valtioneuvoston asian-     määrät ovat yht. 49 000 tonnia vuodessa.
22148: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         Edellä mainittujen kuljetusmääräennusteiden
22149: Helena Pesolan näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   toteutumisesta ei ole varmuutta. Tämän perus-
22150: myksestä n:o 124:                                    teella on arvioitu, ettei ole rautatietaloudellisia
22151:          Mihin · toimenpiteisiin Hallitus aikoo      edellytyksiä raiteen rakentamiseen. Mikäli kunta
22152:        ryhtyä teollisuusalueen lastausraiteen ra-    vastaa hankkeen kustannuksista, voidaan neuvo-
22153:        kentamiseksi Muurameen?                       tella siitä, millä tavalla Valtionrautatiet osallistui-
22154:                                                      si hankkeeseen. Nykyaikaisella tekniikalla voi-
22155:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     daan rautatiepalvelut ulottaa teollisuusalueeseen
22156: ti seuraavaa:                                        yhdistettyjen kuljetusten muodossa. Nyt jo Val-
22157:                                                      tionrautatiet on hoitanut useamman yrityksen
22158:    Muuramen teollisuustaiteen rakentamishanke        kuljetuksia Transpoint-palveluna. Muutaman
22159: on ollut vireillä 1970-luvun alkupuolelta lähtien.   suurimman yrityksen kanssa Valtionrautatiet on
22160: Uusimman 1980-luvun taitteessa laaditun suun-        myös tehnyt kuljetussopimuksen.
22161: nitelman mukaan raiteen rakentamiskustannuk-
22162: 
22163:     Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1985
22164: 
22165:                                                                    Liikenneministeri Matti Luttinen
22166:                                       1985 vp. -     KK n:o 124                                       3
22167: 
22168: 
22169: 
22170: 
22171:                                Tili Riksdagens Herr Talman
22172: 
22173:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         naderna för skede 1 vore 3,2 miljoner mk. Enligt
22174: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       prognoserna uppgår transportmängderna från
22175: den 22 mars 1985 tili vederbörande medlem av         områdets företag tili sammanlagt 49 000 ton i
22176: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    året.
22177: dagsledamot Helena Pesola undertecknade spörs-          Det är dock inte säkert att ovannämnda pro-
22178: mål nr 124:                                          gnoser beträffande transportmängderna förverkli-
22179:                                                      gas. På basis av detta har man beräknat, att det
22180:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
22181:                                                      inte finns järnvägsekonomiska förutsättningar för
22182:        för att ett lastningsspår skali byggas tili
22183:                                                      att bygga spåret. lfall kommunen står för kost-
22184:        industriområdet i Muurame?
22185:                                                      naderna för projektet, kunde man diskutera på
22186:                                                      vilket sätt Statsjärnvägarna skulie delta i projek-
22187:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
22188:                                                      tet. Med nuvarande teknik kan järnvägsservicen
22189: anföra följande:                                     utsträckas tili området i form av kombinerade
22190:   Byggandet av ett industrispår tili Muurame har     transporter. Redan nu har Statsjärnvägarna skött
22191: varit aktuelit sedan början av 1970-talet. Enligt    flera företags transporter som Transpoint-service.
22192: den nyaste planen från början av 1980-talet vore     Med några av de största företagen har Statsjärn-
22193: byggnadskostnaderna för järnvägsspåret enligt        vägarna också ingått transportavtal.
22194: dagens prisnivå ca 5,2 miljoner mk, varav kost-
22195: 
22196:     Helsingfors den 16 april 1985
22197: 
22198:                                                                       Trafikminister Matti Luttinen
22199:                                                   1985 vp.
22200: 
22201: Kirjallinen kysymys n:o 125
22202: 
22203: 
22204: 
22205: 
22206:                                      Pesola: Isojärven kansallispuiston palvelujen rakentamisesta Ja
22207:                                         kansallispuiston kehittämisestä
22208: 
22209: 
22210:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22211: 
22212:    Lailla eräiden valtion alueiden muodostamises-           Ensisijaisena tavoitteena Isojärven kansallis-
22213: ta kansallispuistoiksi ja luonnonpuistoiksi muo-         puiston osalta on, että kansallispuiston rakenta-
22214: dostettiin 1.1.1982 lukien mm. Isojärven kansal-         minen runkosuunnitelman mukaisesti aloitettai-
22215: lispuisto Kuhmoisten kuntaan. Kansallispuiston           siin nopeasti ja että tälle alueelle laadinaisiin
22216: pinta-ala on noin 1 900 hehtaaria. Puiston perus-        yksityiskohtaiset suunnitelmat sekä rakennettai-
22217: tamisen tarkoitukseksi kiteytettiin valmisteluvai-       siin kunnollinen opastuskeskus, polkureittiver-
22218: heessa ajatus säilyttää Päijänteen länsipuoliselle       kosto ja että kansallispuiston valvontaan ja opas-
22219: seudulle ominaista metsäistä vuorimaata ja               tukseen tulisi varata myös tarvittava henkilöstö.
22220: alueen rantojen säilyttäminen nykyisellään. Alu-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22221: eelle ei ole muodostettu tähän mennessä mitään           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22222: metsätalouskäyttöä tai -toimintaa korvaavaa toi-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22223: mintaa.                                                  vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22224:    On epäoikeudenmukaista ja kohtuutonta, että
22225: kunta, jossa työpaikoista on muutenkin pulaa,                     Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
22226: joutuu odottamaan korvaavaa toimintaa kansal-                   menpiteisiin Isojärven kansallispuiston
22227: lispuistoalueelle vuosikausia. Kansallispuisto tu-              palvelujen rakentamiseksi ja kansallis-
22228: lee suunnitella yksityiskohtaisesti ja niin kiireelli-          puiston kehittämiseksi?
22229: sesti kuin suinkin mahdollista, jotta aluetta voi-
22230: daan käyttää hyväksi edes matkailutarkoituksessa.
22231: 
22232:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1985
22233: 
22234:                                                Helena Pesola
22235: 
22236: 
22237: 
22238: 
22239: 428500364C
22240: 2                                    1985 vp. -- KJ( n:o 125
22241: 
22242: 
22243: 
22244: 
22245:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22246: 
22247:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
22248: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       seuraavaa:
22249: olette 22 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn
22250: kirjeenne n:o 453 ohella toimittanut valtioneu-        Ympäristöministeriö on vahvistanut 14.3.1984
22251: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-   Isojärven kansallispuiston runkosuunnitelman.
22252: sanedustaja Helena Pesolan kirjallisesta kysymyk-   Metsähallitus pääsee tänä vuonna aloittamaan
22253: sestä n:o 125, jossa tiedustellaan:                 asianomaisen momentin käyttösuunnitelman
22254:                                                     puitteissa kansallispuiston palvelujen rakentami-
22255:                                                     sen. Puiston kehittäminen edellyttää vielä neljää
22256:          Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-     erityissuunnitelmaa, joista yksi koskee Herityn
22257:        menpiteisiin Isojärven kansallispuiston      opastuspaikan kehittämistä. Tämä valmistunee
22258:        palvelujen rakentamiseksi ja kansallis-      syksyllä 1985. On tarkoitus, että Isojärven kansal-
22259:        puiston kehittämiseksi?                      lispuiston palveluvarustuksen rakentaminen saa-
22260:                                                     daan hoidetuksi suunnittelukaudella 1986--
22261:                                                     1990.
22262: 
22263:     Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1985
22264: 
22265:                                                                        Ministeri Kaisa Raatikainen
22266:                                       1985 vp. -     KK n:o 125                                      3
22267: 
22268: 
22269: 
22270: 
22271:                                Tili Riksdagens Herr Talman
22272: 
22273:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Miljöministeriet har den 14.3.1984 fastställt
22274: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse          stomplanen för Isojärvi nationalpark. Forststyrel-
22275: nr 453 av den 22 mars 1985 tili vederbörande         sen kan i år inleda byggandet av serviceanlägg-
22276: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   ningar i nationalparken i enlighet med den
22277: spörsmål nr 125, som riksdagsledamot Helena          kalkyl, som uppgjorts inom ramen för vederbö-
22278: Pesola ställt:                                       rande budgetmoment. Utvecklandet av national-
22279:                                                      parken förutsätter ännu fyra stycken specialpla-
22280:           Ämnar Regeringen snabbt vidta åtgär-       ner, av vilka en gäller utvecklandet av Heritty
22281:        der för att bygga serviceanläggningar i       informationspunkt. Denna torde bli färdig hös-
22282:        Isojärvi nationalpark och för att utveckla    ten 1985. Det är meningen att byggandet av
22283:        nationalparken?                               serviceanläggningarna i Isojärvi nationalpark
22284:                                                      skulle slutforas under planeringsperioden mellan
22285:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      åren 1986-1990.
22286: anföra följande:
22287: 
22288:       Helsingfors den 25 april 1985
22289: 
22290:                                                                         Minister Kaisa Raatikainen
22291: 1
22292: 1
22293: 1
22294: 1
22295:     1
22296:     1
22297:     1
22298:     1
22299:         1
22300:         1
22301:         1
22302:         1
22303:             1
22304:             1
22305:             1
22306:             1
22307:                                                  1985 vp.
22308: 
22309: Skriftligt spörsmål nr 126
22310: 
22311: 
22312: 
22313: 
22314:                                    Renlund m.fl.: Om fredning av Esse ådal
22315: 
22316: 
22317:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
22318: 
22319:     Esse å flyter från sjön Evijärvi genom Pedersöre   att råvattnet blir såväl svårare som dyrare att
22320: kommun ut i Larsmosjön, en sträcka på ca 60            rena.
22321: km. Området är gamma! odlingsbygd med fem                 Övriga orsaker tili protesterna mot kraftverks-
22322: större centra, Lappfors, Esse kyrkby, Ytteresse,       bolagens ingrepp är:
22323: Kållby och Edsevö. Befolkningsmängden uppgår              - de förstör flere jordbrukslägenheter och
22324: tili ca 3 600 personer, härtill kommer befolk-         förorsakar vittgående men för skogsbruket,
22325: ningen vid Larsmosjöns stränder. Vid Esse ås              - de försämrar avsevärt bosättningsförhållan-
22326: mynning finns staden Jakobstads råvattenintag.         dena,
22327:   Längs ån verkar i dag 7 kraftverk, Kattilakoski,        - de minskar eller förintar fiskbeståndet,
22328: Björkfors, Finnholm, Hattar, Värnum, Långfor-             - de utplånar förutsättningarna för att den
22329: sen och Herrfors.                                      fredade flodpärlmusslan skall kunna existera i ån,
22330:                                                           - de utgör ett hot mot den rika och mångsi-
22331:    Det största miljöhotet mot Esse å är enligt         diga och på vissa ställen unika naturen längs Esse
22332: ådalsbefolkningen Oy Ahlbäck Ab:s anhållan om          å, omfattande såväl flora som fauna.
22333: ett permanent tillstånd för dygnsreglering vid            Det kompakta motstånd regleringsplanerna
22334: Kattilakoski kraftverk samt samma bolags anhål-        mött visar att befolkningen upplever att ingrep-
22335: lan om att få öka fallhöjden vid Finnholm. I           pen i Esse å skulle förorsaka '' avsevärda och
22336: bakgrunden finns ännu i detta skede inte offent-       vittgående skadliga förändringar i omgivningens
22337: liggjorda planer på en ytterligare utbyggnad,          naturförhållanden'' och '' i hög grad försämra
22338: antydd bl.a. genom dimensioneringen av Katti-          bosättningsförhållandena på orten" (Vattenla-
22339: lakoski kraftverk.                                     gen, 2 kap. 5 §).
22340:                                                           Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
22341:    Mot dessa planer har Pedersöre och Larsmo           ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
22342: kommuner liksom staden Jakobstad protesterat           ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
22343: kraftigt i olika skrivelser. Adalsbefolkningen har     följande spörsmål:
22344: samlats kring en massadress med 1 448 namn
22345: samt 37 lägenheter har ansökt om fredning av                      Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
22346: sina stränder enligt naturskyddslagen. Anhållan               för att ytterligare skador på den känsliga
22347: om fredning torde vara anhängig i miljöministe-               miljön i Esse ådal förhindras, och
22348: riet. Orsaken tili staden Jakobstads protester är                 vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
22349: det faktum att Esse å är stadens enda råvattenkäl-            för att anhållan om fredning av Esse ådal
22350: la. Man befarar att en ytterligare exploatering av            skall behandlas snarast möjligt, och leda
22351: Esse å bl.a. i form av dygnsregleringar leder tili            tili ett positivt beslut?
22352: 
22353:      Helsingfors den 22 mars 1985
22354: 
22355:          Boris Renlund                    Ole Wasz-Höckert              Håkan Nordman
22356:          Jutta Zilliacus                  Ole Norrback                 Elisabeth Rehn
22357:                       Pär Stenbäck                              Gunnar Jansson
22358: 
22359: 
22360: 
22361: 
22362: 4285003638
22363: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 126
22364: 
22365: Kirjallinen kysymys n:o 126                                                                  Suomennos
22366: 
22367: 
22368: 
22369:                                       Renlund ym.: Ähtävänjoen jokilaakson rauhoittamisesta
22370: 
22371: 
22372:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22373: 
22374:    Ähtävänjoki virtaa Evijärvestä Pietarsaaren         den puhdistaminen tulee entistä vaikeammaksi ja
22375: maalaiskunnan kautta Luodon järveen. Matkan            kalliimmaksi.
22376: pituus on n. 60 km. Alue on vanhaa viljelyaluet-           Muut syyt voimayhtiöiden toimenpiteiden vas-
22377: ta, jolla on viisi keskusta: Salonkylä, Ähtävän        tustamiseen ovat:
22378: kirkonkylä, Ala-Ähtävä, Kolppi ja Edsevö. Väes-            - ne tuhoavat useita maanviljely-yksiköitä ja
22379: tön määrä on n. 3 600 henkilöä, minkä lisäksi          aiheuttavat tuntuvia vahinkoja metsätaloudelle,
22380: tulevat Luodon järven rannan asukkaat. Ähtävän-            - ne heikentävät tuntuvasti asumisolosuhtei-
22381: joen suulla on Pietarsaaren raakaveden ottamo.         ta,
22382:                                                            - ne vähentävät kalakantaa tai tuhoavat sen,
22383:   Joen varrella on seitsemän voimalaa, Kattila-
22384: koski, Björkfors, Finnholm, Hattar, Värnum,                - ne tuhoavat joessa elävän rauhoitetun joki-
22385: Långforsen ja Herrfors.                                helmisimpukan elinmahdollisuudet,
22386:                                                            - ne ovat uhkana Ähtävänjoen rikkaalle ja
22387:    Ähtävänjoen pahin uhka on jokilaakson asuk-         paikoitellen ainutlaatuiselle luonnolle, sekä kas-
22388: kaiden mukaan Oy Ahlbäck Ab:n anomus saada             vistolle että eläimistölle.
22389: pysyvä lupa säännellä Kattilakosken voimalan               Säännöstelysuunnitelmien kohtaama tiukka
22390: vuorokautista vesimäärää sekä saman yhtiön ano-        vastarinta osoittaa, että väestö kokee Ähtävänjo-
22391: mus saada lisätä Finnholmin putouskorkeutta.           keen kohdistuvien toimenpiteiden aiheuttavan
22392: Taustalla ei vielä tässä vaiheessa ole julkistettuja   ''huomattavia ja laajalle ulottuvia vahingollisia
22393: suunnitelmia, jotka koskevat laajennusta, mutta        muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa taikka
22394: siihen viittaa mm. Kattilakosken voimalan mitoi-       suuresti huonontaa paikkakunnan asumisoloja' '.
22395: tus.                                                   (Vesilaki 2 luku 5 §).
22396:                                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22397:    Pietarsaaren maalaiskunta ja Luodon kunta           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22398: samoin kuin Pietarsaaren kaupunki ovat eri kir-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
22399: jelmissään voimakkaasti protestoineet näitä suun-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22400: nitelmia vastaan. Jokilaakson asukkaat ovat ke-
22401: ränneet joukkoadressin, jossa on 1 448 nimeä, ja                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22402: 37 tilaa on anonut rantojensa rauhoittamista                  ryhtyä, jotta estettäisiin Ähtävänjoen jo-
22403: luonnonsuojelulain nojalla. Rauhoitusanomukset                kilaakson aran luonnon enempi vahin-
22404: lienevät vireillä ympäristönsuojeluministeriössä.             goittuminen, ja
22405: Syynä Pietarsaarem kaupungin protestiin on se,                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22406: että Ähtävänjoki on kaupungin ainoa raakaveden                ryhtyä Ähtävänjoen jokilaakson rauhoi-
22407: lähde. Pelätään, että Ähtävänjoen nykyistä laa-               tusanomuksen käsittelemiseksi kiireelli-
22408: jempi hyväksikäyttö mm. vuorokautisten sään-                  sesti ja siten, että se johtaa myönteiseen
22409: nöstelyjen muodossa johtaa siihen, että raakave-              tulokseen?
22410: 
22411:     Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1985
22412: 
22413:          Boris Renlund                    Ole Wasz-Höckert              Håkan Nordman
22414:          Jutta Zilliacus                  Ole Norrback                  Elisabeth Rehn
22415:                   Pär Stenbäck                                  Gunnar ] ansson
22416:                                       1985 vp. -     KK n:o 126                                         3
22417: 
22418: 
22419: 
22420: 
22421:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22422: 
22423:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
22424: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        seuraavaa:
22425: olette 22 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn
22426:                                                         Useat maanomistajat Pietarsaaren maalaiskun-
22427: kirjeenne n:o 459 ohella toimittanut valtioneu-      nasta ovat tehneet hakemuksen Ähtävänjoen
22428: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-    ranta-alueiden muodostamiseksi luonnonsuojelu-
22429: sanedustaja Boris Renlundin ym. kirjallisesta ky-    alueeksi.
22430: symyksestä n:o 126, jossa tiedustellaan:
22431:                                                         Hankkeesta on pyydetty vesihallituksen lau-
22432:                                                      sunto ja lisäselvityksiä Vaasan lääninhallituksesta.
22433:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Ympäristöministeriö on äskettäin antanut Vaa-
22434:        ryhtyä, jotta estettäisiin Ähtävänjoen jo-    san lääninhallitukselle luonnonsuojelualueiden
22435:        kilaakson aran luonnon enempi vahin-          muodostamista koskevista hakemuksista lausun-
22436:        goittuminen, ja                               non, jossa se toteaa Ähtävänjoen ranta-alueiden
22437:                                                      rauhoittamisen edistävän huomattavaa yleistä
22438:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       etua luonnonsuojelulain 9 §:n tarkoittamalla ta-
22439:        ryhtyä Ähtävänjoen jokilaakson rauhoitu-      valla. Luonnonsuojelualueesta päättäminen on
22440:        sanomuksen käsittelemiseksi kiireellisesti    luonnonsuojelulain mukaan Vaasan lääninhalli-
22441:        ja siten, että se johtaa myönteiseen tulok-   tuksen asia. Luonnonsuojelualue edistäisi Ähtä-
22442:        seen?                                         vänjoen jokilaakson aran luonnon säilymistä.
22443: 
22444:     Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1985
22445: 
22446:                                                                     Ympäristöministeri Matti Ahde
22447: 4                                     1985 vp. -- RJ< n:o 126
22448: 
22449: 
22450: 
22451: 
22452:                                Tili Riksdagens Herr Talman
22453: 
22454:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Många jordägare i Pedersöre kommun har
22455: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       anhåliit om att strandområdena längs Esse å
22456: 459 av den 22 mars 1985 tili vederbörande            skulle avskiljas tili ett naturskyddsområde.
22457: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande      Utlåtande om projektet har inbegärts av
22458: av riksdagsman Boris Renlund m.fl. underteck-        vattenstyrelsen och tilläggsutredningar av länssty-
22459: nade spörsmål nr 126:                                relsen i Vasa Iän.
22460:                                                         Miljöministeriet tillstälide nyligen länsstyrelsen
22461:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      i Vasa Iän sitt utlåtande om ansökningarna om
22462:        för att ytterligare skador på den känsliga    inrättande av naturskyddsområden. I sitt utlåtan-
22463:        miljön i Esse ådal förhindras, och            de konstaterar ministeriet att fredningen av
22464:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      strandområdena längs Esse å främjar ett beak-
22465:        för att anhålian om fredning av Esse ådal     tansvärt allmänt intresse på det sätt som avses i
22466:        skali behandlas snarast möjligt, och leda     9 § lagen om naturskydd. Beslutet om na-
22467:        tili ett positivt beslut?                     turskyddsområdet skall enligt lagen om na-
22468:                                                      turskydd fattas av länsstyrelsen i Vasa Iän. Na-
22469:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      turskyddsområdet skulle främja bevarandet av
22470: anföra följande:                                     den känsliga miljön i Esse ådal.
22471: 
22472:     Helsingfors den 19 april 1985
22473: 
22474:                                                                           Miljöminister Matti Ahde
22475:                                                 1985 vp.
22476: 
22477: Kirjallinen kysymys n:o 127
22478: 
22479: 
22480: 
22481: 
22482:                                    Kulhia ym.: Vesilain mukaisten katselmustoimitusten nopeutta-
22483:                                      misesta
22484: 
22485: 
22486:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22487: 
22488:    Julkisuudessa on jälleen kiinnitetty huomiota      hallituksen sisäiset laiminlyönnit. Vesihallitus on
22489: siihen, että vesilain mukaisten katselmustoimi-       laiminlyönyt ja vaikeuttanut katselmustehtävien
22490: tusten viipyminen vaarantaa sekä yleisen edun         suorittamista tähän toimintaan budjetoitujen va-
22491: että vahingonkärsijäiden edun ja oikeusturvan.        rojen epätarkoituksenmukaisella kohdentamisella
22492: Esimerkkinä on mainittu Vanajaveden reitin li-        (Helsingin Sanomat 23. 3.198 5). Eduskunnassa
22493: kaamisjuttu, joka on ollut vireillä jo 24 vuotta ja   parhaillaan käsiteltävänä oleva vesilain uudistus
22494: jossa asianosaisten lukumäärä nousee tuhansiin.       ei tuo asiaan korjausta, ellei samalla puututa
22495:    Eduskunnan oikeusasiamies vaati kirjeessään        mainittuihin hallinnon sisäisiin laiminlyönteihin.
22496: 30.5.1980 hallitusta jouduttamaan katselmustoi-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22497: mituksia lisäämällä vesihallituksen asianomaisten     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22498: yksiköiden henkilöstöä. Oikeusasiamiehen asioi-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
22499: hin puuttumisen johdosta vesihallitus asetti          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22500: 12.6.1980 päivätyssä ohjeessaan n:o 8 tavoitteek-                Onko Hallitus tietoinen siitä, että
22501: si, ettei vuonna 1985 olisi vireillä enää yhtään              eduskunnan oikeusasiamiehen vaatimuk-
22502: viittä vuotta vanhempaa toimitusta. Vaikka kat-               set vesiasioiden katselmustoimitusten
22503: selmustoimitusten määrä aluksi väheni, on viittä              jouduttamiseksi eivät ole johtaneet tulok-
22504: vuotta vanhempia toimituksia vireillä edelleen                seen yhtäältä riittämättömien budjettiva-
22505: neljäkymmentä ja katselmustoimitusten koko-                   rojen ja toisaalta vesihallituksen laimin-
22506: naismäärä on jälleen kääntynyt nousuun.                       lyöntien johdosta, ja jos on,
22507:    Vesihallituksen asianomaisten virkamiesten                    niin aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
22508: mukaan syynä katselmustoiminnan taantumiseen                  teisiin vesihallituksen laiminlyöntien tut-
22509: ovat riittämättömien budjettivarojen lisäksi vesi-            kimiseksi?
22510: 
22511:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1985
22512: 
22513:          Liisa Kulhia                    Aarno von Bel!                 Ole Wasz-Höckert
22514:          Sirpa Pietikäinen               Anna-Liisa Jokinen             Kari Rajamäki
22515:          Kalle Könkkölä                  Helvi Koskinen                 Sten Söderström
22516:          Mauno Manninen                  Pentti Skön                    Jouni ]. Särkijärvi
22517: 
22518: 
22519: 
22520: 
22521: 428500362A
22522: 2                                      1985 vp. -- ~ n:o 127
22523: 
22524: 
22525: 
22526: 
22527:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22528: 
22529:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Tällä hetkellä on yli 10 vuotta vanhoja katsel-
22530: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          mustoimituksia vireillä vielä 12. Suurin osa näistä
22531: olette 22 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn            on kuitenkin sellaisia yrityksiä koskevia hakemus-
22532: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           asioita, joita ei ole tarkoituskaan saattaa lop-
22533: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      puun mutta joita koskevia katselmustoimituksia
22534: taja Liisa Kulhian ym. näin kuuluvasta kirjallises-    pidetään kuitenkin varmuuden vuoksi vireillä.
22535: ta kysymyksestä n:o 127:                               Lainsäädäntöä muuttamatta hakijaa ei voida vel-
22536:                                                        voittaa peruuttamaan tällaista hakemusta. Tietty
22537:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että         osa katselmustoimituksista on myös sellaisia, että
22538:         eduskunnan oikeusasiamiehen vaatimuk-          hakijan intressissä saattaa olla toimituksen pitkit-
22539:         set vesiasioiden katselmustoimitusten          täminen. Tällaisissa tapauksissa jo hakemusasia-
22540:         jouduttamiseksi eivät ole johtaneet tulok-     kirjat saattavat olla niin puutteelliset, että niiden
22541:         seen yhtäältä riittämättömien budjetti-        täydentäminen vaatii paljon lisäselvityksiä ja vie
22542:         varojen ja toisaalta vesihallituksen laimin-   runsaasti aikaa. Kaikki edellä mainitut seikat
22543:         lyöntien johdosta, ja jos on,                  ovat sellaisia, että ne ovat omiaan antamaan
22544:            niin aikooko Hallitus ryhtyä toimen-        harhaanjohtavan kuvan katselmustoimitusten
22545:         piteisiin vesihallituksen laiminlyöntien       kestoa koskevista tilastoista.
22546:         tutkimiseksi?
22547:                                                            On selvää, että henkilöstöä lisäämällä voitaisiin
22548:                                                        ruuhkien purkamista edelleen tehostaa. Henki-
22549:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           löstön olennainen lisääminen ei kuitenkaan valti-
22550: vasti seuraavaa:                                       ontalouden nykytilanteessa ole käytännössä mah-
22551:    Kun vesihallinto perustettiin vuonna 1970,          dollista. Sen vuoksi toiminnan edelleen tehosta-
22552: katselmustoimituksia oli vireillä noin 500. Vesi-      miseksi tulee kehittää työmenetelmiä, pyrkiä hy-
22553: hallinnon erääksi tavoitteeksi asetettiin katsel-      väksikäyttämään automaattisen tietojenkäsittelyn
22554: musruuhkan purkaminen. Vireillä olevien katsel-        suomia etuja ja tutkia mahdollisuuksia katsel-
22555: mustoimitusten lukumäärä on vesihallinnon toi-         mustoimituksen menettelyn muotojen keventä-
22556: minnan tuloksena tasaisesti alentunut niin, että       miseen tarvittaessa säännöksiä muuttamalla.
22557: 27.3.1985 vireillä oli 151 toimitusta. Vuonna              Tässä suhteessa on ryhdytty seuraaviin toimen-
22558: 1984 on vireillä olevien toimitusten lukumäärä         piteisiin. Oikeusministeriö on asettanut 22 päivä-
22559: hieman kasvanut, mutta koko vesihallinnon toi-         nä lokakuuta 1984 projektiorganisaation jatka-
22560: minta-aika huomioon ottaen voidaan todeta, että        maan vesituomioistuinten tietojärjestelmän ke-
22561: tasapainotila vireille tulevien ja valmistuvien toi-   hittämistyötä. Tämän työn piiriin on valittu
22562: mitusten välillä on saavutettu. Vuonna 1980 tuli       hakemusasioiden valmistelujärjestelmä ja siihen
22563: vireille 56 toimitusta ja valmistui 66, vuonna         liittyvä tekstinkäsittely. Oleellinen osa tätä työtä
22564: 1982 tuli vireille 47 toimitusta ja valmistui 58,      käsittää automaattisen tekstinkäsittelyn hyödyn-
22565: vuonna 1983 tuli vireille 37 toimitusta ja valmis-     tämisen katselmustoimituksissa. Vesihallituksen
22566: tui 53 ja vuonna 1984 tuli vireille 58 toimitusta      ja maanmittaushallituksen välillä on vuoden
22567: ja valmistui 51.                                       1985 alussa sovittu maanmittauslaitoksen asian-
22568:    Päätoimisia katselmusinsinöörejä vesipiireissä,     tuntemuksen hyväksikäytöstä vahinkojen arvioin-
22569: joissa katselmustoimitukset pääasiassa suorite-        nissa katselmustoimituksissa. Oikeusministeriön
22570: taan, on tällä hetkellä 13.                            laatimaan vesioikeusselvitykseen (oikeushallinto-
22571:    Lisäksi vesihallituksen katselmustoimistossa on     osaston julkaisusarja 1/85) sisältyvän ehdotuksen
22572: 3 katselmusinsinööriä. Päätoimisia katselmusasi-       johdosta oikeusministeriö on 26 päivänä maalis-
22573: antuntijoita (mm. biologit ja limnologit) on           kuuta 1985 asettanut työryhmän, jonka tulee
22574: vähemmän. Katselmustoimintaan käytetty työ-            selvittää mahdollisuudet jouduttaa katselmustoi-
22575: panos oli vuonna 1976 noin 56, vuonna 1982             mitusten suorittamista ja tässä tarkoituksessa
22576: noin 60 ja vuonna 1984 noin 48 henkilövuotta.          kiinnittää erityistä huomiota yhteistoiminnan ja
22577:                                       1985 vp. -     KK n:o 127                                     3
22578: 
22579: menettelytapojen kehittämiseen ja täsmentämi-        sesta, jolla tähdätään katselmuskustannuksia ja
22580: seen vesioikeuksien ja katselmustoimitusta suorit-   niiden perimistä koskevan järjestelmän yksinker-
22581: tavien toimitusmiesten välillä.                      taistamiseen ja selkiinnyttämiseen.
22582:    Työryhmän tulee sisällyttää mietintöönsä myös        Kuten edellä olevasta ilmenee, hallitus on
22583: tarvittavat säännösehdotukset ja sen tulee saada     tietoinen katselmustoimituksia koskevasta tilan-
22584: työnsä päätökseen 1 päivään maaliskuuta 1986         teesta ja on ryhtynyt asianmukaisiin toimenpitei-
22585: mennessä. Hallitus tulee lisäksi lähiaikoina anta-   siin toiminnassa havaittujen puutteiden poista-
22586: maan eduskunnalle esityksen vesilain muuttami-       miseksi ja toiminnan edelleen kehittämiseksi.
22587: 
22588:     Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1985
22589: 
22590:                                                        Maa- p metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
22591: 4                                        1985 vp. -     KK n:o 127
22592: 
22593: 
22594: 
22595: 
22596:                                   Till Riksdagens Herr Talman
22597: 
22598:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               För närvarande är 12 syneförrättningar som är
22599: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          äldre än 10 år ännu anhängigao Den största delen
22600: den 22 mars 1985 till vederbörande medlem av            av dem är likväl sådana ansökningasärenden
22601: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       rörande företag som man inte ens har för avsikt
22602: dagsledamot Liisa Kulhia m.fl. undertecknade            att slutföra, men i fråga om vilka syneförrätt-
22603: spörsmål nr 127:                                        ningarna dock för säkerhets skull hålls an-
22604:                                                         hängigao Utan ändring av lagstiftningen kan
22605:              Är Regeringen medveten om att riks-        sökanden inte förpliktas att återta en sådan
22606:           dagens justitieombudsmans yrkanden om         ansökano Vissa syneförrättningar är också sådana
22607:           påskyndande av syneförrättningarna i vat-     att det kan vara i sökandens intresse att förhala
22608:           tenärenden inte har lett till resultat dels   förrättningeno I dylika fall kan redan ansöknings-
22609:           på grund av de otillräckliga budgetmed-       handlingarna vara så bristfälliga att komplette-
22610:           len, dels på grund av vattenstyrelsens        ringen av dem kräver mycket tilläggsutredningar
22611:           försummelser, och om så är,                   och drar ut på tiden. Alla de ovan nämnda
22612:             ämnar Regeringen vidta åtgärder för         omständigheterna är sådana att de är ägnade att
22613:           undersökning av vattenstyrelsens försum-      ge en vilseledande bild av statistiken över hur
22614:           melser?                                       lång tid syneförrättningarna tar i anspråk.
22615:                                                            Det är klart att man genom personalökningar
22616:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ytterligare skulle kunna råda bot på anhopningen
22617: anföra följande:                                        av arbeteo I det nuvarande statsekonomiska läget
22618:     När vattenförvaltningen inrättades år 1970, var     är det i praktiken dock inte möjligt att i väsentlig
22619: ca 500 syneförrättningar anhängiga. Ett av de           grad öka personaieno Därför bör man i syfte att
22620: mål som uppställdes för vattenförvaltningen var         ytterligare effektivera verksamheten utveckla ar-
22621: att råda bot på anhopningen av syneförrätt-             betsmetoderna, sträva till att utnyttja de fördelar
22622: ningar Antalet anhängiga syneförrättningar har
22623:       0
22624:                                                         som automatisk databehandling erbjuder och
22625: såsom resultat av vattenförvaltningens verksam-         undersöka möjligheterna att lindra formerna för
22626: het minskat i jämn takt så, _att 270301985 var 151      det förfarande som skall iakttas vid syneförrätt-
22627: förrättningar anhängigao Ar 1984 har antalet            ningar, vid behov genom ändring av stadgandeno
22628: anhängiga förrättningar ökat i någon mån, men              I detta avseende har följande åtgärder vid-
22629: med beaktande av vattenförvaltningens hela              tagitso Justitieministeriet har den 22 oktober
22630: verksamhetstid kan det konstateras att ett jäm-         1984 tillsatt en projektorganisation, som skall
22631: viktsläge nåtts mellan det antal förrättningar som      fortsätta med utvecklandet av vattendomstolarnas
22632: blir anhängiga och det antal som slutförso År           datasystemo Man har valt att låta detta arbete
22633: 1981 blev 56 förrättningar anhängiga och slutför-       omfatta beredningssystemet för ansökningsären-
22634: des 66, år 1982 blev 47 anhängiga och slutfördes        den och textbehandlingen i anslutning därtill.
22635: 58, år 1983 blev 37 anhängiga och slutfördes 53         En väsentlig del av detta arbete består av utnytt-
22636: samt år 1984 blev 58 anhängiga och slutfördes           jandet av automatisk textbehandling vid syneför-
22637: 51.                                                     rättningar Vattenstyrelsen och lantmäteristyrel-
22638:                                                                   0
22639: 
22640: 
22641: 
22642: 
22643:     Vid vattendistrikten, där syneförrättningarna       sen har i början av år 1985 avtalat om att
22644: till största delen utförs, finns det för närvarande     lantmäteriväsendets sakkunskap skall utnyttjas
22645: 13 syneingenjörer med huvudsyssla. Dessutom             vid värderingen av skador vid syneförrättningar    0
22646: 
22647: 
22648: 
22649: 
22650: finns det 3 syneingenjörer vid vattenstyrelsens         På grund av ett förslag som ingår i den av
22651: synebyrå. Antalet syneexperter med huvudsyssla          justitieministeriet uppgjorda vattenrättsutred-
22652: (bl.ao biologer och limnologer) är mindre. Den          ningen (justitieförvaltningsavdelningens publika-
22653: arbetsinsats som användes till syneverksamhet var       tionsserie 1185) h~r justitieministeriet den 26
22654: år 1976 ca 56, år 1982 ca 60 och år 1984 ca 48          mars 1985 tillsaw en arbetsgrupp, som skall
22655: personåro                                               utreda möjligheterpa att påskynda syneförrätt-
22656:                                        1985 vp. -     KK n:o 127                                     5
22657: 
22658: ningarna. I detta syfte skall arbetsgruppen fästa     tiden att avlåta en proposition tili riksdagen om
22659: särskild uppmärksamhet vid utvecklande och pre-       ändring av vattenlagen i syfte att förenkla och
22660: cisering av samarbetet mellan vattendomstolarna       förtydliga systemet för synekostnaderna och för
22661: och de förrättningsmän som utför syneförrätt-         indrivningen av dem.
22662: ningarna samt av de förfaringssätt som därvid            Såsom av vad ovan anförts framgår, är rege-
22663: skall iakttas.                                        ringen medveten om situationen i fråga om
22664:    Dessutom skall arbetsgruppen i sitt betänkan-      syneförrättningar och har vidtagit sakenliga åt-
22665: de inta erforderliga lagstiftningasförslag, och den   gärder för avhjälpande av de brister som kommit
22666: skall slutföra sitt arbete före den 1 mars 1986.      fram i verksamheten och för vidareutvecklande av
22667: Vidare kommer regeringen inom den närmaste            verksamheten.
22668: 
22669:      Helsingfors den 25 april 1985
22670: 
22671:                                                        Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
22672:                                                1985 vp.
22673: 
22674: Kirjallinen kysymys n:o 128
22675: 
22676: 
22677: 
22678: 
22679:                                   Louekoski: Arvopaperipörssin valvonta- ja ohjaussäännösten tarpees-
22680:                                      ta
22681: 
22682: 
22683:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22684: 
22685:    Suomen arvopaperipörssitoiminta on vilkastu-          Oikeusministeriö on hallituksen punssa otta-
22686: nut jatkuvasti ja saanut näin merkitystä aikaisem-    nut asian omakseen ja asettanut mm. työryhmän
22687: paa yleisempänä ns. tavallistenkin kansalaisten       arvopaperipörssin toiminnan säännösten valmis-
22688: taloudellisen toiminnan välineenä. Pörssin toi-       telemiseksi. Työryhmässä on saamieni tietojen
22689: minnan vilkastumisen ja sen piiriin hakeutuvien       mukaan edustettuna vain virkamieskuntaa ja lä-
22690: yritysten laadun monipuolistumisen vaikutukset        hinnä sekin oikeusministeriön piiristä. Valmiste-
22691: arvopaperikauppaan ovat moninaiset. Mm. mek-          lutyö on aloitettu ikään kuin kyseessä olisi vain
22692: laritoiminta on tullut aikaisempaa laajemman          lakitekninen uudistus. Pankkien edustusta ei työ-
22693: kiinnostuksen kohteeksi. Samalla tavallisten si-      ryhmässä ole, ei myöskään sellaista edustajaa,
22694: joittajien, etenkin omatoimisten piensijoittajien     jonka voisi katsoa valvovan piensäästäjien ja
22695: asioiden hoidon valvonta vaatii pörssin johdolta      -sijoittajien etua. Ihmetystä herättää sekin, että
22696: säännönmukaisuutta ja tarkkuutta sekä suhteessa       valmistelutyö on oikeusministeriön hallinnonalan
22697: meklareihin että rahalaitoksiin.                      asioita, kun esim. pankkitoimi kuuluu valtiova-
22698:                                                       rainministeriön hallinnonalan valvottaviin.
22699:    Tähän saakka on pörssin toiminnan sääntely ja
22700: valvonta ollut laitoksen itsensä järjestämällä poh-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22701: jalla. Valvonnassa ei ole voitu havaita ainakaan      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22702: suurempia laiminlyöntejä. Muutoinkin toiminta         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
22703: on sujunut kritiikin hyvin kestävällä tavalla.        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22704: Pörssin kehittymisen myötä - ottaen huomioon
22705: taloutemme nopeasti tapahtuva kansainvälistymi-                  Onko Hallitus tietoinen arvopaperi-
22706: nenkin - on kuitenkin herännyt keskustelu                     pörssin toiminnan laajentumisen aiheut-
22707: erityisen lainsäädännön aikaansaamisen tarpeesta              tamasta valvonta- ja ohjaussäännösten
22708: pörssin toiminnan säätelemiseksi. Monet talous-               tarpeesta, ja jos on,
22709: elämän edustajat, kansainvälisen liiketoiminnan                  miten Hallitus asianmukaisia säännök-
22710: tuntijat sekä mm. pankkitarkastusvirasto ovat                 siä valmistellessaan ottaa huomioon esi-
22711: olleet vaatimassa asianmukaisten säännösten val-              merkiksi pankkien ja piensijoittajien
22712: misteleroista pörssille.                                      edut?
22713: 
22714:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1985
22715: 
22716:                                             Matti Louekoski
22717: 
22718: 
22719: 
22720: 
22721: 428500366E
22722: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 128
22723: 
22724: 
22725: 
22726: 
22727:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22728: 
22729:      Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        Työryhmää ei siis ole asetettu valmistelemaan
22730: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lakiehdotusta vaan selvittämään arvopaperivaih-
22731: olette 26 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn           dannan tilaa ja mahdollisia epäkohtia. Vasta
22732: kirjeenne n:o 478 ohella lähettänyt valtioneuvos-     selvityksen perusteella voidaan arvioida lainsää-
22733: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     däntötoimien tarpeellisuutta. Selvityksen perus-
22734: edustaja Matti Louekosken näin kuuluvasta kir-        teella voidaan myös arvioida eri ongelmien rat-
22735: jallisesta kysymyksestä n:o 128:                      kaisemisen vaatimaa asiantuntemusta, eri tahojen
22736:                                                       asianmukaista edustusta ja toimeksiannon laa-
22737:            Onko Hallitus tietoinen arvopaperi-        juutta, mikäli lainvalmisteluun ryhdytään.
22738:         pörssin toiminnan laajentumisen aiheut-          Asian nykyvaiheessa ei ole kysymys sellaisista
22739:         tamasta valvonta- ja ohjaussäännösten         toimista, joiden myötä jo ratkaistaisiin tulevan
22740:         tarpeesta, ja jos on,                         lainsäädännön sisältö. Työryhmä kiinnittää työs-
22741:            miten Hallitus asianmukaisia säännök-      sään huomiota osakesäästäjien aseman turvaami-
22742:         siä valmistellessaan ottaa huomioon esi-      seen sekä muiden vaihdamaan osallistuvien oi-
22743:         merkiksi pankkien Ja piensijoittajien         keusturvaan. Myös pankkitoiminnan näkökohdat
22744:         edut?                                         tulevat työryhmän tarkastelussa esille. Pankkien
22745:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      eduista, joiden vaalimista kysymyksessä edellyte-
22746: ti seuraavaa:                                         tään, ei tässä työvaiheessa ole asianmukaista pu-
22747:                                                       hua.
22748:    Arvopaperien vaihdanta on viime vuosina ke-           Säännökset osakeomistuksen julkisuudesta,
22749: hittynyt ja saanut uusia piirteitä. Useissa muissa    osakkeenomistajan ja luovutuksensaajan oikeus-
22750: maissa, joissa kehitys on ollut samansuuntaista       suojasta sekä yhtiöiden tietojenantovelvollisuu-
22751: kuin Suomessa, on pidetty tarpeellisena ryhtyä        den laajuudesta ovat elimellinen osa oikeusminis-
22752: lainsäädäntötoimiin piensäästäjien ja muiden          teriölle kuuluvaa yhtiölainsäädäntöä. Kysymyk-
22753: vaihdamaan osallistuvien oikeusturvan takaami-        set, jotka koskevat niin sanottua insider trading
22754: seksi. Oikeusministeriö on asettanut virkamies-       -ilmiötä, ovat jo jonkin aikaa olleet rikoslaki-
22755: työryhmän seuraamaan pörssikauppaa koskevien          hankkeen piirissä tutkittavana. Oikeusministeriö
22756: sääntöjen kehittämistä ja erityisesti kartoittamaan   katsoo tämän vuoksi tällaisten asioiden sääntelyn
22757: pörssissä tapahtuvaan arvopaperien vaihdamaan         samoin kuin niihin liittyvien ongelmien tutkimi-
22758: mahdollisesti liittyviä epäkohtia.                    sen pääosin kuuluvan vastuualueeseensa.
22759: 
22760:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1985
22761: 
22762:                                                                    Oikeusministeri Christoffer Taxell
22763:                                         1985 vp. -- ~ n:o 128                                             3
22764: 
22765: 
22766: 
22767: 
22768:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
22769: 
22770:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             tionen inom värdepappersomsättningen och däri
22771: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           eventuelit förekommande missförhålianden.
22772: nr 478 av den 26 mars 1985 tili vederbörande            Först på basen av denna utredning kan behovet
22773: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande      av lagstiftningsåtgärder bedömas. På basen av
22774: av rikdagsman Matti Louekoski undertecknade             utredningen kan man även avgöra viiken sakkun-
22775: spörsmål nr 128:                                        skap som krävs för att lösa de olika problemen, i
22776:                                                         hur stor utsträckning olika instanser bör vara
22777:            Är Regeringen medveten om det be-            representerade och uppdragets omfattning, om
22778:         hov av stadganden om övervakning och            lagstiftningsåtgärder vidtas.
22779:         reglering som uppkommit tili följd av              I ärendets nuvarande skede är det inte fråga
22780:         den utvidgade verksamheten på fondbör-          om åtgärder genom vilka den kommande lag-
22781:         sen, och om så är,                              stiftningens innehåli redan nu skulie avgöras.
22782:            hur ämnar Regeringen vid bered-              Arbetsgruppen fäster i sitt arbete uppmärksam-
22783:         ningen av vederbörliga stadganden beak-         het vid tryggandet av aktiespararnas stälining och
22784:         ta tili exempel bankernas och småinveste-       vid det rättsskydd som tilikommer övriga delta-
22785:         rarnas intressen?                               gare i omsättningen. Även bankverksamhetens
22786:                                                         åsikter kommer tili synes i arbetsgruppens utred-
22787:   Såsom svar på detta spörsmål anför jag vörd-          ning. På detta stadium i arbetet är det inte
22788: samt följande:                                          ändamålsenligt att tala om bankernas intressen,
22789:    Värdepapprens omsättning har under senaste           vilkas bevakande spörsmålet förutsätter.
22790: år utvecklats och fått nya drag. I de flesta andra         Stadgandena om aktieinnehavs offentlighet,
22791: länder, där utvecklingen gått i samma riktning          aktieägares och förvärvares rättsskydd samt om-
22792: som i Finland, har det ansetts nödvändigt att           fattningen av bolagens skyldighet att utlämna
22793: vidta lagstiftningsåtgärder för att garantera små-      uppgifter utgör en organisk del av bolagslagstift-
22794: investerare och andra som deltar i omsättningen         ningen, som hör tili justitieministeriet. Frågor
22795: deras rättsskydd. Justitieministeriet har tillsatt en   som gälier det så kaliade trading-fenomenet har
22796: tjänstemannaarbetsgrupp för att följa med ut-           redan någon tid varit föremål för behandling
22797: vecklandet av reglerna rörande fondhandeln och          inom ramen för strafflagsprojektet. Justitieminis-
22798: särskilt för att kartlägga eventuelia missförhålian-    teriet anser därför att undersökningen av sådana
22799: den i värdepappersomsättningen på börsen.               ärenden, liksom även av problem som samman-
22800:    Arbetsgruppen har alitså inte tilisatts för att      hänger med dessa, i huvudsak hör tili ministeri-
22801: bereda något lagförslag utan för att utreda situa-      ets ansvarsområde.
22802: 
22803:      Helsingfors den 19 april 1985
22804: 
22805:                                                                     Justitieminister Christoffer Taxell
22806:                                                   1985 vp.
22807: 
22808: Kirjallinen kysymys n:o 129
22809: 
22810: 
22811: 
22812: 
22813:                                      Nyby ym.: Asbestihaittojen rajoittamisesta
22814: 
22815: 
22816:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22817: 
22818:    Jo kauan on tiedetty, että runsaasti asbestikui-      juuri ole tapahtunut. Jarruhihnoihin on olemassa
22819: tua sisältävä hengitysilma on terveydelle vaarallis-     korvaavia ratkaisuja, mutta ne ovat lyhyellä aika-
22820: ta: tunnettuja altistumisen seurauksia ovat pöly-        välillä hiukan kalliimpia. Erityisen ongelman
22821: keuhko (asbestoosi) ja keuhkosyöpä. Suomessa             muodostavat rakennusten purkutyöt: alalla toi-
22822: tiedetään pölykeuhkoon sairastuneen yli 400 ih-          mii kirjava joukko yrityksiä, työkohteet ovat
22823: mistä ja tällä hetkellä todetaan 20 tapausta             lyhytaikaisia, työntekijät vaihtavat tiheään työn-
22824: vuodessa. Keuhkosyöpätapauksista on arviolta 50          antajaa ja paikkakuntaa, mutta saattavat silti
22825: johtunut siitä, että henkilö on työssään altistunut      toimia alalla jopa vuosikymmeniä. Riittävän val-
22826: asbestille. Yhdysvalloissa tehdyn selvityksen mu-        vonta- ja tarkastustoiminnan järjestäminen on
22827: kaan asbesti on ensimmäisellä sijalla työperäisten       estynyt myös riittämättömien voimavarojen joh-
22828: syöpäsairauksien aiheuttajana. Asbestoosiin sai·         dosta.
22829: rastuminen kestää 15-20 vuotta, keuhkosyö-                   Suomessa pyritään valtioneuvoston päätöksen
22830: pään 20-50 vuotta. Tämä ajallinen viive johtaa           (805/76) mukaan siihen, että työpaikan ilman
22831: helposti huolettomaan suhtautumiseen ja ongel-           sisältämän asbestin määrä ei työn kestäessä olisi
22832: man vähättelyyn. Tällä hetkellä asbestoosin esiin-       suurempi kuin kaksi kuitua kuutiosenttimetrissä,
22833: tyminen on vähenemässä, kun taas asbestin ai-            mikä kuitenkin tämäkin esim. rakennuksia pu-
22834: heuttama keuhkosyöpä yleistyy.                           rettaessa saatetaan ylittää moninkertaisesti. Eu-
22835:     Asbestin etuja ovat sen tulenkestävyys ja eris-      roopan yhteisössä tavoite on tiettävästi asetettu
22836: tysominaisuudet, mistä syystä sitä käytetään tu-         tasolle yksi kuitu/ cm 3 eli puoleen Suomen tavoit-
22837: hansiin eri tarkoituksiin: rakennus- ja eristysma-       teesta ja Englanti ja Ruotsi pyrkivät tätäkin
22838: teriaalit, suojavaatteet, vesijohtoputket ja jarru-      parempaan tulokseen eli 0, 5 kuitua/ cm 3 •
22839: hihnat ovat näistä tunnetuimpia.                             Koska asbestialtistuksen suhteen ei tunneta
22840:     Asbesti altistaa erityisesti niitä työntekijöitä,    mitään turvallista rajaa, tavoitteeksi on otettava,
22841:  jotka toimivat kaivannais-, kutomo-, telakka- ja        että sen käytöstä luovutaan kokonaan. Asbesti on
22842: autoteollisuuden aloilla. Asbestia joutuvat hen-         siis kyettävä korvaamaan vaarattomilla ratkaisuil-
22843: gittämään suuremmassa määrin myös ne, jotka              la jarruhihnoissa, rakennusmateriaaleissa ja luke-
22844:  asuvat alan teollisuuden lähellä, suurkaupungeis-       mattomissa muissa tuotteissa. Se, että jo käytössä
22845: sa ja muilla vilkkaan liikenteen alueilla. Asbestia      olevassa rakennus- ja tuotekannassa on sitoutu-
22846: esiintyy myös metrotunneleissa, joten niiden te-         neena suuret määrät asbestia, on ongelma, jonka
22847: hokas ilmanvaihto on tärkeää.                            kanssa vielä kauan joudutaan tulemaan toimeen.
22848:                                                          Esim. rakennusten purkutyöt ansaitsevat aivan
22849:     Asbestin käyttöä ja siitä johtuvia haittatekijöitä
22850:                                                          erityistä huomiota. Purkaminen tulisikin ehkä
22851:  on monissa maissa järjestelmällisesti rajoitettu.
22852:                                                          tehdä luvanvaraiseksi niin, että sen toteuttaisivat
22853:  Suomessa on asbestin louhinta lopetettu, mikä
22854:                                                          tietyt tähän erikoistuneet ammattihenkilöt ja
22855:  oli suuri edistysaskel. Jo 70-luvulla rakennusaine-
22856:                                                          yritykset.
22857:  teollisuudessa käynnistettiin rajoitustoimia ja po-
22858:  sitiivinen kehitys pääsi vauhtiin.                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22859:                                                          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22860:     Viime aikoina kiinnostus asbestihaittojen ra-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
22861:  joittamiseen on vähentynyt, mikä ei voi johtua          senen vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyk-
22862:  siitä, että asbestin muodostama terveysuhka olisi       sen:
22863:  poistunut tai kaikilla aloilla edes vähentynyt.
22864:  Autojen jarruhihnat ja purettavat rakennukset                    Onko Hallitus tietoinen siitä, että Suo-
22865:  ovat esimerkkejä kohteista, joissa edistymistä ei               messa edelleenkin huomattava joukko
22866: 
22867: 428500368H
22868: 2                                   1985 vp. -- ~ n:o 129
22869: 
22870:       kansalaisia altistuu asbestin vaaroille,           valvontatoiminta on edelleenkin puut-
22871:       usein kohtalokkain seurauksin, ja                  teellista ja riittämättömästi resursoitua, ja
22872:          että Suomi on sekä tavoitteiden asette-
22873:       lun että käytännön toimenpiteiden suh-                mitkä ovat toimenpiteet, joilla Hallitus
22874:       teen jäämässä jälkeen myös kansainväli-            aikoo tehostaa asbestialtistuksen torjun-
22875:       sestä kehityksestä ja että tarkastus- ja           taa maassamme?
22876: 
22877:     Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1985
22878: 
22879:        Mats Nyby                      Pekka Myllyniemi            Martti Lähdesmäki
22880:        Kari Rajamäki                  Lea Savolainen              Kerttu Törnqvist
22881:        Anna-Liisa Piipari             Olli Helminen               Kalle Könkkölä
22882:        Tarja Halonen                  Arja Alho                   Liisa Jaakonsaari
22883:                   Gunnar Jansson                          Jouko Skinnari
22884:                                        1985 vp. -      KK n:o 129                                         3
22885: 
22886: 
22887: 
22888: 
22889:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
22890: 
22891:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         haittatekijöiden torjunnasta ja valvonnasta (805/
22892: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          76). Sen nojalla on työsuojeluhallitus antanut
22893: olette 26 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn            tarkentavat määräyksensä (660/78) 1 päivänä
22894: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           kesäkuuta 1978.
22895: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-         Valtioneuvoston päätöksessä kielletään asbestin
22896: taja Nybyn ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     ruiskutus työkohteeseen samoin kuin krokidolii-
22897: myksestä n:o 129:                                      tin eli sinisen asbestin käyttö, asetetaan työnteki-
22898:                                                        jän hengitysilman suurimmaksi sallituksi asbesti-
22899:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että Suo-      pitoisuudeksi kaksi kuitua millilitrassa, veivoite-
22900:        messa edelleenkin huomattava joukko             taan korvaamaan asbesti muulla materiaalilla,
22901:        kansalaisia altistuu asbestin vaaroille,        milloin sen aiheuttamaa vaaraa ei voida muutoin
22902:        usein kohtalokkain seurauksin, ja               riittävässä määrin torjua, sekä annetaan määräyk-
22903:          että Suomi on sekä tavoitteiden asette-       siä muun muassa altistuksen teknillisestä torjun-
22904:        lun että käytännön toimenpiteiden suh-          nasta, työtilojen siivouksesta, asbestin aiheutta-
22905:        teen jäämässä jälkeen myös kansainväli-         man vaaran tiedottamisesta työntekijöille ja as-
22906:        sestä kehityksestä ja että tarkastus- ja        bestityön aloittamisen ilmoittamisvelvollisuudes-
22907:        valvontatoiminta on edelleenkin puut-           ta.
22908:        teellista ja riittämättömästi resursoitua, ja
22909:                                                           Valtioneuvosto on 11 päivänä joulukuuta 1975
22910:           mitkä ovat toimenpiteet, joilla Hallitus     antanut päätoksensä työturvallisuuslain sovelta-
22911:        aikoo tehostaa asbestialtistuksen torjun-       misesta syöpää aiheuttaviin aineisiin ja menetel-
22912:        taa maassamme?                                  miin (952/75 ). Asbestin todetaan voimassa ole-
22913:                                                        van sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen syö-
22914:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       päsairauden vaaraa aiheuttavista aineista (879/
22915: ti seuraavaa:                                          78) mukaan olevan syöpävaarallinen. Tämän pää-
22916:    Asbestille altistumisen laajuus ja voimakkuus       töksen nojalla työnantajan tulee pitää luetteloa
22917: ovat oleellisesti muuttuneet Suomessa viime vuo-       asbestille altistuneista työntekijöistä. Nämä tie-
22918: sikymmeninä. Vaarallisimmat työvaiheet ovat vä-        dot tulee tallettaa erityisesti tätä tarkoitusta var-
22919: hentyneet tai loppuneet kokonaan. Asbestin lou-        ten perustettuun rekisteriin (ASA-rekisteri).
22920: hinta on Suomessa lopetettu vuonna 1976. Ra-               Kun muissa maissa on viime vuosina alennettu
22921: kennusaineteollisuus pyrkiikin ja on lähes koko-       asbestin suurinta sallittua pitoisuutta työntekijän
22922: naan onnistunut korvaamaan asbestin tuotteis-          hengitysilmassa aikaisemmasta yleisestä kaksi kui-
22923: saan.                                                  tua millilitrassa 1 tai 0, 5 kuituun millilitrassa,
22924:    Kysymyksessä esitetty huoli on kuitenkin ai-        ryhtyi työsuojeluhallitus toimenpiteisiin Suomes-
22925: heellinen, sillä Työterveyslaitoksen ilmoituksen       sa voimassa olevan suurimman sallitun pitoisuu-
22926: mukaan vielä vuonna 1980 asbestia kulutettiin          den alentamiseksi. Vuoden 1984 alussa valmistel-
22927: Suomessa noin 5 000 tonnia. Kehityksen suuntaa         tiin luonnos valtioneuvoston asbestipäätöksen
22928: voidaan pitää hyvänä, sillä vuonna 1972 oli            muuttamiseksi. Luonnos oli vuoden 1984 kevääl-
22929: asbestin käyttö 10 000 tonnia vuodessa.                lä laajalla lausuntokierroksella. Tällöin esiin tul-
22930:    Kitkamateriaaleja on kehitetty korvaamaan as-       leen pohjalta on työsuojeluhallituksessa valmis-
22931: bestia muun muassa autojen jarruissa, mutta            teilla esitys sosiaali- ja terveysministeriölle ehdo-
22932: toistaiseksi korvaavista materiaaleista on vielä       tukseksi uudeksi valtioneuvoston asbestipäätök-
22933: vähän käyttökokemusta. Näin ollen ei ole katsot-       seksi.
22934: tu mahdolliseksi vaatia asbestin korvaamista ko-           Työsuojeluhallituksen ilmoituksen mukaan
22935: konaan näissä materiaaleissa. Sama koskee myös         tärkeimmät ongelmat valmistelussa ovat olleet:
22936: eräissä tiivisteissä asbestin korvaamista toisilla     valitaanko asbestin suurimmaksi sallituksi pitoi-
22937: aineilla.                                              suudeksi työpaikan ilmassa 0,5 tai 1 kuitu milli-
22938:    Valtioneuvosto on 23 päivänä syyskuuta 1976         litrassa ja onko Suomessa tarpeen määrätä asbes-
22939: antanut päätöksen asbestin käytöstä johtuvien          tirakenteiden purkutyöt luvanvaraisiksi töiksi.
22940: 4                                      1985 vp. -- EJC n:o 129
22941: 
22942: Elinkeinoelämää edustavat lausunnonantajat ovat        dennut muun muassa, että vaarallisimmat kemi-
22943: todenneet työsuojeluhallitukselle, että 0, 5 kuitua    kaalit (esim. asbesti ja bentseeni) poistetaan
22944: millilitrassa suurimpana sallittuna pitoisuutena       pääosin käytöstä vuoteen 1995 mennessä ja poik-
22945: aiheuttaa monilla työpaikoilla huomattavia kus-        keustapauksia varten luodaan tarvittava erikoislu-
22946: tannuksia. Asbestirakenteiden purkutöiden lu-          pajärjestelmä suojelutoimenpiteineen.
22947: vanvaraisuutta puolestaan ei työsuojeluhallituk-          Tänä ja ensi vuonna käsittelee ILO:n kansain-
22948: sen mukaan ole mahdollista panna täytäntöön            välinen työkonferenssi asbestikysymystä. Suomi
22949: nykyisillä     työsuojeluhallinnon     voimavaroilla   on ollut tiiviisti mukana konferenssin valmistelu-
22950: muun toiminnan siitä kärsimättä.                       työssä. Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen
22951:    Sosiaali- ja terveysministeriö yhtyy kysymykses-    mukaan Suomen tulee pyrkiä siihen, että asbes-
22952: sä esitettyihin näkemyksiin. Asbesti kiistatta ai-     tin haittojen torjunnasta aikaansaataisiin kan-
22953: heuttaa altistuville työntekijöille terveyshaittoja.   sainvälinen sopimus.
22954: Koska asbestille ei tiedetä terveysperusteisesti          Sosiaali- ja terveysministeriön tarkoituksena on
22955: turvallista enimmäispitoisuusarvoa, tulee sen          ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin asbestin käyt-
22956: käyttöä edelleen vähentää niin paljon kuin mah-        töä koskevan turvallisuuden lisäämiseksi työsuo-
22957: dollista korvaamalla asbesti muilla aineilla.          jeluhallituksen valmisteltavana olevan ehdotuk-
22958:    Hallitus on 26.3.1985 eduskunnalle antamansa        sen pohjalta.
22959: terveyspoliittisen selonteon kannanotossa 15 to-
22960: 
22961:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1985
22962: 
22963:                                               Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
22964:                                       1985 vp. -- KJ( n:o 129                                               5
22965: 
22966: 
22967: 
22968: 
22969:                                Tili Riksdagens Herr Talman
22970: 
22971:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Statsrådet utfärdade den 23 september 1976
22972: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        ett beslut om avvärjande och övervakning av
22973: den 26 mars 1985 tili vederbörande medlem av          skadeverkningar, som användning av asbest med-
22974: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     för (805/76). Med stöd därav har arbetarskydds-
22975: dagsman Nyby m.fl. undertecknade spörsmål nr          styrelsen utfärdat närmare bestämmelser (660/
22976: 129:                                                  78) den i juni 1978.
22977:                                                           1 statsrådets beslut förbjuds sprutning av asbest
22978:           Är Regeringen medveten om att en            tili det ställe som är under arbete ävensom
22979:        betydande grupp medborgare i Finland           användning av krokidolit eller blå asbest. Vidare
22980:        fortfarande exponeras för asbestens faror,     fastställs att mängden asbest i den luft som
22981:        ofta med ödesdigra följder, och                arbetstagare andas får uppgå tili högst två fibrer
22982:           att Finland håller på att bli efter i den   per milliliter, samt att asbest skall ersättas med
22983:        internationella utvecklingen både vad an-      annat materia! då den fara som därav föranleds
22984:        kommer målsättning och praktiska åtgär-        inte i tillräcklig mån eljest kan avvärjas. Härtill
22985:        der. Och att inspektionen och över-            utfärdas bestämmelser bl.a. om teknisk avvärj-
22986:        vakningen fortfarande är bristfällig och       ning av exponering, städning av arbetsut-
22987:        har otillräckliga resurser tili förfogande,    rymmena, information tili arbetstagarna om as-
22988:        och                                            bestfaran och skyldighet att meddela om inled-
22989:           genom vilka åtgärder ämnar Rege-            ning av arbete med asbest.
22990:        ringen effektivera bekämpningen av as-             Statsrådet utfärdade den 11 december 1975 ett
22991:        bestexponering i vårt land?                    beslut angående tillämpning av lagen om skydd i
22992:                                                       arbete på cancerframkallande ämnen och proces-
22993:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ser (952/75). 1 social- och hälsovårdsministeriets
22994: anföra följande:                                      beslut om ämnen som föranleder risk för cancer-
22995:                                                       sjukdom (879/78) konstateras att asbest medför
22996:    Omfattningen och intensiteten av den asbest-       risk för cancer. Med stöd av detta beslut skall
22997: exponering som personer i Finland blir utsatta        arbetsgivaren föra en förteckning över de arbets-
22998: för har väsentligt förändrats under de senaste        tagare som har exponerats för arbest. Uppgifter-
22999: årtiondena. De farligaste arbetsskedena har           na skall uppbevaras i ett register som specialt har
23000: minskat eller slopats helt. Brytningen av asbest      inrättats för ändamålet (ASA-registret).
23001: upphörde i Finland år 1976. Byggnadsmaterialin-           Emedan man i andra Iänder under de senasre
23002: dustrin eftersträvar att ersätta asbest med andra     åren har sänkt den högsta tillåtna mängden
23003: ämnen i sina produkter, och den har lyckats           asbest som får ingå i luft som arbetstagare
23004: nästan helt härmed.                                   inandas från två fibrer per milliliter, som är det
23005:    Den oro som uttrycks i spörsmålet är emeller-      vanliga, tili 1 ellet 0, 5 fibrer per milliliter, vidtog
23006: tid befogad, ty enligt lnstitutet för arbetshygien    arbetarskyddsstyrelsen åtgärder för att sänka den
23007: konsumerades ännu år 1980 cirka 5 000 ton             i Finland högsta tiliåtna halten. 1 början av år
23008: asbest i Finland. Det kan anses att utvecklingen      1984 bereddes ett utkast tili ändring av statsrå-
23009: går i rätt riktning, ty år 1972 användes 10 000       dets asbestbeslut. Våren 1984 var utkastet på en
23010: ton asbest per år.                                    omfattande remiss. På basen av de synpunkter
23011:    Bland annat i bilbromsar har man utvecklat         som härvid kom fram bereds vid abetarskyddssty-
23012: olika slags friktionsmaterial som kan ersätta as-     relsen en framstälining tili social- och hälsovårds-
23013: best, men tillsvidare är erfarenheten av dessa        ministeriet med förslag tili ett nytt statsrådsbe-
23014: materials användning ännu ringa. Sålunda har          slut om asbest.
23015: det inte ansetts möjligt att kräva att asbest helt        Enligt arbetarskyddsstyrelsen har de viktigaste
23016: skall ersättas i dessa materia!. Samma gäller också   problemen vid beredningen varit huruvida den
23017: ersättandet av asbest i vissa tätningar.              högsta tillåtna asbesthalten i luften på arbetsstäl-
23018: 6                                       1985 vp. -      KK n:o 129
23019: 
23020: le skali vara 0, 5 elier 1 fiber per miliiliter, och       Regeringen har i sitt stäliningstagande nr 15
23021: om det i Finland är nödvändigt att bestämma,            som ingår i den hälsovårdspolitiska redogörelse
23022: att arbeten som innefattar rivning av asbestkon-        som 26.3.1985 gavs tili riksdagen konstaterat
23023: struktioner blir beroende av tilistånd. De instan-      bland annat att de farligaste kemikalierna (t.ex.
23024: ser som har avgett utlåtanden och som represen-         asbest och bensen) i huvudsak tas ur bruk före år
23025: terar näringslivet har tili arbetarskyddsstyrelsen      1995, och att mar.. skapar ett erforderligt system
23026: konstaterat, att om 0, 5 fibrer per miliiliter är den   med specialtilistånd inklusive skyddsåtgärder för
23027: högsta tiliåtna halten förorsakar det betydande         undantagsfali.
23028: kostnader på många arbetsplatser. Enligt arbe-             ILO:s internationella arbetskonferens behand-
23029: tarskyddsstyrelsen återigen kan arbeten med riv-        lar i år och nästa år asbestfrågan. Finland har
23030: ning av asbestkonstruktioner inte göras beroende        aktivt deltagit i arbetet med att förbereda konfe-
23031: av tilistånd med de resurser som arbetarskydds-         rensen. Enligt social- och hälsovårdsministeriets
23032: förvaltningen för närvarande har utan att den           åsikt bör Finland eftersträva att åstadkomma ett
23033: övriga verksamheten blir lidande.                       internationelit avtal om avvärjande av asbestska-
23034:    Social- och hälsovårdsministeriet omfattar de        dor.
23035: synpunkter som framstälis i spörsmålet. Det står           Social- och hälsovårdsministeriets avsikt är att
23036: utom tvivel att asbest åsamkar men för hälsan för       vidta erforderliga åtgärder för att öka tryggheten
23037: exponerade arbetstagare. Emedan man inte kän-           vid användningen av asbest på basen av det
23038: ner de gränser, inom vilka användningen av              förslag som är under beredning vid arbe-
23039: asbest är ofarlig, bör dess användning fortgående       tarskyddsstyrelsen.
23040: minskas så mycket som möjligt genom att ersätta
23041: asbest med andra ämnen.
23042: 
23043:      Helsingfors den 25 april 1985
23044: 
23045:                                             Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
23046:                                                   1985 vp.
23047: 
23048: Kirjallinen kysymys n:o 130
23049: 
23050: 
23051:                                      Saari ym.: Perintö- ja lahjaverolain veroperusteiden korottamisesta
23052: 
23053: 
23054:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23055: 
23056:    Perintö- ja lahjaverolain 10 §:n mukaan varat            Peltomaan hintoja koskeva ohje on samansisäl-
23057: arvostetaan käypään arvoon perintö- ja lahjavero-        töinen sikäli, että tältäkin osin ohje pyrkii tiettyi-
23058: tuksessa. Käyväliä arvolla tarkoitetaan omaisuu-         hin aluekohtaisiin varsin korkeisiin hehtaarihin-
23059: den todennäköistä luovutushintaa kuolin- tai             toihin. Ohjeessa puhutaan kunnan yleisestä hin-
23060: lahjoitushetkellä. Edellä olevasta säännöksestä          tatasosta peltomaan käypää arvoa vahvistettaessa.
23061: johtuen perintö- ja lahjaverotuksen taso riippuu,        Yleinen pellon hintataso on varsin epämääräinen
23062: paitsi veroasteikosta ja sovellettavasta veroluokas-     käsite. Missään tapauksessa se ei sovellu yksittäi-
23063: ta, erittäin oleellisesti siitä, miksi perintöverolau-   senä tilakohtaisena hinta-arviona käytettäväksi.
23064: takunta vahvistaa varallisuuden arvon.                   Kunta- tai aluekohtainen pellon hintataso on ns.
23065:    Pitkään vallinneen käytännön mukaan maa-              lisämaan kaupoissa käytetyistä hinnoista johdettu
23066: tilavarallisuus on arvostettu varallisuusverotukses-     arviohinta, joka ei sovellu käytettäväksi arvioi-
23067: sa vahvistettuihin arvoihin perustuvasti. Näin           taessa maatilakokonaisuutta.
23068: menetellen on päädytty yhtenäiseen arvostukseen             Silloin kun poiketaan pitkään sovelletusta käy-
23069: sekä verolautakuntakohtaisesti että maan eri alu-        tännöstä perintöverotuksen perusteiden määräy-
23070: eita silmällä pitäen.                                    tymisessä, täytyy verottajan osoittaa käyttämiensä
23071:    Vaasan lääninverovirasto on nyt kuitenkin ve-         perusteiden oikeellisuus. Jo varsin suppea Vaasan
23072: rotoimistoille 14.12.1984 lähettämällään kirjeellä       lääninveroviraston varojen arvostuksen yhtenäis-
23073: n:o 1822/26/84 ja kirjeeseen sisältyvällä liitteellä     tämisohjeen tarkastelu osoittaa, että kyseinen
23074: antanut uudet perusteohjeet lähinnä maatilava-           lääninveroviraston ohje ei johda hyväksyttäviin
23075: rallisuuden arvostamisesta perintö- ja lahjavero-        maatilojen perintö- ja lahjaverotuksessa käytettä-
23076: tuksessa. Ohjeet ovat mm. peltomaan ja metsä-            viin perusteisiin Vaasan lääninveroviraston
23077: maan, taimikoiden ja puuston osalta markka-              alueella eikä luo yhtenäistä käytäntöä koko maata
23078: määräisiä hehtaariarvoja. Esimerkinomaisesti oh-         silmällä pitäen.
23079: jeen mukaan metsämaan käypänä hintana pide-                 Tällaisilla peri.ntö- ja lahjavero-ohjeilla vaikeu-
23080: tään metsäpohjan, taimikkojen ja puuston yh-             tetaan maatilatalouden sukupolvenvaihdoksia,
23081: teenlaskettua arvoa.                                     joita hallituksen maatalouspoliittisilla toimilla on
23082:    Lääninveroviraston ohjeessa metsäpohjan arvo          pyritty jouduttamaan. Tällaiset lääninveroviras-
23083: eri metsäveroluokissa on                                 ton ohjeet ovatkin jyrkässä ristiriidassa toteutetta-
23084:                                                          van maatalouspolitiikan kanssa.
23085: 1 A .............................. 2 050 mk/ha
23086:                                                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23087: 1 B .............................. 1 730 mk/ha           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23088: II ................................ 1 300 mk/ha          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
23089: III...............................    900 mk/ha          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23090: IV...............................     650. mk/ha
23091:                                                                     Mitä Hallitus aikoo tehdä, ettei vero-
23092:    Kysymyksessä on siis pelkkä metsämaa, johon                   tusta koskevilla ohjeilla jatkuvasti pyrit-
23093: lisätään taimikkoalueilla taimikon hintana                       täisi veroperusteiden jyrkkään korottami-
23094: 3 000-6 000 mk/ha taimikon pituudesta riip-                      seen ja tätä tietä verorakenteen muutok-
23095: puen tai vamuneessa metsikössä puuston arvolla                   seen ja verotuksen olennaiseen kiristämi-
23096: lisättynä.                                                       seen?
23097: 
23098:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1985
23099:          Aapo Saari                        Juho Koivisto                     Håkan Malm
23100:          Jukka Vihriälä                    Pentti Mäki-Hakola                Urho Pohto
23101: 428500373N
23102: 2                                      1985 vp. -- ~ n:o 130
23103: 
23104: 
23105: 
23106: 
23107:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23108: 
23109:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          rintö- ja lahjaverotuksessa ei voida täysin hyväk-
23110: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          syä niitä syitä, jotka tekevät oikeutetuksi maata-
23111: olette 27 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn            lousmaan varovaisen arvostamisen vuosittain tois-
23112: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           tuvassa varallisuusverotuksessa.
23113: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-          Oikeuskäytännön kanta perinnön ja lahjan
23114: taja Aapo Saaren ym. näin kuuluvasta kirjallises-      arvostamisessa on periaatteessa käyvän arvon eli
23115: ta kysymyksestä n:o 130:                               todennäköisen luovutushinnan periaate, vaikka
23116:                                                        lain säännös on jäänytkin jonkin verran epäsel-
23117:            Mitä Hallitus aikoo tehdä, ettei vero-      väksi. Kun yleensä vain rahalla, talletuksilla,
23118:         tusta koskevilla ohjeilla jatkuvasti pyrit-    saamisilla ja eräillä arvopapereilla on selvä ja
23119:         täisi veroperusteiden jyrkkään korottami-
23120:                                                        riidaton markkamääräinen arvo, muodostuu
23121:         seen ja tätä tietä verorakenteen muutok-
23122:                                                        näyttökysymys keskeiseksi käyvän arvon sovelta-
23123:         seen ja verotuksen olennaiseen kiristämi-      misen kannalta.
23124:         seen?
23125:                                                            Vaikka oikeuskäytäntö on vakiintunut käyttä-
23126:                                                        mään arvostuksessa käyvän arvon periaatetta, ve-
23127:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
23128:                                                        rotuskäytäntö on muodostunut kirjavaksi. Pe-
23129: ti seuraavaa:                                          rintö- ja lahjaverotuksessa on arvostuksen epä-
23130:    Kuten kysymyksessä on todettu, perintö- ja          yhtenäisyyden johdosta aiheutunut epäoikeuden-
23131: lahjaverolain mukaan omaisuus arvioidaan niiden        mukaisuutta kahdellakin tavalla. Toisaalta eri
23132: perusteiden mukaan, jotka ovat voimassa omai-          perintöverolautakunnissa on käytetty erilaisia ar-
23133: suuden arvioimisesta tulo- ja omaisuusverotuk-         vostusperusteita, jolloin veron määrään on saatta-
23134: sessa.                                                 nut vaikuttaa se, mikä perintöverolautakunta on
23135:    Kun perintö- ja lahjaverolaki vuonna 1940           verotuksen toimittanut. Toisaalta taas eri varalli-
23136: säädettiin, tulo- ja omaisuusverotukseen sovellet-     suuslajit on saatettu arvostaa eri perusteilla, ku-
23137: tiin vuonna 1924 annettua lakia, joka oli poik-        ten raha ja pörssiosakkeet käypään arvoon ja
23138: keuksetta sillä kannalla, että omaisuus tuli arvioi-   kiinteistöt ja maatalousmaa varsin paljon alle
23139: da käyvän hinnan mukaan. Omaisuusverotusta             käyvän arvon. Näin verotus on vaihdellut sen
23140: koskevat arvostussäännökset uudistettiin vuonna        mukaan, minkä laatuista peritty omaisuus on
23141: 1943 annetulla tulo- ja omaisuusverolailla. Nämä       sattunut olemaan.
23142: säänökset uudistettiin perusteellisesti vuonna             Yhtenäisten arvostusperusteiden käyttäminen
23143: 1967. Vuoden 1975 alusta voimaan tulleeseen            perintö- ja lahjaverotuksessa ei ole välttämätöntä
23144: tulo- ja varallisuusverolakiin (1043/74) arvostus-     vain maatalousmaan kohdalla, vaan olisi erittäin
23145: säännökset otettiin samansisältöisinä, kuin ne         tärkeätä, että kaikki perintö- ja lahjaverotuksessa
23146: olivat olleet sitä ennen voimassa olleessa laissa-     veronalaiset varat arvostettaisiin paikkakunnasta
23147: kin.                                                   ja varallisuuslajista riippumatta yhtäläisin perus-
23148:    Omaisuusverotusta koskevia säännöksiä vuon-         tein.
23149: na 1967 uudistettaessa otettiin ensisijaisesti huo-        Välittömän verotuksen piiri- ja paikallishallin-
23150: mioon omaisuusverotusta koskevat näkökohdat            nosta annetun lain 3 §:n mukaan lääninvero-
23151: eikä niinkään ajateltu perintö- ja lahjaverotukses-    viraston tehtäviin kuuluu muun ohella johtaa ja
23152: sa esiintyviä ongelmia. Näissä säännöksissä onkin      valvoa virka-alueellaan perintö- ja lahjaveron
23153: tästä syystä paljon kaavamaisia arvostussäännök-       määräämistä ja maksuunpanoa. Välittömän vero-
23154: siä, jotka ovat tarkoituksenmukaisia nimenomaan        tuksen piiri- ja paikallishallinnosta annetun ase-
23155: vuosittain toistuvassa omaisuusverotuksessa mut-       tuksen 1 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan
23156: ta jotka kertaverotuksena tapahtuvassa perintö- ja     lääninveroviraston on seurattava perintöverolau-
23157: lahjaverotuksessa eivät samalla tavoin ole perus-      takunnassa toimitenavaa verotusta sekä ryhdyttä-
23158: teltuja. Myös perintöverotuksen uudistamistaimi-       vä toimenpiteisiin havaittujen virheiden oikai-
23159: kunta totesi mietinnössään (1980:16), että pe-         semiseksi.
23160:                                       1985 vp. -     KK n:o 130                                        3
23161: 
23162:    Kuten kysymyksen perusteluissa on todettu,        pohjan, taimikkojen ja puuston yhteenlaskettua
23163: Vaasan lääninverovirasto on todettuaan, että         arvoa alennetaan ohjeen mukaan varovaisuussyis-
23164: etenkin maa- ja metsätalousomaisuutta on arvos-      tä 40 prosentilla.
23165: tettu epäyhtenäisesti läänin eri perintöverolauta-
23166: kunnissa, antanut yhtenäistämisohjeen varojen           Pyrkimyksenä on saada perintö- ja lahjavero-
23167: arvostamisesta. Ohjeen tarkoituksena on parantaa     tuksessa sovellettavat arvostusperusteet niin yhte-
23168: perintö- ja lahjaverotuksen yhtenäisyyttä ja enna-   näisiksi, että veron määrä ei olisi riippuvainen
23169: koitavuutta. Ohjeissa olevien markkamääräisten       perintönä tai lahjana saadun omaisuuden sijainti-
23170: hehtaariarvojen perusteella pyritään löytämään       paikkakunnasta ja lajista. Tämän vuoksi verohal-
23171: varovainen käypä arvo arvostamisperusteeksi.         litus on 8 päivänä maaliskuuta 1985 asettanut
23172:    Kysymyksessä mainitut metsänpohjan arvot eri      työryhmän, jonka tehtävänä on kiireellisesti val-
23173: metsäveroluokissa on saatu Keskusmetsälauta-         mistella yhtenäiset varojen arvostamisohjeet käy-
23174: kunta Tapion julkaisemista metsänpohjan arvois-      vän arvon periaatteen pohjalta perintö- ja lahja-
23175: ta sekä metsänhoitoyhdistysten arvioista. Metsän-    verotuksessa.
23176: 
23177:     Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1985
23178: 
23179:                                                                          Ministeri Pekka Vennamo
23180: 4                                     1985 vp. -      KK n:o 130
23181: 
23182: 
23183: 
23184: 
23185:                                Tili Riksdagens Herr Talman
23186: 
23187:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          (1980: 16), att man i arvs- och gåvobeskattningen
23188: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        inte helt kan godkänna de skäl som berättigar tili
23189: den 27 mars 1985 tili vederbörande medlem av          försiktig värdering av jordbruksjord i den årligen
23190: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     återkommande förmögenhetsbeskattningen.
23191: dagsman Aapo Saari m.fl. undertecknade spörs-            Inom rättspraxis följer man vid värdering av
23192: mål nr 130:                                           arv och gåva i allmänhet principen om gängse
23193:                                                       värde elier sannolikt överlåtelsepris, trots att
23194:          Vad ämnar Regeringen göra för att
23195:                                                       lagens stadgande i någon mån har förblivit
23196:        man inte i fortsättningen genom beskatt-       oklart. Då endast pengar, depositioner, ford-
23197:        ningsdirektiven skulie sträva tili drastiskt   ringar och vissa värdepapper i allmänhet har ett
23198:        skärpt~ beskattningsgrunder och därige-
23199:                                                       klart och obestritt värde angivet i mark, blir
23200:        nom uli en ändrad skattestruktur och en
23201:                                                       bevisfrågan central med tanke på tillämpningen
23202:        väsentligt åtstramad beskattning?              av gängse värde.
23203:                                                          Trots att principen om gängse värde vid värde-
23204:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ring är vedertaget bruk inom rättspraxis, är
23205: anföra följande:                                      beskattningspraxis brokig. Inom arvs- och gåvo-
23206:    Såsom i spörsmålet konstaterats, stadgas i lag-    beskattningen har den oenhetliga värderingen
23207: en om skatt på arv och gåva att egendomen             orsakat orättvisa på två sätt. Å ena sidan har olika
23208: uppskattas enligt de grunder som gälier för           arvsskattenämnder använt olika värderingsgrun-
23209: uppskattning av förmögenhet vid inkomst- och          der, varvid skattens storlek har kunnat påverkas
23210: förmögenhetsbeskattning.                              av viiken arvsskattenämnd som verkstälit beskatt-
23211:    Då lagen om skatt på arv och gåva stiftades år     ningen. Å andra sidan har olika slag av
23212: 1940, tiliämpades på inkomst- och förmögen-           förmögenhet kunnat värderas på olika grunder,
23213: hetsbeskattningen den lag som givits år 1924 och      såsom pengar och börsaktier tili gängse värde och
23214: där ståndpunkten utan undantag var den att            fastigheter och jordbruksjord rätt mycket under
23215: egendom skulie uppskattas enligt gängse pris.         gängse värde. Sålunda har beskattningen varierat
23216: Stadgandena om värdering vid förmögenhets-            efter viiken beskaffenhet den ärvda egendomen
23217: beskattning förnyades genom den lag om in-            har råkat ha.
23218: komst- och förmögenhetsskatt som gavs år 1943.           Användningen av enhetliga värderingsgrunder
23219: Dessa stadganden förnyades grundligt år 1967. I       i arvs- och gåvobeskattningen är inte nödvändigt
23220: lagen om skatt på inkomst och förmögenhet             enbart beträffande jordbruksjord, utan det vore
23221: (1043/74), som trädde i kraft vid ingången av år      mycket viktigt att alla beskattningsbara tillgångar
23222: 1975, fick stadgandena om värdering samma             oberoende av ort och förmögenhetsslag skulie
23223: innehåli som i den tidigare gäliande lagen.           värderas enligt samma grunder i arvs- och
23224:    När stadgandena rörande förmögenhets-              förmögenhetsbeskattningen.
23225: beskattning förnyades år 1967 beaktades i första         Enligt 3 § lagen om den direkta beskattning-
23226: hand de synpunkter som gälier förmögenhets-           ens distrikts- och lokalförvaltning hör det tili
23227: beskattning och man tänkte inte alis på de            länsskatteverkets uppgifter att bl.a. inom sitt
23228: problem som uppstår i arvs- och gåvobeskatt-          tjänsteområde leda och övervaka faststäliandet
23229: ningen. I dessa stadganden förekommer av den-         och debiteringen av skatt på arv och gåva. Enligt
23230: na orsak många stereotypa bestämmelser om             1 § 1 mom. 5 punkten förordningen om den
23231: värdering, som är ändamålsenliga i den årligen        direkta beskattningens distrikts- och lokalförvalt-
23232: återkommande förmögenhetsbeskattningen, men           ning skalilänsskatteverket följa med beskattning-
23233: som inte på samma sätt är motiverade i arvs- och      en i arvsskattenämnderna samt vidta åtgärder för
23234: gåvobeskattningen som sker endast en gång.            rättande av observerade felaktigheter.
23235:    Också kommissionen för revision av arvs-              Såsom i motiveringen tili spörsmålet har kon-
23236: beskattningen konstaterade i sitt betänkande          staterats, har länsskatteverket i Vasa gett fören-
23237:                                        1985 vp. -     KK n:o 130                                        5
23238: 
23239: hetligande anvisningar för värdering av tillgångar    vårdsföreningarnas värden. Det sammanlagda
23240: sedan man noterat att särskilt jord- och skogs-       värdet av jordgrund, plantbestånd och träd-
23241: bruksegendom har värderats olika i länets olika       bestånd minskas enligt anvisningarna med 40 %
23242: arvsskattenämnder. Avsikten med anvisningarna         av försiktighetsskäl.
23243: är att göra arvs- och gåvobeskattningen mera              Avsikten är att de värderingsgrunder som
23244: enhetlig och göra det lättare att förutsäga den.      tillämpas i arvs- och förmögenhetsbeskattningen
23245: Utgående från de hektarvärden som finns angiv-        skall fås så enhetliga att skattebeloppet inte skall
23246: na i mark i anvisningarna försöker man finna ett      bero på orten eller vilket slag av egendom man
23247: försiktigt gängse värde att användas som värde-       fått i arv eller gåva. Av denna anledning har
23248: ringsgrund.                                           skattestyrelsen den 8 mars 1985 tillsatt en arbets-
23249:    De i spörsmålet nämnda värdena för skogens         grupp, vars uppgift är att i brådskande ordning
23250: jordgrund i olika skogsskatteklasser har fåtts från   bereda enhetliga anvisningar för värderingen av
23251: de värden för skogens jordgrund som Keskusmet-        tillgångar utgående från principen om gängse
23252: sälautakunta Tapio publicerat samt från skogs-        värde i arvs- och gåvobeskattningen.
23253: 
23254:      Helsingfors den 29 april 1985
23255: 
23256:                                                                            Minister Pekka Vennamo
23257:                                                  1985 vp.
23258: 
23259: Kirjallinen kysymys n:o 131
23260: 
23261: 
23262: 
23263: 
23264:                                     Viljanen ym.: Nettotulon palauttamisesta sakon määrääruisperus-
23265:                                        teeksi
23266: 
23267: 
23268:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23269: 
23270:    Vuodesta 1977 on sakkorangaistuksen päiväsa-         eroja eikä sakkorangaistukselle tulisi yhteiskunta-
23271: kon markkamäärä määräytynyt sakotetun brutto-           poliittisesti asettaa verotukselle tunnusomaisia
23272: ansioiden mukaan. Toteutettu rikoslain 2 luvun          päämääriä.
23273: 4 §:n muutos perustui liikennerikostoimikunnan             Henkilön käytettävissä oleva tulo verojen jäl-
23274: ehdotuksiin vuodelta 1973. Komitean ajatuksena          keen on oikeudenmukainen peruste päiväsakon
23275: oli varallisuusrangaistuksen käytön lisääminen,         määräämiselle.
23276: mikä onkin muodostunut tehokkaaksi keinoksi                Hallituksen tulisi pikaisesti harkita mahdolli-
23277: valtion tulojen kartuttamisessa. Vuodesta 1977          suuksia nettoperiaatteeseen siirtymiseksi päivä-
23278: bruttoansiot ovat kohonneet yli 80 prosenttia,          sakkoja määrättäessä, sillä sakon määräytymispe-
23279: kun taas reaaliansiot vastaavana ajanjaksona ovat       ruste liittyy käytännössä lähinnä liikennerikoksia
23280: kohonneet vain noin 10 prosenttia.                      koskettavana kiinteästi myös tieliikennelain ko-
23281:    Bruttoperiaatteen käyttöönottoa hallitus perus-      konaisuudistuksen toteutumiseen.
23282: teli mm. sillä, että valtion tuloveron progressiivi-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23283: suus saa aikaan toivotun vaikutuksen: paremmin          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23284: ansaitsevan käyttöön jäävästä tulosta menee sak-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
23285: koihin suurempi osuus kuin huonommin ansait-            senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23286: sevalta. Esityksessä lähdettiin siitä, että sakon
23287: kohtuullinen osuus olisi 40 prosenttia sakotetta-                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että ny-
23288: van kokonaispäivätulosta. Jo melko alhaisissakin               kyiset päiväsakon määräytymisperusteet
23289: tuloluokissa on päädytty paljon korkeampiin pro-               ovat johtaneet epäoikeudenmukaisuuk-
23290: sentteihin. On siis käynyt toteen, mitä uuteen                 siin ja kohtuuttomuuksiin, ja jos on,
23291: sakotusjärjestelmään siirryttäessä pelättiin eli että             milloin Hallitus ryhtyy toimenpiteisiin
23292: muutokset ovat johtaneet kohtuuttomuuksiin ja                  sakotusjärjestelmän muuttamiseksi siten,
23293: epäoikeudenmukaisuuksiin. Tuloverotuksemme                     että päiväsakon markkamäärä määräytyy
23294: voimakas progressio vähentää jo sinällään tulo-                sakotettavan nettotulon mukaan?
23295: 
23296:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1985
23297: 
23298:           Matti Viljanen                  Helena Pesola                   Ulla Puolanne
23299:           Aila Jokinen                    Liisa Hilpelä                   Heikki Perho
23300:           Ben Zyskowicz                   Ilkka Suominen                  Saara Mikkola
23301:           Iiro Viinanen                   Tauno Valo                      Sakari Valli
23302:           Martti Tiuri                    Elsi Hetemäki-Olander           Mauri Miettinen
23303:           Kaarina Dromberg                Jouni J. Särkijärvi             Aino Pohjanoksa
23304:           Matti Lahtinen                  Sirpa Pietikäinen               Tuulikki Petäjäniemi
23305:           Kimmo I. Sasi                   Eva-Riitta Siitonen             Erkki Moisander
23306:           Päivä Varpasuo                  Ilkka Kanerva                   Lea Kärhä
23307:           Sampsa Aaltio                   Toivo T. Pohjala                Esko Almgren
23308:           Impi Muroma                     Juho Koivisto                   Georg C. Ehrnrooth
23309:           Pentti Mäki-Hakola              Lauri Impiö                     Helge Saarikoski
23310:           Riitta Jouppila                 Anna-Kaarina Louvo              Riitta Uosukainen
23311:                                           Pirjo Rusanen
23312: 428500371L
23313: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 131
23314: 
23315: 
23316: 
23317: 
23318:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23319: 
23320:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        tai yhteiskuntapoliittisesti tuloerojen kaventami-
23321: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          seen, on jyrkästi torjuttava. Sakkorangaistuksella
23322: olette 27 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn            on ja sillä tulee olla vain kriminaalipoliittisia
23323: kirjeenne n:o 481 ohella toimittanut valtioneu-        tavoitteita. Se, että päiväsakon rahamäärä määrä-
23324: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      tään sakotettavan brunotulon eikä nettotulon
23325: sanedustaja Matti Viljasen ym. näin kuuluvasta         perusteella, ei oikeuta rinnastamaan sen tavoit-
23326: kirjallisesta kysymyksetä n:o 131:                     teita esimerkiksi verotuksen tavoitteisiin. Sakon
23327:                                                        määrääminen kokonaispäivätulon perusteella on
23328:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että ny-     vain yksinkertaisin tapa toteuttaa sakkorangais-
23329:         kyiset päiväsakon määräytymisperusteet         tuksen progressiivisuus eli järjestelmä, jonka mu-
23330:         ovat johtaneet epäoikeudenmukaisuuk-           kaan suurempituloinen joutuu nettotulostaan
23331:         siin ja kohtuuttomuksiin, ja jos on,           maksamaan sakkona prosentuaalisesti suurem-
23332:            milloin Hallitus ryhtyy toimenpiteisiin     man osuuden kuin pienituloinen. Tähän näkö-
23333:         sakotusjärjestelmän muuttamiseksi siten,       kohtaan kiinnitti huomiota maan ylin tuomiois-
23334:         että päiväsakon markkamäärä määräytyy          tuin korkein oikeus jo vuonna 1920 lausunnos-
23335:         sakotettavan nettotulon mukaan?                saan päiväsakkojärjestelmää koskevasta lakiehdo-
23336:                                                        tuksesta ja katsoi, että päiväsakkojärjestelmän
23337:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       tulisi olla progressiivinen.
23338: ti seuraavaa:                                             Niin kuin jo hallituksen esityksessä (n:o 109/
23339:    Päiväsakkojärjestelmä perustuu siihen ajatuk-       1975 II vp.) todettiin, progressiivinen päiväsak-
23340: seen, että sakon tulisi kohdistua yhtä tuntuvasti      kojärjestelmä olisi mahdollista toteuttaa myös
23341: eri varallisuusasemassa oleviin henkilöihin. Oi-       siten, että päiväsakon rahamäärä määrättäisiin
23342: keudenmukaisuus ja kohtuus edellyttävät, että          veroennakon pidättämisen jälkeen sakotettavalle
23343: varallisuuteen kohdistuvan rangaistuksen suuruus       jäävän nettopäivätulon perusteella. Tuolloin päi-
23344: suhteutetaan sakotettavan sakonmaksukykyyn.            väsakon rahamäärän laskemista varten olisi laa-
23345: Vuoden 1977 alusta voimaan tulleen rikoslain 2         dittava erityiset progressiiviset taulukot. Käytän-
23346: luvun 4 a §:n mukaan päiväsakon rahamäärä on           nössä tämä vain johtaisi nykyistä vaikeaselkoisem-
23347: vahvistettava sellaiseksi, että se on sakotettavan     paan järjestelmään eikä ilmeisestikään tulisi olen-
23348: maksukykyyn nähden kohtuullinen. Laki määrit-          naisesti vaikuttamaan sakkojen kokonaisrahamää-
23349: telee kohtuulliseksi päiväsakon rahamääräksi pää-      riin.
23350: sääntöisesti kolmasosan sakotettavan keskimääräi-         Oikeusministeriössä on jatkuvasti seurattu eri-
23351: sestä kokonaispäivätulosta.                            tyisesti liikennerikkomuksista tuomittujen sakko-
23352:   Julkisuudessa on toistuvasti esitetty käsityksiä,    rangaistusten päiväsakkojen lukumäärän ja päivä-
23353: että voimassa oleva sakotusjärjestelmä on sikäli       sakkojen rahamäärän kehitystä. Tilaston mukaan
23354: epäoikeudenmukainen, että sakotettava joutuu           tyypillisin vuonna 1982 liikennerikkomuksesta
23355: maksamaan sakkoa sellaisestakin tulosta, jota hän      rangaistusmääräyksin tuomittu sakko oli 6 päivä-
23356: ei koskaan verotuksen johdosta saa omaan käyt-         sakkoa a 26 markkaa eli yhteensä 156 markan
23357: töönsä. Sen vuoksi on vaadittu, että päiväsakon        sakko. Vuonna 1983 liikennerikkomuksista ran-
23358: rahamääräkin olisi määrättävä sakotettavan netto-      gaistusmääräyksin tuomituista noin 156 000 sa-
23359: tulon eikä brunotulon perusteella.                     kosta vain 89 oli sellaista, joiden päiväsakon
23360:    On syytä korostaa, että päiväsakkojärjestelmä       rahamäärä oli 200 markkaa tai sitä enemmän.
23361: on vain tekninen keino toteuttaa maksukykyyn           Kun nykyisen käytännön mukaan vähäisistä lii-
23362: nähden oikeudenmukainen sakko. Päivätulohan            kennerikoksista määrätään lukumäärältään vähäi-
23363: on Suomessa, jossa juuri kenellekään ei makseta        siä päiväsakkoja, kysymyksessä ilmeisesti tarkoite-
23364: päivittäin palkkaa, laskennallinen suure.              tut kokonaisrahamäärältään useampien tuhansien
23365:    Sellainen käsitys, että sakkorangaistusta käytet-   markkojen suuruiset sakot on todennäköiseti
23366: täisiin keinona valtion talouden kohentamiseen         määrätty liikennettä vaarantaviksi katsotuista lii-
23367:                                        1985 vp. -     KK n:o 131                                        3
23368: 
23369: kennerikoksista eli lähinnä nopeusrajoitusten         olisi vältytty, jos sakotus perustuisi kokonaispäi-
23370: tuntuvasta rikkomisesta.                              vätulon sijasta nettotuloon.
23371:    Hallituksen tiedossa ei ole, että nykyinen sako-      Kysymys sakkorangaistuksen määräämisen pe-
23372: tusjärjestelmä olisi johtanut sellaisiin epäoikeu-    rusteista on oikeusministeriössä selvitettävänä.
23373: denmukaisuuksiin tai kohtuuttomuuksiin, joilta
23374: 
23375:      Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1985
23376: 
23377:                                                                    Oikeusministeri Christoffer Taxell
23378: 4                                     1985 vp. -      KK n:o 131
23379: 
23380: 
23381: 
23382: 
23383:                                 Till Riksdagens Herr Taimao
23384: 
23385:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ekonomi eller samhällspolitiskt för att minska
23386: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         inkomstskillnaderna måste skarpt tillbakavisas.
23387: nr 481 av den 27 mars 1985 till vederbörande          Syftet med bötesstraffet är och skall vara endast
23388: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    kriminalpolitiskt. Det faktum att dagsböternas
23389: av riksdagsman Matti Viljanen m.fl. underteck-        belopp fastställs på basen av bruttoinkomsterna
23390: nade spörsmål nr 131:                                 och inte på nettoinkomsterna gör inte att dess
23391:                                                       syften kan jämställas med till exempel beskatt-
23392:           Är Regeringen medveten om att de            ningens syften. Fastställandet av böterna på ba-
23393:        nuvarande grunderna för fastställande av       sen av bruttodagsinkomsterna är bara det enklas-
23394:        dagsböter har lett till orättvisa och obil-    te sättet att genomföra progressivitet i bötesstraf-
23395:        lighet, och om så är,                          fet, dvs. det system enligt vilket en höginkomst-
23396:           när ämnar Regeringen vidta åtgärder         tagare betalar en procentuellt sett större del av
23397:        för att ändra bötfällningssystemet så att      sina inkomster i böter än en låginkomsttagare.
23398:        dagsböternas markbelopp fastställs utgå-       Vid denna synpunkt fäste landets högsta rättsin-
23399:        ende från den bötfälldes nettoinkomster?       stans högsta domstolen uppmärksamhet redan år
23400:                                                       1920 i sitt betänkande om ett lagförslag rörande
23401:   Såsom svar på detta spörsmål anför jag vörd-        dagsbotssystemet, och ansåg då att dagsbotssyste-
23402: samt följande:                                        met bör vara progressivt.
23403:     Dagsbotssystemet grundar sig på taoken att           Såsom redan i regeringens proposition nr 1091
23404: böterna skulle vara lika kännbara för personer i      1975 II rd. konstaterades, vore det möjligt att
23405: olika förmögenhetsställoing. Rätt och billighet       genomföra ett progressivt dagsbotssystem även på
23406: förutsätter att storleken på ett straff som gäller    så sätt att dagsbotens belopp bestäms på basen av
23407: förmögenhet skall avpassas efter den bötfälldes       den nettodagsförtjänst som står till den bötfäll-
23408: betalningsförmåga. Enligt strafflagens 2 kap. 4 a     des förfögande efter det förskottsskatten avdra-
23409: §, som trädde i kraft i början av år 1977, skall      gits. Särskilda progressiva tabeller borde då upp-
23410: dagsbot fastställas till belopp som med hänsyn        göras för beräkning av dagsbotens belopp. 1
23411: till den bötfälldes betalningsförmåga bör anses       praktiken skulle detta endast leda till ett mera
23412: skäligt. Enligt lagens definition utgör ett skäligt   svårtolkat system än det nuvarande, sannolikt
23413: dagsbotsbelopp i regel en tredjedel av den böt-       utan att väsentligen påverka böternas totala be-
23414: fälldes genomsnittliga bruttodagsinkomst.             lopp.
23415:     1 offentligheten har upprepade gånger fram-
23416: lagts åsikter enligt vilka det gällande bötfäll-         Justitieministeriet har fortgående följt med
23417: ningssystemet är orättvist så till vida att den       utvecklingen av antalet dagsböter som ådömts
23418: bötfällde måste betala böter beräknade på in-         särskilt för trafikförseelser och dagsböternas be-
23419: komster som han till följd av beskattningen           lopp. Enligt statistiken var de mest typiska böter
23420: aldrig får till egen disposition. Mao har därför      som år 1982 genom strafforder ådömdes för
23421: krävt att dagsböteroas belopp skulle fastställas på   trafikförseelse 6 dagsböter a 26 mark, dvs. sam-
23422: basen av den bötfälldes nettoinkomster och inte       manlagt 156 mark. År 1983 utgjordes endast 89
23423: på basen av bruttoinkomsterna.                        av 156 000 böter som ådömdes för trafikförseelse
23424:     Det är skäl att konstatera att dagsbotssystemet   av sådana böter där dagsbotens belopp uppgick
23425: är en rent teknisk metod att fastställa böter som     till 200 mark eller mera. Då enligt nuvarande
23426: är rättvisa i relation till betalningsförmågan.       praxis för ringa trafikbrott fastställts ringa antal
23427: Dagsinkomsterna är ju i Finland, där knappast         dagsböter, har de böter på sammanlagt flera
23428: någon lever på en dagligen utbetalad lön, en          tusen mark som uppenbarligen avses i spörsmålet
23429: kalkylerad storhet.                                   sannolikt fastställts för trafikbrott som ansetts
23430:     En sådan uppfattning att bötesstraff skulle       äventyra trafiksäkerheten, dvs. närmast avsevärda
23431: användas som ett medel att förbättra statens          överskridningar av hastighetsbegränsningarna.
23432:                                        1985 vp. -     KK n:o 131                                         5
23433: 
23434:   Regeringen är inte medveten om att det nuva-        skulle grunda sig på nettoinkomsten i stället för
23435: rande bötfällningssystemet skulle ha lett tili någ-   på bruttodagsinkomsten.
23436: ra sådana fall av orättvisa och obillighet som           Frågan om grunderna för fastställande av bö-
23437: skulle ha kunnat undvikas om bötfällningen            tesstraff utreds för närvarande i justitieminis-
23438:                                                       teriet.
23439: 
23440:      Helsingfors den 24 april 1985
23441: 
23442:                                                                    Justitieminister Christoffer Taxell
23443:                         j
23444: 
23445:                         j
23446: 
23447:                     j
23448: 
23449:                     j
23450: 
23451:                 j
23452: 
23453:                 j
23454: 
23455:             j
23456: 
23457:             j
23458: 
23459:         j
23460: 
23461:         j
23462: 
23463:     j
23464: 
23465:     j
23466: 
23467: j
23468: 
23469: j
23470:                                                 1985 vp.
23471: 
23472: Kirjallinen kysymys n:o 132
23473: 
23474: 
23475: 
23476: 
23477:                                    Almgren ym.: Toimenpiteistä rotuerottelupolitiikan estämiseksi
23478:                                      Etelä-Afrikan tasavallassa
23479: 
23480: 
23481:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23482: 
23483:    Etelä-Afrikan tasavalta harjoittaa rotuerottelu-      Näyttää siltä, että Suomen yksipuolisilla lain-
23484: politiikkaa. Se on tunnustettu maan viralliseksi      säädäntötoimilla ei voi tehdä kansainvälistä oi-
23485: politiikaksi. Se merkitsee käytännössä Etelä-Afri-    keutta koskevaa lainsäädäntöä. Kuitenkin Suo-
23486: kan ja Namibian värillisille epäinhimillistä koh-     men pitäisi säätää laki, joka kieltää kaupankäyn-
23487: telua. Rotusorto on hengellisesti syntiä Jumalaa      nin Etelä-Afrikan kanssa. Onko niin, että esim.
23488: ja lähimmäistä vastaan. Inhimillisesti se merkit-     GATT-sopimus estää itsenäisen Etelä-Afrikkaa
23489: see ihmisarvon polkemista.                            koskevan lain säätämisen? Onko Suomi sitoutu-
23490:    YK:n yleiskokous on jo vuonna 1962 kehotta-        nut GATT:ssa sellaisiin sitoumuksiin, jotka estä-
23491: nut jäsenmaita katkaisemaan poliittiset ja talou-     vät kaupankäynnin kieltävät pakotetoimet? Onko
23492: delliset suhteet Etelä-Afrikan tasavaltaan. Suo-      ay-liike sitoutunut kaupankäyntiin Etelä-Afrikan
23493: men kannanotot ovat olleet tuomitsevia, mutta         kanssa siitä syystä, että vientimme sinne on noin
23494: maamme ei ole päässyt käytännön toimenpitei-          viisi kertaa tuontia suurempi?
23495: siin, joilla olisi suunnattu todellisia pakotteita       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23496: rotusortohallitusta kohtaan.                          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23497:                                                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
23498:    YK:n apulaispääsihteeri Brajesh Mishra on          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23499: todennut, että talouspakotteet ovat paras keino
23500: rauhanomaisen vaihtoehdon edistämiseksi. Piispa                Onko Suomi sitoutunut kansainvälisis-
23501: Desmond Tutu on puolestaan lausunut, että                    sä sopimuksissaan siihen, että se ei voi
23502: sijoitukset Etelä-Afrikkaan tukevat turmeltunutta            omalla lainsäädännöllään kieltää kaupan-
23503: järjestelmää. Rotusorron ilmentymiä ovat pakko-              ~äyntiä Etelä-Afrikan tasavallan kanssa,
23504: muutot ja väestönsiirrot. Epäoikeudenmukai-                  Ja
23505: suutta lisää mm. koulutuspolitiikka, joka suo                   millä tavoin maamme voi tehokkaim-
23506: valkoisten lapsille huikeat etuoikeudet mustiin              min vaikuttaa siihen, että rotusortoa har-
23507: verrattuna. Valkoisten palkkaus on aivan toista              joittavan Etelä-Afrikan olisi luovuttava
23508: luokkaa kuin mustien.                                        ihmisarvoa alentavasta politiikastaan?
23509: 
23510:     Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1985
23511: 
23512:          Esko Almgren                    Impi Muroma                    Olavi Ronkainen
23513: 
23514: 
23515: 
23516: 
23517: 428500374P
23518: 2                                      1985 vp. -- KJ( n:o 132
23519: 
23520: 
23521: 
23522: 
23523:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23524: 
23525:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        voivat tuottaa tulosta. YK:n peruskirjan mukaan
23526: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         pakotteet kuuluvat turvallisuusneuvoston yksin-
23527: olette 27 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn           omaiseen toimivaltaan. Toistaiseksi turvallisuus-
23528: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          neuvosto on päättänyt vain asevientikiellosta
23529: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     ( 1977).
23530: taja Esko Almgrenin ym. näin kuuluvasta kirjalli-        Pohjoismaiden ulkoministerit ovat vuoden
23531: sesta kysymyksestä n:o 132:                           1978 jälkeen toimeenpanneet yhteisesti laadit-
23532:                                                       tua, Etelä-Afrikkaa vastaan suuntautuvaa toimin-
23533:            Onko Suomi sitoutunut kansainvälisis-      taohjelmaa. Sen sisältö on seuraava:
23534:         sä sopimuksissaan siihen, että se ei voi         1. Etelä-Afrikkaan suuntautuvien uusien inves-
23535:         omalla !ainsäädännöllään kieltää kaupan-      tointien kieltäminen tai estäminen yleensä
23536:         käyntiä Etelä-Afrikan tasavallan kanssa,
23537:                                                          2. Neuvotteluihin ryhtyminen pohjoismaisten
23538:         F                                             yritysten kanssa niiden Etelä-Afrikassa tapahtu-
23539:            millä tavoin maamme voi tehokkaim-         van tuotantotoiminnan rajoittamiseksi
23540:         min vaikuttaa siihen, että rotusortoa har-
23541:                                                          3. Suositus urheilu- ja kulttuuriyhteyksien lo-
23542:         joittavan Etelä-Afrikan olisi luovuttava
23543:                                                       pettamiseksi Etelä-Afrikan kanssa
23544:         ihmisarvoa alentavasta politiikastaan?
23545:                                                          4. Pohjoismaiden tuen lisääminen pakolaisille,
23546:                                                       vapautusliikkeille, apartheid-uhreille jne.
23547:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         5. Viisumipakko EAT:n kansalaisille.
23548: ti seuraavaa:
23549:                                                          Ohjelman mukaan Pohjoismaat pyrkivät
23550:    Suomen kanta Etelä-Afrikan harjoitt<Jmaan ro-      YK:ssa:
23551: ruerottdupolitiikkaan on yksiselitteisen kieltei-        - työskentelemään tekemänsä aloitteen puo-
23552: nen, mikä on tuotu esiin vuosittain YK:n yleis-       lesta, jotta turvallisuusneuvosto tekisi päätöksen
23553: kokouksessa, YK:n ihmisoikeustoimikunnassa ja         Etelä-Afrikkaan suuntautuvien investointien kiel-
23554: muissa yhteyksissä. Suomen puheenvuoroissa on         tämiseksi
23555: todettu, että Suomi tuomitsee kaiken rotuun,             - toimimaan sellaisten turvallisuusneuvostolle
23556: uskontoon tai ihonväriin perustuvan syrjinnän ja      tehtyjen ehdotusten puolesta, jotka voivat johtaa
23557: erottelun. Tuomitsemme Etelä-Afrikan harjoitta-       siroviin päätöksiin Etelä-Afrikkaan suuntautuvaa
23558: man apartheid-politiikan, koska se on ristiriidassa   kauppaa vastaan
23559: omaksumamme oikeus-, tasa-arvoisuus- ja ihmis-           - toimimaan siten, että turvallisuusneuvoston
23560: arvokäsityksen kanssa.                                päätöstä aseidenvientikiellosta Etelä-Afrikkaan
23561:    Apartheid-politiikka on räikeässä ristiriidassa    tiukasti noudatetaan.
23562: YK:n peruskirjan ja yleismaailmallisen ihmisoi-          Pohjoismaiden ulkoministerit käsitrelevät ete-
23563: keuksien julistuksen periaatteiden kanssa. Tämän      läisen Afrikan tilannetta säännöllisissä kokouksis-
23564: vuoksi se on vakava ja jatkuva haaste kansainväli-    saan. Helsingissä 28.-29.3.1985 pidetyssä ulko-
23565: selle yhteisölle. YK:n jäsenten piirissä vallitsee    ministerikokouksessa Norja teki yksilöidyn ehdo-
23566: yksimielisyys apartheid-politiikan tuomittavuu-       tuksen toimintaohjelman laajentamisesta. Samal-
23567: desta. Yleiskokous käsittelee sitä koskevaa asia-     la ulkoministerikokous antoi toimintaohjelman
23568: kohtaa laajasti vuosittain. Kansainvälinen yhteisö    toteuttamista seuraavalle pohjoismaiselle työryh-
23569: ponnistelee jatkuvasti tehokkaiden keinojen löy-      mälle tehtäväksi tutkia tehtyjen ehdotusten poh-
23570: tämiseksi Etelä-Afrikan hallituksen painostami-       jalta ohjelman tehostamis- ja kehittämismahdol-
23571: seksi.                                                lisuuksia. Samassa tarkoituksessa on Suomen ul-
23572:    Suomi on toiminut läheisessä yhteistyössä mui-     koministeriö asettanut työryhmän.
23573: den Pohjoismaiden kanssa mm. tukemalla pyrki-            Pohjoismaat ovat päätyneet yhteisen ohjelman
23574: myksiä saada aikaan Etelä-Afrikkaa vastaan koh-       laatimiseen turvallisuusneuvoston tehokkaiden
23575: distuvia laaja-alaisia, turvallisuusneuvoston hy-     toimenpiteiden puuttuessa. Ohjelmaa on toteu-
23576: väksymiä pakotteita. Vain laaja-alaiset pakotteet     tettu aktiivisesti monin eri tavoin. Vuodesta 1976
23577:                                         1985 vp. -      KK n:o 132                                       3
23578: 
23579: lähtien Pohjoismaat ovat YK:n yleiskokouksessa             Mitä kaupankäyntiin tulee, Suomi ja Etelä-
23580: tukeneet päätöslauselmaa, joka mm. kiirehtii            Afrikan Tasavalta ovat kumpikin tulleja ja kaup-
23581: turvallisuusneuvostoa harkitsemaan tehokkaita           paa koskevan yleissopimuksen (GATT) sopimus-
23582: toimenpiteitä, joilla voidaan keskeyttää Etelä-         osapuolia. Yhtenä GATT:n toimintaa luonnehti-
23583: Afrikkaan suuntautuvien uusien ulkomaisten in-          vana pääperiaatteena on diskriminointikielto,
23584: vestointien ja lainojen myöntäminen.                    mikä merkitsee, että johonkin sopimusosapuo-
23585:    YK:nyleiskokouksen 39. istunnossa valmisteli-        leen sovellettavia rajoitustoimia on sovellettava
23586: vat Pohjoismaat yhdessä Afrikan maiden kanssa           erotuksetta kaikkiin GATT-jäseniin nähden.
23587: yhteistoimintapäätöslauselman, joka käsittelee          GATT:n XXI artiklassa määritellään turvallisuus-
23588: realistisia, tehokkaita ja mahdollisimman laajasti      poikkeukset sopimukseen nähden. Mainitun ar-
23589: hyväksyttäviä keinoja apartheidin vastustamisek-        tiklan c-kohdan mukaan mitään GATT-sopimuk-
23590: si. Pohjoismaiden tarkoituksena on jatkaa tätä          sen kohtaa ei ole tulkittava siten, että estetään
23591: toimintaa myös tulevassa yleiskokouksessa.              toimenpiteet, joihin sopimuspuoli voi YK:n pe-
23592:    Turvallisuusneuvosto teki syksyllä 1978 perus-       ruskirjan mukaisesti olla velvoitettu kansainväli-
23593: kirjan VII luvun mukaisen jäsenmaita velvoitta-         sen rauhan ja turvallisuuden säilyttämiseksi.
23594: van päätöksen aseidenvientikiellosta Etelä-Afrik-           Suomi onkin johdonmukaisesti soveltanut pe-
23595: kaan. Suomi ja muut Pohjoismaat olivat jo               riaatetta, jonka mukaan taloudellisiin sanktioihin
23596: ennen tätä päätöstä noudattaneet aseidenviennin
23597:                                                         ryhtyminen edellyttää YK:n turvallisuusneuvos-
23598: lopettamista koskevia turvallisuusneuvoston suo-
23599:                                                         ton tekemää sitovaa päätöstä. Koska turvallisuus-
23600: situksia ja noudattavat luonnollisesti tiukasti asei-   neuvoston sitovaa päätöstä sanktioista ei ole teh-
23601: denvientiä koskevan pakotepäätöksen määräyk-
23602:                                                         ty, olisi Suomen yksipuolinen päätös kieltää
23603: siä. Turvallisuusneuvosto on lisäksi päätöslausel-
23604:                                                         kaupankäynti Etelä-Afrikan Tasavallan kanssa ris-
23605: mallaan 13.12.1984 pyytänyt kaikkia valtioita
23606:                                                         tiriidassa GATT-sopimuksen kanssa. Suomen yk-
23607: pidättymään aseidentuonnista Etelä-Afrikasta.           sipuolisella päätöksellä kaupankäynnin kieltämi-
23608: Myös tätä päätöstä Suomi on noudattanut ennen
23609:                                                         seksi ei olisi vaikutusta, koska EAT ei ole riippu-
23610: sen tekemistä, sillä emme ole tuoneet aseita
23611:                                                         vainen Suomen ja muiden Pohjoismaiden kau-
23612: EAT:sta. Aseidenvientikieltoa valvomaan on tur-
23613:                                                         pasta.
23614: vallisuusneuvostossa asetettu erityinen komitea,
23615: jonka tehtäväksi on myös annettu seurata asei-             Kuten edellä totesin, Pohjoismaiden ulko-
23616: dentuontia.                                             ministereiden asettama erityinen pysyvä Etelä-
23617:    Suomen ja Pohjoismaiden politiikka suhtautu-         Afrikka -työryhmä tutkii parhaillaan mahdolli-
23618: misessa rotuerottelupolitiikkaan ja Afrikan kysy-       suuksia tehostaa painostustoimenpiteitä Etelä-
23619: mykseen yleensä on saanut tunnustusta niin              Afrikan Tasavaltaa kohtaan. Suomen hallitus on
23620: YK:ssa kuin mm. Afrikan yhtenäisyysjärjestön ja         valmis kaikkiin sellaisiin toteuttamiskelpoisiin
23621: sitoutumattomien liikkeen huippukokousten tie-          uusiin toimenpiteisiin, joista voidaan Pohjois-
23622:  donannoissa.                                           maiden kesken sopia.
23623: 
23624:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1985
23625: 
23626:                                                                   Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
23627: 4                                      1985 vp. -- KJ( n:o 132
23628: 
23629: 
23630: 
23631: 
23632:                                 Till Riksdagens Herr Talman
23633: 
23634:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           tills har säkerhetsrådet beslutat endast om vape-
23635: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         nexportförbud ( 1977).
23636: den 27 mars 1985 till vederbörande medlem av               De nordiska ländernas utrikesministrar har
23637: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      från och med år 1978 verkställt ett gemensamt
23638: dagsman Esko Almgren m.fl. ställda skriftliga          utarbetat, mot Syd-Afrika riktat handlingspro-
23639: spörsmål nr 132:                                       gram. Dess innehåll är följande:
23640:            Har Finland i sina internationella avtal        1. Förbud mot eller motverkande av nyinveste-
23641:         förbundit sig att inte med egen lagstift-      ringar i Syd-Afrika.
23642:         ning förbjuda baodel med Republiken                2. Förhandlingar med nordiska företag om att
23643:         Syd-Afrika och                                 begränsa deras produktion i Syd-Afrika.
23644:            på vilket sätt kan vårt land mera effek-        3. Rekommendation om att bringa idrotts- och
23645:         tivt verka för, att det rasförtryck utövande   kulturkontakter med apartheidregimen i Syd-
23646:         Syd-Afrika skulle avstå från sin för män-      Afrika till ett upphörande.
23647:         niskovärdet förnedrande politik?                   4. Ökning av de nordiska ländernas stöd till
23648:                                                        flyktingar, befrielserörelser, apartheidregimen ts
23649:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        offer mm.
23650: anföra:                                                    I enlighet med programmet strävar de nordiska
23651:                                                        länderna i FN till att:
23652:    Finlands ställningstagande till den rasdiskrimi-
23653: neringspolitik som Syd-Afrika utövar är ensidigt           1. arbeta för beslut i säkerhetsrådet mot ny-
23654: negativ, vilket årligen har framförts i FN :s gene-    investeringar i Syd-Afrika,
23655: ralförsamling, FN: s kommission för de mänskliga           2. verka för förslag i säkerhetsrådet som kan
23656: rättigheterna och i andra sammanhang. I Fin-           leda till bindande beslut mot handeln med
23657: lands anföranden har konstaterats, att Finland         Syd-Afrika,
23658: fördömer all på ras, religion ellet hudfärg                3. arbeta för en noggrann tillämpning av
23659: grundad diskriminering och åtskillnad. Vi              säkerhetsrådets beslut om vapenembargo mot
23660: fördömer Syd-Afrikas apartheid-politik, eftersom       Syd-Afrika.
23661: den står i strid med den rätts-, jämlikhets- och           De nordiska ländernas utrikesministrar be-
23662: människovärdesuppfattning vi omfattar.                 handlar läget i södra Afrika vid sina regelbundna
23663:    Apartheid-politiken står i grov konflikt med        möten. Under det utrikesministermöte som hölls
23664: principerna i FN :s stadga och den universella         i Helsingfors 28--29.3.1985 lade Norge fram ett
23665: människorättsdeklarationen. Därför utgör den ett       detaljerat förslag till utvidgning att handlings-
23666: allvarligt och fortgående hot mot det internatio-      programmet. Samtidigt gav utrikesministermötet
23667: nella samfundet. Bland FN:s medlemmar råder            1 uppdrag åt den nordiska arbetsgrupp som följer
23668: enighet om att apartheid-politiken måste               förverkligandet av handlingsprogrammet att på
23669: fördömas. Generalförsamlingen ger årligen den-         grundval av de gjorda förslagen utreda möjlig-
23670: na dagordningspunkt en omfattande behand-              heterna att effektivera och utveckla programmet.
23671: ling. Det internationella samfundet arbetar kon-       Finlands utrikesministerium har i samma avsikt
23672: tinuerligt med att finna effektiva medel för att       tillsatt en arbetsgrupp.
23673: utöva påtryckning mot Syd-Afrikas regering.                De nordiska länderna har beslutat göra upp ett
23674:    Finland har verkat i nära samarbete med de          gemensamt program på grund av avsaknaden av
23675: övriga nordiska länderna bl.a. genom att stöda         effektiva åtgärder från säkerhetsrådets sida. Pro-
23676: strävanden att få till stånd omfattande, av säker-     grammet har förverkligats aktivt på många olika
23677: hetsrådet godkända sanktioner riktade mot Syd-         sätt. Från år 1976 har de nordiska länderna i
23678: Afrika. Endast vidsträckta sanktioner kan leda till    FN:s generalförsamling stött en resolution, vilken
23679: resultat. Enligt FN :s stadga hör sanktioner ute-      bl.a. påskyndar säkerhetsrådet att överväga effek-
23680: slutande till säkerhetsrådets befogenheter. Hit-       tiva åtgärder, med hjälp av vilka beviljande av
23681:                                        1985 vp. -     KK n:o 132                                       5
23682: 
23683: nya utländska investeringar och lån till Syd-Afri-    tullar och baodel (GATT). En av de för GATT:s
23684: ka kan avbrytas.                                      verksamhet signifikativa huvudprinciperna är dis-
23685:    Till FN:s 39 generalförsamling förberedde de       krimineringsförbud, vilket innebär att begräns-
23686: nordiska länderna tillsammans med afrikanska          ningsåtgärder som tillämpas mot någon avtals-
23687: stater en samarbetsresolution, som behandlar          part bör tillämpas utan avvikelser gentemot alla
23688: realistiska, effektiva och möjligast brett godkänn-   GATT-medlemmar. I GATT:s XXI artikel defi-
23689: bara medel för att motsätta sig apartheid. De         nieras säkerhetsundantag gentemot avtalet. I en-
23690: nordiska ländernas avsikt är att fortsätta denna      lighet med den nämnda artikelns moment c kan
23691: verksamhet även under den kommande general-           inget av GATT-avtalets moment tolkas så, att
23692: församlingen.                                         åtgärder förhindras, vilka avtalspart kan vara
23693:    Säkerhetsrådet fattade hösten 1978 ett i enlig-    förpliktad till i enlighet med FN:s stadga för
23694: het med stadgandens VII kapitel medlemsstater-        bevarande av den internationella freden och
23695: na förpliktande beslut om vapenexportförbud till      säkerheten.
23696: Syd-Afrika. Finland och de övriga nordiska län-
23697: derna hade redan innan detta beslut iakttagit           Finland har även konsekvent tillämpat princi-
23698: säkerhetsrådets rekommendationer om avslutan-         pen att användande av ekonomiska sanktioner
23699: de av vapenexport och iakttar givetvis strikt         förutsätter bindande beslut av FN:s säkerhetsråd.
23700: bestämmelserna i sanktionsbeslutet om vapenex-        Eftersom säkerhetsrådet inte har fattat bindande
23701: port. Säkerhetsrådet har dessutom med sin reso-       beslut om sanktioner vore ett ensidigt beslut från
23702: lution 13.12.1984 bett alla stater avhålla sig från   Finlands sida om att förbjuda handelsutbyte med
23703: vapenimport från Syd-Afrika.                          Syd-Afrika i strid med GATT-avtalet. Ett ensi-
23704:    Även detta beslut har Finland iakttagit innan      digt beslut av Finland om förbud mot handelsut-
23705: det fattades, ty vi har inte importerat vapen från    byte skulle inte ha någon verkan, eftersom Re-
23706: Syd-Afrika. För övervakande av vapenexportför-        publiken Syd-Afrika inte är beroende av handeln
23707: budet har säkerhetsrådet tillsatt en speciell kom-    med Finland och de andra nordiska länderna.
23708: mitte, vilken också fått i uppgift att följa med
23709: vapenimporten.                                           Såsom jag i det tidigare konstaterade, under-
23710:    Finlands och de nordiska ländernas politik om      söker den av de nordiska utrikesministrarna till-
23711: inställningen till rasåtskillnadspolitik och frågan   satta speciella permanenta Syd-Afrika -arbets-
23712: om Afrika i allmänhet har fått erkännande såväl i     gruppen som bäst möjligheterna att effektivera
23713: FN som i bl.a. Afrikas enhetsorganisations och        påtryckningsåtgärderna mot Republiken Syd-
23714: den alliansfria rörelsens toppmötens kommuni-         Afrika. Finlands regering är beredd till alla
23715: keer.                                                 sådana förverklingsbara nya åtgärder, om vilka
23716:    Vad handelsutbytet beträffar är både Finland       man kan komma överens mellan de nordiska
23717: och Syd-Afrika avtalsparter i konventionen om         länderna.
23718: 
23719:      Helsingfors den 29 april 1985
23720: 
23721:                                                                     Utrikesminister Paavo Väyrynen
23722:                                                  1985 vp.
23723: 
23724: Kirjallinen kysymys n:o 133
23725: 
23726: 
23727: 
23728: 
23729:                                   Jouppila ym.: Ylioppilastutkintolautakunnan kokoonpanon tarkis-
23730:                                      tamisesta
23731: 
23732: 
23733:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23734: 
23735:    Ylioppilastutkintoasetuksen 2 §:n 1 momentin       2 §:n 1 momenttia tulisikin muuttaa siten, että
23736: mukaan opetusministeriö määrää vuodeksi ker-          yliopistoista ja korkeakouluista tulisi ylioppilas-
23737: rallaan    ylioppilastutkintolautakunnan johta-       tutkintolautakuntaan alueellisesti nykyistä tasa-
23738: maan, järjestämään ja arvostelemaan ylioppilas-       puolisempi edustus.
23739: tutkintoon kuuluvia kirjoituskokeita. Ylioppilas-        Tulevaisuudessa olisikin pyrittävä välttämään
23740: tutkintolautakuntaan määrätään Helsingin yli-         tapahtuneiden kaltaisia ylioppilaskirjoituksiin
23741: opiston konsistorin esityksestä puheenjohtaja ja      liittyviä epäselvyyksiä. Sen takia koetehtävien
23742: tarpeellinen määrä yliopiston opettajia sekä kou-     laatimisessa ja tarkistamisessa ennen kokeiden
23743: luhallituksen esityksestä tarpeellinen määrä kou-     pitämistä tulisi käyttää riittävää määrää lukion
23744: lutointa tarkoin tuntevia henkilöitä.                 oppimääriä ja lukiotyöskentelyä tuntevia opetta-
23745:    Asetus on vuodelta 1947. Tuon ajan jälkeen         jia. Samoin ylioppilastutkintolautakunnan jäseni-
23746: yhteiskunnassa ja koululaitoksessa on tapahtu-        nä tulisi olla riittävästi opetustyössä kiinteästi
23747: nut huomattavia muutoksia. Ylioppilaskirjoitus-       mukana olevia lukion opettajia, jotka on voitava
23748: ten luonne on muuttunut lukion opetusohjel-           vapauttaa ko. tehtävän takia määräajaksi varsinai-
23749: mien muuttumisen myötä. Samoin on maahan              sesta opetustyöstä.
23750: perustettu useita uusia korkeakouluja.                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23751:    Viime vuosien ylioppilaskirjoitusten yhteydessä    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23752: on sattunut usein epäselvyyksiä ja tulkinnanvarai-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
23753: suuksia, jotka aiheuttavat ylioppilaskokelaissa       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23754: epävarmuutta ja ovat omiaan vähentämään yliop-
23755: pilastutkintolautakunnan arvostusta. Eräät kiel-                Onko Hallitus tietoinen perusteluissa
23756: ten kuullunymmärtämiskokeet ovat osoittaneet                 mainituista ylioppilastutkintoon liittyvis-
23757: selvästi, että lautakunnan kokoonpano ei ole                 tä epäkohdista ja
23758: ollut ylioppilastutkintoasetuksen mukainen tai                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23759: siinä olevien koulutointa tarkoin tuntevien hen-             ryhtyä, että ylioppilastutkintolautakun-
23760: kilöiden asiantuntemusta ei ole otettu riittävästi           nan kokoonpanoa muutettaisiin niin, et-
23761: huomioon.                                                    tä käytännön opetustyöhön perehtynei-
23762:     Huomiota lautakunnan kokoonpanossa herät-                den lukion opettajien osuutta siinä lisä-
23763: tää käytännön opetustyössä olevien opettajien                tään ja että myös muilla yliopistoilla ja
23764: vähyyden lisäksi se, että pelkästään Helsingin               korkeakouluilla kuin Helsingin yliopistol-
23765:  yliopiston konsistori tekee yliopiston edustajia            la olisi mahdollisuus asettaa edustajia
23766:  koskevan esityksen. Ylioppilastutkintoasetuksen             ylioppilastutkintolautakuntaan?
23767: 
23768:       Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1985
23769: 
23770:                        Riitta Jouppila                           Lea Kärhä
23771:                        Anna-Kaarina Louvo                        Eeva Turunen
23772:                        Helena Pesola                             Matti Lahtinen
23773:                        Tuulikki Petäjäniemi                      Riitta Uosukainen
23774: 
23775: 
23776: 
23777: 428500394B
23778: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 133
23779: 
23780: 
23781: 
23782: 
23783:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23784: 
23785:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa       lutoimen tuntemus muodostaa laajemman käsit-
23786: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         teen kuin omakohtainen, jatkuva kosketus ope-
23787: olette 27 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn           tukseen. Siihen liittyy tutustuminen lukuisiin eri
23788: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          kouluihin eri puolilla maata kokonaiskuvan saa-
23789: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     miseksi. Opetussuunnitelmien ja käytettävien
23790: taja Riitta Jouppilan ym. näin kuuluvasta kirjalli-   oppimateriaalien laaja tuntemus on myös osa
23791: sesta kysymyksestä n:o 133:                           koulutoimen tuntemust~. Lautakunnan jäseninä
23792:                                                       toimivat kouluhallituksen ylitarkastajat työsken-
23793:           Onko Hallitus tietoinen perusteluissa       televät näiden asioiden parissa jatkuvasti. Vierai-
23794:        mainituista ylioppilastutkintoon liittyvis-    den kielten kokeiden laadintaan osallistuvat li-
23795:        tä epäkohdista ja                              säksi apujäseninä kieltenopettajien oman järjes-
23796:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tön (SUKOL) ehdottamat jäävittömät henkilöt.
23797:        ryhtyä, että ylioppilastutkintolautakun-          Viime vuosina on ylioppilastutkintolautakunta
23798:        nan kokoonpanoa muutettaisiin niin, et-        voinut jossain määrin käyttää kokopäiväisiä teh-
23799:        tä käytännön opetustyöhön perehtynei-          tävänlaatijoita. Ongelmallista on ollut se, etteivät
23800:        den lukion opettajien osuutta siinä lisä-      he ole voineet jatkaa työsuhdettaan vuotta kau-
23801:        tään ja että myös muilla yliopistoilla ja      empaa vakinaisen virkansa takia. Tässä ajassa ei
23802:        korkeakouluilla kuin Helsingin yliopistol-     tehtävien laatija pysty hyödyntämään saamaansa
23803:        la olisi mahdollisuus asettaa edustajia        kokemusta ylioppilastutkintotehtävien kehittämi-
23804:        ylioppilastutkintolautakuntaan?                seksi. Tehtävänlaatijan toimi olisi myös saatava
23805:                                                       kilpailukelpoiseksi opetusalalla olevien virkojen
23806:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         rinnalle. Tämä ei ole aivan yksinkertaista, kun
23807: seuraavaa:                                            ottaa huomioon sen suuren kielteisen julkisuu-
23808:   Kuluvan kevään englanninkielen kuullun ym-          den, jonka ylioppilastutkinnon tehtävät ajoittain
23809: märtämiskokeen vaikeus viritti jälleen keskuste-      saavat osakseen.
23810: lun ylioppilastutkintolautakunnan toiminnasta ja         Opetusministeriön vuonna 1982 asettama työ-
23811: kokoonpanosta.                                        ryhmä on selvittänyt mm. mahdollisuuksia eri
23812:   Käytännössä opetustyöhön perehtyneiden lu-          korkeakoulujen edustukseen lautakunnassa. Työ-
23813: kion opettajien jäsenyys ylioppilastutkintolauta-     ryhmän tekemien eräiden vaihtoehtoisten muu-
23814: kunnassa on ongelmallista opettajien esteellisyy-     tosehdotusten pohjalta asia on ministeriössä vi-
23815: den vuoksi. Ylioppilaslautakunnan jäsenenä ole-       reillä.
23816: van opettajan tulisi olla vapaana opettajan työs-        Opetusministeriö katsoo, että ylioppilastutkin-
23817: tään. Kokeiden laatiminen vaatii kuitenkin pit-       tolautakunnalla on työssään hyvä asiantuntemus.
23818: käiänteistä ja jatkuvuuteen tähtäävää toimintaa.      Mahdolliset muutokset ylioppilastutkintolauta-
23819: Opettajien lyhytaikaisesta irrottamisesta ei olisi    kunnan kokoonpanossa vaativat huolellista har-
23820: lautakunnan työlle etua.                              kintaa. Ensisijaista on parantaa lautakunnan työs-
23821:   Ylioppilastutkintoasetuksen edellyttämä kou-        kentelyedellytyksiä.
23822: 
23823:      Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1985
23824: 
23825:                                                                     Opetusministeri Kaarina Suonio
23826:                                        1985 vp. -- ~ n:o 133                                             3
23827: 
23828: 
23829: 
23830: 
23831:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
23832: 
23833:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           fortlöpande kontakt med undervisningen. Däri
23834: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          ingår också att man bekantar sig med olika skolor
23835: av den 27 mars 1985 tili vederbörande medlem           i olika delar av landet för att skapa sig en
23836: av statsrådet översänt avskrift av följande av         helhetsbild. En bred kännedom om läroplaner
23837: riksdagsledamot Riitta Jouppila m.fl. underteck-       och de läromedel som används är också en del av
23838: nade spörsmål nr 13 3:                                 förtrogenheten med skolväsendet. De överin-
23839:                                                        spektörer vid skolstyrelsen som är medlemmar av
23840:            Är Regeringen medveten om de i mo-          nämnden arbetar kontinuerligt med dessa frågor.
23841:         tiveringen nämnda missförhåliandena i          I utarbetandet av proven i främmande språk
23842:         anslutning tili studentexamen, och             deltar dessutom som adjungerade ledamöter ojä-
23843:            vilka åtgärder har Regeringen för avsikt    viga personer som har föreslagits av språklärarnas
23844:         att vidta i syfte att ändra student-           egen organisation (SUKOL).
23845:         examensnämndens sammansättning så,                 De senaste åren har studentexamensnämnden i
23846:         att andelen gymnasielärare som är              någon mån kunnat använda sig av personer som
23847:         förtrogna med det praktiska undervis-          utarbetat uppgifterna på heltid. Problemet har
23848:         ningsarbetet utökas och så att också andra     varit att de inte har kunnat fortsätta arbetsförhål-
23849:         institut och högskolor än Helsingfors uni-     landet för mer än ett år på grund av sina
23850:         versitet skulie ha möjlighet att tilisätta     ordinarie tjänster. På denna tid hinner inte den
23851:         medlemmar i studentexamensnämnden?             som utarbetar prov dra nytta av sin erfarenhet för
23852:                                                        att utveckla studentexamensuppgifterna. Arbetet
23853:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        att utarbeta uppgifter borde kunna göras konkur-
23854: anföra följande:                                       renskraftigt i förhåliande tili tjänsterna inom
23855:    Det svåra hörförståelseprovet i engelska denna      undervisningen. Detta är inte alideles enkelt, då
23856: vår satte igen fart på diskussionen om student-        man beaktar den stora negativa publicitet som
23857: examensnämndens verksamhet och sammansätt-             tidvis kommer studentexamensuppgifterna tili
23858: mng.                                                   del.
23859:    I praktiken är frågan om att ha gymnasielärare,        En arbetsgrupp som undervisningsministeriet
23860: som är förtrogna med undervisningsarbetet, som         tilisatte 1982 har bl.a. utrett möjligheterna att
23861: medlemmar i studentexamensnämnden pro-                 olika högskolor skulie representeras i nämnden.
23862: blematisk, på grund av att lärarna är jäviga. En       Utgående från vissa alternativa ändringsförslag
23863: lärare som är medlem av studentexamensnämn-            som arbetsgruppen har framlagt är frågan aktueli
23864: den borde vara fri från sitt lärararbete. Utarbe-      i ministeri et.
23865: tandet av proven kräver dock kontinuerligt arbete          Undervisningsministeriet anser att student-
23866: på lång sikt. Att för kort tid frigöra lärare skulie   examensnämnden i sitt arbete besitter god sak-
23867: inte vara tili fördel för nämndens arbete.             kunskap. Evenruelia ändringar i student-
23868:    Den förtrogenhet med skolväsendet som               examensnämndens sammansättning kräver nog-
23869: förordningen angående studentexamen förutsät-          grant övervägande. Ett primärt intresse är att
23870: ter utgör ett vidare begrepp än en personlig,          förbättra förutsättningarna för nämndens arbete.
23871:      Helsingfors den 2 maj 198 5
23872: 
23873:                                                               Undervisningsminister Kaarina Suonio
23874:                                               1985 vp.
23875: 
23876: Skriftligt spörsmål nr 134
23877: 
23878: 
23879: 
23880: 
23881:                                  Malm: Om främjad plockning och expon av skogsbär
23882: 
23883: 
23884:                               Till Riksdagens Herr Talman
23885: 
23886:    Plockning av skogsbär har minskat oroväckan-         Problemena med exponeo av skogsbär har lett
23887: de i vån land under de senaste åren. Under hela     till miljonförluster inom speciellt utvecklingsom-
23888: 1980-talet har vi haft en nedåtgående tränd. Ar     rådena. Det har betytt avsevärda inkomstbortfall
23889: 1977 plockades ca 16 miljoner kg skogsbär av        för många familjer. Det har också betytt att
23890: vilka ca 10 milj. kg exporterades. Senaste år       avsevärda bärmängder blivit kvar i våra skogar
23891: plockades endast ett par miljoner kg och expor-     utan att någon kunnat dra nytta av dem.
23892: ten hade upphön helt.                                  Detta kan inte vara en förnuftig politik. Det
23893:    Normalt har vi haft en expon av ca 31 4-delar    måste ligga i hela landets intresse att dessa
23894: av plockningen medan en fjärdedel använts på        tillgångar tillvaratas.
23895: hemmamarknaden. Tidigare fanns ett tiotal ex-           Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
23896: ponörer av skogsbär. 1 dag finnes ett fåtal kvar.   ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
23897: Också dessa har för avsikt att upphöra med          ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
23898: exportverksamheten. Likaså håller hela nätet för    följande spörsmål:
23899: uppsamling av skogsbär att försvinna.
23900:    Orsaken till den uppkomna situationen står                  Vilka åtgärder avser Regeringen vidta
23901: uppenbarligen att finna i omsättningsbeskatt-              för att skör den av skogsbär bättre skall
23902: ningen vid expon. Eftersom omsättningsskatten              tillvaratas än hittills, och
23903: inte kan avlyftas vid expon och Sverige har den                vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
23904: lättnaden så kan vi inte konkurrera på världs-             för att expon av skogsbär skall bli möjlig
23905: marknaden. Sverige har tagit en avsevärd del av            igen på en sådan basis att det framöver
23906: den exponmarknad Finland tidigare hade.                    finns intresse att tilivarata hela skörden?
23907: 
23908:     Helsingfors den 28 mars 1985
23909: 
23910:                                            Håkan Malm
23911: 
23912: 
23913: 
23914: 
23915: 428500395C
23916: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 134
23917: 
23918: Kirjallinen kysymys n:o 134                                                                 Suomennos
23919: 
23920: 
23921: 
23922: 
23923:                                    Malm: Metsämarjojen poimimisen Ja vtennm edistämisestä
23924: 
23925: 
23926:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23927: 
23928:    Metsämarjojen poiminta on maassamme vä-            alueilla. Se on merkinnyt huomattavia tulonme-
23929: hentynyt viime vuosina huolestuttavasti. Koko         netyksiä monille perheille. Se on myös merkinnyt
23930: 1980-luvun olemme menneet huonompaan                  sitä, että huomattavia marjamääriä on jäänyt
23931: suuntaan. Vuonna 1977 poimittiin noin 16 milj.        metsiimme ilman, että kukaan olisi voinut saada
23932: kg metsämarjoja, joista noin 10 milj. kg meni         hyötyä niistä.
23933: vientiin. Viime vuonna poimittiin vain pari mil-         Tämä ei voi olla järkevää politiikkaa. Täytyy
23934: joonaa kiloa ja vienti lakkasi kokonaan.
23935:                                                       olla koko maan edun mukaista, että nämä luon-
23936:    Normaalisti meillä on 314 poimituista marjois-     nonvarat korjataan talteen.
23937: ta mennyt vientiin, kun taas neljännes on käytet-
23938: ty kotimarkkinoilla. Aikaisemmin oli kymmenit-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23939: täin metsämarjojen viejiä. Tänään on vain harvo-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23940: ja jäljellä. Myös näiden tarkoituksena on lopettaa    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23941: vientitoiminta. Niin ikään koko metsämarjojen         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23942: keräysverkosto on katoamassa.
23943:    Syy tähän tilanteeseen on selvästi löydettävissä             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23944: viennin liikevaihtoverotuksesta. Koska viennin               ryhtyä, jotta metsämarjojen sato korja-
23945: liikevaihtoverotusta ei ole voitu poistaa ja Ruot-           taan talteen paremmin kuin tähän saak-
23946: silla on tämä helpotus, niin me emme kykene                  ka, ja
23947: kilpailemaan maailmanmarkkinoilla. Ruotsi on                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23948: ottanut huomattavan osan niistä vientimarkki-                ryhtyä, että metsämarjojen vienti tulee
23949: noista, jotka Suomella oli aikaisemmin.                      jälleen mahdolliseksi niin, että vastaisuu-
23950:    Metsämarjojen vientiin liittyvät ongelmat ovat            dessakin tulisi olemaan halukkuutta kor-
23951: johtaneet miljoonatappioihin erityisesti kehitys-            jata talteen koko sato?
23952: 
23953:     Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1985
23954: 
23955:                                              Håkan Malm
23956:                                       1985 vp. -     KK n:o 134                                         3
23957: 
23958: 
23959: 
23960: 
23961:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
23962: 
23963:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          Metsien marjatuotannon tehokasta hyväksi-
23964: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         käyttöä vaikeuttaa marjasatojen suuri vuosivaih-
23965: olette 28 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn           telu. Alueelliset erot voivat samanakio vuonna
23966: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          olla suuret. Vaihtelun syynä ovat sääolosuhteet,
23967: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     erityisesti kukinta-aikana sattuneet hallat.
23968: taja Håkan Malmin näin kuuluvasta kirjallisesta          Hyvänä marjavuotena Suomen metsien koko-
23969: kysymyksestä n:o 134:                                 naismarjasadoksi on arvioitu 400-700 milj. kg.
23970:                                                       Metsämarjoja kerätään vuosittain noin 30-40
23971:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        milj. kg eli noin 5 % hyvän marjavuoden sados-
23972:        ryhtyä, jotta metsämarjojen sato korja-        ta. Kerätystä määrästä yli 20 milj. kg käytetään
23973:        taan talteen paremmin kuin tähän saak-         suoraan kotitalouksissa.
23974:        ka, ja                                            Kaupallinen poiminta-aktiivisuus on vaihdel-
23975:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        lut voimakkaasti seuraten pääasiassa satovaihte-
23976:        ryhtyä, että metsämarjojen vienti tulee        luita. Kauppaan tulevista luonnonmarjoista tär-
23977:        jälleen mahdolliseksi niin, että vastaisuu-    keimpiä ovat puolukka, mustikka ja hilla. Elin-
23978:        dessakin tulisi olemaan halukkuutta kor-       tarviketeollisuus hankkii jonkin verran myös pih-
23979:        jata talteen koko sato?                        lajanmarjoja ja karpaloita. Pellervo-Seuran Mark-
23980:                                                       kinatutkimuslaitoksen mukaan järjestäytynyt
23981:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         kauppa vastaanotti luonnonvaraisia marjoja seu-
23982: seuraavaa:                                            raavasti:
23983: 
23984:                                                        1977               1983               1984
23985: puolukka ................................... .     10,2 milj. kg      4,9 milj. kg       1,9 milj. kg
23986: mustikka ................................... .      5,1 milj. kg      2,6 milj. kg       1,3 milj. kg
23987: lakka ....................................... .       337 tn             465 tn             79 tn
23988: 
23989:   Kerääjät saivat edellä mainittujen marjojen         dostuu suhteessa ruotsalaisten tuotteiden vienti-
23990: poimintatuloina vuonna 1977 72,3 milj. mark-          hintoihin.
23991: kaa, vuonna 1983 89,4 milj. markkaa ja vuonna
23992: 1984 enää 31,9 milj. markkaa.                            Metsämarjat ovat edelleen suurelta osin hyö-
23993:                                                       dyntämätön uudistuva luonnonvara. Metsämarjo-
23994:    Vaikka vuoden 1984 metsämarjasato oli hyvä,        jen poiminta tarjoaa vuosittain tuhansia työpaik-
23995: kaupan ja teollisuuden vastaanottamat määrät          koja. Keräilyä edistämällä voidaan edelleen luoda
23996: jäivät pieniksi. Ostohaluttomuuteen vaikuttivat       työtilaisuuksia etenkin kehitysalueille poimin-
23997: metsämarjoja jalostavan teollisuuden varastojen       nan, kaupan ja jalostuksen piirissä. Marjojen
23998: täyttyminen edellisen vuoden keskimääräistä hie-      kotimaisen käytön lisääminen on kansanravitse-
23999: man paremman satovuoden jälkeen. Vienti on            muksellisestikin perusteltua. Talteenoton lisää-
24000: 1980-luvulla voimakkaasti vähentynyt ja on Suo-       misen edellytyksenä on ostojen lisääminen ja
24001: men heikon kilpailukyvyn tähden miltei tyrehty-       markkinointiedellytysten parantaminen.
24002: nyt.
24003:                                                          Vuodesta 1981 valtion tulo- ja menoarvioon on
24004:    Vientikaupan kannalta tärkeimpien metsämar-        varattu määräraha metsämarjojen ja sienien pit-
24005: jojemme, mustikan ja puolukan, merkittävin            käaikaisen varastoinoin aiheuttamien kustannus-
24006: markkina-alue on Keski-Eurooppa. Hintatason           ten alentamiseen. Näin on pyritty lisäämään
24007: Euroopan metsämarjamarkkinoilla määrää Skan-          kaupan ja teollisuuden ostohalukkuutta hyvinä
24008: dinavian hintataso. Suomen metsämarjojen ja           satovuosina sekä vakauttamaan markkinoita. Va-
24009: jalostustuotteiden viennin mahdollisuudet riip-       rastointituella on voitu rohkaista teollisuutta
24010: puvat etupäässä siitä, minkälaiseksi hinta muo-       marjaostoihin, ja tällä hetkellä teollisuudella on-
24011: 4                                     1985 vp. -     KK n:o 134
24012: 
24013: kin riittävät perusvarastot. Tuki on kannustanut     lähinnä vastaukseksi kanadalaisten marginaali-
24014: myös vientiä harjoittavaa kauppaa.                   erien ja SEV-maista tuotavien marjojen markki-
24015:    Suomen kilpailuasema metsämarjojen vienti-        noinoille, ei voida odottaa, että Ruotsi tarkistaisi
24016: markkinoilla heikkeni ratkaisevasti, kun Ruotsi      järjestelmäänsä Suomen toivomuksesta.
24017: muutti näiden alkutuotteiden verotuskäytäntöä.          Maa- ja metsätalousministeriön ehdottama, lii-
24018: 1. 7.1979 alkaen se on lisäarvonveroteitse tukenut   kevaihtoveroteitse jaettava vientituki kohdistet-
24019: metsämarjojen vientiä siten, että viejäyritys voi    taisiin puhdistetuille ja pakatuille marjoille, mi-
24020: alentaa marjojen hintaa 19 % :lla myyntikatteen      kä lisäisi myös jatkokäsittelyä. Maa- ja metsäta-
24021: alenematta. Hallituksessa on parhaillaan käsitel-    lousministeriö painottaa liikevaihtoverokysymyk-
24022: tävänä esitys metsämarjojen ja sienien vientiä       sen merkitystä tukkeutuneen marjakaupan ja
24023: haittaavan alkutuotevähennyksen palautusvelvol-      poiminnan elvyttämiseksi. Tarkoituksena on jat-
24024: lisuuden poistamiseksi liikevaihtoverosta. Koska     kaa myös metsämarjojen pidempiaikaisen varas-
24025: Ruotsi on järjestänyt oman verotusmenettelynsä       toinoin edistämistä valtion tuella.
24026: 
24027:     Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1985
24028: 
24029:                                                        Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
24030:                                          1985 vp. -       KK n:o 134
24031: 
24032: 
24033: 
24034: 
24035:                                   Tili Riksdagens Herr Talman
24036: 
24037:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              sig skogarnas bärproduktion. De regionala skili-
24038: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av            naderna kan också samma år vara stora. Orsaken
24039: den 28 mars 1985 tili vederbörande medlem av              tili växlingarna är väderleksförhåliandena, särskilt
24040: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-         frost under blomningstiden.
24041: dagsman Håkan Malm undertecknade spörsmål
24042: nr 134:                                                     Under ett gott bärår beräknas den totala
24043:                                                           bärskörden i Finlands skogar uppgå tili 400-700
24044:            Vilka åtgärder avser Regeringen vidta          milj. kg. Årligen plockas ca 30-40 milj. kg
24045:         för att skörden av skogsbär bättre skali          skogsbär elier ca 5 % av skörden under ett gott
24046:         tilivaratas än hittilis, och                      bärår. Av den mängd som plockas används över
24047:             vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         20 milj. kg direkt i hushålien.
24048:         för att export av skogsbär skali bli möjlig
24049:         igen på en sådan basis att det framöver             Den kommersielia plockningsaktiviteten har
24050:                                                           varierat kraftig och i huvudsak följt växlingarna i
24051:         finns intresse att tilivarata hela skörden?
24052:                                                           skörden. De viktigaste skogsbären som kommer i
24053:                                                           handeln är lingon, blåbär och hjortron. Livsme-
24054:   Såsom svar på detta spörsmål för jag vördsamt           delsindustrin köper också i någon mån rönnbär
24055: anföra följande:                                          och tranbär. Enligt Peliervo-sällskapets mark-
24056:    På grund av de stora växlingarna i bärskörden          nadsforskningsinstitut mottog den organiserade
24057: från år tili år är det svårt att effektivt tiligodogöra   handeln skogsbär som följer:
24058:                                                            1977               1983                1984
24059: lingon ..................................... .        10,2 milj. kg       4,9 milj. kg        1,9 milj. kg
24060: blåbär ...................................... .         5,1 milj. kg      2,6 milj. kg        1,3 milj. kg
24061: hjortron .................................... .          337 ton            465 ton              79 ton
24062: 
24063:   År 1977 erhöli plockarna 72,3 milj. mk i                   Skogsbären utgör fortfarande tili största delen
24064: plockningsinkomst för ovan nämnda bärmäng-                en outnyttjad förnyelsebar naturtiligång. Plock-
24065: der, år 1983 89,4 milj. mk och år 1984 31,9 milj.         ningen av skogsbär erbjuder årligen tusentals
24066: mk.                                                       arbetsplatser. Genom att främja plockningen kan
24067:                                                           man fortfarande framför alit inom utvecklings-
24068:    Trots att skörden av skogsbär var god år 1984,         områdena skapa arbetstilifälien inom plockning,
24069: mottog handeln och industrin endast små mäng-             handel och förädling. En ökad användning av
24070: der bär. Oviljan att köpa berodde på att indus-           skogsbär i hemlandet är också motiverad med
24071: trin som förädlar skogsbär fått sina lager fylida         tanke på folknäringen. En förutsättning för ett
24072: efter föregående år som varit ett något bättre            ökat tillvaratagande är att uppköpen ökar och
24073: skördeår än normalt. Exporten har kraftigt                marknadföringsförutsättningarna förbättras.
24074: minskat under 1980-talet och p.g.a. Finlands
24075: svaga konkurrensförmåga nästan helt avstannat.
24076:                                                              1 statsförslagen har från och med år 1981
24077:    Med tanke på exporthandeln är Melianeuropa             reserverats ett anslag för sänkning av kostnader
24078: det mest betydande marknadsföringsområdet för             som föranleds av långvarig förvaring av skogsbär
24079: våra viktigaste skogsbär, blåbär och lingon. Pris-        och svamp. På detta sätt har man försökt öka
24080: nivån på Europas skogsbärsmarknader bestäms av            handelns och industrins köplust under goda
24081: prisnivån i Skandinavien. Möjligheterna att ex-           bärår samt stabilisera marknaden. Genom lag-
24082: porterna skogsbär och förädlingsprodukter från            ringsstödet har man kunnat uppmuntra industrin
24083: Finland beror främst på hurudant priset blir i            att köpa bär och för närvarande har industrin
24084: förhållande tili de svenska produkternas export-          också tiliräckliga baslager. Stödet har också spor-
24085: priser.                                                   rat den handel som bedriver export.
24086: 6                                    1985 vp. -     KK n:o 134
24087: 
24088:    Finlands konkurrensställning på exportmark-      den för marginalpartier från Kanada och bär från
24089: naden för skogsbär försvagades avgörande när        SEV-länderna, kan man inte vänta att Sverige
24090: Sverige ändrade beskattningspraxisen beträffande    skulle justera sitt system enligt Finlands önske-
24091: dessa primärprodukter. Fr.o.m. 1. 7.1979 har        mål.
24092: man genom mervärdesskatt stött exporten av
24093: skogsbär så, att exportföretaget kan sänka bärens     Jord- och skogsbruksministeriets föreslagna ex-
24094: pris med 19 % utan att försäljningsbidraget         portstöd som skulle fördelas genom omsättnings-
24095: sjunker.                                            skatten, skulle inriktas på rensade och förpackade
24096:    Regeringen behandlar som bäst ett förslag om     bär, vilket också skulle öka vidarebehandlingen.
24097: att från omsättningsskatten avlägsna den återbä-    Jord- och skogsbruksministeriet betonar omsätt-
24098: ringsskyldighet för primärproduktavdraget som       ningsskattefrågans betydelse för stimulerandet av
24099: är tili förfång för exporten av skogsbär och        den stagnerade bärhandeln och plockningen.
24100: svamp. Eftersom Sverige har ordnat sitt beskatt-    Avsikten är också att fortsätta att främja långtids-
24101: ningsförfarande närmast som ett svar på markna-     förvaringen av skogsbär genom statliga stöd.
24102: 
24103:     Helsingfors den 3 maj 1985
24104: 
24105:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
24106:                                                1985 vp.
24107: 
24108: Kirjallinen kysymys n:o 135
24109: 
24110: 
24111: 
24112: 
24113:                                    Dromberg ym.: Keravan kaupungin pääkirjaston laajennushank-
24114:                                       keen kiirehtimisestä
24115: 
24116: 
24117:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24118: 
24119:    Keravan kaupunki on hakenut vuodelle 1985             - aukioloaika 21,8 prosenttia.
24120: peruskoulun ja kirjaston valtionosuuslain 13 § :n        Henkilökuntaa on voitu lisätä vain noin 40
24121: tarkoittamaa rakentamislupaa pääkirjaston laa-        prosenttia, koska tilanahtaus on pahin nimen-
24122: jennus- ja saneeraushankkeelle.                       omaan työ- ja sosiaalitiloissa. Kirjasto on joutu-
24123:    Vuoden 1985 valtion tulo- ja menoarvioesityk-      nut rajoittamaan ns. normaalipalveluitaankin,
24124: sessä hallitus on esittänyt kirjaston rakentamislu-   eikä käyttäjäkunnan lisääntyviin vaatimuksiin
24125: pia myönnettäväksi siten, että niihin tarvittava      mm. aukiolon lisäämiseksi, lasten kirjastotoimin-
24126: valtionosuus olisi noin 9 000 000 markkaa. Ra-        nan tehostamiseksi tai musiikki- ym. av-toimin-
24127: kennusaikaiseen valtion rahoitukseen oikeuttavia      nan laajentamiseksi voida nykyisissä olosuhteissa
24128: rakentamislupia voidaan siten myöntää vuonna          vastata.
24129: 1985 poikkeuksellisen vähän.                             Kaupungin muut välttämättömät rakennus-
24130:    Keravan kaupunginkirjaston rakentamislupa-         kohteet, mm. koulurakennushankkeet, ja kau-
24131: hakemuksen on Uudenmaan lääninhallitus sijoit-        pungin taloudellinen tilanne huomioon ottaen
24132: tanut kiireellisyysjärjestyksessä neljänneksi. Kun    kaupunginhallitus on katsonut, ettei kirjaston
24133: lääni on saanut keskimäärin alle yhden rakenta-       laajennuksen rakentamislupaa voida hakea val-
24134: misluvan vuosittain, on pelättävissä, ettei hanke     tionosuuslain 24 §:n tarkoittamana jälkirahoittei-
24135: saa lupaa ennen vuosikymmenen vaihdetta.              sena hankkeena.
24136:    Kaupungin nopean väestönkasvun vuoksi kir-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24137: jaston tarve tilojen ja henkilökunnan lisäämiseen     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24138: on erittäin kiireellinen. Vuodesta 1972, joka oli     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
24139: ensimmäinen täysi toimintavuosi nykyisessä kir-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24140: jastotalossa, kasvoi asukas.luku vu.o~ma 1983 läh~s
24141: 60 prosenttia. Samana aikana klqaston kuormi-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24142: tusta kuvaavat suoriteluvut kasvoivat seuraavasti:           ryhtyä Keravan kaupungin pääkirjaston
24143:        kirjamäärä 146,3 prosenttia                           laajennus- ja saneeraushankkeen kiirehti-
24144:        lainaajamäärä 220,7 prosenttia                        miseksi peruskoulun ja kirjaston valtion-
24145:        kotilainat 143,5 prosenttia ja                        osuuslain 13 §:n mukaisesti?
24146: 
24147:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1985
24148: 
24149:                       Kaarina Dromberg                         Tauno Valo
24150: 
24151: 
24152: 
24153: 
24154: 4285003960
24155: 2                                      1985 vp. -- ~ n:o 135
24156: 
24157: 
24158: 
24159: 
24160:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24161: 
24162:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa            Kuluvana vuonna voitiin myöntää rakennusai-
24163: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kaiseen valtionosuuteen oikeuttava rakentamislu-
24164: olette 29 päivänä maaliskuuta 1985 toimittanut         pa seitsemälle kirjastohankkeelle, joista kaksi ra-
24165: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-       hoitettiin pääasiassa työvoimahallinnon varoin.
24166: nöksen kansanedustaja Kaarina Drombergin ym.           Luvista yksi tuli Uudenmaan lääniin. Viidelle
24167: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o         hankkeelle myönnettiin jälkirahoitukseen oikeut-
24168: 135:                                                   tava lupa. Jälkirahoitus on kirjastorakennusten
24169:                                                        osalta ensi kertaa käytössä vuonna 1985.
24170:            Mihin toimenpttetsun Hallitus aikoo
24171:         ryhtyä Keravan kaupungin pääkirjaston             Eduskunta kehotti mietinnössään vuoden 1985
24172:         laajennus- ja saneeraushankkeen kiirehti-      tulo- ja menoarvioesityksestä hallitusta selvittä-
24173:         miseksi peruskoulun ja kirjaston valtion-      mään kiireesti mahdollisuudet siirtyä noudatta-
24174:         osuuslain 13 §:n mukaisesti?                   maan peruskoulujen ja kirjastojen rakentamisessa
24175:                                                        samoja ehtoja kuin ammatillisten oppilaitosten
24176:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          rakentamisen rahoituksesta säädettiin.
24177: seuraavaa:
24178:                                                           Eduskunta jatkoi nykyisen jälkirahoituskäytän-
24179:    Kirjastojen perustamiskustannuksiin saatavan        nön voimassaoloa vain vuoden 1985 loppuun.
24180: valtionosuuden edellytyksenä olevat rakentamis-        Hallitus valmistelee eduskunnan edellyttämää
24181: luvat myönnetään varsin perusteellisen valmiste-       uutta lainsäädäntöä. Siinä kirjastojen jälkirahoi-
24182: lun jälkeen. Lääninhallitukset tutkivat ensin kun-     tus lyhenisi seitsemään vuoteen ja maksamatto-
24183: tien hakemukset ja asettavat ne kiireellisyysjär-      malle määrälle laskettaisiin Suomen Pankin pe-
24184: jestykseen kukin omassa läänissään. Tämän jäl-         ruskorko. Jälkirahoitus tulisi silloin kunnille siinä
24185: keen hakemukset kootaan kouluhallitukseen, jo-         määrin edullisemmaksi, että entistä useammat
24186: ka laatii valtakunnallisen kiireellisyysjärjestyksen   kunnat voisivat käyttää sitä hyväkseen. Myöntä-
24187: ja tekee opetusministeriölle ehdotuksen lupien         misvaltuus pyritään mitoittamaan sellaiseksi, että
24188: myöntämisestä. Jotta työllisyysnäkökohdat voitai-      vuosittain voidaan aloittaa nykyistä useampien
24189: siin mahdollisuuksien mukaan myös ottaa huo-           kirjastojen rakentaminen. Uudistus valmistellaan
24190: mioon, työvoimaministeriö antaa hakemuksista           niin, että mikäli eduskunta sen hyväksyy, se voisi
24191: lausuntonsa.                                           tulla voimaan vuoden 1986 alusta. Tällöin myös
24192:    Ennen kuin opetusministeriö päättää rakenta-        Keravan pääkirjaston laajennushanke ilmeisesti
24193: misluvista, asiasta on saatava valtioneuvoston         vauhdittuu.      Rakennusaikaisen        rahoituksen
24194: raha-asiainvaliokunnan lausunto, joka on opetus-       myöntäminen Keravan kirjastohankkeelle on hi-
24195: ministeriötä sitova.                                   taampi ellei peräti mahdoton vaihtoehto.
24196: 
24197:      Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1985
24198: 
24199:                                                                       Opetusministeri Kaarina Suonio
24200:                                        1985 vp. -      KK n:o 135                                         3
24201: 
24202: 
24203: 
24204: 
24205:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
24206: 
24207:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Detta år har byggnadstilistånd som berättigar
24208: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          tili starsandel under byggnadstiden kunnat bevil-
24209: av den 29 mars 1985 tili vederbörande medlem           jas för sju biblioteksprojekt, av vilka två huvud-
24210: av statsradet översänt en avskrift av följande av      sakligen finansierats med arbetskraftsförvaltning-
24211: riksdagsledamot Kaarina Dromberg m.fl. under-          ens medel. Ett av dessa tilistånd gälide Nylands
24212: tecknade spörsmål nr 13 5:                             Iän. För fem projekt beviljades tilistånd som
24213:                                                        berättigar tili finansiering i efterskott. 1 fråga om
24214:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       biblioteksbyggnader är finansiering i efterskott
24215:         för att påskynda utvidgningen och sane-        för första gången i bruk år 1985.
24216:         ringen av huvudbiblioteket i Kervo stad i          Riksdagen anmodade i sitt betänkande rörande
24217:         enlighet med 13 § lagen om statsandelar        statsverkspropositionen för år 1985 regeringen att
24218:         och -understöd samt lån åt kommunala           i brådskande ordning utreda möjligheterna att i
24219:         grundskolor, gymnasier och alimänna            samband med uppförandet av grundskolor och
24220:         bibliotek?                                     bibliotek börja tiliämpa samma vilikor som de,
24221:                                                        vilka stadgats i fråga om finansiering av uppfö-
24222:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       randet av yrkesläroanstalter.
24223: framföra följande:                                         Riksdagen förlängde giltighetstiden för gälian-
24224:                                                        de praxis med finansiering i efterskott endast
24225:    De byggnadstilistånd, som utgör förutsättning       fram tili utgången av år 1985. Regeringen bere-
24226: för statsandel för biblioteks anläggningskostna-       der den av riksdagen förutsatta nya lagstift-
24227: der, beviljas efter en grundlig beredning. Läns-       ningen. Denna går ut på att finansieringen i
24228: styrelserna går först igenom kommunernas ansök-        efterskott för bibliotekens del förkortas tili sju år
24229: ningar och gör sedan upp en prioritetsordning          och det på obetalt belopp uträknas Finlands
24230: för dessa, var och en inom sitt eget Iän. Därefter     Banks grundränta. Finansieringen i efterskott
24231: samlas ansökningarna hos skolstyrelsen, som gör        skulie i detta fali bli så mycket fördelaktigare för
24232: upp en riksomfattande prioritetsordning och            kommunerna, att alit flera kommuner kunde
24233: förelägger undervisningsministeriet ett förslag rö-    utnyttja denna möjlighet. Beviliningsfulimakten
24234: rande beviljandet av tilistånd. För att även syssel-   skali i mån av möjlighet dimensioneras så, att det
24235: sättningssynpunkterna i mån av möjlighet skali         årligen kunde börja uppföras flera bibliotek än
24236: kunna beaktas, avger arbetskraftsministeriet sitt      hittilis. Reformen bereds så, att den, om den
24237: utlåtande om ansökningarna.                            antas av riksdagen, kan träda i kraft i början av år
24238:    lnnan undervisningsministeriet beslutar om          1986. Så skulie uppenbarligen även utvidgnings-
24239: byggnadstilistånden måste statsrådets finans-          projektet rörande Kervo huvudbibliotek komma
24240: utskott avge sitt utlåtande i ärendet, vilket utlå-    att påskyndas. Att för Kervo-biblioteksprojektet
24241: tande är bindande gentemot undervisningsminis-         bevilja finansiering under byggnadstiden är ett
24242: teriet.                                                långsammare, om inte rentav omöjligt alternativ.
24243: 
24244:      Helsingfors den 2 maj 1985
24245: 
24246:                                                               Undervisningsminister Kaarina Suonio
24247:                     j
24248:                 j
24249:                 j
24250:             j
24251:             j
24252:         j
24253:         j
24254:     j
24255:     j
24256: j
24257: j
24258:                                                  1985 vp.
24259: 
24260: Kirjallinen kysymys n:o 136
24261: 
24262: 
24263: 
24264: 
24265:                                     Dromberg ym.: Riittävän oppilaspohjan takaamisesta eri opintolin-
24266:                                       joille ammatillisissa oppilaitoksissa
24267: 
24268: 
24269:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24270: 
24271:    Ylioppilaiden       jatko-opintomahdollisuudet          Ylioppilaspohjaisten aloituspaikkojen lisäämi-
24272: ovat kiven alla. Opetusministeriö on kuitenkin          sestä keskiasteen oppilaitoksiin on opetusministe-
24273: löytänyt viisasten kiven: lisätään ylioppilaspohjai-    riölle ja ammattikasvatushallitukselle tullut pa-
24274: sia aloituspaikkoja niillä aloilla, joille pelkästään   konomainen tarve. Sattumanvarainen suunnitte-
24275: peruskoulun käyneet eivät hakeudu.                      lu, joka pitää opettajat tyhjän pantteina oppilai-
24276:    On kuitenkin kyseenalaista, kiinnostaako "yli-       den puuttuessa, on viemässä ojasta allikkoon.
24277: oppilas-siivoojan''     koulutusammatti        yhtään      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24278: enempää kuin siivoojan. Useissa oppilaitoksissa         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24279: pelätäänkin nyt, ettei jokin opintolinja saa tar-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
24280: peeksi oppilaita. Tämän pelon on kokeiluvaihe jo        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24281: muutamissa tapauksissa osoittanut oikeaksi. Uu-
24282: dellamaalla ei ole ollut kiinnostusta esimerkiksi                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24283: ylioppilaspohjaiselle laitoshuoltajalinjalle. Toi-             ryhtyä riittävän oppilaspohjan takaami-
24284: saalta Uudenmaan läänin alueella ei ole perus-                 seksi eri opintolinjoille ammatillisissa op-
24285: koulupohjaista kotitalousteknikkolinjaa. Kotita-               pilaitoksissa?
24286: lousteknikkojen työpaikat ovat kyllä Uudella-
24287: maalla.
24288: 
24289:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1985
24290: 
24291:          Kaarina Dromberg                  Tauno Valo                     Martti Tiuri
24292: 
24293: 
24294: 
24295: 
24296: 428500397E
24297: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 136
24298: 
24299: 
24300: 
24301: 
24302:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24303: 
24304:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        jen jatko-opintomahdollisuuksien turvaamiseksi
24305: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          on pyritty huolehtimaan siitä, että opistoasteella
24306: olette 29 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn            on riittävästi aloituspaikkoja myös niitä oppilaita
24307: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           varten, jotka tulevat ammatilliseen koulutukseen
24308: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      peruskoulupohjalta.
24309: taja Kaarina Drombergin ym. näin kuuluvasta                Kysymyksessä mainitun laitoshuoltajan koulu-
24310: kirjallisesta kysymyksestä n:o 136:                    tuksen saaneista henkilöistä on suuri tarve työelä-
24311:                                                        mässä. Laitoshuollon vuosikustannukset ovat ar-
24312:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        violta noin 6 miljardia markkaa vuodessa. Alan
24313:         ryhtyä riittävän oppilaspohjan takaami-        koulutus on ollut perinteisesti heikosti järjestet-
24314:         seksi eri opintolinjoille ammatillisissa op-   tyä ja sen kehittämistä pidetään opetushallinnos-
24315:         pilaitoksissa?                                 sa tärkeänä. Kysyjien käsitys laitoshuoltajan työs-
24316:                                                        tä ja vastuusta ei vastanne nykyisen työelämän
24317:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          vaatimuksia.
24318: seuraavaa:                                                Työvoimatarpeen pohjalta arvioitu laitoshuol-
24319:    Keskiasteen koulutuksen kehittämisestä sääde-       tajan opintolinjan aloituspaikkatarve on koko
24320: tyn lain (474/78) 2 §:n mukaan ammatillisen            maassa noin 1 100 aloituspaikkaa. Vuonna 1985
24321: koulutuksen kehittämisen tavoitteena on mm.:           on näistä 64 (4 aloitusryhmää) ylioppilaspohjaise-
24322:    - ammatillisten oppilaitosten aloituspaikko-        na, joista puolet Uudellamaalla. Kotitaloustek-
24323: jen kokonaismäärän mitoittaminen siten, että           nikkojen arvioitu koulutustarve on noin 100.
24324: kaikilla peruskoulussa tai lukiossa opintonsa          Näistä noin puolet tullaan järjestämään ylioppi-
24325: päättävillä on mahdollisuus päästä ammatillisesti      laspohjaisena; yksi ryhmä myös Uudellamaalla.
24326: eriytyvään koulutukseen,                                  Laitoshuoltajien ja kotitalousteknikkojen yliop-
24327:    - aloituspaikkojen kokonaismäärän jakami-           pilaspohjaisten linjojen sijoittelu Uudenmaan
24328: nen eri koulutusaloille ja -asteille yhteiskunnan      läänin oppilaitoksiin johtuu muun ohella pää-
24329: koulutustarpeen sekä työelämän ja sen kehittämi-       kaupunkiseudun korkeasta lukionkäyntiasteesta.
24330: sen vaatimusten mukaisesti sekä                        Mikäli ilmenee, ettei johonkin pohjakoulutusryh-
24331:    - jatko-opiskelumahdollisuuksien parantami-         mään ole riittävästi hakijoita, on lääninhallituk-
24332: nen järjestämällä petuskoulupohjaiset opinnot          silla ammattikasvatushallituksen antamien ohjei-
24333: opistoasteella ja siltä korkeakouluasteelle johta-     den mukaan mahdollisuus joustavasti muuttaa
24334: vaksi koulutusväyläksi.                                linjan pohjakoulutusvaatimusta.
24335:    Ylioppilaspohjaisen koulutuksen mitoituksessa          Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen si-
24336: ja sijoittelussa on toimittu lain sisältämien peri-    joittelun lähtökohtana on, että koulutuspaikko-
24337: aatteiden mukaisesti. Vuosittain valmistuvien yli-     jen määrä mitoitetaan peruskoulusta ja lukiosta
24338: oppilaiden määrä on lähes kolme kertaa niin            valmistuvien määrän mukaan ja koulutuspaikko-
24339: suuri kuin yliopistojen aloituspaikkojen määrä.        jen sijoittelu eri koulutusaloille perustuu yhteis-
24340: Keskiasteen ammatillisissa oppilaitoksissa on ny-      kunnan ja työelämän tarpeisiin ammattikoulute-
24341: kyisin noin 14 000 ylioppilaspohjaista aloitus-        tusta työvoimasta. Riittävän oppilaspohjan takaa-
24342: paikkaa. Näistä vajaat 9 000 on opistoasteella ja      miseksi eri opintolinjoille on pyrittävä lisäämään
24343: hieman yli 5 000 kouluasteella. Laissa mainittu-       eri ammattien ja työelämän tuntemusta.
24344: 
24345:      Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1985
24346: 
24347:                                                                      Opetusministeri Kaarina Suonio
24348:                                        1985 vp. -- ~ n:o 136                                              3
24349: 
24350: 
24351: 
24352: 
24353:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
24354: 
24355:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           har man strävat tili att soqa för att antalet
24356: anger har Ni, Herr Talman med Eder skrivelse av        nybörjarplatser på institutnivå räcker även för de
24357: den 29 mars 1985 tili vederbörande medlem av           elever som fortsätter med yrkesinriktade studier
24358: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-   direkt efter grundskolan.
24359: man Kaarina Dromberg m.fl. undertecknade                   Det råder stor brist på anstaltsvårdare i arbets-
24360: spörsmål nr 136:                                       livet, såsom det konstaterats i spörsmålet. De
24361:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       årliga kostnaderna för anstaltsvården utgör ca 6
24362:         för att ett tillräckligt brett elevunderlag    miljarder mark per år. Utbildningen inom områ-
24363:         skall kunna tryggas på olika studielinjer      det har traditionellt varit dåligt organiserad och
24364:                                                        man anser inom undervisningsförvaltningen att
24365:         vid yrkesläroanstalterna?
24366:                                                        dess utvecklande är viktigt. Frågeställarnas upp-
24367:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      fattning om anstaltsvårdarens arbete och ansvar
24368:                                                        torde inte matsvara det nutida arbetslivets krav.
24369: framföra följande:
24370:                                                            Behovet av nybörjarplatser på studielinjen för
24371:     Enligt 2 § lagen om utvecklande av utbild-         anstaltsvårdare vilket uppskattats utgående från
24372: ningen på mellanstadiet (474/78) har följande          behovet av arbetskraft utgör i hela landet ca
24373: mål uppställts för utvecklande av den yrkesin-         1 100 nybörjarplatser. Under 1985 bygger härav
24374: riktade utbildningen:                                  64 platser (4 nybörjargrupper) på avlagd student-
24375:     -- dimensionering av det totala antalet nybör-     examen varav hälften i Nylands Iän. Det upp-
24376: jarplatser i yrkesläroanstalterna så, att alla som     skattade behovet av hushållstekniker är ca 100
24377: avslutar sina studier i grundskolan eller gymna-       personer. Ca hälften av nybörjarplatserna kom-
24378: siet har möjlighet att erhålla en yrkesinriktad        mer att bygga på studentexamen; en grupp kan
24379: utbildning                                             även inleda studier i Nylands Iän.
24380:     -- fördelning av det totala antalet nybörjar-
24381: platser i yrkesläroanstalterna på olika utbild-            Placeringen av studielinjerna för anstaltsvårda-
24382: ningsområden och -stadier i enlighet med de            re och hushållstekniker i läroanstalterna i Ny-
24383: krav utbildningsbehovet i samhället samt arbets-       lands Iän beror bl.a. på att antalet elever som i
24384: livet och dess utvecklande ställer                     huvudstadsregionen vill inleda studier vid gym-
24385:     -- förbättring av möjligheterna tili fortsatta     nasiet är högt.
24386: studier genom att de på grundskolan baserade               I fall det framgår att antalet inträdessökande
24387: yrkesutbildande studierna organiseras såsom ut-        för studier i någon basundervisningsgrupp inte är
24388: bildningsvägar vilka leder tili institutnivån och      tillräckligt har länsstyrelsen rätt att i enlighet
24389: därigenom tili högskolestadiet.                        med yrkesutbildningsstyrelsens direktiv flexibelt
24390:     Vid dimensioneringen och placeringen av den        ändra kraven på grundutbildning för linjen.
24391: utbildning som baserar sig på studentexamen har            Utgångspunkten för placeringen av nybörjar-
24392: man förfarit i enlighet med de bestämmelser som        platserna inom den yrkesinriktade utbildningen
24393:  lagen innehåller. Antalet elever som årligen av-      är att antalet utbildningsplatser dimensioneras
24394:  lägger studentexamen är nästan tre gånger större      enligt antalet elever som avslutar sina studier i
24395: än antalet nybörjarplatser vid högskolorna. Vid        grundskolan eller gymnasiet. Placeringen av ny-
24396:  yrkesläroanstalterna på mellanstadiet finns för       börjarplatserna inom olika utbildningsområden
24397:  tillfälle ca 14 000 platser som bygger på student-    bygger på samhällets och arbetslivets behov av
24398:  examen. Av dessa platser är knappt 9 000 platser      yrkesutbildad arbetskraft. För att ett tillräckligt
24399:  på institutnivå och något över 5 000 platser på       elevunderlag skall kunna tryggas på olika studie-
24400:  skolnivå. För att de i lagen nämnda förutsätt-        linjer bör man sträva tili att öka kännedomen om
24401:  ningarna för fortsatta studier skall kunna tryggas    olika yrken i arbetslivet.
24402:      Helsingfors den 2 maj 1985
24403: 
24404: 
24405:                                                               Undervisningsminister Kaarina Suonio
24406:                                                     1985 vp.
24407: 
24408: Kirjallinen kysymys n:o 137
24409: 
24410: 
24411: 
24412: 
24413:                                       Myllyniemi ym.: Sotilaan oikeudet ja velvollisuudet määrittelevän
24414:                                         lain säätäruisestä
24415: 
24416: 
24417:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24418: 
24419:    Puolustusvoimien henkilöstöä koskeva normis-            lisuuden sisältö, yleiset oikeudet ja keskeiset
24420: to on varsin hajanaista. Säännöksiä on mm.                 velvollisuudet säännellä. Oikeusasiamies esitti,
24421: asevelvollisuuslaissa, virkamiehiä koskevissa laeis-       että valtioneuvosto ryhtyisi toimenpiteisiin pu-
24422: sa, rikoslaissa ja eräissä sosiaalialan laeissa. Lisäksi   heena olevien lainsäädännöllisten puutteiden
24423: tärkeistäkin asioista on säädetty vain asetuksella         poistamiseksi.
24424: taikka määrätty ohjesäännöissä ja hallinnollisissa            Suomen Varusmiesliitto- Finlands Bevärings-
24425: yleismääräyksissä. Normiston epäsystemaattisuu-            förbund ry. on myös useassa yhteydessä tuonut
24426: den ohella on kiinnitetty huomiota siihen, että            esille tarpeen saada laki sotilaan oikeuksista ja
24427: määräykset on useissa tapauksissa annettu suh-             velvollisuuksista. Liitto on esimerkiksi 4. 12. 1983
24428: teellisen alhaisella säädöstasolla ja osa lainsäädän-      laatimassaan kannanotossa todennut, että useat
24429: nöstä on varsin vanhentunutta.                             varusmiehille tärkeät säädökset on annettu pää-
24430:    Vuonna 1976 mietintönsä antanut puolustus-              esikunnan yleispalveluohjesäännössä tai pysyväis-
24431: laitoskomitea (1976: 10) totesi kaiken tämän ja            määräyksissä. Näitä ovat mm. lomia, vapaa-
24432: ehdotti muun ohella, että sotilaiden oikeuksista           aikaa, terveydenhuoltoa ja yhdistystoimintaa kos-
24433: ja velvollisuuksista säädettäisiin erillinen laki.         kevat säännökset. Näin monet asevelvollisuuden
24434: Siinä säädettäisiin mm. palveluksen suorittami-            suorittamisen kannalta oleelliset asiat on ratkais-
24435: sesta, kuuliaisuusvelvollisuudesta, esimiesasemas-         tu ilman parlamentaarista valmistelua ja päätök-
24436: ta sekä sotilaiden taloudellisista ja sosiaalisista        sentekoa. Yhdistys- ja poliittista toimintaa koske-
24437: eduista.                                                   vat ohjesääntötason määräykset loukkaavat myös
24438:    Puolustuslaitoskomitea viittasi erityisesti soti-       perustuslain kirjainta ja henkeä. Perustuslaki an-
24439: lasrikoslainsäädännön vanhentuneisuuteen ja pal-           taa mahdollisuuden sotilaiden kansalaisoikeuk-
24440: kattua henkilöstöä koskevan säännöstön kehittä-            sien rajoittamiseen ainoastaan lailla. Kattavat
24441: miseen yleisen virkamiesoikeuden osana, jota               määräykset varusmiespalveluksen suorittamisen
24442: viimeksi mainittua komitea ei kuitenkaan pitänyt           periaatteista ja palveluksen sisällöstä puuttuvat,
24443: riittävänä ottaen huomioon sotilashenkilöstön              mikä heikentää varusmiehen oikeusturvaa. Kan-
24444: erityisvelvollisuudet.                                     nanotossaan Varusmiesliitto katsoo, että varus-
24445:    Sotilasrikoslainsäädännön uudistaminen toteu-           miesten yhteiskunnalliseen toimintaan osallistu-
24446: tettiin vuonna 1982 (HE n:ot 85-8711981 vp.).              misesta tulisi lakiin ottaa määräykset poliittisista
24447: Näillä lainmuutoksilla ei kuitenkaan ratkaistu             toimintaoikeuksista, etujärjestötoiminnasta, va-
24448: sotilaiden oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia           rusmiestoimikuntatyöstä, syrjintäkiellosta ja kan-
24449: lainsäädäntöpuutteita, mitä osoittaa myös se,              telun tekemisestä. Taloudellisista ja sosiaalisista
24450: että eduskunnan oikeusasiamies kirjeellään val-            eduista laissa tulisi olla puitemääräykset.
24451: tioneuvostolle 7.12.1982 kiinnitti valtioneuvos-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24452: ton huomiota siihen, että puolustuslaitoskomi-             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24453: tean ehdottamaa lakia ei ollut säädetty ja että            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
24454: sellaisessa laissa tulisi varusmiehen palvelusvelvol-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24455: 4285003765
24456: 2                                  1985 vp. -- ~ n:o 137
24457: 
24458:        Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-          tilaan oikeudet ja velvollisuudet määritte-
24459:      tynyt taikka aikoo ryhtyä eduskunnan              levän lain säätämiseksi?
24460:      oikeusasiamiehen kirjeessä tarkoitetun so-
24461:     Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1985
24462: 
24463:     Pekka Myllyniemi              Anna-Liisa Piipari          Mikko Elo
24464:     Pertti Hietala                Antti Kalliomäki            Pentti Lahti-Nuuttila
24465:     Kari Urpilainen               Risto Ahonen                Aimo Ajo
24466:     Pirjo Ala-Kapee               Arja Alho                   Aarno von Bell
24467:     Kaj Bärlund                   Tarja Halonen               Olli Helminen
24468:     Tuulikki Hämäläinen           Liisa Jaakonsaari           Sinikka Hurskainen-Leppänen
24469:     Riitta Järvisalo-Kanerva      Sakari Knuuttila            Reijo Lindroos
24470:     Paavo Lipponen                Matti Louekoski             Martti Lähdesmäki
24471:     Jukka Mikkola                 Peter Muurman               Mats Nyby
24472:     Saara-Maria Paakkinen         Pertti Paasio               Kari Rajamäki
24473:     Maija Rajantie                Jussi Ranta                 Jorma Rantanen
24474:     Timo Roos                      Mikko Rönnholm             Lea Savolainen
24475:     Jouko Skinnari                Pekka Starast               Juhani Surakka
24476:                                   Marja-Liisa Tykkyläinen
24477:                                   Kerttu Törnqvist
24478:                                         1985 vp. -- NJ( n:o 137                                           3
24479: 
24480: 
24481: 
24482: 
24483:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24484: 
24485:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          osina olivat laki rikoslain täydentämisestä sotilas-
24486: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           rikoksia koskevilla säännöksillä (321183 ), sotilas-
24487: olette 29 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn             oikeudenkäyntilaki (326 183) ja sotilaskurinpito-
24488: kirjeenne n:o 520 ohella toimittanut valtioneu-         laki (331183). Näillä laeilla korvattiin aikaisem-
24489: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       mat sotaväen rikoslaki, laki sotatuomioistuimista
24490: sanedustaja Pekka Myllyniemen ym. näin kuulu-           ja oikeudenkäynnistä niissä sekä sotilaskurinpito-
24491: vasta kirjallisesta kysymyksestä n :o 13 7:             asetus. Kokonaisuudistus käsitti lisäksi kaikkiaan
24492:                                                         10 uutta lakia tai lainmuutosta ja 14 uutta
24493:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-       asetusta tai asetuksenmuutosta.
24494:         tynyt taikka aikoo ryhtyä eduskunnan
24495:                                                             Sotilasoikeudenhoidon      kokonaisuudistuksen
24496:         oikeusasiamiehen kirjeessä tarkoitetun
24497:                                                         voidaan perustellusti katsoa poistaneen huomat-
24498:         sotilaan oikeudet ja velvollisuudet mää-
24499:                                                         tavan osan kysymyksessä tarkoitetusta lainsäädän-
24500:         rittelevän lain säätämiseksi?                   tötarpeesta. Uudistuksen myötä ovat nyt tulleet
24501:                                                         lain ja asetuksen tasolla säännellyiksi mm. kysy-
24502:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            myksessä tarkoitetun Suomen Varusmiesliitto --
24503: vasti seuraavaa:                                        Finlands Beväringsförbund r.y:n esiintuomat po-
24504:    Kysymyksessä tarkoitettu sotilaan oikeusase-         liittisia toimintaoikeuksia ja kantelun tekemistä
24505: man sääntelyn hajanaisuus johtuu mm. seuraa-            koskevat asiat.
24506: vista tekijöistä:                                           Osa sotilaan oikeusaseman sääntelyistä sisältyy
24507:    -- Oikeusasemaan liittyvät asiakokonaisuudet         asevelvollisuuslakiin (4521 50). Laki ei säädöstek-
24508: kuuluvat osittain eri hallinnonalojen toimival-         nisesti enää kaikilta osiltaan vastaa tämän päivän
24509: taan. Vaikka enin osa sääntelyistä kuuluukin            vaatimuksia. Puolustusministeriössä onkin nähty
24510: puolustusministeriön hallinnonalaan, niin esi-          tarpeelliseksi käynnistää lain uudistustyön selvit-
24511: merkiksi palkattua henkilökuntaa koskevat virka-        tely. Tässä tarkoituksessa, ja aiemmin kosketelluo
24512: mies- ja työoikeudelliset sääntelyt kuuluvat val-       eduskunnan oikeusasiamiehen kannanoton huo-
24513: tiovarainministeriön toimialaan ja varusmiesten         mioon ottaen, puolustusministeriö valmisteli
24514: monet sosiaalietuudet puolestaan sosiaali- ja ter-      vuoden 1983 alussa eri alojen asiantuntijoista
24515: veysministeriön toimialaan.                             kokoonpannun toimikunnan asettamista selvittä-
24516:    -- Osa oikeusaseman sääntelyistä ei lainkaan         mään asevelvollisuutta koskevan lainsäädännön
24517: kuulu lain tai asetuksen tasolle. Tällaisia ovat        uudistamistarvetta. Toimikuntaa ei kuitenkaan
24518: hallitusmuodon 34 §:n 4 momentissa tarkoitettu-         saatu asetetuksi, vaan asia pantiin valtioneuvos-
24519: na sotilaskäskyasiana hoidettavat koulutukseen          ton raha-asiainvaliokunnassa 8.4.1983 pöydälle ja
24520: tai sotilaalliseen järjestykseen liittyvät asiat.       sittemmin 13.4.1983 kokonaan poistettiin.
24521:    -- Sääntelyiltä tietyiltä osin edellytettävä yksi-      Toimikunnalle suunniteltua selvitystyötä on
24522: tyiskohtaisuus ei käytännöllisistä syistä mahdollis-    sittemmin tehty puolustusministeriön sisäisessä
24523: ta lain tai asetuksen tasoista sääntelyä.               virkamiestyöryhmässä, jonka työ valmistunee ensi
24524:    Kuten kysymyksessä todetaan, ehdotus erityi-         syksynä. Selvitystyön pohjalta annetaan eduskun-
24525: sen sotilaiden oikeuksia ja velvollisuuksia koske-      nalle aikanaan esitys tarvittaviksi lainsäädäntötoi-
24526: van lain säätämisestä sisältyy ns. puolustuslaitos-     menpiteiksi.
24527: komitean mietintöön (KM 1976: 10). Mainittuun              Varusmiesten taloudellisiin ja sosiaalisiin etui-
24528: ehdotukseen on sittemmin viitannut myös edus-           hin liittyvät asiat ovat tulo- ja menoarvioasioina
24529: kunnan oikeusasiamies valtioneuvostolle osoite-         luonnollisesti parlamentaarisen päätöksenteon
24530: tussa 7.12.1982 päivätyssä esityksessään, kuten         piirissä. Osittain mainitut asiat kuuluvat, kuten
24531: kysymyksessäkin todetaan.                               aikaisemmin on jo todettu, muiden hallinnon-
24532:    Näiden kannanottojen jälkeen sotilaan oikeus-        alojen hoidettaviin. Puolustusministeriön toimi-
24533: asemaa koskeva lainsäädäntö on uudistunut mer-          alaan kuuluvien tämän alan asioiden osalta on
24534: kittävästi. Vuoden 1984 alusta tuli voimaan soti-       todettava, että puolustusvoimien terveydenhuol-
24535: lasoikeudenhoidon kokonaisuudistus, jonka pää-          toon liittyvien säädösten uudistamistarve on par-
24536: 4                                     1985 vp. -- KJ( n:o 137
24537: 
24538: haillaan työskentelevän toimikunnan selvitettävä-     viin toimenpiteisiin, niin voitaneen arvella, että
24539: nä. Toimikunnan on kuluvan vuoden loppuun             normiston vanhentuneisuutta ja normitason al-
24540: mennessä jätettävä puolustusministeriölle sää-        haisuutta koskevan arvostelun aiheet siten myös
24541: dösehdotusten muotoon laaditut ehdotuksensa           joko kokonaan poistuvat tai ainakin ratkaisevasti
24542: uusiksi puolustusvoimien terveydenhuoltoa kos-        vähentyvät.
24543: keviksi säädöksiksi. Toimikunnan tähänastisen
24544: työskentelyn perusteella arvioidaan, että osa ny-        Asevelvollisuuslainsäädännön       uudistamisen
24545: kyisestä asetustasoisesta sääntelystä ehdotetaan      yhteydessä on erikseen harkittava nykyisin eri
24546: nostettavaksi lain tasolle.                           säädöksiin sisältyvien sääntelyiden yhdistämistä ja
24547:   Edellä esitetty osoittanee, että sotilaan oikeus-   kokoamista sotilaiden oikeusasemalaiksi. Tällöin
24548: asemaa koskevat keskeiset sääntelyt ovat lain tai     on selvitettävä, onko säännöksillä siinä määrin
24549: asetuksen tasoisina normistoina joko vastikään        riittävä keskinäinen yhtenäisyys, ettei säännöstös-
24550: uudistettuja taikka parhaillaan uudistamista tar-     tä muodostu pelkästään viittaussäännöksistä ko-
24551: koittavan selvitystyön kohteina. Kun asevelvolli-     koonpantu luettelo, joka saisi yksityiskohtaisen
24552: suuslainsäädännön uudistamisen yhteydessä tar-        sisältönsä lakia alemmalla säädöstasolla. Menette-
24553: joutuu tilaisuus erityisesti asevelvollisuuttaan      ly ei olisi lainsäädäntöteknisesti tarkoituksen-
24554: suorinavien oikeusaseman parantamiseen tähtää-        mukainen.
24555: 
24556:     Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1985
24557: 
24558:                                                              Puolustusministeri Veikko Pihlajamäki
24559:                                        1985 vp. -     KK n:o 137                                       5
24560: 
24561: 
24562: 
24563: 
24564:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
24565: 
24566:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          märkbart. Från ingången av år 1984 trädde
24567: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse           totalrevideringen av den militära rättsvården i
24568: nr 520 av den 29 mars 1985 tili vederbörande          kraft, vars centrala delar var lagen om komplette-
24569: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    ring av strafflagen med stadganden angående
24570: av riksdagsman Pekka Myllyniemi m.fl. under-          militära brott (321183 ), militära rättegångslagen
24571: tecknade spörsmål nr 13 7:                            (326/83) och militära disciplinlagen (331183).
24572:                                                       Genom dessa lagar ersattes den tidigare straffla-
24573:           Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit      gen för krigsmakten, lagen om krigsdomstolar
24574:        eller ämnar Regeringen vidta för stiftande     och rättegången därstädes samt militära disciplin-
24575:        av en sådan lag för fastställande av krigs-    förordningen. Totalrevideringen omfattade dess-
24576:        mans rättigheter och skyldigheter som          utom 10 nya lagar eller lagändringar och 14 nya
24577:        avses i riksdagens justitieombudsmans          förordningar eller ändringar av förordning.
24578:        brev?
24579:                                                          Det är motiverat att anse att totalrevideringen
24580:                                                       av den militära rättsvården eliminerade en bety-
24581:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       dande del av det lagstiftningsbehov som avses i
24582: anföra följande:                                      spörsmålet. Genom revideringen regleras numera
24583:     Den i spörsmålet avsedda splittrade regle-        i lag och förordning bl.a. frågorna om rätt tili
24584: ringen av krigsmans rättsställning beror på bl.a.     politisk aktivitet och besvär, som anförts av det i
24585: följande faktorer:                                    spörsmålet avsedda förbundet Suomen Varus-
24586:     - Frågorna i anslutning tili rättsställningen     miesliitto - Finlands Beväringsförbund r.f.
24587: tillhör delvis olika förvaltningsområdens kompe-         En del av regleringen av krigsmans rättsställ-
24588: tens. Även om regleringen tili största del en hör     ning ingår i värnpliktslagen (452/50). I författ-
24589: tili försvarsministeriets förvaltningsområde, så      ningstekniskt hänseende motsvarar lagen inte
24590: ankommer t.ex. de tjänstemanna- och arbets-           längre dagens behov tili alla delar. Sålunda har
24591: rättsliga regleringar som angår den anställda         det vid försvarsministeriet ansetts nödvändigt att
24592: personalen på finansministeriet och beväringar-       börja utreda arbetet beträffande en revidering av
24593: nas många sociala förmåner på social- och hälso-      lagen. I detta syfte och med beaktande av det
24594: vårdsministeriet.                                     tidigare berörda ställningstagandet av riksdagens
24595:     - En del av regleringarna av rättsställningen     justitieombudsman beredde försvarsministeriet i
24596: skall inte överhuvudtaget ingå i lag eller förord-    början av år 1983 tillsättandet av en kommission
24597: ning. Dylika är de frågor i anslutning tili utbild-   av sakkunniga på olika områden för utredande av
24598: ning eller militär ordning som skall skötas som       behovet av en revidering av lagstiftningen om
24599: sådana militära kommandomål som avses i 34 §          värnplikt. Kommissionen kunde dock inte tillsät-
24600: 4 mom. regeringsformen.                               tas, utan ärendet bordlades 8.4.1983 i statsrådets
24601:     - Den detaljrikedom som vissa delar av            finansutskott och ströks sedermera helt
24602: regleringen förutsätter gör det av praktiska skäl     13.4.1983.
24603: omöjligt att ta in den i lag eller förordning.           Utredningsarbetet som kommissionen skulle
24604:     Som i spörsmålet konstateras ingår ett förslag    utföra övertogs sedermera av en intern tjänste-
24605: tili en särskild lag om krigsmans rättigheter och     mannaarbetsgrupp vid försvarsministeriet, vars
24606: skyldigheter i betänkandet av den s.k. kommit-        arbete torde bli färdigt nästa höst. På basis av
24607: ten för försvarsväsendet (kommittebetänkande          utredningsarbetet avlåts i sinom tid en proposi-
24608: 1976: 10). Sedermera har även riksdagens justitie-    tion tili riksdagen med förslag tili erforderliga
24609: ombudsman isin skrivelse 7.12.1982 tili stats-        lagstiftningsåtgärder.
24610: rådet hänvisat tili nämnda förslag, vilket även          Ärenden som ansluter sig tili beväringarnas
24611: konstateras i spörsmålet.                             ekonomiska och sociala förmåner omfattas, i sin
24612:     Efter dessa ställningstaganden har lagstift-      egenskap av budgetärenden, naturligtvis av det
24613: mngen om krigsmans rättsställning reviderats          parlamentariska beslutsfattandet. Delvis ankom-
24614: 
24615: 4285003765
24616: 6                                     1985 vp. -     KK n:o 137
24617: 
24618: mer nämnda ärenden, såsom redan tidigare kon-        revideringen av lagstifningen om värnplikt blir
24619: staterats, på andra förvaltningsområden. Beträf-     möjligt att vidta åtgärder som syftar till att
24620: fande de ärenden inom detta område som hör till      förbättra i synnerhet de värnpliktigas rättsställ-
24621: försvarsministeriets verksamhetsområde, kan det      ning, torde man kunna förmoda att de om-
24622: konstateras att behovet av en revidering av stad-    ständigheter som varit orsak till kritiken gällande
24623: gandena i anslutning till hälsovården inom           stadgandenas ålderdomlighet och låga status an-
24624: försvarsmakten håller på att utredas av en kom-      tingen kommer att försvinna helt eller åtminsto-
24625: mission. Kommissionen skall före utgången av         ne minska på ett avgörande sätt.
24626: innevarande år till försvarsministeriet lämna för-
24627:                                                         I samband med revideringen av lagstiftningen
24628: slag till nya stadganden om hälsovården inom
24629:                                                      om värnplikt bör ett samordnande av sådan
24630: försvarsmakten. Förslaget skall uppgöras i form
24631:                                                      reglering som för närvarande ingår i olika författ-
24632: av en regeringsproposition. På basis av kommis-
24633:                                                      ningar och föreskrifter till en lag om krigsmäns
24634: sionens arbete hittills räknar man med att en del
24635:                                                      rättsställning prövas särskilt.
24636: av den reglering som för närvarande ingår i
24637: förordningar skall föras upp till lagnivå.             Härvid bör utredas om de olika stadgandena
24638:    I enlighet med vad som anförts ovan ingår den     har en sådan grad av inbördes enhetlighet att
24639: centrala regleringen av krigsmans rättsställning i   normsamlingen inte enbart blir en förteckning
24640: författningar med status av lag eller förordning.    över hänvisande stadganden som får sitt detalje-
24641: Dessa regelkomplex har antingen reviderats nyli-     rade innehåll på en lägre författningsnivå. Ett
24642: gen eller också är de föremål för utredningsarbete   dylikt förfarande skulle inte vara ändamålsenligt
24643: som syftar till revidering. Då det i samband med     ur lagstiftningsteknisk synpunkt.
24644: 
24645:     Helsingfors den 30 april 1985
24646: 
24647:                                                                Försvarsminister Veikko Pihlajamäki
24648:                                                1985 vp.
24649: 
24650: Kirjallinen kysymys n:o 138
24651: 
24652: 
24653:                                    E. Laine ym.: VALTAVA-lainsäädännön toteuttamiseen liittyvien
24654:                                       menettelytapojen yksinkertaistamisesta
24655: 
24656:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24657: 
24658:    Yksi suurimmista kunnallishallintoon ja talou-        Toinen käyttökustannushankkeiden vahvistus-
24659: teen vaikuttavista lainsäädäntöratkaisuista toteu-    menettelyyn liittyvä epäkohta on se, että sellai-
24660: tettiin 1.1.1984 voimaan tulleella sosiaali- ja       seen hankkeeseen, jolla on täysi kunnan osoitta-
24661: terveydenhuollon      suunnittelu-     ja valtion-    ma rahoitus ja toteuttamisvalmius, ei ole mah-
24662: osuuslailla (VALTAVA). Turussa on koettu on-          dollisuutta saada valtionosuutta edes myöhäisem-
24663: gelmiksi mm. seuraavat uuden järjestelmän to-         mässä vaiheessa, mikäli hankkeen toteuttaminen
24664: teutukseen liittyvät menettelytavat.                  aloitetaan ennen sitä vuotta, jolle valtionosuus
24665:    Kunnille vahvistetaan valtionosuuteen oikeut-      on hyväksytty.
24666: tava henkilökunta kiintiöittäin. Kiintiöjärjestel-       Käyttökustannushankkeiden vahvistusmenette-
24667: mä on käytännössä johtanut siihen, että vahviste-     lyä tulisikin yksinkertaistaa siten, että kunnille
24668: tut henkilökuntaryhmät eivät keskenään ole toi-       vahvistettaisiin tietynsuuruinen markkamäärä
24669: minnalliselta kannalta oikeassa suhteessa. Esim.      kunnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla.
24670: terveydenhuollossa uusia lääkäreitä kohti ei vah-     Esim. päiväkotien rakentamisessa tulisi kunnille
24671: visteta tarvittavaa avustavaa henkilökuntaa ja uu-    jättää päätösvalta siitä, mikä suunnitelluista päi-
24672: siin päiväkoteihin ei saada täydellistä henkilöstö-   väkodeista rakennetaan.
24673: rakennetta. Sekä terveydenhuollon että sosiaali-
24674: palvelujen osalta erityisesti avustavan hoitohenki-      Perustamiskustannushankkeiden käsittely ja
24675: lökunnan ja muun henkilökunnan kiintiöt ovat          hyväksymismenettely on erittäin monimutkainen
24676: liian pienet.                                         ja aikaavievä. Siksi tavoitteena tulisi olla siirtymi-
24677:    Tarkoituksenmukaisin parannus em. epäkoh-          nen yhteen käsittelyvaiheeseen siten, että perus-
24678: taan olisi kiintiöiden poistaminen kokonaan ja        tamissuunnitelma- ja toteuttamisohjelmakäsittely
24679: operoiminen pelkästään virkojen kokonaismääril-       yhdistettäisiin. Mikäli luotettaisiin kuntien ky-
24680: lä. Ellei tämä ole mahdollista, voitaisiin virat      kyyn suunnitella tarkoituksenmukaisia ja talou-
24681: vahvistaa hankekohtaisesti.                           dellisesti toteutettavia tiloja, valtion viranomaiset
24682:                                                       voisivat hyväksyä hankkeelle valtionosuuden vas-
24683:    Niin ikään on koettu ongelmaksi se, että
24684:                                                       taavien hankkeiden keskimääräisen neliöhinnan
24685: lääninhallituksen tehdessä käyttökustannushank-       mukaisesti ilman yksityiskohtiin menevää hin-
24686: keiden kunnittaiset vahvistuspäätökset hanke-
24687:                                                       nanmäärittelyä.
24688: kohtaisesti se saattaa johtaa kunnan suunnittele-
24689: man kiireellisyys- ja toteuttamisjärjestyksen            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24690: muuttumiseen. Tämä on erittäin valitettavaa var-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24691: sinkin silloin, jos hankkeet muodostavat keske-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
24692: nään loogisen toimintaketjun eli hankkeen 3           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24693: toteuttamisen edellytys on se, että hankkeet 1 ja
24694: 2 toteutetaan sitä ennen. Aloittamisvaltuuden                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
24695: antaminen hankkeelle 3 ennen hankkeita 1 ja 2                 siin VALTAVA-lainsäädännön toteutuk-
24696: siksi, että se vain mahtuu käytettävissä olevan               seen liittyvien menettelytapojen yksinker-
24697: rahamäärän puitteisiin, ei tällöin mahdollista                taistamiseksi pitäen tavoitteena kuntien
24698: toimivan kehittämisohjelman noudattamista.                    päätösvallan lisäämistä?
24699:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1985
24700: 
24701:           Ensio Laine                    Liisa Hilpelä                    Mikko Rönnholm
24702:           Heli Astala                    Heikki Perho                     Ilkka Kanerva
24703:           Pertti Paasio                  Anna-Liisa Jokinen               Paula Eenilä
24704:           Martti Ratu                    Risto Ahonen                     Jukka Mikkola
24705: 428500378U
24706: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 138
24707: 
24708: 
24709: 
24710: 
24711:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24712: 
24713:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       jeiden ja menettelytapojen kehittämistä virkasiir-
24714: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tojen saattamiseksi nykyistä joustavammiksi myös
24715: olette 29 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn           eri tehtäväryhmien välillä.
24716: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             Suunnittelujärjestelmän luonteeseen kuuluu,
24717: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     että valtionosuuden vahvistavalla viranomaisella
24718: taja E. Laineen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     on oltava tietty vähimmäistieto vahvistettavasta
24719: kysymyksestä n:o 138:                                 suunnitelmasta. Nykyisten kiintiöiden säilyttämi-
24720:                                                       nen on välttämätöntä niukkojen voimavarojen
24721:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
24722:                                                       käytön järkeväksi suunnittelemiseksi ottaen huo-
24723:         siin VALTAVA-lainsäädännön toteu tuk-
24724:                                                       mioon myös toiminnalliset ja taloudelliset näkö-
24725:         seen liittyvien menettelytapojen yksinker-
24726:                                                       kohdat. Eräissä tapauksissa lääninhallitukset ovat
24727:         taistaiDiseksi pitäen tavoitteena kuntien
24728:                                                       kokeneet hankkeiden ja virkojen yhteensovitta-
24729:         päätösvallan lisäämistä?                      misessa ongelmaksi sen, etteivät eri hankkeiden
24730:                                                       vaatimat virat ilmene riittävän tarkasti kuntien
24731:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      suunnitelmista. Kunnat ja kuntainliitot eivät ole
24732: ti seuraavaa:                                         aina riittävän tarkasti suunnitelleet hankkeiden
24733:    Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelu- ja      voimavaratarpeita. Virkojen vahvistaminen han-
24734: valtionosuuslain (SVOL 677/82) voimaantulo            kekohtaisesti jäykistäisi suunnittelujärjestelmää ja
24735: 1.1.1984 merkitsi sosiaali- ja terveydenhuollon       vähentäisi kuntien mahdollisuuksia suunnata uu-
24736: hankkeiden käsittelyjärjestelmän oleellista yksin-    sia ja myös olemassa olevia virkoja tarkoituksen-
24737: kertaistumista erityisesti niin sanottujen käyttö-    mukaisella tavalla esimerkiksi avohuoltoon. Edel-
24738: kustannushankkeiden osalta sekä selkiinnytti          lä mainittuja siirtymävaiheeseen liittyviä ongel-
24739: henkilövoimavarojen järkevää kohdentamista.           mia on kuitenkin voitu vähentää koulutuksella ja
24740:    Kunnille vahvistetaan valtionosuuteen oikeut-      neuvonnalla.
24741: tava henkilökunta kiintiöittäin. Kunnilla on kui-        Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelu- ja
24742: tenkin uuden järjestelmän vallitessa aiempaa          valtionosuuslainsäädännön voimaan tullessa oli
24743: huomattavasti suurempi liikkumavara. Kunnat           käytäntänä se, että kunnan toteuttaessa hank-
24744: voivat omin päätöksin siirtää esimerkiksi sosiaali-   keen, johon sisältyi uuden rakentamista tai toi-
24745: lautakunnan alaisten vanhustenhuollon, lasten-        minnan olennainen muutos, hanke käsiteltiin
24746: suojelun ja päivähoidon laitosten välillä avusta-     perustamiskustannusluonteisena hankkeena riip-
24747: vaa henkilökuntaa laitoksesta toiseen. Myös am-       pumatta hankkeen suuruudesta. Näin ollen jou-
24748: mattihenkilökunta vahvistetaan sosiaalilautakun-      duttiin hyvin pieniäkin hankkeita käsittelemään
24749: nalle, terveyslautakunnalle ja sairaaloille koko-     ministeriötasolla.    Suunnittelu- ja valtion-
24750: naismääränä, jolloin henkilökuntaa voidaan käyt-      osuuslainsäädännön voimaan tultua vain merkit-
24751: tää joustavasti näiden hallintokuntien sisällä.       tävät, valtakunnallisten suunnitelmien mukaan
24752: Ainoana rajoituksena on erilaisista ammattiryh-       yli 10,5 miljoonan markan hankkeet käsitellään
24753: mistä muodostettujen virkakiintiöiden puitteissa      niin sanottuina perustamiskustannushankkeina.
24754: pysyminen. Kun noin 200 000 sosiaali- ja tervey-      Tässä suhteessa erityisesti pienten hankkeiden
24755: denhuollon virkaa ja tehtävää on ryhmitelty noin      käsittelymenettely on selvästi yksinkertaistunut.
24756: kymmeneen sosiaalihuollon ja noin kymmeneen              Valtakunnallisten suunnitelmien mukaan
24757: terveydenhuollon ammattiryhmään, kunnilla ja          suunnitelmakaudella toteutettavista tai aloitetta-
24758: kuntainliitoilla on verraten hyvät edellytykset       viksi suunnitelluista hankkeista luetaan 1-10,5
24759: tarkoituksenmukaisen        henkilökuntarakenteen     miljoonan markan määräiseksi arvioidut hank-
24760: järjestämiseen ja henkilökunnan sijoitteluun eri      keet käyttökustannushankkeiksi. Kunnat ja kun-
24761: tehtäväryhmien sisällä. Sosiaali- ja terveysminis-    tainliitot esittävät ne toteuttamissuunnitelmis-
24762: teriössä myös parhaillaan selvitetään seuraavia       saan luettelona, ja hyväksyminen tapahtuu vuo-
24763: valtakunnallisia suunnitelmia silmällä pitäen oh-     sittaisten markkamääräisten aloittamisvaltuus-
24764:                                        1985 vp. -      KK n:o 138                                       3
24765: 
24766: kiintiöiden puitteissa. Lääninhallitukset hyväksy-     hyväksyä kokonaisrahoituskiintiöiden ja muiden
24767: vät vuosittain helmikuussa toteuttamissuunnitel-       kuntien suunnitelmien toteuttamisen johdosta.
24768: man vahvistamisen yhteydessä käyttökustannus-          Uuden suunnittelu- ja valtionosuusjärjestelmän
24769: hankkeet ''yhteisohjelmana''. Lääninhallitukset        mukainen sitova ennakkoratkaisu omalta osaltaan
24770: voivat hyväksyä uusia hankkeita keskusviraston         pyrkii edesauttamaan käyttökustannushankkei-
24771: antamien läänikohtaisten kiintiöiden puitteissa.       den järjestyksen vakiinnuttamisessa.
24772: Lääninhallitukset selvittävät ennen vahvistuspää-         Rakennushankkeiden toteuttamiseen on kun-
24773: tösten tekoa kuntien hankkeiden kiireellisyysjär-      nissa suuria paineita. Suunnittelujärjestelmän yk-
24774: jestyksen koko läänissä. Ennen vahvistuspäätös-        si tarkoitus on, että hankkeet koko valtakunnassa
24775: ten tekoa lääninhallitus kuulee läänin sosiaali- ja    saadaan keskenään tarkoituksenmukaiseen järjes-
24776: terveydenhuollon neuvottelukuntaa, jossa on            tykseen. Läänin alueella järjestyksen valtionosuu-
24777: mukana läänin kuntien ja kuntainliittojen sosi-        den osalta ratkaisee lääninhallitus. Tällöin kii-
24778: aali- ja terveydenhuollon luottamus- ja virkamie-      reellisimmät hankkeet toteutetaan ensin. Tarkoi-
24779: hiä.                                                   tuksenmukaisena menettelynä ei voida pitää sitä,
24780:    Lääninhallitukset eivät voi ylittää tulo- ja me-    että jokin kunta hyvän rahoitustilanteensa perus-
24781: noarvion mukaisia kiintiöitä vahvistaessaan to-        teella oman rahoituksen turvin toteutettaisi vä-
24782: teuttamissuunnitelmissa esitettyjä käyttökustan-       hemmän kiireellisen hankkeen ensin ja olisi silti
24783: nushankkeita. Joissain tapauksissa läänille osoi-      oikeutettu saamaan siihen valtionosuutta.
24784: tettuun aloittamiskiintiöön ei mahdu - muiden             Tällä hetkellä hankkeella, jonka kustannusar-
24785: kuntien hankkeet huomioon ottaen - tietyn              vio on yli 10,5 miljoonaa markkaa, on menette-
24786: kunnan tärkeysjärjestyksen mukainen suuri han-         lyllisesti erittäin suuri ero hankkeeseen, jonka
24787: ke. Näissä tapauksissa lääninhallitukset voivat        kustannusarvio on esimerkiksi 10 miljoonaa
24788: vielä helmikuussa ennen suunnitelmien vahvista-        markkaa. Sosiaali- ja terveysministeriön asetta-
24789: mista tehdä esityksiä kiintiöidensä muuttamisek-       massa hanketyöryhmässä selvitetään parhaillaan
24790: si. Näin on tapahtunutkin ja on voitu ottaa            mahdollisuuksia yksinkertaistaa perustamiskus-
24791: huomioon kiintiöiden muutostarpeita. Tällöin           tannusten käsittelyä ja hyväksymismenettelyä.
24792: on voitu jakaa uudelleen joiltakin lääneiltä jaka-        Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelu- ja
24793: matta jääneitä kiintiöitä toisille lääneille, joissa   valtionosuusjärjestelmää on sovellettu kahden
24794: tarvetta on ilmennyt.                                  suunnittelukierroksen ajan, kuitenkin niin, että
24795:    Käyttökustannushankkeisiin joudutaan rahat          ensimmäistäkään suunnittelukierrosta ei ole vielä
24796: suunnittelujärjestelmässä ennakoimaan, jotta ta-       valtionosuusselvitysten ja muun seurannan osalta
24797: sapuolisuus valtakunnan eri osissa toteutuisi, ku-     saatettu loppuun. Tämän vuoksi johtopäätösten
24798: ten valtakunnalliset suunnitelmat edellyttävät.        teko järjestelmän ongelmista on ennenaikaista.
24799: Kun toteuttamissuunnitelmat tehdään viiden             Tähän mennessä saadut kokemukset näyttäisivät
24800: vuoden jaksolle etukäteen, kunnilla on periaat-        kuitenkin osoittavan, että suunnittelujärjestelmä
24801: teessa riittävästi aikaa asettaa hankkeensa tarkoi-    toimisi tyydyttävästi. Menettelytapoja seurataan
24802: tuksenmukaiseen järjestykseen. On kuitenkin            jatkuvasti ja havaitut epäkohdat pyritään otta-
24803: osoittautunut, että kuntien omat suunnitelmat          maan huomioon suunnitteluohjeita laadittaessa
24804: muuttuvat usein hankkeiden ajoituksen ja laa-          sekä eri tahoilta saatava palaute käyttämään pa-
24805: juuden osalta. Näitä muutoksia ei voida aina           rannustyössä hyväksi.
24806: 
24807:      Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1985
24808: 
24809:                                               Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vzkatmaa
24810: 4                                      1985 vp. -- KJ( n:o 138
24811: 
24812: 
24813: 
24814: 
24815:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
24816: 
24817:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           smidigare än nu också mellan olika uppgiftsgrup-
24818: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         per.
24819: den 29 mars 1985 tili vederbörande medlem av              Tili planeringssystemets natur hör, att den
24820: statsrådet översänt följande av riksdagsman E.         myndighet som fastställer statsandelen måste ha
24821: Laine m.fl. undertecknade spörsmål nr 138:             vissa ruinimifakta om den pian som skali faststäl-
24822:                                                        las. För att på ett förouftigt sätt kunna planera
24823:           Har Regeringen för avsikt att vidta
24824:                                                        användningen av de knappa resurseroa är det
24825:         åtgärder för att förenkla förfaringssätten i
24826:                                                        nödvändigt att bibehålla de nuvarande kvoteroa,
24827:         samband med genomförandet av VAL-              när också funktionella och ekonomiska synpunk-
24828:         TAVA-lagstiftningen så att kommuner-           ter beaktas .. I vissa fall har länsstyrelseroa vid
24829:         nas beslutanderätt ökas?
24830:                                                        samordnandet av projekt och tjänster funnit det
24831:                                                        vara ett problem att de tjänster som olika projekt
24832:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        kräver inte tillräckligt klart framgår av kommu-
24833: anföra följande:                                       neroas planer. Korumuneroa och kommunalför-
24834:    När lagen om planering av och starsandel för        bunden har inte alitid tillräckligt noggrant pla-
24835: social- och hälsovården (6771 82) trädde i kraft       nerat resursbehovet för de olika projekten. Att
24836: 1.1.1984 innebar detta en väsentlig förenkling av      faststälia tjänsteroa projektvis skulle göra plane-
24837: handläggningssystemet för projekt inom social-         ringssystemet klumpigare och minska kommu-
24838: och hälsovården, särskilt i fråga om så kaliade        neroas möjligheter att på ett ändamålsenligt sätt
24839: driftskostnadsprojekt. Likaså klarlades hur perso-     inrikta nya och också redan befintliga tjänster
24840: nalresurseroa kan inriktas på ett förouftigt sätt.     t.ex. på den öppna vården. Ovan nämnda pro-
24841:    Den personai som berättigar tili starsandel         blem i anslutning tili övergångsskedet har man
24842:                                                        d?c~ kunnat minska genom utbildning och råd-
24843: faststälis för kommuneroas del kvotvis. Korumu-
24844: neroa har dock i det nya systemet ett betydligt        giVmng.
24845: större spelrum än tidigare. De kan genom egna             Då lagstiftningen om planering av och statsan-
24846: beslut tili exempel överföra biträdande personai       del för social- och hälsovården trädde i kraft var
24847: från en inrättning tili en annan då det är fråga       praxis den, att då kommunen genomförde ett
24848: om anstalter för åldringsvård, baroskydd och           projekt som innebar nybyggande eller en väsent-
24849: dagvård vilka är understälida socialnämnden.           lig ändring av verksamheten, behandlades pro-
24850: Också för den yrkeskunniga personalen faststälis       jektet som ett projekt av anläggningskostnadsna-
24851: för socialnämnden, hälsovårdsnämnden och sjuk-         tur oberoende av projektets storlek. Sålunda
24852: husen ett totalantal, vilket innebär att personalen    måste också mycket små projekt behandlas på
24853: smidigt kan utnyttjas inom dessa förvaltnings-         ministeroivå. Efter det att planerings- och stats-
24854: nämnder. Den enda begränsningen är att man             andelslagstiftningen trädde ikraft behandlas bara
24855: måste hålia sig inom den tjänstekvot som de            betydande projektet, sådana som enligt de riks-
24856: olika yrkesgrupperoa utgör. När ca 200 000             omfattande pianeroa går på över 10,5 milj. mk,
24857: tjänster och uppgifter inom social- och hälsovår-      som anläggningskostnadsprojekt. I detta avseen-
24858: den har grupperats i ca tio yrkesgrupper inom          de har särskilt förfaringssättet i synnerhet för små
24859: socialvården och ca tio inom hälsovården, har          projekt klart blivit enklare.
24860: korumuneroa och kommunalförbunden tämligen                Enligt de riksomfattande pianeroa betraktas av
24861: goda förutsättningar att åstadkomma en ända-           de projekt som man har planerat att skali genom-
24862: målsenlig personalstruktur och fördela persona-        föras elier påbörjas under planeringsperioden,
24863: len inom de olika uppgiftsgrupperoa. Inom so-          sådana projekt som beräknas kosta 1--10,5 milj.
24864: cial- och hälsovårdsministeriet utreds för närva-      mk som driftskostnadsprojekt. Korumuneroa och
24865: rande också med sikte på följande riksomfattande       kommunalförbunden förtecknar dem i sina reali-
24866: planer hur anvisningar och förfaranden kunde           seringsplaner och de godkänns inom ramen för
24867: urvecklas för att göra överföringen av tjänster        de årliga i mark fastställda kvoter för vilka
24868:                                          1985 vp. -- RJC n:o 138                                             5
24869: 
24870: bemyndigande att inleda arbeten har getts. Läns-         alltid godkännas på grund av de totala finansie-
24871: styrelserna godkänner årligen i februari i sam-          ringskvoterna och genomförandet av andra kom-
24872: band med fastställandet av realiseringsplanen            muners projektet det bindande förhandsbesked
24873: driftskostnadsprojekten som ett '' samprogram''.         som det nya planerings- och statsandelssystemet
24874: Länsstyrelserna kan godkänna nya projekt inom            förutsätter försöker för sin del ge stadga åt den
24875: de kvoter som fastställts länsvis av det centrala        inbördes ordningen mellan driftskostnadsprojek-
24876: ämbetsverket. Innan besluten orn fastställandet          ten.
24877: fattas utreder länsstyrelserna skyndsamhetsord-             I fråga om genomförandet av byggnadsprojekt
24878: ningen för de kommunala projekten i hela länet.          är kommunerna hårt pressade. Ett av syftena
24879: Innan länsstyrelsen fattar beslut om fastställandet      med planeringssystemet ät, att projekten i hela
24880: hör den länets delegation för social- och hälsovår-      riket kan ställas i en ändamålsenlig ordning
24881: den, där förtroendevalda och tjänstemän som              sinsemellan. Inom länet avgörs ordningen i fråga
24882: representerar social- och hälsovården i länets           om statsandelen av länsstyrelsen. Då genomförs
24883: kommuner och kommunalförbund är med.                     de mest brådskande projekten först. Det kan inte
24884:    Länsstyrelserna kan inte överskrida de kvoter         anses som ett ändamålsenligt förfarande, att
24885: som fastställts i statsförslaget vid fastställandet av   någon kommun på grundval av sitt eget goda
24886: de driftskostnadsprojekt som föreslås i realise-         finansieringsläge skulle genomföra ett mindre
24887: ringsplanerna. I vissa fall finns det inte inom den      brådskande projekt först och sedan i alla fall vara
24888: kvot för inledande av projekt som har anvisats           berättigad tili statsandel för det.
24889: länet -- med beaktande av de övriga kommuner-               För närvarande är det mycket stor skillnad i
24890: nas projekt -- utrymme för ett stort projekt som         förfarandet mellan ett projekt, vars kostnadsför-
24891: har hög prioritet i en viss kommun. I dessa fall         slag är över 10,5 milj. mk och ett vars kost-
24892: kan länsstyrelserna ännu i februari innan pianer-        nadsförslag tili exempel är 10 milj. mk. I en av
24893: oa fastställs göra framställning om ändring av           social- och hälsovårdsministeriet tillsatt projektar-
24894: kvoterna. Så har också skett och man har kunnat          betsgrupp utreds för närvarande möjligheterna
24895: beakta behov av att ändra kvoterna. I sådana fall        att förenkla handläggningen av och förfarandet
24896: har man på nytt kunnat fördela kvoter, som i             för godkännande av anläggningskostnader.
24897: något Iän inte har blivit utdelade, tili andra Iän          Systemet för planering av och stasandel för
24898: där det har visat sig finnas behov.                      social- och hälsovården har tillämpats under två
24899:    När det gäller driftskostnadsprojekt måste man        planeringsomgångar, dock så, att utredning över
24900: i planeringssystemet beräkna pengarna på                 statsandelen och annan uppföljning inte ens för
24901: förhand, för att rättvisa skall råda mellan rikets       den första omgången ännu har slutföns. Det är
24902: olika delar, så som de riksomfattande pianeroa           därför för tidigt att dra slutsatser angående
24903: förutsätter. Eftersom realiseringsplanerna upp-          problemen med systemet. De erfarenheter man
24904: görs på förhand för fem års perioder, har kom-           hittills har fått tycks dock visa, att planeringssys-
24905: munerna i princip tillräckligt med tid för att           temet fungerar tillfredsställande. Förfaringssätten
24906: prioritera sina projekt på ett ändamålsenligt sätt.      följs fortlöpande och då anvisningar uppgörs för
24907: Det har dock visat sig att kommunernas egna              planeringen försöker man beakta de missförhål-
24908: planer ofta ändras i fråga om projektens tidslägg-       landen som upptäckts och beakta den feedback
24909: ning och omfattning. Dessa ändringar kan inte            man får från olika håll i förbättringsarbetet.
24910: 
24911:      Helsingfors den 30 april 1985
24912: 
24913:                                              Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
24914: 1
24915: 1
24916: 
24917: 
24918: 
24919:     1
24920:     1
24921: 
24922: 
24923: 
24924:         1
24925:         1
24926: 
24927: 
24928: 
24929:             1
24930:             1
24931: 
24932: 
24933: 
24934:                 1
24935:                 1
24936: 
24937: 
24938: 
24939: 
24940:                     1
24941:                     1
24942: 
24943: 
24944: 
24945:                         1
24946:                                                  1985 vp.
24947: 
24948: Kirjallinen kysymys n:o 139
24949: 
24950: 
24951: 
24952: 
24953:                                    E. Laine ym.: Taloudellisten suhteiden katkaisemisesta Etelä-Afri-
24954:                                       kan nykyiseen hallitukseen
24955: 
24956: 
24957:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24958: 
24959:    Monien muiden tavoin Suomen hallitus on             tien kieltämistä ao. maista Etelä-Afrikkaan. Nyt-
24960: paheksunut Et.elä-A~rikan..halli.tu~se~ äsk~ttäi~      temmin on myös kirkon taholta suositeltu YK:n
24961: toimeenpanem1a väk1valta1s1a to1m1a, Jotka JOhti-      yleiskokouksen ym. tavoin taloussuhteiden kat-
24962: vat 18 mustan kuolemaan Port Elizabethin lähel-        kaisemista Etelä-Afrikan kanssa.
24963: lä. Ottaen huomioon Suomen hallituksen esittä-            Ihmisoikeuskomission jäsenenä Suomen tulisi
24964: män paheksumislausuman ja myös maamme ul-              kiinnittää erityistä huomiota myös siihen, että
24965: kopoliittisen peruslinjan tuntuu todella hämmäs-       YK:n turvallisuusneuvosto on jälleen kerran vaa-
24966: tyttäväitä se, että Suomi samanaikaisesti ylläpitää    tinut Etelä-Afrikan hallitusta luopumaan apart-
24967: taloudellisia yhteistyösuhteita Etelä-Afrikan rotu-    heidista. Etelä-Afrikan hallituksen toimeenpane-
24968: sortohallitukseen ja sallii näiden suhteiden voi-      roa Namibian alueiden laiton hallinto ja miehitys
24969: makkaan kehittämisen.                                  vaativat voimakkaita vastatoimia.
24970:    YK:n yleiskokous on suositellut taloudellisten         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24971: ja muiden painostustoimenpiteiden lisäämistä           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24972: Etelä-Afrikkaa kohtaan. IPU:n konferenssi on           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
24973: viime syyskuussa suomalaisten parlamentaarikko-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24974: jen yksimielisellä tuella hyväksynyt päätöslausel-
24975: man, jossa kehotetaan kaikkia maita pidättäyty-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24976: mään poliittisesta, taloudellisesta, sotilaallisesta          ryhtyä taloudellisten ja muiden yhteistyö-
24977: ja teknologisesta yhteistyöstä Etelä-Afrikan kans-            suhteiden katkaisemiseksi Etelä-Afrikan
24978: sa. Pohjoismaat ovat suositelleet mm. investoin-              rotusortohallituksen kanssa?
24979: 
24980:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1985
24981: 
24982:          Ensio Laine                      Sten Söderström                Anna-Liisa Jokinen
24983:          Esko-Juhani Tennilä              Ulla-Leena Alppi               Marja-Liisa Salminen
24984:          Mikko Kuoppa                     Marjatta Stenius-Kaukonen      Pirkko Turpeinen
24985:          Matti Kautto                     Pentti Liedes                  Timo Laaksonen
24986: 
24987: 
24988: 
24989: 
24990: 428500375R
24991: 2                                       1985 vp. -- ~ n:o 139
24992: 
24993: 
24994: 
24995: 
24996:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
24997: 
24998:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          sotilaallisista toimenpiteistä määrätään peruskir-
24999: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           jan 7 luvun 41 artiklassa. YK:n yleiskokous,
25000: olette 29 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn             toisin kuin turvallisuusneuvosto, voi ainoastaan
25001: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            esittää suosituksia mutta ei jäsenvaltioita sitovia
25002: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       päätöksiä.
25003: taja Ensio Laineen ym. näin kuuluvasta kirjalli-           Suomi on johdonmukaisesti soveltanut tätä
25004: sesta kysymyksestä n:o 139:                             YK:n peruskirjaan sisältyvää turvallisuusneuvos-
25005:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         ton ja yleiskokouksen toimivaltasuhteita koskevaa
25006:         ryhtyä taloudellisten ja muiden yhteistyö-      keskeistä periaatetta, jonka mukaan suhteiden
25007:         suhteiden katkaisemiseksi Etelä-Afrikan         katkaiseminen ja muut sanktiot edellyttävät
25008:         rotusortohallituksen kanssa?                    YK:nturvallisuusneuvoston tekemää sitovaa pää-
25009:                                                         töstä. Suomi ei näin ollen ryhdy toteuttamaan
25010:                                                         boikottitoimenpiteitä mitään valtiota vastaan, el-
25011:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
25012:                                                         lei siitä ole olemassa YK:n turvallisuusneuvoston
25013: vasti seuraavaa:
25014:                                                         asianomaista pakotepäätöstä.
25015:     Suomen kanta EAT:n harjoittamaan rotuerot-             Suomen diplomaattiset suhteet Etelä-Afrikan
25016: telupolitiikkaan on yksiselitteisen kielteinen.         kanssa ovat matalalla tasolla: edustustot ovat
25017: Tämä on tuotu esiin jatkuvasti YK:n yleisko-
25018:                                                         lähetystöjä ja Suomella on Etelä-Afrikan Tasaval-
25019: kouksessa, YK:n ihmisoikeustoimikunnassa ja
25020:                                                         lassa asiainhoitaja. Turvallisuusneuvosto ei ole
25021: muissa YK-elimissä. EAT:n vastainen aseiden-            tehnyt peruskirjan 7 luvun 41 artiklassa mainit-
25022: vientikielto ei ole Suomen mielestä riittävä, vaan      tua sanktiopäätöstä diplomaattisuhteiden katkai-
25023: tarvitaan lisätoimia turvallisuusneuvoston toimes-      semiseksi, eikä Suomen ulkopoliittiseen käytän-
25024: ta.                                                     töön kuulu yksipuolinen diplomaattisten suhtei-
25025:     Suomi jatkaa mahdollisten lisätoimien tutki-        den katkaiseminen, koska hallitus pitää keskuste-
25026: mista pohjoismaisen Etelä-Afrikan vastaisen toi-        luyhteyden ja vaikutusmahdollisuuksien säilyttä-
25027: mintaohjelman tavoitteiden mukaisesti. Toimin-          mistä kaikkiin YK:n jäsenvaltioihin tärkeänä.
25028: taohjelma, jota olen yksityiskohtaisesti selostanut
25029: ed. Almgrenin tekemään kirjalliseen kysymyk-               Kuten tunnettua, Suomi ei tunnusta hallituk-
25030: seen antamassani vastauksessa, koostuu kahden-          sia vaan valtioita. Se, että Suomella on diplo-
25031: laisista toimenpiteistä. Siinä on toimenpiteitä,        maattisuhteet jonkin maan kanssa, ei merkitse,
25032: joihin Pohjoismaat ovat sopineet ryhtyvänsä, ja         että hyväksyisimme asianomaisen maan hallituk-
25033: toimenpiteitä, joita Pohjoismaat yhdessä pyrkivät       sen politiikan.
25034: ajamaanYK:ssaeteenpäin niin, että turvallisuus-            Suomi ja Etelä-Afrikan Tasavalta ovat kumpi-
25035: neuvosto tekisi niistä kaikkia jäsenvaltioita sitovia   kin tulleja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen
25036: pakotepäätöksiä. Tämän toimintaohjelman mah-            (GATT) sopimusosapuolia. Yhtenä GATT:n toi-
25037: dollista laajentamista tutkitaan Pohjoismaiden          mintaa luonnehtivana pääperiaatteena on diskri-
25038: piirissä parhaillaan.                                   minointikielto, mikä merkitsee, että johonkin
25039:     Toimintaohjelman mukaisesti Suomi on usean          sopimusosapuoleen sovellettavia rajoitustoimia
25040: vuoden ajan ollut mukana suosittamassa YK:n             on sovellettava erotuksetta kaikkiin GATT-jäse-
25041: yleiskokouksessa päätöslauselmaa, jossa turvalli-       niin nähden. GA TT:n XXI artiklassa määritel-
25042: suusneuvostoa kehotetaan käsittelemään Etelä-           lään automaattiset turvallisuuspoikkeukset sopi-
25043: Afrikkaan tehtäviä sijoituksia ja niille myönnettä-     mukseen nähden. Mainitun artiklan c-kohdan
25044: viä lainoja tarkoituksena ryhtyä tehokkaisiin toi-      mukaan mitään GATT-sopimuksen kohtaa ei ole
25045: miin näiden lopettamiseksi.                             tulkittava siten, että estetään toimenpiteet, joi-
25046:     YK:n sanktiojärjestelmä rakentuu sille periaat-     hin sopimuspuoli voi YK:n peruskirjan mukai-
25047: teelle, että turvallisuusneuvoston tulee tehdä nii-     sesti olla velvoitettu kansainvälisen rauhan ja
25048: tä koskeva päätös. Taloudellisista ja muista ei-        turvallisuuden säilyttämiseksi.
25049:                                         1985 vp. -- KJ( n:o 139                                              3
25050: 
25051:    Kokonaisuutena ottaen kaupalla Etelä-Afrikan         yhtiötä. Suomalaisten pankkien osallistuminen
25052: kanssa on vähäinen merkitys Suomen ulkomaan-            eteläafrikkalaisille yrityksille järjestettyihin laina-
25053: kaupassa. Suomen yksipuolisella päätöksellä kau-        konsortioihin on niin ikään ollut vähäistä.
25054: pankäynnin kieltämiseksi ei olisi vaikutusta, kos-
25055: ka EA T ei ole riippuvainen Suomen ja muiden               Pohjoismaiden ulkoministereiden asettama eri-
25056: Pohjoismaiden kaupasta. Tuotannollisia inves-           tyinen pysyvä Etelä-Afrikka -työryhmä tutkii par-
25057: tointeja suomalaisilla yrityksillä ei ole Etelä-Afri-   haillaan mahdollisuuksia tehostaa painostustoi-
25058: kassa lainkaan ja osakepääomien siirrot ovat ol-        menpiteitä Etelä-Afrikan Tasavaltaa kohtaan.
25059: leet määriltään pieniä. Saamieni tietojen mukaan        Suomen hallitus on valmis kaikkiin sellaisiin
25060: Etelä-Afrikassa toimii tällä hetkellä neljä myynti-     toteuttamiskelpoisiin uusiin toimenpiteisiin, jois-
25061: kauppaa harjoittavaa suomalaisten yritysten tytär-      ta voidaan Pohjoismaiden kesken sopia.
25062: 
25063:      Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1985
25064: 
25065:                                                                    Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
25066: 4                                      1985 vp. -      KK n:o 139
25067: 
25068: 
25069: 
25070: 
25071:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
25072: 
25073:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           tel 41 artikeln. FN:s generalförsamling kan, tili
25074: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         skillnad från säkerhetsrådet, endast framlägga
25075: den 29 mars 1985 tili vederbörande medlem av           rekommendationer, men inte för medlemsstater-
25076: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      na bindande beslut.
25077: dagsman Ensio Laine m.fl. ställda skriftliga              Finland har konsekvent tiliämpat dennai FN:s
25078: spörsmål nr 139:                                       stadga ingående centrala princip om kompetens-
25079:                                                        förhåliandena melian säkerhetsrådet och general-
25080:            Vilka åtgärder avser Regeringen vidta
25081:                                                        församlingen, enligt vilken avbrytande av förbin-
25082:         för att avbryta ekonomiska och andra           delser och andra sanktioner förutsätter att säker-
25083:         samarbetsrelationer med Syd-Afrikas ras-       hetsrådet fattar ett bindande beslut. Finland
25084:         förtrycksregering?                             börjar således inte förverkliga bojkottåtgärder
25085:                                                        mot någon stat, om det inte föreligger FN:s
25086:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        säkerhetsråds för detta gäliande sanktionsbeslut.
25087: anföra följande:                                          Finlands diplomatiska relationer med Syd-
25088:    Finlands ställningstagande tili den rasdiskrimi-    Afrika är på låg nivå: beskickningarna är legatio-
25089: neringspolitik som Republiken Syd-Afrika utövar        ner och Finland har i Republiken Syd-Afrika en
25090: är ensidigt negativ. Detta har kontinuerligt förts     charge d' Affaires. Säkerhetsrådet har inte fattat i
25091: fram i FN:s generalförsamling, FN:s kommission         stadgans 7 kapitel 41 artikel nämnt sanktionsbe-
25092: för mänskliga rättigheter och i andra FN-organ.        slut om avbrytande av diplomatiska relationer,
25093:    Förbudet mot vapenexport tili Republiken            och tili Finlands utrikespolitiska praxis hör inte
25094: Syd-Afrika är enligt Finland inte tillräckligt, utan   att ensidigt avbryta diplomatiska förbindelser,
25095: ytterligare åtgärder krävs från FN :s säkerhetsråds    eftersom regeringen anser det viktigt att bevara
25096: sida.                                                  diskussionskontakten och påverkningsmöjlig-
25097:    Finland fortsätter att utreda möjliga vidare        heterna tili alla FN :s medlemsstater.
25098: åtgärder i enlighet med målsättningarna i det             Finland erkänner som känt inte regeringar
25099: nordiska handlingsprogrammet mot Syd-Afrika.           utan stater. Det, att Finland har diplomatiska
25100: Handlingsprogrammet, vilket jag i detalj redo-         förbindelser med något land, betyder inte, att vi
25101: gjort för i mitt svar på det skriftliga spörsmål som   skulle godkänna det ifrågavarande landets poli-
25102: riksdagsman Almgren ställt, består av två slags        tik.
25103: åtgärder. Där ingår åtgärder, vilka de nordiska           Finland och Republiken Syd-Afrika är båda
25104: länderna kommit överens om att vidta och åtgär-        avtalsparter i konventionen om tullar och baodel
25105: der, vilka de nordiska länderna strävar tili att       (GATT). En av de för GATT:s verksamhet signi-
25106: gemensamt driva vidare i FN, för att säkerhets-        fikativa huvudprinciperna är diskrimineringsför-
25107: rådet skulle fatta för alla medlemsstater bindan-      bud, vilket innebär, att begränsningsåtgärder
25108: de sanktionsbeslut. En möjlig utvidgning av            som tillämpas mot någon avtalspart bör tillämpas
25109: detta handlingsprogram utreds för närvarande i         utan avvikelser gentemot alla GATT-medlem-
25110: den nordiska kretsen.                                  mar. I GATT:s XXI artikel definieras de auto-
25111:    I enlighet med handlingsprogrammet har Fin-         matiska säkerhetsundantagen gentemot konven-
25112: land under flera års tid varit medförslagsställare i   tionen. Enligt den nämnda artikelns moment c
25113: en resolution, där säkerhetsrådet uppmanas be-         får inget av GATT-avtalets moment toikas så, att
25114: handla investeringar i Syd-Afrika och för dessa        åtgärder hindras, vilka avtalsparten i enlighet
25115: beviljade lån, i avsikt att vidta effektiva åtgärder   med FN:s stadgan kan vara förpliktad tili för
25116: för att stoppa dessa.                                  bevarande av den internationella freden och
25117:    FN:s sanktionssystem bygger på den principen,       säkerheten.
25118: att säkerhetsrådet bör fatta beslut om sådana.            I sin helhet sett har handeln med Syd-Afrika
25119: Föreskrifter beträffande ekonomiska och andra          liten betydelse inom Finlands utrikeshandel. Ett
25120: icke-militära åtgärder ingår i FN-stadgans 7 kapi-     ensidigt beslut av Finland om att förbjuda han-
25121:                                       1985 vp. -     KK n:o 139                                      5
25122: 
25123: delsutbytet skulle inte ha någon verkaa, eftersom    deltagande i interoaiooelia lånekonsortier för
25124: Syd-Afrika inte är beroende av handeln med           sydafrikanska företag varit ringa.
25125: Finland och de nordiska länderna. Produktiva            Den av de nordiska utrikesministrarna tillsatta
25126: investeringar har finländska företag inte alls i     speciella permanenta Syd-Afrika -arbetsgruppen
25127: Syd-Afrika och överföringar av aktiekapital har      undersöker som bäst möjligheterna att effektivera
25128: tili sin omfattning varit små. Eoligt de uppgifter   påtryckningsåtgärderna mot Republiken Syd-
25129: jag fått verkar i Syd-Afrika för närvarande fyra     Afrika. Finlands regering är beredd tili alla
25130: försäljningshandel utövande dotterbolag tili fin-    sådana förverklingsbara nya åtgärder, om vilka
25131: ländska företag. Jämväl har finländska bankers       man kan komma överens mellan de nordiska
25132:                                                      länderna.
25133: 
25134:     Helsingfors den 29 april 1985
25135: 
25136:                                                                    Utrikesminister Paavo Väyrynen
25137:                           j
25138:                          j
25139:                         j
25140:                        j
25141:                       j
25142:                      j
25143:                     j
25144:                    j
25145:                   j
25146:                  j
25147:                 j
25148:                j
25149:               j
25150:              j
25151:             j
25152:            j
25153:           j
25154:          j
25155:         j
25156:        j
25157:       j
25158:      j
25159:     j
25160:    j
25161:   j
25162:  j
25163: j
25164:                                                    1985 vp.
25165: 
25166: Kirjallinen kysymys n:o 140
25167: 
25168: 
25169: 
25170: 
25171:                                      Helle ym.: Janakkalan ja Pirkkalan kuntien terveyskeskusten raken-
25172:                                        tamishankkeiden siirtämisestä
25173: 
25174: 
25175:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25176: 
25177:    Viime vuosien terveydenhuollon valtakunnalli-             On huomattava, että yhdeksästä tänä vuonna
25178: sille viisivuotissuunnitelmille on ollut tyypillistä,    aloitettavaksi hyväksytystä kansanterveystyön
25179: että rakentamishankkeita on vuodesta toiseen             merkittävästä hankkeesta vain Janakkala ja Pirk-
25180: siirretty eteenpäin. Kuntien järkevä ja suunnitel-       kala ovat olleet valmiita aloittamaan työt välittö-
25181: mallinen investointitoiminta on kärsinyt tästä           mästi. Kaikki muut hankkeet siirtynevät siis
25182: tavattomasti.                                            ilman muuta aikaisintaan syksyllä alkaviksi.
25183:    Mm. Janakkalan kunnan Turengin terveysase-                On vielä huomattava, että Janakkalan terveys-
25184: man II vaihe ja Pirkkalan pääterveysasema ovat           keskuksen vuodeosasto toimii vanhassa yli 60
25185: useasti kokeneet edellä kuvatun siirtämiskohta-          vuotta sitten rakennetussa puurakennuksessa ja
25186: lon. Viime syksynä molemmat hankkeet pääsivät            että Pirkkalan avohoitotilat ovat todella puutteel-
25187: kuitenkin valtakunnallisen suunnitelman tänä             liset.
25188: vuonna (1985) toteutettavien listalle.                       Molempien kuntien rakentamisohjelmat on
25189:    Molempien kuntien valmius aloittaa rakenta-           edellä mainitulla valtioneuvoston päätöksellä jäl-
25190: mistyöt oli hyvä. Tähtäimenä on ollut aloittaa           leen kerran sekoitettu. Hankkeiden siirto aiheut-
25191: työt kuluvan kevään aikana. Urakkatarjoukset oli         taa kunnille huomattavia taloudellisia lisärasittei-
25192: pyydetty sitä silmällä pitäen. Niinpä sekä Janak-        ta.
25193: kala että Pirkkala olivat ensimmäisiä tämän vuo-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25194: den terveyskeskushankkeista hakemassa vahvis-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25195: tusta ja aloittamislupaa.                                kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
25196:    Yllättäen valtioneuvoston raha-asiainvaliokun-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25197: ta kuitenkin 20.3.1985 hyväksyessään Janakkalan                    Miksi vasemmistojobtoisia Janakkalan
25198: ja Pirkkalan toteuttamisohjelmat määräsi töiden                 ja Pirkkalan kuntia on rangaistu niiden
25199: aloittamisen siirrettäväksi 1.9.1985 jälkeen ta-                aktiivisuudesta ja ripeydestä siirtämällä
25200: pahtuvaksi.                                                     terveyskeskusten rakentamishankkeet vas-
25201:    Perusteluina on tiettävästi käytetty työllisyys-             ta syksyllä aloitettavaksi ja
25202: poliittisia syitä, joiden oikeellisuutta ja tarkoituk-             mitkä ovat siirtopäätösten todelliset
25203: senmukaisuutta kunnat ovat perustellusti arvos-                 syyt ja kuka korvaa kunnille siirrosta
25204: telleet.                                                        aiheutuvat lisäkustannukset?
25205: 
25206:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1985
25207: 
25208:                        Esko Helle                                 Mikko Kuoppa
25209: 
25210: 
25211: 
25212: 
25213: 4285003619
25214: 2                                    1985 vp. -     KK n:o 140
25215: 
25216: 
25217: 
25218: 
25219:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25220: 
25221:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa     investointien osalta todennut, että ''valtion avus-
25222: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tusta tai lainaa saavien kuntien ja kuntainliitto-
25223: olette 29 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn         jen rakennushankkeita pyritään suhdannesyistä
25224: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        johtuen siirtämään työllisyydeltään tyydyttävillä
25225: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-   alueilla alkaviksi syksyllä 1985. Vähemmän kii-
25226: taja Helteen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      reellisiä em. valtiontukea saavia hankkeita pyri-
25227: kysymyksestä n:o 140:                               tään siirtämään toteutettaviksi vuoden 1986 puo-
25228:                                                     lella, jolloin rakennusalan työllisyystilanne edel-
25229:           Miksi vasemmistojobtoisia Janakkalan      leen heikkenee.''
25230:        ja Pirkkalan kuntia on rangaistu niiden         Edellä sanotun johdosta sekä talonrakennustoi-
25231:        aktiivisuudesta ja ripeydestä siirtämällä    minnan työllisyysennusteen perusteella on työ-
25232:        terveyskeskusten rakentamishankkeet vas-     voimaministeriö sosiaali- ja terveysministeriölle
25233:        ta syksyllä aloitettavaksi ja                28.2.1985 antamassaan lausunnossa katsonut, et-
25234:           mitkä ovat siirtopäätösten todelliset     tä Pirkkalan kansanterveystyöhankkeen ja Janak-
25235:        syyt ja kuka korvaa kunnille siirrosta       kalan kansanterveystyöhankkeen rakennustyöt
25236:        aiheutuvat lisäkustannukset?                 saadaan aloittaa aikaisintaan 1.9.1985.
25237:                                                        Rakennustöiden ajoituksen osalta valtioneuvos-
25238:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    ton raha-asiainvaliokunta on yhtynyt työvoima-
25239: ti seuraavaa:                                       ministeriön lausuntoon, mitä myös valtiovarain-
25240:    Valtioneuvoston 18.9.1984 hyväksymässä val-      ministeriössä on tältä osin pidetty tarkoituksen-
25241: takunnallisessa suunnitelmassa terveydenhuollon     mukaisena ja perusteltuna.
25242: järjestämisestä vuosina 1985-1989 on Janakka-          Sosiaali- ja terveysministeriö on 20.3.1985 teh-
25243: lan ja Pirkkalan kuntien terveyskeskushankkeiden    nyt molempien kuntien terveyskeskushankkeiden
25244: aloittamisvuodeksi vahvistettu vuosi 198 5.         osalta valtionosuuspäätökset, joissa edellä maini-
25245:    Valtioneuvosto on työvoimaministeriön esitte-    tuista syistä edellytetään, että rakennustyöt voi-
25246: lystä 2 3 .1.198 5 tekemällä päätöksellä kuntien    daan aloittaa aikaisintaan 1.9.1985 lukien.
25247: 
25248:     Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1985
25249: 
25250:                                            Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
25251:                                       1985 vp. -- ~ n:o 140                                             3
25252: 
25253: 
25254: 
25255: 
25256:                                Tili Riksdagens Herr Talman
25257: 
25258:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          att inom områden med tilifredsstäliande syssel-
25259: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        sättning försöker man av konjunktursskäl flytta
25260: den 29 mars 1985 tili vederbörande medlem av          fram byggnadsprojekt för vilka kommuner och
25261: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     kommunalförbund erhålier statsunderstöd eller
25262: dagsman Helle m.fl. undertecknade spörsmål            -lån så att de inleds under hösten 1985. Mindre
25263: nr 140:                                               brådskande projekt för vilka ovan nämnt stats-
25264:                                                       stöd erhålls försöker man framskjuta så att de
25265:           Varför har kommunerna Janakkala och         realiseras under år 1986 när sysselsättningsläget
25266:        Birkala, som har vänsterstyre, straffats för   inom byggnadsbranschen ytterligare försämras.
25267:        sin aktivitet och raskhet genom att hälso-        Med anledning av det ovan sagda samt på
25268:        vårdscentralernas byggnadsprojekt fram-        grundvalen av förutsägelserna beträffande syssel-
25269:        skjutits så att de inleds först under hös-
25270:                                                       sättningen inom husbyggnadsverksamheten har
25271:        ten, och                                       arbetskraftsministeriet i sitt ulåtande tili social-
25272:           vilka är de verkliga osakerna tili beslu-
25273:                                                       och hälsovårdsministeriet 28.2.198 5 ansett att
25274:        tet om framflyttning, samt vem ersätter
25275:                                                       byggnadsarbetena i anslutning tili projekten som
25276:        de merkostnader kommunerna förorsakas
25277:                                                       gäller folkhälsoarbetet i Birkala och Janakkala får
25278:        av framflyttningen?                            inledas tidigast 1.9.1985.
25279:                                                          Beträffande tidpunkten för byggnadsarbetena
25280:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      har statsrådets finansutskott förenat sig med
25281: anföra följande:                                      arbetskraftsministeriets uttalande, vilket också
25282:    I den riksomfattande planen för ordnande av        inom finansministeriet tili dessa delar har ansetts
25283: hälsovården under åren 1985--89 som statsrådet        ändamålsenligt och befogat.
25284: godkände 18.9.1984 har år 1985 fastställts som           Social- och hälsovårdsministeriet har 20.3.1985
25285: inledningsår för byggnadsprojekten vidJanakkala       fattat statsandelsbeslut beträffande båda kom-
25286: och Birkala kommuners hälsovårdscentraler.            munernas hälsovårdscentralsprojekt, i vilka man
25287:    Statsrådet har genom sitt beslut 23.1.1985 vid     av ovan nämnda orsaker förutsätter att bygg-
25288: föredragningen från arbetskraftsministeriet be-       nadsarbetena kan inledas tidigast 1. 9. 198 5.
25289: träffande kommunernas investeringar konstaterat
25290: 
25291:     Helsingfors den 25 april 1985
25292: 
25293:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
25294: 1
25295:  1
25296:   1
25297:    1
25298:     1
25299:      1
25300:       1
25301:        1
25302:        1
25303:         1
25304:            1
25305:             1
25306:             1
25307:              1
25308:               1
25309:                1
25310:                 1
25311:                  1
25312:                  1
25313:                   1
25314:                      1
25315:                                                   1985 vp.
25316: 
25317: Kirjallinen kysymys n:o 141
25318: 
25319: 
25320: 
25321: 
25322:                                      Stenius-Kaukonen ym.: Sosiaalihuoltolain velvoitteiden toteuttami-
25323:                                         sen turvaamisesta kunnissa
25324: 
25325: 
25326:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25327: 
25328:    Sosiaalihuoltolaista annetun hallituksen esityk-      dyskuntasuunnitteluun. Tämän vuoksi sosiaali-
25329: sen perusteluissa todetaan, että sosiaalihuollon         toimistojen tehtävissä katsotaan yhteistyön ja vai-
25330: kannalta on erittäin suuri merkitys sillä, miten         kuttamisen kunnan muihin hallintokuntiin tule-
25331: kunnan yleistä yhdyskuntasuunnittelua hoide-             van muodostumaan aikaisempaa tärkeämmäksi.
25332: taan. Kun esimerkiksi kunnan asemakaavoituk-                Sosiaalihuoltolaki ja -asetus tulivat voimaan
25333: sella, kulttuuri- ja vapaa-aikajärjestelyillä on vai-     1.1.1984.
25334: kutusta sosiaalihuollon tarpeen syntymiseen, tuli-          Tampereen       kaupunginvaltuusto      hyväksyi
25335: si sosiaalihuollon tarpeet ja näkökohdat ottaa            16.5.1984 Tampereen kaupungin XVI kaupun-
25336: huomioon myös kunnan yleisessä suunnittelussa.           ginosan korttelin n:o 377 tontteja 2 ja 3 koskevan
25337: Tämän vuoksi lain 13 §:ssä on erikseen säädetty,         asemakaavan muutoksen 133 asukkaan allekir-
25338: että kunta on velvollinen ryhtymään toimenpitei-         joittamasta muistutuksesta huolimatta. Asema-
25339: siin sosiaalisten olojen kehittämiseksi ja epäkoh-       kaavan muutos koski osaa ns. Puu-Tammelan
25340: tien poistamiseksi.                                      alueesta. Alueen säilyttämistä ajava Puu-Tam-
25341:    Perustelujen mukaan velvollisuutensa täyttä-          mela-liike valitti asemakaavan muutoksesta ym-
25342: miseksi erityisesti sosiaalilautakunnan, joka huo-       päristöministeriöön vedoten muun muassa uuden
25343: lehtii kunnassa sosiaalihuollon järjestämisestä,         sosiaalihuoltolain velvoitteisiin. Puu-Tammela-
25344: tulisi aktiivisesti seurata sosiaalisen turvallisuuden   liike on lisäksi tehnyt ympäristöministeriölle esi-
25345: edistymistä alueellaan ja esimerkiksi aloitteita         tyksen Tampereen kaupungin veivoittamisesta
25346: tekemällä ja lausuntoja antamalla muille kunnan          koko puutaloalueen uudelleen kaavoittamiseen
25347: viranomaisille erityisesti maankäyttöä, rakenta-         siten, että se vastaa myös sosiaalihuoliolle asetet-
25348: mista ja vapaa-aikatoimintoja koskevissa asioissa        tuja tavoitteita sosiaalisten epäkohtien synnyn
25349: ehkäistä sosiaalisten ongelmien syntymistä alueel-       ehkäisemisestä.
25350: laan. Sosiaalivaliokunnan mietinnössään esittä-             Valmistellessaan vastinetta valitukseen ja lau-
25351: män kannanoton mukaisesti asiaa on täsmennet-            suntoa uudelleenkaavoitusesitykseen Tampereen
25352: ty sosiaalihuoltoasetuksessa.                            kaupungin kaavoitusvirasto ei pyytänyt sosiaalivi-
25353:    Sosiaalivaliokunnan kannanoton perusteella            raston eikä sosiaalilautakunnan lausuntoa asiasta.
25354: sosiaalihuoltoasetukseen on myös kirjattu, että             Valitukseen annettavaa vastinetta varten kaa-
25355: sosiaalilautakunnan on tuettava kunnan asukkai-          voitusvirasto pyysi kouluviraston lausunnon, kos-
25356: ta omatoimisessa sosiaalisten epäkohtien ehkäise-        ka muutos koski Tammelan koulun piha-aluetta.
25357: misessä ja korjaamisessa sekä hyvinvointia tuke-         Muutoksessa on varattu tontti myös veteraanien
25358: vien ja edistävien olosuhteiden ylläpitämisessä ja       palvelutalolle. Vaikka tämä kuuluu sosiaalitoi-
25359: kehittämisessä. Valiokunnan kannanotto, että             men alaan, ei sosiaalitoimen lausuntoa edes tästä
25360: tässä tehtävässä sosiaalilautakunnan tulee toimia        asiasta katsottu tarpeelliseksi puhumattakaan sii-
25361: yhteistyössä muiden viranomaisten, yhteisöjen ja         tä, että sosiaalitoimelta olisi pyydetty lausuntoa
25362: kunnan asukkaiden kanssa, on niinikään kirjattu          sosiaalihuoltolain velvoitteiden selvittämiseksi.
25363: asetukseen.                                              Valituksessa asukkaat vetosivat mm. siihen, että
25364:    Sosiaalihuollon valtakunnallisen suunnitelman         alueen säilyttämisessä voitaisiin nimenomaan tu-
25365: mukaan kunnan tulee järjestää sosiaalihuollon            kea asukkaita omatoimisessa sosiaalisten epäkoh-
25366: tehtävät siten, että sosiaalilautakunnalla on aikai-     tien ehkäisemisessä. Kaavoitusviraston lausunnon
25367: sempaa enemmän mahdollisuus hoitaa ongelmia              mukaan Puu-Tammela-liikkeen valituksessa ei
25368: ehkäisevää sosiaalityötä ja vaikuttaa muuhun yh-         tuotu esille mitään uutta, mikä aiheuttaisi muu-
25369: 
25370: 428500413Y
25371: 2                                      1985 vp. -- KJ( n:o 141
25372: 
25373: toksia kaavaehdotukseen tai sen käsittelyyn. Kui-      matta päättänyt pyytää sosiaalilautakunnan lau-
25374: tenkaan sosiaalitoimen lausuntoa ei ollut pyydet-      suntoa.
25375: ty asemakaavan muutosehdotusta alunperin val-            Puu-Tammelan asemakaavaa koskevien asioi-
25376: misteltaessa. Uutta sosiaalihuoltolakia ja sen vel-    den käsittely Tampereen kaupungissa osoittaa,
25377: voitteita ei kaavoitusvirastossa lainkaan tunnettu     että sosiaalihuoltolaki ja sen perusteella tehdyt
25378: vielä silloin. Kaavamuutosta kaupunginvaltuus-         alemmanasteiset päätökset eivät ole millään ta-
25379: tossa hyväksyttäessä ei sosiaalisia näkökohtia so-     valla vaikuttaneet asian käsittelyyn niin, että
25380: siaalihuoltolain mukaisesti ollut siis otettu huo-     sosiaaliset näkökohdat olisivat tulleet huomioon
25381: mioon. Sosiaalihuoltolain velvoitteet tuotiin esiin    otetuiksi ja kunnan asukkaita olisi pyritty tuke-
25382: valituksessa.                                          maan omatoimisessa sosiaalisten epäkohtien eh-
25383:                                                        käisemisessä tai hyvinvointia tukevien olosuhtei-
25384:    Lausuntoa uudelleenkaavoitusesityksestä val-        den kehittämisessä.
25385: misteltaessa ei sosiaalitoimen lausuntoa myös-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25386: kään pidetty tarpeellisena, vaikka esityksen pon-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25387: siosassa säilytettävän asemakaavan laatimiseksi        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
25388: vedottiin nimenomaan sosiaalihuoltolain asetta-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25389: miin velvoitteisiin. Näiden kysymysten käsittely
25390: katsottiin ajankohtaiseksi vasta tehtäessä päätök-               Katsooko Hallitus, että sosiaaliset nä-
25391: siä uuden aseeroakaavan sisällöstä. Sitä edellyttäi-          kökohdat ovat tulleet sosiaalihuoltolain
25392: sikö sosiaalisten näkökohtien huomioon ottami-                tarkoittamalla tavalla huomioon otetuiksi
25393: nen säilyttävää asemakaavaa, ei tutkittu.                     Puu-Tammelan asemakaavoitusta Tam-
25394:                                                               pereen kaupungissa käsiteltäessä, ja
25395:    Vastineesta ja lausunnosta kaavoitusviraston                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25396: esityksen pohjalta päättäessään Tampereen kau-                ryhtyä sosiaalihuoltolain velvoitteiden to-
25397: punginhallitus ei tehdystä esityksestäkään huoli-             teuttamisen turvaamiseksi kunnissa?
25398: 
25399:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1985
25400: 
25401:          Marjatta Stenius-Kaukonen        Kalle Könkkölä                  Marja-Liisa Salminen
25402:          Liisa Kulhia                     Mikko Kuoppa                    Ville Komsi
25403:                                           Kati Peltola
25404:                                         1985 vp. -- RJ( n:o 141                                               3
25405: 
25406: 
25407: 
25408: 
25409:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25410: 
25411:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Edellä sanottu osoittanee, että sosiaalihuolto-
25412: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            lain säännökset yksiselitteisesti velvoittavat sosiaa-
25413: olette 29 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn              lilautakuntaa aktiiviseen toimintaan sosiaalisten
25414: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             epäkohtien ehkäisemiseksi. Kunnallisen itsehal-
25415: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-        linnon periaatteen mukaisesti kunta (kunnanval-
25416: taja Stenius-Kaukosen ym. näin kuuluvasta kir-           tuusto) päättää, miten sosiaalihuollon tarpeet
25417: jallisesta kysymyksessä n:o 141:                         toteutetaan ja sosiaalisten ongelmien syntyminen
25418:                                                          ehkäistään kunnan alueella esimerkiksi maankäy-
25419:            Katsooko Hallitus, että sosiaaliset nä-       tössä ja rakentamisessa. Sosiaalilautakunnan vel-
25420:         kökohdat ovat tulleet sosiaalihuoltolain         vollisuutena on tuoda kunnan keskushallinnon ja
25421:         tarkoittamalla tavalla huomioon otetuiksi        muiden kunnan viranomaisten tietoon kaikki ne
25422:         Puu-Tammelan asemakaavoitusta Tam-               ongelmat, jotka saattavat seurata yhdyskunta-
25423:         pereen kaupungissa käsiteltäessä, ja             suunnittelusta ja esimerkiksi kunnassa toteutetta-
25424:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          vista asemakaavajärjestelyistä.
25425:         ryhtyä sosiaalihuoltolain velvoitteiden to-         Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä sosiaali-
25426:         teuttamisen turvaamiseksi kunnissa?              set näkökohdat eivät ole riittävästi tulleet huo-
25427:                                                          mioon otetuiksi Puu-Tammelan kaavoitusta kun-
25428:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         nallisella tasolla käsiteltäessä sillä tavalla ja siinä
25429: ti seuraavaa:                                            hengessä, kuin asiasta on sosiaalihuollon lainsää-
25430:                                                          dännössä säädetty.
25431:    Kysymys koskee sosiaalihuoltolain säännösten
25432: velvoittavuutta kunnan yleisessä yhdyskunta-                Rakennusviranomaisia velvoittaa yhteistyö
25433: suunnittelussa.     Sosiaalihuoltolain      (710 182)    muun muassa sosiaaliviranomaisten kanssa raken-
25434: 13 §:n 2 momentin mukaan kunta on alueellaan             nusasetuksen (266/59) 32 §:n 3 momentti (673/
25435: velvollinen toimimaan muutoinkin sosiaalisten            66):
25436: olojen kehittämiseksi ja sosiaalisten epäkohtien            ''Laadittaessa ehdotusta asemakaavaksi tulee
25437: poistamiseksi. Hallituksen esityksessä sosiaali-         kunnan viranomaisten tarpeen mukaan neuvotel-
25438: huoltolaiksi (HE n:o 102/1981 vp.) todetaan              la niiden viranomaisten kanssa, joiden hallinnon-
25439: mainitun säännöksen osalta mm. seuraavaa:                alaa asemakaava koskee."
25440:    ''Velvollisuutensa täyttämiseksi erityisesti sosi-       Säännös jättää siis harkintavallan yhteyden-
25441: aalilautakunnan, joka huolehtii kunnassa sosiaa-         otosta sosiaaliviranomaisiin päin rakennusviran-
25442: lihuollon järjestämisestä, tulisi aktiivisesti seurata   omaisille.
25443: sosiaalisen turvallisuuden edistymistä alueellaan           Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen mu-
25444: ja esimerkiksi aloitteita tekemällä ja lausuntoja        kaan on kunnissa sosiaalihuoltolain mukaisesti
25445: antamalla muille kunnan viranomaisille erityises-        edelleen kehitettävä sosiaalisten ongelmien synty-
25446: ti maankäyttöä, rakentamista ja vapaa-aikatoi-           mistä ehkäiseviä toimintamalleja ja työskentelyta-
25447: mintoja koskevissa asioissa ehkäistä sosiaalisten        poja. Sosiaali- ja terveysministeriö on vuoden
25448: ongelmien syntymistä alueellaan.''                       1984 lopussa asettanut työryhmän selvittämään
25449:    Vastaavan sisältöinen säännös on myös lasten-         tämän ns. rakenteellisen sosiaalityön ja vaikutta-
25450: suojelulain (683183) kasvuolojen kehittämistä            mistoiminnan edellytyksiä ja toimintamuotoja.
25451: koskevassa luvussa (6 §).                                Työryhmän tulee saada tehtävänsä valmiiksi ku-
25452:    Uudistuneessa lainsäädännössä sosiaalilauta-          luvan vuoden loppuun mennessä. Edelleen tulee
25453: kunnan asiantuntijaroolia ja vaikuttamisen koh-          kunnallista hallintokäytäntöä kehittää niin, että
25454: teita ja keinoja täsmennetään edelleen sosiaali-         sosiaalilautakunnat pystyvät osallistumaan mah-
25455: huoltoasetuksen (607 /83) 1 §:ssä. Tämän sään-           dollisimman varhaisessa vaiheessa kunnissa tehtä-
25456: nöksen mukaan lautakunnan on toimittava siten,           vien päätösten valmisteluun siten, että päätöksiä
25457: että sosiaaliset näkökohdat otetaan huomioon             tehtäessä on tiedossa niiden vaikutukset sosiaali-
25458: muun muassa maankäytössä ja rakentamisessa.              siin oloihin ja niissä mahdollisesti esiintyviin
25459: 4                                      1985 vp. -      KK n:o 141
25460: 
25461: ongelmiin. Tällaista hallinnon kehittämistä tulisi     tulisi riittävän selvin sanamuodoin turvata lähim-
25462: lainsäädännön mahdollisimman hyvin tukea.              pään fyysiseen ympäristöönsä eniten sidottujen
25463:     Maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa tu-      väestöryhmien - lasten, vanhusten ja vammais-
25464: lisi yhteistyön sosiaaliviranomaisiin päin olla jat-   ten - tarpeiden huomioon ottaminen.
25465: kuvaa ja kiinteää. Yhteistyön kehittäminen ra-
25466:                                                           Sosiaalihuoltolaki on ollut voimassa runsaan
25467: kennusviranomaisten kanssa mahdollisimman tii-
25468:                                                        vuoden. Näin ollen ei ole vielä käytettävissä
25469: viiksi on aiheellista jo senkin vuoksi, että esimer-
25470:                                                        riittävästi tietoa lain säännösten toteutumisesta ja
25471: kiksi asemakaavan muutos harvemmin koskee
25472:                                                        esimerkiksi lain vaikutuksista elinolosuhteisiin
25473: hyvin konkreettisesti sosiaalitoimen toimialaa
25474:                                                        kunnissa. Sosiaalihallitus on 17.2.1984 asettanut
25475: kunnassa mutta saattaa vaikuttaa voimakkaasti
25476:                                                        sosiaalihuollon keskeisten lainsäädäntöuudistus-
25477: sosiaalisten epäkohtien ja ongelmien syntymi-          ten toteutumista seuraavan projektiryhmän. Pro-
25478: seen.                                                  jektiryhmän yhtenä tehtävänä on selvittää sosiaa-
25479:     Sosiaali- ja terveysmmlstenon toimesta on
25480:                                                        litoimen vaikuttamista hallintokunnan ulkopuo-
25481: maaliskuussa 1984 toimitettu ympäristöministe-
25482:                                                        lella tapahtuvaan suunnitteluun ja päätöksente-
25483: riölle muutosehdotuksia valmisteilla olevaan laki-
25484:                                                        koon. Projektiryhmän asiaa koskeva raportti val-
25485: luonnokseen maankäytön suunnittelusta ja ra-
25486:                                                        mistuu toukokuussa 1985.
25487: kentamisesta. Ministeriö on tässä yhteydessä ko-
25488: rostanut ja edelleen korostaa, että maankäytön           Sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii yhteistyössä
25489: suunnittelua ja rakentamista koskevassa lainsää-       ympäristöministeriön ja sisäasiainministeriön
25490: däntöuudistuksessa tulisi lakiin sisällyttää raken-    kanssa huolehtimaan jatkossa siitä, että sosiaali-
25491: nusviranomaisia velvoittava säännös yhteistyöstä       huoltolain mukaiset näkemykset tulevat huo-
25492: muiden viranomaisten kanssa asemakaavan val-           mioon otetuiksi maankäytön ja rakentamisen
25493: misteluvaiheessa. Edelleen uusissa säännöksissä        suunnittelussa.
25494: 
25495:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1985
25496: 
25497:                                                                               Ministeri Matti Puhakka
25498:                                         1985 vp. -      KK n:o 141
25499: 
25500: 
25501: 
25502: 
25503:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
25504: 
25505:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            nämnden verka för att sociala synpunkter beaktas
25506: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          bl.a. inom markdispositionen och byggandet.
25507: den 29 mars 1985 till vederbörande medlem av               Det ovan sagda torde utvisa att socialvårdsla-
25508: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       gens stadganden entydigt förpliktar socialnämn-
25509: dagsledamot Stenius-Kaukonen m.fl. ställda              den till aktiv verksamhet i syfte att förebygga
25510: spörsmål nr 141:                                        sociala missförhållanden. I enlighet med princip-
25511:                                                         en om kommunal självstyrelse beslutar kommu-
25512:           Anser Regeringen att de sociala syn-          nen (kommunfullmäktige) hur socialvårdens be-
25513:        punkterna beaktats på det sätt som avses         hov tillgodoses och uppkomsten av sociala pro-
25514:        i socialvårdslagen vid behandlingen av           blem förebyggs på kommunens område t.ex.
25515:        stadsplanen för Puu-Tammela i Tammer-            inom markdisposition och byggande. Social-
25516:        fors stad, och                                   nämnden är förpliktad att informera kommunens
25517:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         centralförvaltning och kommunens övriga myn-
25518:        för att trygga förverkligandet av förplik-       digheter om alla de problem som kan följa av
25519:        telserna enligt socialvårdslagen i kommu-        samhällsplaneringen och t.ex. av de stadsplanear-
25520:        nerna?                                           rangemang som skall förverkligas i kommunen.
25521:                                                            Enligt social- och hälsovårdsministeriets åsikt
25522:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         har de sociala synpunkterna inte i tillräcklig mån
25523: anföra följande:                                        beaktats på det sätt och i den anda som beträf-
25524:    Spörsmålet gäller den förpliktande karaktären        fande saken stadgats i lagstiftningen på socialvår-
25525: hos socialvårdslagens stadganden i fråga om den         dens område då man på kommunal nivå behand-
25526: allmänna samhällsplaneringen i kommunen. En-            lat planläggningen av Puu-Tammela.
25527: ligt 13 § 2 mom. socialvårdslagen (710/82) är              Byggnadsmyndigheterna förpliktas till samar-
25528: kommunen skyldig att även i övrigt inom sitt            bete med bl.a. socialvårdsmyndigheterna av 32 §
25529: område verka för urvecklande av de sociala för-         3 mom. (673/66) i byggnadsförordningen (266/
25530: hållandena och avhjälpande av sociala missförhål-       59):
25531: landen. I regeringens proposition med förslag till          ''Vid uppgörande av förslag till stadsplan skall
25532: socialvårdslag (RP 1981:102) konstateras beträf-        kommunens myndigheter enligt behov rådgöra
25533: fande det ovan nämnda stadgandet bl.a. följan-          med de myndigheter, vilkas förvaltningsområde
25534: de:                                                     stadsplanen berör.''
25535:    ''För att fylla sin plikt bör särskilt socialnämn-      Stadgandet ger alltså byggnadsmyndigheterna
25536: den, som i kommunen sköter organiserandet av            prövningsrätt när det gäller frågan om att ta
25537: socialvården, inom sitt område aktivt följa med         kontakt med socialmyndigheterna. Enligt social-
25538: urvecklingen av den sociala tryggheten och ge-          och hälsovårdsministeriets uppfattning bör verk-
25539: nom att exempelvis hos kommuns övriga myn-              samhetsmodeller och arbetssätt för förebyggande
25540: digheter framlägga initiativ och avge utlåtanden        av uppkomsten av sociala problem alltjämt ut-
25541: främst i ärenden rörande markanvändning, byg-           vecklas i kommunerna i enlighet med vad som är
25542: gande och fritidsaktiviteter, förebygga uppkoms-        föreskrivet i socialvårdslagen. Social- och hälso-
25543: ten av sociala problem inom sitt område."               vårdsministeriet tillsatte i slutet av år 1984 en
25544:    Ett stadgande med motsvarande innehåll ingår         arbetsgrupp med uppgift att utreda förutsätt-
25545: också i det kapitel i barnskyddslagen (683/83)          ningarna och verksamhetsformerna för detta
25546: som handlar om urvecklande av uppväxtförhål-            strukturella socialarbete och denna form av på-
25547: landena (6 §).                                          verkan. Arbetsgruppen skall slutföra sin uppgift
25548:    I den reformerade lagstiftningen preciseras          till utgången av innevarande år. Vidare skall det
25549: socialnämndens expertroll och verksamhetsfält           kommunala förvaltningsförfarandet utvecklas så
25550: samt medlen ytterligare i 1 § socialvårdsförord-        att socialnämnderna i ett så tidigt skede som
25551:  ningen (607 /83). Enligt detta stadgande skall         möjligt kan delta i beredningen av de beslut som
25552: 6                                     1985 vp. -     KK n:o 141
25553: 
25554: fattas i kommunerna så att man då besluten           nen bereds. 1 de nya stadgandena borde man
25555: fattas känner till deras verkningar på de sociala    ytterligare i tillräckligt klara ordalag trygga be-
25556: förhållandena och eventuella problem i samband       aktandet av sådana behov som gäller de befolk-
25557: därmed. Lagstiftningen borde så väl som möjligt      ningsgrupper vilka är mest bundna vid sin fysiska
25558: stöda en sådan utveckling av förvaltningen.          närmiljö, d.v.s. barn, åldringar och handikappa-
25559:     Vid planeringen av markanvändning och byg-       de.
25560: gande borde samarbetet med de sociala myndig-           Socialvårdslagen har varit i kraft drygt ett år.
25561: heterna vara fortgående och av bestående natur.      Sålunda finns det inte ännu tillräckligt med
25562: Det är motiverat att utveckla samarbetet med         kunskap om hur stadgandena i lagen har förverk-
25563: byggnadsmyndigheterna så att det blir så inten-      ligats och t.ex. hur lagen har påverkat levnadsför-
25564: sivt som möjligt, redan av den anledningen att       hållandena i kommunerna. Socialstyrelsen tillsat-
25565: t. ex. en ändring av en stadsplan mera sällan        te 17.2.1984 en projektgrupp med uppgift att
25566: utpräglat konkret gäller socialvårdens verksam-      följa med förverkligandet av de centrala lagrefor-
25567: hetsområde i kommunen, men däremot i synner-         merna inom socialvården. Projektgruppen skall
25568: ligen hög grad kan inverka på uppkomsten av          bl.a. utreda socialvårdens inverkan på sådan
25569: sociala missförhållanden och problem.                planering och sådant beslutsfattande som sker
25570:     Genom social- och hälsovårdsministeriets         utanför socialförvaltningen i kommunen. Pro-
25571: försorg tillställdes miljöministeriet i mars 1984    jektgruppens rapport om saken blir färdig i maj
25572: ändringsförslag som gällde det utkast till lag om    1985.
25573: planeringen av markanvändning och byggande
25574: som är under beredning. Ministeriet har i detta         Social- och hälsovårdsministeriet avser att i
25575: sammanhang understrukit och understyker allt-        samarbete med miljöministeriet och inrikesminis-
25576: järnt, att vid revideringen av lagstiftningen gäl-   teriet se till i fortsättningen att synpunkter som
25577: lande planeringen av markanvändning och byg-         är i överensstämmelse med socialvårdslagen kom-
25578: gande borde i lagen intas ett stadgande som          mer att beaktas vid planeringen av markanvän-
25579: förpliktar byggnadsmyndigheterna till samarbete      ding och byggande.
25580: med andra myndigheter i det skede då stadspla-
25581: 
25582:      Helsingfors den 7 maj 1985
25583: 
25584:                                                                             Minister Matti Puhakka
25585:                                                  1985 vp.
25586: 
25587: Kirjallinen kysymys n:o 142
25588: 
25589: 
25590: 
25591: 
25592:                                    Siitonen ym.: Verojohtajan asemasta verolautakunnan puheenjohta-
25593:                                       Jana
25594: 
25595: 
25596:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25597: 
25598:    Verotuslain 8 §:n mukaan verolautakunnan            sovi, että viranhaltija toimii keskeisessä kunnan
25599: puheenjohtajana on veropiirin verojohtaja. Muut        hallintoa hoitavassa toimielimessä puheenjohtaja-
25600: jäsenet verolautakuntaan valitsee kunnanvaltuus-       na tai jäsenenäkään. Vaikka verolautakunta käsit-
25601: to neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Kunnan-      telee myös valtiolle kuuluvia tehtäviä, voitaneen
25602: valtuusto määrää myös, ketkä verolautakunnan           verojohtajan asemaa virkamiehenä verrata kau-
25603: jäsenistä toimivat lautakunnan varapuheenjohta-        punginjohtajaan.
25604: jina ja kuka näistä toimii puheenjohtajan esty-           Huomattavaa on, että veronsaajien etua vero-
25605: neenä ollessa lautakunnan puheenjohtajana.             lautakunnassa ovat valvomassa kunnan- ja val-
25606:    Muut verolautakunnan jäsenet kuin puheen-           tionasiamiehet.
25607: johtaja valitaan siten kuin kunnalliset lautakun-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25608: nat. Kunnallisissa lautakunnissa toimii puheen-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25609: johtajana samoin kuin varapuheenjohtajana kun-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
25610: nallisvaltuuston valitsema luottamushenkilö, kun       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25611: taas verolautakunnassa on puheenjohtajana virka-                Katsooko Hallitus, että verotuksen oi-
25612: mies.                                                         keellisuuden ja tasapuolisuuden kannalta
25613:    Uutta kunnallislakia säädettäessä katsottiin, et-          on oikein, että verolautakunnan puheen-
25614: tei kaupunginjohtaja virkamiehenä voi toimia                  johtajana toimii verojohtaja, ja ellei,
25615: kunnanhallituksen puheenjohtajana. Perusteluna                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25616: muutokselle oli, ettei kansanvallan periaatteisiin            ryhtyä asian johdosta?
25617: 
25618:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1985
25619: 
25620:          Eva-Riitta Siitonen           Elsi Hetemäki-Olander     Helena Pesola
25621:          Lea Kärhä                     Eeva Turunen              Matti Louekoski
25622:                      Riitta Uosukainen                    Impi Muroma
25623: 
25624: 
25625: 
25626: 
25627: 428500344R
25628: 2                                      1985 vp. -     KK n:o 142
25629: 
25630: 
25631: 
25632: 
25633:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25634: 
25635:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        "Verolautakunta vahvistaa perusteet, joiden mu-
25636: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kaan verotoimisto laskee kunkin verovelvollisen
25637: olette 29 päivänä maaliskuuta 1985 päivätyn           valtionverotuksessa verotettavan tulon ja varalli-
25638: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          suuden, verosta tehtävät vähennykset sekä mak-
25639: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     suunpantavan valtionveron samoin kuin kunnal-
25640: taja Eva-Riitta Siitosen ym. näin kuuluvasta kir-     lisverotuksessa verotettavan tulon ja siitä panta-
25641: jallisesta kysymyksestä n:o 142:                      van veroäyrien määrän." Verotuksessa on siten
25642:                                                       ennen kaikkea kysymys oikeusharkinnasta, jossa
25643:          Katsooko Hallitus, että verotuksen oi-       verolautakunnan tehtävänä on ratkaista lain so-
25644:        keellisuuden ja tasapuolisuuden kannalta       veltaminen yksittäistapaukseen.
25645:        on oikein, että verolautakunnan puheen-
25646:                                                          Verolautakunnan puheenjohtajaa lukuun otta-
25647:        johtajana toimii verojohtaja, ja ellei,        matta lautakunnan jäsenet ovat luottamushenki-
25648:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         löitä, joihin sovelletaan soveltuvin osin kunnan
25649:        ryhtyä asian johdosta?                         luottamushenkilöä koskevia kunnallislain sään-
25650:                                                       nöksiä. Sen sijaan verolautakunnan puheenjohta-
25651:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      jana on verotuslain 8 §:n 1 momentin mukaan
25652: ti seuraavaa:                                         veropiirin verojohtaja. Puheena oleva säännös
25653:    Valtion- ja kunnallisverotuksen toimittaminen      sisältyi nykyisessä muodossaan jo 12 päivänä
25654: yhdistettiin vuoden 1960 alusta voimaan tulleella     joulukuuta 1958 annettuun verotuslakiin. Lain
25655: verotuslailla (4821 58). Samalla verotuksen toi-      perustelujen mukaan "tällainen järjestely on kat-
25656: mittaminen annettiin valtion viranomaisena pi-        sottu tarpeelliseksi, jotta verolautakunnan pu-
25657: dettävän verolautakunnan tehtäväksi, joka tekee       heenjohtajaksi saataisiin mahdollisimman pätevä
25658: varsinaisen verotuspäätöksen verotoimistossa ta-      henkilö, ja se olisi tarkoituksenmukaista myös
25659: pahtuneen valmistelun pohjalta.                       siltä kannalta, että verolautakunnan ja verotoi-
25660:    Verotuksen toimittaminen ja verolautakunnan        miston yhteistyö saataisiin mahdollisimman kiin-
25661: tehtävät on säännelty yksityiskohtaisesti verotus-    teäksi''. Nämä perustelut pitävät paikkansa edel-
25662: laissa ja -asetuksessa. Verotuslain 55 §:n mukaan     leen nykyisessä tilanteessa.
25663: verotettavan tulon ja omaisuuden määriä vahvis-          Keväällä 1984 valtiovarainministeriölle mietin-
25664: tettaessa on tunnollisesti sekä valtion ja kunnan     tönsä (1984:28) luovuttanut verohallinnon lauta-
25665: että verovelvollisen etua silmällä pitäen harkitta-   kuntatoimikunta selvitti muun muassa verolauta-
25666: va, mitä verovelvollisen tulosta ja omaisuudesta      kuntamenettelyssä ilmenneiden epäkohtien pois-
25667: sekä muista asiaan kuuluvista seikoista on veroil-    tamista. Puheena olevassa toimikunnassa samoin
25668: moituksesta tai muutoin selville käynyt taikka        kuin missään aikaisemmin tehdyssä selvityksessä
25669: muulla perusteella on oikeaksi katsottava. Tämä       ei verojohtajan asemasta verolautakunnan pu-
25670: verotuksen keskeinen puolueettomuusvaatimus           heenjohtajana ole esitetty epäilyksiä. Sen sijaan
25671: koskee sekä päätöksentekoa verolautakunnassa          tehdyt selvitykset ovat osoittaneet, että verolauta-
25672: että verotusaineiston valmistelua verotoimistossa.    kuntien asemaa olisi syytä tarkistaa ja niiden
25673:    Verolautakunnan päätöksenteosta on säädetty        työskentelyä rationalisoida.
25674: verotuslain 71 §:n 2 momentissa seuraavasti:
25675: 
25676:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1985
25677: 
25678:                                                                            Ministeri Pekka Vennamo
25679:                                       1985 vp. -      KK n:o 142                                     3
25680: 
25681: 
25682: 
25683: 
25684:                                Tili Riksdagens Herr Talman
25685: 
25686:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          '' Skattenämnden faststälier de grunder, enligt
25687: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        vilka skattebyrån räknar envar skattskyldigs vid
25688: den 29 mars 1985 tili vederbörande medlem av          statsbeskattningen beskattningsbara inkomst och
25689: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     förmögenhet, avdragen från skatten samt den
25690: dagsledamot Eva-Riitta Siitonen m.fl. underteck-      statsskatt som skali debiteras ävensom den vid
25691: nade spörsmål nr 142:                                 kommunalbeskattningen beskattningsbara in-
25692:                                                       komsten samt det antal skattören som skali
25693:           Anser Regeringen att det med tanke på       påföras''. I beskattningen är det således framför
25694:        rättvisa och opartiskhet i beskattningen är    allt fråga om rättsprövning, varvid skattenämn-
25695:        rätt att skattedirektören fungerar som         dens uppgift är att avgöra tiliämpningen av lagen
25696:        ordförande i skattenämnden, och om så          i enskilda fall.
25697:        ej är faliet,
25698:                                                           Med undantag för ordföranden i skattenämn-
25699:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
25700:                                                       den är nämndens medlemmar förtroendevalda
25701:        med anledning av saken?
25702:                                                       personer, för vilka kommunaliagens stadganden
25703:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      om kommunens förtroendevalda gälier i tillämp-
25704:                                                       liga delar. Däremot är ordföranden i skattenämn-
25705: anföra följande:
25706:                                                       den enligt 8 § 1 mom. beskattningslagen skatte-
25707:    Verkstäliandet av stats- och kommunalbeskatt-      direktören för skattedistriktet. Ifrågavarande
25708: ningen sammanslogs genom beskattningslagen            stadgande ingick i sin nuvarande form i beskatt-
25709: som trädde i kraft vid ingången av år 1960.           ningslagen redan när den gavs den 12 december
25710: Samtidigt uppdrogs verkstäliandet av beskatt-         1958. Enligt motiveringen tili lagen "har ett
25711: ningen åt skattenämnden, som kan anses vara en        sådant arrangemang befunnits nödigt för att en
25712: statlig myndighet. Skattenämnden fattar det           så kompetent person som möjligt skulie erhålias
25713: egentliga beskattningsbeslutet utgående från den      tili ordförandeposten i skattenämnden, och detta
25714: beredning som sker i skattebyrån.                     vore ändamålsenligt även ur den synpunkten, att
25715:    I beskattningslagen och -förordningen regleras     skattenämndens och skattebyråns samarbete skul-
25716: i detalj verkstäliandet av beskattningen och skat-    le bli så intimt som möjligt''. Denna motivering
25717: tenämndens uppgifter. Enligt 55 § beskattnings-       hålier fortfarande i dagens situation.
25718: lagen skali vid faststäliandet av den beskattnings-       Kommissionen för nämnder inom skatteför-
25719: bara inkomstens och förmögenhetens belopp             valtningen, som överlämnade sitt betänkande tili
25720: samvetsgrant med avseende fäst vid såväl statens      finansministeriet på våren 1984 (1984:28), har
25721: och kommunens som den skattskyldiges fördel           utrett bl.a. hur de missförhålianden som fram-
25722: prövas vad om den skattskyldiges inkomst och          kommit i skattenämndsförfarandet kunde avhjäl-
25723: förmögenhet samt andra med saken samman-              pas. Varken ifrågavarande kommission elier nå-
25724: hängande omständigheter genom skattedeklara-          gon annan som tidigare gjort dylika utredningar
25725: tionen elier annoriedes framkommit elier på           har framfört tvivelsmål angående skattedirektö-
25726: annan grund bör anses riktigt. Detta centrala         rens stälining som ordförande i skattenämnden.
25727: krav på opartiskhet i beskattningen gälier både       Däremot har utredningarna visat att det vore skäl
25728: beslutsfattandet i skattenämnden och bered-           att justera skattenämndernas stälining och ratio-
25729: ningen av beskattningsmaterialet i skattebyrån ..     nalisera deras arbete.
25730:    Om skattenämndens beslutsfattande stadgas 1
25731:  71 § 2 mom. beskattningslagen som följer:
25732: 
25733:      Helsingfors den 23 april 1985
25734: 
25735:                                                                           Minister Pekka Vennamo
25736:                                                 1985 vp.
25737: 
25738: Kirjallinen kysymys n:o 143
25739: 
25740: 
25741: 
25742: 
25743:                                    Raudaskoski: Pohjois- ja Itä-Suomen maanviljelijöiden erityisolo-
25744:                                       suhteiden huomioon ottamisesta maidon kaksihintajärjestel-
25745:                                       mässä
25746: 
25747: 
25748:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25749: 
25750:    Laki maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä      eduskunnan ääntä. Rehuviljan hintaa nostettiin
25751: hyväksyttiin 29.6.1984. Lakia valmistellessaan         suhteessa naudanlihan tavoitehintaan päiväkas-
25752: eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta yksi-         vujen valossa tarkasteltuna liiallisessa määrin tai
25753: mielisesti hyväksyi mietinnössään n:o 5 lausu-         sitten lihan hintaa liian vähän. Joka tapauksessa
25754: man, että maidon tuotannon lisäkiintiöitä jaetta-      naudanlihan tuottajan tulosuhdetta ei pidetty
25755: essa otetaan erityisesti huomioon Pohjois-Suo-         ratkaisussa edes ennallaan puhumattakaan siitä,
25756: men erityisolosuhteet. Kansalaisten lukuisista va-     että tuloa olisi korotettu. Maidontuotannosta
25757: lituksista päätellen hallitus ei ole kuitenkaan        toimeentulonsa saavien ja maidontuotannosta
25758: riittävästi ottanut huomioon pohjoisia erityisolo-     naudanlihan tuotantoon siirtyneiden toimeentu-
25759: suhteita. Tämän seurauksena ko. lakia sovelle-         lo on vaarantunut, vaikka eduskunta vastaukses-
25760: taan pohjoisissa maatalouspiireissä liian kovakou-     saan hallitukselle nimenomaan huomauttaa, ettei
25761: raisesti, mikä ei ole ollut maa- ja metsätalousva-     minkään ryhmän toimeentulo saa vaarantua mai-
25762: liokunnankaan tarkoitus. Täten tuotannon liialli-      don kaksihintajärjestelmän toteutuksen seurauk-
25763: nen ahtaus vakavasti vaarantaa maidontuottajain        sena.
25764: asemaa.                                                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25765:    Eduskunta vastauksessaan hallituksen esityk-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25766: seen maidon kaksihintajärjestelmää koskevaksi          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25767: lainsäädännöksi edellyttää myös, että "hallitus        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25768: seuraa, mitä vaikutuksia maidon kaksihintajärjes-
25769: telmän toteuttamisella mahdollisesti tulee ole-                  Onko Hallitus tietoinen, että maidon
25770: maan erityisesti naudanlihan tuotannon toimin-                kaksihintajärjestelmän toteutus on vaa-
25771: taedellytyksiin, ja ryhtyy tarpeellisiin toimenpi-            rantanut vakavasti eritoten Pohjois- ja
25772: teisiin, ettei minkään ryhmän toimeentulo vaa-                Itä-Suomen maanviljelijöitten toimeentu-
25773: rannu maidon kaksihintajärjestelmän seuraukse-                loa, ja jos on,
25774: na''.                                                            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25775:     Verrattaessa äskeistä maataloustulon tarkistusta          ryhtyä Pohjois- ja Itä-Suomen viljelijöit-
25776: naudanlihan tavoitehinnan korotuksen osalta                   ten vaikeiden erityisolosuhteiden huo-
25777: edellä mainittuun eduskunnan lausumaan, tässä-                mioon ottamiseksi eduskunnan lausuman
25778: kään tapauksessa hallitus ei ole riittävästi kuullut          mukaisesti?
25779: 
25780:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1985
25781: 
25782:                                            Väinö Raudaskoski
25783: 
25784: 
25785: 
25786: 
25787: 4285004848
25788: 2                                    1985 vp. -     KK n:o 143
25789: 
25790: 
25791: 
25792: 
25793:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25794: 
25795:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa                                     Korotushakemuksia
25796: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                                                o/o maidon-
25797:                                                     Maatalouspiiri                 kpl       tuottajista
25798: olette 10 päivänä huhtikuuta 1985 päivätyn kir-
25799: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    Rovaniemi ............ .      1 000          66
25800: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     Kemi ................ .         515          49
25801: Raudaskosken näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    Kajaani .............. .        810          33
25802: myksestä n:o 143:                                   Joensuu .............. .      2 100          31
25803:                                                     Oulun pohj ........... .        850          35
25804:           Onko Hallitus tietoinen, että maidon      Oulun etel. .......... .      1 134          36
25805:        kaksihintajärjestelmän toteutus on vaa-      Ylivieska ............. .     1 900          43
25806:        rantanut vakavasti eritoten Pohjois- ja
25807:        Itä-Suomen maanviljelijöitten toimeentu-       Vertailun vuoksi mainittakoon, että Etelä- ja
25808:        loa, ja jos on,                              Lounais-Suomessa kiintiön korotusta on hakenut
25809:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       vain noin 20 % maidontuottajista.
25810:        ryhtyä Pohjois- ja Itä-Suomen viljelijöit-       Suurin osa Pohjois-Suomessa tehdyistä kiintiön
25811:        ten vaikeiden erityisolosuhteiden huo-       korotushakemuksista voidaan hyväksyä. Alusta-
25812:        mioon ottamiseksi eduskunnan lausuman        vien arvioiden mukaan tulee kiintiöiden koko-
25813:        mukaisesti?                                  naismäärä olemaan esim. Rovaniemen maata-
25814:                                                     louspiirin alueella lain perusteella tehtyjen kiinti-
25815:                                                     öiden korotusten jälkeen jo noin 80 milj. litraa.
25816:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       Viime vuonna toimitettiin Rovaniemen maata-
25817: seuraavaa:                                          louspiirin alueella 52,95 milj. litraa maitoa mei-
25818:                                                     jeriin. Kiintiöt antavat näin nykyisille tuottajille
25819:    Kotieläintuotannon ohjaamisesta eräissä ta-
25820: pauksissa annetun lain ( 15/84) mukaan sai enin-    huomattavia tuotannon laaj entamismahdolli-
25821:                                                     suuksia. Ennusteiden mukaan tuotanto ei kuiten-
25822: tään 20 lypsylehmän yrityksiä perustaa ja laajen-
25823:                                                     kaan lisäänny oleellisesti Pohjois- ja Itä-Suomes-
25824: taa rehuomavaraisuusvaatimusten puitteissa vielä
25825:                                                     sakaan, koska tuotannon tilakohtaisten lisäysten
25826: vuonna 1984 maatilalain mukaisella rakentamis-
25827:                                                     ja vähennysten odotetaan kompensoivan toisen-
25828: avustusalueella Pohjois-ja Itä-Suomessa. Muualla
25829:                                                     sa.
25830: maassa ei enää saanut laajentaa yli 8 lehmän
25831: yksiköitä. Vuonna 1984 myönnetyt uudet tuo-            Valtioneuvosto on tehnyt 30.4.1985 päätök-
25832: tannon laajentamisluvat ja viime vuosina mai-       sen, jonka mukaan maidon kaksihintajärjestel-
25833: dontuotantoon kohdistetut investoinnit ovat ai-     män "väliinputoajien" kiintiöitä voidaan tarkis-
25834: heuttaneet sen, että siirryttäessä maidon kaksi-    taa vuoden 1985 aikana. Tämäkin päätös suosii
25835: hintajärjestelmään ovat Pohjois- ja Itä-Suomen      Pohjois- ja Itä-Suomen maidontuottajia.
25836: maidontuottajat olleet huomattavasti muita tuot-       Hallitus on seurannut eduskunnan edellyttä-
25837: tajia paremmassa asemassa. He ovat saaneet siir-    mällä tavalla, mitä vaikutuksia maidon kaksihin-
25838: tymävaiheessa tuotantolupien ja investointien pe-   tajärjestelmän toteuttamisella on naudanlihan
25839: rusteella korotuksia lain mukaisen peruskauden      tuotannon         toimintaedellytyksiin.    Saadut
25840: pohjalta kaavamaisesti määräytyneisiin kiintiöi-    kokemukset otetaan huomioon valmisteltaessa
25841: hinsä.                                              jatkoesityksiä maidon kaksihintajärjestelmää ja
25842:    Ennakkotietojen mukaan ovat Pohjois- ja Itä-     kotieläinyritysten perustamista ja laajentamista
25843: Suomen maidontuottajat hakeneet korotuksia          koskeviin lakeihin. Hallitus tulee antamaan tar-
25844: lain määräämien poikkeustapausten perusteella       vittavat lakiesitykset siten, että eduskunta saa ne
25845: seuraavasti:                                        käsiteltäväkseen heti syysistuntokauden alussa.
25846:                                     1985 vp. -     KK n:o 143                                      3
25847: 
25848:    Maidon kaksihintajärjestelmä ei ole vaaranta-   antanut mahdollisuuden turvata nykyisten mai-
25849: nut Pohjois- ja Itä-Suomen maanviljelijöitten      dontuottajien toimeentuloedellytykset.
25850: toimeentuloa. Tämä järjestelmä on päinvastoin
25851: 
25852:     Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 198 5
25853: 
25854:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
25855: 4                                     1985 vp. -      KK n:o 143
25856: 
25857: 
25858: 
25859: 
25860:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
25861: 
25862:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                                      Ansökningar om förhöjning
25863: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av                                                  o/o av mjölk-
25864:                                                       Lantbruksdistrikt               antal    producenterna
25865: den 10 april 1985 tili vederbörande medlem av
25866: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     Rovaniemi ............ .       1 000          66
25867: dagsman Raudaskoski stälida spörsmål nr 143:          Kemi ................ .          515          49
25868:                                                       Kajana ............... .         810          33
25869:           Är Regeringen medveten om att               Joensuu .............. .       2 100          31
25870:        förverkligandet av systemet med tvåpris-       Uleåborg norra ....... .         850          35
25871:        system för mjölk på ett alivarligt sätt har    Uleåborg södra ....... .       1 134          36
25872:        äventyrat jordbrukarnas utkomst särskilt i     Ylivieska ............. .      1 900          43
25873:        norra och Östra Finland, och om så är
25874:        faliet,                                           Som jämförelse kan nämnas att i södra och
25875:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       sydvästra Finland har endast ca 20 % av mjölk-
25876:        för att de särskilda och svåra förhålian-      producenterna ansökt om förhöjning av kvoten.
25877:        dena för odlarna i norra och Östra Finland        Största delen av de ansökningar om förhöjning
25878:        skali beaktas på det sätt som avses i          av kvoten som gjorts i norra Finland kan godkän-
25879:        riksdagens utlåtande?                          nas. Enligt preliminära uppskattningar kommer
25880:                                                       totalantalet kvoter t.ex. inom Rovaniemi lant-
25881:                                                       bruksdistrikts område efter de på lagen baserade
25882:   Så3om svar på detta spörsmål får jag vördsamt
25883:                                                       förhöjningarna av kvoterna redan att uppgå tili
25884: anföra följande:
25885:                                                       ca 80 milj. liter. Förra året förmedlades inom
25886:    Enligt lagen om styrning av husdjursproduk-        Rovaniemi lantbruksdistrikt 52,95 milj. liter
25887: tionen i vissa fali ( 15/84) fick företag med högst   mjölk tili mejeri. Kvoterna ger sålunda de nuva-
25888: 20 mjölkkor grundas och utvidgas inom ramen           rande producenterna betydande möjligheter att
25889: för kraven på självförsörjningsgrad i fråga om        utvidga produktionen. Enligt prognoserna ökar
25890: foder ännu år 1984 på det i lagen om gårdsbruks-      produktioneo likväl inte helier i norra och Östra
25891: enheter angivna område i norra och Östra Finland      Finland i väsentlig grad, eftersom ökningarna
25892: för vilket byggnadsbidrag beviljas. På andra håli i   och minskningarna av produktioneo enligt gårds-
25893: landet var det inte längre möjligt att utvidga        bruksenhet väntas kompensera varandra.
25894: enheter med fler än 8 kor. De år 1984 beviljade          Statsrådet har 30.4.1985 fattat ett beslut, en-
25895: nya tilistånden för utvidgning av produktioneo        ligt vilket kvoten för marginalgrupperna inom
25896: och de nya investeringar som under de senaste         tvåprissystemet för mjölk kan justeras under år
25897: åren gjorts med tanke på mjölkproduktionen har        1985. Också detta beslut gynnar mjölkproducen-
25898: lett tili att mjölkproducenterna i norra och östra    terna i norra och Östra Finland.
25899: Finland vid övergången tili tvåprissystemet för          Regeringen har på det sätt riksdagen förutsät-
25900: mjölk befunnit sig i en betydligt bättre stälining    ter följt med de verkningar genomförandet av
25901: än andra producenter. De har i övergångsskedet        tvåprissystemet för mjölk har på verksamhetsför-
25902: på basen av produktionstilistånd och investe-         utsättningarna för produktioneo av nötkött. De
25903: ringar erhåliit förhöjningar för sina på grundva-     erfarenheter som inhämtas beaktas vid den fort-
25904: len av den i lagen angivna basperioden schema-        satta beredningen av förslag tili lagar om tvåpris-
25905: tiskt faststälida kvoter.                             systemet för mjölk samt startande och utvidgan-
25906:    Enligt förhandsuppgifter har mjölkproducen-        de av husdjursföretag. Regeringen kommer att
25907: terna i norra och Östra Finland ansökt om förhöj-     avlåta de erforderliga propositionerna så att riks-
25908: ningar på basen av de i lagen angivna undantags-      dagen kan uppta dem tili behandling genast i
25909: falien som följer:                                    början av höstsessionen.
25910:                                     1985 vp. -- ~ n:o 143                                         5
25911: 
25912:   Tvåprissystemet för mjölk har inte äventyrat     lighet att trygga de nuvarande mjölkproducenter-
25913: jordbrukarnas utkomst i norra och Östra Finland.   nas utkomstförutsättningar.
25914: Detta arrangemang har tvärtom erbjudit en möj-
25915: 
25916:     Helsingfors den 21 maj 1985
25917: 
25918:                                                     Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
25919:                                               1985 vp.
25920: 
25921: Kirjallinen kysymys n:o 144
25922: 
25923: 
25924: 
25925: 
25926:                                  Raudaskoski: Virkamiesten nopeasta vaihtuvuudesta maatilahalli-
25927:                                    tuksessa
25928: 
25929: 
25930:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25931: 
25932:    Maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenet joutu-    jolloin asiain hoito niin talon sisällä kuin myös
25933: vat kansanedustajan toimessaan asioita hoitaes-     ulospäin, erityisesti eduskunnan suuntaan, olisi
25934: saan ottamaan usein yhteyttä maatilahallituksen     luontevaa, nopeaa ja asiantuntevaa. Tavoitteen
25935: virkamiehiin. Maatalouden asioiden yleisen vai-     saavuttaminen edellyttää tietenkin sitä, että maa-
25936: keuden ja monimutkaisuuden vuoksi on tärkeä-        tilahallituksen virkamiesten ansiotaso, työolosuh-
25937: tä, että maatilahallituksessa on vakaa ja pätevä,   teet, organisaatio ja etenemismahdollisuudet
25938: maatalousasioita käytännönläheisesti tunteva vir-   ovat vertailukelpoiset vastaaviin hallinnonhaaroi-
25939: kamieskunta. Tämä on välttämätöntä asioiden         hin nähden.
25940: luontevan ja hyvän hoitamisen kannalta.                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25941:    Vaikka nykyisinkin näin on, huomiota on          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25942: kiinnitetty maatilahallituksen virkamiesten mel-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
25943: koiseen vaihtuvuuteen viime vuosien aikana.         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25944: Maatalousasioiden moni-ilmeisyyden vuoksi asi-
25945: ain hoidon kannalta katsoen ei ole hyväksi, jos              Katsooko Hallitus, että virkamiesten
25946: vaihtuvuus virkamieskunnassa on huomattavaa.               nopea vaihtuvuus on ongelma maatila-
25947: Uudetkin virkamiehet ovat kyllä olleet sinänsä             hallituksessa, ja
25948: päteviä. Ihanteellista olisi, jos virkamieskunta             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25949: olisi mahdollisimman hyvin paikallaan pysyvää,             ryhtyä tämän epäkohdan poistamiseksi?
25950: 
25951:     Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1985
25952: 
25953:                                          Väinö Raudaskoski
25954: 
25955: 
25956: 
25957: 
25958: 428500489D
25959: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 144
25960: 
25961: 
25962: 
25963: 
25964:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
25965: 
25966:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         teen, ja sen voidaan katsoa hidastaneen asioiden
25967: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          valmistelua.
25968: olette 10 päivänä huhtikuuta 1985 päivätyn kir-           Maatilahallituksessa, kuten muissakin virastois-
25969: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       sa, henkilökunnan vaihtuvuuteen vaikuttavat
25970: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        useat eri tekijät. Tärkeänä vaihtuvuuden syynä
25971: Väinö Raudaskosken näin kuuluvasta kirjallisesta       on pidettävä palkkakehityksen hitautta varsinkin,
25972: kysymyksestä n:o 144:                                  kun otetaan huomioon viraston tehtävien vaati-
25973:                                                        vuus, yksilöllisyys ja tarve niiden nopeasta suorit-
25974:           Katsooko Hallitus, että virkamiesten         tamisesta. Vaihtuvuuteen on saattanut vaikuttaa
25975:         nopea vaihtuvuus on ongelma maatila-           myös henkilöstörakenteen asettamat rajoitukset
25976:         hallituksessa, ja                              urakehitykselle ja se, että maatilahallituksen
25977:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         palkkataso on jossain määrin alhaisempi kuin
25978:         ryhtyä tämän epäkohdan poistamiseksi?          muissa vastaavissa keskusvirastoissa.
25979:                                                           Hallituksen tarkoituksena on ottaa huomioon
25980:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          muun muassa seuraavaa valtion tulo- ja menoar-
25981: seuraavaa:                                             vioesitystä laadittaessa maatilahallituksen henki-
25982:                                                        löstörakenteen kehittäminen erityisesti esittelijä-
25983:   Maatilahallituksen henkilökunnan lukumäärä           tasoisen henkilöstön osalta vastaamaan nykyistä
25984: vuonna 1984 oli 331. Vuoden aikana erosi 46            paremmin viraston lisääntyneitä ja muuttuneita
25985: henkilöä, joista 12 jäi eläkkeelle. Suhteellisesti     tehtäviä.
25986: suurinta, noin 14 prosenttia, oli esittelijätasoisen      Lisäksi hallitus toteaa, että henkilökunnan
25987: henkilöstön vaihtuvuus. Vuoden 1983 vastaavat          vaihtuvuuteen maatilahallituksessa ovat saatta-
25988: luvut olivat samaa luokkaa. Maatilahallituksen         neet vaikuttaa viraston työskentelyolosuhteet.
25989: henkilökunnan vaihtuvuutta on pidettävä jonkin         Onkin pidettävä tärkeänä, että maatilahallituk-
25990: verran keskimääräistä korkeampana verrattuna           sen virastorakennuksissa aloitettu peruskorjaustyö
25991: koko valtionhallinnon henkilöstön vaihtuvuu-           saatetaan valmiiksi mahdollisimman nopeasti.
25992: 
25993:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1985
25994: 
25995:                                                          Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
25996:                                      1985 vp. -     KK n:o 144                                      3
25997: 
25998: 
25999: 
26000: 
26001:                               Tili Riksdagens Herr Talman
26002: 
26003:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Vid jordbruksstyrelsen, liksom vid andra äm-
26004: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      betsverk, beror omsättningen bland personalen
26005: den 10 april 1985 tili vederbörande medlem av       av flera olika faktorer. Som en viktig orsak tili
26006: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   omsättningen måste anses den långsamma löne-
26007: dagsman Väinö Raudaskoski undertecknade             utvecklingen, särskilt med beaktande av de krä-
26008: spörsmål nr 144:                                    vande och specifika uppgifterna vid ämbetsverket
26009:                                                     och kravet på att uppgifterna skali utföras
26010:           Anser Regeringen att den snabba om-       snabbt. En orsak tili omsättningen kan också ha
26011:        sättningen bland tjänstemännen är ett        varit att personalstrukturen uppställer begräns-
26012:        problem vid jordbruksstyrelsen, och          ningar för karriärutvecklingen och det faktum att
26013:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     lönenivån vid jordbrukssty~elsen är något lägre
26014:        för att avhjälpa detta missförhåliande?      än vid andra motsvarande centrala ämbetsvärk.
26015:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Regeringen har för avsikt att bl.a. vid uppgö-
26016: anföra följande:                                    randet av nästa statverksproposition beakta att
26017:                                                     personalstrukturen vid jordbruksstyrelsen borde
26018:    Personalen vid jordbruksstyrelsen uppgick år     utvecklas särskilt i fråga om personalen på före-
26019: 1984 tili 3 31 personer. U nder året avgick 46      dragandenivå, så att den bättre än för närvarande
26020: personer, av vilka 12 med pension. Förhålian-       motsvarar de utökade och förändrade uppgifter-
26021: devis störst, ca 14 %, var omsättningen bland       na vid ämbetsverket.
26022: personalen på föredragandenivå. År 1983 var
26023: motsvarande siffror av samma storleksordning.          Vidare konstaterar regeringen att också arbets-
26024: Omsättningen bland personalen vid jordbruks-        förhållandena vid jordbruksstyrelsen kan ha på-
26025: styrelsen måste anses vara något större än den      verkat omsättningen bland personalen. Det mås-
26026: genomsnittliga omsättningen bland personalen        te därför anses viktigt att de grundreparationsar-
26027: inom hela statsförvaltningen, och den kan anses     beten som inletts i jordbruksstyrelsens ämbets-
26028: ha fördröjt beredningen av ärenden.                 byggnader slutförs så snabbt som möjligt.
26029: 
26030:      Helsingfors den 22 maj 1985
26031: 
26032:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
26033:                                                 1985 vp.
26034: 
26035: Kirjallinen kysymys n:o 145
26036: 
26037: 
26038: 
26039: 
26040:                                    Roos ym.: Ennakkoverolipun antamista koskevan käytännön yhte-
26041:                                      nälstämisestä
26042: 
26043: 
26044:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26045: 
26046:    Verojen ennakkoperinnässä on osoittautunut          yrittäjiksi aikoville ammatinharjoittajille. Ongel-
26047: hyvin ongelmalliseksi kysymys työnantajan enna-        maksi on muodostunut se, että eri veropiirit
26048: konpidätysvelvollisuudesta silloin, kun samanlaa-      antavat hyvin eri perustein ennakkoverolippuja.
26049: tuista työtä voivat tehdä sekä työn teettäjään         Toisessa veropiirissä johonkin toimintaan saa en-
26050: työsuhteessa oleva että itsenäinen yrittäjä.           nakkoverolipun, toisessa ei.
26051:    Ennakkoperintälain järjestelmän mukaan tä-             Ennakkoverolipun epäämistapaukset ovat ai-
26052: män ongelman ratkaisu on työn teettäjän eli            heuttaneet perusteltua tyytymättömyyttä kansa-
26053: suorituksen maksajan vastuulla. Tulkintaongel-         laisissa, koska on katsottu, että menettely on
26054: man vaikeuden ja virheellisestä tulkinnasta joh-       paitsi vastoin yhdenvertaisuuden periaatetta niin
26055: tuvien seuraamusten kohtuuttomuuden johdosta           myös estämässä pienyritystoiminnan alkamista.
26056: korkein hallinto-oikeus on alkanut antaa vilpittö-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26057: män mielen suojaa suorituksen maksajalle, joka         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26058: on selvittänyt, että suorituksen saajalla on ollut     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
26059: voimassa ennakkoverolippu. Näin ennakkoveroli-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26060: pun olemassaololle on alettu antaa oikeudellista                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että ve-
26061: merkitystä itsenäisen yrittäjän tunnusmerkkinä.               ropiireillä on erilaista käytäntöä ennakko-
26062: Tämä on oikeansuuntaista kehitystä. Tästä on                  verolipun antamisessa, ja jos on,
26063: kuitenkin seurannut, etteivät työn teettäjät enää                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26064: uskalla pitää itsenäisenä yrittäjänä henkilöä, jolla          ryhtyä ennakkoverolipun antamista kos-
26065: ei ole ennakkoverolippua.                                     kevan käytännön yhtenäistämiseksi ja
26066:   Ennakkoverolipun saamisesta on tullut elinkei-              pienyritystoiminnan aloittamisen tämän-
26067: nolupaan verrattava edellytys monille itsenäisiksi            laatuisten esteitten poistamiseksi?
26068: 
26069:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1985
26070: 
26071:          Timo Roos                       ] orma Rantanen                 Reijo Lindroos
26072:          Matti Kuusio                    Marja-Liisa Tykkyläinen         Jussi Ranta
26073:                                          Paavo Lipponen
26074: 
26075: 
26076: 
26077: 
26078: 4285004461
26079: 2                                        1985 vp. -- KJ( n:o 145
26080: 
26081: 
26082: 
26083: 
26084:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26085: 
26086:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           keätä, ettei ennakkoa määrätä sellaisille verovel-
26087: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            vollisille, jotka eivät tosiasiassa täytä itsenäisen
26088: olette 10 päivänä huhtikuuta 1985 päivätyn kir-          yrittäjän tunnusmerkkejä. Käytännössä on ilmen-
26089: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         nyt lukuisia tapauksia, joissa pelkästään hankki-
26090: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          malla palkansaajalle ennakkoverolippu on hänen
26091: Timo Roosin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta            tosiasiallinen palkkatyönsä pyritty saamaan yrittä-
26092: kysymyksestä n:o 145:                                    jän toiminnaksi.
26093:                                                             Näistä syistä johtuen verotoimistot joutuvat
26094:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että ve-       ennen ennakon määräämistä tutkimaan, täyttää-
26095:         ropiireillä on erilaista käytäntöä ennakko-      kö ennakon määräämistä liike- tai ammattitulos-
26096:         verolipun antamisessa, ja jos on,                ta itselleen pyytänyt verovelvollinen itsenäisen
26097:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          yrittäjän tunnusmerkit. Tämän tutkimisvelvolli-
26098:         ryhtyä ennakkoverolipun antamista kos-           suuden ja yhdenmukaisten ennakon määräämis-
26099:         kevan käytännön yhtenäistämiseksi ja             perusteiden merkitystä on korostettu veroviran-
26100:         pienyritystoiminnan aloittamisen tämän-          omaisille koulutuksen ja ohjauksen yhteydessä.
26101:         laatuisten esteitten poistamiseksi?                 Ennakon myöntämisperusteissa ilmenneet
26102:                                                          eroavaisuudet johtuvat osittain siitä, etteivät itse-
26103:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         näisen yrittäjän tunnusmerkit ole oikeuskäytän-
26104: ti seuraavaa:                                            nössä vakiintuneet. Annetut korkeimman hal-
26105:     Ennakkoperintälain 36 §:n mukaan ennakko-            linto-oikeuden ratkaisut osoittavat, että itsenäi-
26106: perintä toimitetaan ennakonkantona sellaiselta           sen yrittäjän tunnusmerkit ovat poikenneet toisis-
26107: verovelvolliselta, jolla on tuloa kiinteistöstä, liik-   taan eri ammattiryhmissä. Samassakin ammatti-
26108: keestä tai ammatista taikka muuta sellaista tuloa,       ryhmässä lopputulos on saattanut olla erilainen
26109: josta enoakanpidätystä ei ole toimitettava. En-          toiminnan yksityiskohdista riippuen.
26110: nakkoa ei tämän mukaisesti määrätä eikä ennak-              Edellistä merkittävämpi tekijä, joka aiheuttaa
26111: koverolippua anneta verovelvolliselle, jolla ilmei-      eroja ennakon määräämiseen, on kuitenkin se,
26112: sesti tulee olemaan ainoastaan ennakonpidätyk-           että verotoimisto joutuu ensimmäisen kerran en-
26113: senalaista tuloa.                                        nakkoa määrätessään tekemään ratkaisunsa vero-
26114:     Palkansaajalle määrätty ennakko ei ennakkope-        velvollisen omasta toiminnastaan esittämien
26115: rintälain mukaan poista työnantajan velvollisuut-        suunnitelmien perusteella. Tällöin on kysymys
26116: ta toimittaa maksamastaan palkasta ennakonpi-            toisaalta siitä, mitä asianomainen henkilö kertoo
26117: dätys. Oikeuskäytännössä on kuitenkin katsottu,          toimintansa luonteesta, ja toisaalta siitä, missä
26118: että palkansaajalle määrätty ennakko suojaa vil-         määrin hänen esittämiään seikkoja voidaan pitää
26119: pittömässä mielessä toiminutta työnantajaa mak-          todennäköisinä ja uskottavina. Tosiasioihin pe-
26120: suunpanotoimenpiteiltä silloin, kun kysymys on           rustuva ratkaisu voidaan yleensä tehdä vasta siinä
26121: ollut tehtävistä, joita sekä palkansaaja että itse-      vaiheessa, kun verovelvollinen ensimmäisen ker-
26122: näinen yrittäjä voivat suorittaa samankaltaisissa        ran on jättänyt toiminnastaan veroilmoituksen.
26123: olosuhteissa.                                               Ennakon määräämisessä noudatettavaa käytän-
26124:     Enoakanpidätyksen toimittamisvelvollisuuteen         töä ei voida nykyisestä lieventää loukkaamatta
26125: liittyy työnantajan velvollisuus suorittaa maksa-        työnantajien yhdenvertaista kohtelua ja lisäämät-
26126: mastaan ennakkoperinnän alaisesta palkasta               tä väärinkäytösmahdollisuuksia. Määräämisperus-
26127: työnantajan sosiaaliturvamaksu. Jotta taman              teiden yhdenmukaisuutta on taas asian luonteen
26128: maksun suorittamisvelvollisuus ei asettaisi työn-        johdosta vaikea lisätä, koska kysymys on paljolti
26129: antajia keskenään eriarvoiseen asemaan, on tär-          esitetystä näytöstä ja sen uskottavuudesta.
26130: 
26131:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1985
26132:                                                                               Ministeri Pekka Vennamo
26133:                                       1985 vp. -- RJC n:o 145                                            3
26134: 
26135: 
26136: 
26137: 
26138:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
26139: 
26140:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          förskott inte påförs sådana skattskyldiga som inte
26141: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        faktiskt uppfylier kriterierna på självständiga
26142: den 10 april 1985 tili vederbörande medlem av         företagare. I praktiken har det förekommit talri-
26143: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     ka fali då man enbart genom att skaffa löntaga-
26144: dagsman Timo Roos m.fl. undertecknade spörs-          ren en förskottsdebetsedel har försökt framstälia
26145: mål nr 145:                                           det arbete han i verkligheten utfört som löntaga-
26146:                                                       re som företagarverksamhet.
26147:           Är Regeringen medveten om, att skat-            Av dessa orsaker blir skattebyråerna innan
26148:        tedistrikten tilllämpar olika praxis i fråga   förskott påförs tvungna att undersöka huruvida
26149:        om utgivandet av förskottsdebetsedlar,         en skattskyldig som anhåliit om att bli påförd
26150:        och om så är faliet,                           förskott för inkomst av rörelse elier yrke uppfylier
26151:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       kännetecknen på en självständig företagare. Vik-
26152:        för att förenhetliga praxis i fråga om         ten av denna skyldighet att företa en undersök-
26153:        utgivandet av förskottsdebetsedlar och för     ning och att på enhetliga grunder påföra förskott
26154:        att undanröja detta slags hinder för inle-     har betonats för skattemyndigheterna i samband
26155:        dandet av småföretagsverksamhet?               med utbildningen och handledningen.
26156:                                                           De skilinader som framkommit i grunderna för
26157:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      utgivande av förskottsdebetsedel beror delvis på
26158: anföra följande:                                      att kännetecknen på en självständig företagare
26159:     Enligt 36 § lagen om förskottsuppbörd verk-       inte har vunnit hävd i rättspraxis. Högsta förvalt-
26160: ställs förskottsuppbörden i form av förskottsbe-      ningsdomstolens avgöranden utvisar att känne-
26161: talning av sådan skattskyldig som åtnjuter in-        tecknen på självständiga företagare avviker från
26162: komst av fastighet, rörelse elier yrke elier annan    varandra inom olika yrkesgrupper. Tili och med
26163: sådan skattepliktig inkomst, på viiken förskotts-     inom samma yrkesgrupp har resultatet kunnat
26164: innehålining inte skali verkstälias. I enlighet       vara olika beroende på detaljer i verksamheten.
26165: härmed skali förskott inte påföras och förskotts-         En ännu mera betydelsefuli faktor som leder
26166: debetsedel inte utges tili skattskyldig som uppen-    tili olikheter i påförandet av förskott är dock att
26167: barligen kommer att ha endast förskottsinnehåli-      skattebyrån då den första gången påför förskott
26168: ning underkastad inkomst.                             måste fatta sitt beslut utgående från den skatt·
26169:    Det faktum att en löntagare påförts förskott       skyldiges egoa planer för sin verksamhet. Härvid
26170: upphäver inte enligt lagen om förskottsuppbörd        blir det å ena sidan frågan om vad persapen i
26171: arbetsgivarens skyldighet att på den lön han          fråga berättar om karaktären av sin verksamhet
26172: utbetalar verkstälia förskottsinnehålining. Inom      och å andra sidan om i viiken utsträckning de
26173: rättspraxis har man dock ansett att förskott som      omständigheter han anför kan anses vara sanooli-
26174: påförts en löntagare skyddar en arbetsgivare som      ka och trovärdiga. Ett på fakta baserat beslut kan
26175: handlat i god tro från debiteringsåtgärder då det     i alimänhet fattas först i det skede då den
26176: har varit frågan om uppgifter som både en             skattskyldige första gången har lämnat in en
26177: löntagare och en självständig företagare kan ut-      skattedeklaration över sin verksamhet.
26178: föra under liknande omständigheter.                       Praxis vid påförandet av förskott kan inte
26179:    Med skyldigheten att verkstälia förskottsinne-     lindras utan att den jämbördiga behandlingen av
26180: hålining är förknippad arbetsgivarens skyldighet      arbetsgivarna blir kränkt elier utan att möjlighe-
26181: att på den förskottsuppbörd underkastade lön          terna tili missbruk ökar. På grund av sakens
26182: han utbetalat erlägga arbetsgivares socialskydds-     karaktär är det å andra sidan svårt att förenhetli-
26183: avgift. För att skyldigheten att erlägga denna        ga grunderna för påförande av fötskott eftersom
26184: avgift inte skall försätta arbetsgivarna i en ojäm-   det i stor utsträckning är frågan om framlagda
26185: bördig stälining sinsemelian är det viktigt att       bevis och deras trovärdighet.
26186: 
26187:     Helsingfors den 15 maj 1985
26188: 
26189:                                                                            Minister Pekka Vennamo
26190:                                                  1985 vp.
26191: 
26192: Kirjallinen kysymys n:o 146
26193: 
26194: 
26195: 
26196: 
26197:                                    Anttila ym.: Ns. Rinteen mallin kokeilun jatkamisesta Lounais-
26198:                                      Hämeessä
26199: 
26200: 
26201:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26202: 
26203:    Lounais-Hämeen kunnat, Forssa, Jokioinen,           kyllä maksamaan, mutta uusia päätöksiä ei voi-
26204: Humppila, Ypäjä, Somero ja Tammela pääsivät            taisi enää syyskuun jälkeen tehdä. Käytännössä
26205: 1.2.1985 alkaen ns. Rinteen mallin kokeilukun-         siis Rinteen mallin eteneminen pysähtyisi.
26206: niksi. Päätöksen yhteydessä osoitettiin tälle             Lounais-Hämeen alue on ollut Turun työvoi-
26207: alueelle valtion varoja 2,5 milj. markkaa alunpe-      mapiirin mustimpia työttömyysalueita jo useam-
26208: rin odotetun 4 milj. markan asemesta. Yrittäjien       man vuoden ajan. Tämä oli yksi perustekin
26209: kiinnostus Rinteen mallin toteuttamiseen on            Rinteen mallin kokeilun saamiseksi Lounais-
26210: viikko viikolta lisääntynyt ja työllistämispäätöksiä   Hämeeseen. Jotta tämä hyvin alkanut Rinteen
26211: on tehty noin 15 kuukaudessa. Forssan työvoima-        mallilla työllistäminen ei loppuisi määrärahojen
26212: toimiston listalla on tällä hetkellä parikymmentä      puutteen johdosta syyskuussa, tulee hallituksen
26213: yritystä, jotka odottavat työntekijää. Suurin osa      ryhtyä viipymättä toimenpiteisiin tarvittavien li-
26214: näistä yrityksistä on pieniä alle 20 työntekijän       sämäärärahojen saamiseksi lisäbudjetissa Rinteen
26215: yrityksiä. Tähän mennessä Rinteen mallin avulla        mallin kokeilun toteuttamisen jatkamiseen. Lou-
26216: on saanut työtä 33 pitkäaikaistyötöntä Forssan         nais-Hämeeseen tarvittaisiin vähintään 2 milj.
26217: työvoimatoimiston alueella. Rinteen mallin pii-        markkaa lisärahoitusta.
26218: riin kuuluvat yli vuoden työttömänä olleet sekä           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26219: erityistapauksissa 9 kuukautta ja sitä enemmän         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26220: työttömänä olleet. Työttömän työntekijän pal-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
26221: kasta ja sosiaalimenoista valtio maksaa 80 % .         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26222:   Tämän hetken näkymien mukaan Rinteen                          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26223: mallin työllistämiseen tarkoitetut valtion myön-              ryhtyä tarvittavien 2 000 000 markan lisä-
26224: tämät määrärahat loppuvat syyskuussa. Rahojen                 määrärahojen saamiseksi Rinteen mallin
26225: loppuminen merkitsee sitä, että niiden työnteki-              kokeilun jatkamiseen Lounais-Hämeessä
26226: jöiden kulut, jotka jo on työllistetty, pystytään             vuoden 1985 loppuun saakka?
26227: 
26228:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1985
26229: 
26230:          Sirkka-Liisa Anttila            Jorma Rantanen                  Martti Lähdesmäki
26231: 
26232: 
26233: 
26234: 
26235: 428500424A
26236: 2                                      1985 vp. -- NJC n:o 146
26237: 
26238: 
26239: 
26240: 
26241:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26242: 
26243:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
26244: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ti seuraavaa:
26245: olette 10 päivänä huhtikuuta 1985 päivätyn kir-
26246:                                                          Työvoimaministeriö on ryhtynyt toimenpitei-
26247: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-
26248:                                                       siin pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi, ku-
26249: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja
26250:                                                       ten eduskunta on edellyttänyt ja istuvan hallituk-
26251: Sirkka-Liisa Anttilan ym. näin kuuluvasta kirjalli-
26252:                                                       sen hallitusohjelmassa on sovittu.
26253: sesta kysymyksestä n:o 146:
26254:                                                          Pitkäaikaistyöttömyyttä on pyritty hoitamaan
26255:                                                       ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä tehostamalla.
26256:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Työvoimahallinto on kuitenkin todennut, että
26257:        ryhtyä tarvittavien 2 000 000 markan lisä-     ns. Rinteen työllistämismallilla voidaan pitkäai-
26258:        määrärahojen saamiseksi Rinteen mallin         kaistyöttömyys tehokkaasti ja yhteiskunnalle
26259:        kokeilun jatkamiseen Lounais-Hämeessä          edullisella tavalla poistaa.
26260:        vuoden 1985 loppuun saakka?                       Jotta pitkäaikaistyöttömiä voidaan työllistää li-
26261:                                                       sää myös Lounais-Hämeessä, työvoimaministeriö
26262:                                                       pyrkii saamaan lisävaroja lisäbudjettien kautta.
26263: 
26264:     Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1985
26265: 
26266:                                                                 Työvoimaministeri Urpo Leppänen
26267:                                      1985 vp. -     KK n:o 146                                       3
26268: 
26269: 
26270: 
26271: 
26272:                               Tili Riksdagens Herr Talman
26273: 
26274:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Arbetskraftsministeriet har vidtagit åtgärder i
26275: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       syfte att minska långtidsarbetslösheten, såsom
26276: av den 10 april 1985 tili vederbörande medlem       riksdagen förutsatt och såsom det överenskom-
26277: av statsrådet för besvarande översänt avskrift av   mits i den sittande regeringens program.
26278: följande av riksdagsman Sirkka-Liisa Anttila           Långtidsarbetslösheten har försökt botas ge-
26279: m.fl. ställda skriftliga spörsmål nr 146:           nom effektivering av de förebyggande åtgärder-
26280:                                                     na. Inom arbetskraftsförvaltningen har man dock
26281:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     konstaterat att långtidsarbetslösheten kan på ett
26282:        för att man skall få det erforderliga        effektivt och för samhället förmånligt sätt avskaf-
26283:        tilläggsanslaget om 2 000 000 mark för       fas genom den s.k. Rinne-sysselsättningsmodel-
26284:        fortsättning av experimentet med Rinne-      len.
26285:        modellen i sydvästra Tavastland fram tili       Arbetskraftsministeriet försöker via tilläggs-
26286:        slutet av år 1985?                           budgeterna få de nödiga tilläggsmedlen för att
26287:                                                     ännu fler långtidsarbetslösa skall kunna beredas
26288:   Som svar på detta spörsmål framför jag vörd-      sysselsättning också i sydvästra Tavastland.
26289: samt följande:
26290: 
26291:     Helsingfors den 10 maJ 1985
26292: 
26293:                                                              Arbetskraftsminister Urpo Leppänen
26294:                     j
26295: 
26296:                     j
26297:                 j
26298:                 j
26299: 
26300:             j
26301:             j
26302: 
26303:         j
26304:         j
26305: 
26306:     j
26307:     j
26308: j
26309: 
26310: j
26311:                                                1985 vp.
26312: 
26313: Skriftligt spörsmål nr 147
26314: 
26315: 
26316: 
26317: 
26318:                                    Norrback m.fl.: Om överföring av information för att stöda
26319:                                      regionpolitiken
26320: 
26321: 
26322:                                 Till Riksdagens Herr Talman
26323: 
26324:    Den nya informationstekniken, dvs. överför-        den nya tekniken för överföring av information
26325: ingen av information med hjälp av kabel, ger i        kunde stöda utvecklingen i glesbygden och i
26326: princip möjligheter till en decentralisering av       ekonomiskt mindre väl utvecklade områden. Det
26327: samhället, bl.a. så att arbetsplatser inte behöver    vore nu hög tid att på politisk nivå fatta sådana
26328: koncentreras till vissa orter eller vissa regioner.   beslut, som skulle göra det möjligt att använda
26329: Med hjälp av koaxialkablar och fiberoptiska kab-      den nya tekniken för informationsöverföring som
26330: lar kan man öka såväl informationsöverföringens       ett effektivt hjälpmedel i regionalpolitiken.
26331: volym som överföringshastigheten. Detta kunde            Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
26332: innebära att man t.ex. kunde decentralisera ar-       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
26333: betsplatserna kraftigt, om man ville gå in för att    ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
26334: styra utvecklingen genom aktiva beslut.               följande spörsmål:
26335:    På politisk nivå har man emellertid inte fattat
26336: några beslut om hur man vill styra utvecklingen.                Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
26337: En uttalad regionalpolitisk strategi för utbyggnad           för att den nya tekniken för överföring av
26338: av och användande av informationsöverföringen                information skall tas in som en del av en
26339: finns inte i Finland. Det vore nödvändigt att                långsiktig strategi för att stöda regionpo-
26340: göra klart för sig hur man vill ha det i framtiden,          litiken som syftar till att upprätthålla en
26341: och hur den nya tekniken skall kunna användas                likvärdig ekonomisk och kulturell utveck-
26342: som en viktig beståndsdel i regionpolitiken.                 ling i alla delar av vårt land?
26343:    Tyvärr förefaller utvecklingen inte att gå i en
26344: sådan riktning i vårt land att man med hjälp av
26345: 
26346:      Helsingfors den 10 april 1985
26347: 
26348:          Ole Norrback                    Håkan Malm                   Boris Renlund
26349:                     Pär Stenbäck                               Håkan Nordman
26350: 
26351: 
26352: 
26353: 
26354:  4285004549
26355: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 147
26356: 
26357: Kirjallinen kysymys n:o 147                                                                   Suomennos
26358: 
26359: 
26360: 
26361: 
26362:                                    Norrback ym.: Tietojen siirtämisestä aluepolitiikan tukemiseksi
26363: 
26364: 
26365:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26366: 
26367:    Uusi tiedotustekniikka, ts. tietojen siirtäminen    välitystekniikan avulla vmtalSlm tukea toisaalta
26368: kaapelin avulla, sallii periaatteessa yhteiskunnan     harvaan asuttujen ja toisaalta taloudellisesti hei-
26369: hajauttamisen mm. siten, ettei työpaikkoja tar-        kosti kehittyneiden alueiden kehitystä. Nyt olisi
26370: vitse keskittää määrätyille paikkakunnille tai         aika tehdä poliittisella tasolla päätöksiä, jotka
26371: määrätyille alueille. Koaksiaali- ja valokuitukaa-     tekisivät mahdolliseksi käyttää uutta tietojen siir-
26372: peleiden avulla voidaan lisätä sekä tiedonsiirron      totekniikkaa aluepolitiikan tehokkaana apuväli-
26373: määrää että siirtonopeutta. Tämä saattaisi merki-      neenä.
26374: tä sitä, että esim. työpaikkoja voitaisiin hajauttaa
26375: voimakkaasti, jos päätettäisiin ryhtyä ohjaamaan         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26376: kehitystä aktiivisin päätöksin.                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26377:    Poliittisella tasolla ei kuitenkaan ole tehty       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
26378: päätöksiä siitä, kuinka kehitystä halutaan ohjata.     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26379: Mitään julkistettua aluepoliittista tiedonsiirto-
26380: verkon laajentamista ja käyttämistä koskevaa stra-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26381: tegiaa ei Suomessa ole. Olisi välttämätöntä tehdä              ryhtyä tiedonvälityksen uuden tekniikan
26382: selväksi toiveet tulevaisuuden suhteen, ja kuinka              ottamiseksi osaksi aluepolitiikan tukemi-
26383: uutta tekniikkaa voitaisiin käyttää tärkeänä alue-             sen pitkän tähtäyksen strategiaa, jonka
26384: politiikan osana.                                              tarkoituksena on ylläpitää tasaveroista ta-
26385:    Valitettavasti kehitystä ei näytä maassamme                 louden ja kulttuurin kehitystä maamme
26386: tapahtuvan siihen suuntaan, että uuden tiedon-                 kaikissa osissa?
26387: 
26388:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1985
26389: 
26390:          Ole Norrback                     Håkan Malm                   Boris Renlund
26391:                     Pär Stenbäck                                Håkan Nordman
26392:                                          1985 vp. -- KJ< n:o 147                                            3
26393: 
26394: 
26395: 
26396: 
26397:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26398: 
26399:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa          rattuna useisiin Euroopan maihin sitä voidaan
26400: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             pitää varsin nykyaikaisena ja korkeatasoisena.
26401: olette kirjeessänne 10 päivänä huhtikuuta 1985            Myös valokuitukaapelia, joka on keskeinen kaa-
26402: n:o 553 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen           pelityyppi tulevaisuudessa, käytetään jo mm.
26403: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Norrbackin           runkolinjoja uudistettaessa. Toistaiseksi valokui-
26404: ym. tekemän kirjallisen kysymyksen n:o 147:               tukaapeli on suhteellisen kallis vaihtoehto, mikä
26405:                                                           hidastaa sen käyttöönottoa varsinkin, kun nykyi-
26406:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           nen tietoliikenneverkko on varsin hyväkuntoinen
26407:         ryhtyä tiedon välityksen uuden tekniikan          ja kattava.
26408:         ottamiseksi osaksi aluepolitiikan tukemi-            Valtioneuvoston teknologiapoliittisen peri-
26409:         sen pitkän tähtäyksen strategiaa, jonka           aatepäätöksen mukaisesti liikenneministeriössä
26410:         tarkoituksena on ylläpitää tasaveroista ta-       on käynnistetty laaja tutkimusohjelma tulevai-
26411:         louden ja kulttuurin kehitystä maamme             suuden teknologiasta ja sen vaikutuksista joukko-
26412:         kaikissa osissa?                                  viestintään. Uuden teknologian sovellutusmah-
26413:                                                           dollisuuksien lisäksi ohjelmassa kiinnitetään huo-
26414:   Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa:              miota myös yhteiskunnallisiin ja aluepoliittisiin
26415:    Tietoliikenteen perustana on yleinen puhelin-          vaikutuksiin. Ohjelman tulokset ovat käytettävis-
26416: verkko, joka on laaja ja automatisoitu. Maamme            sä v. 1988--1989.
26417: n. 2,9 miljoonasta puhelimesta on noin neljän-               Olemassa oleva tietoliikenneverkosto ja sen
26418: nes kytketty posti- ja telelaitoksen (PTL) paikal-        kehittäminen luovat osaltaan mahdollisuuksia
26419: lisverkkoihin ja loput kolme neljännestä 58 yksi-         yritystoiminnan alueelliselle hajautumiselle. Kui-
26420: tyisen toimiluvanvaraisen puhelinlaitoksen verk-          tenkin monet muut uuden teknologian hyväksi-
26421: koihin. Alueellisesti PTL:n paikallispuhelintoimi         käyttöön liittyvät tekijät (kuten koulutus, tutki-
26422: kattaa kolme neljäsosaa maan pinta-alasta. PTL            mus- ja kehitystoiminta) näyttävät suosivan yri-
26423: hoitaa koko maassa kaukopuhelintointa. Tariffi-           tystoiminnan keskittymistä. Valtaosa tietoteknii-
26424: politiikan avulla on voitu turvata kohtuuhintaiset        kan koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnas-
26425: teleyhteydet myös harvaan asutuilla alueilla.             ta on sijoittunut Etelä-Suomeen kehittyneille
26426:    Atk-laitteiden välinen ciataosiirto on kasvanut        alueille, lähinnä pääkaupunkiseudulle.
26427: viime vuosina n. 20 % vuodessa ja kasvu jatkuu               Aluepolitiikkatoimikunnassa on pidetty yhtenä
26428: lähivuosina nopeana. Dataa siirretään tällä het-          keskeisenä kehittämiskohteena edellytysten luo-
26429: kellä yleisessä puhelinverkossa, puhelinverkosta          mista tietotekniikan hyväksikäytölle myös kehi-
26430: erotetuilla kiinteillä linjoilla ja yleisessä datasiir-   tysalueilla. Tähän aihepiiriin liittyvät koulutus-,
26431: toverkossa, YDV:ssa. Asiakkaan sijaintipaikka-            tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäksi olennai-
26432: kunta ei vaikuta näiden palvelujen saatavuuteen.          sesti myös tiedonsiirtoon liittyvät kysymykset.
26433: Laskutuksen perustana on siirretty tietomäärä ja             Edellä mainitut toimenpiteet tähtäävät siihen,
26434: siirtoon kuluva aika.                                     että Suomen tiedonsiirtoverkko pysyy teknolo-
26435:    Suomen tietoliikenneverkko on toteutettu ko-           gian kehityksen mukana ja edesauttaa alueellisen
26436: aksiaali- ja parikaapelein sekä radiolinkein. Ver-        tasa-arvon paranemista.
26437: 
26438:      Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1985
26439: 
26440:                                                                                  Ministeri Toivo Yläjärvi
26441: 4                                      1985 vp. -- ~ n:o 147
26442: 
26443: 
26444: 
26445: 
26446:                                 Till Riksdagens Herr Talman
26447: 
26448:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            relse med många europeiska Iänder kan vårt
26449: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         telenät anses vara synnerligen modernt och av
26450: den 10 april 1985 nr 553 till vederbörande             hög standard. Även optisk kabel, som kommer
26451: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     att vara den viktigaste kabeltypen i framtiden,
26452: av riksdagsman Norrback m.fl. undertecknade            används redan bl.a. då stamlinjer förnyas. Tills
26453: spörsmål nr 147:                                       vidare är den optiska kabeln ett tämligen dyrt
26454:                                                        alternativ, något som gör ibruktagandet lång-
26455:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       sammare i synnerhet då det nuvarande telekom-
26456:         för att den nya tekniken för överföring av     munikationsnätet är i gott skick och har stor
26457:         information skall tas in som en del av en      u tsträckning.
26458:         långsiktig strategi för att stöda regionpo-
26459:         litiken som syftar till att upprätthålla en       1 enlighet med statsrådets principbeslut om
26460:         likvärdig ekonomisk och kulturell utveck-      teknologipolitiken har man vid trafikministeriet
26461:         ling i alla delar av vårt land?                inlett ett omfattande forskningsprogram för
26462:                                                        framtidens teknologi och dess verkningar för
26463:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        masskommunikationen. Förutom den nya tekno-
26464: anföra följande:                                       logins tillämpningsmöjligheter beaktas i pro-
26465:                                                        grammet även samhälleliga och regionalpolitiska
26466:    Telekommunikationen bygger på det allmänna          verkningar. Resultaten kommer att stå till
26467: telefonnätet, som är vidsträckt och automatiserat.     förfogande år 1988--1989.
26468: Av de ca 2,9 milj. telefonerna i vårt land har            Det existerande telekommunikationsnätet och
26469: ungefär en fjärdedel kopplats till Post- och           utvecklandet av detsamma skapar för sin del
26470: televerkets (PTV) lokalnät och de resterande tre       möjligheter för en regional decentralisering av
26471: fjärdedelarna till nät som upprätthålls av privata
26472:                                                        företagsverksamheten. Däremot verkar det som
26473: telefonföreningar med koncession. Regionalt sett
26474:                                                        om många andra faktorer i anslutning till nytt·
26475: täcker PTV:s lokaltelefonrörelse tre fjärdedelar av    jandet av den nya teknologin (t.ex. utbildning,
26476: landet. PTV handhar fjämelefonrrafiken i hela          forskning och utvecklingsverksamhet) skulle gyn·
26477: landet. Med hjälp av vår tariffpolitik har det varit   na en centralisering av företagsverksamheten.
26478: möjligt att säkra teleförbindelser till skäligt pris   lnformationsteknikutbildningen liksom forsk-
26479: även i glesbygderna.                                   ning och utbildning har till största delen förlagt~
26480:    Överföringen av data mellan ADB-enheter har         till de utvecklade områdena i södra Finland.
26481: under de senaste åren ökat med ca 20 % i året          främst i huvudstadsregionen.
26482: och ökningen kommer att fortsätta i snabb takt
26483: under de närmaste åren. För närvarande sker               1 den regionalpolitiska kommissionen har mar
26484: överföringen av data i det allmänna telenätet, via     ansett det viktigt att förutsättningar för utnytt·
26485: separata, från telefonnätet avgränsade fasta lin-      jandet av teleinformatik skapas även i utveck
26486: jer, och i det allmänna datanätet (ADN). Till-         lingsområdena. Nära anslutning till detta har
26487: gången på dessa tjänster är inte beroende av var i     förutom utbildning, forskning och utvecklings·
26488: landet kunden befinner sig. Faktureringen sker         verksamhet, även frågorna i anslutning till data·
26489: på basis av den överförda datamängden och den          överföringen.
26490: tid som använts för detta.                                 Ovan nämnda åtgärder syftar till att telenätet
26491:    Telekommunikationen i Finland sköts genom           Finland skall följa den teknologiska utvecklinger
26492: koaxial- och parkablar samt radiolänkar. 1 jämfö-      och främja den regionala jämlikheten.
26493: 
26494:      Helsingfors den 17 maj 1985
26495: 
26496:                                                                               Minister Toivo Yläjärvi
26497:                                                  1985 vp.
26498: 
26499: Skriftligt spörsmål nr 148
26500: 
26501: 
26502: 
26503: 
26504:                                     Stenbäck m.fl.: Om utvecklande av Veikkaus-bolagets servtce på
26505:                                        svenska
26506: 
26507: 
26508:                                  Tili Riksdagens Herr Taimao
26509: 
26510:    Den enkät, som finns på Veikkaus-bolagets            kuponger, som dessutom är svåra att identifiera
26511: stryktipskupong nr 5185 aktualiserar bolagets           som svenskspråkiga. Ibland finns det inte svenska
26512: service på svenska. Oberoende av vilka förkla-          kuponger, och försäljaren motiverar detta med
26513: ringar bolagets ledning avgivit, förefaller det         att "ingen frågar efter dem". Därför borde
26514: märkligt att man vill undersöka vad tipparna            distributionen ordnas så, att Veikkaus automa-
26515: anser om det faktum att lottodragningen i TV i          tiskt sänder ut åtminstone ett minimiantal ku-
26516: viss utsträckning är tvåspråkig. Trots att bolaget      ponger på båda språken tili alla agenter i alla
26517: inte ännu på 1970-talet insåg det, är det själv-        tvåspråkiga kommuner samt förser agenterna
26518: klart att ett statsägt servicebolag i ett tvåspråkigt   med lådor 1ställningar för allmänheten på vilka
26519: land bör betjäna båda språkgrupperna på ena-            klart anges kupongens språk.
26520: handa grunder.                                             Veikkaus har utvecklat ett nät av egoa mottag-
26521:    Trots att bolaget glädjande nog förbättrat sin       ningskontor. T.ex. i Helsingfors är nästan all
26522: svenska service på några punkter, visserligen först     skyltning i fönstren och övrigt reklammaterial
26523: efter ingripande av statsmaktens representanter         enbart finskspråkigt i dessa kontor. Med tanke på
26524: vid bolagsstämman, och på försorg av medlem-            de stora summor bolaget lägger ner på reklam
26525: mar i förvaltningsrådet, kunde formerna för             vore det en mindre tilläggskostnad att se tili att
26526: informationen ytterligare utvecklas. Den dyrbara        allt detta material finns på båda språken i
26527: TV-tiden kunde utnyttjas bättre. Att läsa upp de        tvåspråkiga kommuner.
26528: rätta lottonumren på svenska är viktigast för de           Detsamma gäller Veikkaus ständ-\gt återkom-
26529: synskadade eftersom alla andra kan se de rätta          mande reklamkampanjer utomhus. Atminstone i
26530: numren. För att konsekvent förverkliga tvåsprå-         Stor-Helsingfors bedrivs dessa kampanjer enbart
26531: kigheten kunde skyltningen (t.ex. officiell över-       på finska. Några reklammakare, t.ex. banker, har
26532: vakare) vara på båda språken. För en liten              för vana att se tili att en viss andel av stolprekla-
26533: tilläggskostnad kunde avsnittet om vinstmedlens         merna är på svenska och reklambyråerna kan lätt
26534: användning på förhand textas tili svenska. Såsom        förverkliga en sådan beställning.
26535: TV-dragningen nu är utformad blir bara det för             Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
26536: enspråkiga svenskar mest lättförståeliga kungjort       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
26537: också på det andra officiella inhemska språket.         ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
26538:                                                         följande spörsmål:
26539:    Veikkaus AB:s reform med enspråkiga ku-
26540: ponger motiverades med utrymmesbrist på ku-                        Ämnar Regeringen tillse att det statliga
26541: pongerna. 1 praktiken har reformen på endel                     servicebolaget Veikkaus fortsätter att ut-
26542: orter inneburit en försämring eftersom kunden                   veckla sin service för landets svenskspråki-
26543: ständigt måste fråga efter eller aktivt söka efter              ga befolkning?
26544: 
26545:      Helsingfors den 10 april 1985
26546: 
26547:           Pär Stenbäck               Ole Norrback                        Håkan Malm
26548:           Gunnar Jansson             Jutta Zilliacus                     Elisabeth Rehn
26549:                      Henrik Westerlund                           Boris Renlund
26550: 
26551: 
26552: 428500434M
26553: 2                                       1985 vp. -      KK n:o 148
26554: 
26555: Kirjallinen kysymys n:o 148                                                                     Suomennos
26556: 
26557: 
26558: 
26559: 
26560:                                     Stenbäck ym.: Veikkaus Oy:n ruotsinkielisen palvelun parantami-
26561:                                        sesta
26562: 
26563: 
26564:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26565: 
26566:    Veikkaus Oy: n vakioveikkausku pongin 5 18 5         sille vaikeata. Toisinaan ei ole ruotsinkielisiä
26567: kysely tekee yhtiön ruotsinkielisen palvelun ajan-      kuponkeja ja myyjä perustelee tätä sillä, että
26568: kohtaiseksi. Huolimatta yhtiön antamista selityk-       "kukaan ei kysy niitä". Tästä syystä tulisi jakelu
26569: sistä vaikuttaa merkilliseltä, että halutaan tutkia     järjestää siten, että Veikkaus Oy automaattisesti
26570: veikkaajien mielipidettä siitä, että TV:n lottoar-      lähettää ainakin vähimmäismäärän kummankin
26571: voota on eräiltä osin kaksikielinen. Vaikka yhtiö       kielisiä kuponkeja kaikille kaksikielisissä kunnissa
26572: ei tätä vielä 1970-luvulla oivaltanut, on selvää,       oleville asiamiehilleen ja toimittaa näille yleisöä
26573: että valtion omistaman palveluyhtiön tulee kaksi-       varten tarkoitettuja kuponkilaatikoita tai -telinei-
26574: kielisessä maassa palvella molempia kieliryhmiä         tä, joissa on selvät merkit kupongin kielestä.
26575: samanlaisten perusteiden mukaan.                           Veikkaus on kehittänyt omien vastaanotto-
26576:    Vaikka yhtiö on eräiltä osin ilahduttavasti          konttorien verkon. Esim. Helsingissä ovat lähes
26577: parantanut ruotsinkielistä palveluaan, tosin vasta      kaikki konttoreiden ikkunoissa olevat kyltit ja
26578: sen jälkeen kun valtiovallan edustajat olivat           muu mainosmateriaali yksinomaan suomenkieli-
26579: puuttuneet asiaan yhtiökokouksessa samoin kuin          siä. Otettaessa huomioon yhtiön mainoksiin
26580: eräät hallintoneuvoston jäsenet, voitaisiin tiedot-     käyttämät suuret rahamäärät syntyisi vain vähäi-
26581: tamisen muotoja edelleen kehittää. Kallisarvoista       siä lisäkuluja siitä, että koko tämä materiaali olisi
26582: TV-aikaa voitaisiin käyttää paremmin hyväksi.           saatavana kummankin kielisenä kaksikielisissä
26583: Lottonumeroiden lukeminen ruotsiksi on tärkein-         kunnissa.
26584: tä näkövammaisille, koska kaikki muut pystyvät              Sama koskee Veikkauksen toistuvia ulkomai-
26585: näkemään oikeat numerot. Kaksikielisyyden joh-          nontaiskuja. Ainakin Suur-Helsingin alueella
26586: donmukaiseksi toteuttamiseksi voisivat kyltit           näitä kampanjoita harjoitetaan ainoastaan suo-
26587: (esim. virallinen valvoja) olla kaksikielisiä. Pienin   meksi. Eräät mainostajat, esim. pankit, pitävät
26588: lisäkustannuksin voitaisiin kappale voittovarojen       tavallisesti huolen siitä, että osa pylväsmainoksis-
26589: käytöstä tekstata etukäteen ruotsiksi. Lottoarvon-      ta on ruotsinkielisiä ja mainostoimistot pystyvät
26590: nan nykyisessä muodossa julistetaan yksikielisten       helposti laatimaan sellaisia.
26591: ruotsalaisten kannalta vain kaikkein helpoimmin            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26592: ymmärrettävä osuus myös maan toisella virallisel-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26593: la kielellä.                                            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
26594:    Veikkaus Oy:n kuponkien muuttamista yksi-            senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26595: kielisiksi perusteltiin kuponkien tilan puutteella.
26596: Käytännössä uudistus on eräillä paikkakunnilla                    Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
26597: merkinnyt heikennystä, koska asiakkaan täytyy                   valtiollinen palveluyhtiö Veikkaus Oy jat-
26598: alinomaa kysellä tai aktiivisesti etsiä kuponkeja,              kaa maamme ruotsinkielisen väestön pal-
26599: joiden tunnistaminen on sitä paitsi ruotsinkieli-               velun kehittämistä?
26600: 
26601:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1985
26602: 
26603:          Pär Stenbäck               Ole Norrback                          Håkan Malm
26604:          Gunnar Jansson             Jutta Zilliacus                       Elisabeth Rehn
26605:                     Henrik Westerlund                             Boris Renlund
26606:                                       1985 vp. -     KK n:o 148                                        3
26607: 
26608: 
26609: 
26610: 
26611:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26612: 
26613:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kieliset lottokupongit. Myös tarkastustekniikka
26614: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        asettaa kupongin ulkoasulle määrätyt vaatimuk-
26615: olette 10 päivänä huhtikuuta 1985 päivätyn kir-      set. Vakio- ja raviveikkauskupongit on voitu
26616: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     pitää kaksikielisinä.
26617: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         Oy Veikkaus Ab:lla on ruotsinkielisiä asiamie-
26618: P. Stenbäckin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      hiä 285 koko asiamieskunnan käsittäessä hieman
26619: kysymyksestä n:o 148:                                yli 7 000 asiamiestä. Näille ruotsinkielisille asia-
26620:          Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että      miehille yhtiö lähettää heidän omien tilaustensa
26621:        valtiollinen palveluyhtiö Veikkaus Oy jat-    mukaisesti, kuten muillekin, niin ruotsin- kuin
26622:        kaa maamme ruotsinkielisen väestön pal-       suomenkielisiäkin kuponkeja. Asiamies tuntee
26623:        velun kehittämistä?                           asiakaskuntansa kieli- ym. tarpeet yksityiskohtai-
26624:                                                      sen tarkasti. Sama koskee kuponkilaatikoita, joi-
26625:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       hin on käytettävissä sekä suomen- että ruotsinkie-
26626: seuraavaa:                                           liset tekstit.
26627:    Oy Veikkaus Ab:n toiminnan tarkoituksena on          Oy Veikkaus Ab:lla on oma pienehkö myymä-
26628: veikkausta, !ottoa ja muita rahapelejä harrasravia   läverkostonsa, 37 myymälää yli 7 000 asiamiehen
26629: palvelemaila hankkia varoja käytettäväksi urhei-     joukossa, useissa asutuskeskuksissa. Jokainen
26630: lun, tieteen, taiteen, nuorisotyön ja muiden         myymälä on melko itsenäinen, tulosvastuullinen
26631: yleistä hyvinvointia edistävien tarkoitusten tuke-   yksikkö, kuten yksityiset asiamiehetkin. Tästä
26632: miseen valtiovallan päättämällä tavalla. Jotta tä-   johtuen yhtiö ei ole katsonut aiheelliseksi liialli-
26633: mä onnistuisi, yhtiö on pyrkinyt markkinoimaan       sesti puuttua tapaan, millä tuloksesta vastaavat
26634: ja mainostamaan eri pelejä niin suomen kuin          myymäläitään hoitavat. Myymälöiden mainontaa
26635: ruotsin kielelläkin.                                 ei makseta yhtiön mainosvaroista, vaan siitä kes-
26636:   Jokeri- ja lottoarvonnoille Oy Yleisradio Ab on    kimäärin 6,62 % :n asiamiespalkkiosta, jonka ne
26637: antanut käytettäväksi viikoittain kahden minuu-      saavat ja josta maksetaan kaikki myymäläkulut,
26638: tin mittaisen ajan. Huolimatta ajan lyhyydestä       pääoma- ja korkokuluja myöten. Asiamiespalk-
26639: Oy Veikkaus Ab on halunnut näiden arvontojen         kion saavat hyväkseen kaikki muutkin Oy Veik-
26640: tulosten julkistamisen tapahtuvan myös ruotsiksi.    kaus Ab:n asiamiehet.
26641: Tämä menettely poikkeaa Oy Yleisradio Ab:n              Kysymyksessä on viitattu viime maaliskuussa
26642: normaalikäytännöstä, jonka mukaan ruotsinkieli-      toteutettuun lottokampanjaan. Tästä on todetta-
26643: nen tiedottaminen tapahtuu esim. TV-nytt -lähe-      va, että kaikki asiamiestarvikkeet ja -mainokset
26644: tyksen yhteydessä.                                   olivat kahdella kielellä. Oy Veikkaus Ab:n ulko-
26645:    Oy Veikkaus Ab on pyrkinyt jo useiden vuo-        mainonta on keskittynyt pääasiallisesti iskusano-
26646: sien ajan saamaan Yleisradion ruotsinkieliseen       jen ja eri pelien kuvallisten tunnusten käyttöön,
26647: ohjelmaan vastaavanlaisen veikkausvihjelähetyk-      jolloin ne jäävät parhaiten kiireisten ulkonaliik-
26648: sen kuin suomenkieliselläkin puolella on. Tälle      kujien mieleen. Myös on todettu, että kustannus-
26649: hankkeelle ei Oy Yleisradio Ab:n ruotsinkielinen     ten säästämiseksi muutamat höystesanat, silloin
26650: johto ole vielä antanut myönteistä vastausta.        kun niitä on ollut, ovat vieneet sanoman perille
26651:    Lottokupongin ulkoasu on pyritty tekemään         yhdellä kielellä. Oy Veikkaus Ab on kuitenkin jo
26652: mahdollisimman myyvän näköiseksi. Teksti ei          tehnyt päätökcen, että vastaisuudessa ns. pylväs-
26653: mahdu kuponkiin kahdella kielellä ja siksi jou-      mainonta toteutetaan kaksikielisillä paikkakun-
26654: dutaan painamaan erilliset suomen- ja ruotsin-       nilla myös ruotsin kielellä.
26655: 
26656:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1985
26657: 
26658:                                                                    Opetusministeri Kaarina Suonio
26659: 4                                     1985 vp. -- ~ n:o 148
26660: 
26661: 
26662: 
26663: 
26664:                                Tili Riksdagens Herr Talman
26665: 
26666:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          vissa krav på kupongens utformning. Stryktips-
26667: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         och travtipskupongerna har kunnat bibehålias
26668: av den 10 april 1985 tili vederbörande medlem         tvåspråkiga.
26669: av statsrådet översänt avskrift av följande av           Oy Veikkaus Ab har 285 svenskspråkiga om-
26670: riksdagsman P. Stenbäck m.fl. undertecknade           bud medan antalet samtliga ombud är något
26671: spörsmål nr 148:                                      över 7 000. Tili dessa svenskspråkiga ombud,
26672:                                                       liksom även tili de övriga, sänder bolaget såväl
26673:           Ämnar Regeringen tilise att det statliga
26674:                                                       svensk- som finskspråkiga kuponger enligt be-
26675:        servicebolaget Veikkaus fortsätter att ut-
26676:                                                       stälining. Ombudsmannen känner kundkretsens
26677:        veckla sin service för landets svenskspråki-   språk- och övriga behov i detalj. Detsamma
26678:        ga befolkning?                                 gälier kuponglådorna som kan förses med både
26679:                                                       finsk och svensk text.
26680:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Oy Veikkaus Ab har i de flesta bosättningscen-
26681: anföra följande:                                      tra ett eget mindre butiksnät som består av 37
26682:    Genom att betjäna dem som ägnar sig åt             butiker bland drygt 7 000 ombud. Varje butik
26683: tippning, Iotto och andra penningspel skaffar Oy      verkar som en rätt självständig, resultatansvarig
26684: Veikkaus Ab medel vilka på ett sätt som stats-        enhet, liksom även de enskilda ombudsmännen.
26685: makten bestämmer används som understöd tili           Av denna orsak har bolaget inte ansett det vara
26686: sport, vetenskap, konst, ungdomsarbete och            motiverat att i alitför stor utsträckning ingripa i
26687: andra ändamål som främjar det alimänna väl-           det sätt på vilket de resultatansvariga sköter sina
26688: ståndet. 1 syfte att lyckas med detta har bolaget     butiker. Butikernas reklam betalas inte av bola-
26689: försökt marknadsföra. och göra reklam för olika       gets reklammedel, utan av det ombudsarvode om
26690: spel såväl på finska som på svenska.                  ca 6,62 % som utgår tili ombudsmännen och av
26691:    Oy Yleisradio Ab har för joker- och lottodrag-     vilket samtliga butikskostnader, inklusive kapi-
26692: ningen reserverat två minuter i veckan. Trots den     tal- och räntekostnader betalas. Även Oy Veik-
26693: korta tiden har Oy Veikkaus Ab önskat offentlig-      kaus Ab:s övriga ombud kan räkna sig ombuds-
26694: göra resultaten av dessa dragningar även på           arvodet tili godo.
26695: svenska. Detta förfarande avviker från Oy Yleis-         1 spörsmålet har det hänvisats tili den lotto-
26696: radio Ab:s normala praxis, enligt viiken svensk-      kampanj som genomfördes under mars månad i
26697: språkig information sänds t.ex. i samband med         år. 1 fråga om detta bör det konstateras att alit
26698: TV-nytt.                                              ombudsmaterial och hela ombudsreklamen fanns
26699:    Redan under flera års tid har Oy Veikkaus Ab       på två språk. Oy Veikkaus Ab:s utomhusreklam
26700: försökt att i Rundradions svenskspråkiga program      består huvudsakligen av slagord och använd-
26701: få in en liknande sändning av tippningstips som       ningen av bildsymboler för de olika spelen, som
26702: den finskspråkiga. Oy Yleisradio Ab:s svensk-         på detta sätt bäst uppmärksammas av dem som
26703: språkiga ledning har ännu inte givit klartecken       skyndar förbi. Det har även konstaterats att några
26704: för detta.                                            enstaka effektord, då dessa använts i syfte att
26705:    Man har försökt få lottokupongerna tili det        reducera kostnaderna, har fört fram budskapet
26706: yttre så säljbara som möjligt. På kupongen finns      på ett enda språk. Oy Veikkaus Ab har dock
26707: det inte plats för text på två språk och därför       redan fattat ett beslut om att s.k. stolpreklam i
26708: måste kuponger tryckas särskilt med finsk resp.       framtiden skali förverkligas även på svenska på
26709: svensk text. Även granskningstekniken stälier         de svenskspråkiga orterna.
26710: 
26711:     Helsingfors den 14 maj 1985
26712: 
26713:                                                              Undervisningsminister Kaarina Suonio
26714:                                                   1985 vp.
26715: 
26716: Skriftligt spörsmål nr 149
26717: 
26718: 
26719: 
26720: 
26721:                                      Stenbäck m.fl.: Om avskaffande av tidtabellen för skärgårdsfärjor
26722: 
26723: 
26724:                                   Tili Riksdagens Herr Talman
26725: 
26726:    Sedan trafikministeriet fattat beslut om att          trafikministeriet i konsekvensens namn komplet-
26727: tidtabeller för skärgårdsfärjor inte skall införas,      tera sitt ställningstagande med direktiv tili väg-
26728: har oron över en dylik försämring lagt sig bland         och vattenbyggnadsstyrelsen att omedelbart upp-
26729: de skärgårdsbor som är beroende av färjtrafiken          häva tidtabellerna på de färjor som redan hann få
26730: dygnet runt.                                             dem. I detta sammanhang har det ingen betydel-
26731:    Men väg- och vattenbyggnadsstyrelsen hann             se om det är fråga om helt nya färjförbindelser
26732: införa tidtabeller på några färjor och det före-         som under hela sin existens haft tidtabell. Om
26733: faller inte såsom den hade för avsikt att avskaffa       VoV inte anser sig ha pengar för de smärre
26734: dem i konformitet med trafikministeriets princi-         merkostnader upphävandet av tidtabellerna inne-
26735: piellt negativa inställning. Som exempel kan             bär, borde ministeriet uppmana styrelsen att äska
26736: nämnas färjan i Sunisund mellan Tirmo och                om pengarna i tilläggsbudget eller i nästa års
26737: Sundö i Borgå !km samt färjan i Barösund i Ingå.         budget.
26738: I båda fallen rör det sig om intervaller om 20              Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
26739: minuter men ingen tidtabell nattetid.                    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
26740:    Exakt samma argument som ledde tili trafik-           ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
26741: ministeriets beslut kan anföras mot tidtabellerna        följande spörsmål:
26742: i dessa båda fall. De av färjan beroende kommer                    Ämnar trafikministeriet tillse att väg-
26743: i en sämre ställning än andra skattebetalare och                och vattenbyggnadsstyrelsen omedelbart
26744: landsvägstrafikanter då färjan utgör en normal                  upphäver tidtabellerna för de landsvägs-
26745: del av vägnätet. Av andra olägenheter kan näm-                  färjor för vilka infördes tidtabellstrafik,
26746: nas att tidtabellerna i vissa fall leder tili fortkör-          exempelvis i Sunisund i Borgå lkm och i
26747: ning för att bilister hoppas kunna nå färjan i tid.             Barösund i Ingå, före det trafikministe-
26748:    Men den viktigaste invändningen är i alla fall               riet fattade sitt beslut som innebär att
26749: den att tidtabellerna nu på ett ojämnt och                      tidtabeller för färjor inte mera införs och
26750: orättvist sätt drabbar bara de skärgårdsbor vars                därmed tillse att invånarna i olika skär-
26751: färjor hann få tidtabell före folkopinionen ut-                 gårdsområden inte behandlas ojämlikt
26752: dömde hela tidtabellsprojektet. Därför borde nu                 beträffande sina kommunikationer?
26753: 
26754:      Helsingfors den 10 april 1985
26755: 
26756:           Pär Stenbäck                     Boris Renlund                   Jutta Zilliacus
26757:           Ole Norrback                     Håkan Malm                      Henrik Westerlund
26758: 
26759: 
26760: 
26761: 
26762: 4285004270
26763: 2                                      1985 vp. -- ~ n:o 149
26764: 
26765: Kirjallinen kysymys n:o 149                                                                    Suomennos
26766: 
26767: 
26768: 
26769: 
26770:                                    Stenbäck ym.: Saaristolauttojen aikataulujen poistamisesta
26771: 
26772: 
26773:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26774: 
26775:    Sen jälkeen kun liikenneministeriö on päättä-       aikatauluhankeen. Tästä syystä liikenneministe-
26776: nyt, ettei saaristolauttoja varten laadita aikatau-    riön tulisi johdonmukaisuuden vuoksi täydentää
26777: luja, ovat ympärivuorokautisesta lauttaliikentees-     kannanottoaan antamalla ohjeita tie- ja vesira-
26778: tä riippuvaiset saaristolaiset huolestuneet tästä      kennushallitukselle aikataulujen peruuttamiseksi
26779: huononnuksesta.                                        välittömästi niiden lauttojen osalta, jotka jo ehti-
26780:    Mutta tie- ja vesirakennushallitus ehti ottaa       vät saada ne. Tässä yhteydessä ei ole mitään
26781: käyttöön muutamien lauttojen aikataulut ja             merkitystä sillä, onko kyseessä aivan uudet laut-
26782: näyttää siltä, kuin se ei aikoisi poistaa niitä        tayhteydet, joilla koko ajan on ollut aikataulu.
26783: liikenneministeriön omaksuman, periaatteessa           -- Ellei TVL katso omaavaosa varoja aikataulujen
26784: kielteisen asenteen mukaisesti. Esimerkkinä voi-       kumoamisesta aiheutuvia pieniä kustannuksia
26785: daan mainita Porvoon maalaiskunnan Suninsal-           varten, ministeriön tulisi kehottaa laitosta vaati-
26786: men Tirmon ja Sundön välinen lautta sekä               maan varoja lisäbudjetissa tai ensi vuoden budje-
26787: Inkoon Barönsalmen lautta. Molemmissa tapauk-          tissa.
26788: sissa lautat kulkevat 20 minuutin välein, mutta           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26789: niillä ei ole yöaikataulua.                            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26790:    Täsmälleen samat perusteet, jotka johtivat lii-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
26791: kenneministeriön päätökseen, voidaan näissä            senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26792: kummassakin tapauksessa esittää aikatauluja vas-                  Aikooko liikenneministeriö huolehtia
26793: taan. Lautasta riippuvaiset joutuvat muita veron-              siitä, että tie- ja vesirakennushallitus ku-
26794: maksajia ja maantiellä liikkuvia huonompaan                    moaa välittömästi sellaisten maantielaut-
26795: asemaan lautan ollessa tieverkon normaali osa.                 tojen kuten Porvoon maalaiskunnan Su-
26796: Muista epäkohdista voidaan mainita, että aika-                 ninsalmen ja Inkoon Barönsalmen lautto-
26797: taulut eräissä tapauksissa johtavat ylinopeuteen               jen aikataulut, jotka otettiin käyttöön
26798: autoilijoiden toivoessa pääsevänsä ajoissa lautalle.           ennen liikenneministeriön tekemää pää-
26799:    Mutta tärkein huomautus on kuitenkin se, että               töstä olla ottamatta käyttöön uusia
26800: nykyiset aikataulut kohdistuvat epätasaisina ja                lautta-aikatauluja, ja aikooko ministeriö
26801: epäoikeudenmukaisilla vain niihin saaristolaisiin,             täten huolehtia siitä, ettei eri saaristoalu-
26802: joiden lauttojen aikataulut ehdittiin ottaa käyt-              eiden asukkaita kohdella liikenteellisesti
26803: töön, ennen kuin kansan mielipide tuomitsi koko                eriarvoisesti?
26804: 
26805:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1985
26806: 
26807:          Pär Stenbäck                     Boris Renlund                   Jutta Zilliacus
26808:          Ole Norrback                     Håkan Malm                      Henrik Westerlund
26809:                                         1985 vp. -- RJ( n:o 149                                              3
26810: 
26811: 
26812: 
26813:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26814: 
26815:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           liikennöi tyhjänä jopa 6 % :ssa ylityksistä palates-
26816: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-        saan toiselle rannalle tyhjänä ajoneuvoa hake-
26817: mies, lähettänyt 10 päivänä huhtikuuta 1985             maan.
26818: päivätyn kirjeenne ohella valtioneuvoston asian-
26819:                                                            Aikataulun mukaiseen liikenteeseen siirtymi-
26820: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         nen ei tieviranomaisten käsityksen mukaan hei-
26821: Pär Stenbäckin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta
26822:                                                         kennä lautan vakinaisten käyttäjien asemaa. Kun
26823: kysymyksestä no 149:                                    aikataulu on tiedossa, voi autoilija ajoittaa mat-
26824:            Aikooko liikenneministeriö huolehtia         kan niin, ettei ylinopeutta tarvitse käyttää ja että
26825:         siitä, että tie- ja vesirakennushallitus ku-    odotusaika lauttarannalla jää mahdollisimman
26826:         moaa valittömästi sellaisten maantielaut-       lyhyeksi. Asia on tältä osin paljolti verrattavissa
26827:         tojen kuten Porvoon maalaiskunnan Su-           linja-autojen ja junien aikataulun mukaiseen lii-
26828:         ninsalmen ja Inkoon Barönsalmen lautto-         kenteeseen. Ilman aikataulua lautan vakinainen-
26829:         jen aikataulut, jotka otettiin käyttöön         kin käyttäjä voi sen sijaan joutua odottamaan
26830:         ennen liikenneministeriön tekemää pää-          !auttaa pahimmassa tapauksessa lähes koko ylitys-
26831:         töstä olla ottamatta käyttöön uusia             kierron ajan lautan sattuessa olemaan rantaan
26832:         lautta-aikatauluja, ja aikooko ministeriö       tultaessa menossa vastarannalle. Vuonna 1983
26833:         täten huolehtia siitä, ettei eri saaristoalu-   Uudenmaan tiepiirin tekemän selvityksen mu-
26834:         eiden asukkaita kohdella liikenteellisesti      kaan odotusaika ilman aikataulua liikennöivän
26835:         eriarvoisesti?                                  lautan lauttapaikalla muodostui n. 67 % pidem-
26836:                                                         mäksi kuin odotusaika aikataulun mukaan liiken-
26837:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        nöivän lautan lauttapaikalla.
26838: ti seuraavaa:                                              Lähinnä em. perusteilla tie- ja vesirakennus-
26839:    Liikenneministeriön päätöksen (995 180), mikä        hallitus teki vuosina 1983--84 selvityksen kaik-
26840: koskee yleisillä teillä olevien lauttojen varusteita    kien maamme lauttojen osalta aikataulun mukai-
26841: ja liikenteen valvontaa, 14 §:n mukaan tie- ja          seen liikenteeseen siirtymisestä tai yöaikaisen lii-
26842: vesirakennushallitus voi tarvittaessa vahvistaa ai-     kenteen rajoittamisesta. Tähän kaikkia lauttoja
26843: kataulut lauttaliikenteessä noudatettaviksi. Aika-      koskevaan suunnitelmaan liikenneministeriö il-
26844: taulu on vahvistettu 9 lauttapaikalle. Lisäksi          moitti tie- ja vesirakennushallitukselle kannanot-
26845: liikennöintiä on joko yöliikenteen tai kahvi- ja        tonaan -- ei siis päättänyt, niin kuin kysymykses-
26846: ruokataukojen osalta rajoitettu 22 paikalla. Aika-      sä on mainittu -- ettei sen mielestä ole perusteita
26847: taulun käyttöön ottoa on aina tarkasteltava laut-       siirtyä kaikilla yleisten teiden lautoilla aikataulun
26848: tapaikkakohtaisesti ja on tällöin otettava huo-         mukaiseen liikenteeseen. Sittemmin tie- ja vesi-
26849: mioon mm. liikenteen määrä ja laatu, lauttavälin        rakennushallitus onkin luopunut kyseisestä suun-
26850: pituus sekä lauttapaikan erityisolosuhteet. Hiljai-     nitelmasta. Jo tällöin liikenneministeriön tiedossa
26851: silla paikoilla on lauttojen tarkoituksenmukaista       oli, että yksittäisille lauttapaikoille oli vahvistettu
26852: liikennöidä tarvittaessa ts. ilman aikataulua.          aikatauluja ennen liikenneministeriön kannanot-
26853: Vilkkaillakin paikoilla ja esim. kysymyksessä mai-      toa. Tähän liikenneministeri ei kuitenkaan katso-
26854: nituilla Peilingin ja Barösundin lauttapaikoilla        nut olevan syytä puuttua, vaan niiden osalta asia
26855: liikennöidään ruuhkien aikana myös ilman aika-          jäi tie- ja vesirakennushallituksen päätösten
26856: taulua, vaikka liikenne muuten onkin aikatau-           varaan. Kun tie- ja vesirakennushallitus on alussa
26857: luun sidottu. Tie- ja vesirakennushallituksessa on      mainitun liikenneministeriön päätöksen mukai-
26858: palvelutaso-ongelmia selvitettäessä testattu mm.        sesti vahvistanut aikataulut, on sen asia myös ne
26859: tietokoneohjelman avulla tyypillisellä lauttapai-       kumota. Kysymyksessä mainittujen lauttojen ai-
26860: kalla ilman aikataulua tapahtuvaa liikennettä.          kataulujen mahdolliseksi kumoamiseksi tulisikin
26861: Todettiin mm., että ylityskerralla ylikuljetettavia     kääntyä tie- ja vesirakennushallituksen puoleen
26862: ajoneuvoja oli vain keskim. 1,18 kpl ja että lautta     esim. ao. kuntien tai lautan käyttäjien toimesta.
26863: 
26864:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1985
26865: 
26866:                                                                       Liikenneministeri Matti Luttinen
26867: 4                                      1985 vp. -      KK n:o 149
26868: 
26869: 
26870: 
26871: 
26872:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
26873: 
26874:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           tom till andra stranden för att avhämta ett
26875: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         fordon.
26876: den 10 april 1985 till vederbörande medlem av              Övergången till trafik som sker enligt tidtabell
26877: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      försvagar inte enligt vägmyndigheternas uppfatt-
26878: dagsman Pär Stenbäck m.fl. ställda spörsmål nr         ning de ordinarie användarnas ställning. Då
26879: 149:                                                   tidtabellen är känd, kan bilisten tidsplanera
26880:            Ämnar trafikministeriet tillse att väg-     resan så, att alltför hög hastighet kan undvikas
26881:         och vattenbyggnadsstyrelsen omedelbart         och att väntetiden på färjstranden blir så kort
26882:                                                        som möjligt. Till denna del är frågan i stor
26883:         upphäver tidtabellerna för de landsvägs-
26884:         färjor för vilka infördes tidtabellstrafik,    utsträckning jämförbar med buss- och tågtrafiken
26885:         exempelvis i Sunisund i Borgå lkm och i        som är bunden vid tidtabell. Utan tidtabell kan
26886:         Barösund i Ingå, före det trafikministe-       det däremot inträffa att också färjans ordinarie
26887:         riet fattade sitt beslut som innebär att       användare blir tvungna att i värsta fall vänta på
26888:         tidtabeller för färjor inte mera införs och    färjan under nästan hela överfartsvarvet om fär-
26889:         därmed tillse att invånarna i olika skär-      jan, då trafikanten anländer, råkar vara på väg
26890:         gårdsområden inte behandlas ojämlikt           till den motsatta stranden. Enligt en utredning
26891:         beträffande sina kommunikationer?              som Nylands vägdistrikt företog år 1983 blev
26892:                                                        väntetiden på färjstället när det gällde en färja
26893:                                                        som trafikerar utan tidtabell ca 67 % längre än
26894:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        väntetiden på färjstället när det gällde en färja
26895: anföra följande:                                       som trafikerar enligt tidtabell.
26896:    Enligt 14 § trafikministeriets beslut (995/80),        Närmast på grund av vad ovan anförts företog
26897: som gäller utrustningen av färjor på allmänna          väg- och vattenbyggnadsstyrelsen åren 1983-84
26898: vägar och tillsynen över färjdriften, kan väg- och     en utredning som omfattade landets alla färjor
26899: vattenbyggnadsstyrelsen vid behov fastställa tid-      och gällde övergången till trafikering enligt tidta-
26900: tabeller som färjtrafiken skall iaktta. Tidtabell      bell eller begränsning av trafikeringen på natten.
26901: har fastställts för 9 färjställen. Därutöver har       Beträffande denna plan omfattande alla färjor
26902: trafiken begränsats på 22 ställen antingen i fråga     meddelade trafikministeriet såsom sitt ställnings-
26903: om nattrafiken eller kaffe- och matraster. Ibruk-      tagande till väg- och vattenbyggnadsstyrelsen -
26904: tagandet av tidtabell bör alltid granskas skilt för    ministeriet fattade således inte något beslut,
26905: sig för de olika färjställena, och härvid bör man      vilket görs gällande i spörsmålet - att grunder
26906: beakta bl.a. mängden och slaget av trafik, färj-       inte enligt ministeriets åsikt föreligger för en
26907: sträckans längd och de särskilda förhållandena på      övergång till trafik enligt tidtabell på alla till
26908: färjstället. På lugna ställen är det mest ändamåls-    allmänna vägar anslutna färjor. Väg- och vatten-
26909: enligt att trafikera färjorna vid behov, d.v.s. utan   byggnadsstyrelsen har också sedermera frångått
26910: tidtabell. Också på livliga ställen och t.ex. på de    den ifrågavarande planen. Redan då var det
26911: i spörsmålet nämnda färjställena i Pellinge och        bekant inom trafikministeriet att tidtabeller hade
26912: Barösund trafikeras färjorna under rusningstid         fastställts för enstaka färjplatser redan före trafik-
26913: också utan tidtabell, även om trafiken annars är       ministeriets ställningstagande. Trafikministeriet
26914: knuten till tidtabell. I väg- och vattenbyggnads-      ansåg likväl inte att skäl för ingripande i fråga
26915: styrelsen har man då problemen gällande service-       om detta förelåg, utan fattandet av beslut i
26916: nivån utretts bl.a. med hjälp av datorprogram          frågan hänsköts till väg- och vattenbyggnadssty-
26917: testat trafiken utan tidtabell på ett typiskt färj-    relsen. Då väg- och vattenbyggnadsstyrelsen i
26918: ställe. Bl.a. konstaterades att antalet fordon som     enlighet med trafikministeriets ovan nämnda
26919: skulle transporteras var i medeltal endast 1, 18       beslut fastställt tidtabellerna, ankommer det
26920: per överfartsgång och att färjan trafikerade tom i     även på väg- och vattenbyggnadsstyrelsen att
26921: upp till 6 % av överfarterna då den återvände          upphäva dem. Då det gäller ett eventuellt upp-
26922:                                     1985 vp. -     KK n:o 149                                    5
26923: 
26924: hävande av de i spörsmålet nämnda färjornas        av de ifrågavarande kommunerna eller färjans
26925: tidtabeller bör vederbörande även vända sig tili   användare.
26926: väg- och vattenbyggnadsstyrelsen t.ex. på åtgärd
26927: 
26928:     Helsingfors den 10 maj 1985
26929: 
26930:                                                                  Trafikminister Matti Luttinen
26931:                                                 1985 vp.
26932: 
26933: Kirjallinen kysymys n:o 150
26934: 
26935: 
26936: 
26937: 
26938:                                    Pohjanoksa ym.: Lukiossa hyväksyttyjen arvosanoJen korotusmah-
26939:                                       dollisuudesta iltalukiossa
26940: 
26941: 
26942:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
26943: 
26944:    Iltakoulujen verkosto kattaa jo lähes koko         taavan koulutuksen pohjalta, voidaan ottaa opis-
26945: maan. Ne tarjoavat hyvät opiskelumahdollisuu-         kelemaan kyseisiä aineita.
26946: det kaikille määrätietoisesta opiskelusta kiinnos-       2) Henkilö, joka jatko-opintojen (jatko-opin-
26947: tuneille. Iltaoppikoulut tarjoavat koulutusta niil-   toihin pääsemistä) tai ammatin asettamia vaati-
26948: le, jotka haluavat mm. kerrata tai täydentää          muksia varten tarvitsee vain joidenkin aineiden
26949: tietojaan joissakin aineissa ja siten parantaa mah-   suorittamista, voidaan ottaa opiskelemaan tarvit-
26950: dollisuuksiaan päästä ammatillisiin oppilaitoksiin    semiaan aineita. Tällöin voidaan oppilaaksi ottaa
26951: tai korkeakouluihin.                                  myös lukion jo suorittanut henkilö, kuitenkin
26952:                                                       vain, milloin kysymys on lukio-opintojen täyden-
26953:    Iltalukioasetuksen (721184) 18 §:n 2 momen-
26954:                                                       tämisestä taikka ylioppilastutkinnossa hylätysti
26955: tissa todetaan oppilaaksi otettavista seuraavaa:      suoritettujen aineiden opiskelemisesta.
26956: "Iltalukion oppilaaksi voidaan myös ottaa henki-
26957:                                                          Käytäntö on tähän asti ollut sellainen, että
26958: lö, joka ei ole suorittanut kunnan lukion pääsy-
26959:                                                       myös jo lukion oppimäärän hyväksytysti suoritta-
26960: vaatimuksena olevaa oppimäärää tai joka ei muu-
26961:                                                       nut on voinut osallistua aineen opiskeluun korot-
26962: ten täytä määrättyjä pääsyvaatimuksia, jos hänen
26963:                                                       taakseen jo hyväksytyn arvosanan.
26964: katsotaan voivan menestyksellisesti käyttää hy-
26965: väkseen annettavaa opetusta. Rehtori voi harkin-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26966: tansa mukaan järjestää kuulustelun tämän selvit-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26967: tämiseksi. ' '                                        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
26968:                                                       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26969:   Kouluhallitus on antanut ohjeet iltalukioase-
26970: tuksen edellä mainitun kohdan soveltamisesta                    Pitääko Hallitus oikeudenmukaisena ja
26971: seuraavasti:                                                 iltaopiskelun hengen mukaisena, että
26972:                                                              opiskelu rajataan niiltä opiskelijoilta, jot-
26973:    1) Henkilö, joka aikoo osallistua ylioppilastut-          ka jatko-opintojensa toteuttamiseksi ha-
26974: kintoon tai siihen kuuluvaan erilliseen kokeeseen            luaisivat uusia arvosanojaan, ja
26975: ylioppilastutkinnosta annetun asetuksen 11 §:ssä                mna Hallitus aikoo tehdä tämän oi-
26976: (415/79) tarkoitetun ammatillisen tai muun vas-              keuden myöntämiseksi?
26977: 
26978:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1985
26979: 
26980:          Aino Pohjanoksa                 Martti Tiuri                  Riitta Uosukainen
26981:          Tapio Holvitie                  Kaarina Dromberg              Katri-Helena Eskelinen
26982:          Juhani Alaranta                 Heikki Riihijärvi             Timo Roos
26983:          Aarno von Bell                  Antti Kalliomäki              Pirjo Ala-Kapee
26984:          Inger Hirvelä                   Heli Astala                   Eva-Riitta Siitonen
26985:          Sirpa Pietikäinen               Impi Muroma                   Sakari Valli
26986:          Heikki Järvenpää                Matti Lahtinen                Liisa Hilpelä
26987:          Lea Kärhä                       Eeva Turunen                  Päivi Varpasuo
26988:          Esko Almgren                    Iiro Viinanen                 Ben Zyskowicz
26989:          Riitta Jouppila                 Helge Saarikoski              Elsi Hetemäki-Olander
26990:          Jouni J. Särkijärvi             Einari Nieminen               Pertti Salolainen
26991:                      Irma Rosnell                              Georg C. Ehrnrooth
26992: 
26993: 428500437R
26994: 2                                       1985 vp. -- KJ< n:o 150
26995: 
26996: 
26997: 
26998: 
26999:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27000: 
27001:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           tettavan yhden tai useamman aineen oppimäärää
27002: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           suorittamaan voidaan oppilaaksi ottaa seuraavas-
27003: olette kirjeellänne 10 päivänä huhtikuuta 1985          ti:
27004: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen             1) Henkilö, joka aikoo osallistua ylioppilastut-
27005: vastattavaksi kansanedustaja Pohjanoksan ym. te-        kintoon tai siihen kuuluvaan erilliseen kokeeseen
27006: kemän seuraavan kirjallisen kysymyksen n:o 150:         ylioppilastutkinnosta annetun asetuksen 11 §:ssä
27007:            Pitääkö Hallitus oikeudenmukaisena ja        (415/79) tarkoitetun ammatillisen tai muun vas-
27008:         iltaopiskelun hengen mukaisena, että            taavan koulutuksen pohjalta, voidaan ottaa opis-
27009:         opiskelu rajataan niiltä opiskelijoilta, jot-   kelemaan kyseisiä aineita.
27010:         ka jatko-opintojensa toteuttamiseksi ha-            2) Henkilö, joka jatko-opintojen (jatko-opin-
27011:         luaisivat uusia arvosanojaan, ja                toihin pääsemistä) tai ammatin asettamia vaati-
27012:            mitä Hallitus aikoo tehdä tämän oi-          muksia varten tarvitsee vain joidenkin aineiden
27013:         keuden myöntämiseksi?                           suorittamista, voidaan ottaa opiskelemaan tarvit-
27014:                                                         semiaan aineita. Tällöin voidaan oppilaaksi ottaa
27015:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen           myös lukion jo suorittanut henkilö, kuitenkin
27016: seuraavaa:                                              vain, milloin kysymys on lukio-opintojen täyden-
27017:                                                         tämisestä taikka ylioppilastutkinnossa hylätysti
27018:    Iltalukioasetuksen (721/84) 18 §:n 2 momen-          suoritettujen aineiden opiskelemisesta.
27019: tin mukaisesti iltalukion oppilaaksi voidaan myös
27020: ottaa henkilö, joka ei ole suorittanut kunnan               Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että
27021: lukion pääsyvaatimuksena olevaa oppimäärää tai          opetusministeriön ohjeiden mukaan iltalukion
27022: joka ei muutoin täytä määrättyjä pääsyvaatimuk-         perus- tai lukioasteella voidaan myös vastedes
27023: sia, jos hänen katsotaan voivan menestyksellisesti      suorittaa yhden tai useamman aineen oppimää-
27024: käyttää hyväkseen annettavaa opetusta. Rehtori          riä. Samoin iltalukioon voidaan eräin edellytyk-
27025: voi harkintansa mukaan järjestää kuulustelun            sin hyväksyä oppilaaksi myös henkilö, joka on
27026: tämän selvittämiseksi.                                  suorittanut jo lukion, mutta haluaa vielä täyden-
27027:    Tämän säännöksen soveltamisesta tai tulkin-          tää opintojaan. Opetusministeriön ohjeet ovat
27028: nasta ei ole annettu ohjeita. Säännöksen tarkoi-        hallituksen eduskunnalle antaman iltalukiola-
27029: tuksena on helpottaa aikuisten ottamista iltalu-        kiehdotuksen perusteluissa (HE n:o 30/1982 vp.)
27030: kion lukioasteen oppilaaksi, vaikka heillä ei olisi-    ilmaistujen periaatteiden mukaiset.
27031: kaan esittää peruskoulun päästötodistusta. Sään-            Lisäksi peruskoulun ja lukion arvosanoja voi-
27032: nös on siis aikuisopiskelijan kannalta yksinomaan       daan opiskella kirjeopistoissa ja osallistua Aikuis-
27033: myönteinen.                                             opintojen tutkintotoimikunnan järjestämiin tent-
27034:    Iltalukiolain (478/83) 13 §:n 2 momentin             titilaisuuksiin. Kansalais- ja työväenopistoissa
27035: mukaisesti iltalukion oppilaaksi voidaan ottaa          sekä kansanopistoissa voidaan suorittaa peruskou-
27036: opetusministeriön ohjeiden mukaan myös henki-           lun arvosanoja ja lukion arvosanojen suorittami-
27037: lö, jonka tarkoituksena on opiskella yhden tai          nen kansanopistoissa on tarkoitus avata. Tätä
27038: useamman iltalukiossa opetetun aineen oppimää-          koskeva valtuutus sisältyy eduskunnan käsiteltä-
27039: rän suorittamiseksi.                                    vänä olevaan hallituksen esitykseen laeiksi perus-
27040:    Opetusministeriö on antanut tässä tarkoitetut        koululain ja lukiolain sekä eräiden niihin liitty-
27041: ohjeet, joiden mukaan kunnan iltalukiossa ope-          vien lakien muuttamisesta (HE n:o 68).
27042: 
27043:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1985
27044: 
27045:                                                                       Opetusministeri Kaan·na Suonio
27046:                                       1985 vp. -- KJ( n:o 150                                           3
27047: 
27048: 
27049: 
27050: 
27051:                                Tili Riksdagens Herr Talman
27052: 
27053:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          flera ämnen i vilka undervisning meddelas på
27054: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         följande sätt:
27055: av den 10 april 1985 tili vederbörande medlem             1) den som har för avsikt att deltaga i student-
27056: av statsrådet avsänt en avskrift av följande av       examen elier i ett därtili hörande enskilt prov på
27057: riksdagsman Pohjanoksa m.fl. undertecknade            basen av den yrkesinriktade elier en motsvarande
27058: spörsmål nr 150:                                      utbildning som avses i 11 § förordningen om
27059:                                                       studentexamen (415/79), kan tiliåtas studera
27060:           Anser Regeringen det vara rättvist och      ifrågavarande ämne.
27061:        enligt kvälisstudiernas anda att studie-           2) den som endast i vissa ämnen behöver
27062:        möjligheterna begränsas för de elever          genomföra lärokurser för att uppfylia de krav
27063:        som skulie vilja förnya sina vitsord för att   som fortsatta studier (eller för att erhålla inträde
27064:        slutföra sina fortsatta studier och            för fortsatta studier) eller yrket stälier kan intas
27065:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       som elev för att studera de ämnen i vilka han
27066:        för att bevilja denna rätt?                    behöver kunskaper. Hätvid kan som elev även
27067:                                                       intas den som genomgått gymnasiets lärokurs
27068:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      dock endast om det gälier att komplettera studier
27069: framföra följande:                                    i gymnasiet eller att studera de ämnen i vilka elev
27070:                                                       inte i studentexamen blivit godkänd.
27071:    I enlighet med 18 § 2 mom. förordningen om             På basen av det förut anförda kan man konsta-
27072: kvälisgymnasiet (721184) kan som elev i kvälis-       tera, att det i enlighet med undervisningsminis-
27073: gymnasium även intas .den som int~ inhämtat           teriets anvisningar är möjligt att även i fortsätt-
27074: den lärokurs som utgör mträdeskrav ull kommu-         ningen genomföra lärokurser i ett eller flera
27075: nalt gymnasium eller som i övrigt inte uppfylier      ämnen i kvällsgymnasiets grund- eller gymnasiala
27076: föreskrivna inträdeskrav om han anses kunna           stadium. På samma sätt kan som elev vid kvälis-
27077: tiligodogöra sig undetvisningen med framgång.         gymnasium även intas den som redan genomgått
27078: Rektor kan enligt egen prövning anordna förhör        gymnasiets lärokurs men vili ännu komplettera
27079: för att utreda detta.                                 sina studier. Undervisningsministeriets anvis-
27080:    Man har inte givit anvisningar angående            ningar är utformade i enlighet med de principer
27081: tillämpningen eller tolkningen av detta stadgan-      som framförts i motiveringen tili regeringens
27082: de. Genom nämnda stadgande vili man under-            proposition tili riksdagen med förslag tili lag om
27083: lätta de vuxnas antagning som eleveri kvälisgym-      kvällsgymnasiet (RP nr 30/1982 rd).
27084: nasiet fastän de inte har avgångsbetyg från               Härutöver är det möjligt att studera grundsko-
27085: grundskolan. Stadgandet är således me~ .hänsyn        lans och gymnasiets vitsord vid brevinstitut samt
27086: tili de vuxna studerandena enbart posmvt.             att delta i de tenter som examensnämnden för
27087:     Enligt 13 § 2 mom. lagen om kvällsgymnasiet       vuxenstudier anordnar. Vid medborgar- och ar-
27088: (478/83) kan i enlighet med undervisningsminis-       betarinstitut samt vid folkhögskola kan man
27089: teriets anvisningar såsom elev i kvälisgymnasium      avlägga grundskolans vitsord och man har för
27090: även tagas in den som har för avsikt att studera      avsikt att skapa möjlighet att även avlägga gym-
27091: för att genomgå lärokursen i ett eller flera ämnen    nasiets vitsord vid folkhögskolor. Fulimakten där-
27092: i vilka undetvisning meddelas i kvälisgymnasiet.      till ingår i den regeringens proposition tili riks-
27093:     Undetvisningsministeriet har givit anvisningar    dagen med förslag tili ändring av grundskole-
27094: härom. Enligt dessa kan som elev i kommunalt          och gymnasielag samt tili vissa lagar i anslutning
27095: kvälisgymnasium tagas in den som har för avsikt       därtili som riksdagen hålier på att behandla. (RP
27096: att studera för att genomgå lärokursen i ett elier    nr 68).
27097: 
27098:      Helsingfors den 14 maj 1985
27099:                                                              Undervisningsminister Kaarina Suonio
27100:                                                  1985 vp.
27101: 
27102: Kirjallinen kysymys n:o 151
27103: 
27104: 
27105: 
27106: 
27107:                                    Valo ym.: Veneperävaunun leveyden suhteesta vetoauton leveyteen
27108: 
27109: 
27110:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27111: 
27112:    Voimassa olevan lainsäädännön mukaan ve-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27113: neen vetämiseen tarkoitetun vetoauton ja perä-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27114: vaunun suurin leveysero saa olla enintään 50 cm.       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
27115: Kuitenkin käytännössä on todettu, että leveysero       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27116: ei riitä nykyisiä veneitä kuljetettaessa. Mielestäm-
27117: me kyseistä leveyseroa voitaisiin suurentaa esi-
27118: merkiksi valaistuilla teillä tai päiväsaikaan muilla
27119:                                                                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
27120: teillä. Rajoitus voisi myös olla mahdollista touko-
27121:                                                               siin muuttaakseen veneperävaunujen le-
27122: kuun ja syyskuun välisenä aikana, koska veneiden
27123:                                                               veyden suhdetta vetoautoon esim. perus-
27124: kuljetukset yleensä tapahtuvat kesäaikana.
27125:                                                               teluissa mainituin edellytyksin?
27126: 
27127:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1985
27128: 
27129:                       Tauno Valo                                Matti Viljanen
27130: 
27131: 
27132: 
27133: 
27134: 428500406R
27135: 2                                      1985 vp. -- KJ( n:o 151
27136: 
27137: 
27138: 
27139: 
27140:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27141: 
27142:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          sissä käännyttäessä perävaunun vaatima vetoau-
27143: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          toa suurempi tilantarve. Lisäksi vetoautoa leve-
27144: olette 10 päivänä huhtikuuta 1985 päivätyn kir-        ämpi perävaunu vaikeuttaa vetoauton kuljettajaa
27145: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       näkemästä takana tulevaa liikennettä.
27146: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja           Toisaalta on kuitenkin otettava huomioon,
27147: Tauno Valon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta          että henkilö- ja pakettiautoihin kytkettävien eri
27148: kysymyksestä n:o 151:                                  käyttötarkoituksiin suunniteltujen perävaunujen
27149:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        rakenteet ja käyttötarkoitukset poikkeavat ratkai-
27150:         siin muuttaakseen veneperävaunujen le-         sevasti toisistaan.
27151:         veyden suhdetta vetoautoon esim. perus-           Veneen kuljetukseen rakennettujen perävau-
27152:         teluissa mainituin edellytyksin?               nujen käyttötarve ajoittuu pääasiassa kesäaikaan
27153:                                                        ja tällöinkin niitä käytetään yleensä vain muuta-
27154:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       man kerran kauden alussa ja lopussa.
27155: ti seuraavaa:                                             Lisäksi veneen kuljetukseen suunniteltujen pe-
27156:    Veneen kuljetukseen käytettävän perävaunun          rävaunujen ja niiden kuormien muoto leveys-
27157: samoin kuin muidenkin autoon käytettävien pe-          suunnassa tarkasteltuna poikkeaa olennaisesti
27158: rävaunujen suurinta leveyttä rajoittaa tielle ylei-    muihin käyttötarkoituksiin suunnitelluista tavan-
27159: sesti sallitun leveysrajoituksen (2,5 m) lisäksi       omaisista perävaunuista. Tavanomaisissa perävau-
27160: vetoauton leveydestä johtuva rajoitus. Ajoneuvo-       nuissa kuten asunto- ja tavarankuljetusperävau-
27161: yhdistelmissä vetoautoa leveämmän perävaunun           nuissa on tyypillisesti suorakaiteen muotoinen
27162: suurin sallittu leveys on yleisesti tielle sallitun    leveä etupääty. Kyseistä leveää etupäätyä, joka
27163: leveyden rajoissa säädetty liikenneturvallisuussyis-   aiheuttaa ajoneuvoyhdistelmässä ulokkeeseen
27164: tä myös riippuvaksi vetoauton leveydestä.              verrattavan vaaran muille tiellä liikkujille, ei
27165:    Voimassa olevien määräysten mukaan varsinai-        veneen kuljetukseen suunnitellussa perävaunussa
27166: sen perävaunun leveys, suurimman tielle sallitun       yleisesti käytetä.
27167: leveyden rajoissa, saa ylittää vetoauton leveyden,        Koska veneen kuljetukseen käytetyissä ajoneu-
27168: enintään 0,10 m. Edellä esitetystä määräyksestä        voyhdistelmissä ei ole jyrkkiä leveyden muutoksia
27169: on kuitenkin annettu henkilö- ja pakettiautoihin       eikä veneenkuljetusperävaunu vaikeuta samassa
27170: kytkettäville, mm. veneen kuljetukseen tarkoite-       määrin kuin tavanomaiset perävaunut takaa tule-
27171: tuille perävaunuille lievennys, jonka mukaan           van liikenteen seuraamista ja koska veneenkulje-
27172: henkilö- ja pakettiautoon kytketty perävaunu saa       tusperävaunujen käyttö on vuosittain vähäistä,
27173: ylittää vetoauton leveyden enintään 0,50 m.            on perusteltua tarkastella veneenkuljetusperävau-
27174:    Vetoautoa leveämmän perävaunun käyttö vaa-          nuja omana ryhmänään.
27175: tii erityistä varovaisuutta sekä perävaunua vetä-         Hallitus harkitsee, mitä mahdollisuuksia on
27176: väitä autolta että muilta tienkäyttäjiltä.             sallia entistä leveämpien veneiden kuljettaminen
27177:    Kuljetettaessa ajoneuvoyhdistelmää, jossa pe-       henkilö- tai pakettiautoon kytketyllä veneen kul-
27178: rävaunu on vetoautoa olennaisesti leveämpi, on         jetukseen suunnitellulla perävaunulla liikenne-
27179: vetoauton kuljettajan erityisesti otettava huo-        turvallisuutta kuitenkaan olennaisesti heikentä-
27180: mioon toisen ajoneuvon lähestyessä sekä risteyk-       mättä.
27181: 
27182:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1985
27183: 
27184: 
27185:                                                                     Liikenneministeri Matti Luttinen
27186:                                        1985 vp. -- KJ( n:o 151                                           3
27187: 
27188: 
27189: 
27190: 
27191:                                 Till Riksdagens Herr Talman
27192: 
27193:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           dragbilens förare då annat fordon närmar s1g
27194: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         samt vid sväng i korsningar särskilt beakta, att
27195: den 10 april 1985 till vederbörande medlem av          utrymmesbehovet för släpvagnen är större än för
27196: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      dragbilen. En släpvagn som är bredare än dragbi-
27197: dagsman Tauno Valo m.fl. undertecknade spörs-          len hindrar även dragbilens förare att se den
27198: mål nr 151:                                            trafik som nalkas bakifrån.
27199:                                                            Det bör dock å andra sidan beaktas att kon-
27200:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         struktionerna och de olika användningssätten i
27201:         att exempelvis under de förutsättningar        fråga om släpvagnar som kopplas till person- och
27202:         som nämnts i motiveringen ändra båt-           paketbilar och som konstruerats för olika ända-
27203:         släpvagnarnas bredd i förhållande till         mål väsentligt avviker från varandra.
27204:         dragbilen?                                         Behovet att använda släpvagnar som konstrue-
27205:                                                        rats för transport av båt hänför sig huvudsakligen
27206:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        till sommartid, och även då används de i regel
27207: anföra följande:                                       endast ett fåtal gånger i början och i slutet av
27208:    Den största tillåtna bredden för släpvagn som       säsongen.
27209: används vid transport av båt liksom även för               Dessutom avviker för transport av båt kon-
27210: andra släpvagnar som används kopplade till bil         struerade släpvagnars och lasteos form i bredd-
27211: begränsas såväl av den för vägen allmänt tillåtna      riktning betraktad väsentligt från normala släp-
27212: begränsningen av bredden (2,5 m) som av be-            vagnar, som konstruerats för annat bruk. Norma-
27213: gränsningen av dragbilens bredd.                       la släpvagnar, såsom husvagnar och släpvagnar
27214:    1 motorfordonskombinationer har den största         för transport av varor, har ett brett, typiskt
27215: tillåtna bredden för släpvagn som är bredare än        rektangulärt frontparti. Ifrågavarande breda
27216: dragbilen, inom ramen för den för vägen allmänt        frontparti, som i fordonskombination utgör en
27217: tillåtna bredden, av trafiksäkerhetsskäl fastställts   med utsprång jämförbar risk för andra vägtrafi-
27218: vara beroende även av dragbilens bredd.                kanter, används inte allmänt i släpvagn som
27219:    Enligt gällande bestämmelser får den egentliga      konstruerats för transport av båt.
27220: släpvagnens bredd, inom ramen för den största              Emedan fordonskombinationer som används
27221: tillåtna bredden för vägen, överskrida dragbilens      vid transport av båt saknar tvära breddföränd-
27222: bredd med högst 0,10 m. En lindring av ovan            ringar, varför släpvagnen för båttransport inte i
27223: nämnda bestämmelse, enligt vilken till person-         samma utsträckning som normala släpvagnar
27224: och paketbil kopplad släpvagn får överskrida           hindrar föraren att följa med den trafik som
27225: dragbilens bredd med högst 0,50 m, har dock            nalkas bakifrån, och då användningen av släp-
27226: beviljats för släpvagnar som används kopplade          vagnar för båttransport årligen är ringa, är det
27227: till person- och paketbil och är avsedda bl.a. för     motiverat att betrakta släpvagnarna för båttrans-
27228: transport av båt.                                      port som en särskild grupp.
27229:     Särskild försiktighet krävs såväl av dragbilen         Regeringen överväger möjligheterna att tillåta
27230: som av andra vägtrafikanter då släpvagnen är           transport av allt bredare båtar på släpvagn som
27231: bredare än dragbilen.                                  kopplats till person- eller paketbil och som
27232:     I fråga om fordonskombination, i vilken släp-      konstruerats för transport av båt utan att trafiksä-
27233: vagnen är väsentligt bredare än dragbilen, skall       kerheten därigenom väsentligt försämras.
27234: 
27235:      Helsingfors den 26 april 1985
27236: 
27237: 
27238:                                                                         Trafikminister Matti Luttinen
27239: 1
27240: 1
27241:  1
27242:   1
27243:   1
27244:    1
27245:     1
27246:     1
27247:      1
27248:       1
27249:       1
27250:        1
27251:         1
27252:         1
27253:          1
27254:           1
27255:           1
27256:            1
27257:             1
27258:             1
27259:              1
27260:               1
27261:               1
27262:                1
27263:                 1
27264:                 1
27265:                  1
27266:                   1
27267:                   1
27268:                    1
27269:                                                1985 vp.
27270: 
27271: Kirjallinen kysymys n:o 152
27272: 
27273: 
27274: 
27275: 
27276:                                    Kärhä ym.: Sosiaaliturvasopimuksen solmimisesta Suomen ja Sveit-
27277:                                      sin välillä
27278: 
27279: 
27280:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27281: 
27282:    Sosiaaliturvasopimuksella valtiot takaavat tois-      Sveitsissä asuvat ja siellä eläke-etunsa saavutta-
27283: tensa kansalaisille yleensä saman sosiaaliturvan      neet menettävät kuitenkin eläkkeensä Suomeen
27284: kuin maan omilla kansalaisilla on. Toisen sopi-       muutettuaan. Se tekee heidän muuttonsa mah-
27285: musmaan kansalaiset rinnastetaan lainsäädäntöä        dottomaksi entiseen kotimaahan. Nyt tuntuisi
27286: sovellettaessa maan omiin kansalaisiin.               oikeudenmukaiselta, että Suomen taholta pyrit-
27287:                                                       täisiin tekemään sosiaaliturvasopimus Suomen ja
27288:   Edellä kerrotun lainen sosiaaliturvasopimus         mahdollisimman monen sellaisen maan välillä,
27289: Suomella jo on Pohjoismaiden, Saksan Iiittotasa-      joihin on viime vuosikymmeninä muuttanut ja
27290: vallan sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin       edelleenkin muuttaa suomalaisia.
27291: Yhdistyneen Kuningaskunnan kanssa.                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27292:                                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27293:    Toisen maailmansodan jälkeen suomalaisia           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
27294: siirtyi asumaan ja työskentelemään muihinkin          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27295: Euroopan maihin kuin edellä luetelmihin valtioi-
27296: hin. Yksi näistä maista on Sveitsi. Sinne muutti                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että mm.
27297: asumaan ja työskentelemään huomattava määrä                   Sveitsissä asuu suomalaisia, jotka haluai-
27298: varsinkin suomalaisia terveydenhoitoalan ammat-               sivat muuttaa takaisin Suomeen, mikäli
27299: tikoulutuksen saaneita henkilöitä. Nyt osa heistä             voisivat sen tehdä menettämättä Sveitsis-
27300: haluaisi palata takaisin Suomeen omille juuril-               sä ansaitsemaansa eläkettä, ja
27301: leen sukulaistensa pariin. Eräät heistä ovat jo                  aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
27302: saavuttaneet eläkeiän ja nauttivat sveitsiläistä              siin, jotta Suomen ja Sveitsin välillä sol-
27303: eläkettä.                                                     mittaisiin sosiaaliturvasopimus?
27304: 
27305:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1985
27306: 
27307:          Lea Kärhä                       Liisa Hilpelä                   Sirpa Pietikäinen
27308:          Eeva Turunen                    Aino Pohjanoksa                 Päivi Varpasuo
27309: 
27310: 
27311: 
27312: 
27313: 4285003896
27314: 2                                     1985 vp. -- KJ( n:o 152
27315: 
27316: 
27317: 
27318: 
27319:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27320: 
27321:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         musvaltion kansalaisille vastavuoroisesti periaa~­
27322: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         teessa samat sosiaaliturvaetuudet toisessa sopi-
27323: olette 10 päivänä huhtikuuta 1985 päivätyn kir-       musvaltiossa kuin omassa maassa. Sopimuksessa
27324: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      määrätään muun muassa sairaus-, tapaturma- ja
27325: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       eläkevakuutuksen sekä lapsilisän aloilla ne peri-
27326: Lea Kärhän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta          aatteet ja menettelytavat, joiden mukaisesti toi-
27327: kysymyksestä n:o 152:                                 sen valtion kansalaiset ja heidän jälkeen jääneet
27328:                                                       omaisensa rinnastetaan näitä vakuutuksia koske-
27329:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että mm.     vien oikeuksien osalta toisen valtion vastaaviin
27330:        Sveitsissä asuu suomalaisia, jotka haluai-     henkilöryhmiin.
27331:        sivat muuttaa takaisin Suomeen, mikäli            Ulkoasiainministeriön pyrkimyksenä on neuvo-
27332:        voisivat sen tehdä menettämättä Sveitsis-      tella Suomen kansalaisten etujen valvomiseksi
27333:        sä ansaitsemaansa eläkettä. ja                 mahdollisimman kattava sosiaaliturvasopimusten
27334:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        verkosto. Pohjoismaitten lisäksi Suomella on sosi-
27335:        siin, jotta Suomen ja Sveitsin välillä sol-    aaliturvasopimus Saksan Iiittotasavallan ja Ison-
27336:        mittaisiin sosiaaliturvasopimus?               Britannian kanssa sekä eläkkeiden maksamista
27337:                                                       koskeva sopimus Yhdysvaltojen kanssa. Viralliset
27338:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      neuvottelut sosiaaliturvasopimuksen soimimiseksi
27339: ti seuraavaa:                                         ovat vireillä Itävallan, Espanjan ja Kanadan kans-
27340:    Suomen ja Sveitsin välillä on käyty sosiaalitur-   sa. Alustavia keskusteluja sosiaaliturvasopimuk-
27341: vasopimusta koskevia keskusteluja ja neuvotteluja     sesta on käyty myös Ranskan kanssa. Hallitus on
27342: vuodesta 1978. Neuvotteluissa valmistunut sopi-       myös esittänyt, että Suomi hyväksyisi Kansainvä-
27343: musteksti parafoitiin marraskuussa 1984 Helsin-       lisen työjärjestön (ILO) sosiaaliturvaoikeuksien
27344: gissä sopimuksen neljää artiklaa lukuun ottamat-      säilyttämistä koskevan yleissopimuksen (n:o 1571
27345: ta. Näistäkin määräyksistä päästiin yksimielisyy-     1982). Mainittua yleissopimusta koskeva hallituk-
27346: teen helmikuussa 198 5 Sveitsin valtuuskunnan         sen esitys on parhaillaan eduskunnan käsiteltävä-
27347: vahvistettua kirjallisesti hyväksyvänsä asianomai-    nä.
27348: sia määräyksiä koskevat Suomen valtuuskunnan             Tämän lisäksi Suomi on vuonna 1982 allekir-
27349: esitykset. Tarkoituksena on, että sopimus allekir-    joittanut Euroopan valtioiden välisen sopimuksen
27350: joitetaan mahdollisimman pian Bernissä.               sairaanhoidon antamisesta tilapäisen oleskelun
27351:    Suomen ja Sveitsin välisen sosiaaliturvasopi-      aikana. Hallitus tulee antamaan lähiaikoina esi-
27352: muksen tarkoituksena on taata kummankin sopi-         tyksen sopimuksen hyväksymisestä eduskunnalle.
27353: 
27354:      Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1985
27355: 
27356:                                                                 Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
27357:                                         1985 vp. -- RJ( n:o 152                                          3
27358: 
27359: 
27360: 
27361: 
27362:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
27363: 
27364:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            förmåner i den andra fördragsslutande staten
27365: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          som i det egna landet. I överenskommelsen
27366: den 10 april 1985 till vederbörande medlem av           regleras bl.a. rörande sjuk-, olycksfalls- och pen-
27367: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       sionsförsäkringen samt angående barnbidrag, de
27368: dagsledamoten Lea Kärhä m.fl. ställda skriftliga        principer och förfaringssätt i enlighet med vilka
27369: spörsmål nr 152:                                        medborgarna i den ena staten och deras efterle-
27370:                                                         vande anhöriga jämställs med motsvarande per-
27371:            Är Regeringen medveten om att det            songcupper i den andra staten i fråga om rättig-
27372:         bl.a. i Schweiz bor finländare som skulle       heter som baserar sig på dessa försäkringar.
27373:         vilja flytta tillbaka till Finland, om de          Utrikesministeriet har för avsikt att föra
27374:         kunde göra det utan att förlora den             förhandlingar för bevakande av finska medbor-
27375:         pension de intjänat i Schweiz, och              garnas intressen för att man därav uppnår ett så
27376:            ämnar Regeringen vidta åtgärder för          fullständigt system av överenskommelser om so-
27377:         att en överenskommelse om social trygg-         cial trygghet som möjligt. Utom de nordiska
27378:         het skall ingås mellan Finland och              länderna har Finland ingått en överenskommelse
27379:         Schweiz?                                        om social trygghet med Förbundsrepubliken
27380:                                                         Tyskland och Stor-Britannien samt en över-
27381:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        enskommelse angående utbetalandet av pensio-
27382: anföra följande:                                        ner med Förenta Staterna. Officiella förhand-
27383:    Förhandlingar samt diskussioner om en över-          lingar om ingående av överenskommelser om
27384: enskommelse angående social trygghet har förts          social trygghet är anhängiga med Österrike, Spa-
27385: mellan Finland och Schweiz från år 1978. Den            nien och Kanada. Diskussioner om en motsva-
27386: under förhandlingarna tillkomna överenskom-             rande överenskommelse har inledningsvis också
27387: melsetexten paraferades i november 1984 i Hel-          förts med Frankrike. Regeringen har också före-
27388: singfors frånsett fyra artiklar i överenskommel-        slagit att Finland måtte godkänna den inom
27389: sen. Förhandlingsparterna uppnådde enighet              Internationella Arbetsorganisationen (ILO) in-
27390: också om dessa efter att den schweiziska delega-        gångna konventionen om bevarande av rättighe-
27391: tionen skriftligt fastställt, att den godkänner de      ter inom den social tryggheten (nr 15 71 1982). En
27392: av den finska delegationen beredda förslagen            regeringsproposition rörande denna konvention
27393: angående ifrågavarande bestämmelser. Avsikten           är som bäst under behandling i riksdagen.
27394: är att underteckna överenskommelsen så snart               Därtill har Finland år 1982 undertecknat den
27395: som möjligt i Bern.                                     europeiska konventionen om utgivande av sjuk-
27396:    Syftet med överenskommelsen om social trygg-         vård till personer vid tillfällig vistelse. Rege-
27397: het mellan Finland och Schweiz är, när det gäller       ringen kommer inom en nära framtid att avlåta
27398: social trygghet, att ömsesidigt i princip tillförsäk-   en proposition till riksdagen om godkännande av
27399: ra medborgarna i de bägge avtalsstaterna samma          denna konvention.
27400: 
27401:      Helsingfors den 2 maj 1985
27402: 
27403:                                                                       Utrikesminister Paavo Väyrynen
27404: 1
27405: 
27406: 1
27407: 
27408: 1
27409: 
27410: 1
27411: 
27412:     1
27413: 
27414:     1
27415: 
27416:     1
27417: 
27418:     1
27419: 
27420:         1
27421: 
27422:         1
27423: 
27424:         1
27425: 
27426:         1
27427: 
27428:             1
27429: 
27430:             1
27431:                                                1985 vp.
27432: 
27433: Kirjallinen kysymys n:o 153
27434: 
27435: 
27436: 
27437: 
27438:                                    Kärhä ym.: Rintamapalvelustunnushakemusten käsittelyn nopeut-
27439:                                      tamisesta
27440: 
27441: 
27442:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27443: 
27444:    Heinäkuun 1 pa1vasta 1983 alkaen ovat myös         selvää, että edellä kerrotuista syistä johtuen mo-
27445: naiset voineet päästä veteraanien varhaiseläkkeel-    nen rintamanaisen kohdalla rintamapalvelustun-
27446: le. Rintamapalvelustunnuksen omaavat naiset           nuksen saamisen edellytyksien selvittäminen vie
27447: voivat myös päästä osallisiksi rintamasotilaseläke-   paljon aikaa. On kuitenkin epäoikeudenmukais-
27448: lain mukaisista eduista ja kansaneläkkeellä olevil-   ta, että vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeellä
27449: le naisille, jotka ovat saaneet rintamapalvelustun-   olevat naiset, joilla on oikeus rintamalisään,
27450: nuksen, maksetaan rintamalisää.                       saavat odottaa tunnustaan vuosikausia. Samoin
27451:    Edellä kerrotut lait ja niihin tulleet muutokset   on kohtuutonta, että myös rintamanaisten rinta-
27452: ovat aiheuttaneet sen, että rintamapalvelustun-       masotilas- ja varhaiseläkehakemukset seisovat,
27453: nushakemukset ovat ruuhkautuneet veteraani-           mikä voi johtaa siihen, että he eivät ennätäkään
27454: tunnuslautakunnissa.                                  saada sanottuja eläkkeitä. Myös kuntoutuksen
27455:                                                       saamiseen tarvitaan rintamapalvelusta ja sen to-
27456:    Tähän mennessä hakemuksia on saapunut ve-          distavaa tunnusta.
27457: teraanitunnuslautakunnalle lähes 58 000 ja tun-
27458:                                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27459: nuksia on myönnetty 37 500. Hylättyjä hake-
27460:                                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27461: muksia on ollut noin 2 000 ja käsittelemättä on
27462:                                                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
27463: edelleen 19 000 hakemusta.
27464:                                                       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27465:    Rintamanaisten palvelussuhteen selvittäminen
27466: on usein vaikeata ja työtä aiheuttavaa. Monen                   Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
27467: hakijan kohdalla joudutaan haastattelemaan vielä             litus aikoo ryhtyä veteraanitunnuslauta-
27468: elossa olevia todistajia ja käymään läpi monenlai-           kunnassa olevien rintamapalvelustunnus-
27469: sia arkistoja, mitkä työt ovat aikaavieviä. On               hakemusten käsittelyn nopeuttamiseksi?
27470: 
27471:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1985
27472: 
27473:          Lea Kärhä                       Eeva Turunen                   Sirpa Pietikäinen
27474:          Aino Pohjanoksa                 Liisa Hilpelä                  Päivi Varpasuo
27475: 
27476: 
27477: 
27478: 
27479: 428500432K
27480: 2                                      1985 vp. -- ~ n:o 153
27481: 
27482: 
27483: 
27484: 
27485:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27486: 
27487:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Tunnuksen hakijalla on mahdollisuus valittaa
27488: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          veteraanitunnuslautakunnan kielteisestä päätök-
27489: olette 10 päivänä huhtikuuta 1985 päivätyn kir-        sestä puolustusministeriöön. Koska ministeriöllä
27490: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       ei ole erityistä organisaatiota valitusten tutkimi-
27491: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        seen, ne lähetetään veteraanitunnuslautakunnal-
27492: Kärhän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         le, joka käytännössä tutkii asian uudelleen, mikä
27493: myksestä n:o 153:                                      taas aiheuttaa lautakunnalle osittain kaksinkertai-
27494:                                                        sen työn.
27495:            Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-       Hakijan oikeus tunnukseen on selvitetty kes-
27496:         litus aikoo ryhtyä veteraanitunnuslauta-       keistä arkistomateriaalia hyväksi käyttäen. Haki-
27497:         kunnassa olevien rintamapalvelustunnus-        joiden yhdenmukaisen kohtelun turvaamiseksi
27498:         hakemusten käsittelyn nopeuttamiseksi?         lautakunta on tehnyt periaateratkaisuja, joiden
27499:                                                        linjojen mukaisesti päätökset on tehty.
27500:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-          Hakemusten ruuhkautumisesta johtuen lauta-
27501: ti seuraavaa:                                          kunta on yhteistyössä Kansaneläkelaitoksen kans-
27502:                                                        sa pyrkinyt mahdollisuuksien mukaan ottamaan
27503:    Rintamapalvelustunnuksesta ja sen hakemises-        huomioon hakijoiden erityistarpeet niin, että
27504: ta on säädetty sosiaali- ja terveysministeriön esit-   päätösten viipymisestä aiheutuisi hakijoille mah-
27505: telystä annetussa rintamapalvelustunnusasetuk-         dollisimman vähäistä haittaa.
27506: sessa (554/78).                                           Eläkeiässä olevien hakemukset käsitellään kii-
27507:    Asetuksen 1 §:n mukaan "naiselle, joka Suo-         reellisimpinä. Rintamapalvelustunnusta hakies-
27508: men kansalaisena on vuosien 1939--1945 sotien          saan nainen voi tehdä alustavan hakemuksen
27509: aikana palvellut rintamavastuussa olleen sotatoi-      rintamalisän saamiseksi, jolloin hän saa lisän
27510: miyhtymän joukoissa, taikka ilmatorjunta- tai          takautuvasti tunnuksen anomisajankohdasta lu-
27511: rannikkojoukoissa, merivoimien alusyksiköissä tai      kien. Ellei alustavaa anomusta ole tehty, maksaa
27512: ilmavoimien lentoyksiköissä tahi muutoin toimi-        Kansaneläkelaitos rintamalisää takautuvasti kuu-
27513: nut rintamapalvelukseen rinnastettavissa tehtävis-     den kuukauden ajalta. Tiettävästi Kansaneläke-
27514: sä rintamavastuussa olleen sotatoimiyhtymän            laitos on laatimassa uusia ohjeita rintamalisän
27515: alueella, annetaan rintamapalvelustunnus' '.           takautuvasta maksamisesta, jolloin tunnuksen
27516:    Kuten asetuksen teksti osoittaa, on tunnuksen       haltija saisi takautuvan oikeuden rintamalisään
27517: saamisen edellytyksenä palvelus rintamavastuussa       veteraanitunnuslautakunnan Kansaneläkelaitok-
27518: olleessa joukkoyksikössä tai rintamapalvelukseen       selle ilmoittaman tunnuksen hakuajankohdan
27519: rinnastettava palvelus sotatoimialueella. Edelly-      mukaan.
27520: tykset ovat siis varsin tiukat.                           Rintamasotilaseläkkeeseen oikeutettujen jou-
27521:    Veteraanitunnuslautakunnan on viran puolesta        kossa on naisia tällä hetkellä vajaat 2 000. Kan-
27522: selvitettävä hakijan oikeus tunnukseen. Koska          saneläkelaitos on antanut paikallistoimistoilleen
27523: naisten osallistumisesta sotien aikana tunnukseen      ohjeen ilmoittaa eläkehakemuksesta veteraani-
27524: oikeuttaviin tehtäviin ei ole olemassa yhtenäisiä      tunnuslautakunnalle, kun eläkeasian ratkaisemi-
27525: luetteloita tai muita tiedostoja, on selvitystyö       nen riippuu rintamapalvelustunnuksesta. Ilmoi-
27526: aiheuttanut hakemusten käsittelyn ruuhkautumi-         tuksen saavuttua lautakunta pyrkii käsittelemään
27527: sen kysymyksessä tarkoitetulla tavalla. Hakemuk-       hakemukset välittömästi.
27528: sista n. 20 prosenttia on varustettu tarpeellisin         Rintamapalvelustunnuspäätöksen mahdollisel-
27529: selvityksin ja todistein. Toisaalta hallintomenet-     la viipymisellä ei rintamaveteraanien varhaiseläk-
27530: telylain velvoitteet kuten hakijoiden neuvonta,        keen suhteen ole sanottavaakaan merkitystä, kos-
27531: hakemusten täydentäminen ja toiselle viranomai-        ka sitä maksetaan tällä hetkellä alle sadalle nai-
27532: selle kuuluvien asioiden siirto aiheuttavat myös       selle ja eläkettä voidaan maksaa takautuvasti
27533: lisätyötä valtaosassa hakemuksista.                    vuoden ajalta.
27534:                                        1985 vp. -      KK n:o 153                                       3
27535: 
27536:    Lautakunnan toimintaedellytysten turvaami-          keen johtaa myönteiseen päätökseen, asetta1st
27537: seksi on vuoden 1984 syksyn lisämenoarviossa           tutkimustason madaltaminen naiset keskenään
27538: lautakunnan kansliassa ja sota-arkistossa työsken-     eriarvoiseen asemaan.
27539: televän pysyväisluonteisen henkilöstön määrää
27540: lisätty viidellä eli kahteentoista. Tämän vuoden          Edellä olevan perusteella hallitus katsoo, että
27541: kevään lisämenoarviossa on ehdotus henkilöstön         tunnuksen myöntämisedellytysten tai tunnuksen
27542: määrän pysyttämisestä samalla tasolla. Lomien          saamisoikeuden selvitysvelvollisuutta koskevien
27543: aiheuttamaa henkilöstövajausta on tarkoitus su-        säännösten muuttaminen ei ole hakijoiden oi-
27544: pistaa muuttamalla osapäiväisinä työskentelevien       keudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu huo-
27545: työsuhteet kokopäiväisiksi kesäkuukausien ajaksi.      mioon ottaen mahdollista. Myös lautakunnan
27546:    Lautakunnan päätöksentekoprosessia voitaisiin       työmenetelmiä ja yhteistyötä sosiaaliviranomais-
27547: nopeuttaa, jos säännöstä lautakunnan velvolli-         ten ja arkistoviranomaisten kanssa on selvitetty ja
27548: suudesta selvittää viran puolesta hakijan oikeus       kehitetty ja tätä tullaan edelleenkin jatkamaan.
27549: tunnukseen muutettaisiin ja asetettaisiin suurem-      Hakemusten käsittelyn oleellinen nopeuttaminen
27550: pi selvitysvelvoite hakijoille. Hakijoilla ei usein-   näyttäisi olevan mahdollista vain veteraanitun-
27551: kaan liene kuitenkaan käytettävissään sellaisia        nuslautakunnan tutkimustyötä nopeuttamalla.
27552: selvityksiä, että tunnus yksistään niiden perus-       Mahdollisuuksia tähän tarvittavan lisähenkilöstön
27553: teella voitaisiin myöntää. Kuten edellä on käynyt      palkkaamiseen tullaan edelleen selvittämään. Vi-
27554: ilmi, on hakemuksista vain viidennes sellaisia,        reillä olevat hakemukset käsitellään niin nopeasti
27555: joihin voidaan antaa myönteinen päätös ilman           kuin se käytettävissä olevien resurssien puitteissa
27556: erityisiä tutkimuksia. Kun hakemuksista joka           on hakijan oikeudet turvaavalla tavalla mahdol-
27557: tapauksessa kuitenkin suurin osa selvitysten jäi-      lista.
27558: 
27559:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1985
27560: 
27561:                                                               Puolustusministeri Veikko Pihlajamäki
27562: 4                                       1985 vp. -- KJ< n:o 153
27563: 
27564: 
27565: 
27566: 
27567:                                  Tili Riksdagens Herr Taimao
27568: 
27569:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Den som ansöker om fronttjänstteeken har
27570: anger har Ni, Herr Taiman, med Er skrivelse av          möjlighet att hos försvarsministeriet anföra be-
27571: den 10 aprii 1985 tili vederbörande mediem av           svär över veteranteekensnämndens avsiag. Då
27572: statsrådet översänt avskrift av föijande av riks-       ministeriet inte har någon särskiid organisation
27573: dagsledamot Kärhä m.fl. underteeknade spörs-            för prövning av besvären sänds besvären tili
27574: måi nr 153:                                             veteranteekensnämnden, som i praktiken hand-
27575:                                                         Iägger ärendet på nytt viiket i sin tur innebär
27576:            Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-          dubbelt arbete för nämnden.
27577:         geringen vidta för att påskynda behand-            Sökandens rätt tili teeken har utretts med
27578:         Iingen av ansökningar om fronttjänst-           hjäip av eentrait arkivmaterial. För att sökandena
27579:         teeken i veteranteekensnämnden?                 skali kunna behandias på ett objektivt sätt har
27580:                                                         nämnden gått in för prineipavgöranden oeh fat-
27581:   Såsom svar på detta spörsmåi får jag vördsamt         tat besiuten i Iinje med dessa.
27582: anföra följande:                                           Med anledning av att ansökningarna anhopats
27583:    I förordningen om fronttjänstteeken (554/78)         har nämnden i samarbete med Foikpensionsan-
27584: som givits vid föredragning från soeial- oeh            stalten i mån av möjiighet beaktat sökandenas
27585: hälsovårdsministeriet stadgas om fronttjänst-           särskiida behov så, att en fördröjning av ansök-
27586: teeken samt ansökan om detta.                           ningarna inte skali förorsaka sökandena någon
27587:    Enligt 1 § förordningen "tilidelas kvinna, vii-      större oiägenhet.
27588: ken såsom finsk medborgare under krigen                    De ansökningar som insänts av personer i
27589: 1939--1945 har tjänat vid trupp, hörande tili           pensionsåidern behandias som mest brådskande.
27590: operativ enhet med frontansvar, elier vid luft-         Då en kvinna ansöker om fronttjänstteeken kan
27591: värns- elier kusttrupper, inom sjöstridskrafternas      hon preliminärt ansöka om fronttiliägg, varvid
27592: fartygsenheter elier luftstridskrafternas flygenhe-     hon får tiliägget retroaktivt räknat från den
27593: ter elier på annat sätt har verkat i med fronttjänst    tidpunkt då ansökan om teeken gjorts. Har
27594: jämförbara uppgifter inom området för operativ          preliminär ansökan inte gjons betaiar Foikpen-
27595: enhet med frontansvar, fronttjänstteeken".              sionsanstaiten fronttiliägget retroaktivt för en tid
27596:    Enligt vad som framgår av förordningstexten          av sex månader. Veterligen hålier Foikpensions-
27597: förutsätter erhåliandet av teeken tjänstgöring vid      anstaiten på att utarbeta nya anvisningar om
27598: truppenhet med frontansvar elier med fronttjänst        retroaktiv utbetaining av fronttiliägget, viiket
27599: jämförbar tjänstgöring inom operativt område.           innebär att tecknets innehavare skulie få retroak-
27600: Förutsättningarna är alitså synnerligen stränga.        tiv rätt tili fronttilllägget eniigt ansökningstid-
27601:    Veteranteekensnämnden skali på tjänstens väg-        punkten för tecknet, viiken meddelats Foikpen-
27602: nar utreda sökandes rätt tili teeken. Emedan            sionsanstaiten av veteranteckensnämnden.
27603: det inte finns några enhetliga förteekningar elier         Biand de tili frontmannapension berättigade
27604: andra register över kvinnor som under krigen har        är antaiet kvinnor för närvarande knappa 2 000.
27605: deltagit i uppgifter som berättigar tili fronttjänst-   Foikpensionsanstaiten har tili sina Iokaia byråer
27606: teeken, har utredningarna lett tili att behand-         utfärdat direktiv om att veteranteckensnämnden
27607: lingen av ansökningarna har anhopats på ett sätt        skali underrättas om pensionsansökan, då avgö-
27608: som avses i spörsmålet. Av ansökningarna har ea         randet i pensionsärende är beroende av front-
27609: 20 proeent försetts med nödvändiga utredningar          tjänsttecken. Nämnden försöker behandia ansök-
27610: oeh intyg. Å andra sidan förorsakar även de i           ningarna omedelbart efter det att den biivit
27611: lagen om förvaltningsförfarande nämnda skyldig-         underrättad om saken.
27612: heterna, såsom råd tili sökande, komplettering av          En eventueli fördröjning av besiutet om bevii-
27613: ansökningar oeh överföring av ärenden tili behö-        jande av fronttjänsttecken inverkar inte nämnvärt
27614: rig myndighet ytterligare arbete i fråga om             på frontveteranernas förtidspension, emedan den
27615: flertalet ansökningar.                                  för närvarande utgår tili knappa ett hundra
27616:                                        1985 vp. -- KJ( n:o 153                                           5
27617: 
27618: kvinnor oeh kan betalas retroaktivt för en tid av      Då flertalet ansökningar i varje fali efter gjorda
27619: ett år.                                                utredningar emeliertid leder tili bifalisbeslut,
27620:    För att trygga nämndens verksamhetsförutsätt-       skulle kvinnorna tili följd av mindre utförliga
27621: ningar har antalet anstälida i heltidsarbete vid       undersökningar råka i sinsemelian olikvärdig
27622: nämndens kansli oeh krigsarkivet i tilläggsbudge-      stälining.
27623: ten för hösten 1984 ökats med fem, dvs. tili tolv.        Med stöd av det ovanstående anser regeringen,
27624: I tiliäggsbudgeten för innevarande vår föreslås att    att det med beaktande av sökandenas rättvisa oeh
27625: antalet anstälida skali bibehålias på samma nivå.      opartiska behandling inte är möjligt att ändra de
27626: Avsikten är att råda bot på personalbristen tili       stadganden som gälier utredningsskyldigheten i
27627: följd av semestrar genom att under sommarmå-           fråga om förutsättningarna för beviljande av
27628: naderna ombilda arbetsförhåliandet för deltids-        fronttjänstteeken elier rätten att erhålia detta
27629: anstälida tili arbetsförhåliande för heltidsanstäli-   teeken. Även nämndens arbetsmetoder oeh sam-
27630: da.                                                    arbete med soeialvårdsmyndigheterna oeh arkiv-
27631:    Nämndens beslutsproeess kunde påskyndas,            myndigheterna har utretts oeh utveeklats oeh
27632: om stadgandet om nämndens skyldighet att på            detta arbete kommer att fortsätta. Att väsentligt
27633: tjänstens vägnar utreda sökandens rätt tili teeken     påskynda behandlingen av ansökningar förefalier
27634: skulie ändras oeh sökandena förpliktas att lämna       vara möjligt endast i det fali att veteranteekens-
27635: utförligare utredningar. Sökandena torde ändå          nämndens undersökningar kan påskyndas. Möj-
27636: sälian ha tiligång tili sådana utredningar, att        ligheterna att avlöna ytterligare personai för detta
27637: teeken kunde beviljas enbart på grund av dessa.        kommer att vidareutredas. Anhängiga ansök-
27638: Enligt vad som framgått ovan är endast en              ningar kommer att behandlas så snabbt som de
27639: femtedel av ansökningarna sådana som utan              disponibla resurserna oeh tryggandet av sökande-
27640: särskilda undersökningar leder tili bifalisbeslut.     nas rättigheter medger.
27641: 
27642:      Helsingfors den 15 maj 1985
27643: 
27644:                                                                  Försvarsminister Veikko Pihlajamäki
27645:                                                  1985 vp.
27646: 
27647: Kirjallinen kysymys n:o 154
27648: 
27649: 
27650: 
27651: 
27652:                                     Vainio ym.: Öljy-yhtiöiden ja huoltoasemien tekemien sopimusten
27653:                                       yksipuolisuudesta
27654: 
27655: 
27656:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27657: 
27658:    Pienyrittäjien oikeussuojan puutteellisuus suh-      kistä työviikoista muodostuvasta työpanoksesta
27659: teessa suuriin sopimuskumppaneihin on tullut            öljy-yhtiö ei ole maininnut mitään.
27660: jälleen räikeästi esille öljyalalla. Kaksi ulkomaista      Menettely, jossa öljy-yhtiöt määräävät saman-
27661: öljy-yhtiötä on ryhtynyt muuttamaan bensiini-           aikaisesti sekä vähittäishinnan että jälleenmyyjien
27662: kauppiaiden omistuksessa olevia pohtonesteva-           marginaalin, pitää sisällään sen, että öljy-yhtiöt
27663: rastoja yhtiön omistukseen, komissio- eli kaupin-       kiertävät ja ohittavat niitä koskevan hintailmoi-
27664: tavarastoiksi.                                          tusvelvollisuuden. Merkitseehän kaupan koko-
27665:                                                         naismarginaaliin sisältyvän jälleenmyyntimargi-
27666:    Dealersopimusten muuttaminen komissiova-             naalin säätely samalla öljy-yhtiöiden oman tuk-
27667: rastosopimuksiksi sisältää samalla sen, että öljy-      kumarginaalin säätelyä.
27668: yhtiö ottaa itselleen oikeuden määrätä polttones-          Uusi huoltoasemien komissiovarastokäytäntö
27669: teiden vähittäishinnat, koska huoltoasemilta            antaa mahdollisuuden myös siihen, että maantie-
27670: myytävä pohtoneste on öljy-yhtiön omistamaa.            polttonesteiden vähittäishinnoittelu ajautuu öljy-
27671: Öljy-yhtiöt siis ottavat maantiepolttonesteiden         yhtiöiden keskinäisten hintasopimusten säädeltä-
27672: vähittäishinnoitteluoikeuden pois huoltoasemil-         väksi siinä vaiheessa, jolloin komissiovarastome-
27673: ta, joille tämä oikeus annettiin elinkeinohallituk-     nettely on laajentunut kaikkien öljy-yhtiöiden
27674: sen päätöksellä 18.6.1984 ko. vähittäishintojen         piiriin. Mikäli näin tapahtuu, on hintavaihtelua
27675: vapauduttua hinnanvahvistuksesta. Samalla öljy-         aikaansaavia tekijöitä silloin kovin vähän, jos
27676: yhtiöt määräävät uusien komissiovarastosopimus-         lainkaan.
27677: ten nojalla jälleenmyyjien jakelupalkkiot poltto-          Kyseessä olevien kahden ulkomaisen öljy-
27678: nesteistä. Komissiosopimuksissa jakelupalkkiot          yhtiön ensimmäisinä aloittama dealersopimusten
27679: on pienennetty jopa murto-osaan nykyi~in vallit-        muuttaminen komissiovarastoperiaatteelle louk-
27680: sevalta 28-29 pennin tasolta litralle. Öljy-yhti-       kaa ennen näkemättömällä tavalla huoltoasema-
27681: öiden määräämät uudet jakelupalkkiot ovat alim-         alan yrittäjyyttä. Sen seurauksena alalla vähene-
27682: millaan kuusi (6) penniä litralta. Parhaissa ta-        vät työpaikat ja yrittäjille sekä heidän perheenjä-
27683: pauksissa ne saattavat olla 20 pennin tuntumassa        senilleen aiheutetaan yhä kohtuuttomampia työ-
27684: litraa kohti. Vanhojen dealersopimusten puitteis-       määriä ja -aikoja. Toimenpide on konkreettinen
27685: sa jälleenmyyjien jakelupalkkioiden kehitys on          osoitus öljy-yhtiöiden ylivallasta jälleenmyyjiinsä
27686: bensiinikauppiaiden itsensä säädeltävissä elinkei-      nähden. Kyseessä on huoltoasema-alan kannalta
27687: nohallituksen heille sailiman vähittäishinnoitte-       mitä keskeisin elinkeinopoliittinen asia.
27688: luoikeuden myötä.                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27689:                                                         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27690:     Eräs öljy-yhtiö on ilmoittanut takaavansa uu-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
27691: siin komissiosopimuksiin sitoutuville jälleenmyy-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27692: jilleen kohtuullisen' toimeentulon. Tämän toi-
27693: meentulon kohtuullisuuden harkitsee öljy-yhtiö                    Onko Hallitus tietoinen eräiden öljy-
27694: tapaus tapaukselta. Uusi komissiosopimus takaa                 yhtiöiden taholla käynnistyneistä uusim-
27695: öljy-yhtiölle oikeuden yksipuolisesti säädellä jäl-            mista pienyrittäjien toimintavapautta
27696: leenmyyjiensä toimeentuloa. Tämän öljy-yhtiön                  loukkaavista toimenpiteistä, ja jos on,
27697: mukaan bensiinikauppiaiden tulotasoa on alen-                     pitääkö Hallitus yleisten oikeusperiaat-
27698: nettava ottaen huomioon heidän koulutustasonsa                 teiden mukaisena ja muutoin asiallisena,
27699: ja pääomapanostuksensa. Jälleenmyyjien ylipit-                 että sopimusvapauden periaatetta muo-
27700: 
27701: 4285003907
27702: 2                                   1985 vp. -- KJ< n:o 154
27703: 
27704:       dollisesti rikkomatta pienyrittäjät käytän-        tä ne merkitsevät öljy-yhtiöiden yksipuo-
27705:       nössä pakotetaan sellaisiin rajoituksiin ja        lisen määräysvallan lisääntymistä entises-
27706:       sitoumuksiin elinkeinotoiminnassaan, et-           täänkin?
27707: 
27708:     Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1985
27709: 
27710:         Mikko Vainio                   Heimo Linna                 Pentti Kettunen
27711:         Sakari Knuuttila               Håkan Malm                 Jouko Tuovinen
27712:                    Esko Aho                          Jorma Rantanen
27713:                                         1985 vp. -- KJ( n:o 154                                         3
27714: 
27715: 
27716: 
27717: 
27718:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27719: 
27720:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           jen esimiesten hoitamana. Tämä yhtiö myönsi
27721: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           autoilijoille korottamistaan luettelohinnoista ku-
27722: olette 10 päivänä huhtikuuta 1985 päivätyn kir-         ponki- ym. alennuksia ja onnistui niiden avulla
27723: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        lisäämään muiden kustannuksella markkina-
27724: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         osuuttaan. Tässä tilanteessa muut markkinointi-
27725: Vainion ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         yhtiöt, ainakin Oy Esso Ab ja Oy Shell Ab
27726: myksestä n:o 154:                                       katsoivat, että niiden markkina-aseman ja kilpai-
27727:                                                         lukyvyn palauttaminen edellytti mahdollisuutta
27728:            Onko Hallitus tietoinen eräiden öljy-        vaikuttaa suoraan ja tehokkaasti bensiinin ja
27729:         yhtiöiden taholla käynnistyneistä uusim-        dieselöljyn hintoihin. Eri vaihtoehdoista, joista
27730:         mista pienyrittäjien toimintavapautta           yksi olisi voinut olla suurimpien huoltamojen
27731:         loukkaavista toimenpiteistä, ja jos on,         ottaminen yhtiön hallintaan, mainitut yhtiöt
27732:            pitääkö Hallitus yleisten oikeusperiaat-     päätyivät kuitenkin pehmeämpänä ratkaisuna eh-
27733:         teiden mukaisena ja muutoin asiallisena,        dottamaan suurimmille kauppiailleosa ns. komis-
27734:         että sopimusvapauden periaatetta muo-           siovaihtoehtoa.
27735:         dollisesti rikkomatta pienyrittäjät käytän-
27736:                                                            Moottoripolttonesteiden kaupinta komissiova-
27737:         nössä pakotetaan sellaisiin rajoituksiin ja
27738:                                                        raston avulla merkitsee sitä, että markkinointiyh-
27739:         sitoumuksiin elinkeinotoiminnassaan, et-
27740:                                                        tiö omistaa huoltamoiden bensiini- ja dieselöljy-
27741:         tä ne merkitsevät öljy-yhtiöiden yksipuo-
27742:                                                        varastot, määrää niiden myyntihinnat ja maksaa
27743:         lisen määräysvallan lisääntymistä entises-
27744:                                                        kauppiaalle kiinteän välityspalkkion. Kun kaup-
27745:         täänkin?
27746:                                                        piaan ei tarvitse sitoa pääomaa pohtonestevaras-
27747:                                                        toimiin ja välityspalkkio ei pienene hintakilpai-
27748:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       lun seurauksena, on yrittäjän riski tältä osin
27749: ti seuraavaa:                                          pieni. Muu toiminta kuten palvelujen, tarvikkei-
27750:    Elinkeinohallitus vapautti moottoripolttones-       den ja voiteluaineiden myynti tapahtuu yrittäjän
27751: teiden eli bensiinin ja dieselöljyn vähittäismyyn-     omaan lukuun.
27752: tihinnat hinnanvahvistusmenettelystä 18.6.1984             Markkinointiyhtiöistä Oy Esso Ab on ilmoitta-
27753: alkaen, jolloin myyntipalkkioiden suuruus jäi          nut tehneensä viisi ja Oy Shell Ab neljä komis-
27754: huoltamoyrittäjän itsensä päätettäväksi. Mainittu      siosopimusta. Kumpikin yhtiö on kuitenkin ko-
27755: vähittäishintojen säännöstelyn lopettaminen ei         rostanut, ettei olemassa olevia dealersopimuksia
27756: kuitenkaan sujunut viranomaisten toivomalla ta-        ole muutettu komissiosopimuksiksi vaan kaikissa
27757: valla. Tavoitteena oli, että kukin huoltamoyrittä-     toteutetuissa järjestelyissä on ollut kysymyksessä
27758: jä olisi itsenäisesti asettanut omat, kilpailukykyi-   uuden aseman käynnistäminen tai uuden yrittä-
27759: set hintansa. Näin ei käynyt. Sen sijaan Suomen        jän aloittama toiminta huoltamolla vanhan yrit-
27760: Bensiinikauppiaiden Liitto antoi hintasuosituk-        täjän sopimuksen päätyttyä normaalilla tavalla.
27761: sen. Elinkeinohallitus katsoi suosituksen kilpai-      Lisäksi on korostettu, että sopimussuhteen eh-
27762: lunrajoitussopimukseksi ja ryhtyi toimenpiteisiin      doista sovitaan yhteisymmärryksessä osapuolten
27763: sen rekisteröimiseksi. Kesäkuussa 1984 suoritettu      kesken ennen toiminnan aloittamista. Markki-
27764: hintatiedustelu osoitti 6 p 1l korotussuosituksen      nointiyhtiöistä Oy Shell Ab on vielä ilmoittanut,
27765: toteutuneen. Viime kesän jälkeen jälleenmyynti-        että toivomus polttonesteiden kaupintavarastoon
27766: palkkioita on liiton suosituksesta nostettu kah-       siirtymisestä esitettiin alkujaan sen kauppiasyh-
27767: teen otteeseen.                                        distyksen taholta.
27768:    Huoltamoyrittäjien ryhtyminen kartellinomai-            Kysymyksessä on katsottu, että yhtiöt kiertävät
27769: seen hinnoitteluun asetti öljyn markkinointiyh-        ja ohittavat komissiomenettelyllä niitä koskevan
27770: tiöt keskenään eriarvoiseen asemaan. Yhden koti-       hintailmoitusvelvollisuuden. Todettakoon tämän
27771: maisen markkinointiyhtiön huoltamoverkko on            osalta, että yhtiöt tekevät elinkeinohallituksen
27772: pääasiallisesti yhtiön omassa hallinnassa palkattu-    päätöksen mukaisesti huolto- ja jakeluasemalla
27773: 4                                     1985 vp. -      KK n:o 154
27774: 
27775: tapahtuvasta moottoripolttonesteiden myynnistä        pimuksella, jonka mukaan suurkauppiaat sitou-
27776: sovellettavista hinnoitteluperiaatteiden muutok-      tuvat kilpailemaan tehokkaasti myös hinnoilla.
27777: sista hintailmoitukset myös komissioasemien           Yhtiö on periaatteessa hyväksynyt tämän vaihto-
27778: osalta.                                               ehtona ja kilpailusopimuksen lopullisesta sana-
27779:    Suomen Bensiinikauppiaiden Liitto on               muodosta pyritään saavuttamaan yhteisymmärrys
27780: kauppa- ja teollisuusministeriölle aikaisemmin        viivyttelemättä.
27781: jättämässään kirjeessä itse katsonut, että sen
27782: tiedossa on, että Oy Esso Ab ja Oy Shell Ab eivät        Todettakoon vielä, että kauppa- ja teollisuus-
27783: menettele ko. toimenpiteissään minkään lain tai       ministeriö asetti 5.6.1984 viranomaistahoja edus-
27784: säännösten vastaisesti. Minkäänlainen yrittäjän-      tavan työryhmän, jonka tehtävänä on, elinkeino-
27785: suojalakikaan ei voisi liiton mukaan tässä tilan-     hallituksen vapautettua moottoripolttonesteiden
27786: teessa olla bensiinikauppiaille avuksi. Liitto kui-   myynti palkkiot        hinnanvahvistusmenettelystä,
27787: tenkin pitää öljy-yhtiöiden toimenpiteitä moraa-      seurata huolto- ja jakeluasemien myyntipalkkioi-
27788: lisesti arveluttavina ja tuomittavina, kun ne         den ja muiden kannattavuuteen vaikuttavien
27789: suuntautuvat suoraan sopimuskumppaneita,              tekijöiden kehitystä ja niissä mahdollisesti tapah-
27790: bensiinikauppiaita vastaan.                           tuvia muutoksia. Hallitus seuraa muutoinkin
27791:    Markkinointiyhtiö Oy Shell Ab on ministeriöl-      tarkkaan, mikä vaikutus markkinointiyhtiöiden
27792: le antamassaan lausunnossa ilmoittanut, että sen      suurkauppiaiHeen tarjoamilla komissiosopimuk-
27793: kauppiasyhdistyksen johtokunta on ehdottanut          silla, sikäli kuin niitä jatkossa tehdään, on erityi-
27794: komissiosopimuksen korvaamista ns. kilpailuso-        sesti moottoripolttonesteiden vähittäishintoihin.
27795: 
27796:      Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1985
27797: 
27798:                                                                                 Ministeri jermu Laine
27799:                                       1985 vp. -      KK n:o 154                                        5
27800: 
27801: 
27802: 
27803: 
27804:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
27805: 
27806:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Bolaget beviljade bilisterna kupongrabatter och
27807: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         andra rabatter på förhöjda listpriser och lyckades
27808: av den 10 april 1985 tili vederbörande medlem         därigenom öka sin marknadsandel på bekostnad
27809: av statsrådet för avgivande av svar översänt av-      av andra. 1 denna situation ansåg andra mark-
27810: skrift av följande av riksdagsman Vainio m.fl.        nadsföringsbolag, åtminstone Oy Esso Ab och Oy
27811: undertecknade spörsmål nr 154:                        Shell Ab, att för att återställa sina marknadsan-
27812:                                                       delar och sin konkurrenskraft behövde de möjlig-
27813:           Är Regeringen medveten om de nyaste         heter att direkt och effektivt påverka priset på
27814:        åtgärder som kränker småföretagarnas           bensin och dieselolja. Avolika alternativ, av vilka
27815:        handlingsfrihet och som vidtagits av vissa     ett kunde ha varit att de största servicestationerna
27816:        oljebolag, och om så är fallet,                hade tagits i bolagens besittning, kom bolagen
27817:           anser Regeringen att det är förenligt       fram tili att som en mjukare lösning föreslå sina
27818:        med allmänna rättsprinciper och i övrigt       största bensinhandlare ett s.k. kommissionsalter-
27819:        sakligt att utan att formelit bryta mot        nauv.
27820:        principen om avtalsfrihet småföretagarna          Försäljning av motorbränslen med hjälp av
27821:        i praktiken tvingas tili sådana begräns-       kommissionslager innebär att marknadsförings-
27822:        ningar och förbindelser i sin näringsverk-     bolaget äger servicestationernas bensin- och die-
27823:        samhet som innebär att oljebolagens en-        seloljelager, bestämmer försäljningspriserna för
27824:        sidiga bestämmanderätt ytterligare ökar?       dem och betalar tili handlaren ett fast förmed-
27825:                                                       lingsarvode. Då handlaren inte behöver binda
27826:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra     fast kapital vid bränslelagring och förmedlingsar-
27827: följande:                                             vodet inte blir mindre tili följd av priskonkur-
27828:    Näringsstyrelsen befriade minutpriserna för        rens, är företagarens risk i det avseendet mindre.
27829: motorbränslen, d.v.s. bensin och dieselolja, från     Annan verksamhet såsom försäljning av tjänster,
27830: prisfastställelseförfarande räknat från 18.6 .1984,   tillbehör och smörjmedel sker för företagarens
27831: varvid företagarna som har servicestationer själva    räkning.
27832: fick bestämma försäljningsarvodena. Att slopa            Av marknadsföringsbolagen har Oy Esso Ab
27833: regleringen av minutpriserna förlöpte dock inte       uppgett att det har ingått fem kommissionsavtal
27834: riktigt såsom myndigheterna hade önskat. Målet        och Oy Shell Ab å sin sida fyra. Båda bolagen
27835: var att varje företagare själv hade satt sina egna,   har dock gjort gällande att befintliga dealeravtal
27836: konkurrenskraftiga priser. Det blev inte så. Där-     inte har ändrats tili kommissionsavtal, utan att
27837: emot utfärdade Finlands Bensinhandlarförbund          det i alla arrangemang har varit fråga om att
27838: en prisrekommendation. Näringsstyrelsen betrak-       starta en ny station eller att en ny företagare har
27839: tade rekommendationen som avtal om konkur-            inlett verksamheten på stationen sedan avtalet
27840: rensbegränsning och vidtog åtgärder för att regi-     med den tidigare företagaren upphört att gälla
27841: strera det. En prisförfrågan som gjordes i juni       på vanligt sätt. Dessutom har man understrykit
27842: 1984 visade att rekommendationen om höjning           att parterna i samförstånd överenskommer om
27843: av priset med 6 penni per liter hade blivit           avtalsvillkoren innan verksamheten inleds. Av
27844: verklighet. Sedan sommaren har återförsäljnings-      marknadsföringsbolagen har Oy Shell Ab dess-
27845: arvoden höjts ett par gånger på förbundets            utom uppgett att önskemålet om övergången tili
27846: rekommendation.                                       kommissionslager ursprungligen kom från dess
27847:    Att företagare som har servicestationer gick in    handlarförening.
27848: för en karteliiknande prissättning ställde de bo-         1 spörsmålet har ansetts att bolagen genom
27849: lag som marknadsför olja i olika stälining med        kommissionsförfarande kringgår deras skyldighet
27850: varandra. Servicestationnätet för ett inhemskt        att göra prisanmälan. I fråga om detta kan
27851: marknadsföringsbolag innehas huvudsakligen av         konstateras att bolagen i enlighet med närings-
27852: själva bolaget och sköts av avlönade förmän.          styrelsens beslut gör prisanmälningar om änd-
27853: 6                                      1985 vp. -      KK n:o 154
27854: 
27855: ringar i prissättningsprinciper som tillämpas på       ligt vilket storhandlarna förbinder sig att effek-
27856: försäljning av motorbränslen på service- och dis-      tivt konkurrera även med priser. Bolaget har i
27857: tributionsstationer även angående kommissions-         princip godkänt detta som alternativ och man
27858: stationer.                                             försöker att utan dröjsmål uppnå samförstånd om
27859:    Finlands Bensinhandlarförbund har i en skri-        konkurrensavtalets slutliga ordalydelse.
27860: velse som det tidigare lämnat till handels- och           Det kan ytterligare konstateras att handels- och
27861: industriministeriet självt ansett att det vet att Oy   industriministeriet tillsatte 5. 6. 1984 en arbets-
27862: Esso Ab och Oy Shell Ab inte beträffande               grupp bestående av myndigheter. Arbetsgruppen
27863: ifrågavarande åtgärder bryter mot lag eller stad-      har till uppgift att sedan näringsstyrelsen befria-
27864: ganden. lnte ens någotslags lag för före-              de försäljningsarvoden för motorbränslen från
27865: tagarskydd kunde enligt förbundet hjälpa ben-          prisfastställelseförfarande uppfölja utvecklingen
27866: sinhandlarna i denna situation. Förbundet anser        av service- och distributionsstationernas försälj-
27867: dock att oljebolagens åtgärder kan moraliskt           ningsarvoden och andra faktorer som inverkar på
27868: ifrågasättas och fördömas när de riktar sig direkt     lönsamheten och eventuella ändringar i dem.
27869: mot avtalsparterna, d.v.s. bensinhandlarna.            Regeringen kommer att även i övrigt följa med
27870:    Marknadsföringsbolaget Oy Shell Ab har i sitt       viiken verkan de kommissionsavtal som mark-
27871: utlåtande till ministeriet uppgett att handlarföre-    nadsföringsbolagen erbjuder sina handlare, om
27872: ningens direktion har föreslagit att kommissions-      sådana ingås även i fortsättningen, har särskilt på
27873: avtalet ersätts med ett s.k. konkurrensavtal, en-      motorbränslenas minutpriser.
27874: 
27875:      Helsingfors den 2 maj 1985
27876: 
27877:                                                                                 Minister Jermu Laine
27878:                                                  1985 vp.
27879: 
27880: Kirjallinen kysymys n:o 155
27881: 
27882: 
27883: 
27884: 
27885:                                     Urpilainen: Teletoimen palvelujen turvaamisesta
27886: 
27887: 
27888:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27889: 
27890:    ''Posti- ja telelaitos tarjoaa kaikille yhteiskun-   tamaan. Näiden toimenpiteiden seurauksena te-
27891: nan jäsenille mahdollisuuden saada yhteiskunnan         letoimen henkilöstön määrää sekä kokonaisuute-
27892: kehitystä vastaavat perustelepalvelut vaivattomas-      na että erityisesti telepalveluhenkilöstöä on tar-
27893: ti, edullisesti ja tasapuolisesti.'' Näin todetaan      koitus vähentää. Kaiken tämän seurauksena on
27894: teletoimen pidemmän tähtäyksen toimintasuun-            pelättävissä laitoksen palvelutason heikentyvän.
27895: nitelmissa posti- ja telelaitoksen palvelupäämää-       Pelättävissä on myös eräin osin palvelujen saata-
27896: rästä. Posti- ja teletointa koskevassa laissa taas      vuuden heikentyminen sekä alueellisen eriarvoi-
27897: määritellään laitoksen tehtäväksi mm. teletoimen        suuden lisääntyminen.
27898: tarkoituksenmukainen kehittäminen.                         Laadittujen suunnitelmien ja toimien pohjana
27899:    Teletoimessa tapahtunut kehitys on ollut ripe-       näyttää olevan puhdas tulosajattelu, jonka mu-
27900: ää. Tämä näkyy erityisesti laitoksen taloudellisen      kaan keskitytään menojen vähentämiseen toimin-
27901: tuloksen huomattavana kasvuna. Teletoimi onkin          toja supistamalla sen sijaan, että pyrittäisiin lisää-
27902: tuottanut ylijäämää seuraavasti: vuonna 1981 280        mään tuottoa kehittämällä uusia palveluja ja
27903: miljoonaa, vuonna 1982 410 miljoonaa ja vuon-           niiden markkinointia.
27904: na 1983 ylijäämää kertyi jo 482 miljoonaa mark-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27905: kaa. Ennakkotiedot vuoden 1984 ylijäämästä              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27906: osoittavat sen nousevan jo noin 550 miljoonaan          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
27907: markkaan. Eduskunnan hyväksymässä valtion ku-           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27908: luvan vuoden tulo- ja menoarviossa arvioidaan                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27909: teletoimen myönteisen taloudellisen kehityksen                  ryhtyä, jotta telelaitoksen henkilökunnan
27910: jatkuvan. Ylijäämäksi arvioidaan ennätykselliset                supistamissuunnitelmista voitaisiin luo-
27911: 712 miljoonaa markkaa.                                          pua, koska niillä on laitoksen palveluja
27912:    Näiden lukujen valossa voidaan kiistatta osoit-              heikentävä vaikutuksensa, ja
27913: taa telelaitoksen tuloksen kehittyneen harvinai-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27914: sen myönteisesti. Kun myös lähitulevaisuus näyt-                ryhtyä, jotta teletoimen palveluja taataan
27915: tää laitoksen talouden osalta todella valoisalta,               myös jatkossa kaikille yhteiskunnan jäse-
27916: on yllättävää, että laitoksen piirissä suunnitellaan            nille alueellisesti tasapuolisesti ja edulli-
27917: teletoimipaikkojen palvelujen heikentämistä ja                  sesti, sekä
27918: jopa eräiden yksiköiden toiminnan lopettamista.                    miten Hallitus aikoo turvata teletoi-
27919: Telepalveluja suunnitellaan näet keskitettäväksi,               men palvelujen edelleen kehittämisen
27920: palveluyksiköiden määrää aiotaan vähentää ja                    alan kilpailutilanteen edellyttämällä ta-
27921: teletoimipaikkojen aukioloaikoja tultaneen supis-               valla?
27922: 
27923:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1985
27924: 
27925:                                              Kari Urpilainen
27926: 
27927: 
27928: 
27929: 
27930: 428500425B
27931: 2                                       1985 vp. -      KK n:o 155
27932: 
27933: 
27934: 
27935: 
27936:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
27937: 
27938:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          sä olevat yleisöpuhelimet. Uusien automaattisten
27939: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           palvelujen kohdalla tarvitaan toimipaikkoja lä-
27940: olette 10 päivänä huhtikuuta 1985 päivätyn kir-         hinnä liittymien ja päätelaitteiden myyntipistei-
27941: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        nä. Palvelujen kehittäminen ja turvaaminen ei
27942: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         ole mahdollista muuttamatta tarpeen tullen joi-
27943: Kari Urpilaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     denkin toimipaikkojen sijaintia, aukioloaikoja ja
27944: myksestä no 15 5:                                       toimivaltuuksia uusien olosuhteiden ja palvelu-
27945:                                                         jen kysynnän mukaisesti.
27946:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27947:                                                            Posti- ja telelaitos on vallitsevassa tilanteessa
27948:         ryhtyä, jotta telelaitoksen henkilökunnan
27949:                                                         nähnyt tarpeelliseksi selvittää nykyisen teletoimi-
27950:         supistamissuunnitelmista voitaisiin luo-
27951:                                                         paikkaverkon tarkoituksenmukaisuutta sekä mah-
27952:         pua, koska niillä on laitoksen palveluja
27953:                                                         dollisuuksia vähenevien toimipaikkapalvelujen
27954:         heikentävä vaikutuksensa, ja
27955:                                                         hoitamiseksi osittain postitoimipaikkojen yhtey-
27956:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         dessä. Selvitysten perusteella näyttää ilmeiseltä,
27957:         ryhtyä, jotta teletoimen palveluja taataan      että pienimmillä paikkakunnilla on tarkoituksen-
27958:         myös jatkossa kaikille yhteiskunnan jäse-       mukaista keventää postin ja telen päällekkäistä
27959:         nille alueellisesti tasapuolisesti ja edulli-   palveluverkkoa ja siirtää teletoimen suhteellisen
27960:         sesti, sekä                                     vähäiset toimipaikkapalvelut postitoimipaikkojen
27961:            miten Hallitus aikoo turvata teletoi-        yhteydessä hoidettaviksi. Tällainen siirto ei suin-
27962:         men palvelujen edelleen kehittämisen            kaan heikennä palvelutasoa alueellisesti vaan jär-
27963:         alan kilpailutilanteen edellyttämällä ta-       kiperäistää palvelutoimintaa. Mahdolliset henki-
27964:         valla?                                          lövähennykset tullaan toteuttamaan luonnollista
27965:                                                         poistumaa hyväksi käyttäen henkilöstöä irtisano-
27966:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        matta.
27967: ti seuraavaa:                                               Hallitus toteaa, että posti- ja telelaitoksen
27968:    Posti- ja telelaitoksen palvelupäämääränä on         kehitteillä olevat toimipaikkajärjestelyt ja niistä
27969: tarjota kaikille yhteiskunnan jäsenille mahdolli-       mahdollisesti seuraava henkilökunnan vähenemi-
27970: suus saada yhteiskunnan kehitystä vastaavat tieto-      nen ovat normaalia pitkällä tähtäyksellä tapahtu-
27971: liikennepalvelut vaivattomasti, edullisesti ja tasa-    vaa toiminnan järkiperäistämistä, joka ei aiheuta
27972: puolisesti. Näitä yhteiskunnan kehitystä vastaavia      irtisanomisia eikä vaikuta heikentävästi teletoi-
27973: sähköisen tietoliikenteen palveluja ovat ennen          men palvelutasoon. Kokonaisuutena tarkastellen
27974: kaikkea televerkoissa kuten puhelin-, telex-, da-       teletoimen henkilöstömäärä vähenee liikennemi-
27975: tasiirto- ja autopuhelinverkoissa tarjottavat palve-    nisteriön hyväksymän toiminta- ja taloussuunni-
27976: lut. Asiakkaan kannalta palvelujen käyttö tapah-        telman mukaan n. 0, 7 % vuodessa, mutta vä-
27977: tuu kotona tai työpaikalla olevien päätelaitteiden      hennys johtuu tekniikan kehittymisen suomista
27978: avulla ilman perinteistä toimipaikkaverkkoa.            mahdollisuuksista eikä suinkaan palveluiden kar-
27979:    Posti- ja telelaitoksen teletoimen nykyinen toi-     simisesta.
27980: mipaikkaverkko pohjautuu osittain kysynnältään             Jotta posti- ja telelaitos pystyisi edelleen kehit-
27981: väheneviin palveluihin. Sähkeliikenne esimerkik-        tämään palvelujaan alan kilpailutilanteen edel-
27982: si on jatkuvasti supistunut ja sen yhteiskunnalli-      lyttämällä tavalla, hallitus on pyrkinyt turvaa-
27983: nen merkitys välttämättömänä tietoliikennemuo-          maan tätä kehitystä esittämällä budjettiteitse
27984: tona on koko ajan vähentynyt. Suurimman osan            posti- ja telelaitokselle toimintaan tarvittavat
27985: sähkeistä asiakkaat jättävät sitä paitsi puhelimit-     määrärahat. Hallitus on edelleen tehnyt peri-
27986: se. Asemapuhelupalvelua korvaavat kotipuhelin-          aatepäätöksen alentaa kaukopuhelinmaksuja, mi-
27987: ten lisäksi rahapuhelinkopit sekä baareissa, huol-      kä osaltaan tulee vähentämään alueellisia puhe-
27988: toasemilla, linja-auto- ja rautatieasemilla sekä        lukustannuseroja ja edistämään palvelujen hyväk-
27989: muissa vastaavissa tiloissa asiakkaiden käytettävis-    sikäyttömahdollisuuksia. Myös posti- ja telelai-
27990:                                     1985 vp. -     KK n:o 155                                        3
27991: 
27992: toksen toimipaikkaverkon kehittäminen parantaa     kehittää ja tarjota telepalveluja hyvällä palveluta-
27993: osaltaan posti- ja telelaitoksen mahdollisuuksia   solla kilpailukykyiseen hintaan.
27994: 
27995:     Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1985
27996: 
27997:                                                                  Liikenneministeri Matti Luttinen
27998: 4                                       1985 vp. -      KK n:o 155
27999: 
28000: 
28001: 
28002: 
28003:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
28004: 
28005:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            av hemtelefonerna av penningtelefonkioskerna
28006: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          samt av telefoner för allmänheten i barer, vid
28007: den 10 april 1985 tili vederbörande medlem av           servicestationer, buss- och järnvägsstationer samt
28008: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       i andra motsvarande utrymmen. 1 fråga om de
28009: dagsman Kari Urpilainen ställda spörsmål nr             nya automatiserade formerna av service behövs
28010: 155:                                                    anstalter närmast som försäljningspunkter för
28011:                                                         anslutningarna och terminalerna. Det är inte
28012:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         möjligt att utveckla servicen och trygga till-
28013:        för att göra det möjligt att avstå från          gången tili den utan att vid behov ändra vissa
28014:        planerna på att inskränka personalen vid         anstalters belägenhet, öppethåliningstider och
28015:        televerket, eftersom en sådan inskränk-          befogenheter i enlighet med nya förhålianden
28016:        ning skulle försämra verkets service, och        och efterfrågan på tjänsterna.
28017:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta            Post- och televerket har i den rådande situa-
28018:        för att telefunktionens service skall tillför-   tionen ansett det påkallat att utreda det nuvaran-
28019:        säkras alla samhällets medlemmar också i         de telestationnätets ändamålsenlighet samt möj-
28020:        framtiden så att den regionala jämlikhe-         ligheterna att delvis sköta den minskande an-
28021:        ten bibehålls och servicen tillhandahålls        staltsservicen i samband med postanstalterna. På
28022:        förmånligt, samt                                 basen av utredningarna förefaller det uppenban
28023:           på vilket sätt ämnar Regeringen trygga        att det på de minsta onerna är ändamålsenligt
28024:        den fortsatta urvecklingen av telefunktio-       att göra postens och televerksamhetens dubbla
28025:        nens service på det sätt som konkurrenssi-       servicenät mindre komplicerat och överföra sköt-
28026:        tuationen på området förutsätter?                seln av telefunktionens relativt obetydliga an-
28027:                                                         staltsservice tili postanstalterna. En sådan överfö-
28028:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ring försämrar på intet sätt den regionala service-
28029: anföra följande:                                        nivån, utan gör tvänom servicen mera rationeli.
28030:    Målet för post- och televerkets serviceverksam-      Eventuella minskningar av personalen kommer
28031: het är att erbjuda samhällets alla medlemmar en         att förverkligas genom utnyttjande av den natur-
28032: möjlighet att bekvämt, förmånligt och opartiskt         liga avgången utan att personai behöver sägas
28033: erhålla sådan telekommunikationsservice som             upp.
28034: motsvarar utvecklingen i samhället. Framför allt           Regeringen konstaterar att de arrangemang
28035: den service som erbjuds inom telenäten, dvs.            post- och televerket håller på att utveckla i fråga
28036: telefon-, telex-, dataöverförings- och biltelefon-      om anstalterna och den därav eventuellt följande
28037: näten, utgör sådan telekommunikationsservice av         minskningen av personalen är en normal rationa-
28038: här avsett slag som motsvarar samhällsutveck-           lisering av verksamheten på lång sikt och att det
28039: lingen. Från kundens synpunkt sett utnyttjas            inte leder tili uppsägning av personal. lnte heller
28040: servicen hemma eller med hjälp av terminaler,           försämras telefunktionens servicenivå. Telefunk-
28041: som är belägna på arbetsplatsen, utan det tradi-        tionens hela personai kommer enligt den av
28042: tionella nätet av anstalter.                            trafikministeriet godkända verksamhets- och fi-
28043:    Det nuvarande nätet av anstalter inom post-          nansplanen att minska med ca 0, 7 % i året.
28044: och televerkets telefunktion grundar sig delvis på      Minskningen beror dock på de möjligheter den
28045: sådana former av service som efterfrågas allt           tekniska utvecklingen medför och är på intet sätt
28046: mindre. Telegramtrafiken t.ex. har fortgående           någon följd av en utgaliring av några inom
28047: avtagit och dess samhälleliga betydelse som             serviceformer.
28048: oundgänglig form av telekommunikation har                  För att post- och televerket alltjämt skall
28049: hela tiden minskat. Den största delen av tele-          kunna utveckla sin service på det sätt som
28050: grammen rings dessutom in av kunderna per               konkurrenssituationen inom området förutsätter,
28051: telefon. Stationssamtalsservicen ersätts förutom        har regeringen försökt trygga denna utveckling
28052:                                      1985 vp. -     KK n:o 155                                       5
28053: 
28054: genom att via budgeten föreslå sådana anslag tili   ja möjligheterna att utnyttja servicen. Också ett
28055: post- och televerket som behövs för denna verk-     utvecklande av post- och televerkets anstaltsnät är
28056: samhet. Regeringen har vidare fattat ett princip-   ägnat att förbättra verkets möjligheter att utveck-
28057: beslut om att sänka avgifterna för fjärrsamtal.     la och erbjuda teleservice på en god nivå och tili
28058: Detta kommer för sin del att minska de regionala    ett konkurrenskraftigt pris.
28059: skilinaderna i fråga om samtalsavgifter och främ-
28060: 
28061:     Helsingfors den 8 maj 1985
28062: 
28063:                                                                     Trafikminister Matti Luttinen
28064:                                 j
28065:                                 j
28066:                             j
28067:                             j
28068:                         j
28069:                         j
28070:                     j
28071:                     j
28072:                 j
28073:                 j
28074:             j
28075:             j
28076:         j
28077:         j
28078:     j
28079:     j
28080: j
28081: j
28082:                                                 1985 vp.
28083: 
28084: Kirjallinen kysymys n:o 156
28085: 
28086: 
28087: 
28088: 
28089:                                    E. Laine ym.: Rauhaa suosivan lainsäädännön aikaansaamisesta
28090: 
28091: 
28092:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28093: 
28094:    Kuluvan vuoden toukokuun 9 päivänä on               esiintyneeseen toimintaan, joka ei ollut sopusoin-
28095: kulunut 40 vuotta siitä päivästä, jolloin aseet        nussa naapuriystävyyden ja Suomen rauhanpoli-
28096: vaikenivat ja toinen maailmansota päättyi. Sodas-      tiikan kanssa. Nyttemmin on myös presidentti
28097: sa tuhoutui yli 50 miljoonaa ihmistä. Sodan            Koivisto kiinnittänyt huomiota vastaavankaltai-
28098: kurimukseen oli joutunut yli 80 % maapallom-           siin ilmiöihin maassamme.
28099: me väestöstä. Ihmiskunta vapautui Hitlerin fasis-         Huolestuneisuutta on kansalaisten keskuudessa
28100: min orjuutukselta ensisijaisesti Neuvostoliiton        herättänyt se, että eräät henkilöt ja henkilöryh-
28101: kansojen uupumattoman työn ja erittäin raskai-         mittymät pyrkivät muokkaamaan maaperää
28102: den uhrausten tuloksena. Neuvostoliiton kanso-         maamme ulkopoliittisen peruslinjan muuttami-
28103: jen menetykset olivat suunnattomat. Mittaamat-         selle. Eräät rauhanjärjestöt ovat kannanotoissaan
28104: tomista aineellisista menetyksistä ja ihmisuhreista    osoittaneet, että maassamme avoimesti rikotaan
28105: kärsivät myös muut liittoutuneet, niin voittajat       Suomen ulkopolitiikan perussopimusten, rau-
28106: kuin voitetut.                                         hansopimuksen ja YYA-sopimuksen, henkeä ja
28107:    Toisen maailmansodan opetuksilla on katoa-          sisältöä. Valheellinen ja vihamielinen Neuvosto-
28108: maton merkitys. Ne muistuttavat siitä, että sotaa      liittoa ja rauhantyötä vastaan suuntautuva kiiho-
28109: vastaan on taisteltava ennen kuin se on liian          tuspropaganda on yleistynyt ja selvästi lisäänty-
28110: myöhäistä. Suomella, joka osallistui toiseen           nyt. Laajaksi paisunutta vihamielistä mieliala-
28111: maailmansotaan Hitler-Saksan liittolaisena, on         muokkausta on sanoma- ja aikakauslehdissä, ra-
28112: aivan erityisen tärkeä merkitys oikeiden johtopää-     dion ja television ohjelmissa ja myös sota-aikaa
28113: tösten tekemisessä. Sitä on käytännössä merkin-        kuvaavissa muistelmakirjoissa, romaaneissa, nk.
28114: nytkin se uusi ulkopolitiikka, joka rakentui Suo-      dokumenttijulkaisuissa ja viimeksi jopa lasten
28115: men ja Neuvostoliiton kesken solmitun YYA-             kotimikroissa.
28116: sopimuksen perustalle ja joka on näkynyt aktiivi-         Koska maamme kansallisten etujen sekä rau-
28117: sena rauhantahtoisena ulkopolitiikkana, ETY-           han ja naapuriystävyyden etujen mukaista on,
28118: kokouksen isännyytenä jne.                             että yleistä mielipidettä ohjataan rauhan ja hy-
28119:    Monissa maissa on menty Suomea pidemmäl-            vien naapurisuhteiden suuntaan, on paikallaan
28120: le. Esim. Neuvostoliitossa ja muissa sosialistisissa   harkita rauhaa suojaavia lainsäädännöllisiä toi-
28121: valtioissa on perustuslakiin otetuin säännöksin        menpiteita, mm. rauhanlain säätämistä.
28122: kielletty sotapropagandan harjoittaminen. Useis-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28123: ta ns. rauhanlain säätämistä tarkoittavista aloit-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28124: teista ja ehdotuksista huolimatta Suomessa ei ole      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
28125: ryhdytty toimenpiteisiin sellaisen rauhaa suojaa-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28126: van lain aikaansaamiseksi, joka vastaisi YK:n
28127: yleiskokouksen vuonna 1966 hyväksymää sopi-                      Aikooko Hallitus ryhtyä rauhaa suojaa-
28128: musta kansalais- ja poliittisista oikeuksista.                viin lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin
28129:    Presidentit Paasikivi ja Kekkonen joutuivat                mm. sotapropagandan kieltämiseksi ja
28130: aikanaan kiinnittämään huomiota maassamme                     rauhanlain säätämiseksi?
28131:       Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1985
28132: 
28133:              Ensio Laine                    Irma Rosnell                    Niilo Koskenniemi
28134:              Mikko Kuoppa                   Pekka Leppänen                  Lauha Männistö
28135: 4285004331
28136: 2                                    1985 vp. -     KK n:o 156
28137: 
28138: 
28139: 
28140: 
28141:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28142: 
28143:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa     valtiollisia rikoksia koskevien rikoslain säännösten
28144: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       uudistamiseen. Valtiollisia rikoksia koskevat
28145: olette 11 päivänä huhtikuuta 1985 päivätyn kir-     säännökset ovat rikoslain kokonaisuudistusta val-
28146: jeenne n:o 569 ohella toimittanut valtioneuvos-     mistelevassa rikoslakiprojektissa parhaillaan val-
28147: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-   misteltavina.
28148: edustaja Ensio Laineen ym. näin kuuluvasta kir-        Rauhantyö on arvokasta ja tärkeää toimintaa.
28149: jallisesta kysymyksestä n:o 156:                    Kansainvälisessä yhteistyössä on laadittu monia
28150:                                                     sopimuksia ja asiakirjoja, joiden tarkoituksena on
28151:           Aikooko Hallitus ryhtyä rauhaa suojaa-    turvata rauhantilaa. Tällaisiin sopimuksiin liitty-
28152:        viin lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin     minen voi edellyttää lainsäädäntötoimiakin.
28153:        mm. sotapropagandan kieltämiseksi ja         Kansalliseen lainsäädäntöön saatetaan muutoin-
28154:        rauhanlain säätämiseksi?                     kin sisällyttää säännöksiä, jotka ovat merkittäviä
28155:                                                     rauhantyön kannalta (esimerkiksi kiihottamista
28156:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    kansanryhmän syrjintään koskeva rikoslain sään-
28157: ti seuraavaa:                                       nös sekä lukio- ja peruskoululakien säännökset
28158:    Sotapropagandan kieltämisen osalta toistan       koulun kasvatustavoitteista). Rauhan- ja konflik-
28159: vastauksen, jonka annoin tämän vuoden huhti-        tintutkimuslaitoksesta on säädetty lailla. Yleistä
28160: kuun 11 päivänä kansanedustaja Heli Astalan         rauhanlakia, jonka mahdollisesta sisällöstä kysy-
28161: ym. tekemään kirjalliseen kysymykseen n:o 97.       myksessä ei esitetä näkökohtia, ei kuitenkaan ole
28162: Kysymys sotapropagandan kieltämisestä liittyy       valmisteltu.
28163: 
28164:     Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1985
28165: 
28166:                                                                  Oikeusministeri Christoffer Taxell
28167:                                       1985 vp. -     KK n:o 156                                        3
28168: 
28169: 
28170: 
28171: 
28172:                                Tili Riksdagens Herr Talman
28173: 
28174:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ganden om politiska brott. Dessa stadganden är
28175: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        för närvarande under beredning inom ramen för
28176: nr 569 av den 11 april 1985 tili vederbörande        den pågående totalreformen av strafflagen.
28177: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande
28178: av riksdagman Ensio Laine m.fl. undertecknade           Att arbeta för freden är värdefulit och viktigt.
28179: spörsmål nr 156:                                     Inom det internationelia samarbetet har många
28180:                                                      avtal och handlingar uppgjorts i syfte att trygga
28181:           Ämnar Regeringen vidta lagstift-           freden. Anslutning tili sådana avtal kan förutsät-
28182:        ningsåtgärder för att trygga freden och       ta även lagstiftningsåtgärder. Också annars kan i
28183:        bl. a. förbjuda krigspropaganda och stifta    den nationelia lagstiftningen intas stadganden
28184:        en fredslag?                                  som är betydelsefulia med tanke på fredsarbetet
28185:                                                      (tili exempel stadgandet i strafflagen om hetsan-
28186:    Som svar på detta spörsmål anför jag vördsamt     de tili diskriminering av folkgrupp och stadgan-
28187: följande:                                            dena i gymnasie- och grundskolelagarna om
28188:    Vad förbudet mot krigspropaganda beträffar        skolans uppfostringsmål). Om freds- och kon-
28189: upprepar jag det jag den 11 april detta år gav på    fliktforskningsinstitutet är stadgat i lag. Någon
28190: riksdagsman Heli Astalas m.fl. spörsmål nr 97.       allmän fredslag, om vars eventuella innehåll inga
28191: Frågan om förbud mot krigspropaganda sam-            synpunkter framförs i spörsmålet, har emellertid
28192: manhänger med förnyandet av strafflagens stad-       inte beretts.
28193: 
28194:      Helsingfors den 8 maj 1985
28195: 
28196:                                                                   Justitieminister Chnstoffir Taxell
28197:                                               1985 vp.
28198: 
28199: Kirjallinen kysymys n:o 157
28200: 
28201: 
28202: 
28203: 
28204:                                   Pohjanoksa ym.: Lukion kolmannen luokan arvostelusta keväällä
28205:                                      1985
28206: 
28207: 
28208:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28209: 
28210:    Vastatessaan kirjalliseen kysymykseen (n:o        mukaan uusia hylätyn kurssin ja korottaa suori-
28211: 184/1984 vp.) kurssimuotoisen lukion hyväksy-        tuksiaan tenttimällä koko lukion oppimäärän ko.
28212: tyn oppikurssin uusimisesta opetusministeri          aineessa. Oppilaan arvosana määräytyy suullisesta
28213: Suonio totesi seuraavaa: '' Kurssiarvosanojen kes-   kuulustelusta ennen ylioppilaskirjoituksia tai hel-
28214: kiarvon merkitseminen lukion koko oppimäärän         mikuun arvostelusta riippuen "ku~~asta oppi-
28215: arvosanaksi on kuitenkin ongelmallista. Ylem-        las on saanut paremman arvosanan .
28216: pien arvosanojen vaatimustaso nousee painosta-          Koska keväällä 1985 ei lukioasetus ole vielä
28217: vaa korkeaksi eikä muidenkaan arvosanojen koh-       voimassa, sovelletaan lukion kolmannen luokan
28218: dalla ole varaa satunnaiseen lipsahdukseen.          oppilasarvosteluun kouluhallituksen yleiskirjei-
28219: Uuden koulutuksen valmistumisen yhteydessä on        den ohjeita eikä asetusta. Näin nämä oppilaat
28220: tämän johdosta harkittu sellaista lisäystä, jonka    ovat huonommassa asemassa kuin esim. vuonna
28221: mukaan oppilaan arvosanaa voitaisiin lukion          1986 lukion kolmannella olevat, koska heihin
28222: päättävaiheessa korottaa yhdellä numerolla, mil-     sovelletaan myös opettajan harkintaa.
28223: loin oppilaan menestyminen voidaan pitää lop-
28224:                                                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28225: puarvosanaa selvästi parempana.''
28226:                                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28227:    Uuden lukioasetuksen (719/84) 42 §:ssä tode-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
28228: taan arvostelusta lukion kolmannen vuoden osal-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28229: ta: ''Lukion ylimmän luokan oppilaan tiedot ja
28230: taidot arvostellaan kevätlukukaudella välittömästi              Pitääkö Hallitus oikeudenmukaisena,
28231: koulunkäynnin paatyttyä kunkin opprameen                     että lukioasetuksen voimaantulon siirty-
28232: kurssiarvosanojen keskiarvona. Arvosana voidaan              mävaiheessa keväällä 1985 lukion kol-
28233: kouluhallituksen ohjeiden mukaan antaa mainit-               mannella olevaan ikäluokkaan ei sovelleta
28234: tua keskiarvoa korkeampana.'' Tämän mukaan                   uuden lukioasetuksen hengen mukaista
28235: siis opettajalla on harkintavalta.                           harkintaa arvostelussa, ja
28236:    Keväällä 1985 lukion kolmannen luokan oppi-                  mitä Hallitus aikoo tehdä tämän epä-
28237: laat voivat kouluhallituksen yleiskirjeen 3183               kohdan poistamiseksi?
28238: 
28239:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1985
28240: 
28241:          Aino Pohjanoksa                Liisa Hilpelä                 Tapio Holvitie
28242:          Eeva Turunen                   Sakari Valli                  Sirpa Pietikäinen
28243:          Anna-Kaarina Louvo             Pertti Salolainen             Mauri Miettinen
28244:                     Ritva Laurila                             Matti Lahtinen
28245: 
28246: 
28247: 
28248: 
28249: 4285004385
28250: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 157
28251: 
28252: 
28253: 
28254: 
28255:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28256: 
28257:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         oppiaineessa on suoritettu, maaraytyy paastoto-
28258: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          distuksen arvosana saaduista arvosanoista parem-
28259: olette kirjeellänne 11 päivänä huhtikuuta 1985         man arvosanan mukaan. Oppilaan on siis mah-
28260: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        dollista saada kurssiarvosanojensa keskiarvo koro-
28261: vastattavaksi kansanedustaja Pohjanoksan ym. te-       tetuksi missä aineessa tahansa osallistumalla ko-
28262: kemän seuraavan kirjallisen kysymyksen n:o 15 7:       rotuskuulusteluun. Kuulustelujen lukumäärää ei
28263:                                                        ole rajoitettu. Opettaja pitää kuulustelun ja ar-
28264:            Pitääkö Hallitus oikeudenmukaisena,         vostelee sen harkintansa mukaan.
28265:         että lukioasetuksen voimaantulon siirty-
28266:         mävaiheessa keväällä 1985 lukion kol-              Vähentääkseen eroa vuoden 1985 ja 1986 päät-
28267:         mannella olevaan ikäluokkaan ei sovelleta      täarvosanojen välillä kouluhallitus on antanut
28268:         uuden lukioasetuksen hengen mukaista           asiasta seuraavat ohjeet (R 5571 1984):
28269:         harkintaa arvostelussa, ja                         Lukion päättäarvostelussa tapahtuu muutos
28270:            mitä Hallitus aikoo tehdä tämän epä-        uusien lukioasetusten voimaan tullessa lukuvuon-
28271:         kohdan poistamiseksi?                          na 1985-86 siten, että kurssiarvosanojen keski-
28272:                                                        arvon perusteella määräytynyttä arvosanaa voi-
28273:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          daan opettajan harkinnan mukaan vielä korottaa,
28274: seuraavaa:                                             mikäli oppilaan osoittamat tiedot ja taidot tätä
28275:    Lukion kolmannen luokan oppilaiden arvoste-         edellyttävät. Lukion eri ikäluokat tulisi arvostelu-
28276: lu tapahtuu nykyisin siten, että lukion ylimmän        käytännössä saattaa samaan asemaan. Tämän joh-
28277: luokan oppilaan tulee ennen maaliskuun 25              dosta kouluhallitus kiinnittää huomiota siihen,
28278: päivää osallistua neljään loppukuulusteluun sel-       että mikäli oppilaan kurssiarvosanojen perusteella
28279: laisissa valitseruissaan lukuaineissa, joihin hän on   määräytyvä päättäarvosana on opettajan mielestä
28280: ilmoittautunut ylioppilastutkinnossa. Tämän li-        selvästi alle sen tiedon ja taidon tason, mitä
28281: säksi oppilaalla on oikeus osallistua ennen yliop-     oppilas on osoittanut lukion kolmannella luokal-
28282: pilastutkinnon kokeita enintään kahteen loppu-         la, tulisi hänet ohjata osallistumaan korotuskuu-
28283: kuulusteluun lukion oppiaineissa ja ylioppilastut-     lusteluun. Tämä arvosana, mikäli se on kurssiar-
28284: kinnon kokeiden jälkeen loppukuulusteluihin va-        vosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa kor-
28285: litsemissaan lukion oppiaineissa. Loppukuuluste-       keampi, merkitään päästötodistukseen.
28286: lu, johon voi tarvittaessa kuulua myös kirjallisia         Opetusministeriön käsityksen mukaan edellä
28287: tehtäviä, arvostellaan lukion yleisiä arvosteluperi-   todetut kouluhallituksen ohjeet suuntaavat lu-
28288: aatteita noudattaen.                                   kion kolmannen luokan oppilaiden arvostelua
28289:    Lukion päästätodistuksen arvosanat määräyty-        keväällä 1985 siten, että eri vuosiluokkien oppi-
28290: vät kunkin oppiaineen kurssiarvosanojen keskiar-       laat tulevat keskenään tasavertaiseen asemaan.
28291: vona. Milloin edellä tarkoitettu pakollinen lop-       Näin ollen kouluhallituksen ohjeella on jo mah-
28292: pukuulustelu tai vapaaehtoista loppukuulustelua        dollista poistaa kysymyksessä tarkoitettu epäkoh-
28293: vastaava arvosanan korotuskuulustelu jossakin          ta.
28294: 
28295:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1985
28296: 
28297:                                                                      Opetusministeri Kaarina Suonio
28298:                                       1985 vp. -     KK n:o 157                                      3
28299: 
28300: 
28301: 
28302: 
28303:                                Tili Riksdagens Herr Talman
28304: 
28305:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         liga slutförhöret förrättas i något läroämne, be-
28306: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        stäms avgångsbetygets vitsord på basen av det
28307: av den 11 april 1985 tili vederbörande medlem        bästa vitsord som eleven erhållit. Det är således
28308: av statsrådet avsänt en avskrift av följande riks-   möjligt för eleven att få medeltalet av sina
28309: dagsman Pohjanoksa m.fl. undertecknade spörs-        kursvitsord höjt i vilket ämne som helst genom
28310: mål nr 157:                                          att deltaga i höjningsförhör. Antalet förhör är
28311:                                                      inte begränsat. Läraren håller förhöret och bedö-
28312:           Anser Regeringen att det är rättvist att   mer resultatet enligt egen prövning.
28313:        man i övergångsskedet vid införandet av          För att minska skillnaden mellan slutvitsorden
28314:        gymnasieförordningen på den åldersklass       under 1985 och 1986 har skolstyrelsen glVlt
28315:        som våren 1985 går i gymnasiets tredje        följande anvisningar angående ärendet (R 55 71
28316:        klass inte tillämpar den prövning i be-       1984):
28317:        dömningen som överensstämmer med                 En förändring av slutbedömningen i gymnasiet
28318:        andan i den nya gymnasielagen och             kommer att ske, då den nya gymnasieförord-
28319:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      ningen träder i kraft läsåret 198 5-86: det vits-
28320:        för att denna olägenhet skall kunna av-       ord som bestäms på grundval av kursvitsordens
28321:        lägsnas?                                      medeltal kommer enligt lärarens prövning ännu
28322:                                                      att kunna höjas, om elevs kunskaper och färdig-
28323:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     heter i övrigt förutsätter detta. Gymnasiets olika
28324: framföra följande:                                   åldersklasser borde i bedömingshänseende göras
28325:    Bedömningen av eleverna i gymnasiets tredje       likvärda. På grund av detta fäster skolstyrelsen
28326: klass sker numera så att eleven i gymnasiets         gymnasiernas uppmärksamhet vid, att om det
28327: högsta klass bör före den 25 mars delta i fyra       slutvitsord som fås på basis av elevs kursvitsord
28328: slutförhör i sådana läsämnen tili vilka han anmält   enligt lärarens åsikt ligger klart under den
28329: sig i studentexamen. Härutöver har elev rätt att     kunskaps- och färdighetsnivå, som elev ådagalagt
28330: före proven i studentexamen delta i högst två        i tredje klassen, borde eleven uppmanas att delta
28331: slutförhör i gymnasiets läroämnen. Efter proven i    i ett höjningsförhör. Detta vitsord, om det är
28332: studentexamen kan elev delta i slutförhören i        högre än vitsordet från februari, antecknas i
28333: sådana läroämnen i gymnasiet som han själv valt.     avgångsbetyget.
28334: Slutförhöret, som vid behov även kan innehålla          Enligt undervisningsministeriets uppfattning
28335: skriftliga uppgifter bedöms med iakttagande av       styr ovan nämnda skolstyrelsens anvisningar be-
28336: de allmänna principer som tillämpas på bedöm-        dömningen av elever i gymnasiets sista klass
28337: ningen av elever i gymnasiet.                        våren 198 5 så att eleverna i gymnasiets olika
28338:    Vitsorden i gymnasiets avgångsbetyg bestäms       åldersklasser sinsemellan kan försättas i en jäm-
28339: som ett medeltal av kursvitsorden i varje läroäm-    bördig ställning. Således är det möjligt att med
28340: ne. Då ovan nämnda obligatoriska slutförhör          skolstyrelsens anvisningar avlägsna den i spörsmå-
28341: eller det höjningsförhör som motsvarar det frivil-   let avsedda olägenheten.
28342: 
28343:     Helsingfors den 14 maj 1985
28344: 
28345:                                                             Undervisningsminister Kaarina Suonio
28346:                                                 1985 vp.
28347: 
28348: Kirjallinen kysymys n:o 158
28349: 
28350: 
28351: 
28352: 
28353:                                    Eenilä: Nuorten osallistumis- Ja vaikuttamismahdollisuuksien pa-
28354:                                       rantamisesta
28355: 
28356: 
28357:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28358: 
28359:    Nuorisopoliittisessa selonteossaan hallitus pitää   peikko, jolta koululaiset olisi suojeltava - ovat-
28360: tärkeänä nuorten ja nuorisojärjestöjen osallistu-      han ne osa laillista kansanvaltaista järjestelmääm-
28361: mis- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamis-        me.
28362: ta yhteiskunnassa. Nämä mahdollisuudet eivät              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28363: voine parantua, ellei nuorten valmiuksia yhteis-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28364: kunnalliseen toimintaan ensin paranneta. Val-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28365: miuksien parantaminen edellyttää välttämättä,          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28366: että poliittiset puolueet ja ryhmittymät voivat
28367: tulla koulujen oppitunneille esittelemään itse-                  Aikooko Hallitus nuorisovuoden aika-
28368: ään, ohjelmiaap. ja tavoitteitaan samaan tapaan               na ryhtyä nuorisopoliittisessa selonteossa
28369: kuin poliisit kouluissa antavat oppilaille liikenne-          tärkeinä pitämiinsä toimenpiteisiin nuor-
28370: valistusta.                                                   ten osallistumis- ja vaikuttamismahdolli-
28371:    Vähin, mitä yhteiskuntakelpoisuudelta nykyai-              suuksien parantamiseksi esimerkiksi si-
28372: kana on edellytettävä lienee, että nuorillemme jo             ten, että nuorille luodaan paremmat yh-
28373: koulussa luodaan riittävät valmiudet omakohtai-               teiskunnalliset valmiudet äänioikeutensa
28374: sen ajattelun ja vapaan harkinnan pohjalta käyt-              käyttämiseen järjestämällä puolueille ja
28375: tää äänioikeuttaan täysi-ikäisyysrajan saavutettu-            muille kansanvaltaa käyttäville ryhmitty-
28376: aan samoin kuin nauttia vaalikelpoisuudestaan.                mille mahdollisuus esitellä toimintaansa
28377: Politiikka, yhteisten asiain hoito, puolueiden ja             ja tavoitteitaan peruskoulun yläasteen op-
28378: ryhmittymien toiminta, ei voi olla mikään paha                pilaille?
28379: 
28380:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1985
28381: 
28382:                                               Paula Eenilä
28383: 
28384: 
28385: 
28386: 
28387: 428500439T
28388: 2                                     1985 vp. -- KJ( n:o 158
28389: 
28390: 
28391: 
28392: 
28393:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28394: 
28395:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        la. Näin koulutyöhön saadaan mukaan aikaisem-
28396: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        paa enemmän myös paikallista ainesta.
28397: olette 12 päivänä huhtikuuta 1985 päivätyn kir-
28398: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        Peruskoulun yläasteen historian ja yhteiskunta-
28399:                                                      opin opetuksessa tutustutaan suomalaisen kan-
28400: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja
28401:                                                      sanvallan toimintaan ja sen osana poliittisiin
28402: Eenilän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä
28403:                                                      puolueisiin. Koulun ja opettajan harkinnassa on,
28404: n:o 158:
28405:                                                      missä määrin opetuksessa käytetään hyväksi myös
28406:           Aikooko Hallitus nuorisovuoden aika-       koulun ulkopuolista asiantuntemusta. Lisäksi op-
28407:        na ryhtyä nuorisopoliittisessa selonteossa    pimäärän kuntakohtaisessa osassa on mahdollista
28408:        tärkeinä pitämiinsä toimenpiteisiin nuor-     tutustuttaa oppilaat oman kunnan hallintoon ja
28409:        ten osallistumis- ja vaikuttamismahdolli-     poliittisten puolueiden osuuteen siinä. Koska
28410:        suuksien parantamiseksi esimerkiksi si-       koulun opetusta voidaan syventää myös tutustu-
28411:        ten, että nuorille luodaan paremmat yh-       miskäynneillä koulun ulkopuolella, voidaan op-
28412:        teiskunnalliset valmiudet äänioikeutensa      pilaat tutustuttaa kunnanvaltuuston työskente-
28413:        käyttämiseen järjestämällä puolueille ja      lyyn paikan päällä. Kunnan luottamuselinten
28414:        muille kansanvaltaa käyttäville ryhmitty-     esityslistoja ja päätöksiä voidaan käyttää opetuk-
28415:        mille mahdollisuus esitellä toimintaansa      sessa aineistona. Peruskoulun oppilaat voivat
28416:        ja tavoitteitaan peruskoulun yläasteen op-    myös tehdä kunnallislain 36 §:n mukaisia kun-
28417:        pilaille?                                     nan jäsenten aloitteita kunnan hallintoa koskevis-
28418:                                                      sa asioissa. Nuorten kiinnostus osallistumiseen ja
28419:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        vaikuttamiseen voi siten saada runsaasti virikkeitä
28420: seuraavaa:                                           paikallisista kysymyksistä.
28421:   Uuden peruskoululain mukaan kunta laatii              Hallitus pitää tärkeänä nuorten yhteiskunnal-
28422: peruskoulun opetussuunnitelman. Opetussuun-          listen valmiuksien edistämistä. Puolueiden ja
28423: nitelman oppimäärät perustuvat kouluhallituk-        muiden kansanvaltaa käyttävien ryhmittymien
28424: sen päättämään oppiaineitten valtakunnalliseen       toiminnan ja tavoitteiden tunteminen on kansan-
28425: oppimäärään.                                         valtaisen osallistumisen perusta. Koulun tehtävä-
28426:   Valtakunnalliseen oppimäärään kuuluu ylei-         nä on opettaa suomalaisen yhteiskunnan toimin-
28427: nen osa, joka sisältyy kaikkien kuntien opetus-      taperiaatteet ja kansalaisten vaikutusmahdolli-
28428: suunnitelmaan. Eri aineissa valtakunnalliseen op-    suudet. Tämän opetuksen syventämiseen ja ha-
28429: pimäärään voi kuulua myös osia, jotka kunnan         vainnollistamiseen on runsaasti keinoja, joista
28430: opetussuunnitelmassa voidaan osaksi tai koko-        kuitenkin koulut ja opettajat voivat itse parhai-
28431: naan korvata kunnan laatimilla oppimäärän osil-      ten päättää.
28432: 
28433:     Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1985
28434: 
28435:                                                                    Opetusministeri Kaarina Suonio
28436:                                       1985 vp. -- EJC n:o 158                                       3
28437: 
28438: 
28439: 
28440: 
28441:                                Tili Riksdagens Herr Talman
28442: 
28443:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          undervisning om den finländska demokratins
28444: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        funktioner och som en del härav om de politiska
28445: av den 12 april 1985 tili vederbörande medlem        partierna. Det ankommer på skolans och lärarens
28446: av statsrådet avsänt en avskrift av följande riks-   prövning i viiken omfattning man i undervis-
28447: dagsman Eenilä undertecknade spörsmål nr 15 8:       ningen även anlitar sakkunskap utanför skolan.
28448:                                                      Härutöver är det möjligt i den del av lärokursen
28449:           Ämnar Regeringen under ungdomsåret         som berör kommunen göra eleverna bekanta
28450:        vidta sådana åtgärder som den anser att       med förvaltningen och de politiska partiernas
28451:        är viktiga i den ungdomspolitiska redogö-     andel därav i deras egen kommun. Eftersom det
28452:        relsen för att de unga personernas möjlig-    är möjligt att fördjupa skolans undervisning med
28453:        heter att deltaga i skötseln av ärenden       besök utanför skolan kan man göra eleverna
28454:        och påverka dem skall kunna förbättras        förtrogna med kommunfullmäktiges arbete på
28455:        genom att skapa för dem bättre samhälle-      plats. Föredragningslistor över kommunens
28456:        liga förutsättningar för att de skall kunna   förtroendeorgan samt beslut kan användas som
28457:        använda sin rösträtt så att partierna och     materia! inom undervisningen.
28458:        andra demokratiska grupperingar ges
28459:        möjlighet att presentera sin verksamhet          Eleverna i grundskolan kan även ta sådana i
28460:        och sina mål för elever i grundskolans        36 § kommunallagen avsedda intiativ, som kan
28461:        högstadium?                                   väckas av medlemmar i kommunen, tili de
28462:                                                      ärenden som ansluter sig tili den kommunala
28463:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     förvaltningen. De ungas intresse för att delta i
28464: framföra följande:                                   skötseln av ärenden samt påverka dem kan såle-
28465:    Enligt den nya grundskolelagen utarbetar          des få rikligt med stimulans utgående från lokala
28466: kommunen läroplanen för grundskolan. Lärokur-        frågor.
28467: serna i läroplanen bygger på den riksomfattande
28468: lärokurs i varje läroämne som skolstyrelsen fattat      Regeringen anser det vara viktigt att de unga
28469: beslut om.                                           personernas samhälleliga förutsättningar skall
28470:    Den riksomfattande lärokursen består av en        förbättras. Kännedom om partiernas och andra
28471: allmän del som ingår i alla kommuners läroplan.      demokratiska grupperingars verksamhet och mål
28472: I den riksomfattande lärokursen kan i olika          utgör grunden för ett demokratiskt deltagande.
28473: ämnen även ingå sådana delar som man helt eller      Skolans uppgift är att ge undervisning om det
28474: delvis kan ersätta i kommunens läroplan med de       finländska samhällets verksamhetsprinciper samt
28475: delar i lärokursen som kommunen själv utarbe-        lära vilka möjligheter som medborgarna har att
28476: tar. På detta sätt är det möjligt att inrymma mera   påverka ärendena. Det står rikligt med medel
28477: lokalt materia! än tidigare i skolarbetet.           tillbuds för att fördjupa och åskådliggöra denna
28478:    Inom undervisningen i historia och samhällslä-    undervisning. Beslut om dessa medel kan dock
28479: ra i grundskolans högstadium ger man eleverna        bäst fattas av skolorna och lärarna själva.
28480: 
28481:      Helsingfors den 15 maj 1985
28482: 
28483:                                                             Undervisningsminister Kaanna Suonio
28484:                                                 1985 vp.
28485: 
28486: Kirjallinen kysymys n:o 159
28487: 
28488: 
28489: 
28490: 
28491:                                    Tennilä: Malminetsinnän vähentämisen estämisestä Lapissa
28492: 
28493: 
28494:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28495: 
28496:    Lapissa ollaan huolestuneita siitä, että malmin-   esiintymien löytyessä. Tämä edellyttää myös yh-
28497: etsintä uhkaa edelleenkin supistua. Niinpä myös       tiöiden tuntuvaa omaa panostusta, josta niiden
28498: Lapin läänin teollisuustoimikunta on kääntynyt        kanssa tulisi voida sopia.
28499: kauppa- ja teollisuusministeriön puoleen esit-           Malminetsinnän kannattavuutta ei voida mää-
28500: täen, että tämän vuoden lisäbudjettiin osoitetaan     ritellä kuin pitkällä aikavälillä. Sellainen määre,
28501: 5 miljoonaa markkaa ja vuoden 1986 tulo- ja           että se ei ole kannattavaa, on ahdasmielineo ja
28502: menoarviossa 10 miljoonaa markkaa Rautaruukki         tulee asiantuntijoiden mukaan kostautumaan
28503: Oy:n ja Outokumpu Oy:n harjoittamaan mal-             kallioperämme heikolla tuntemuksella ja pienenä
28504: minetsintätoimintaan pohjoisessa.                     malmiomavaraisuutena. Pienentyneet etsintä-
28505:    Tärkeänä Lapin läänin teollisuustoimikunta pi-     organisaatiot tulevat tuntumaan jopa geologien
28506: tää läänin alueella tapahtuvan malminetsinnän         koulutustasossa.
28507: tutkimusvolyymin pienenemisen pysäyttämistä ja           Malminetsintä vaatii etsintäorganisaation tie-
28508: panostuksen palauttamista 80-luvun alkupuolen         tyn ihannekoon, jonka alapuolella toiminnan
28509: tasolle. Valtion tulisi lisätä omaa rahoitusosuut-    taso tulee laskemaan. Asiantuntijoiden mukaan
28510: taan niin, että etsintätyön kokonaisvolyymi ei        suomalaiset etsintäorganisaatiot ovat tällä hetkel-
28511: pienene valtionyhtiöiden katsottua perusteetto-       lä lähellä tätä kokoa.
28512: maksi niiden oman rahoitusosuuden lisäämisen.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28513:    Teollisuustoimikunta painottaa valtion lisä-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28514: rahoituksen kanavoimista tavalla, joka takaa kai-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28515: vosteollisuutta harjoittavien yhtiöiden riittävän     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28516: mukanaolon Lapin malminetsintätyössä. Vain
28517: näin voidaan turvata riittävä taloudellis-tekninen              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28518: taito-tieto läänin malminetsinnässä ja odottaa               ryhtyä malminetsinnän vähentämisen
28519: nopeata tulokseen pääsyä hyödyntämiskelpoisten               estämiseksi Lapissa?
28520: 
28521:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1985
28522: 
28523:                                          Esko-Juhani Tennilä
28524: 
28525: 
28526: 
28527: 
28528: 4285004140
28529: 2                                    1985 vp. -     KK n:o 159
28530: 
28531: 
28532: 
28533: 
28534:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28535: 
28536:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kehitetty toimintamalli, jonka mukaan Rauta-
28537: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ruukki Oy luopuisi kokonaan malminetsinnästä.
28538: olette 12 päivänä huhtikuuta 1985 päivätyn kir-     Tämän jälkeen Outokumpu Oy yksin vastaisi
28539: jeenne n:o 577 ohella toimittanut valtioneuvos-     yhtiötasolla tapahtuvasta metallisten malmien et-
28540: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-   sinnästä valtionyhtiöiden piirissä.
28541: edustaja Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvasta          Kauppa- ja teollisuusministeriön mielestä val-
28542: kysymyksestä n:o 159:                               tion tukea metallimalmien etsintään tulisi lisätä
28543:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      siinä määrin, ettei toiminta supistuisi. Tällainen
28544:        ryhtyä malminetsinnän vähentämisen           suunnitelma on ollut jo kerran hallituksen ilta-
28545:                                                     koulussa ja on nyt valtiovarainministeriön ja
28546:        estämiseksi Lapissa?
28547:                                                     kauppa- ja teollisuusministeriön yhteisesti val-
28548:                                                     misteltavana.
28549:   Vastauksena tehtyyn kysymykseen esitän kun-
28550: nioittavasti seuraavaa:                                Henkilökunnan osalta on Rautaruukki Oy:ssä
28551:                                                     tarkoitus osittain siirtää henkilöstöä yhtiön mui-
28552:    Maassamme suorittaa metallimalmien etsintää      hin tehtäviin. Lopulle malminetsintähenkilökun-
28553: kaksi valtionyhtiötä: Outokumpu Oy ja Rauta-        nalle on tarkoitus tarjota työtä toisten malmin-
28554: ruukki Oy. Nämä yhtiöt ovat 15 viimeisen vuo-       etsintäorganisaatioiden palveluksessa.
28555: den aikana käyttäneet malminetsintään yhteensä         Valtion varojen lisääntyvää käyttöä malmin-
28556: noin 800 milj. markkaa. Tuloksena on oikeastaan     etsinnän tukemiseen voi perustella seuraavilla
28557: vain Outokumpu Oy:n löytämä Enonkosken nik-         näkö kohdilla:
28558: keli-kupariesiintymä, johon kaivoksen rakentami-
28559: nen on parhaillaan käynnissä.                          Vaikka yhtiöidenkin kannalta malmin saannin
28560:                                                     varmistamisella kotimaasta on tietty merkitys, on
28561:    Heikkoon tulokseen on ehkä vaikuttanut hel-
28562:                                                     kotimaisen raaka-ainepohjan varmistaminen kan-
28563: posti tunnistettavien malmien löytyminen jo
28564:                                                     sallisista näkökohdista lähtien vielä tärkeämpää.
28565: 1950- ja 1960-luvuilla tehokkaan kansannäytetoi-
28566: minnan perusteella. Tärkeämpi näkökohta on             Kun suuri osa nykyisistä kaivoksista lopettaa
28567: kuitenkin malmien reaalihinnan voimakas lasku       toimintansa lähimmän 10 vuoden aikana, tulee
28568: kansainvälisillä markkinoilla. Tämän vuoksi ny-     kaivoshenkilökunnan työllistäminen olemaan vai-
28569: kyisin louhinnan kohteeksi otettavalta malmilta     kea tehtävä. Tässä mielessä uudet kaivostyöpaikat
28570: vaadit~an korkeampia pitoisuuksia kuin aikai-       ovat erittäin tärkeitä.
28571: semmm.                                                 Miltei kaikki toiminnassa olevat kaivokset si-
28572:    Outokumpu Oy ja Rautaruukki Oy ovat to-          jaitsevat kehitysalueilla, joilla malminetsintätyön
28573: denneet, että investoimalla varat tutkimus- ja      pääpanostuskin tapahtuu. Näin ollen valtion ta-
28574: tuotekehittelytoimintaan voidaan yhtiöiden lop-     holta tapahtuvaa malminetsinnän tukemista voi-
28575: putuotteitten jalostusastetta kohottaa huomatta-    daan pitää huomattavalta osalta kehitys-
28576: vasti. Tällä tavoin yhtiöt saavat sijoitukselleen   aluepoliittisena toimenpiteenä.
28577: paremman tuoton kuin sijoittamalla se malmin-          Kun lisäksi aivan viime vuosina on malmin-
28578: etsintään. Lisäksi on todettava, että malmien       etsinnässä käytettävien laitteiden ja erityisesti
28579: saanti maailmanmarkkinoilta on entisestään hel-     malminetsintämenetelmien kohdalla tapahtunut
28580: pottunut. Erityisesti rautamalmin saanti on help-   tiettyä edistystä, voidaan malmien löytymis-
28581: poa ja siitä syystä Rautaruukki Oy:n kiinnostus     todennäköisyyden katsoa ainakin jossain määrin
28582: malminetsintään on varsin vähäinen.                 parantuneen. Erittäin tärkeänä onkin pidettävä
28583:    Tilanteen selvittämiseksi on kuluneen vuoden     malminetsintätekniikan ja -menetelmien mah-
28584: aikana käyty neuvotteluja ko. yhtiöiden ja          dollisimman voimakasta edelleenkehittämistä,
28585: kauppa- ja teollisuusministeriön välillä. Neuvot-   koska sitä kautta voidaan parhaiten edistää myös
28586: teluihin on osallistunut myös Geologian tutki-      maastossa tapahtuvan malminetsintätyön tulok-
28587: muskeskuksen edustaja. Näissä neuvotteluissa on     sellisuutta ja kannattavuutta.
28588:                                         1985 vp. -       KK n:o 159                                       3
28589: 
28590:    Koska valtion ei ole tarkoituksenmukaista pai-         taan. Tässä yhteydessä kiinnitetään erityistä huo-
28591: nostaa valtionyhtiöitä sellaiseen toimintaan, joka        miota malminetsinnän merkitykseen kehitys-
28592: ei ole niille liiketaloudellisesti kannattavaa, tulee     alueiden elinkeinoelämän edistämisessä ja siis
28593: hallitus lähiaikoina ratkaisemaan mahdollisen             myös Lapissa.
28594: valtion tuen lisäämisen malminetsintätoimin-
28595: 
28596:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1985
28597: 
28598:                                                         Kauppa- Ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
28599: 4                                      1985 vp. -      KK n:o 159
28600: 
28601: 
28602: 
28603: 
28604:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
28605: 
28606:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Oy helt skulle avstå från malmletning. Därefter
28607: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse         skulle Outokumpu Oy ensamt svara för prospek-
28608: nr 577 av den 12 april 1985 tili vederbörande          teringen av metalliska malmer inom statsbo-
28609: medlem av statsrådet för avgivande av svar över-       lagen.
28610: sänt avskrift av följande av riksdagsman Esko-            Handels- och industriministeriet anser att stat-
28611: Juhani Tennilä undertecknade spörsmål nr 159:          ligt stöd för prospekteringen av metalliska mal-
28612:                                                        mer borde ökas så att verksamheten inte skulle
28613:            Vilka åtgärder har Regeringen för av-       minska. En sådan pian har redan en gång varit
28614:         sikt att vidta för att förebygga minsk-        uppe i regeringens aftonskola och pianeo skall nu
28615:         ningen av malmletningen i Lappland?            beredas i samarbete mellan finansministeriet och
28616:                                                        handels- och industriministeriet.
28617:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra         Rautaruukki Oy avser att delvis flytta personai
28618: följande:                                              över tili andra uppgifter inom bolaget. Resten av
28619:    Prospektering av metalliska malmer bedrivs i        personalen som är verksam inom malmletningen
28620: vårt land av två statsbolag: Outokumpu Oy och          skall enligt planera erbjudas arbete inom andra
28621: Rautaruukki Oy. Dessa bolag har under de               malmletningsorganisationer.
28622: senaste 15 åren satsat sammanlagt ca 800 milj.            Ökade statliga satsningar för stödjande av
28623: mark i malmletning. Resultatet har dock egent-         malmletningen kan motiveras med följande syn-
28624: ligen blivit endast den nickel-kopparfyndighet         punkter.
28625: som Outokumpu Oy har hittat i Enonkoski, där              Även om det har en viss betydelse för bolagen
28626: som bäst byggs en gruva.                               att tillgången på malm i hemlandet kan tryggas,
28627:    Det dåliga resultatet beror kanske på att lätt      är det ännu viktigare ur nationell synpunkt att ha
28628: identifierbara malmer hittades redan på 1950-          en säker råvarubas i hemlandet.
28629: och 1960-talen tack vare den effektiva verksam-           När en stor del av de gruvor som i dag är
28630: heten som gick ut på att folk sände malmprover         verksamma kommer att inom de närmaste tio
28631: för identifiering. En viktigare orsak är dock          åren lägga ned driften, är sysselsättningen av
28632: nedgången av malmpriset på den internationella         gruvpersonalen en svår uppgift att klara av. I det
28633: marknaden. Därför krävs att malm som skall bli         avseendet är nya gruvarbetsplatser mycket
28634: föremål för brytning skall ha större halter än         viktiga.
28635: tidigare.                                                 Nästan alla verksamma gruvor finns i utveck-
28636:    Outokumpu Oy och Rautaruukki Oy har kon-            lingsområden, där den huvudsakliga satsningen
28637: staterat att när de investerar i forsknings- och       på malmletningen också sker. 1 detta ljus kan
28638: utvecklingsarbetet kan förädlingsgraden av slut-       statligt stöd för malmletningen ses som en bety-
28639: produkterna höjas betydligt. På detta sätt får         dande regionalpolitisk insats.
28640: bolagen en bättre avkastning för sina investe-            När dessutom under de allra senaste åren en
28641: ringar än genom att investera i malmletningen.         viss utveckling har skett vad beträffar utrustning
28642: Dessutom skall konstateras att tillgången på           för malmletning och letningsmetoder, kan det
28643: malm på världsmarknaden har ytterligare ökat.          sägas att sannolikheten för att man hittar malm
28644: Särskilt är tillgången på järnmalm stor, och           åtminstone i viss mån ökat. Ett mycket viktigt
28645: därför har Rautaruukki ett mycket litet intresse       område är just en kraftfull vidareutveckling av
28646: för malmletningen.                                     malmletningstekniken och letningsmetoderna,
28647:    För att göra situationen klarare har ifrågavaran-   eftersom det är just därigenom man bäst kan öka
28648: de bolag och handels- och industriministeriet          resultaten och lönsamheten för malmletningen i
28649: innevarande år förhandlat om läget. En represen-       terrängen.
28650: tant för geologiska forskningscentralen har också         Eftersom det inte är ändamålsenligt för staten
28651: deltagit i förhandlingarna. 1 förhandlingarna har      att utöva påtryckningar på statsbolagen så att
28652: utarbetats en strategi, enligt viiken Rautaruukki      dessa skulle bedriva en verksamhet som inte
28653:                                    1985 vp. -     KK n:o 159                                       5
28654: 
28655: affärsekonomiskt är lönsam för dem, kommer         särskild vikt att läggas vid malmletningens bety-
28656: regeringen inom en nära framtid att avgöra         delse för främjande av näringslivet i utvecklings-
28657: frågan om ett eventuellt ökat statligt stöd för    områdena och sålunda även i Lappland.
28658: malmletningen. I detta sammanhang kommer
28659: 
28660:     Helsingfors den 10 maj 1985
28661: 
28662:                                                   Handels- och industriminister Seppo Lindblom
28663:                                     j
28664:                                     j
28665:                                 j
28666:                                 j
28667:                             j
28668:                             j
28669:                         j
28670:                         j
28671:                     j
28672:                     j
28673:                 j
28674:                 j
28675:             j
28676:             j
28677:         j
28678:         j
28679:     j
28680:     j
28681: j
28682: j
28683:                                                1985 vp.
28684: 
28685: Skriftligt spörsmål nr 160
28686: 
28687: 
28688: 
28689: 
28690:                                    Malm m.fl.: Om ökade resurser för omsorgen om de handikappade
28691: 
28692: 
28693:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
28694: 
28695:      dag har vi på gång en livlig diskussion om          Folkhälsans i Österbotten projekt med ett
28696: omsorgen om de utvecklingsstörda. En utveck-          servicehus för handikappade ungdomar och han-
28697: ling från anstaltsvård tili mera öppenvård får        dikappbostäder är ett bra exempel på vad som
28698: stort stöd. Samtidigt granskas resursfrågan utgå-     borde åstadkommas för de utvecklingsstörda.
28699: ende från den pågående utvecklingen. Och ofta            I dag har vi en skriande brist när det gälier de
28700: nödgas man konstatera att det inte ges tiliräckligt   utvecklingsstördas boende. Det borde skapas
28701: med resurser för utbyggnad av omsorgen enligt         förutsättningar också för dessa att redan från
28702: de nya och mera mänskliga riktlinjerna. Just nu
28703:                                                       unga år leva ett så självständigt liv som möjligt.
28704: är debatten kring de utvecklingsstördas boende        Vi har haft en positiv utveckling när det gällt den
28705: synnerligen livlig.                                   vanliga barndagvården och när det gäller service-
28706:    Det har sagts att det håller på att födas en       boendet för åldringar. Det är hög tid på att
28707: "tidsbomb" inom omsorgen när det gälier de            situationen radikalt förbättras för de utvecklings-
28708: utvecklingsstördas boende. Detta uttalande byg-       störda.
28709: ger på det faktum att det i vårt land finnes flera
28710: tusen utvecklingsstörda som med stöd av föräld-          Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
28711: rarnas enorma arbetsinsatser klarar av att bo         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
28712: hemma upp tili 30-50 års ålder. När föräldrar-        ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
28713: nas krafter tynar blir dessa utvecklingsstörda        följande spörsmål:
28714: beroende av omsorgens tjänster.
28715:    Det kan inte vara förnuftigt att dessa placeras             Vilka åtgärder avser Regeringen vidta-
28716: på stora institutioner. De borde kunna fortsätta             ga för att omsorgen om de handikappade
28717: att bo på hemorten. Det borde skapas bostäder                skall få ökade resurser i allmänhet och
28718: som är speciellt byggda för dem och där de har                  vilka konkreta planer har Regeringen
28719: möjlighet att klara sig på basen av sin egen                 när det gäller att förbättra de utvecklings-
28720: förmåga.                                                     stördas boende?
28721: 
28722:      Helsingfors den 12 april 1985
28723: 
28724:          Håkan Malm                Ole Norrback                        Elisabeth Rehn
28725:          Håkan Nordman             Gunnar Jansson                      Jutta Zilliacus
28726:                    Henrik Westerlund                           Boris Renlund
28727: 
28728: 
28729: 
28730: 
28731: 428500436P
28732: 2                                     1985 vp. -- ~ n:o 160
28733: 
28734: Kirjallinen kysymys n:o 160                                                                  Suomennos
28735: 
28736: 
28737: 
28738: 
28739:                                    Malm ym.: Vammaishuollon määrärahojen lisäämisestä
28740: 
28741: 
28742:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28743: 
28744:     Tällä hetkellä on käynnissä vilkas kehitysvam-    heillä olisi mahdollisuus tulla toimeen omm
28745: maisia koskeva keskustelu. Suurta kannatusta on       VOlmtn.
28746: saanut kehityssuunta, joka johtaisi laitoshoidosta       Folkhälsanin Pohjanmaan hanke, joka koskee
28747: nykyistä laajempaan avohuoltoon. Samalla on           nuoria vammaisia varten rakennettavaa palveluta-
28748: tarkasteltu voimavaroja koskevaa kysymystä ny-        loa siihen sisältyvine vammaisasuntoineen, on
28749: kyisen kehityksen valossa. Usein on pakko tode-       hyvä esimerkki siitä, mitä kehitysvammaisten
28750: ta, että huollon laajentamiseen ei myönnetä           hyväksi tulisi tehdä.
28751: riittävästi varoja, siten kuin uusi ja inhimillinen      Tällä hetkellä on huutava puute kehitysvam-
28752: suuntaus edellyttäisi. Juuri nyt käydään hyvin        maisten asunnoista. Myös heitä varten olisi luota-
28753: vilkasta keskustelua kehitysvammaisten asumises-      va edellytykset, jotta he jo nuoresta pitäen voisi-
28754: ta.                                                   vat elää niin itsenäistä elämää kuin mahdollista.
28755:                                                       Tavallista lasten päivähoitoa samoin kuin van-
28756:    On sanottu, että on syntymässä huollon "aika-      huksien palveluasuntoja koskeva kehitys on meil-
28757: pommi'', joka koskee kehitysvammaisten asumis-        lä ollut myönteinen. On aika parantaa ratkaise-
28758: ta. Tämä lausuma perustuu sille tosiasialle, että     vasti kehitysvammaisten asemaa.
28759: maassamme on tuhansia kehitysvammaisia, jotka            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28760: vanhempiensa suunnattoman työpanoksen tuella          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28761: pystyvät asumaan kotona aina 30--50 vuoden            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
28762: ikään. Kun vanhempien voimat heikkenevät,             senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28763: tulevat nämä kehitysvammaiset riippuvaisiksi
28764: huollon palveluista.                                              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28765:                                                                 ryhtyä vammaishuoltoa varten tarkoitet-
28766:   Ei voi olla järkevää, että heidät sijoitetaan                 tujen varojen lisäämiseksi yleensä, ja
28767: suuriin laitoksiin. Heidän tulisi voida jatkaa                     minkälaisia konkreettisia suunnitelmia
28768: asumista kotiseudullaan. Heitä varten tulisi ra-                Hallituksella on kehitysvammaisten asu-
28769: kentaa erityisesti suunniteltuja asuntoja, joissa               misen parantamiseksi?
28770: 
28771:     Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1985
28772: 
28773:          Håkan Malm                Ole Norrback                          Elisabeth Rehn
28774:          Håkan Nordman             Gunnar Jansson                        Jutta Zilliacus
28775:                    Henrik Westerlund                             Boris Renlund
28776:                                         1985 vp. -- EJC n:o 160                                            3
28777: 
28778: 
28779: 
28780: 
28781:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28782: 
28783:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Kehitysvammaisten erityishuollon suunnittelua
28784: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           ja voimavaroja koskevat sosiaali- ja terveyden-
28785: olette 12 päivänä huhtikuuta 1985 päivätyn kir-         huollon suunnittelusta ja valtionosuudesta anne-
28786: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        tun lain (677 /82) mukaisesti samat säännökset
28787: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         kuin muutakin sosiaalihuoltoa. Näin ollen ei
28788: Malmin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-          sosiaalihuollon voimavaroja voida kohdentaa ni-
28789: myksestä n:o 160:                                       menomaan vammaishuoltoon, vaan lääninhalli-
28790:                                                         tukset jakavat voimavarat sosiaalihuollon eri sek-
28791:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         toreiden kesken kuntien esittämien suunnitel-
28792:         ryhtyä vammaishuoltoa varten tarkoitet-         mien mukaisesti. Kunnat päättävät itsenäisesti
28793:         tujen varojen lisäämiseksi yleensä, ja          myös suhteessa erityishuoltopiirien kuntainliittoi-
28794:            minkälaisia konkreettisia suunnitelmia       hin omista erityishuollon ja muista sosiaalihuol-
28795:         Hallituksella on kehitysvammaisten asu-         lon palveluista.
28796:         misen parantamiseksi?
28797:                                                             Valtakunnallisesti ohjataan sosiaali- ja tervey-
28798:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        denhuollon suunnittelua valtakunnallisten valtio-
28799: ti seuraavaa:                                           neuvoston vahvistamien sosiaali- ja terveyden-
28800:                                                         huollon suunnitelmien avulla. Suunnitelmissa
28801:    Aikuisikäisiä kehitysvammaisten erityishuoltoa       annetaan vuosittain ohjeet niistä toiminnoista ja
28802: tarvitsevia kehitysvammaisia henkilöitä on maas-        toimintojen laajuudesta, jotka kuntien toteutta-
28803: samme arviolta 15 000--16 000. Tällä hetkellä           missuunnitelmiin suunnitelmakauden aikana tu-
28804: heistä noin 5 000 on sijoitettu pysyvään laitos-        lisi sisältyä. Kehitysvammaisten asumisratkaisu-
28805: huoltoon tai perhehoitoon. Ikääntyvien vanhem-          jen osalta tullaan seuraavassa valtakunnallisessa
28806: piensa luona lapsuudenkodissaan arvioidaan asu-         suunnitelmassa kiinnittämään erityistä huomiota
28807: van noin 5 000 kehitysvammaisen aikuisikäisen           kehitysvammaisten asumista koskeviin ohjeisiin,
28808: henkilön. Näiden henkilöiden asumiseen liittyvät        jotta ikääntyvien vanhempiensa luona asuvien
28809: kysymykset ovat tällä hetkellä kehitysvamma-            vammaisten asuminen voitaisiin järjestää tarvetta
28810: huollon kiireellisimmin ratkaistava asia.               vastaavasti.
28811:    Kehitysvammalaitosten toimintaa ollaan kehit-
28812: tämässä muun muassa osastokokoja pienentämäl-              Eritasoisten asumispalveluiden järjestäminen
28813: lä, eikä laitosten paikkamääriä suunnitella lisättä-    tarvetta vastaavasti vaatii paljon sosiaalihuollon
28814: viksi. Lapsuudenkodissaan keski-ikäiseksi asti          voimavaroja seuraavina vuosina. Kunnissa ensisi-
28815: asuneiden kehitysvammaisten asumiseen liittyviä         jainen vastuu asukkaitten kohtuullisen asumista-
28816: ongelmia ei olekaan tarkoitus ratkaista laitospaik-     son järjestämisessä on kuntien asuntoviranomai-
28817: koja lisäämällä, vaan tavoitteena pidetään nor-         silla. Sosiaaliviranomaisten tehtävänä on vastata
28818: maalisuurta ja integraatiota. Kehitysvammaisten         asumisratkaisuista, JOissa asuminen perustuu
28819: henkilöiden asuminen on tarkoitus järjestää             hoito- ja huoltosuhteeseen. Asumisjärjestelyjen
28820: muun väestön keskuuteen tuttuun elinympäris-            aikaansaaminen tarvetta vastaavasti edellyttääkin
28821: töön perustettavien pienimuotoisten asumisyksi-         sosiaali- ja asuntoviranomaisten lisääntyvää yh-
28822: köiden avulla. Asumisyksiköt pyritään perusta-          teistyötä kunnissa. Asuntohallitus ja sosiaalihalli-
28823: maan eritasoisiksi niin, että myös vaikeasti vam-       tus ovatkin antaneet yhteisen suosituksen tähän
28824: maiset henkilöt löytäisivät sopivan asumismuo-          yhteistyöhön liittyvästä vastuunjaosta.
28825: don. Asumispalvelut niihin liittyvine kotipalve-           Asuntokysymysten järjestäminen tyydyttävällä
28826: luineen ovat palveluita, joita tulisi kehittää varsi-   tavalla valtakunnallisten suunnitelmien ohjaus-
28827: naisten erityishuollon palveluiden lisäksi yleisten     järjestelmän ja kuntien toiminnan kautta edellyt-
28828: sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kautta        tää lisäksi, että sosiaali- ja terveydenhuollon mää-
28829: sekä erityisesti asumisen osalta myös kunnan            rärahojen kehitys valtion tulo- ja menoarviossa
28830: asuntoviranomaisten avulla.                             säilyy myönteisenä.
28831:     Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1985
28832: 
28833:                                                                               Ministeri Matti Puhakka
28834: 4                                      1985 vp. -- KJ( n:o 160
28835: 
28836: 
28837: 
28838: 
28839:                                 Till Riksdagens Herr Talman
28840: 
28841:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              I enlighet med lagen om planering av och
28842: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         starsandel för social- och hälsovården (677 /82)
28843: den 12 april 1985 till vederbörande medlem av          gäller samma stadganden såväl planering av och
28844: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      resurser för specialomsorgerna om utvecklings-
28845: dagsman Malm m.fl. undertecknade spörsmål nr           störda som den övriga socialvården. Sålunda kan
28846: 160:                                                   socialvårdens resurser inte inriktas uttryckligen på
28847:                                                        invalidvården, uran länsstyrelserna delar resurser-
28848:            Vilka åtgärder avser Regeringen vidta-      na mellan socialvårdens olika sektorer i enlighet
28849:         ga för att omsorgen om de handikappade         med kommunernas planer. Kommunerna beslu-
28850:         skall få ökade resurser i allmänhet och        ter också självständigt i relation till kommu-
28851:            vilka konkreta planer har Regeringen        nalförbunden för specialomsorger om egen ser-
28852:         när det gäller att förbättra de utvecklings-   vice inom specialomsorger och annan socialvård.
28853:         stördas boende?                                   Planering av social- och hälsovården styrs på
28854:                                                        riksnivå med hjälp av de planer för social- och
28855:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        hälsovården, som statsrådet fastställer. I planerna
28856: anföra följande:                                       ges årligen anvisningar om de typer av verksam-
28857:    Antalet vuxna utvecklingsstörda, som behöver        het som under planeringsperioden borde ingå i
28858: specialomsorger, är i vårt land uppskattningsvis       kommunernas realiseringsplaner, liksom om om-
28859: 15 000--16 000. För ögonblicket är cirka 5 000         fattningen hos denna verksamhet. I nästa riksom-
28860: av dem placerade i permanent anstaltsvård eller        fattande plan kommer särskild uppmärksamhet
28861: familjevård. Cirka 5 000 vuxna utvecklingsstörda       att fästas vid de anvisningar som gäller de
28862: beräknas bo i sitt barndomshem hos åldrande            utvecklingsstördas boende, detta för att sådana
28863: föräldrar. De frågor som ansluter sig till dessa       utvecklingsstörda, som bor hemma hos sina åld-
28864: personers boende är för ögonblicket de som             rande föräldrar, i framtiden skall kunna bo på ett
28865: kräver det snabbaste avgörandet inom vården av         sätt som motsvarar behovet.
28866: de utvecklingsstörda.                                     Anordnandet av boendeservice med varierande
28867:    Verksamheten inom anstalterna för utveck-           standard så att denna service svarar mot behovet
28868: lingsstörda håller på att utvecklas bl.a. genom att    kommer under de närmaste åren att kräva en stor
28869: man minskar avdelningarnas storlek och det             del av socialvårdens resurser. I kommunerna bär
28870: föreligger inga planer på att öka antalet platser i    de kommunala bostadsmyndigheterna i första
28871: anstalterna. Avsikten är heller inte att lösa de       hand ansvaret för att invånarnas boendenivå är
28872: problem som gäller var sådana utvecklingsstörda        skälig.
28873: som har bott i sina barndomshem intill medelål-           Socialmyndigheternas uppgift är att svara för
28874: dern skall bo i framtiden, genom att öka antalet       sådana lösningar där boendet baseras på ett vård-
28875: platser i anstalterna, utan målet är att ge dem        och serviceförhållande. Om boendeförhållandena
28876: möjlighet till ett normalt liv och integrering.        skall ordnas så att de motsvarar behovet förutsät-
28877:    Avsikten är att ordna de utvecklingsstördas         ter detta ett ökande samarbete mellan social- och
28878: boende bl.a. med hjälp av små boendeenheter,           bostadsmyndigheter i kommunerna. Bostads-
28879: som placeras i den välbekanta livsmiljön, bland        styrelsen och socialstyrelsen har även utfärdat
28880: den övriga befolkningen. Det är meningen att           gemensamma rekommendationer, som gäller an-
28881: sådana boendeenheter skall ges olika slag av           svarsfördelningen vid sådant samarbete.
28882: standard, så att också gravt handikappade perso-          Om bostadsfrågorna skall ordnas på ett till-
28883: ner kan finna en för dem lämplig \:>oendeform.         fredsställande sätt via det styrsystem som de
28884: Boendeservicen inklusive hemservice är en typ av       riksomfattande planerna erbjuder och med hjälp
28885: service som borde utvecklas, förutom via de            av kommunernas verksamhet förutsätter detta
28886: egentliga specialomsorgerna, också via de allmän-      också en fortgående positiv utveckling av an-
28887: na social- och hälsovårdstjänsterna samt, särskilt i   slagen för social- och hälsovården i statsförslaget.
28888: fråga om boendet, också med hjälp av kommu-
28889: nens bostadsmyndigheter.
28890: 
28891:     Helsingfors den 15 maj 1985
28892: 
28893:                                                                               Minister Matti Puhakka
28894:                                                1985 vp.
28895: 
28896: Kirjallinen kysymys n:o 161
28897: 
28898: 
28899: 
28900: 
28901:                                   Särkijärvi: Pääkaupunkiseudun joukkoliikennetariffeista
28902: 
28903: 
28904:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28905: 
28906:    Pääkaupunkiseudun       yhteistyövaltuuskunta     markkaa vuodessa) joutuvat Espoon veronmaksa-
28907: (Y1V) pyysi syksyllä 1983 yhteistyökunnilta val-     jat suorittamaan kokonaisuudessaan.
28908: tuuksia joukkoliikenteen hoitamiseen pääkau-            Liikenneministeriö ei kuitenkaan samassa yh-
28909: punkiseudulla. Tämä edellytti Y1V:n esityksen        teydessä tehnyt vastaavaa päätöstä, jolla Helsin-
28910: mukaan sitä, että kunnat solmivat alueensa lii-      gin ja Vantaan kaupungit olisi velvoitettu myy-
28911: kenteenharjoittajien kanssa sopimukset liikenne-     maan espoolaisille oman lippujärjestelmänsä
28912: palvelujen ostosta. Y1V pyysi lisäksi kunnilta       näyttölippuja vastaavaan subventoituun hintaan.
28913: valtuudet vastaavan sopimuksen tekemiseen Val-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28914: tionrautateiden kanssa.                              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28915:                                                      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
28916:    Yhteistyökunnista ehti vain Espoo saada ai-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28917: kaan Y1V:n pyytämät sopimukset ennen kuin
28918: lakia pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskun-                      Pitääkö Hallitus oikeana, että liikenne-
28919: nasta muutettiin kuluvan vuoden maaliskuussa.                  ministeriön päätöksen tuloksena voivat
28920: Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi myös jo                     helsinkiläiset, vantaalaiset ja kauniaislai-
28921: tariffijärjestelmän, jonka seurauksena itäespoo-               set saada vastaisuudessa Espoon joukkolii-
28922: laisten ja ulkokuntalaisten matkakustannukset                  kenteen näyttölippuja samaan subventoi-
28923: nousisivat tuntuvasti. Liikenneministeriö on vast-             tuun hintaan kuin espoolaiset, kun taas
28924: ikään käsitellyt tariffia ja muuttanutkin sitä si-             espoolaisille ei liikenneministeriö ole vas-
28925: ten, että Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten asuk-              tavuoroisesti taannut mahdollisuutta saa-
28926: kailla on oikeus ostaa näyttölippuja samalla hin-              da ostaa perushintaan Helsingin ja Van-
28927: nalla kuin espoolaisilla. Niiden hintaan kohdis-               taan kaupungin omille kuntalaisilleen
28928: tuvan tuen (ilmeisesti noin kymmenen miljoonaa                 myymiä kuukausi- ja vuosilippuja?
28929: 
28930:     Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1985
28931: 
28932:                                          Jouni J. Särkijärvi
28933: 
28934: 
28935: 
28936: 
28937: 428500426C
28938: 2                                     1985 vp. -- ~ n:o 161
28939: 
28940: 
28941: 
28942: 
28943:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
28944: 
28945:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa        esityksen mukaan myyty muille kuin espoolaisil-
28946: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-      le.
28947: mies, 12 päivänä huhtikuuta 1985 päivätyn kir-            Pääkaupunkiseudun      joukkoliikennejärjestel-
28948: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      män ja siihen liittyvän lippujärjestelmän nykyi-
28949: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       sessä kehitysvaiheessa liikenneministeriö ei pitä-
28950: Särkijärven näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-    nyt tarkoituksenmukaisena Espoon kaupungin
28951: sestä n:o 161:                                        esitykseen sisältyviä ulkopaikkakuntalaisten mat-
28952:                                                       kalippujen hintojen huomattavia korotuksia. Es-
28953:           Pitääkö Hallitus oikeana, että liikenne-    poon kaupungin ja liikenneministeriön välisissä
28954:        ministeriön päätöksen tuloksena voivat         neuvotteluissa ministeriö toi esille kolme eri
28955:        helsinkiläiset, vantaalaiset ja kauniaislai-   vaihtoehtoa tilanteen korjaamiseksi: 1) Pidetään
28956:        set saada vastaisuudessa Espoon joukkolii-     edelleen myynnissä valtakunnallisen taksapäätök-
28957:        kenteen näyttölippuja samaan subventoi-        sen mukaiset sarjaliput, 2) nostetaan esityksessä
28958:        tuun hintaan kuin espoolaiset, kun taas        mainittujen 30 matkan sarjalippujen alennuspro-
28959:        espoolaisille ei liikenneministeriö ole vas-   sentti 15 % :sta 30 % :iin tai 3) poistetaan 30
28960:        tavuoroisesti taannut mahdollisuutta saa-      päivän näyttölippujen ostorajoitus. Näistä vaihto-
28961:        da ostaa perushintaan Helsingin ja Van-        ehdoista Espoon kaupunki katsoi kolmannen par-
28962:        taan kaupungin omille kuntalaisilleen          haimmaksi.
28963:        myymiä kuukausi- ja vuosilippuja?                  Espoon kaupungin sopimusliikennettä koske-
28964:                                                       vassa taksanvahvistuspäätöksessä oli kysymys, siltä
28965:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      osin kuin se poikkesi Espoon kaupungin esityk-
28966: ti seuraavaa:                                         sestä, seudullisesta, kunnan rajan ylittävästä lii-
28967:    Espoon kaupunginhallitus lähetti 23.1.1985         kenteestä. Helsingin kaupunkia ja Vantaan kau-
28968: liikenneministeriölle vahvistettavaksi esityksen      punkia koskevissa taksanvahvistuspäätöksissä on
28969: koskien Espoon kaupungin ns. sopimusliiken-           ollut kysymys näiden kaupunkien sisäisestä pai-
28970: teessä noudatettavia taksoja. Esityksen mukaan        kallisliikenteestä.
28971: esimerkiksi Helsingissä asuvan ja Espoossa työssä-       Joukkoliikenteen käyttäjien kannalta pääkau-
28972: käyvän henkilön matkakustannukset olisivat sar-       punkiseudulla nykyisin vallitseva tilanne on tak-
28973: jalippuja käyttäen nousseet pääsääntöisesti kym-      sojen suhteen kieltämättä ongelmallinen. Tilan-
28974: meniä prosentteja, koska työmatkaliikenteeseen        teen korjaaminen on tässä vaiheessa kuitenkin
28975: tarkoitettuja ja nykyiset 50 matkan sarjaliput        ensisijaisesti pääkaupunkiseudun yhteistyöval-
28976: korvaamaan tarkoitettuja näyttölippuja ei olisi       tuuskunnan ja sen jäsenkuntien käsissä.
28977: 
28978:     Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1985
28979: 
28980:                                                                    Liikenneministeri Matti Luttinen
28981:                                        1985 vp. -      KK n:o 161                                         3
28982: 
28983: 
28984: 
28985: 
28986:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
28987: 
28988:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              I det utvecklingsskede som huvudstadsregio-
28989: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         nens kollektivtrafikarrangemang och det därtill
28990: den 12 april 1985 tili vederbörande medlem av          anslutna biljettarrangemanget för närvarande be-
28991: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      finner sig ansåg trafikministeriet det inte vara
28992: dagsman Särkijärvi stälida spörsmål nr 161:            ändamålsenligt att i enlighet med Esbo stads
28993:                                                        framställning i betydande grad höja priset på
28994:            Anser Regeringen det vara riktigt att       biljetter för personer som inte är ortsbor. I
28995:         helsingforsborna, vandaborna och gran-         förhandlingarna mellan Esbo stad och trafikmi-
28996:         kuliaborna som resultat av trafikministe-      nisteriet föreslog ministeriet tre alternativ i syfte
28997:         riets beslut i framtiden kan få Esbo           att avhjälpa situationen: 1) de i det riksomfattan-
28998:         koliektivtrafiks viserbiljetter tili samma     de beslutet om taxor avsedda seriebiljetterna
28999:         subventionerade pris som esboborna, me-        hålls alltjämt tili försäljning, 2) rabattprocenten
29000:         dan trafikministeriet inte på motsvarande      på de i framstäliningen nämnda 30-resors serie-
29001:         sätt berett esboborna en möjlighet att tili    biljetterna höjs från 15 % tili 30 % eller 3)
29002:         grundpris få köpa de månads- och årsbil-       begränsningen gällande rätten att köpa 30-dagars
29003:         jetter som Helsingfors stad och Vanda          viserbiljetter avlägsnas. Av dessa alternativ ansåg
29004:         stad säljer tili sina egna invånare?           Esbo stad det tredje vara det bästa.
29005:                                                           I beslutet om faststäliande av taxor för Esbo
29006:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        stads avtalstrafik var det, tili den del beslutet
29007: anföra följande:                                       avvek från Esbo stads framställning, fråga om
29008:    Esbo stadsstyrelse sände 23.1.1985 trafikminis-     regional trafik som överskrider kommunens
29009: teriet för fastställelse en framställning som gälide   gräns. I de beslut om faststäliande av taxor som
29010: de taxor som skall iakttas inom Esbo stads s.k.        gäller Helsingfors stad och Vanda stad har det
29011: avtalstrafik. Enligt framstäliningen skulie rese-      varit fråga om dessa städers interna lokaltrafik.
29012: kostnaderna för en person som t.ex. bor i Hel-            För dem som använder sig av kollektivtrafiken
29013: singfors och arbetar i Esbo, om personeo i fråga       är den nuvarande situationen inom huvudstads-
29014: använder sig av seriebiljetter, i regel ha stigit      regionen onekligen problematisk när det gäller
29015: med tiotals prosent, eftersom de uppvisningsbil-       taxorna. I detta skede är det likväl i första hand
29016: jetter som är avsedda för resor tili och från          Huvudstadsregionens samarbetsdelegation och
29017: arbetsplatsen och skall ersätta de nuvarande 50-       dess medlemskommuner som bör rätta tili situa-
29018: resors seriebiljetterna, enligt framställningen        tionen.
29019: skulle ha sålts endast tili esbobor.
29020: 
29021:      Helsingfors den 10 maj 1985
29022: 
29023:                                                                         Trafikminister Matti Luttinen
29024:                                                 1985 vp.
29025: 
29026: Kirjallinen kysymys n:o 162
29027: 
29028: 
29029: 
29030: 
29031:                                    Pietikäinen: Keskiasteen koulunuudistuskokeilusta terveydenhuol-
29032:                                       toalan ammatillisessa koulutuksessa
29033: 
29034: 
29035:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29036: 
29037:     Syksyllä 1984 alkoi keskiasteen koulunuudis-       tulevaan opiskelumotivaatioon kuin myös henki-
29038: tuskokeilu terveydenhuoltoalan ammatillisessa          lön sopivuuteen ja kiinnostukseen varsinaisessa
29039: koulutuksessa. Kokeilu on käynnissä vuoteen            ammatissa. Yleisestikin on ammatinvalinnan-
29040:  1987 Turun sairaanhoito-oppilaitoksessa ja Poh-       ohjauksen määrä yleisjaksolla koettu riittämättö-
29041: jois-Karjalan sairaanhoito-oppilaitoksessa. Kokei-     mäksi.
29042: lun aikana on ilmennyt useita ongelmia ja epä-            Myöskään opiskelun joustavuuteen liittyvät ky-
29043: kohtia koulutuksen toteutumisessa kaikin puolin        symykset eivät ole kaikin osin selvitettyinä. Kysy-
29044: mielekkäänä kokonaisuutena opiskelijoiden kan-         mykset toisen asteen valinnan suorittamisesta
29045: nalta.                                                 ensimmäisen lukukauden päättyessä, opiskelijan
29046:    Oppilaitosten opiskelijat ovat tulleet ympäri       mahdollisuudesta toisella lukukaudella anoa siir-
29047: maata ja asettuneet opiskelupaikkakunnalle. Toi-       tymistä toiselle erikoistumislinjalle ja erikoistu-
29048: sen asteen valinnan jälkeen saattaa kuitenkin          mislinjalta valmistuvan mahdollisuudesta jatkaa
29049: käydä niin, ettei opiskelija pääse jatkamaan           tai vaihtaa erikoistumisalaansa lyhyellä täyden-
29050: omassa oppilaitoksessa olevalle erikoistumislinjal-    nyskoulutuksella kaipaavat varmennusta.
29051: le, vaikka on sinne hakenutkin. Tällöin on jäl-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29052: leen edessä opiskelupaikkakunnan vaihto siihen         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29053: liittyvine ongelmineen. Toisen asteen valinta ta-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29054: pahtuu nyt lähes yksinomaan arvosanojen perus-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29055: teella arvosanojen ja motivaatiopisteiden suhteen
29056: ollessa 75 112. Opiskelijan hakutoiveista ei välttä-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29057: mättä yksikään toteudu, vaan hän saattaa ohjau-                 ryhtyä keskiasteen koulunuudistuskokei-
29058: tua aivan toisentyyppiseen koulutukseen, vaikka-                lun yhteydessä ilmenneiden ongelmien
29059: pa lastenhoitajan sijasta lääkintävahtimestariksi.              korjaamiseksi?
29060: Tämä ei tietenkään voi olla vaikuttamatta niin
29061: 
29062:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1985
29063: 
29064:                                             Sirpa Pietikäinen
29065: 
29066: 
29067: 
29068: 
29069:  428500475Y
29070: 2                                      1985 vp. -- ~ n:o 162
29071: 
29072: 
29073: 
29074: 
29075:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29076: 
29077:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Terveydenhuoltoalan kokeiluoppilaitosten op-
29078: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          pilaita ohjataan yleisjakson aikana hakeutumaan
29079: olette 16 päivänä huhtikuuta 1985 päivätyn kir-        toivomalleen erikoistumislinjalle ensisijaisesti
29080: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       omaan oppilaitokseen, jos siellä on kyseinen
29081: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        erikoistumislinja. Samoin oman oppilaitoksen
29082: Sirpa Pietikäisen näin kuuluvasta kirjallisesta ky-    opiskelijalla on etusija, mikäli hakijat muuten
29083: symyksestä n:o 162:                                    ovat tasavertaisia.
29084:                                                           Valikoituminen erikoistumislinjoille perustuu
29085:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         ensisijaisesti yleisjakson aikana ilmenneisiin tai-
29086:         ryhtyä keskiasteen koulunuudistuskokei-        pumuksiin ja osoitettuun opiskelumenestykseen.
29087:         lun yhteydessä ilmenneiden ongelmien           Koehaun tulosten, oppilaan, oppilaanohjauksen
29088:         korjaamiseksi?                                 ja jälkivalinnan avulla pyritään välttämään se
29089:                                                        vaikea tilanne, jossa yksikään oppilaan esittämis-
29090:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          tä erikoistumislinjatoiveista ei toteudu. Opiskeli-
29091: seuraavaa:                                             ja voi esittää useita erikoistumislinjatoiveita. Val-
29092:                                                        tioneuvoston 24.3.1983 vuosille 1984--85 hyväk-
29093:    Terveydenhuollon peruslinjalla on Turun ja          symän keskiasteen koulutuksen kehittämisohjel-
29094: Pohjois-Karjalan sairaanhoito-oppilaitoksissa syk-     man mukaisesti jokaiselle yleisjakson suoritta-
29095: syllä 1984 käynnistetyn kokeilun avulla mm.            neelle taataan opiskelupaikka jollakin erikoistu-
29096: tarkoitus kartoittaa niitä ongelmia, joita peruslin-   mislinjalla. Mikäli opiskelija ei tule valituksi
29097: jan perustamiseen vuonna 1987 saattaisi maan-          millekään haluamalleen erikoistumislinjalle, hä-
29098: laajuisesti liittyä. Kokeilun tulokset pyritään hyö-   nelle tarjotaan vapaaksi jääviä aloituspaikkoja
29099: dyntämään siten, että kyseisen peruslinjan perus-      omasta oppilaitoksesta. Lastenhoitajaksi haluavan
29100: tamisen yhteydessä voitaisiin välttyä kokeilun         hakijan ohjautuminen lääkintävahtimestariksi on
29101: aikana esiin tulleilta ongelmilta.                     mahdollista vain, jos opiskelija sitä itse haluaa.
29102:    Terveydenhuollon erikoistumislinjojen oppilas-         Yleisjakson aikana oppilaille esitellään kaikki
29103: valintoja voidaan lopullisesti arvioida kokeilussa-    peruslinjan erikoistumislinjojen koulutusamma-
29104: kin vasta valintojen suorittamisen perusteella.        tit. Näin ollen yleisjakson käynyt opiskelija pys-
29105: Valinnat julkistetaan 29.5.1985. Ensi lukuvuo-         tyy tekemään valintansa huomattavasti realisti-
29106: den alkaessa kuva täydentyy, kun nähdään, ketkä        semmin ja monipuolisemmin tiedoin kuin ns.
29107: aloittavat opiskelunsa erikoistumislinjoilla. Kes-     vanhamuotoiseen koulutukseen pyrkivä hakija,
29108: kiasteen koulutuksen kehittämisestä annetun lain       jonka koulutusammatin valinta saattaa perustua
29109: (474/78) mukaan asianomaisen peruslinjan yleis-        hyvinkin virheellisiin ja vajaisiin tavoitemieliku-
29110: jakson suorittanut voi pyrkiä ja päästä mille          vnn.
29111: hyvänsä kyseisen peruslinjan erikoistumislinjalle         Terveydenhuollon peruslinjan sisällä tapahtu-
29112: riippumatta siitä, missä oppilaitoksessa hän on        vaa valvontamenettelyä yleisjaksolta erikoistumis-
29113: yleisjakson suorittanut. Näin ollen järjestelmä        jaksolle on tarkoitus kehittää peruslinjakokeilusta
29114: tekee mahdolliseksi peruslinjan sisällä erittäin       saatavien kokemusten avulla. Siirtymämahdolli-
29115: suuren ammatillisen ja alueellisen liikkumavaran.      suudet toiselle erikoistumislinjalle opiskelun kes-
29116: Yksittäisen opiskelijan valinnanmahdollisuuksia        täessä tai niiden jälkeen ovat ammattikasvatus-
29117: siis pikemminkin lisätään kuin rajoitetaan.            hallituksessa selvitettävinä.
29118: 
29119:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1985
29120: 
29121:                                                                       Opetusministeri Kaarina Suonio
29122:                                        1985 vp. -- KJ( n:o 162                                          3
29123: 
29124: 
29125: 
29126: 
29127:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
29128: 
29129:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           sta rummet vid sin egen läroanstalt om läroan-
29130: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          stalten har ifrågavarande speciallinje. På samma
29131: av den 16 april 1985 till vederbörande medlem          sätt prioriteras studeranden vid ifrågavarande
29132: av statsrådet sänt en avskrift av följande av          läroanstalt om sökandena annars är jämbördiga.
29133: riksdagsman Sirpa Pietikäinen undertecknade                Antagning till speciallinjer bygger i främsta
29134: spörsmål nr 162:                                       rummet på den begåvenhet och den studiefram-
29135:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       gång som studeranden visat under allmänna
29136:         för att lösa de problem som förekommit i       perioden. Med stöd av resultaten av provansökan
29137:         samband med försök med skolreformen            med hjälp av elev och elevhandledning och
29138:         på mellanstadiet?                              efterantagning försöker man undvika den svåra
29139:                                                        situation där inte en enda förhoppning som
29140:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       eleven uttryckt i fråga om specialiseringslinje kan
29141: framföra följande:                                     uppfyllas. Studeranden kan framföra flera
29142:                                                        förhoppningar om de specialiseringslinjer på vil-
29143:    Med det försök som man hösten 1984 igång-           ka han skulle vilja inleda studier. I enlighet med
29144: satt på grundlinjen för hälsovård vid sjukvårdsin-     det utvecklingsprogram som statsrådet godkänt
29145: stituten i Åbo och i Norra Karelen vill man bl.a.      för åren 1984--85 säkerställs var och en som
29146: kartlägga de problem i fråga om hela Jandet som        genomgått allmänna perioden en studieplats på
29147: eventuellt kunde ansluta sig tili den grundlinje       någon specialiseringslinje. Om studeranden inte
29148: som skall inrättas år 1987. Man strävar till att       blir antagen tili en enda specialiseringslinje som
29149: utnyttja resultaten av försöket så att man kunde       han önskar, erbjuder man honom de nybörjar-
29150: undgå de problem som förekommit då försöket            platser som blir lediga vid hans egen läroanstalt.
29151: påg_ått.                                               Den som söker inträde för barnskötarutbildning
29152:     Aven då det gäller försök, kan elevantagningar     men hänvisas till medikalvaktmästarstudier är
29153: till specialiseringslinjerna inom hälsovården slut-    endast möjligt om studeranden själv vill detta.
29154: giltigt värderas, först på basen av antagningarna.
29155: Antagningar offentliggörs 29.5.1985. I början av           Under allmänna perioden presenterar man alla
29156: nästa läsår får man en bättre helhetsbild av saken     utbildningsyrken på grundlinjens specialiserings-
29157: då man vet vilka studerande som inleder studier        linjer för eleven. Således kan den studerande som
29158: på specialiseringslinjerna. I enlighet med lagen       genomgått allmänna perioden göra sitt vai på
29159: om utvecklande av utbildningen på mellansta-           basen av betydligt mera realistisk och mångsi-
29160: diet (474/78) kan den som genomgått allmänna           digare kunskap om ärendet än t.ex. den som sökt
29161: perioden på respektive grundlinje söka inträde         inträde för utbildning enligt gammalt system,
29162: för studier på viiken specialiseringslinje som helst   där valet av utbildningsyrke kan bygga på felakti-
29163: och bli antagen till linjen oberoende av i viiken      ga och bristfälliga föreställningar.
29164: läroanstalt studeranden genomgått allmänna                 Man har för avsikt att utveckla övervaknings-
29165: perioden. Således möjliggör systemet en relativt       förfarandet inom grundlinjen inom hälsovården
29166: stor yrkesinriktad och regional marginal inom          från allmänna perioden till specialiseringsperio-
29167: grundlinjen. En enskild elevs valmöjligheter ökas      den med hjälp av de erfarenheter man fått av
29168: snarare än begränsas.                                  försök med grundlinjen. Övergångsmöjligheterna
29169:     Under allmänna perioden råder man hälso-           tili en annan specialiseringslinje då studierna
29170: vårdsstuderandena vid försöksinstituten att söka       pågår eller efter studierna utreds som bäst vid
29171: inträde för studier på specialiseringslinjen i främ-   yrkesutbildningsstyrelsen.
29172: 
29173:      Helsingfors den 15 maj 1985
29174: 
29175:                                                               Undervisningsminister Kaarina Suonio
29176:                                                 1985 vp.
29177: 
29178: Kirjallinen kysymys n:o 163
29179: 
29180: 
29181: 
29182: 
29183:                                    Elo yrn.: Hävittäjälentolaivue 21 :ltä Porissa vapautuv1en tilojen
29184:                                       tulevasta käytöstä
29185: 
29186: 
29187:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29188: 
29189:    Vastauksessaan eduskunnassa tehtyyn kirjalli-      suudessa. Tiettävästi neuvotteluja on jatkettu
29190: seen kyselyyn siitä, mihin toimenpiteisiin hallitus   Finnairin kanssa yhtiön ilmailuopiston tulosta
29191: aikoo ryhtyä hävittäjälentolaivue 21 :ltä Porissa     halli 5:n tiloihin. Tiedossa on myös, että Sata-
29192: vapautuvien tilojen tarkoituksenmukaiseksi käyt-      kunnan sotilaspiiri on anonut käyttöönsä hävittä-
29193: tämiseksi, puolustusministeri Veikko Pihlajamäki      jälentolaivueen autokorjaamoa, metallityöhuo-
29194: totesi puolustusministeriön olleen yhteydessä         netta ja niihin liittyviä sosiaalitiloja.
29195: Finnair Oy:hyn hävittäjälaivue 21 :ltä vapautu-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29196: vien tilojen pääosan luovuttamiseksi Finnairin        tyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten esitämme
29197: käyttöön ammattilentäjien peruskoulutusta var-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
29198: ten.                                                  senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29199:    Siitä huolimatta, että hävittäjälentolaivue 21              Mitä suunnitelmia Hallituksella on
29200: siirtyy muutaman kuukauden sisällä kokonaisuu-               saattaa hävittäjälentolaivue 21 :ltä Porissa
29201: dessaan Porista Pirkkalaan, ei ole vieläkään tietoa          vapautuvat tilat pikaisesti tarkoituksen-
29202: siitä, mihin vapautuvia tiloja käytetään tulevai-            mukaiseen muuhun käyttöön?
29203: 
29204:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1985
29205: 
29206:          Mikko Elo                       Timo Laaksonen                 Timo Roos
29207:                                          Matti Kuusio
29208: 
29209: 
29210: 
29211: 
29212: 4285004527
29213: 2                                     1985 vp. -- ~ n:o 163
29214: 
29215: 
29216: 
29217: 
29218:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29219: 
29220:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         hankkimiseksi ammattilentäjien peruskoulutusti-
29221: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         loiksi. Finnairin ja puolustusministeriön asetta-
29222: olette kirjeenne n:o 602 ohella 16 päivänä huhti-     mat arviomiehet ovat suorittaneet rakennusten
29223: kuuta 1985 lähettänyt valtioneuvoston asian-          teknisen arvioinnin. Neuvotteluissa on päädytty
29224: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          sellaiseen periaateratkaisuun, että Finnair Oy:lle
29225: Elon ym. tekemän seuraavan kysymyksen n:o             tulisi luovutettavaksi parhaassa kunnossa oleva
29226: 163:                                                  rakennuskanta eli kasarmi, lentokonehalli n:o 5
29227:                                                       lisärakennuksineen, autohuoltamo- ja autotallira-
29228:          Mitä suunnitelmia Hallituksella on           kennus, työtilarakennus ja sosiaalitilarakennus.
29229:        saattaa Hävittäjälentolaivue 21 :Itä Porissa   Satakunnan sotilaspiirille ei jäisi rakennuksia len-
29230:        vapautuvat tilat pikaisesti tarkoituksen-      tokenttäalueelle. Osaa vanhasta ja huonokuntoi-
29231:        mukaiseen muuhun käyttöön?                     sesta rakennuskannasta puretaan puolustusminis-
29232:                                                       teriön toimesta. Käyttökelpoiset kevytrakenteiset
29233:                                                       parakit siirretään Pirkkalaan. Ainoana jäljelle
29234:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      jäävänä arvorakennuksena lentokonehalli n:o 3
29235: ti seuraavaa:                                         on esitetty jätettäväksi muutamaksi vuodeksi il-
29236:    Puolustusministeriö on selvittänyt valtion lai-    mavoimien varastotilaksi. Tästä rakennuksesta sa-
29237: tosten mahdollisia tilatarpeita Porin lentokenttä-    moin kuin kaupungin keskustassa olevista asuin-
29238: alueella. Finnair Oy on esittänyt kiinnostuksensa     rakennuksista on puolustusministeriölle tehty
29239: hävittäjälentolaivue 21: Itä vapautuvien tilojen      myös ostotarjouksia.
29240: 
29241:     Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1985
29242: 
29243:                                                              Puolustusministeri Veikko Pihlajamäki
29244:                                       1985 vp. -- RJ< n:o 163                                        3
29245: 
29246: 
29247: 
29248: 
29249:                                Tili Riksdagens Herr Talman
29250: 
29251:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          niskt. Vid förhandlingar har man kommit fram
29252: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       tili ett sådant principielit avgörande att det
29253: 602 av den 16 april 1985 tili vederbörande           byggnadsbestånd som befinner sig i bästa skick
29254: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   skulle komma att överlåtas tili Finnair Oy. Detta
29255: av riksdagsman Elo m.fl. undertecknade spörs-        byggnadsbestånd innefattar en kasern, hangaren
29256: mål nr 163:                                          nr 5 inklusive tilibyggnader, en byggnad som
29257:                                                      inrymmer en bilverkstad och garage, en byggnad
29258:           Vilka planer har Regeringen för att        med arbetsutrymmen och en byggnad med per-
29259:        snabbt få de utrymmen som jaktflygsdivi-      sonalrum. Satakunta militärdistrikt skulle inte
29260:        sionen 21 i Björneborg frånträder i ända-     längre besitta några byggnader på flygfältsområ-
29261:        målsenlig annan användning?                   det efter överlåtelsen. En del av det byggnadsbe-
29262:                                                      stånd som är gammalt och i dåligt skick rivs på.
29263:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     försvarsministeriets försorg. De baracker av lätt
29264: anföra följande:                                     konstruktion som är användbara flyttas tili Birka-
29265:    Försvarsministeriet har utrett det utrymmesbe-    la. Det har föreslagits att hangaren nr 3, som är
29266: hov, som statliga inrättningar eventuellt har på     den enda återstående värdefulla byggnaden, skali
29267: Björneborgs flygfältsområde. Finnair Oy har visat    få stå kvar några år som lagerutrymme för
29268: intresse för att förvärva de utrymmen som blir       luftstridskrafterna. Köpeanbud har lämnats tili
29269: lediga efter jaktflygsdivisionen 21 och använda      försvarsministeriet också på denna byggnad. Det-
29270: dem för grundutbildning av yrkesflygare. Värde-      samma gälier en del bostadshus i stadens cent-
29271: ringsmän, som har tilisatts av Finnair och           rum.
29272: försvarsministeriet, har bedömt byggnaderna tek-
29273: 
29274:      Helsingfors den 16 maj 1985
29275: 
29276:                                                               Försvarsminister Veikko Pihlajamäki
29277:                                                  1985 vp.
29278: 
29279: Kirjallinen kysymys n:o 164
29280: 
29281: 
29282: 
29283: 
29284:                                     Skön ym.: Puolueille annettavan puoluetuen käyttömahdollisuuk-
29285:                                        sien lisäämisestä
29286: 
29287: 
29288:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29289: 
29290:    Meillä Suomessa rekisteröidyille poliittisille       Suurilla puolueilla on omat uskolliset kannatta-
29291: puolueille maksetaan puoluetukea, joka määräy-          jansa, ja kun niiden valta kasvaa, ne korottavat
29292: tyy puolueen kansanedustajaluvun perusteella.           puoluetukea. Uskomme puoluetuen alkuperäisen
29293: Puoluetuen seurauksena ovat puolueet entistä            tarkoituksen olleen oikean, mutta nykyiset mitta-
29294: enemmän menettäneet kansalaisten luottamusta            suhteet saavuttanut puoluetukijärjestelmä tuhoaa
29295: eduskuntatasolla, sillä tavalliset rivikansanedusta-    demokratian ja tuo tilalle diktatuurivallan, josta
29296: jat joutuvat puolueen käskyvallan alla tekemään         päästään vain palauttamalla kansan luottamus
29297: omantunnon vastaisia päätöksiä. Valtiopäiväjär-         eduskuntaan, ja se tehtävä kuuluu meille kansan-
29298: jestyksen 11 § velvoittaa kuitenkin kansanedusta-       edustajille.
29299: jaa toimessaan noudattamaan oikeutta j<:. totuut-          Mielestämme tämä työ alkaa puoluetukijärjes-
29300: ta. Hän on siis velvollinen noudattamaan perus-         telmää muuttamalla siten, että jokainen rekiste-
29301: tuslakia, eivätkä häntä pitäisi sitoa mitkään muut      röity puolue voi käyttää puoluetukea hyvänteke-
29302: määräykset.                                             väisyyteen esimerkiksi vammaisten, invalidien,
29303:    Ne kansanedustajat, jotka ovat kuuliaisia puo-       sairaiden, vanhuksien, sotiemme veteraanien, so-
29304: lueelle, saavat osakseen päänsilityksiä, mutta nii-     tainvalidien, yksinhuoltajien, lapsiperheiden ja
29305: tä kansanedustajia, jotka toimivat vakaumuksen-         työttömien toimeentulon turvaamiseen. Tällä ta-
29306: sa mukaisesti, rangaistaan. Puolueiden cmat tie-        valla puoluetukeen budjetoidut varat tulevat hy-
29307: dotuskanavat pimentävät eri mieltä olevat edus-         vään tarkoitukseen ja jokainen puolue joutuu
29308: tajat. Näistä edellä mainituista syistä on usein        harkitsemaan, miten puoluetukivarat käytettäi-
29309: ollut seurauksena, että kansanedustaja turhautuu        siin järkevästi ja oikeudenmukaisesti.
29310: työssään, koska ei voi toteuttaa äänestäjille anta-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29311: miaan lupauksia. Edellä olevan perusteella puo-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29312: luetuki näyttää olevan suurille puolueille elämän       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
29313: kysymys. Suuret puolueet kylvävät propagandaa           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29314: äänestäjille ''äänestäjien omilla veromarkoilla''.                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
29315:   Näyttää kuitenkin siltä, että kansalaisten sil-              jotta puolueet voisivat omien päätöksien-
29316: mät ovat avautuneet kamppailuun jatkuvasti kas-                sä perusteella maksaa tai luovuttaa hy-
29317: vavaa puoluetukea vastaan. Edellisten kunnallis-               väntekeväisyyteen rekisteröidyille puo-
29318: vaalien äänestyskäyttäytyminen osoitti, etteivät               lueille maksettavaa puoluetukea esimer-
29319: kansalaiset enää usko joulupukkiin. Äänestämät-                kiksi sairaille, invalideille, vammaisille,
29320: tä jättäminen on kuitenkin äänestäjiltä virherat-              sotiemme veteraaneille, yksinhuoltajille
29321: kaisu, sillä kaikissa vaaleissa valitaan tietty määrä          ja vaikeuksissa kamppaileville pien- ja
29322: edustajia, vaikka vaaliuurnilla kävisi äänestäjiä              perheviljelmille sekä työttömien toimeen-
29323: vain kymmenen prosenttia äänioikeutetuista.                    tulon turvaamiseen?
29324: 
29325:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1985
29326: 
29327:           Pentti Skön                      Reino Jyrkilä                  Martti Ratu
29328:                                            Urho Pohto
29329: 
29330: 
29331: 
29332: 4285004695
29333: 2                                    1985 vp. -- ~ n:o 164
29334: 
29335: 
29336: 
29337: 
29338:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29339: 
29340:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Kansanedustaja Skönin kysymyksessä mamlt-
29341: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tuihin tärkeisiin kohteisiin käytetään valtion va-
29342: olette 16 päivänä huhtikuuta 1985 päivätyn kir-      roja varsin huomattavia määriä. Sosiaaliturvan
29343: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     menot ovat valtion kuluvan vuoden tulo- ja
29344: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      menoarvion mukaan yli 16 miljardia markkaa.
29345: Skönin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       Tästä rintamaveteraanieläkkeisiin ja sotilas-
29346: myksestä n:o 164:                                    vammakorvauksiin on varattu määrärahaa yfi 2
29347:                                                      miljardia markkaa. Työttömyysturvan osalta vale
29348:          Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        tion menot ovat jo yksistään vajaat 2 miljardia
29349:        jotta puolueet voisivat omien päätöksien-     markkaa. Ansioon suhteutetun päivärahan, jota
29350:        sä perusteella maksaa tai luovuttaa hy-       työttömyyskassat maksavat, kustannuksiin osallis-
29351:        väntekeväisyyteen rekisteröidyille puo-       tuvat työnantajat ja -tekijät lisäksi yhteensä va-
29352:        lueille maksettavaa puoluetukea esimer-       jaalla miljardilla markalla.
29353:        kiksi sairaille, invalideille, vammaisille,       Kuntien järjestämiin sosiaalipalveluihin, joihin
29354:        sotiemme veteraaneille, yksinhuoltajille      sisältyvät myös vammaisille ja invalideille tarkoi-
29355:        ja vaikeuksissa kamppaileville pien- ja       tetut palvelut, myönnetään valtion osuutta vajaat
29356:        perheviljelmille sekä työttömien toimeen-     4 miljardia markkaa. Tämä kattaa noin puolet
29357:        tulon turvaamiseen?                           kustannuksista kuntien vastatessa toisesta puoles-
29358:                                                      ta.
29359:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         Terveydenhuoltoon käytetään puolestaan val-
29360: ti seuraavaa:                                        tion varoja yli 8 miljardia markkaa. Tämäkin
29361:     Tammikuun 10 päivänä 1969 annetun puolue-        edustaa vain noin puolta tarkoitukseen käytettä-
29362: lain 9 §:ssä olevan säännöksen mukaan voidaan        vistä julkisista varoista (kunnat rahoittavat toisen
29363: valtion tulo- ja menoarvion rajoissa eduskunnassa    puolen).
29364: edustettuna olevalle puolueelle myöntää avustus-         Yksityiskohtana voidaan todeta, että pelkäs-
29365: ta sen säännöissä ja yleisohjelmassa määritellyn     tään Raha-automaattiyhdistyksen tuloista (budje-
29366: julkisen toiminnan tukemiseen. Puoluetuen suu-       tin kautta) myönnetään kuluvana vuonna vam-
29367: ruudesta päättää eduskunta tulo- ja menoarvion       maisten huollon edistämiseen noin 60 milj.
29368: yhteydessä.                                          markkaa.
29369:    Hallituksen esityksen perusteluissa eduskun-          Puoluetuki on kuluvana vuonna yhteensä noin
29370: nalle laiksi puolueista (HE n:o 99/1967 vp.) on      53,2 milj. markkaa, josta Suomen Maaseudun
29371: sanottu puoluetuen käyttämisestä seuraavaa:          Puolueen osuus on noin 4,5 milj. markkaa.
29372: '' Lainkohdassa määritelty avustuksen käyttötar-       Jo edellä lueteltujen summien suuruusluok-
29373: koitus olisi ymmärrettävä siten, että avustus voi-   kien valtava ero osoittaa, että kysymyksessä tar-
29374: taisiin myöntää ja käyttää puolueen säännöissä       koitettuihin sosiaalisiin kohteisiin myönnettävät
29375: tarkoitetun varsinaisen julkisen toiminnan tuke-     määrärahat tulee käsitellä asianomaisen tulo- ja
29376: miseen, jollaisena on ennen kaikkea pidettävä        menoarvion pääluokan yhteydessä. Myös on puo-
29377: valmistautumista yleisiin vaaleihin ja osanottoa     lueen mahdollista puoluelakia noudattaen suun-
29378: niihin. Säännöksellä estettäisiin avustuksen käyt-   nata toimintansa erityisesti kysyjän mainitsemien
29379: täminen esimerkiksi suoranaiseen liiketoimin-        ryhmien hyväksi. Näin ollen ei myöskään ole
29380: taan, mikä aatteelliselle yhdistykselle muutoinkin   tarkoituksenmukaista muuttaa puoluelakia niin,
29381: on yleensä vierasta.''                               että puoluetuen käyttäminen kansanedustaja
29382:     Puoluetuen käyttötarkoitus käy edellä sanotus-   Skönin ym. mainitsemiin tarkoituksiin olisi mah-
29383: ta selvästi ilmi.                                    dollista.
29384: 
29385:     Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1985
29386: 
29387:                                                                           Pääministeri Kalevi Sorsa
29388:                                       1985 vp. -      KK n:o 164                                        3
29389: 
29390: 
29391: 
29392: 
29393:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
29394: 
29395:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          riksdagsman Sköns spörsmål. Utgifterna för so-
29396: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        cialskyddet uppgår i enlighet med statsförslaget
29397: den 16 april 1985 tili vederbörande medlem av         för innevarande år tili över 16 miljarder mark.
29398: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     Härav har anslag om drygt 2 miljarder mark
29399: dagsman Skön m.fl. stälida spörsmål nr 164:           reserverats för frontveteranpensioner och ersätt-
29400:                                                       ningar för skada, ådragen i militärtjänst. Enbart
29401:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-       för utkomstskyddets del är statens utgifter in-
29402:        sikt att vidta för att partierna på basis av   emot 2 miljarder mark. 1 kostnaderna för dag-
29403:        sina egna beslut kan betala elier skänka       penningen avvägd enligt förtjänst, som utbetalas
29404:        tili välgörande ändamål partistöd som          av arbetslöshetskassorna, deltar arbetsgivarna och
29405:        utbetalas tili de registrerade partierna,      -tagarna med ytterligare närmare en miljard
29406:        såsom exempelvis tili sjuka, invalider,        mark.
29407:        handikappade, veteranerna från våra
29408:        krig, tili ensamförsörjare, tili små- och         För den socialservice som anordnas av kommu-
29409:        familjebruk vilka kämpar med svårighe-         nerna, i viiken även ingår sådan service som är
29410:        ter, samt tili tryggandet av utkomsten för     avsedd för handikappade och invalider, beviljas i
29411:        arbetslösa?                                    statsandel inemot 4 miljarder mark. Detta täcker
29412:                                                       ungefär hälften av kostnaderna, medan kommu-
29413:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       nerna svarar för den andra hälften.
29414: anföra följande:                                        För hälsovården används över 8 miljarder mark
29415:    Enligt 9 § partilagen av den 10 januari 1969       av statens medel. Detta motsvarar dock endast ca
29416: kan parti, som är företrätt i riksdagen, inom         hälften av de offentliga medel som används för
29417: ramen för statsförslaget beviljas understöd för sin   ändamålet (kommunerna finansierar den andra
29418: i stadgarna och i det alimänna programmet             hälften).
29419: angivna offentliga verksamhet. Angående stödets          Såsom en detalj kan man konstatera att enbart
29420: storlek beslutar riksdagen i samband med stats-       av penningautomatföreningens intäkter (via bud-
29421: förslaget.                                            geten) beviljas innevarande år ca 60 milj. mark
29422:    1 motiveringen tili regeringens proposition tili   för främjande av handikappvården.
29423: riksdagen med förslag tili partilag (1967 rd. nr
29424: 99) har angående partistödets användning sagts          Partistödet uppgår innevarande år tili sam-
29425: följande: ''Det i lagrummet preciserade syftemå-      manlagt ca 53,2 milj. mark, varav Finlands
29426: let, för vilket understödet får användas, bör         Landsbygdspartis andel utgör ca 4,5 milj. mark.
29427: förstås så, att understödet skulie kunna beviljas        Redan den enorma skilinaden melian de ovan
29428: och användas för partiets i stadgarna avsedda         uppräknade summornas storleksklasser utvisar,
29429: egentliga offentliga verksamhet, varmed fram-         att anslagen för de sociala ändamål som avses i
29430: föralit bör anses förberedelser för och deltagande    spörsmålet bör behandlas i samband med veder-
29431: i alimänna vai. Stadgandet skulie hindra använd-      börande huvudtitel i statsförslaget. Det är även
29432: ning av understödet t.ex. för direkt affärsverk-      möjligt för pattiet att med iakttagande av partila-
29433: samhet, en verksamhet som också eljest är främ-       gen inrikta sin verksamhet tili förmån för spe-
29434: mande för en ideell förening''.                       cielit de grupper som spörsmålsstäliaren nämner.
29435:    Partistödets användningsändamål framgår klart      Sålunda är det inte helier ändamålsenligt att
29436: av det ovan sagda.                                    ändra partilagen så att det vore möjligt att
29437:    Synnerligen betydande summor av statens me-        använda partistödet för de ändamål som nämns
29438: del används för de viktiga ändamål som nämns i        av riksdagsman Skön m.fl.
29439: 
29440:      Helsingfors den 20 maj 1985
29441: 
29442:                                                                            Statsminister Kalevi Sorsa
29443:                                                  1985 vp.
29444: 
29445: Kirjallinen kysymys n:o 165
29446: 
29447: 
29448: 
29449: 
29450:                                     Raudaskoski ym.: Joustavan eläkeiän soveltamisesta myös ammatin-
29451:                                       harjoittajiin ja pienyrittäjiin
29452: 
29453: 
29454:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29455: 
29456:   Hallituksen punssa valmistellaan parhaillaan          ym. urakointityötä tekevien joukossa. Monet näi-
29457: ns. joustavan eläkkeelle siirtymisen mahdolli-          den alojen työt ovat sekä raskaita että vaarallisia,
29458: suutta ennen varsinaista eläkeikää. Yhtenä perus-       joten jo työturvallisuussyistä nuoria ammatinhar-
29459: teena tällaiselle eläkkeelle siirtymiseen tullee ole-   joittajia olisi saatava mukaan. Nuorten työllistä-
29460: maan terveydentila ja työn raskaus. Järjestelmän        misenkin kannalta olisi tärkeää, että hallitus
29461: kehittely viittaa siihen, että sen piiriin kuuluisi-    selvittäisi, miten erilaiset ammatinharjoittajat
29462: vat lähinnä vain toisen palveluksessa ja palkka-        voisivat tulla suunnitellun joustavan eläkkeelle
29463: työsuhteessa olevat henkilöt.                           siirtymisen mahdollistavan eläkejärjestelmän pii-
29464:                                                         riin.
29465:    Asian ollessa vasta valmisteluvaiheessa huo-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29466: miota olisi kiinnitettävä myös ns. ammatinhar-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29467: joittajien mahdollisuuteen päästä kyseiselle eläk-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
29468: keelle silloin, kun heidän mahdollisuutensa jat-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29469: kaa ammatissaan on käynyt ylivoimaiseksi tai
29470: heidän terveydentilansa on ammattitaudin tai                       Aikooko Hallitus selvittää ammatin-
29471: työn raskauden johdosta pahasti järkkynyt. Täl-                 harjoittajien ja pienyrittäjien mahdolli-
29472: laisia ammatinharjoittajia voisi olla esim. autoili-            suuden tulla osallisiksi suunnitellun jous-
29473: joissa, eritoten kuorma-autoilijoissa, sekä kone-               tavan eläkeiän etuuksista?
29474: 
29475:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1985
29476: 
29477:          Väinö Raudaskoski                Einari Nieminen                  Mauno Manninen
29478:          Mikko Jokela                     Paavo Vesterinen                 Sirkka-Liisa Anttila
29479:          Mauri Pekkarinen                 Lea Mäkipää                      Reino Jyrkilä
29480:          Tytti Isohookana-Asunmaa         Esko Aho                         Timo Kietäväinen
29481:          Juhani Alaranta                  Pentti Skön                      Olavi Ronkainen
29482:          Heikki Kokko                     Olavi Martikainen                Anssi Joutsenlahti
29483:          Ritva Laurila                    Riitta Jouppila                  Mikko Vainio
29484:          Aapo Saari                       Urho Pohto                       Jukka Vihriälä
29485:          Vieno Eklund                     Esko Almgren                     Liisa Arranz
29486:          Matti Viljanen                   Sakari Valli                     Tauno Valo
29487:          Hannu Kemppainen                 Juho Koivisto                    Lea Kärhä
29488:          Riitta Uosukainen                Sirpa Pietikäinen                Impi Muroma
29489:          Aino Pohjanoksa                  Pirkko Ikonen                    Pirjo Rusanen
29490:          Seppo Pelttari                   Kaarina Dromberg                 Heimo Linna
29491:          Håkan Malm                       Pentti Poutanen                  Elisabeth Rehn
29492:          Lea Sutinen                      Håkan Nordman                    Taisto Tähkämaa
29493:          Ole Wasz-Höckert                 Reino Karpola                    Ben Zyskowicz
29494:                                           Aila Jokinen
29495: 
29496: 
29497: 
29498: 
29499: 4285005200
29500: 2                                      1985 vp. -- ~ n:o 165
29501: 
29502: 
29503: 
29504: 
29505:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29506: 
29507:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         eiksi. Ehdotuksen mukaan uudistus koskisi yksi-
29508: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tyisen sektorin työeläkelakeja. Näihin kuuluvat
29509: olette 16 päivänä huhtikuuta 1985 päivätyn kir-        myös kysymyksessä tarkoitettujen henkilöiden
29510: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       eläketurvasta huolehtivat yrittäjien eläkelaki
29511: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        (468/69) ja maatalousyrittäjien eläkelaki (467/
29512: Väinö Raudaskosken ym. näin kuuluvasta kirjalli-       69). Yrittäjien eläkejärjestelmän piiriin kuuluvat
29513: sesta kysymyksestä n:o 165:                            ammatinharjoittajat ja pienyrittäjät pääsevät sa-
29514:                                                        moilla ehdoilla yksilölliselle varhaiseläkkeelle ja
29515:            Aikooko Hallitus selvittää ammatin-         varhennetulle vanhuuseläkkeelle kuin toisen pal-
29516:         harjoittajien ja pienyrittäjien mahdolli-      veluksessa olevat. Osa-aikaeläkejärjestelyt tulisi-
29517:         suuden tulla osallisiksi suunnitellun jous-    vat ehdotuksen mukaan mahdollisiksi vuoden
29518:         tavan eläkeiän etuuksista?                     1987 alusta, ja ne koskisivat samoja ryhmiä kuin
29519:                                                        yksilöllinen varhaiseläke ja varhennettu vanhuus-
29520:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       eläke.
29521: ti seuraavaa:                                            Joustavaa eläkeikäjärjestelyä koskevan lakieh-
29522:    Valtion tulo- ja menoarvioesityksen 1985 mu-        dotuksen mukaan uudistuksen ulkopuolelle jää-
29523: kaan hallitus on luvannut antaa eduskunnalle           vät tässä vaiheessa ainoastaan julkisen sektorin eli
29524: tarvittavat lakiesitykset vuoden 1986 alusta asteit-   valtion ja kunnan palveluksessa olevat henkilöt.
29525: tain toteutettavasta uudistuksesta, joka mahdol-       Heidän osaltaan uudistusmahdollisuuksia selvite-
29526: listaa joustavaan eläkeikään siirtymisen. Sosiaali-    tään valtiovarainministeriön asettamassa komi-
29527: ja terveysministeriössä on valmistunut ehdotus         teassa. Sen määräaika päättyy vuoden 1986 lo-
29528: hallituksen esitykseksi eduskunnalle työntekijäin      pussa.
29529: eläkelain ja eräiden siihen liittyvien lakien mu-         Uudistus ei tässä vaiheessa koske myöskään
29530: kaista joustavaa eläkeikäjärjestelyä koskeviksi la-    merimieseläkejärjestelmää.
29531: 
29532:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1985
29533: 
29534:                                                                               Ministeri Matti Puhakka
29535:                                        1985 vp. -      KK n:o 165                                       3
29536: 
29537: 
29538: 
29539: 
29540:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
29541: 
29542:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           garna inom den privata sektorn. Tili dessa hör
29543: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         även lagen om pension för företagare (468/69)
29544: den 16 april 1985 tili vederbörande medlem av          och lagen om pension för lantbruksföretagare
29545: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      (4671 69), vilka lagar reglerar pensionsskyddet för
29546: dagsman Väinö Raudaskoski m.fl. undertecknade          de personer som avses i spörsmålet. Yrkesutövare
29547: spörsmål nr 165:                                       och småföretagare, som hör tili företagarpen-
29548:                                                        sionssystemet, kan avgå med individuelit avpas-
29549:           Har Regeringen för avsikt att utreda         sad förtidspension och fönida ålderspension på
29550:        möjligheterna för yrkesutövare och små-         samma villkor som den som är anställd i annans
29551:        företagare att bli delaktiga av de              tjänst. Enligt förslaget skulie deltidspensionsar-
29552:        förmåner som följer med den planerade           rangemang bli möjliga från ingången av år 1987
29553:        flexibla pensionsåldern?                        och omfatta samma grupper som den individuel-
29554:                                                        la förtidspensionen och den fönida ålderspensio-
29555:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       nen.
29556: anföra följande:
29557:                                                           Enligt lagförslaget om flexibla pensionsålders-
29558:    Enligt statsverkspropositionen för år 1985 har      arrangemang skulie i detta skede utanför refor-
29559: regeringen tili riksdagen lovat avlåta de lagförslag   men stanna endast personer inom den offentliga
29560: som behövs för den reform som skall genomföras         sektorn, dvs. kommunal- och statsanstälida. Möj-
29561: etappvis från ingången av år 1986 och som skali        ligheterna tili en reform som gälier dessa katego-
29562: möjliggöra ibruktagandet av en flexibel pensions-      rier utreds i en kommitte som tillsatts av finans-
29563: ålder. Vid social- och hälsovårdsministeriet har       ministeriet.
29564: färdigstälits ett förslag tili regeringsproposition
29565: med förslag tili lagar om flexibla pensionsålders-        Kommitten skali ha slutfört sitt arbete tili
29566: arrangemang enligt lagen om pension för arbets-        utgången av år 1986.
29567: tagare samt vissa därtili anslutna lagar. Enligt          1 detta skede gälier reformen inte heller sjö-
29568: förslaget skulle reformen gälla arbetspensionsla-      manspensionssystemet.
29569: 
29570:      Helsingfors den 21 maj 1985
29571: 
29572:                                                                               Minister Matti Puhakka
29573:                                                1985 vp.
29574: 
29575: Kirjallinen kysymys n:o 166
29576: 
29577: 
29578: 
29579: 
29580:                                    Holvitie ym.: Verotarkastuksen suorittamisesta ennen arvioverotuk-
29581:                                      sen toimittamista
29582: 
29583: 
29584:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29585: 
29586:    Pienyrittäjät ovat tervehtineet ilolla harkinta-   aina kumottu, jos kirjanpitovirheestä tai laimin-
29587: verotuksen osittaista poistamista. Historiaan on      lyönnistä ei ole selvää näyttöä. Valitettavasti ei
29588: siirtymässä veromuoto, joka on koettu sekä mieli-     pienyrittäjilla aina kuitenkaan ole edellytyksiä
29589: vaitaiseksi että epäoikeudenmukaiseksi. Toivoa        hakea oikeutta korkeimmasta oikeusasteesta ja
29590: sopii, että koko harkintaverotusmenettelystä voi-     ~äin moni tapaus on koitunut yrittäjän tappiok-
29591: taisiin pikaisesti luopua ja siirtyä verottamaan      Sl.
29592: vain todellista tuloa.                                   Tämän johdosta olisi kohtuullista, että arviove-
29593:    Ilo lainuudistuksesta on kuitenkin eräitten        rotuksen käyttö muutoin kuin selvästi näyttöä
29594: osalta muodostunut hyvin lyhytaikaiseksi, sillä       omaavissa tapauksissa edellyttäisi verotarkastuk-
29595: kentältä kantautuneiden tietojen mukaan on            sen suorittamista. Se parantaisi oleellisesti vero-
29596: eräissä veropiireissä ryhdytty soveltamaan arviove-   tettavan oikeusturvaa, mutta ei heikentäisi verot-
29597: rotusta harkintaverotuksen sijaan. Yrittäjät ovat     tajan mahdollisuutta oikeudenmukaisen verotuk-
29598: nyt kovin hämmentyneitä verottajan tulkinta-          sen suorittamiseksi. Julkisuudessa on laajalti ollut
29599: muutoksesta.                                          esillä tapaus, jossa yrittäjä 16 vuotta on hoitanut
29600:                                                       liikettään tunnollisesti ja nyt verottaja toistuvasti
29601:    Arvioverotuksen käyttö lain mukaan on ensisi-
29602:                                                       arvioverottaa yritystä, vaikka koskaan ei ole toi-
29603: jaisesti tarkoitettu verotuksen mahdollistamisek-
29604:                                                       mitettu verotarkastusta.
29605: si, mikäli veroilmoitusta ei ole jätetty ollenkaan
29606: tai sitä ei oikaistunakaan voida asettaa verotuksen      Yrityksissä taloudelliset tulokset poikkeavat
29607: perustaksi. Verotuslain 72 §:n 1 momentin 3           vuositasolla toisistaan melkoisesti, eikä edes ne-
29608: kohdan mukaan arvioverotus voidaan toimittaa          gatiivinen käyttökate ole osoitus kirjanpidon epä-
29609: muun muassa silloin, kun osoittautuu, että vero-      luotettavuudesta. Valtionyhtiöt ovat varsin usein
29610: velvollisen tulo muiden samalla alalla ja saman       joutuneet sellaiseen tilanteeseen.
29611: laatuisissa olosuhteissa toimivien verovelvollisten      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29612: vuosituloon verrattuna on ilmeisesti liian vähäi-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29613: nen.                                                  kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
29614:                                                       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29615:    Verohallituksen ohjeen n:o 14277/41182 mu-
29616: kaan saattaa alhainen myynti- tai käyttökatepro-                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
29617: sentti olla osoitus epäluotettavasta kirjanpidosta            jotta arvioverotuksen käyttö, muutoin
29618: ja oikeuttaa arvioverotuksen suorittamiseen. Kor-             kuin selvästi näyttöä omaavissa tapauksis-
29619: keimman hallinto-oikeuden päätösten perusteella               sa, edellyttäisi verotarkastuksen suoritta-
29620: voitaneen kuitenkin todeta, että arvioverotus on              mista?
29621: 
29622:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1985
29623: 
29624:          Tapio Holvitie                  Helge Saarikoski               Riitta Jouppila
29625:                     Iiro Viinanen                              Matti Lahtinen
29626: 
29627: 
29628: 
29629: 
29630: 4285004472
29631: 2                                      1985 vp. -- KJ( n:o 166
29632: 
29633: 
29634: 
29635: 
29636:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29637: 
29638:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          poikkeavat huomattavasti siitä, mitä samalla alal-
29639: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          la toimivista yleensä tiedetään. Verovelvolliselta
29640: olette 16 päivänä huhtikuuta 1985 päivätyn kir-        on näissä tapauksissa aina pyydettävä selvitys
29641: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       syistä, jotka ovat johtaneet vähäiseen vuositu-
29642: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        loon. Jos verovelvollinen esittää päteviä syitä
29643: Tapio Holvitien ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      tulonsa pienuuteen, arvioverotusta ei toimiteta.
29644: kysymyksestä n:o 166:                                      Arvioverotuksessa voidaan käyttää apuna erilai-
29645:                                                        sia yritystoimintaa kuvaavia tunnuslukuja kuten
29646:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
29647:                                                        myynti- tai käyttökateprosentteja sen seikan to-
29648:         jotta arvioverotuksen käyttö, muutoin
29649:                                                        teamiseksi, onko verovelvollisen ilmoittama tulo
29650:         kuin selvästi näyttöä omaavissa tapauksis-
29651:                                                        muiden samalla alalla toimivien verovelvollisten
29652:         sa, edellyttäisi verotarkastuksen suoritta-
29653:                                                        vuosituloon verrattuna ilmeisesti liian vähäinen.
29654:         mista?
29655:                                                        Jos myyntikate- tai käyttökateprosentti on olen-
29656:                                                        naisesti alhaisempi kuin samalla alalla toimivilla
29657:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       verovelvollisilla keskimäärin, se saattaa olla yksi
29658: ti seuraavaa:                                          osoitus kirjanpidon epäluotettavuudesta. Arvio-
29659:    Verotuslain 72 §:n 1 momentin 3 kohdan              verotukseen siirtymistä harkittaessa otetaan kui-
29660: mukaan on verolautakunnan toimitettava verotus          tenkin aina huomioon myös muita asiaan vaikut-
29661: arvioimalla, jollei veroilmoitusta ole annettu tai     tavia perusteita sekä tietenkin verovelvollisen asi-
29662: sitä ei voida panna oikaistunakaan verotuksen           asta esittämä selvitys.
29663: perusteeksi. Arvioverotus on toimitettava myös            Jotta arvioverotuksessa voitaisiin mahdollisim-
29664: silloin, kun verovelvollisen ilmoittama tulo on        man tarkasti selvittää verovelvollisen todellisen
29665: ilmeisesti liian vähäinen muiden samalla alalla        tulon määrä, olisi arvion tueksi tärkeää suorittaa
29666: vastaavissa olosuhteissa toimivien vuosituloon         verovelvollisen kirjanpidon tarkastus. Toistaiseksi
29667: verrattuna eikä verovelvollinen voi esittää päteviä    säännönmukaisen verotuksen yhteydessä on vero-
29668: syitä tulon vähäisyyteen. Arvioverotuksella pyri-      toimistojen resurssipulan vuoksi pystytty suoritta-
29669: tään aina selvittämään verovelvollisen todellisten     maan kirjanpitojen tarkastuksia vain vähäisessä
29670: tulojen määrä. Tämä verotusmuoto on käsitteelli-       määrin. Jos verotusta toimitettaessa ilmenee, että
29671: sesti pidettävä erillään vain kunnallisverotuksessa    verovelvollisen tulo jää vuodesta toiseen vähäisek-
29672: sovellettavasta harkintaverotuksesta, jossa todelli-   si, tehdään asiasta yleensä ilmoitus Iääninverovi-
29673: sen tulon määrä on selvitetty mutta jossa tätä         rastolie ja liike pyritään sisällyttämään tarkastus-
29674: tuloa ei voida sen vähäisyyden vuoksi ottaa            suunnitelmiin tilanteen selvittämiseksi.
29675: verotuksen perusteeksi. Näissä tapauksissa vero-           Verohallituksessa on kiinnitetty huomiota ve-
29676: lautakunta harkitsee sen kohtuullisen todellista       rovalmistelun yhteydessä suoritettavien tarkastus-
29677: tuloa suuremman määrän, jonka perusteella kun-         ten tehostamiseen. Vastaisuudessa tällaisten tar-
29678: nallisverotus toimitetaan. Näin ollen arviovero-        kastusten määrää pyritään lisäämään. Tätä tavoi-
29679: tuksen ja harkintaverotuksen lähtökohdat ovat          tetta tukee osaltaan verohallituksessa kehitteillä
29680: erilaiset eivätkä ne, toisin kuin kysymyksen pe-       oleva elinkeinoverotuksen laskenta- ja seuranta-
29681: rusteluissa on epäilty, voi olla vaihtoehtoina          järjestelmä (ELVE), jossa atk:ta käyttäen saadaan
29682: toisilleen.                                            selville mm. verovelvollisen myyntikate-, käyttö-
29683:    Niin kutsutusta vertailuarviosta on kysymys         kate- ja liikevoittoprosentit sekä muita verovel-
29684: silloin, kun arvioverotus toimitetaan sen vuoksi,      vollisen toimintaa kuvaavia tunnuslukuja. Järjes-
29685: että verovelvollisen ilmoittama tulo on ilmeisesti     telmän avulla saadaan selville myös saman alan
29686: liian vähäinen muiden vastaavissa oloissa toimi-       vastaavat keskimääräiset luvut. Järjestelmän käyt-
29687: vien verovelvollisten tuloihin verrattuna. Tällöin     töönoton yhteydessä myös verovalmistelijoille jär-
29688: arvioverotus perustuu veroilmoituksen yleiseen         jestettävässä koulutuksessa tullaan korostamaan
29689: epäluotettavuuteen, koska ilmoituksen tiedot           valmistelutarkastusten suorittamisen välttämättö-
29690:                                      1985 vp. -- ~ n:o 166                                      3
29691: 
29692: myyttä silloin, kun verovelvollisen kateprosentit   tai muut tunnusluvut poikkeavat merkittävästi
29693:                                                     vertailutunnusluvuista.
29694: 
29695:     Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1985
29696: 
29697:                                                                       Ministeri Pekka Vennamo
29698: 4                                    1985 vp. -- EJ( n:o 166
29699: 
29700: 
29701: 
29702: 
29703:                               Tili Riksdagens Herr Taimao
29704: 
29705:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        barligen är alltför ringa i jämförelse med in-
29706: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av      komsten för andra skattskyldiga som är verksam-
29707: den 16 april 1985 tili vederbörande medlem av       ma under liknande förhållanden. I detta fali
29708: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-   baserar sig beskattningen enligt uppskattning på
29709: dagsman Tapio Holvitie undertecknade spörsmål       skattedeklarationens allmänna otillförlitlighet,
29710: nr 166:                                             eftersom uppgifterna i deklarationen avviker
29711:                                                     märkbart från det man i allmänhet känner tili
29712:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     om personer som är verksamma på samma områ-
29713:        för att beskattning enligt uppskattning,     de. I dessa fall skali av den skattskyldige alltid
29714:        utom i klart påvisbara fali, skali kunna     inbegäras en utredning över de orsaker som lett
29715:        tiligripas endast efter skattegranskning?    tili den ringa inkomsten. Om den skattskyldige
29716:                                                     anför godtagbara skäl för sin låga inkomst,
29717:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     verkställs inte beskattningen enligt uppskattning.
29718: anföra följande:                                        Vid beskattning enligt uppskattning kan man
29719:    Enligt 72 § 1 mom. 3 punkten beskattnings-       använda sig av olika slags jämförelsetal som
29720: lagen skali skattenämnd verkstälia beskattning      beskriver företagets verksamhet, t.ex. försälj-
29721: enligt uppskattning om skattedeklaration inte       nings- eller driftsbidragsprocenter för konsta-
29722: avgivits elier om deklarationen inte ens efter      terande av om den inkomst som uppgetts av den
29723: rättelse kan läggas tili grund för beskattningen.   skattskyldige uppenbarligen är alitför ringa i
29724: Beskattningen skali verkstälias enligt uppskatt-    jämförelse med årsinkomsten hos andra skattskyl-
29725: ning även då den av den skattskyldige uppgivna      diga som är verksamma på samma område. Är
29726: inkomsten, jämförd med andra på samma områ-         försäljnings- elier driftsbidragsprocenten märk-
29727: de och under liknande förhåliande verksamma         bart lägre än hos skattskyldiga på samma område
29728: skattskyldigas årsinkomst, uppenbarligen är alit-   i genomsnitt, kan detta vara ett teeken på
29729: för ringa och den skattskyldige inte kan fram-      bokföringens otillförlitlighet. Då man överväger
29730: lägga giltiga skäl tili den ringa årsinkomsten.     att tillgripa beskattning enligt uppskattning be-
29731: Beskattning genom uppskattning syftar alitid tili   aktas dock alltid även andra skäl som kan påverka
29732: att utreda den skattskyldiges verkliga inkomster.   saken och naturligtvis även den utredning som
29733: I begreppshänseende behöver denna beskatt-          den skattskyldige presenterar i ärendet.
29734: ningsform hålias isär endast från beskattningen         För att vid beskattning enligt uppskattning så
29735: enligt prövning, som tiliämpas vid kommu-           noggrant som möjligt kunna utreda den skatt-
29736: nalbeskattningen. Vid beskattning enligt pröv-      skyldiges verkliga inkomst, vore det viktigt att
29737: ning har de verkliga inkomsterna utretts, men       såsom stöd för uppskattningen utföra granskning
29738: inkomsten kan på grund av sitt ringa belopp inte    av den skattskyldiges bokföring. Tills vidare har
29739: godkännas såsom grund för beskattningen. I          man vid den normala beskattningen, på grund
29740: dessa fali prövar skattenämnden det skäliga be-     av bristande resurser vid skattebvråerna, endast i
29741: lopp, som är större än inkomsten, på basis av       mindre utsträckning kunnat utföra bokförings-
29742: vilket kommunalbeskattningen verkstälis. Sålun-     granskningar. Om det vid beskattningen framgår
29743: da har beskattningen enligt uppskattning och        att den skattskyldiges inkomst år efter år förblir
29744: beskattningen enligt prövning olika utgångs-        ringa, gör man i alimänhet en anmälan om saken
29745: punkter, och de kan alitså inte, såsom man          tili länsskatteverket och försöker man för utre-
29746: misstänker i motiveringen tili spörsmålet, utgöra   dande av situationen ta in rörelsen i gransknings-
29747: alternativ tili varandra.                           planerna.
29748:    S.k. jämförande uppskattning är det fråga om         Vid skattestyrelsen har man fäst uppmärksam-
29749: i sådana fali då beskattningen verkstälis enligt    het vid effektiveringen av granskningar som ut-
29750: uppskattning av den anledningen att den in-         förs i samband med skatteberedningen. I fram-
29751: komst som uppgivits av den skattskyldige uppen-     tiden kommer man att försöka öka antalet dylika
29752:                                      1985 vp. -- RJC n:o 166                                       5
29753: 
29754: granskningar. En del i denna process utgörs av      ger även motsvarande medeltal för samma
29755: det kalkyl- och uppföljningssystem för närings-     bransch. I samband med att systemet tas i bruk
29756: beskattning (ELVE) som är under beredning vid       kommer man i den utbildning som anordnas för
29757: skattestyrelsen. Systemet innebär att man med       skatteberedarna att betona vikten av att gransk-
29758: hjälp av ADB får reda på bl.a. den skattskyldiges   ningar utförs under beredningen i sådana fall då
29759: försäljningsbidrags-, driftsbidrags- och affärs-    den skattskyldiges bidragsprocenter eller andra
29760: vinstprocenter samt andra jämförelsetal som be-     jämförelsetal avviker märkbart från jämförelseta-
29761: skriver den skattskyldiges verksamhet. Systemet     len hos andra skattskyldiga inom samma område.
29762: 
29763:     Helsingfors den 16 maj 1985
29764: 
29765:                                                                         Minister Pekka Vennamo
29766:                                                 1985 vp.
29767: 
29768: Kirjallinen kysymys n:o 167
29769: 
29770: 
29771: 
29772: 
29773:                                    Holvitie ym.: Erityisluokkien ja pienten erityiskoulujen suunnitte-
29774:                                      lua koskevasta kouluhallituksen yleiskirjeestä
29775: 
29776: 
29777:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29778: 
29779:    Kouluhallitus on 20.3.1985 lähettänyt läänin-      ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla selvitettäisiin,
29780: hallituksille, kunnanhallituksille ja koululauta-     mitkä ovat ne valtuudet, joilla kouluhallitus on
29781: kunnille yleiskirjeen Y 17185. Kyseinen yleiskirje    edellä mainitun yleiskirjeen Y 17185 lähettänyt.
29782: käsittelee erityisluokkien ja pienten erityiskoulu-   Nähdäksemme peruskoululain 5 § ei rajoita tar-
29783: jen suunnittelua.                                     koituksenmukaisuussyillä tai taloudenmukaisuus-
29784:    Kirjeessä todetaan seuraavaa: Kunnilla on kui-     syillä tai muilla syillä kuntien oikeutta muodos-
29785: tenkin edellä mainitun peruskoululain 5 §: n          taa erityisluokista erityiskoulu. Tarkoitus on
29786: säännösten nojalla oikeus muodostaa erityisluo-       myös ollut, että yhdestäkin erityisluokasta
29787: kista myös erityiskouluja. Näiden osalta koulu-       voidaan muodostaa koulu, jos kunta katsoo tä-
29788: hallitus toteaa, että mikäli kunta muodostaa          män tarkoituksenmukaiseksi. Toimenpiteet, joi-
29789: erityisluokista erityiskoulun, tämän tulisi tapah-    hin erityisesti pienten erityiskoulujen muodosta-
29790: tua opetuksellisesti ja taloudellisesti hyväksytyin   misessa on ryhdytty kouluhallituksen erityisope-
29791: perustein, koska epätarkoituksenmukaiset ratkai-      tustoimiston virkamiesten toimesta, vaikuttavat
29792: sut saattavat aiheuttaa tarpeettomia kustannuk-       selvältä kuntien painostamiselta. Näin ollen näi-
29793: sia, joihin lain mukaan ei ole mahdollisuutta         den virkamiesten toimenpiteet ovat enemmänkin
29794: myöntää valtionosuutta. Näin ollen tulisi välttää     koulupolitiikkaa kuin normaalia hallintoa.
29795: varsinkin pienten erityiskoulujen muodostamista,         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29796: jos luokat on sijoitettavissa muun koulun yhtey-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29797: teen.                                                 kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
29798:    Tämän kirjeen tulkintaan liittyy ongelmia,         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29799: jotka tavallaan tuovat julki sen, mihin kirjeellä
29800: itse asiassa pyritään. Kirje näyttää olevan tarkoi-             Miten Hallitus aikoo oikaista kouluhal-
29801: tettu sellaiseksi välineeksi, jolla uhataan kuntia           lituksen 20.3.1985 päivätyn yleiskirjeen
29802: valtionosuuden menettämisellä, mikäli ne eivät               ja peruskoululain 5 §:n välisen ristirii-
29803: lakkauta pieniä erityiskouluja. Mielestämme olisi            dan?
29804: 
29805:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1985
29806: 
29807:                       Tapio Holvitie                           Riitta Uosukainen
29808:                       Aino Pohjanoksa                          Timo Roos
29809: 
29810: 
29811: 
29812: 
29813: 428500440U
29814: 2                                      1985 vp. -- KK n:o 167
29815: 
29816: 
29817: 
29818: 
29819:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29820: 
29821:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kehittäminen ja joustava Jaf)estammen. Erityis-
29822: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          luokat ja niillä opiskelevat oppilaat saatetaan
29823: olette kirjeellänne 16 päivänä huhtikuuta 1985         kasvatuksellisesti ja opetuksellisesti tasa-arvoiseen
29824: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        asemaan muiden luokkien oppilaiden kanssa,
29825: vastattavaksi kansanedustaja Holvitien ym. teke-       jolloin mm. leimautuminen vähenee ja vanhem-
29826: män seuraavan kirjallisen kysymyksen n:o 167:          pien asenteet erityisluokkasiirtoihin paranevat.
29827:                                                        Oppilaille tarjoutuu paremmat mahdollisuudet
29828:            Miten Hallitus aikoo oikaista kouluhal-     sosiaaliseen ja toiminnalliseen kanssakäymiseen
29829:         lituksen 20.3.1985 päivätyn yleiskirjeen       kouluyhteisössä. Näin ollen esimerkiksi kunnan
29830:         ja peruskoululain 5 §:n välisen ristirii-      koulukeskuksessa ei yleensä ole tarkoituksenmu-
29831:         dan?                                           kaista muodostaa erityisluokista hallinnollisesti
29832:                                                        muusta koulusta irrallista erityiskoulua.
29833:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
29834: seuraavaa:                                                Erityisopetuksen järjestäminen erityisluokalla
29835:    Peruskoulussa annetaan luokkamuotoista eri-         edellyttää, että erityisluokan tilat ja varusteet
29836: tyisopetusta sekä erityiskouluissa että peruskou-      asianomaisessa kouluyksikössä järjestetään oppi-
29837: lun ala-asteen koulujen ja yläasteen koulujen          laiden ja opetuksen tarpeiden mukaisesti. Ope-
29838: yhteydessä toimivissa erityisluokissa. Erityiskoulu-   tusministeriön saaman selvityksen mukaan kou-
29839: ja - pääosin apukouluja - on nykyisin 305 ja           luhallitus tulee järjestämään koulun ylläpitäjien
29840: näissä on oppilaita yhteensä noin 8 750. Erityis-      ja opettajajärjestöjen edustajien kanssa lähiaikoi-
29841: luokilla oppilaita on yhteensä noin 2 900. Erityis-    na neuvottelun, jossa valmistellaan asiaa koskevat
29842: kouluista noin puolet (155) on 1-2-opettajaisia        ohjeet lääninhallituksille ja kunnille.
29843: (1-opett. 44 ja 2-opett. 111).                            Kunnilla on peruskoululain 5 §:n säännösten
29844:    Uusi    koululainsäädäntö      tulee     voimaan    nojalla edelleen oikeus muodostaa erityisluokista
29845: 1.8.1985. Peruskouluasetuksen mukaan erityis-          erityiskouluja. Koulujen perustamiselle ei lain-
29846: opetuksessa on kuitenkin kahden vuoden siirty-         säädännössä ole asetettu luokkien lukumäärää
29847: mäkausi, koska tuntikehysjärjestelmä otetaan eri-      koskevia vähimmäisvaatimuksia. Lukuvuonna
29848: tyisopetuksessa käyttöön lukuvuoden 1987-              1987-88 käyttöön otettava erityisopetuksen tun-
29849: 1988 alusta. Tulevan kahden lukuvuoden siirty-         tikehysjärjestelmä antaa kunnille vapauden anne-
29850: mäkauden aikana kunnat tekevät uuden koulu-            tun tuntikehyksen puitteissa erilaisiin erityisope-
29851: lainsäädännön edellyttämät erityisopetuksen            tuksen järjestelyihin. Ratkaisut tulisi kunnassa
29852: suunnitelmat.                                          tehdä ottaen huomioon erityisopetuksen tarpeet
29853:    Tässä tarkoituksessa kouluhallitus on antanut       ja paikalliset olot. Näin ollen kunta voi edelleen
29854: lääninhallituksille ja kunnille yleiskirjeellään       säilyttää ja perustaa myös pieniä erityiskouluja,
29855: (KH:n yleiskirje Y 17/20.3.1985) ohjeita erityis-      milloin se on koulun kasvatuksen ja opetuksen
29856: luokkien ja pienten erityiskoulujen suunnittelus-      kannalta perusteltua.
29857: ta. Näissä ohjeissa kouluhallitus on katsonut, että
29858: luokkamuotoinen erityisopetus tulisi järjestää            Kysymyksessä tarkoitettu kouluhallituksen
29859: pääsääntöisesti erityisluokilla, jotka hallinnolli-    yleiskirje on suunnitteluohje, jolla on ilmaistu
29860: sesti kuuluvat peruskoulun ala-asteen koulujen         kouluviranomaisten käsitys erityisopetuksen ke-
29861: tai yläasteen koulujen yhteyteen.                      hittämisestä. Kirjeellä ei lakkauteta toimivia kou-
29862:    Kouluhallituksen antaman suunnitteluohjeen          luja. Sitä ei myöskään voida pitää valtionapua
29863: lähtökohtana on erityisopetuksen pedagoginen           koskevana määräyksenä tai ennakkopäätöksenä.
29864: 
29865:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1985
29866: 
29867:                                                                       Opetusministeri Kaarina Suonio
29868:                                       1985 vp. -     KK n:o 167                                           3
29869: 
29870: 
29871: 
29872:                                Till Riksdagens Hett Talman
29873: 
29874:    1 det syfte 37 § 1 mom. tiksdagsotdningen         elevet som studerat i dessa klasset försätts i ftåga
29875: anget hat Ni, Hetr Talman, med Eder skrivelse        om fostran och undervisning i en jämbördig
29876: av den 16 april 1985 till vedetbörande medlem        ställning med eleveroa i andta klasser, då bl.a.
29877: av statsrådet avsänt en avskrift av följande av      ptäglingen minskat och fötäldrarnas attitydet tili
29878: riksdagsman Holvitie m.fl. undertecknade spörs-      förflyttningat till specialklasser blir mera positiva.
29879: mål nr 167:                                          Eleveroa har bättre möjligheter till socialt och
29880:                                                      aktivt umgänge i skolgemenskapen. Således ät
29881:          På vilket sätt ämnar Regeringen reda        det inte ändamålsenligt att t.ex. vid kommunens
29882:        upp konflikten mellan skolstyrelsens brev     skolcentral skapa av specialklasserna en sepatat
29883:        av den 20.3.1985 och 5 § grundskolela-        specialskola som förvaltningsmässigt ät avskild
29884:        gen?                                          ftån den övtiga skolan.
29885:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Anordnandet av specialundervisningen i spe-
29886: framföra följande:                                   cialklasser förutsättet att utrymmen och utrust-
29887:                                                      ning i tespektive specialklass otdnas enligt de
29888:    1 grundskolan ger man specialundervisning i       behov som eleveroa och undervisningen förutsät-
29889: klassform både i specialskoioma och i specialklas-   ter. Enligt den uttedning som undervisningsmi-
29890: serna i anslutning till skolorna inom grundsko-      nistetiet fått kommet skolstytelsen att inom den
29891: lans låg- och högstadium.                            närruaste ftamtiden otda en överläggning föt
29892:    Numera finns 305 specialskolot, som till stör-    reptesentantet föt skolornas upprätthållate och
29893: sta delen är hjälpskolot och de har sammanlagt       lärarotganisationet. 1 överläggningarna bereds
29894: ca 8 750 elever. Sammanlagt ca 2 900 elever fåt      anvisningarna i anslutning till ärendet både för
29895: undervisning i specialklasser. Ca hälften av spe-    länsstytelserna och koruruunerna.
29896: cialklasserna (155) hat 1-2 lärate (44 skolot med
29897: 1 lätate och 111 skolor med 2 lätate).                  Med stöd av 5 § grundskolelagen har korumu-
29898:    Den nya skollagstiftningen träder i ktaft den     neroa fortfatande tätt att skapa specialskolot av
29899: 1. 8. 198 5. Enligt grundskoleförordningen hat       specialklasset. lnom lagstiftningen hat man inte
29900: man inom specialundervisningen dock en över-         bestärut om minimiantalet klasset, som inrättan-
29901: gångspetiod om två år, eftetsom man börjar           de av skolot förutsätter. Det timtesurssysteru som
29902: tillämpa timtesurssystemet inom specialundervis-     gället specialundervisning och som inföts undet
29903: ningen från och med bötjan av läsåret 1987-88.       läsåret 1987-88 ger korumuneroa ftihet att
29904: Korumuneroa kommer att uppgöta de planet             inoru tamen för det givna timtesurssystemet
29905: som den nya skollagstiftningen förutsätter undet     anotdna specialundervisningen på olika sätt. Så-
29906: en övetgångsperiod som omfattar de två följande      ledes borde man göra lösningarna i korumuneroa
29907: läsåren.                                             med hänsyn till specialundervisningens behov
29908:    1 detta avseende hat skolstytelsen genom sitt     och lokala fötutsättningar. Härvid kunde koru-
29909: cirkulät (Skolstyrelsens citkulär Y 17/20.3.1985)    muneroa även i fortsättningen upprätthålla och
29910: givit länsstytelserna och korumuneroa anvis-         inrätta små specialskolor, då det med hänsyn till
29911: ningar föt den planeting som gället specialklasset   skolans fosttande uppgift och undervisning är
29912: och små specialskolor. 1 dessa anvisningat hat       motivetat.
29913: skolstyrelsen ansett att specialundervisningen i        Det citkulär ftån skolstyrelsen som nämns i
29914: klassfotm huvudsakligen borde ges i specialklas-     spörsruålet utgör en anvisning föt planeting och
29915: set som förvaltningsmässigt anslutet sig till sko-   get uttryck för skolmyndigheternas uppfattning
29916: lorna inom grundskolans låg- och högstadium.         om utvecklandet av specialundervisningen. Ge-
29917:     Det pedagogiska utvecklandet av specialundet-    nom brevet skall verksamheten inte slopas vid de
29918: visningen samt dess flexibla anordnande utgör        fungerande skolorna. Man kan inte hellet anse
29919: utgångspunkten föt de anvisningat föt planering      att btevet utgöt en bestämmelse ellet ett
29920: som skolstytelsen givit. Specialklasserna samt de    föthandsbeslut om statsunderstöd.
29921:     Helsingfors den 15 maj 1985
29922: 
29923:                                                             Undervisningsministet Kaarina Suonio
29924:                                                  1985 vp.
29925: 
29926: Skriftligt spörsmål nr 168
29927: 
29928: 
29929: 
29930: 
29931:                                     Rehn: Om ändring av stadgandena om rätt att få utdrag ur
29932:                                       straffregistret
29933: 
29934: 
29935:                                  Till Riksdagens Herr Talman
29936: 
29937:    Enligt Finlands regeringsforms 6 § heter det            Justitieministeriet ger utdrag ur straffregistret
29938: att "varje finsk medborgare vare tryggad enligt         endast till en begränsad krets av personer eller
29939: lag tillliv, ära, personlig frihet och gods". I vissa   myndigheter, som särskilt omnämns i förord-
29940: fall är detta stadgande i grundlagen i konflikt         ningen. En enskild arbetsgivare borde absolut
29941: med lagstiftningen om imimitetsskydd och med            kunna få möjlighet att få information om huru-
29942: regeringsformens 5 § där stadganden om likhet           dant förflutet en arbetssökande har. Detta behov
29943: inför lagen finns. Här är fråga om egendoms-            av rättsskydd framgår särskilt då när en arbetsta-
29944: skyddet i vissa fall.                                   gare har möjlighet att missbruka sin ställning i
29945:                                                         sådana anställningar, som tidigare omnämnts.
29946:   I vissa arbetsavtalsförhållanden har arbetsgiva-          Detta missförhållande har konstaterats i de
29947: ren särskild skyldighet och intresse av att klarläg-    övriga nordiska länderna, av vilka Danmark år
29948: ga arbetstagarens personliga dygder. En sådan           1982 och Norge år 1984 har stadgat om möjlig-
29949: konkret situation uppstår t.ex. då ett bostads-         het att få utdrag ur straffregistret på så sätt att
29950: aktiebolag anställer en gårdskarl eller ett service-    varje medborgare på egen begäran kan vända sig
29951: företag en serviceman. Dessa personer har på            till polismyndigheterna på sin boningsort och där
29952: grund av sitt anställningsförhållande fritt tillträ-    inbegära utdrag ur straffregistret som gäller en
29953: de till alla privathem i den utsträckning arbets-       själv. Ett sådant stadgande i Finland vore ur
29954: förhållandet förutsätter, t.o.m. då ingen är hem-       rättsskyddssynvinkel för en potentiell arbetsgivare
29955: ma i bostaden. På detta sätt uppenbarar sig för         mycket nödvändigt, lika nödvändigt som i övriga
29956: en oärlig arbetstagare fria möjligheter att omhän-      Norden.
29957: derta sådan egendom, som han inte äger.                     Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
29958:                                                         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
29959:    Arbetsgivaren är i enlighet med lagstiftningen       ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
29960: i en skyddslös ställning. Enligt arbetsavtalslagen      följande spörsmål:
29961: får i ett arbetsintyg inte antecknas sådana uppgif-
29962: ter, som skulle vara oförmånliga för arbetsta-                     Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
29963: garen, varför arbetsgivaren inte i detta avseende               för att förnya lagstiftningen om utdrag ur
29964: har möjlighet att få reda på huruvida han riskerar              straffregistret på sådant sätt att arbetsgi-
29965: att anställa en person, som kan vara straffad för               varens rättsskydd förverkligas när han
29966: t.o.m. ett flertal egendomsbrott.                               anställer arbetstagare?
29967: 
29968:      Helsingfors den 16 april 1985
29969: 
29970:                                               Elisabeth Rehn
29971: 
29972: 
29973: 
29974: 
29975: 4285004494
29976: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 168
29977: 
29978: Kirjallinen kysymys n:o 168                                                                    Suomennos
29979: 
29980: 
29981: 
29982: 
29983:                                    Rehn: Rikosrekisteriotteen saatavuutta koskevien säännösten muut-
29984:                                      tamisesta
29985: 
29986: 
29987:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
29988: 
29989:    Suomen hallitusmuodon 6 §:n mukaan jokai-           tai viranomaisille, joita on rajattu määrä. Yksityi-
29990: nen "Suomen kansalainen on turvattu hengen,            nen kansalainen ei voi saada itsestään rikosrekis-
29991: kunnian, henkilökohtaisen vapauden ja omai-            teriotetta. Yksityisen työnantajan oikeuksiin tuli-
29992: suuden puolesta''. Eräissä tapauksissa tämä pe-        si ehdottomasti kuulua mahdollisuus saada tietoa
29993: rustuslain säännös on ristiriidassa intimiteettisuo-   siitä, minkälainen työhön otettavan henkilön
29994: jasta annetun lainsäädännön ja hallitusmuodon          menneisyys on. Tämä oikeussuojan tarve koros-
29995: 5 §:ssä säädetyn yhdenvertaisuuden periaatteen         tuu erityisesti silloin, kun työntekijälla on mah-
29996: kanssa. Kysymys on omaisuudensuojasta eräissä          dollisuus käyttää väärin asemaansa sellaisissa toi-
29997: tapauksissa.                                           missa, joista edellä on mainittu.
29998:    Eräissä työsuhteissa työnantajalla on erityinen
29999:                                                          Tämä epäkohta on todettu muissa pohjois-
30000: velvollisuus ja intressi selvittää työhön otettavien
30001:                                                        maissa, joista Tanska vuonna 1982 ja Norja
30002: henkilöiden elämän nuhteettomuus. Tällainen
30003:                                                        vuonna 1984 ovat säätäneet rekisteriotteen saata-
30004: konkreettinen tilanne syntyy esim. silloin, kun
30005:                                                        vuudesta siten, että jokainen kansalainen voi
30006: taloyhtiö palkkaa talonmiehen tai huoltoyhtiö
30007:                                                        omasta pyynnöstään kääntymällä asuinpaikkansa
30008: huoltomiehen. Näillä henkilöillä on työsuhteensa
30009:                                                        poliisiviranomaisen puoleen pyytää itseään koske-
30010: perusteella vapaa pääsy kaikkiin työsuhteen edel-
30011:                                                        van rikosrekisteriotteen. Tällaisen säädöksen tarve
30012: lyttämiin yksityiskoteihin silloinkin, kun kukaan
30013:                                                        Suomessa on potentiaalisen Jyönantajan oikeus-
30014: asunnossa asuva ei ole paikalla. Näin ollen epäre-
30015:                                                        suojan kannalta yhtä tarpeellinen kuin muissakin
30016: helliselle työntekijälle tarjoutuu vapaat mahdolli-
30017:                                                        pohjoismaissa.
30018: suudet ottaa haltuunsa hänelle kuulumatonta
30019: omaisuutta.                                              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30020:    Työnantaja on lainsäädännön mukaan suojat-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30021: tomassa asemassa. Työsopimu~lain mukaan työtä          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30022: hakevan työtodistukseen ei saa merkitä mitään          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30023: työntekijän entisyyden kannalta epäedullista, jo-
30024: ten työnantajalla ei tässä suhteessa ole mahdolli-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30025: suutta saada tietoa, vaikka hänen palvelukseensa              ryhtyä maamme rikosrekisteriotteen saa-
30026: pyrkisi useistakin omaisuusrikoksista tuomittu                tavuutta koskevan lainsäädännön uudis-
30027: henkilö.                                                      tamiseksi siten, että työnantajan oikeus-
30028:    Oikeusministeriö antaa rikosrekisteriotteen                suoja toteutuu työntekijöitä palvelukseen
30029: vain erikseen asetuksessa luetelluille henkilöille            otettaessa?
30030: 
30031:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1985
30032: 
30033:                                              Elisabeth Rehn
30034:                                         1985 vp. -      KK n:o 168                                          3
30035: 
30036: 
30037: 
30038: 
30039:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30040: 
30041:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          rekisteristä voidaan antaa muulle kuin asetukses-
30042: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           sa nimenomaan mainitulle viranomaiselle tai yk-
30043: olette 16 päivänä huhtikuuta 1985 päivätyn kir-         sityiselle henkilölle oikeusministeriön kanslia-
30044: jeenne ohella lähettänyt valtioneuvoston asian-         päällikön määräyksestä ja tuolloinkin vain, mikä-
30045: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         li rekisteritietojen saaminen on katsottava asian-
30046: Elisabeth Rehnin nain kuuluvasta kirjallisesta          omaiselle tarpeelliseksi.
30047: kysymyksestä n:o 168:                                      Nykyisen käytännön mukaan rikosrekisteritie-
30048:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          toja ei anneta työnantajalle työntekijän palveluk-
30049:         ryhtyä maamme rikosrekisteriotteen saa-         seen ottamista varten. Sen sijaan poliisiviran-
30050:         tavuutta koskevan lainsäädännön uudis-          omaisille annetaan rikosrekisteritietoja eräiden
30051:         tamiseksi siten, että työnantajan oikeus-       lupa-asioiden, kuten liikennelupaa, ampuma-
30052:         suoja toteutuu työntekijöitä palvelukseen       aseen hankkimista ja hallussapitoa sekä räjähdys-
30053:         otettaessa?                                     aineiden hankkimista ja kauppaa koskevien lupa-
30054:                                                         asioiden käsittelemistä varten, sekä eräisiin eri-
30055:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        tyistä luotettavuutta edellyttäviin tehtäviin, ku-
30056: ti seuraavaa:                                           ten järjestysmiehen, yövartijan, teollisuusvartijan
30057:                                                         ja myymälävartijan tehtäviin sekä lukkosepän
30058:    Rikosrekisterin tehtävänä on palvella viran-
30059:                                                         ammattiin hakeutuvista annettavia lausuntoja
30060: omaisten, lähinnä rikosoikeudenkäyntiin osallis-
30061:                                                         varten.
30062: tuvien syyttäjäviranomaisten ja tuomioistuinten
30063: sekä rangaistuksen täytäntöönpanosta huolehti-             Yksityinen henkilö voi nykyisen käytännön
30064: vien viranomaisten ja myös lainkäytön valvontaa         mukaan saada itseään koskevan rikosrekisterinot-
30065: suorinavien viranomaisten eli oikeuskanslerinvi-        teen lähinnä vain silloin, kun hakijan on esitettä-
30066: raston ja eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian          vä ote ulkomaanviranomaiselle esimerkiksi ulko-
30067: tiedon tarvetta.                                        ma~n kansalaisuuden saamista varten. Jos rikosre-
30068:    Rikosrekisterin luonteeseen kuuluu, että siihen      kisteriotteen saamista ei olisi rajoitettu, voitaisiin
30069: kerättyjä tietoja pidetään erittäin suojattuina ja      yksityiseltä henkilöltä eri tilanteissa vaatia todis-
30070: niitä annetaan vain rajoitettuihin, säädöksissä         tus siitä, ettei häntä ole rikoksesta rekisteröity.
30071: tarkoin yksilöityihin tarkoituksiin.                    Sen sijaan jokaisella on nykyisen käytännön mu-
30072:    Voimassa olevan rikosrekisteriasetuksen 21 §         kaan mahdollisuus tarkistaa itseään koskevat tie-
30073: sisältää säännökset niistä viranomaisista ja yksityi-   dot rikosrekisteristä. Oikeusministeriön mielestä
30074: sistä henkilöistä, joille tietoja rikosrekisteristä     nykyisen käytännön muuttamiseen kysymyksessä
30075: voidaan antaa. Sanotun 21 §:n mukaan tietoja            tarkoitetulla tavalla ei ole aihetta.
30076: 
30077:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1985
30078: 
30079:                                                                      Oikeusministeri Christoffer Taxell
30080: 4                                        1985 vp. -- KJ( n:o 168
30081: 
30082: 
30083: 
30084: 
30085:                                  Till Riksdagens Herr Talman
30086: 
30087:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             förordnande av kanslichefen 1 JUStltlemmtsteriet
30088: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse            uppgifter ur registret utfärdas åt annan än i
30089: av den 16 april 1985 till vederbörande medlem            förordningen angiven myndighet eller enskild
30090: av statsrådet översänt avskrift av följande, av          person, dock endast i det fall att registeruppgif-
30091: riksdagsman Elisabeth Rehn undertecknade                 ten måste anses för vederbörande behövlig.
30092: spörsmål nr 168:                                            Enligt nuvarande praxis lämnas straffregister-
30093:                                                          uppgifter inte ut åt arbetsgivare vid anställning
30094:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         av arbetstagare. Däremot ges straffregisteruppgif-
30095:         för att förnya lagstiftningen om utdrag ur       ter åt polismyndigheterna för deras behandling
30096:         straffregistret på sådant sätt att arbetsgi-     av frågor rörande vissa tillstånd, såsom trafiktill-
30097:         varens rättsskydd förverkligas när han           stånd, tillstånd att anskaffa och inneha skjutva-
30098:         anställer arbetstagare?                          pen samt att anskaffa och handla med sprängäm-
30099:                                                          nen samt för utlåtanden om sökande till vissa
30100:    Såsom svar på detta spörsmål anför jag vörd-          uppgifter som förutsätter sarskild pålitlighet,
30101: samt följande:                                           såsom uppgiften som ordningsman, nattvakt,
30102:    Straffregistrets uppgift är att stå till tjänst med   industrivakt och butiksvakt, samt om sökande till
30103: de upplysningar som är nödvändiga för myndig-            låssmedsyrket.
30104: heterna, närmast då åklagarmyndigheterna och                En enskild person kan enligt nuvarande praxis
30105: domstolarna vid rättegångar i brottmål samt de           få ett straffregisterutdrag om sig själv praktiskt
30106: myndigheter som handhar verkställigheten av              taget endast i det fall att han skall förete
30107: straff liksom även de myndigheter som övervakar          utdraget för utländsk myndighet, till exempel för
30108: rättstillämpningen, dvs. justitiekanslersämbetet         erhållande av utländskt medborgarskap. Om
30109: och riksdagens justitieombudsmans kansli.                inga begränsningar skulle förekomma i utfärdan-
30110:    Till straffregistrets natur hör att de uppgifter      det av straffregisterutdrag, kunde av enskild
30111: som där införts bevakas ytterst väl och utlämnas         person i olika situationer krävas intyg på att han
30112: endast för begränsade, i författningarna noggrånt        ime registrerats för brott. Däremot har var och en
30113: definierade ändamål.                                     enligt nuvarande praxis möjlighet att granska
30114:    1 21 § gällande förordning angående straffre-         uppgifterna om sig själv i straffregistret. Enligt
30115: gister ingår stadganden om de myndigheter och            justitieministeriets uppfattning är det inte skäl
30116: enskilda personer åt vilka uppgifter ur straffregi-      att ändra nuvarande praxis på det sätt som avses i
30117: stret får utfärdas. Enligt denna 21 § kan på             spörsmålet.
30118: 
30119:      Helsingfors den 6 maj 1985
30120: 
30121:                                                                       Justitieminister Christoffer Taxell
30122:                                                 1985 vp.
30123: 
30124: Skriftligt spörsmål nr 169
30125: 
30126: 
30127: 
30128: 
30129:                                    Westerlund m.fl.: Om tillrättaläggande av lagen om investeringsre-
30130:                                      servering för lantbruket
30131: 
30132: 
30133:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
30134: 
30135:    När investeringsreserveringen för lantbruket        duktionsförnödenheterna blivit dyrare på grund
30136: infördes år 1982 var det från början klart att den     av ränteutgifter. Därav följer att reserveringar
30137: nya lagen var en början på en följdriktig utveck-      även borde kunna användas för de löpande
30138: ling. De reserveringsmöjligheter som andra före-       driftskostnaderna.
30139: tagare redan tidigare haft, motiveras även inom           Strävan vid utvecklingen av lagen om lantbru-
30140: lantbruket av de ekonomiska växlingarna. Lant-         kets investeringsreserveringar bör således vara
30141: brukets årsinkomst är därtili beroende av varia-       både en utökning av reserveringsmöjligheterna
30142: tionerna i skördemängderna. Lantbrukarfamil-           och en vidare ram för reserveringsbeloppens an-
30143: jens levnadskostnader är betydligt jämnare än          vändning. Detta kan ske genom t.ex. följande
30144: inom många övriga grupper och kräver ett in-           ändringar i lagens stadganden:
30145: komstunderlag som på gården måste utjämnas                 1. En investeringsreservering skulie kunna ske
30146: från år tili år. En utjämning av inkomstbeskatt-       när lantbruksinkomsten efter direkta kost-
30147: ningen skulie motsvara denna strävan genom att         nadsavdrag överstiger 2 5 000 mark och tili ett
30148: hålia skatteuttaget jämnåre. De nuvarande grän-        belopp om 40 % av denna inkomstgrund.
30149: serna för investeringsreserveringarnas storlek bor-        2. Utom tili de ändamål som redan nu är
30150: de därför justeras. Ett år då skörden varit särskilt   godkända, skulle en reservering kunna användas
30151: stor elier husdjursförsäljningarna av naturliga        tili anskaffning av foder, gödselmedel m.fl.
30152: orsaker gett mera bruttoinkomster än normalt           driftsförnödenheter.
30153: borde reserveringarna kunna bli större än 20 000           Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
30154: mark. Då gårdarna i genomsnitt är små och              ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
30155: inkomstnivån även annars är låg inom lantbruks-        ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
30156: företagen borde likaså investeringsreserveringar       följande spörsmål:
30157: kunna ske redan vid en lägre inkomstnivå än
30158: 40 000 mark.                                                     Är Regeringen medveten om att den
30159:                                                               nuvarande lagen om investeringsreserve-
30160:    Behovet av att följa upp den tekniska utveck-              ring för lantbruket påvisar avsevärda bris-
30161: lingen inom lantbruket har medfört rätt stora                 ter, vilka borde tilirättaläggas bl. a. såsom
30162: investeringar: i synnerhet har maskinutrust-                  i ovanstående motivering anförts, och om
30163: ningen förnyats ofta. Strävan tili snabba investe-            så är,
30164: ringar utan tillräcklig planering har stundom                    vilka åtgärder har Regeringen vidtagit
30165: t.o.m. försämrat likviditeten under det följande              eller ämnar den vidta för en revidering av
30166: skatteåret då anskaffningen av de direkta pro-                gårdsbrukets investeringsreservering?
30167: 
30168:      Helsingfors den 16 april 1985
30169: 
30170:          Henrik Westerlund                Håkan Malm                     Elisabeth Rehn
30171:          Hannu Tenhiälä                   Einari Nieminen                Gunnar Jansson
30172:          Juho Koivisto                    Riitta Uosukainen              Impi Muroma
30173:                                           Sampsa Aaltio
30174: 
30175: 
30176: 
30177: 
30178: 4285005380
30179: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 169
30180: 
30181: Kirjallinen kysymys n:o 169                                                                  Suomennos
30182: 
30183: 
30184: 
30185: 
30186:                                   Westerlund ym.: Maatalouden investointivarauslain muuttamisesta
30187: 
30188: 
30189:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30190: 
30191:    Kun maatalouden investointivaraus otettiin         kulutustarvikkeiden hankinta on tullut kalliim-
30192: käyttöön vuonna 1982, oli alusta saakka selvää,       maksi korkokulujen takia. Tästä seuraa, että
30193: että uusi laki olisi johdonmukaisen kehityksen        varauksia pitäisi myös voida käyttää välittömiin
30194: alku. Niitä varausmahdollisuuksia, joita muilla       käyttökustannuksiin.
30195: yrittäjillä on ollut jo aikaisemmin, perustellaan        Maatalouden investointivarauslakia kehitettä-
30196: myös maatalouden piirissä tapahtuvilla taloudel-      essä tulisi pyrkimyksenä näin ollen olla sekä
30197: lisilla vaihteluilla. Maatalouden vuositulo on li-    mahdollisuus lisätä varauksia että varaussummien
30198: säksi riippuvainen satomääristä. Maanviljelijäper-    väljempi käyttö. Tämä voi tapahtua esim. muut-
30199: heen elinkustannukset ovat huomattavasti tasai-       tamalla lakia seuraavasti:
30200: semmat kuin useissa muissa ryhmissä ja edellyttä-        1) Investointivaraus voisi tapahtua, kun maata-
30201: vät tuloja, jotka on tasattava tilalla vuodesta       loustulo välittömien kustannusten vähentämisen
30202: toiseen. Tuloveron tasaus vastaisi tätä pyrkimystä    jälkeen ylittää 25 000 markkaa, ja olla tällöin
30203: pitämällä verotusta tasaisena. Tästä syystä tulisi    40 % tästä tuloperusteesta.
30204: nykyisten investointivarausten määriä tarkistaa.         2) Paitsi jo hyväksyttyihin tarkoituksiin tulisi
30205: Sellaisena vuotena, jolloin sato on ollut erityisen   varausta voida käyttää rehun, lannoitteiden ym.
30206: suuri tai kotieläinten myynti luonnollisista syistä   tarvikkeiden hankintaan.
30207: on tuottanut tavallista suuremmat bruttotulot,           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30208: varausten tulisi olla suuremmat kuin 20 000           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30209: markkaa. Kun tilat keskimäärin ovat pieniä ja         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
30210: maatilojen tulotaso myös muutenkin on alhai-          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30211: nen, tulisi varauksia voida myös tehdä tulotason
30212: ollessa alle 40 000 markkaa.                                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että ny-
30213:                                                               kyinen laki maatalouden investointiva-
30214:    Maatalouden teknisen kehityksen seuraaminen                rauksista sisältää huomattavia puutteita,
30215: on aiheuttanut melko suuria investointeja: erityi-            jotka tulisi korjata, kuten mm. edellä
30216: sesti konekantaa on uusittu usein. Pyrkimys teh-              olevissa perusteluissa on esitetty, ja
30217: dä nopeita investointeja ilman riittävää suunnit-                mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
30218: telua on toisinaan jopa heikentänyt seuraavan                 tynyt tai aikoo ryhtyä maatalouden inves-
30219: verovuoden maksuvalmiutta, kun välittömien                    tointivarauslain tarkistamiseksi?
30220: 
30221:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1985
30222: 
30223:          Henrik Westerlund               Håkan Malm                      Elisabeth Rehn
30224:          Hannu Tenhiälä                  Einari Nieminen                 Gunnar Jansson
30225:          Juho Koivisto                   Riitta Uosukainen               Impi Muroma
30226:                                          Sampsa Aaltio
30227:                                       1985 vp. -     KK n:o 169                                        3
30228: 
30229: 
30230: 
30231: 
30232:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30233: 
30234:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       pahtuviin konehankintoihin ja nam parantavan
30235: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        maatalouskoneiden käytön taloudellisuutta.
30236: olette 16 päivänä huhtikuuta 1985 päivätyn kir-         Vaikka varausjärjestelmä lisääkin tuloksenta-
30237: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     sausmahdollisuuksia maataloudessa, tämä ei kui-
30238: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      tenkaan ollut lain ensisijainen tarkoitus. Puhdas-
30239: Henrik Westerlundin ym. näin kuuluvasta kirjal-      ta tuloksentasaustarkoituksessa luotua ns. voitto-
30240: lisesta kysymyksestä n:o 169:                        varausjärjestelmää, jota varauksen käyttäminen
30241:                                                      normaalien vuosikulujen kattamiseen kysymyk-
30242:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että ny-    sen petusteluissa esitetyllä tavalla merkitsisi, ei
30243:        kyinen laki maatalouden investointiva-        ole toteutettu yleisesti edes liikevaihtoverotukses-
30244:        rauksista sisältää huomattavia puutteita,     sa.
30245:        jotka tulisi korjata, kuten mm. edellä            Maatalouden investointivarausjärjestelmää luo-
30246:        olevissa perusteluissa on esitetty, ja        taessa oli otettava huomioon se, että maatalou-
30247:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-     den harjoittajat eivät ole kirjanpitovelvollisia,
30248:        tynyt tai aikoo ryhtyä maatalouden inves-     joten varausjärjestelmän on oltava mahdollisim-
30249:        tointivarauslain tarkistamiseksi?             man yksinkertainen, jotta se ei tarpeettomasti
30250:                                                      vaikeuttaisi veroilmoituksen antamista ja vero-
30251:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     tuksen toimittamista. Varausten tekeminen, nii-
30252: ti seuraavaa:                                        den seuraaville vuosille tapahtuvan siirtymisen
30253:    Maatalouden investointivarauslain (1103 182)      seuranta ja käyttäminen tapahtuvat veroilmoituk-
30254: mukaan maatilataloutta harjoittava verovelvolli-     sessa. Tämä samoin kuin varaukseen liittyvä in-
30255: nen voi verovuosilta 1983-1987 tehdä veroil-         vestointitalletuksen seuranta vaikeuttavat veroil-
30256: moituksessaan investointivarauksen ja vähentää       moituksen laatimista samoin kuin verovalmiste-
30257: sen maatalouden puhtaasta tulosta valtion- ja kun-   luakin.
30258: nallisverotuksessa.                                     Kun investointivarausjärjestelmä ja siihen liit-
30259:    Varausjärjestelmän tarkoituksena on maatalou-     tyvä talletusvelvollisuus jo muutoinkin soveltuvat
30260: den investointien taloudellisten edellytysten ja     huonosti maatilatalouden verotukseen, pitäisi
30261: ajoittamismahdollisuuksien parantaminen. Maa-        välttää säännöksiä, jotka vielä entisestään moni-
30262: talouden suuri käyttöpääoman tarve ja suuret         mutkaistaisivat verotusta. Kun maatalouden in-
30263: investointivaatimukset suhteessa tuloihin olivat     vestointivarauslaki on määräaikainen, harkitaan
30264: pääasialliset syyt varausjärjestelmän luomiseen.     siihen mahdollisesti tarvittavien muutosten tar-
30265: Varausjärjestelmän toivottiin vähentävän myös        peellisuus silloin, kun lain soveltamisesta on
30266: tarvetta ennen vuodenvaihdetta verotussyistä ta-     saatu riittävästi kokemusta.
30267: 
30268:     Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1985
30269: 
30270:                                                                           Ministeri Pekka Vennamo
30271: 4                                     1985 vp. -      KK n:o 169
30272: 
30273: 
30274: 
30275: 
30276:                                Till Riksdagens Herr Talman
30277: 
30278:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          och därigenom förbättra lönsamheten för an-
30279: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        vändningen av lantbruksmaskiner.
30280: den 16 april 1985 till vederbörande medlem av            Även om reserveringssystemet ökar möjlighe-
30281: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     terna till resultatutjämning inom lantbruket var
30282: dagsman Henrik Westerlund m.fl. underteckna-          detta dock inte det primära syftet med lagen.
30283: de spörsmål nr 169:                                   Om en reservering kunde användas för täckande
30284:                                                       av de normala årsutgifterna på det sätt som
30285:           Är Regeringen medveten om att den           föreslås i motiveringen till spörsmålet, skulle det
30286:        nuvarande lagen om investeringsreserve-        innebära ett rent s.k. vinstreserveringssystem för
30287:        ring för lantbruket påvisar avsevärda bris-    resultatutjämning och något sådant har inte
30288:        ter, vilka borde tillrättaläggas bl.a. såsom   allmänt förverkligats ens inom omsättnings-
30289:        i ovanstående motivering anförts, och om       beskattningen.
30290:        så är,                                            Då systemet med investeringsreserveringar
30291:           vilka åtgärder har Regeringen vidtagit      inom lantbruket skapades måste man ta i be-
30292:        eller ämnar den vidta för en revidering av     aktande det faktum att de som idkar gårdsbruk
30293:        gårdsbrukets investeringsreservering?          inte är bokföringsskyldiga, varför reserveringssys-
30294:                                                       temet måste vara så enkelt som möjligt för att
30295:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      inte i onödan komplicera uppgörandet av skatte-
30296: anföra följande:                                      deklarationerna och verkställandet av beskatt-
30297:    Enligt lagen om investeringsreserveringar inom     ningen. Det är i skattedeklarationerna som reser-
30298: lantbruket (1103/82) kan skattskyldig som idkar       veringarna görs, liksom också av deras överföring
30299: gårdsbruk i sina skattedeklarationer för skatte-      till senare år och användningen av dem. Detta
30300: åren 1983-87 göra investeringsreserveringar och       liksom den uppföljning av investeringsdepositio-
30301: avdra dem från nettoinkomsten av lantbruket vid       nen som är förknippad med reserveringen försvå-
30302: stats- och kommunalbeskattningen.                     rar uppgörandet av skattedeklarationen och skat-
30303:    Syftet med detta reserveringssystem är att för-    teberedningen.
30304: bättra dels de ekonomiska förutsättningarna för           Då systemet med investeringsreserveringar och
30305: lantbrukets investeringar och dels möjligheterna      den därmed förknippade depositionsskyldigheten
30306: att förlägga investeringarna till fördelaktigare      även annars är svårförenade med gårdsbrukens
30307: tidpunkter. Det stora behovet av driftskapital        beskattning borde man undvika sådana bestäm-
30308: inom lantbruket och de stora kraven på investe-       melser som ytterligare komplicerar beskattning-
30309: ringar i förhållande till inkomsterna var de hu-      en. Eftersom lagen om investeringsreserveringar
30310: vudsakliga orsakerna till att reserveringssystemet    inom lantbruket är stiftad för en viss tid, kom-
30311: skapades. Man hoppades också att reserverings-        mer man att överväga behovet av eventuella
30312: systemet skulle minska behovet att av beskatt-        ändringar i den då man har fått tillräckligt
30313: ningsskäl göra maskinanskaffningar före årsskiftet    erfarenhet av lagens tillämpning.
30314: 
30315:     Helsingfors den 29 maj 1985
30316: 
30317:                                                                            Minister Pekka Vennamo
30318:                                                 1985 vp.
30319: 
30320: Skriftligt spörsmål nr 170
30321: 
30322: 
30323:                                    Jansson m.fl.: Om att en ny farled söder om Föglö och norr om
30324:                                       Kökar inte öppnas
30325: 
30326: 
30327:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
30328: 
30329:   Vid väg- och vattenbyggnadsstyrelsen har utar-           Beträffande sjöfanens villkor, kan man befara
30330: betats en preliminär pian för båtfarleden Åbo-         en utveckling mot ständigt större bil-passagerar-
30331: Stockholm. Denna pian innehålier två huvud-            färjor med krav på farleds- och hamnutbyggna-
30332: sakliga alternativ, dels att förbättra den befintli-   der, som återigen möjliggör ännu större färjor.
30333: ga farleden, dels att öppna en helt ny farled          Detta kan leda tili en upptrappning, motiverad
30334: söder om Föglö och norr om Kökars kommuner i           av rederiernas kostnadsjakt, vars konsekvenser
30335: Ålands sydöstra skärgård.                              kan bli svåra att bemästra, både på land och tili
30336:    I planen framhålis bl. a. att "eventuella onödi-    sjöss.
30337: ga alternativ borde emellertid redan i detta skede         Sammanfattningsvis konstaterar vi, att en far-
30338: strykas för att undvika onödiga fältundersök-          bar öst-västlig farled genom skärgårdshavet måste
30339: ningar och onödig planering". Behovet av att           finnas och accepteras med de miljörisker och
30340: förbättra trafikförhållandena motiveras samtidigt      olägenheter för skärgårdsbefolkningen som en
30341: med att Silja Lines nya bilfärjor, som tas i bruk      farled alltid innebär. Att utsätta nya delar av
30342: 1985, på grund av sin storlek inte kan använda         skärgårdshavets världsunika miljö för dessa olä-
30343: de nuvarande parallellfarlederna.                      genheter och risker kan däremor inte försvaras, i
30344:                                                        synnerhet som projektet gälier öppnandet av en
30345:    Den föreslagna farleden skulie beröra 35-50         paraliellfarled tili en befintlig farled, utan att
30346: kilometer av hittills orörd, rik och särpräglad        den befintliga farleden skulie indras.
30347: havsbandsskärgård och gå genom ett av Finlands             Ur trafiksynpunkt föreligger inga avgörande
30348: största skärgårdsnaturreservat vid Björkör, samt       omständigheter, som talar för en ny utskärsfar-
30349: dessutom beröra andra områden som även inter-          led. Tvärtom kan en sådan på längre sikt indirekt
30350: nationelit betraktas som värda att skydda.             medverka tili att Ålands externa sjötrafikförbin-
30351:    Största omedelbara olägenheten av farleden          delser försämras.
30352: skulle självfallet ändå drabba lokalbefolkningen           De utlåtanden som avgetts över väg- och
30353: och lokalmiljön, nämligen fisket, skärgårdsbe-         vattenbyggnadsstyrelsens preliminära farledsplan
30354: folkningens utkomstmöjligheter och naturen.            från berörda region, har veterligen varit negativa
30355: Sjöfartens villkor och sjösäkerhetsintressen står      tili den del planen gälier ny farled.
30356: här i ett motsatsförhållande tili förstnämnda              Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
30357: intressen.                                             ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
30358:                                                        ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
30359:    Ifrågavarande skärgårdshavsområde har stor          följande spörsmål:
30360: betydelse för bl.a. lax- och torskfisket. Dessutom
30361: är vattnen viktiga lekområden för fisk. Inom den                 Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
30362: nya farledens verkningsområde finnsen för lokal-              för att en ny farled söder om Föglö och
30363: befolkningen viktig turistnäring, som också skul-             norr om Kökars kommuner iti.te öppnas
30364: le drabbas av störningsmomenten. En ny farled                 mot lokalbefolkningens vilja, och
30365: innebär alltså att nya grupper av lokalbefolk-                   hur tänker Regeringen sörja för att
30366: ningen drabbas, utan att olägenheterna inom                   största möjliga öppenhet iakttas i anslut-
30367: tidigare utsatta områden försvinner eftersom den              ning tili den eventuella fortsatta plane-
30368: nuvarande farleden föreslås bli kvar.                         ringen av en sådan farled?
30369: 
30370:       Helsingfors den 16 april 1985
30371: 
30372:           Gunnar Jansson                   Ole Norrback                  Håkan Nordman
30373:           Boris Renlund                    Elisabeth Rehn                Ole Wasz-Höckert
30374:                      Håkan Malm                                  Henrik Westerlund
30375: 428500486A
30376: 2                                        1985 vp. -- ~ n:o 170
30377: 
30378: Kirjallinen kysymys n:o 170                                                                    Suomennos
30379: 
30380: 
30381: 
30382: 
30383:                                     Jansson ym.: Uuden Föglön eteläpuolitse ja Kökarin pohjoispuolitse
30384:                                        kulkevan väylän avaamatta jättämisestä
30385: 
30386: 
30387: 
30388: 
30389:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30390: 
30391: 
30392:    Tie- ja vesirakennushallituksessa on tehty alus-      ilman, että aikaisempien kohdealueiden haitat
30393: tava suunnitelma Turun--Tukholman väyläksi.              poistuisivat, koska nykyinen väylä tulisi ehdotuk-
30394: Tämä suunnitelma sisältää kaksi pääasiallista            sen mukaan säilymään ennallaan.
30395: vaihtoehtoa, toisaalta nykyisen väylän parantami-           Mitä merenkulun toimintaedellytyksiin tulee,
30396: sen ja toisaalta kokonaan uuden Föglön kunnan            on pelättävissä, että kehitys kulkee kohti yhä
30397: eteläpuolitse ja Kökarin kunnan pohjoispuolitse          suurempia autolauttoja, jotka edellyttävät väylien
30398: kulkevan väylän avaamisen Ahvenanmaan kaak-              syventämistä ja satamien laajentamista, mikä
30399: koissaaristossa.                                         puolestaan tekee mahdolliseksi vielä suurempien
30400:    Suunnitelmassa esitetään mm., että "mahdol-           lauttojen liikenteen. Tämä voi johtaa varustamoi-
30401: lisesti tarpeettomat vaihtoehdot tulisi kuitenkin        den kustannuspaineesta aiheutuvaan jatkuvaan
30402: jo tässä vaiheessa hylätä tarpeettomien kenttätut-       laajentamiseen, jonka seurausten hallitseminen
30403: kimusten ja turhan suunnittelun välttämiseksi''.         saattaa olla vaikeata sekä maalla että merellä.
30404: Tarvetta parantaa liikenneoloja perustellaan sa-
30405:                                                             Yhteenvetona toteamme, että saaristomeren
30406: malla sillä, että Silja Linen uudet vuonna 1985
30407:                                                          läpi täytyy olla itä-länsisuuntainen käyttökelpoi-
30408: käyttöön otettavat lautat eivät suuren kokonsa
30409:                                                          nen väylä ja se täytyy hyväksyä niine ympäristöön
30410: vuoksi voi käyttää nykyisiä rinnakkaisväyliä.
30411:                                                          kohdistuvine vaaroineen ja saariston väestölle
30412:    Uuden väylän vaikutus kohdistuisi 35--50 ki-          aiheutuvine haittoineen, joita väylä aina merkit-
30413: lometriin tähän mennessä koskematonta, rikasta           see. Sitä vastoin ei voida puolustaa sitä, että
30414: ja omaleimaista ulkomeren saaristoa ja kulkisi           saaristomeren maailmassa varmaan ainutlaatuisen
30415: erään Suomen suurimman saaristoluonnonsuoje-             ympäristön uudet osat saatetaan näiden haittojen
30416: lualueen läpi Björkörin kohdalla sekä vaikuttaisi        ja vaarojen alaisiksi etenkin, kun hanke koskee
30417: sitäpaitsi muihin alueisiin, jotka kansainvälisesti      nykyisen väylän kanssa rinnakkaisen väylän avaa-
30418: katsoen ovat myös suojelun arvoisia.                     mista ilman, että nykyinen väylä otettaisiin pois
30419:    Väylän suurin välitön haitta kohdistuisi kui-         käytöstä.
30420: tenkin paikalliseen väestöön ja paikalliseen ym-
30421:                                                             Liikenteen kannalta ei ole mitään ratkaisevia,
30422: päristöön, kalastukseen, saaristoväestön toimeen-
30423:                                                          ulkosaariston väylän rakentamista tukevia tekijöi-
30424: tulomahdollisuuksiin ja luontoon. Merenkulun
30425:                                                          tä. Päinvastoin, tällainen väylä saattaa pitkällä
30426: toimintaedellytykset ja merellä liikkumisen tur-
30427:                                                          tähtäyksellä vaikuttaa siten, että Ahvenanmaan
30428: vallisuustekijät ovat ristiriidassa edellä lueteltujen
30429:                                                          ulkopuoliset merenkulkuyhteydet huononevat.
30430: etujen kanssa.
30431:    Kyseisen saaristomerialueen merkitys on suuri            Kyseessä olevan alueen asukkaiden tie- ja vesi-
30432: mm. lohen ja turskan kalastuksen kannalta. Tä-           rakennushallituksen alustavan väyläsuunnitelman
30433: män lisäksi nämä vedet ovat tärkeitä kalan kutu-         johdosta antamat uutta väylää koskevat lausun-
30434: paikkoja. Uuden väylän vaikutusalueella on pai-          not ovat tiettävästi olleet kielteisiä.
30435: kallisen väestön kannalta tärkeätä matkailuelin-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30436: keinoa, johon häiriö myös kohdistuisi. Uusi väylä        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30437: merkitsee näin ollen sitä, että aivan uusille            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
30438: paikallisväestön ryhmille aiheutettaisiin haittaa        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30439:                                  1985 vp. -     KK n:o 170                                     3
30440: 
30441:      Mihin toimenp1te1s11n Hallitus aikoo                  miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,
30442:   ryhtyä, ettei uutta Föglön kunnan etelä-            että mahdollisimman suurta avoimuutta
30443:   puolitse ja Kökarin kunnan pohjoispuo-              tullaan noudattamaan tällaisen väylän
30444:   litse kulkevaa väylää avata vastoin paikal-         mahdollisen jatkosuunnittelun yhteydes-
30445:                                                        ··;>
30446:   lisen väestön tahtoa, ja                            sa.
30447: 
30448: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1985
30449: 
30450:     Gunnar Jansson                 Ole Norrback                 Håkan Nordman
30451:     Boris Renlund                  Elisabeth Rehn              Ole Wasz-Höckert
30452:                Håkan Malm                               Henrik Westerlund
30453: 4                                     1985 vp. -      KK n:o 170
30454: 
30455: 
30456: 
30457: 
30458:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30459: 
30460:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Ongelmaksi jää tämän jälkeen väyläosa Kihti-
30461: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         Maarianhamina.
30462: olette 16 päivänä huhtikuuta 1985 päivätyn kir-           Koska nykyisen lauttaväylän parantaminen
30463: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      vaatii uusien suurlauttojen käyttöönoton vuoksi
30464: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       nopeita toimenpiteitä, merenkulkuhallitus on
30465: Janssonin ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o 170:     esittänyt, että Kihdin-Maarianhaminan lautta-
30466:                                                       väylän parantamisesta päätettäisiin vuoden 1986
30467:              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30468:                                                       tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä. Paran-
30469:         ryhtyä, ettei uutta Föglön kunnan etelä-
30470:                                                       nussuunnitelmat tähtäävät siihen, että nykyisen
30471:         puolitse ja Kökarin kunnan pohjoispuo-
30472:                                                       reitin rinnakkais- ja oikoväylät syvennettäisiin 7
30473:         litse kulkevaa väylää avata vastoin paikal-
30474:         lisen väestön tahtoa, ja                      metrin kulkusyvyisiksi.
30475:              miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,        Tie- ja vesirakennuslaitoksen Turun piiri on
30476:         että mahdollisimman suurta avoimuutta         esittänyt Turun-Tukholman väylän suunnitte-
30477:         tullaan noudattamaan tällaisen väylän         lun yhteydessä tutkittavaksi myös täysin uuden
30478:         mahdollisen jatkosuunnittelun yhteydes-       kulkureitin kyseiselle väylälle. Tutkittavaksi eh-
30479:           ..
30480:           ~
30481:         sa.                                           dotettu väyläreitti kulkisi Naantalin 13 metrin
30482:                                                       väylää pitkin Kihtiin saakka, josta se jatkuisi
30483:                                                       Kökarin pohjoispuolitse Kökarsfjärdenin kautta
30484:     Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
30485:                                                       avomerelle. Ehdotetun väylän toteuttamiskelpoi-
30486:    Turun ja Tukholman välinen laivaväylä kulkee       suutta ei ole mahdollista arvioida, ennen kuin
30487: Suomen alueella Turun ja Ahvenanmeren                 tarvittavat tutkimukset on suoritettu. Tässä vai-
30488: saariston halki. Nyhamnin kohdalta Ahvenanme-         heessa on jo kuitenkin selvää, että mahdollisen
30489: relle suuntautuvan pääväylän kulkusyvyys on vä-       uuden väylän rakentaminen ei ole lähivuosien
30490: hintään yhdeksän metriä. Autolauttaliikennettä        kysymys. Tätä osoittaa sekin, että merenkulku-
30491: varten on rakennettu lisäksi useita rinnakkais- ja    hallitus on esittänyt nykyisen väylän parantamista
30492: oikaisuväyliä, jotka ovat kulkusyvyydeltään 6,3       odottamatta mahdollisen uuden väyläreitin suun-
30493: metriä ja 6,1 metriä. Pääväylältä Maarianhami-        nittelun tuloksia. Parhaimmassakin tapauksessa
30494: nan satamaan johtaa 7,3 metrin väylä.                 valmius uuden väyläreitin toteuttamiseen olisi
30495:    Turun ja Tukholman välisellä reitillä otetaan      vasta ensi vuosikymmenellä.
30496: käyttöön vuoden 1985 aikana kaksi uutta Oy                Väyläkysymyksissä on tehtävä ero yhtäältä eri
30497: Silja Line Ab:n autolauttaa, joiden syväys on 6,5     väyläreittivaihtoehtojen suunnittelun ja selvittä-
30498: metriä. Nämä autolautat eivät voi käyttää auto-       misen välillä sekä toisaalta väyläsuunnitelmaan
30499: lauttaliikennettä varten rakennettuja 6,3 ja 6,1      hyväksyttyjen väylähankkeiden toteuttamisen vä-
30500: metrin oikoväyliä, vaan niiden on kuljettava 9        lillä. Suunnittelu on jatkuvaa toimintaa, johon
30501: metrin syvyistä pääväylää. Tästä aiheutuu huo-        on vaikea kytkeä kuulemis- ja muita julkisuuden
30502: mattavia turvallisuusriskejä sekä myös haittaa        lisäämiseen tähtääviä menettelyjä. Sen sijaan väy-
30503: ympäristölle. Lauttaliikenteelle tarkoitettujen oi-   läsuunnitelman eteneminen toteuttamisvaihee-
30504: koväylien puuttuessa reittimahdollisuudet ohi-        seen edellyttää yleensä muun muassa vesioikeu-
30505: tus- ja kohtaamistilanteiden välttämiseksi vähe-      den lupaa, mikäli väylätöihin liittyy ruoppaustöi-
30506: nevät. Matkan pidentyessä vuorokausirytmiin si-       tä. Vesioikeuden luvan saaminen edellyttää jul-
30507: dottujen autolauttojen nopeuksia joudutaan li-        kista kuulemista sekä eräissä tapauksissa myös
30508: säämään, mikä suoranaisesti vähentää liikenne-        katselmusta. Mikäli on kysymys Ahvenanmaalle
30509: turvallisuutta ja lisää aallokon aiheuttamia hait-    rakennettavasta väylästä, on myös selvää, että
30510: toja.                                                 Ahvenanmaan maakuntaviranomaisia tullaan täl-
30511:    Vuonna 1986 valmistuva Naantalin 13 metrin         löin etukäteen kuulemaan. Väylähankkeen to-
30512: väylä merkitsee samalla Turun-Tukholman               teuttaminen edellyttää myös valtion tulo- ja
30513: lauttaväylän paranemista välillä Turku-Kihti.         menoarvioon otettavia määrärahoja, jolloin val-
30514:                                       1985 vp. -- KJC n:o 170                                         5
30515: 
30516: tioneuvoston ja eduskunnan hyväksyminen on           kulkuhallituksen väyläsuunnitelmaan.        Tässä
30517: välttämätöntä.                                       vaihteessa tultaisiin myös olemaan yhteydessä
30518:    Edellä olevan perusteella hallitus toteaa, että   Ahvenanmaan maakuntaviranomaisiin. Väylän
30519: Föglön kunnan eteläpuolitse ja Kökarin kunnan        mahdollinen toteuttaminen edellyttää väyläsuun-
30520: pohjoispuolitse kulkeva väyläreittihanke ei ole      nitelmaan ottamisen lisäksi myös vesioikeuden
30521: vielä edes suunnitteluvaiheessa. Toistaiseksi on     lupaa sekä hallituksen ja eduskunnan hyväksy-
30522: ainoastaan tie- ja vesirakennuslaitoksen Turun       mistä. Näin ollen on perusteltua todeta, että
30523: piiri tehnyt esityksen siitä, että kyseinen väylä-   kyseisen väylähankkeen mahdollinen toteuttami-
30524: reitti tulisi tutkia. Mikäli merenkulkuhallitus      nen ensi vuosikymmenellä edellyttää pitkäaikais-
30525: päättää ryhtyä esitettyihin tutkimuksiin ja nämä     ta valmistelua sekä monien viranomaistahojen
30526: tutkimukset osoittavat, että kyseinen väyläreitti    käsittelyä. Näiden valmistelu- ja käsittelyvaihei-
30527: on teknisesti toteuttamiskelpoinen, tullaan har-     den yhteydessä eri tahoilla on mahdollisuus lau-
30528: kitsemaan kyseisen väyläreitin ottamista meren-      sua hankkeesta mielipiteensä.
30529: 
30530:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1985
30531: 
30532:                                                                              Ministeri Jermu Laine
30533: 6                                     1985 vp. -      KK n:o 170
30534: 
30535: 
30536: 
30537: 
30538:                                Till Riksdagens Herr Talman
30539: 
30540:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Eftersom det på grund av att nya storfärjor tas
30541: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         i bruk behövs snabba åtgärder för att förbättra
30542: av den 16 april 1985 till vederbörande medlem         den nuvarande färjefarleden, har sjöfartsstyrelsen
30543: av statsrådet för avgivande av svar översänt av-      föreslagit att om förbättrandet av färjefarleden
30544: skrift av följande av riksdagsman Jansson m.fl.       Skiftet - Mariehamn skall beslutas i samband
30545: undertecknade spörsmål nr 170:                        med behandlingen av statsförslaget för år 1986.
30546:                                                       Förbättringsplanerna siktar på att de parallella
30547:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       och uträtade farlederna till den nuvarande rutten
30548:        för att en ny farled söder om Föglö och        skall få ett seglationsdjup på 7 meter.
30549:        norr om Kökars inte öppnas mot lokalbe-
30550:                                                          Väg- och vattenbyggnadsverkets Åbo distrikt
30551:        folkningens vilja, och
30552:                                                       har föreslagit att i samband med planeringen av
30553:           hur tänker Regeringen sörja för att         farleden Åbo-Stockholm skall undersökas, om
30554:        största möjliga öppenhet iakttas i anslut-     ifrågavarande farled skall kunna följa en helt ny
30555:        ning till den eventuella fortsatta plane-      rutt. Den farledsrutt som föreslagits skulle följa
30556:        ringen av en sådan farled?                     Nådendals 13 meters farled till Skiftet och fort-
30557:                                                       sätta därifrån norr om Kökar över Kökarsfjärden
30558:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra     till det öppna havet. Det är inte möjligt att
30559: följande:                                             bedöma om förslaget kan genomföras förrän
30560:    Båtfarleden mellan Stockholm och Åbo går           nödvändiga undersökningar gjorts. Det är dock
30561: inom Finlands territorium genom Åbo skärgård          redan nu klart att byggandet av en eventuell ny
30562: och Ålands havs skärgård. Den huvudfarled som         farled inte kommer i fråga under de närmaste
30563: sträcker sig från Nyhamn till Ålands hav har ett      åren. Redan det faktum att sjöfartsstyrelsen har
30564: seglationsdjup på minst nio meter. Med tanke på       föreslagit att den befintliga farleden skall förbätt-
30565: bilfärjetrafiken har man dessutom byggt flera         ras utan att ha väntat resultaten av planeringen
30566: parallella och uträtade farleder med ett segla-       av en eventuell ny farledsrutt visar att detta är
30567: tionsdjup på 6,3 meter och 6,1 meter. En farled       fallet. I bästa fall kunde den nya farledsrutten
30568: på 7,3 meter leder från huvudfarleden till Marie-     genomföras först under nästa årtionde.
30569: hamns hamn.                                               I farledsfrågorna måste man hålla isär å ena
30570:    På rutten mellan Åbo och Stockholm tar Oy          sidan planeringen och utredningen av olika alter-
30571: Silja Line Ab år 1985 i bruk två nya bilfärjor med    nativa farledsrutter och å andra sidan genomfö-
30572: ett djupgående om 6,5 meter. Färjorna kan inte        randet av de farledsprojekt som godkänts i far-
30573: använda uträtade farleder på 6,3 och 6,1 meter        ledsprogrammet. Planeringen är en fortgående
30574: för bilfärjetrafiken, utan de måste segla längs       verksamhet som inte utan svårighet kan förknip-
30575: huvudfarleden på 9 meter. Detta innebär bety-         pas med hörande och andra åtgärder som syftar
30576: dande säkerhetsrisker och även olägenhet för          till att öka offentligheten. Innan farledsplanen
30577: miljön. Eftersom det saknas genfarleder för färje-    kan genomföras förutsätts däremot bl.a. tillstånd
30578: trafiken, minskar möjligheterna att välja rutter så   av vattendomstolen, om i farledsarbeten ingår
30579: att omkörningar och möten kan undvikas. När           muddring. Förutsättningen för vattendomstolens
30580: vägen blir längre måste bilfärjorna som är bund-      tillstånd är att ett offentligt hörande sker och i
30581: na till dygnsrytmen öka hastigheterna, vilket         vissa fall även en syneförrättning.
30582: direkt minskar trafiksäkerheten och ökar de olä-       • Är det fråga om en farled som skall byggas på
30583: genheter som svallvågorna orsaker.                    Aland är det också klart att åländska landskaps-
30584:    Nådendals 13 meters farled som blir färdig år      myndigheter kommer att höras på förhand.
30585: 1986 innebär förbättringar i färjefarleden Åbo-       Förutsättningen för genomförande av farledspro-
30586: Stockholm på sträckan mellan Åbo och Skiftet.         jektet är att i statsförslaget intas anslag, varvid
30587: Därefter utgör farleden mellan Skiftet och Marie-     det är nödvändigt med statsrådets och riksdagens
30588: hamn ett problem.                                     godkännande.
30589:                                       1985 vp. -     KK n:o 170                                      7
30590: 
30591:    Med stöd av vad ovan anförts konstaterar          kommer man även att ta kontakt med de åländ-
30592: regeringen att projektet angående en farled söder    ska landskapsmyndigheterna. Genomförandet av
30593: om Föglö kommun och norr om Kökars kommun            farleden förutsätter utöver att farleden ingår i
30594: inte ens har kommit på planeringsstadiet. Hittills   farledsprogrammet även tillstånd av vattendom-
30595: har endast vatten- och vägbyggnadsverkets Åbo        stolen samt regeringens och riksdagens godkän-
30596: distrikt föreslagit att ifrågavarande farledsrutt    nande. Därför kan man konstatera att ett eventu-
30597: borde undersökas. Om sjöfartsstyrelsen beslutar      ellt genomförande av farledsprojektet under näs-
30598: att göra föreslagna undersökningar och dessa         ta årtionde kräver en långvarig beredning och en
30599: undersökningar visar att den ifrågavarande far-      behandling där många myndigheter är inblanda-
30600: ledsrutten är tekniskt genomförbar, kommer           de. I samband med dessa berednings- och be-
30601: man att överväga om farledsrutten skall ingå i       handlingsskeden har olika instanser möjlighet att
30602: sjöfartsstyrelsens farledsprogram. I detta skede     uttala sig om projektet.
30603: 
30604:     Helsingfors den 20 maj 1985
30605: 
30606:                                                                              Minister jermu Laine
30607:                                               1985 vp.
30608: 
30609: Kirjallinen kysymys n:o 171
30610: 
30611: 
30612: 
30613: 
30614:                                   Astala: Kalan hintatuen maksatuksen viivästymisestä
30615: 
30616: 
30617:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30618: 
30619:     Kalastajien tulonmuodostuksesta muodostaa        siin aikaisemman neljän jakson sijasta kolmeen
30620: kalastuksen hintatuesta annetun lain (621175)        jaksoon niin, että I jakso olisi neljän kuukauden,
30621: mukainen hintatuki huomattavan osan. Laki on         II jakso kolmen kuukauden ja III jakso viiden
30622: ollut voimassa vuodesta 1976.                        kuukauden pituinen. Kyseinen jaksojen muutta-
30623:     Hintatukea on maksettu vuosittain jälkikäteen    minen saattaa edelleen pidentää kalastajien hin-
30624: vuosineljänneksittäin. Maksatuksessa on kuiten-      tatuen odotusaikaa.
30625: kin koko lain voimassaoloajan tapahtunut viiväs-
30626: tymistä. Esimerkiksi vuoden 1984 huhtikuun             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30627: alusta alkavan toisen vuosineljänneksen maksatus     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30628: tapahtui vasta sanotun vuoden joulukuun viimei-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30629: senä päivänä. Noin 10 % vuoden 1984 toisen           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30630: vuosineljänneksen hintatuesta on edelleen mak-
30631: samatta.                                                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30632:     Maksatusten viivästymisestä aiheutuu kalasta-           ryhtyä, jotta kalan hintatuen maksatus
30633: jille maksu- ja rahoitusvaikeuksia.                         tapahtuisi ajallaan ja jotta kalastajille ei
30634:     Saadun tiedon mukaan vuoden 1985 maksa-                 aiheutuisi maksatuksen viivästymisen joh-
30635: tusta ollaan muuttamassa niin, että vuosi jaettai-          dosta maksu- ja rahoitusvaikeuksia?
30636: 
30637:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1985
30638: 
30639:                                              Heli Astala
30640: 
30641: 
30642: 
30643: 
30644: 428500524]
30645: 2                                      1985 vp. -- RJC n:o 171
30646: 
30647: 
30648: 
30649: 
30650:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30651: 
30652:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         maan huomioon myös yrittäjäkohtaiset tarpeet,
30653: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kuten suorastaan on edellytetty valtion tulo- ja
30654: olette 17 päivänä huhtikuuta 1985 päivätyn kir-        menoarviossa 1975. Muuttuneet hintatuen perus-
30655: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       teet aiheuttivat kuitenkin samalla lisää toimenpi-
30656: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        teitä hintatuen hakemismenettelyyn sekä päätök-
30657: Astalan näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä     senteon valmisteluun. Eniten viivästystä on ai-
30658: n:o 171:                                               heutunut lisäselvitysten hankinnasta ja monessa
30659:                                                        tapauksessa tositeaineiston tulkinnallisuudesta.
30660:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30661:         ryhtyä, jotta kalan hintatuen maksatus            Vuodeksi 1985 on otettu käyttöön teollisuussi-
30662:         tapahtuisi ajallaan ja jotta kalastajille ei   lakan yksihintajärjestelmä, jonka ansiosta makse-
30663:         aiheutuisi maksatuksen viivästymisen joh-      taan tuottajahintana osa aikaisemmin vasta taan-
30664:         dosta maksu- ja rahoitusvaikeuksia?       ·    nehtivasti suoritetusta hintatuesta. Kun lisäksi
30665:                                                        hintatuen maksamisen soveltamisohjeisiin on tar-
30666:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       koitus sisällyttää useita ehtoja, joiden johdosta
30667: ti seuraavaa:                                          hintatuen hakemis- ja maksatusaikatauluja no-
30668:    Kalansaaliin hintatuesta annetun lain {621175)      peutetaan, voidaan todeta, että on jo ryhdytty
30669: nojalla silakasta ja kilohailista suoritettavan hin-   kirjallisessa kysymyksessä esitettyihin, hintatuen
30670: tatuen maksamisjärjestelyissä toteutettiin v. 1984     maksatuksen nopeuttamista tarkoittaviin toimen-
30671: merkittäviä muutoksia. Tällöin ryhdyttiin otta-        piteisiin.
30672: 
30673:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1985
30674: 
30675:                                                                                 Ministeri Matti Ahde
30676:                                       1985 vp. -- RJ< n:o 171                                        3
30677: 
30678: 
30679: 
30680: 
30681:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
30682: 
30683:    I det syfte-s7 § 1 mom. riksdagsordningen          också företagarnas behov, vilket direkt har
30684: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         förutsatts i statsförslaget 1985. De ändrade
30685: av den 17 april 1985 tili vederbörande medlem         grunderna för prisstödet föranledde emellertid
30686: av statsrådet översänt avskrift av följande av        samtidigt mera åtgärder än tidigare i ansöknings-
30687: riksdagsledamot Astala undertecknade skriftliga       proceduren samt vid beredningen av beslut. Mest
30688: spörsmål nr 171:                                      dröjsmål har föranletts av anskaffningen av
30689:                                                       tilläggsuppgifter och i många fall tolkningssvå-
30690:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       righeter i fråga om presterad verifikation.
30691:        för att utbetalningen av prisstödet för fisk      Under år 1985 tas i bruk ett system med ett
30692:        skall ske i tid och för att inte fiskarna av   enhetligt pris för all strömming för industriella
30693:        fördröjt utanordnande skall åsamkas svå-       ändamål, tack vare vilket i form av producentpris
30694:        righeter att sköta likvider och finansie-      erläggs en del av det tidigare först retroaktivt
30695:        ring?                                          erlagda prisstödet. Då det dessutom är avsikten
30696:                                                       att i tillämpningsdirektiven för erläggande av
30697:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      prisstöd skall innefattas flera villkor som avser
30698: anföra följande:                                      snabbare tidtabell för ansökan om och erläggan-
30699:    I systemet för utbetalning av prisstöd för         de av prisstöd kan det konstateras att sådana
30700: strömming och vassbuk med stöd av lagen om            åtgärder som i det skriftliga spörsmålet anförs
30701: prisstöd för fiskfångst (62117 5) företogs år 1984    och som avser snabbare utbetalning av prisstöd
30702: betydande ändringar. Härvid började beaktas           redan börjat vidtas.
30703: 
30704:      Helsingfors den 24 maj 1985
30705: 
30706:                                                                                Minister Matti Ahde
30707:                                                 1985 vp.
30708: 
30709: Skriftligt spörsmål nr 172
30710: 
30711: 
30712: 
30713: 
30714:                                    Norrback: Om förenhetligande av de ersättningar som utbetalas för
30715:                                      terapiarbete vid mentalvårds- och andra motsvarande anstalter
30716: 
30717: 
30718:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
30719: 
30720:    På många sjukhus i vårt land för mentalvård         te dock betraktas som ett missförhållande, då
30721: anordnas för patienterna sådan sysselsättning,         patienter vid en mentalvårdsanstalt knappast kan
30722: som närmast kan karaktäriseras som arbetsterapi.       betraktas som löntagare i normal mening.
30723: Det är fråga om en ytterst viktig behandlings-            Eftersom det är fråga om patienter, som un-
30724: form, som många gånger är en förutsättning för         dergår en medicinsk och terapeutisk behandling
30725: att patienterna överhuvudtaget skall kunna ges         borde enhetliga, förnuftiga regler för ersätt-
30726: en chans att klara sig ute i samhället efter           ningarna och deras användning skapas. Man
30727: avslutad behandling. Likaså är det en viktig           kunte t.ex. tänka sig, att medlen som fås in via
30728: ingrediens i en meningsfull behandling av men-         dessa ersättningar skulle insamlas och användas
30729: talvårdspatienter överhuvud taget.                     för patienternas andra behov, för att ordna resor,
30730:                                                        som fickpengar, för att inköpa kläder osv. Ett
30731:    1 många fall ordnas arbetsterapin så, att pati-     sådant system skulle alltså garantera, att ersätt-
30732: enterna i en skyddad verkstad utför monterings-        ningarna skulle användas för patienternas bästa.
30733: och andra arbeten för något företag. För den              Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
30734: produktion, som utförs av patienterna betalas          ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
30735: företaget ersättning. Enligt uppgift företer emel-     ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
30736: lertid principerna för ersättningar och deras an-      följande spörsmål:
30737: vändning inom olika anstalter en brokig och
30738: oenhetlig karta av lösningar. 1 vissa fall betraktas             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
30739: ersättningarna som lön för arbete, varvid anstal-             för att ersättningar, som utbetalas för
30740: ten betraktas som arbetsgivare och sålunda påförs             terapiarbete vid mentalvårds- och andra
30741: sociala arbetsgivaravgifter för ersättningarna,               motsvarande anstalter skall förenhetligas
30742: samtidigt som ersättningarna betraktas som                    och kan användas direkt oavkortat för
30743: skattepliktig inkomst för patienterna. Detta mås-             patienternas behov?
30744: 
30745:      Helsingfors den 17 april 1985
30746: 
30747:                                               Ole Norrback
30748: 
30749: 
30750: 
30751: 
30752: 4285004804
30753: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 172
30754: 
30755: Kirjallinen kysymys n:o 172                                                                     Suomennos
30756: 
30757: 
30758: 
30759: 
30760:                                   Norrback: Mielenterveydenhuolto- ja muiden vastaavien laitosten
30761:                                     terapiatyön korvausten yhtenäistämisestä
30762: 
30763: 
30764:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30765: 
30766:    Useissa maamme mielenterveyssairaaloissa jär-      lenterveyslaitoksen potilaita tuskin voidaan pitää
30767: jestetään potilaille toimintaa, jota voidaan lähin-   tavallisessa mielessä palkansaajina.
30768: nä kutsua työterapiaksi. Kyse on erittäin tärkeäs-       Koska kyse on potilaista, jotka saavat lääke- ja
30769: tä hoitomuodosta, joka usein on edellytyksenä         terapiahoitoa, tulisi aikaansaada mielekkäät kor-
30770: sille, että potilaalle yleensä annetaan mahdolli-     vauksia ja niiden käyttöä koskevat säännökset.
30771: suus selvitä yhteiskunnassa hoidon päätyttyä.         Voitaisiin esim. ajatella, että näiden korvausten
30772: Samalla tavoin on tärkeätä yleensäkin, että mie-      muodossa saadut varat kerättäisiin ja käytettäisiin
30773: lenterveyspotilaita hoidetaan tarkoituksenmukai-      potilaiden muihin tarpeisiin, matkojen järjestä-
30774: sesti.                                                miseen, taskurahoiksi, vaatteiden ostamista var-
30775:                                                       ten jne. Tällainen järjestely siis olisi takeena siitä,
30776:    Useassa tapauksessa työterapia järjestetään si-    että korvaukset käytetään potilaiden hyväksi.
30777: ten, että potilaat suorittavat suojatyöverstaassa        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30778: asennus- ja muita töitä jonkin yrityksen lukuun.      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30779: Yritys maksaa potilaiden työstä korvauksen. Tie-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
30780: tojen mukaan ovat korvausperusteet ja korvaus-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30781: ten käyttö eri laitoksissa erilaisia ja kirjavia.
30782: Eräissä tapauksissa pidetään korvauksia työpaik-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30783: koina, jolloin laitoksia pidetään työnantajina ja             ryhtyä mielenterveys- ja muissa vastaavis-
30784: korvausten työnantajan sosiaaliturvamaksut tule-              sa laitoksissa maksettavien korvausten yh-
30785: vat niiden maksettavaksi, samalla kun korvauksia              tenäistämiseksi siten, että ne voidaan ly-
30786: pidetään potilaiden verotettavana tulona. Tätä                hentämättöminä käyttää suoraan potilai-
30787: on kuitenkin pidettävä epäkohtana, koska mie-                 den tarpeisiin?
30788: 
30789:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1985
30790: 
30791:                                              Ole Norrback
30792:                                         1985 vp. -       KK n:o 172                                           3
30793: 
30794: 
30795: 
30796: 
30797:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30798: 
30799:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            osallistuvat mielisairaaloiden hoito-osastoilla,
30800: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            askarteluosastoilla, käsityösaleissa, verstailla, ko-
30801: olette 17 päivänä huhtikuuta 1985 päivätyn kir-          nehuoneilla ja erilaisissa ulkotöissä (esim. puutar-
30802: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         hatyöt, pihatyöt, kuljetustehtävät).
30803: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja             Potilaalle maksetaan rahakorvausta yleensä oh-
30804: Norrbackin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-        jauksen alaisena suoritetusta työstä kunnon, osal-
30805: sestä n:o 172:                                           listumisen ja taitojen mukaan sovittujen kritee-
30806:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          reiden perusteella 10-600 mk kuukaudessa. Po-
30807:         ryhtyä mielenterveys- ja muissa vastaavis-       tilaat voivat osallistua työterapiaan joitakin tun-
30808:         sa laitoksissa maksettavien korvausten yh-       teja, puoli päivää, päivän tai joitakin päiviä
30809:         tenäistämiseksi siten, että ne voidaan ly-       viikossa. Tuntien kirjaamisen suorittaa joko oh-
30810:         hentämättöminä käyttää suoraan potilai-          jaaja tai potilaat itse ja korvaus maksetaan poti-
30811:         den tarpeisiin?                                  laan tilille kuukausittain.
30812:                                                             Mikäli potilaan aktiviteetti on vähäistä tai
30813:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         lähes nimellistä, on korvaus pienin. Korvausta on
30814: ti seuraavaa:                                            kutsuttu ns. ahkeruusrahaksi tai kehotusrahaksi.
30815:                                                             Mikäli potilaat tekevät omia töitään askartelu-
30816:    Mielisairaslain 55 §:ssä on säädetty ne puitteet,     ja toimintaterapiassa mutta ostavat esim. tarvitse-
30817: joissa sairaala voi ylläpitää työtä hoitomuotona ja      mansa materiaalin sairaalasta, ei ko. ahkeruusra-
30818: maksaa siitä korvausta. Mielisairaaloissa makse-         haa makseta.
30819: taan potilaille rahakorvausta suoritetusta aktivi-
30820: teetista erilaiset hoidolliset kriteerit ja korvauksia      Teollisuusterapialla tarkoitetaan erilaista ko-
30821: koskevat säännökset huomioon ottaen.                     koamis- ja valmistustyötä, jota tavallisesti suorite-
30822:     Erilaisten työtehtävien suorittaminen on yksi        taan alihankintatyönä sairaalan ulkopuolisille yri-
30823: tärkeä osa mielisairauksien ja muiden mielenter-         tyksille. Yrityksen kanssa on sovittu työn vaati-
30824: veyshäiriöiden hoidossa. Joillakin potilailla hoi-       vuuden mukaan tuotteen hinnasta, jonka sairaala
30825: dollinen tavoite on totuttautuminen pitkäjäntei-         saa tuotteesta. Sairaalassa tehtävästä työstä pide-
30826: seen työskentelyyn ja vastuullisuuteen, toisilla         tään päivittäin kirjaa työnohjaajien toimesta.
30827: sairauden myötä kadotettujen taitojen uudelleen          Palkkio työsuorituksista menee potilaiden henki-
30828: opiskelu, toisilla etenkin nuorilla potilailla uu-       lökohtaisille tileille. Kriteerit ko. kehotusrahan
30829: sien taitojen löytäminen. Joskus tavoite taas voi        maksuun ovat esim. säännöllisyys työajoissa, työn
30830: olla enemmän virkistysluonteisessa askartelussa.         laatu ja hoidollisista asioista huolehtiminen.
30831:     Lääke- ja terapiahoitoa saavien potilaiden raha-        Teollisuusterapian toinen työmuoto on osasto-
30832: korvausten määrittelyperusteet on tarpeen erottaa        kohtainen. Siinä jokin alihankintatyö voidaan
30833: käsitteellisesti. Mielisairaaloissa on työ- ja toimin-   suorittaa yhdessä osaston potilaiden ja henkilö-
30834: taterapia lähes perinteisesti ollut kiinteä osa psy-     kunnan kanssa. Tällöin korvaus menee sairaalan
30835:  kiatrista hoitoa. Muut työterapiaa järjestävät lai-     teollisuusterapian tilille, josta jaetaan eri osastoil-
30836:  tokset ovat myöhemmin tulleet tukemaan poti-            le varoja kunkin osaston työpanoksen suhteessa.
30837: laan kuntouttamista sairaala- ja avohoidon v~li­         Kyseiset varat käytetään tällöin täysin potilaiden
30838:  maastoon. Tämän johdosta käsitteet työterapia,          yhteiseen virkistystoimintaan.
30839:  toimintaterapia, teollisuusterapia ja suojatyö ovat        Suojatyöllä tarkoitetaan työhön harjaantumi-
30840:  termejä, joiden avulla kyseisen psykiatrisen poti-      seen liittyvää kuntoutusta. Suojatyön järjestämi-
30841:  laan hoitoon ja kuntoutukseen liittyvää aktivi-         sestä tekevät sairaalakuntainliitto ja yrittäjä sopi-
30842:  teettialuetta on täsmennetty.                           muksen, jossa sairaala lupaa yrittäjälle tietyn
30843:     Työ- ja toimintaterapia on moni-ilmeistä,            työpanoksen, esimerkiksi noin 10 potilaan jatku-
30844:  hoito-olosuhteista johtuen usein eri tavoilla vaih-     van työskentelyn yrityksessä. Potilas saa työstään
30845:  televaa kuntouttavaa toimintaa, mihin potilaat          työsopimuksen mukaisen palkan.
30846: 4                                       1985 vp. -      KK n:o 172
30847: 
30848:    Teollisuusterapian sisällä on suojatyöpaikkojen      ta, ja potilaan kuntoutumisprosessin kannalta
30849: tarve lisääntymässä. Useimmat ko. potilaista ovat       onkin tärkeätä, että suojatyö, josta maksetaan
30850: joko määräaikaisella tai pysyvällä eläkkeellä eikä      palkkaa, työterapiat toimintaterapia eri muodois-
30851: uutta työpaikkaa usein ole helppo löytää. Suoraa        saan, joka on luonteeltaan potilaan motivoimi-
30852: työllistämistä ei tiettävästi käytetä.                  seksi tarkoitettu palkkio, sekä kuntoutusraha so-
30853:    Suojatyötä järjestetään invaliidihuoltolain,         siaaliseen kuntoutumiseen mahdollistavana, voi-
30854: mielisairaslain ja kehitysvammalain nojalla. Ke-        daan pitää käsitteellisesti erillään. Maksettavalla
30855: hitysvammalain tarkoittama suojatyö on lähinnä          palkkiolla eri muodoissaan on motivoiva merkitys
30856: terapeuttista työtoimintaa, josta maksetaan työ-        ja toiminnallinen aktiviteetti on osa hoitosuunni-
30857: osuusrahaa. Se perustuu huoltosuhteelle eikä            telmaa. On tärkeätä, että työkorvaus voi tulla
30858: työsuhteelle. Toimeentulo turvataan työkyvyttö-         täysin potilaiden käyttöön, ja voimassa olevien
30859: myyseläkkeen kautta.                                    säännösten mukaan näin tapahtuu.
30860:    Vammaishuoltolakitoimikunta on II osamie-               Mielisairaslain 55 §:ää on sovellettu psykiatris-
30861: tinnössään ehdottanut suojatyökäsitteen selkiyt-        ten potilaiden hoidon edistämiseksi, eikä lääkin-
30862: tämistä. Suojatyön perustana olisi aina työsuhde,       töhallituksen tiedossa ole väärinkäytöksiä. Varo-
30863: josta maksettaisiin palkkaa. Suojatyötä koskevat        jen suuntaamista erilaisiin hoidollisiin tarpeisiin
30864: kohdat kehitysvammalaissa ja mielisairaslaissa ku-      ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaisesti olisi ai-
30865: mottaisiin ja niissä puhuttaisiin työtoiminnasta.       heellista edelleen kehittää, koska potilaiden kun-
30866:    Yhteenvetona kirjallisen kyselyn tarkoittamasta      toutumisolosuhteet ovat usein suuresti riippuvai-
30867: työterapiasta voi todeta, että psykiatrisen hoidon      sia sairaaloiden ja osastojen käyttövaroista.
30868: piirissä ei yksiselitteisesti voida kaikkea työtä          Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhaillaan
30869: katsoa kuuluvaksi ko. käsitteen alle johtuen toi-       valmisteilla sekä mielenterveystyön komitean että
30870: minnan monipuolisuudesta ja hoidollisesta por-          vammaishuoltolakitoimikunnan mietintöjen jat-
30871: rasteisuudesta sekä potilaan tilasta ja paikallisista   kokäsittely, joiden yhteydessä myös tulevat esille
30872: toimintamahdollisuuksista. Yhtenäisten taksojen         eri laitoksissa olevien potilaiden/ asiakkaiden kor-
30873: käyttö maksuissa ei siten ole tarkoituksenmukais-       vausjärjestelyjen yhdenmukaistaminen.
30874: 
30875:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1985
30876: 
30877:                                                Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vzkatmaa
30878:                                       1985 vp. -- RJ( n:o 172                                            5
30879: 
30880: 
30881: 
30882: 
30883:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
30884: 
30885:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Arbets- och verksamhetsterapi är rehabiliteran-
30886: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        de verksamhet som tar sig många uttryck och
30887: den 17 april 1985 tili vederbörande medlem av         som på grund av vårdomständigheterna ofta
30888: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     varierar på olika sätt. Patienterna deltar i verk-
30889: dagsman Norrback undertecknade spörsmål nr            samheten på sinnessjukhusens vårdavdelningar
30890: 172:                                                  och hobbyavdelningar, i deras handarbetssalar
30891:                                                       och maskinrum samt genom olika utomhusarbe-
30892:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       ten (t.ex. trädgårdsarbete, gårdsarbete, transport-
30893:        för att ersättningar, som utbetalas för        uppgifter).
30894:        terapiarbete vid mentalvårds- och andra           För arbete som utförts under handledning
30895:        motsvarande anstalter skali förenhetligas      utbetalas tili patienterna i alimänhet 10--600
30896:        och kan användas direkt oavkortat för          mk i månaden i penningersättning enligt krite-
30897:        patienternas behov?                            rier som bygger på duglighet, deltagande och
30898:                                                       skicklighet. Patienterna kan delta i arbetsterapin
30899:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       några timmar, en halv dag, en dag elier några
30900: anföra följande:                                      dagar i veckan. Timmarna bokförs antingen av
30901:    I 55 § sinnessjuklagen stadgas om de gränser,      handledaren eller patienterna själva och ersätt-
30902: inom vilka ett sinnesjukhus kan ha arbete som         ningen inbetalas månatligen på patientens kon-
30903: behandlingsform och betala ersättning därför. I       to. Ifali patientens aktivitet är liten elier nästan
30904: sinnessjukhusen betalas tili patienterna penning-     nomineli, utgår den minsta ersättningen. Ersätt-
30905: ersättning för utförda aktiviteter med beaktande      ningen har kaliats s.k. flitpenning.
30906: av olika terapeutiska kriterier och stadganden           Ifali patienterna utför egoa arbeten i sysselsätt-
30907: rörande ersättningarna.                               nings- och verksamhetsterapin, men köper t.ex.
30908:    Utförandet av olika arbetsuppgifter utgör en       det materia! som behövs från sjukhuset, utbetalas
30909: viktig del av behandlingen av mentalsjukdomar         inte denna flitpenning.
30910: och mentala störningar. För en del patienter är          Med industriterapi avses olika monterings- och
30911: det terapeutiska målet att vänjas vid långsiktigt     förberedande arbeten, som vanligen utförs som
30912: arbete och ansvar, för andra att på nytt inlära       underleveranser tili företag utanför sjukhuset. I
30913: färdigheter som försvunnit med sjukdomen, och         enlighet med hur krävande arbetet är har man
30914: för andra, framför alit unga patienter, att hitta     med företagen avtalat om det pris, som sjukhuset
30915: nya färdigheter. Ibland kan målet igen ligga i        betalas för produkten. Vid sjukhuset förs på
30916: mera rekreationsbetonad sysselsättning.               uppdrag av arbetsledarna dagligen bok över det
30917:    Det är nödvändigt att begreppsmässigt skilja åt    arbete som utförs. Arvodet för arbetsprestationer-
30918: definitionsgrunderna för penningersättningar tili     na går in på patienternas personliga konton.
30919: patienter som undergår medicinsk och terapeu-         Kriterier för betalningen av ifrågavarande flit-
30920: tisk behandling. Vid sinnessjukhusen har arbets-      penning är t.ex. regelbundenheten i arbetstider-
30921: och verksamhetsterapi nästan av tradition utgjort     na, arbetets kvalitet och omsorgen om de ären-
30922: en bestående del av den psykiatriska vården.          den som hör tili vården.
30923: Andra inrättningar som ordnar arbetsterapi har           Industriterapins andra arbetsform innebär att
30924: senare kommit att stödja patienternas rehabilite-     ett underleveransarbete kan utföras inom en
30925: ring i området melian sjukhusvård och öppen-          avdelning tilisammans med avdelningens patien-
30926: vård. Av denna anledning utgör begreppen ar-          ter och personal. Härvid går ersättningen tili
30927: betsterapi, verksamhetsterapi, industriterapi och     sjukhusets industriterapikonto, varifrån medel
30928: skyddat arbete termer, med vars hjälp aktivitets-     utdelas tili olika avdelningar i förhåliande tili
30929: området i anslutning tili vård och rehabilitering     varje avdelnings arbetsinsats. Ifrågavarande me-
30930:  av ifrågavarande psykiatriska patienter har preci-   del används härvid helt för patienternas gemen-
30931: serats.                                               samma rekreationsverksamhet.
30932: 6                                      1985 vp. -      KK n:o 172
30933: 
30934:    Med skyddat arbete avses rehabilitering i an-       mångsidighet och vårdmässiga differentiering
30935: slutning till träning i arbete. Kommunalförbun-        samt patientens tillstånd och de lokala verksam-
30936: det för sjukhuset och företagaren sluter ett avtal     hetsmöjligheterna. Det är således inte ändamåls-
30937: om ordnande av skyddat arbete, där sjukhuset           enligt att använda enhetliga taxor för betalning-
30938: utlovar en viss arbetsinsats till företagaren, t.ex.   arna, och med tanke på patientens rehabilite-
30939: ca 10 personers fortsatta arbete i företaget. För      ringsprocess är det också viktigt, att skyddat
30940: sitt arbete får patienten lön enligt arbetsavtal.      arbete, för vilket lön utbetalas, arbetsterapi/ver-
30941:    Behovet av skyddade arbetsplatser ökar inom         samhetsterapi i olika former, där ersättningen till
30942: industriterapin. De flesta ifrågavarande patienter     naturen är ett arvode avsett att motivera patien-
30943: har pension, antingen tidsbunden eller beståen-        ten, samt rehabiliteringspenning, som möjliggör
30944: de, och det är ofta svårt att hitta en ny arbets-      social rehabilitering, begreppsmässigt kan hållas i
30945: plats. Direkt sysselsättning används veterligen        sär. Det arvode som utbetalas i olika former har
30946: inte.                                                  en motiverande betydelse och den verksamhets-
30947:    Skyddat arbete ordnas med stöd av lagen om          mässiga aktiviteten utgör en del av vårdplanen.
30948: invalidvård, sinnesjuklagen och lagen angående         Det är viktigt att arbetsersättningen helt kan stå
30949: specialomsorger om utvecklingsstörda. Skyddat          till patienternas förfogande och enligt gällande
30950: arbete som avses i specialomsorgslagen är närmast      stadganden sker detta.
30951: terapeutisk arbetsverksamhet, för viiken flitpen-
30952:                                                           Sinnessjuklagens 55 § har tillämpats för att
30953: ning utbetalas. Denna grundar sig på vårdförhål-
30954:                                                        främja vården av psykiatriska patienter, och me-
30955: landet och inte på arhetsförhållande. Utkomsten
30956:                                                        dicinalstyrelsen känner inte till missbruk. Det
30957: tryggas genom invalidpension.
30958:                                                        vore skäl att vidareutveckla inriktningen av med-
30959:    Kommissionen för revision av lagstiftningen
30960:                                                        lem till olika terapeutiska behov och till ända-
30961: om handikappvård har i delbetänkande II före-
30962:                                                        målsenliga verksamheter, eftersom patienternas
30963: slagit att begreppet skyddat arbete skall göras
30964:                                                        rehabiliteringsförhållanden ofta är mycket be-
30965: klarare. Grunden för skyddat arbete skulle alltid
30966:                                                        roende av sjukhusens och avdelningarnas disposi-
30967: utgöras av ett arbetsförhållande, för vilket lön
30968:                                                        tionsmedel.
30969: utbetalas. Punkterna rörande skyddat arbete i
30970: specialomsorgslagen och sinnesjuklagen skulle            Inom social- och hälsovårdsministeriet bereds
30971: upphävas och i stället skulle man tala om arbets-      som bäst den fortsatta behandlingen av be-
30972: verksamhet.                                            tänkandena från både kommitten för mental-
30973:    Som ett sammandrag kan, i fråga om den              vårdsarbete och kommissionen för revision av
30974: arbetsterapi som avses i det skriftliga spörsmålet,    lagstiftningen om handikappvård. 1 samma med
30975: konstateras att allt arbete inom den psykiatriska      dessa framkommer också förenhetligande av er-
30976: vården inte entydigt kan anses omfattas av infrå-      sättningsarrangemangen för patienterna/ klienter-
30977: gavarande begrepp på grund av verksamhetens            na på olika anstalter.
30978: 
30979:      Helsingfors den 21 maj 1985
30980: 
30981:                                            Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
30982:                                                1985 vp.
30983: 
30984: Kirjallinen kysymys n:o 173
30985: 
30986: 
30987: 
30988:                                    Knuuttila: Oikeusturvan parantamisesta eläkepäätöksiä tehtäessä
30989: 
30990: 
30991:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
30992: 
30993:    Tavantakaa tulee myös kansanedustajien tie-        eläkelautakunta määräsi suorittamaan osaeläkettä
30994: toon tapauksia, joissa lääkärintodistuksella jopa     1.10.1979 lähtien, mutta eläkeoikeutta rajusti
30995: perusteellisiin tutkimuksiin perustuen on henkilö     typistäen.
30996: todettu työkyvyttömäksi, mutta hän ei sairausva-         Edellä selostetun jälkeen onkin asianomainen
30997: kuutuslain mukaisen päivärahan lakattua saa           eläkelaitos myöntänyt päätöksellään 9.4.1981
30998: myöskään uutta työtä tai työttömyysturvaa sil-        täyden työkyvyttömyyseläkkeen 1.10.1979 lu-
30999: loinkaan, kun työkyvyttömyyseläkehakemus on           kien, mutta ottamatta huomioon eläkeajaksi työ-
31000: hylätty. Tähän epäkohtaan on puuttunut myös           kyvyttömyyden alkamisen ja eläkeiän täyttymisen
31001: eduskunnan perustuslakivaliokunta asiaan tar-         välistä aikaa. Näin ollen, kun kysymyksessä on
31002: koin perehdyttyään mietinnössään n:o 1 vuoden         suhteellisen nuori henkilö, on työkyvyttömyys-
31003: 1982 valtiopäivillä.                                  eläke jäänyt kovin pieneksi. Perusteluksi eläkelai-
31004:    Perustuslakivaliokunta totesi muun muassa,         tos on eläkeajan typistämiselle todennut sen, että
31005: että "sen mielestä toimeentuloturvan järjestämi-      työsuhteen päättymisestä työkyvyttömyyden alka-
31006: seksi kansalaisten tulee selvästi kuulua joko työ-    miseen on kulunut enemmän kuin 360 sellaista
31007: kyvyttömyyseläke- tai työttömyysturvajärjestel-       päivää, joilta ei ole maksettu työttömyysavustus-
31008: män piiriin''. Perustuslakivaliokunta oli lisäksi     ta. Henkilö N.N. on minulle ilmoittanut, ettei
31009: sitä mieltä, että ratkaisuja tehtäessä on hoitavan    työsuhteen päättymisestä ole vieläkään hänelle
31010: lääkärin todistukselle työkyvyttömyydestä annet-      ilmoitettu, vaan hän on jäänyt 21.6.1976 sairas-
31011: tava ensisijainen merkitys, ja ellei sitä voida       lomalle eikä ole myöskään tervettä päivää elänyt
31012: asettaa ratkaisun perusteeksi, on aina hankittava     sen jälkeen, kuten edellä selostettu osoittaa.
31013: lisäselvityksiä. Perustuslakivaliokunnan mielestä        Edelleen on henkilö N.N. hakenut oikeutta
31014: myös "kielteiset päätökset on perusteltava tarkas-    valittamalla vakuutusoikeuteen ja kirjoittanut
31015: ti ja niissä on osoitettava hylkäämisperuste. Viit-   myös eduskunnan oikeusasiamiehelle, mutta tu-
31016: taus kysymyksessä olevan eläkelain asianomaiseen      loksetta. Joka tapauksessa tässäkin asiassa on
31017: pykälään ei riitä.''                                  selvästi menetelty edellä selostettujen perustus-
31018:    Yksi sosiaaliturvajärjestelmiemme väliinputo-      lakivaliokunnan edellyttämien, yksilön oikeustur-
31019: aja on Keski-Suomen läänistä kotoisin oleva hen-      van kannalta oleellisten periaatteiden vastaisesti
31020: kilö N.N. Hänet on jatkovilla lääkärintodistuksil-    ja myös päätöksiä riittävästi perustelematta.
31021: la todettu työkyvyttömäksi 21.6.1976 lukien.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31022: Hän jätti työkyvyttömyyseläkehakemuksen sääde-        tyksen 3 7 § :n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31023: tyssä ajassa ja työkyvyttömyys on toistuvasti to-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
31024: dettu, jopa Työterveyssäätiön kuntootuskeskuk-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31025: sen lääkärin todistuksella, perusteellisen tutki-
31026: muksen jälkeen. Ensi kerran asianomainen työ-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
31027: eläkelaitos hylkäsi hakemuksen 7.9.1977. Sittem-              tynyt    eduskunnan      perustuslakivalio-
31028: min eläkelautakunta hylkäsi valituksen kuten                  kunnan toimesta esille tuotujen oikeus-
31029: edelleen vakuutusoikeuskin päätöksellään n:o                  turvaperiaatteiden toteuttamiseksi elä-
31030: 8536/78/2223/15.11.1979. Tämän jälkeen N.N.                   kepäätöksiä tehtäessä sekä kestämättömil-
31031: pani vireille uuden hakemuksen, jonka eläkelai-               lä perusteilla tehtyjen eläkepäätösten oi-
31032: tos jälleen hylkäsi, mutta nyt valituksen jälkeen             kaisemiseksi taannehtivasti?
31033: 
31034:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1985
31035: 
31036:                                            Sakari Knuuttila
31037: 428500519C
31038: 2
31039:                                       1985 vp. -      KK n:o 173
31040: 
31041: 
31042: 
31043: 
31044:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31045: 
31046:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         eläkelaitoksia varten kansaneläkelain ja työnteki-
31047: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         jäin eläkelain ja eräiden siihen liittyvien lakien
31048: olette 18 päivänä huhtikuuta 198) päivätyn kir-       mukaisten työkyvyttömyyseläkepäätösten perus-
31049: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      telemiseksi. Työryhmän tehtävänä on ottaa huo-
31050: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       mioon, mitä hallintomenettelylaissa ja sitä koske-
31051: Sakari Knuuttilan näin kuuluvasta kirjallisesta       vissa lainvalmisteluasiakirjoissa on mainittu hal-
31052: kysymyksestä n:o 173:                                 lintopäätösten peustelemisesta. Työryhmän tulee
31053:                                                       saada tehtävänsä valmiiksi 31.) .198) mennessä.
31054:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-         Lääkärinlausunnolla on edelleen keskeinen
31055:        tynyt    eduskunnan      perustuslakivalio-    merkitys työkyvyttömyysetuuksista päätettäessä.
31056:        kunnan toimesta esille tuotujen oikeus-        On syytä kuitenkin korostaa, että lääkärinlausun-
31057:        turvaperiaatteiden toteuttamiseksi elä-        to sinänsä ei ole eläkettä laukaiseva tekijä, vaan
31058:        kepäätöksiä tehtäessä sekä kestämättömil-      oikeus eläkkeeseen ratkaistaan kaikkien elä-
31059:        lä perusteilla tehtyjen eläkepäätösten oi-     keoikeuteen vaikuttavien tekijöiden perusteella.
31060:        kaisemiseksi taannehtivasti?                   Näitä ovat eläkkeenhakijan ikä, ammatti, koulu-
31061:                                                       tus, asuinpaikka, työssäolo jne. Lääkärinlausunto
31062:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      on lähinnä asiantuntijan todistus henkilön ter-
31063: ti seuraavaa:                                         veydentilasta ja sen vaikutuksesta hänen työky-
31064:    Työttömyysturvajärjestelmän kokonaisuudis-         kyynsä. Tällä perusteella ei voida lähteä siitä, että
31065: tuksen yhteydessä selkeytettiin niitä periaatteita,   hoitaneen lääkärin pitäessä henkilöä työkyvyttö-
31066: joiden mukaan henkilön oikeus sosiaaliturvaan         mänä, hänellä pitäisi aina olla oikeus työkyvyttö-
31067: määräytyy. Työttömyysturvalain (602/84) ) §:n         myyseläkkeeseen. Jos näin meneteltäisiin, olisivat
31068: mukaan työttömyyspäivärahaan ei ole oikeutta          henkilöt eläketurvansa suhteen sangen erilaisessa
31069: sellaisella henkilöllä, joka on sairauden, vian tai   asemassa.
31070: vamman vuoksi työkyvytön. Työkyvyttömänä pi-             Työeläkejärjestelmässä ja kansaneläkejärjestel-
31071: detään sellaista henkilöä, joka saa sairausvakuu-     mässä on säännös, jonka mukaan, jos kysymys on
31072: tuslain mukaista päivärahaa, kansaneläkettä tai       evätyn edun myöntämisestä tai myönnetyn edun
31073: täyttä työeläkelakien mukaista työkyvyttömyys-        lisäämisestä, eläkelaitos voi aikaisemman lainvoi-
31074: eläkettä tai tapaturmavakuutuslain mukaista           maisen päätöksen estämättä käsitellä asian uudel-
31075: täyttä tapaturmaeläkettä. Jos henkilö ei saa näitä    leen. Tämä säännöstö antaa mahdollisuuden elä-
31076: etuuksia, ei häntä voida sulkea työttömyysturvan      kejärjestelmille oikaista taannehtivasti myös ai-
31077: ulkopuolelle sairauden, vian tai vamman perus-        kaisempia päätöksiä. Edellytyksenä oikaisulle
31078: teella. Työvoimaviranomaisia sitoo siten sosiaali-    käytännössä kuitenkin on, että asiaan on tullut
31079: vakuutusviranomaisten päätös henkilön työkykyi-       sellaista uutta selvitystä, jonka perusteella on
31080: syydestä tai työkyvyttömyydestä eikä heillä ole       pääteltävissä, että aiemmat päätökset ovat selvästi
31081: enää itsenäistä harkintavaltaa tämän suhteen.         virheelliset. Eläkelaitokset käyttävät tätä oikaisu-
31082:    Kysymys työkyvyttömyyseläkepäätösten perus-        menettelyä melko usein eikä siltä osin ole havait-
31083: telemisesta on parhaillaan vireillä sosiaali- ja      tavissa sellaisia laiminlyöntejä, joihin olisi syytä
31084: terveysministeriössä. Ministeriö asetti 19.9.1984     erityisesti kiinnittää huomiota.
31085: työryhmän, jonka tehtävänä on laatia ohjeet
31086: 
31087:     Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 198)
31088: 
31089:                                                                              Ministeri Matti Puhakka
31090:                                        1985 vp. -      KK n:o 173                                        3
31091: 
31092: 
31093: 
31094: 
31095:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
31096: 
31097:   1 det syfte 37 § riksdagsordningen anger har         betstagare och vissa därtili anslutna lagar. Arbets-
31098: Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av den 18            gruppen har i uppdrag att beakta det som i lagen
31099: april 1985 tili vederbörande medlem av statsrådet      om förvaltningsförfarande och i lagberednings-
31100: översänt avskrift av följande av riksdagsman Sa-       handlingarna i saken finns nämnt om motivering
31101: kari Knuuttila undertecknade spörsmål nr 17 3:         av administrativa beslut. Arbetsgruppen skall
31102:                                                        slutföra sitt arbete tili 31.5.1985.
31103:            Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit         Läkarutlåtandena är fortfarande av central be-
31104:         för att i samband med pensionsbeslut           tydelse för besluten om förmånerna vid arbets-
31105:         förverkliga de rättsskyddsprinciper som        oförmåga. Det är dock skäl att betona att ett
31106:         har framförts genom försorg av riks-           läkarutlåtande inte som sådant är den faktor som
31107:         dagens grundlagsutskott samt för att re-       avgör pensionsfrågan, utan rätten tili pension
31108:         troaktivt rätta sådana pensionsbeslut som      avgörs utgående från samtliga på pensionsrätten
31109:         har fattats på ohålibara grunder?              inverkande faktorer. Dylika faktorer är sökandens
31110:                                                        ålder, yrke, utbildning, boningsort och anstäli-
31111:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ningstid m.m. Läkarutlåtandet är närmast ett
31112: anföra följande:                                       intyg av en sakkunnig om personens hälsotili-
31113:    1 samband med totalreformen av utkomstskyd-         stånd och om dess inverkan på hans arbetsförmå-
31114: det för arbetslösa förtydligades de principer en-      ga. På denna grund kan man inte utgå från att
31115: ligt vilka en persons rätt tili socialskydd bestäms.   om den vårdande läkaren anser personeo i fråga
31116: Enligt 5 § lagen om utkomstskydd för arbetslösa        vara arbetsoförmögen måste han alitid ha rätt tili
31117: (602/84) är en person, som på grund av sjuk-           invalidpension. Om detta var faliet skulie olika
31118: dom, lyte elier skada är arbetsoförmögen, inte         personer försättas i mycket olika ställning i fråga
31119: berättigad tili arbetslöshetsdagpenning. Som ar-       om sitt pensionsskydd. Det är dock naturligt att i
31120: betsoförmögen betraktas en person, som erhåller        gränsfali, då det inte är helt klart huruvida
31121: dagpenning enligt sjukförsäkringslagen, folkpen-       person en är arbetsoförmögen elier ej, kommer
31122: sion elier full invalidpension enligt arbetspen-       den vårdande läkarens stäliningstagande i fråga
31123: sionslagarna eller fuli olycksfalispension enligt      om arbetstagarens arbetsförmåga att vara av bety-
31124: lagen om olycksfallsförsäkring. Om en person           delse.
31125: inte erhåller någon av dessa förmåner kan han             lnom arbetspensionssystemet och folkpensions-
31126: inte uteslutas från utkomstskyddet för arbetslösa      systemet finns det stadganden enligt vilka pen-
31127: på grundvalen av sjukdom, lyte eller skada.            sionsanstalten utan hinder av ett tidigare beslut,
31128: Arbetskraftsmyndigheterna är därigenom bund-           som har vunnit laga kraft, kan behandla ärendet
31129: na av socialförsäkringsmyndigheternas beslut om        på nytt om det är fråga om beviljande av en
31130: personens arbetsförmåga elier -oförmåga och har        avslagen förmån elier om att öka en beviljad
31131: inte längre självständing prövningsrätt i detta        förmån. Dessa stadganden ger pensionssystemen
31132: avseende.                                              en möjlighet att retroaktivt rätta även tidigare
31133:    Frågan om att besluten om invalidpension            beslut. I praktiken är en förutsättning för en
31134: borde motivaras är för närvarande under bered-         rättelse dock att det i saken har framkommit
31135: ning vid social- och hälsovårdsministeriet. Minis-     någon sådan ny utredning som kan ge anledning
31136: teriet tilisatte 19.9.1984 en arbetsgrupp med          att förmoda att de tidigare besluten är klart
31137: uppgift att göra upp anvisningar för pensionsan-       felaktiga. Pensionsanstalterna använder rätt ofta
31138: stalterna beträffande motivering av besluten om        detta rättelseförfarande och tili dessa delar kan
31139: invaliditetspension enligt folkpensionslagen och       man inte iaktta sådana försummelser som skulie
31140: invalidpension enligt lagen om pension för ar-         ge anledning tili särskild uppmärksamhet.
31141:      Helsingfors den 21 maj 198 5.
31142: 
31143:                                                                               Minister Matti Puhakka
31144:                                                  1985 vp.
31145: 
31146: Kirjallinen kysymys n:o 174
31147: 
31148: 
31149: 
31150: 
31151:                                     Knuuttila ym.: Teknillisten oppilaitosten lukuvuoden pidentämi-
31152:                                       sestä
31153: 
31154: 
31155:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31156: 
31157:   Julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan             kuten on ollut jossain maarin tapana. Vain
31158: suunnitellaan parhaillaan teknillisten oppilaitos-      korkeatasoinen opettajakunta voi ylläpitää myös
31159: ten lukuvuoden pidentämistä. Tavoitteena liene-         korkeatasoista teknillistä opetusta.
31160: vät tällöin yhdenmukaiset lukuvuoden pituudet              Neljän kuukauden kesäloma on luonnollisesti
31161: joidenkin muiden oppilaitosten kanssa. Luku-            mahdollistanut myös opiskelijoille paremmat
31162: vuoden pidentäminen toisi mukanaan kuitenkin            kesäansiot. Parantuneesta opiskelijoiden talou-
31163: myös haittoja, jotka päinvastaisesta tarkoituksesta     dellisesta tukemisesta huolimatta on huomattava,
31164: huolimatta heikentäisivät oppimistuloksia. Lisäk-       että erityisesti teknillisissä oppilaitoksissa opiske-
31165: si sillä olisi kielteisiä taloudellisia vaikutuksia     lijoiden ikä on ollut korkeampi kuin muissa
31166: opiskelijoille.                                         vastaavissa oppilaitoksissa, ja tämä puolestaan
31167:    Opiskelu teknikoiksi ja insinööreiksi teknillisis-   merkitsee sitä, että monet opiskelijat ovat jo
31168: sä oppilaitoksissa edellyttää teoreettisten opinto-     perheeliisiä tai perheen perustamisiässä. Hyvät
31169: jen ohella myös käytännön harjoittelua työelä-          ansiomahdollisuudet loma-aikoina ovat jopa
31170: mässä jo opiskeluaikana ennen opiskelun aloitta-        mahdollistaneet opiskelun monelle sellaiselle,
31171: mista tapahtuvan harjoittelun lisäksi. Monet am-        jolle muu saatavissa oleva opintotuki ei ole ollut
31172: mattiaineet ovat sisällöltään sellaisia, että niiden    riittävä. Vaikka opiskelu teknillisissä oppilaitok-
31173: menestyksellinen opiskelu vaatii asianomaisen           sissa on melko tiivistä, kun oppituntien luku-
31174: alan työelämän tuntemusta. Toisaalta valmistu-          määrä viikossa on saattanut kohota jopa neljään-
31175: vat teknikot ja insinöörit ovat sitä kypsempiä          kymmeneenkahteen, niin siitä huolimatta opis-
31176: astumaan työelämän palvelukseen, mitä laajempi          kelijat ovat yleensä mieluummin halunneet säi-
31177: harjoittelu heillä on käytännön työelämässä. Jo         lyttää pitkän kesäloman.
31178:  1940-luvulta saakka ollut järjestelmä, että oppi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31179: laitoksilla on neljän kuukauden kesäloma, on            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31180: tässä suhteessa osoittautunut onnistuneeksi.            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
31181:                                                         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31182:    Kesäloman pituudella on merkitystä myös tek-
31183: nillisten oppilaitosten opettajien ammattitaidon                   Onko Hallituksessa ollut esillä suunni-
31184: säilyttämisen kannalta. Etenkin teknillisillä aloil-            telma teknillisten oppilaitosten lukuvuo-
31185: la kehitys on niin nopeaa, että pysyäkseen ajan                 den pidentämiseksi, ja jos on,
31186: tasalla on välttämätöntä, että opettajat voivat                    onko Hallitus tietoinen niistä kielteisis-
31187: perehtyä omaan ammattialaansa kesälomien aika-                  tä vaikutuksista, joita lukuvuoden piden-
31188: na. Useilla aloilla tämän pitäisi voida tapahtua                täminen erityisesti teknillisen opetuksen
31189: loman aikana jopa työelämään osallistumisella,                  alalla toisi?
31190: 
31191:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1985
31192: 
31193:           Sakari Knuuttila                Pentti Lahti-Nuuttila             Mikko Elo
31194:           Seppo Tikka                     Aarno von Bell                    Kerttu Törnqvist
31195:                                           Jussi Ranta
31196: 
31197: 
31198: 
31199: 
31200: 4285004760
31201: 2                                        1985 vp. -- ~ n:o 174
31202: 
31203: 
31204: 
31205: 
31206:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31207: 
31208:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa           seen työviikkoon suoritettiin muutos sijoittamalla
31209: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            6 päivän oppitunnit 5 päivään. Tästä osaltaan
31210: olette 18 päivänä huhtikuuta 1985 päivätyn kir-          j?htuu opiskelun raskaus teknillisissä oppilaitok-
31211: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         sissa.
31212: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja             Kansainvälisissä vertailuissa Suomen insinööri-
31213: Sakari Knuuttilan ym. näin kuuluvasta kirjallises-       ja teknikkokoulutuksen lukuvuosi on teollis-
31214: ta kysymyksestä n:o 174:                                 tuneiden maiden lyhin. Esimerkiksi muissa poh-
31215:                                                          joismaissa insinöörikoulutuksessa lukuvuoden pi-
31216:            Onko Hallituksessa ollut esillä suunni-
31217:                                                          tuus vaihtelee 36 ja 40 viikon välillä siten, että
31218:         telma teknillisten oppilaitosten lukuvuo-
31219:                                                          viikkotunteja on 32--3 5. Saksan liittotasavallassa
31220:         den pidentämiseksi, ja jos on,
31221:                                                          lukuvuoden pituus on 35 viikkoa ja tunteja
31222:            onko Hallitus tietoinen niistä kielteisis-    viikossa on n. 36.
31223:         tä vaikutuksista, joita lukuvuoden piden-
31224:                                                             Lähtökohtana lukuvuoden pidentämisessä on
31225:         täminen erityisesti teknillisen opetuksen
31226:                                                          kaiken aikaa ollut opetuksen kehittäminen sekä
31227:         alalla toisi?
31228:                                                          suomalaisen insinööri- ja teknikkokoulutuksen
31229:                                                          tason nostaminen ja pitäminen kansainvälisesti
31230:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            vertailukelpoisena, mikä on myös opiskelijoiden
31231: seuraavaa:                                               edun mukaista. Lukuvuoden pidentämisellä on
31232:    Valtion teknillisissä oppilaitoksissa Suomessa        tarkoitus samalla keventää oppilaiden ja opetta-
31233: on lyhyempi lukuvuosi kuin yleensä muissa oppi-          jien viikoittaista työmäärää. Lukuvuoden piden-
31234: laitoksissa (korkeakoulut, keskiasteen oppilaitok-       tyessä opettajien ja oppilaiden pakolliset viikko-
31235: set, kunnalliset ja yksityiset teknilliset oppilaitok-   tunnit jaksottuvat neljä viikkoa pidemmälle aika-
31236: set) Suomessa ja ulkomailla.                             välille, jolloin opiskelun rasittavuus vähenee ja
31237:    Vain valtion teknillisissä oppilaitoksissa ( 17       oppilaille jää enemmän aikaa koti- ja harjoitus-
31238: kpl) on lukuvuoden pituus nykyisin 28 viikkoa.           tehtävien suorittamiseen. Vastaavasti opettajille
31239:    Kunnallisissa ja yksityisissä oppilaitoksissa (10     jää enemmän aikaa opetuksen kehittämiseen.
31240: kpl) lukuvuosi on pitempi (32, jopa 36 viikkoa).            Lukuvuoden pidentäminen neljällä viikolla
31241:    Teknillisen alan opetussuunnitelmatoimikunta          valtion teknillisissä oppilaitoksissa on osa teknilli-
31242: (TAOT), jossa oli mm. teknillisten oppilaitosten         sen opetuksen kehittämisen kokonaisuutta. Sa-
31243: opiskelijoiden (STOL) ja opettajien (TOOL)               malla on tarkoitus lisätä teknillisen opetuksen
31244: edustus, totesi yksimielisesti mietinnössään vuon-       voimavaroja: opetusvirkoja sekä koneiden ja lait-
31245: na 1977: "Lukuvuoteen toimikunta esittää 32              teiden hankintamäärärahoja. Myös opetusta ja
31246: työviikkoa nykyisen 28 sijasta ja viikkoon 32            opiskelua tukevia toimintoja, kuten oppilaitosten
31247: opetustuntia (liikunta mukaan lukien 34 tuntia)          kirjastojen palvelukykyä vahvistetaan.
31248: nykyisen 36 sijasta. Viikon tuntimäärän vähentä-            Opetusvirkojen lisääminen ja työpäivän lyhen-
31249: minen on perusteltua siksi, että teknikko- ja            tyminen helpottaa oppilaitosten lukujärjestyksen
31250: insinöörikoulutuksen sisältöjen teoreettisuus            laadimaa siten, että "hyppytuntien" määrää
31251: edellyttää runsaasti soveltamista ja kotityötä.          voidaan vähentää. Teknillisissä oppilaitoksissa
31252:    Nykyinen 36 opetustunnin käyttö 5-päiväisessä         tarvitaan tuntiopettajina myös alansa erityisasian-
31253: työviikossa on tehnyt opetuksen seuraamisen ras-         tuntijoita elinkeinoelämästä. Tarkoituksena on
31254: kaaksi. Toisaalta itsenäisten työtapojen käyttö ja       "hyppytuntien" edelleen vähentämiseksi neuvo-
31255: projektiluonteinen työskentely takaavat sen, että        tella työnantajatahojen kanssa järjestelyistä, joilla
31256: viikon aikana omaksutun aineksen määrä ei ny-            tuntiopetus voidaan pääsääntöisesti hoitaa päi-
31257: kyisestään ainakaan laske. ' '                           väsaikaan.
31258:    Teknillisten oppilaitosten lukuvuoden piden-             Lukuvuoden pidentäminen on tarkoitus to-
31259: tämistarpeeseen on olennaisesti vaikuttanut se,          teuttaa siten, että opiskelijoiden kesävapaa lyhe-
31260: että teknillisten oppilaitosten siirtyessä 5-päiväi-     nee vain kahdella viikolla. Toiset kaksi viikkoa on
31261:                                         1985 vp. -      KK n:o 174                                       3
31262: 
31263: tarkoitus saada supistamalla lukukauden sisällä            Lukuvuoden pidentäminen otetaan huomioon
31264: olevia lomia. Opiskelijoiden työpaikkaharjoitte-        teknillisten oppilaitosten oppilaiden opintotuessa
31265: luun käyttämä aika ei siis olennaisesti lyhenisi.       siten, että opintotukikuukaudet lisääntyvät yh-
31266: Lisäksi teknillisessä koulutuksessa siirrytään keski-   dellä.
31267: asteen uudistuksen yhteydessä ohjattuun harjoit-
31268: teluun. Ohjatulle harjoittelulle asetettavilla ta-        Esitys teknillisten oppilaitosten lukuvuoden pi-
31269: voite- ja sisältövaatimuksilla on tarkoitus kohot-      dentämisestä 32 viikkoon on edelleen opetusvi-
31270: taa harjoittelun laatua ja lisätä sen monipuoli-        ranomaisten valmisteltavana, eikä sitä ole käsitel-
31271: suutta.                                                 ty valtioneuvostossa.
31272: 
31273:      Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1985
31274: 
31275:                                                                       Opetusministeri Kaarina Suonio
31276: 4                                       1985 vp. -      KK n:o 174
31277: 
31278: 
31279: 
31280: 
31281:                                  Till Riksdagens Herr Talman
31282: 
31283:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            form av projekt att det lärostoff som studeranden
31284: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           under en vecka bör tillägna sig åtminstone inte
31285: av den 18 april 1985 till vederbörande medlem           blir mindre jämfört med nuläget.
31286: av statsrådet sänt en avskrift av följande av              Behovet av förlängningen av läsåret vid de
31287: riksdagsman Sakari Knuuttila m.fl. underteckna-         tekniska läroanstalterna har väsentligt påverkats
31288: de spörsmål nr 174:                                     av att då de tekniska läroanstalterna övergick till
31289:             Har förslag till förlängning av läsåret     en femdagarsvecka gjorde man denna ändring så
31290:         vid de tekniska läroanstalterna upptagits       att sex dagars undervisningstimmar fördelades på
31291:         till behandling i Regeringen och om så          fem dagar. Det beror dels härpå att det är tungt
31292:         är,                                             att studera vid de tekniska läroanstalterna.
31293:             är Regeringen medveten om de negati-           Läsåret inom ingenjörs- och teknikerutbild-
31294:         va följder som förlängningen av läsåret         ningen i Finland är internationellt sett den
31295:         medför särskilt inom den tekniska under-        kortaste i de industrialiserade länderna. I de
31296:         visningen?                                      övriga nordiska länderna varierar t. ex. längden
31297:                                                         inom ingenjörsutbildningen från 36 till 40 veckor
31298:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        så att antalet timmar är 32-35 per vecka. I
31299: framföra följande:                                      Förbundsrepubliken Tyskland består läsåret av 35
31300:                                                         veckor. Antalet timmar är ca 36 per vecka.
31301:    I Finland är läsåret vid de tekniska läroanstal-
31302: terna kortare än vid de övriga finländska eller            Utgångspunkten för förlängningen av läsåret
31303: utländska läroanstalterna i allmänhet (högskolor-       har hela tiden varit att utveckla undervisningen
31304: na, läroanstalterna på mellanstadiet, de kommu-         samt att höja nivån inom den finländska ingen-
31305: nala och privata tekniska läroanstalterna).             jörs- och teknikerutbildningen så att den interna-
31306:    Endast vid statens tekniska läroanstalter ( 17 st)   tionellt sett är jämförbar vilket även ligger i
31307: består läsåret numera av 28 veckor.                     studerandenas intresse. Med längre läsår vill man
31308:                                                         samtidigt underlätta både studerandenas och
31309:    I de kommunala och privata läroanstalterna
31310: (10 st) är läsåret längre (32 veckor, till och med      lärarnas arbetsmängd per vecka. Då läsåret blir
31311: 36 veckor).                                             längre, fördelas antalet obligatoriska veckotim-
31312:                                                         mar för studerande och lärare på en fyra veckor
31313:    Läroplanskommissionen för den tekniska bran-
31314:                                                         längre tidsperiod. Härvid är det mindre tungt att
31315: schen, som bl.a representerades av studerande
31316:                                                         bedriva studier och eleverna har mera tid för
31317: och lärare vid de tekniska läroanstalterna, konsta-
31318:                                                         hem- och övningsuppgifter. På motsvarande sätt
31319: terade enhälligt i sitt betänkande år 1977: Kom-
31320:                                                         har lärarna mera tid för att utveckla undervis-
31321: missionen föreslår att läsåret skall bestå av 32
31322:                                                         mngen.
31323: arbetsveckor i stället för de nuvarande 28 arbets-
31324: veckorna. Arbetsveckan skall bestå av 32 under-            Förlängningen av läsåret med fyra studieveckor
31325: visningstimmar (gymnastik och idrott inberäknad         vid statens tekniska läroanstalter utgör en del av
31326: av 34 timmar) i stället för de nuvarande 36             helheten då den tekniska undervisningen urveck-
31327: timmarna.                                               las. Avsikten är att samtidigt öka resurser; under-
31328:    Minskningen av antalet veckotimmar är moti-          visningstjänster samt anslag för anskaffning av
31329: verad därför att tekniker- och ingenjörsutbild-         anläggningar och apparatur inom dem tekniska
31330: ningens innehåll är av teoretisk karaktär och           utbildningen. Även andra åtgärder vilka stöder
31331: detta förutsätter en mängd tillämpningar och            undervisning och studier, som t.ex. bibliotekens
31332: hemarbete.                                              serviceförmåga, kommer att förstärkas.
31333:    En femdagarsvecka med 36 veckotimmar, som               Ett större antal undervisningstjänster och kor-
31334: för tillfällit tillämpas, har medfört att det är        tare arbetsdagar underlättar utarbetandet av läs-
31335: tungt att följa undervisningen. Å andra sidan           ordningar vid läroanstalterna så att antalet hål-
31336: säkerställer självständiga arbetssätt och arbete i      timmar kan minskas.
31337:                                         1985 vp. -- RJC n:o 174                                          5
31338: 
31339:    Vid de tekniska läroanstalterna behövs även          övergår man dessutom inom den tekniska utbild-
31340: experter från näringslivet som timlärare. För att       ningen till handledd praktik.
31341: antalet håltimmar fortfarande skall kunna mins-             Med de krav på mål och innehåll som ställs på
31342: kas har man för avsikt att med arbetsgivarparter-       handledd praktik strävar man till att höja kvalite-
31343: na förhandla om de arrangemag med vilka det är          ten på arbetspraktiken samt öka dess mångsi-
31344: möjligt att till största delen anordna timundervis-     dighet.
31345: ningen vid dagstiden.
31346:    Man har för avsikt att förlänga läsåret genom           Vid beviljande av studiestöd till de tekniska
31347: att minska studerandenas sommarlov med endast           läroanstalterna har förlängningen av läsåret beak-
31348: två veckor. Avsikten är att åstadkomma ytterliga-       tats så att studiestöd beviljas för ytterligare en
31349: re en tvåveckorsperiod sommarlov genom att              månad.
31350: inskränka antalet fridagar som ingår i läsåret.            Det förslag som gäller förlängningen av läsåret
31351: Den tid som studerandena använder för arbets-           till 32 veckor vid de tekniska läroanstalterna
31352: praktik skulle således inte väsentligt bli kortare. I   bereds fortfarande av undervisningsmyndigheter-
31353: samband med skolreformen på mellanstadiet               na. Statsrådet har inte behandlat förslaget.
31354: 
31355:      Helsingfors den 17 maj 1985
31356: 
31357:                                                                Undervisningsminister Kaarina Suonio
31358:                                                 1985 vp.
31359: 
31360: Kirjallinen kysymys n:o 175
31361: 
31362: 
31363: 
31364: 
31365:                                    Sutinen ym.: Sairaanhoitajakoulutuksen kehittämisestä keskiasteen
31366:                                       koulunuudistuksen yhteydessä
31367: 
31368: 
31369:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31370: 
31371:    Maamme nykyaikainen sairaanhoitajakoulutus          veysjärjestön Terveyttä kaikille vuoteen 2000
31372: on tunnustettu meillä ja myös kansainvälisesti         -ohjelmassa, johon Suomi on sitoutunut.
31373: erittäin korkeatasoiseksi. Laaja-alainen ammatilli-       Terveydenhuoltojärjestelmässä koulutusraken-
31374: nen peruskoulutus antaa hyvät valmiudet työs-          teen seuraukset vaikeuttavat palvelujen kehittä-
31375: kentelyyn terveydenhuollon kaikilla osa-alueilla.      mistä esim. perhe- tai aluevastuun suuntaan;
31376: Laaja-alainen koulutus palvelee myös parhaiten         yhtä perhettä tai aluetta hoitamaan tarvitaan
31377: työelämää ja helpottaa työvoimasuunnittelua.           useita erikoishoitajia. Rajattua väestöryhmää var-
31378:    Nykyinen erikoiskoulutus perustuu lääketie-         ten kouluttaminen johtaa herkästi kapeaan vas-
31379: teen erikoisalojen mukaiseen jakoon. Sairaanhoi-       tuunottoon, jolloin osa väestöstä saattaa jäädä
31380: tajien viroista noin puolet on erikoiskoulutettu-      väliinputoajaksi.
31381: jen virkoja. Ammattikasvatushallituksen esitys            Sairaanhoitajakoulutuksen rakenneratkaisu on
31382: sairaanhoitajakoulutuksen rakenteeksi keskias-         ristiriidassa keskiasteen koulutuksen kehittämistä
31383: teen koulutuksen kehittämisohjelmassa vuosille         käsittelevässä laissa (474/78) mainitun ammatti-
31384: 1986-88 palvelee vain erikoisalojen tarpeita,          taidon laaja-alaistamisen tavoitteen kanssa. Esitys
31385: koska jo peruskoulutus on jaettu lähinnä lääke-        kapeuttaa sairaanhoitajan ammatin. Liikkuvuus
31386: tieteen erikoisalojen mukaisesti kuudeksi eri eri-     työelämässä vaikeutuu. Ammattikasvatushalli-
31387: koistumislinjaksi.                                     tuksen esittämän sairaanhoitajakoulutuksen ra-
31388:                                                        kenteen vaikutukset työelämään on selvitettävä,
31389:    Väestön tarpeet sekä terveyspolitiikan paino-       ennen kuin koulutusrakenne vahvistetaan.
31390: alueet eivät edellytä kapea-alaisesti koulutettuja        Sairaanhoitajakoulutuksen rakennetta muutta-
31391: erikoishoitajia. Perusterveydenhuolto on tulevai-      vat      suunnitteluohjeet    vahvistettiin   vasta
31392: suudessa terveydenhuollon kehittämisen paino-          9.3.1983. Aikaisemman suunnittelun perustana
31393: piste. Sairaansijoja pyritään edelleen vähentä-        oli yksi laaja-alainen koulutusammatti, joka sisäl-
31394: mään. Määrällisten tavoitteiden ohella painottu-       si sairaanhoidon, terveydenhoidon sekä äitiys-
31395: vat entistä enemmän myös laadulliset tavoitteet.       huollon suuntautumisalueet.
31396: Terveyspalveluita käyttävän väestön odotukset             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31397:  yleisen tiedontason kohoamisen myötä kasvavat.        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31398: Väestö odottaa entistä monipuolisempaa koko-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
31399:  naisvaltaista hoitoa. Terveys on keskeinen hyvin-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31400:  voinnin perustekijä. Sairauksien ehkäisy ja hoito
31401:  on laaja-alainen tehtävä, johon vaikutetaan mo-                 Aikooko Hallitus turvata keskiasteen
31402:  nin eri tavoin. Terveydenhuollon kehittäminen                koulunuudistuksessa yhtenä sairaanhoita-
31403:  näiden linjojen mukaisesti edellyttää laajat yleis-          jan koulutusammattina sairaanhoitaja-
31404:  valmiudet omaavia sairaanhoitajia. Tällaista sai-            koulutuksen, joka sisältää sairaanhoidon,
31405:  raanhoitajaa, jolla on vahva perusterveydenhuol-             terveydenhoidon ja äitiyshuolto-naisten-
31406:  lon asiantuntemus, edellytetään Maailman ter-                tautien suuntautumisalueet?
31407: 
31408:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1985
31409: 
31410:           Lea Sutinen                     Arja Alho                       Aila Jokinen
31411:           Lauha Männistö                  Vappu Säilynoja                 Anna-Liisa Piipari
31412:                                           Lea Savolainen
31413: 
31414: 428500523H
31415: 2                                         1985 vp. -     KK n:o 175
31416: 
31417: 
31418: 
31419: 
31420:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31421: 
31422:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa           tussisältöjen eriytyminen toteutetaan vain välttä-
31423: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            mättömin osin ja siten, että koulutus antaa
31424: olette 19 päivänä huhtikuuta 1985 päivätyn kir-          erikoistehtävien lisäksi kaikille valmiudet nykyis-
31425: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         tä sairaanhoitajakoulutusta edellyttäviin tehtä-
31426: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          viin. Opetussisältöjen yhtenäisyyttä korostetaan
31427: Lea Sutisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta            erityisesti sairaanhoitajakoulutuksessa ja opetus-
31428: kysymyksestä n:o 175:                                    suunnitelmat laaditaan niin, että linjavalinnan
31429:                                                          tarkistukset opintojen loppuvaiheessa ovat mah-
31430:           Aikooko Hallitus turvata keskiasteen           dollisia.
31431:        koulunuudistuksessa yhtenä sairaanhoita-             Näin ollen huolimatta siitä, että sairaan- ja
31432:        jan koulutusammattina sairaanhoitaja-             terveydenhoidon koulutusammatteja on mainitut
31433:        koulutuksen, joka sisältää sairaanhoidon,         kuusi, niiden opetussisällöt eriytyvät toisistaan
31434:        terveydenhoidon ja äitiyshuolto-naisten-          korkeintaan noin vuoden ajan. Opetuksen eriyty-
31435:        tautien suuntautumisalueet?                       vä osuus niin ikään sijoitetaan opintojen loppu-
31436:                                                          vaiheeseen, vaikka linjavalinnat tehdäänkin pää-
31437:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen            sääntöisesti tätä aikaisemmin. Tarkoitus siis on1,
31438: seuraavaa:                                               että jokainen sairaanhoitajaksi, terveydenhaita-
31439:   Valtioneuvosto on 3.5.1985 vahvistaessaan kes-         jaksi ja kätilöksi valmistuva saa erikoisvalmiuk-
31440: kiasteen koulutuksen kehittämisohjelman vuosil-          sien lisäksi hyvin laaja-alaiset sairaanhoitajan pe-
31441: le 1986-1988 vahvistanut terveydenhuollon                rusvalmiudet siten, että hän pystyy toimimaan
31442: opistoasteen koulutusrakenteen 9.6.1983 teke-            paitsi erikoissairaanhoidossa myös perustervey-
31443: mänsä periaatepäätöksen mukaisesti seuraavasti:          denhuollossa.
31444:                                                             Opintojen yhteneväisyys ilmenee seuraavista
31445: Koulutusammatti                      Koulutusaika        luvuista. Kaikkien sairaanhoitajapohjaisten kou-
31446:                                      pk        yo        lutusammattien opetussuunnitelmissa on yleissi-
31447: Sairaanhoitaja, sisätautien ja                           vistäviä aineita 1 444 t, ammatillisia yleisaineita
31448: kirurginen sairaanhoito ...... .   41f2   V   31fz   V   n. 1 050 t (lääketieteelliset aineet, luonnontie-
31449: Sairaanhoitaja, lasten sairaan-                          teelliset aineet, käyttäytymistieteelliset aineet,
31450: hoito ........................ .   41f2   V   31fz   V   yhteiskuntatieteelliset aineet), ammattiaineita n.
31451: Sairaanhoitaja, anestesiologi-                           2 000-2 100 t (terveydenhuollon ammatin pe-
31452: neo ja operatiivinen sairaan-                            rusteet 190 t, terveydenhuolto-oppi 209 t, hoito-
31453: hoito ........................ .   41fz V     31f2   V   opin perusteet ja menetelmät 608 t, terveyden-
31454: Sairaanhoitaja,    psykiatrineo                          hoito-oppi 500-600 t, kliininen hoito-oppi
31455: hoito ........................ .   4 1/z V    31fz V     500-600 t) sekä oppilaan ohjausta n. 95 t, eli
31456: Terveydenhoitaja ............ .    41fz V     31fz V     yhteensä n. 4 500-4 600 t.
31457: Kätilö ....................... .   41fz V     31fz V        Koulutuksen kokonaistuntimäärä on 5 814 t,
31458: Lääkintävoimistelija ......... .   41fz V     31fz v     joista yhteisten opintojen (4 500-4 600 t) lisäksi
31459: Toimintaterapeutti .......... .    4 1/z V    31fz V     on erikoishoitajan kelpoisuuden antavia opintoja
31460: Hammashuoltaja ............ .      41/z V     31fz V     1 150-1 300 t.
31461: Laboratoriohoitaja ........... .   4% V       31fz V        Terveydenhuollon peruslinjan opetussuunni-
31462: Röntgenhoitaja .............. .    41f2 V     3 1/z V    telmat on laadittu ammattikasvatushallituksen
31463:                                                          asettamissa opistoasteen ja kouluasteen projek-
31464:    Kehittämisohjelmassa todetaan kuitenkin, että         teissa (1981-1983). Projekteissa on ollut edus-
31465: sairaanhoitajan, terveydenhoitajan ja kätilön            tettuna laaja terveydenhuollon ja sen koulutuk-
31466: koulutuksen opetussuunnitelmat laaditaan siten,          sen asiantuntemus.
31467: että sairaan- ja terveydenhoidon yhteinen oppiai-           Opetussuunnitelmatyössä on ollut lähtökohti-
31468: nes muodostaa koulutuksen pääsisällön ja ope-            na keskiasteen koulutuksen kehittämisestä anne-
31469:                                        1985 vp. -      KK n:o 175                                       3
31470: 
31471: tuo lain periaatteet, yhteiskunnassa tapahtuvat           Terveydenhuollon peruslinjan ja ylioppilas-
31472: mm. väestöpoliittiset muutokset ja teknologian         pohjaisten opintolinjojen perustamisen jälkeen
31473: kehittyminen sekä terveydenhuollon painoalueet         kaikkien sairaanhoitajien koulutus pitenee 2, 5-
31474: (mm. perusterveydenhuolto ja vanhusten hoito),         vuotisesta peruskoulupohjalta 4,5-vuotiseksi ja
31475: eri tieteiden kehitys ja ennen kaikkea hoitoam-        ylioppilaspohjalta 3, 5-vuotiseksi. On pidettävä
31476: mattien oman tietoperustan kehittyminen. Ope-          perusteltuna, että näin pitkään koulutukseen
31477: tussuunnitelmia laadittaessa on niin ikään otettu      sisältyy nykyistä sairaanhoitajakoulutusta vastaa-
31478: huomioon sosiaali- ja terveysministeriön pitkän        vien valmiuksien lisäksi erikoishoitajan valmiu-
31479: aikavälin suunnitelmat sekä Maailman terveysjär-       det, jotta terveydenhuollon tarpeet sekä peruster-
31480: jestön kysymyksessä mainittu ohjelma. Mainitta-        veydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa tulisi-
31481: koon, että sosiaali- ja terveysministeriö on asiasta   vat tyydytetyiksi.
31482: antamassaan lausunnossa puoltanut nyt vahvis-
31483: tettua koulutusrakennetta.
31484: 
31485:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1985
31486: 
31487:                                                                      Opetusministeri Kaarina Suonio
31488: 4                                                1985 vp. -        KK n:o 175
31489: 
31490: 
31491: 
31492: 
31493:                                         Till Riksdagens Herr Talman
31494: 
31495:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                       erforderliga delar och så att utbildningen ger
31496: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse                      studerandena färdigheter dels för handhavande
31497: av den 19 april 1985 till vederbörande medlem                      av specialuppgifter och dels för handhavande av
31498: av statsrådet sänt en avskrift av följande av                      de uppgifter som den nutida sjukskötarutbild-
31499: riksdagsman Lea Sutinen m.fl. undertecknade                        ningen förutsätter. Undervisningsinnehållens en-
31500: spörsmål nr 175:                                                   hetlighet betonas särskilt inom sjukskötarutbild-
31501:                                                                    ningen och läroplanerna utarbetas så att juste-
31502:              Ämnar Regeringen inom skolreformen                    ringar i fråga om val av linje i studiernas slutske-
31503:           på mellanstadiet säkerställa att sjukskö-                de är möjliga.
31504:           tarutbildningen fmns som ett utbildnings-
31505:           yrke för sjukskötare vilket innehåller in-                  Trots att antalet utbildningsyrken inom sjuk-
31506:           riktningsområdena sjuk- och hälsovård                    och hälsovård är de nämnda sex yrkena, differen-
31507:                                                                    tieras undervisningsinnehållen i dem för högst
31508:           samt moderskapsvård och kvinnosjukdo-
31509:           mar?                                                     ett år. Den differentierade delen av undervis-
31510:                                                                    ningen genomförs även i studiernas slutskede,
31511:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt                   fastän linjeval huvudsakligen görs före detta.
31512:                                                                    Man har således för avsikt att var och en som vill
31513: framföra följande:
31514:                                                                    bli sjukskötare, hälsovårdare och barnmorska får
31515:    Vid utformningen av utvecklingsprogrammet                       utom specialfärdigheter även mycket omfattande
31516: för utbildningen på mellanstadiet för åren                         grundfärdigheter för sjukskötare så att personen
31517: 1986-1988 har statsrådet 3.5.1985 fastställt ut-                   ifråga kan handha de uppgifter som förekommer
31518: bildningsstrukturen på institutnivå i enlighet                     både inom specialsjukvården och inom grundhäl-
31519: med det principbeslut som det fattade 9.6.1983                     sovården.
31520: på följande sätt:                                                     Studiernas enhetlighet framgår av följande
31521:                                                                    siffror. 1 läroplanerna för alla de utbildnings-
31522:            Utbildningsyrke                  Utbildningstid
31523:                                                                    yrken som bygger på sjukskötarexamen utgör
31524:                                           Grund- Student           antalet allmänbildande ämnen 1 444 timmar,
31525:                                            skola    examen
31526:                                                                    allmänna yrkesämnen ca 1 050 timmar (medi-
31527: Sjukskötare,       inremedicinsk                                   cinska ämnen, naturvetenskapliga ämnen, bete-
31528: och kirurgisk sjukvård . . . . . . . . 4 112 år 3 112 år           endevetenskapliga ämnen och samhälleliga äm-
31529: Sjukskötare, barnsjukvård ..... 4 lf2 år 3 lf2 år                  nen), yrkesämnen ca 2 000-2 100 timmar
31530: Sjukskötare, operations- och                                       (grunderna för yrken inom hälsovården 190 tim-
31531: anestesisjukvård . . . . . . . . . . . . . . 4 lf2 år 3 lf2 år     mar, hälsovårdens specialiseringslinje 209 tim-
31532: Sjukskötare, psykiatrisk vård .. 4 lf2 år 3 lf2 år                 mar, vårdlärans grunder och metoder 608 tim-
31533: Hälsovårdare . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 112 år 3 lf2 år   mar, hälsovårdslära 500-600 timmar, klinisk
31534: Barnmorska . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 112 år 3 112 år   vårdlära 500-600 timmar) samt elevhandled-
31535: Fysioterapeut ................. 4 lf2 år 3 112 år                  ning ca 95 timmar, dvs. sammanlagt ca 4 500-
31536: Ergoterapeut . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 112 år 3 112 år   4 600 timmar.
31537: Tandhygienist ................ 4 lf2 år 3 lf2 år                      Det totala antalet timmar i utbildningen är ca
31538: Laboratorieskötare . . . . . . . . . . . . 4 lf2 år 3 lf2 år       5 814 timmar. Utbildningen består dels av ge-
31539: Röntgenskötare ............... 4 lf2 år 3 Y2 år                    mensamma studier (4 500-4 600 timmar) och
31540:                                                                    dels av studier som ger kompetens för specialskö-
31541:    1 utvecklingsprogrammet konstateras dock att                    taryrke (1 150-1 300 timmar).
31542: läroplanerna för utbildningen av sjukskötare,                         Läroplanerna för grundlinjen inom hälsovår-
31543: hälsovårdare och barnmorskor utarbetas så att det                  den har utarbetats i de projekt på institut- och
31544: gemensamma lärostoffet för sjuk- och hälsovård                     skolnivå som yrkesutbildningsstyrelsen fastställt
31545: utgör utbildningens huvudinnehåll och innehål-                     (1981-1983). 1 projekten har deltagit represen-
31546: len i undervisningen differentieras endast till                    tanter med bred sakkunskap.
31547:                                      1985 vp. -     KK n:o 175                                       5
31548: 
31549:    Principerna i lagen om utvecklande av utbild-       Sedan grundlinjen för hälsovård och de studie-
31550: ningen på mellanstadiet, samhälleliga ändringar,    linjer som bygger på studentexamen inrättats,
31551: bl.a. befolkningspolitiska ändringar och teknolo-   förlängs utbildningen för alla sjukskötare från
31552: gins utveckling samt tyngdpunktsområdena inom       den 2,5 åriga utbildning som bygger på grund-
31553: hälsovården (bl.a. grundhälsovård och vård av       skolan till en 4,5 årig utbildning. Den utbild-
31554: åldringar), utvecklingen avolika vetenskaper och    ning som bygger på studentexamen förlängs till
31555: framför allt utvecklingen av kunskaperna i fråga    3,5 år. Det bör anses vara motiverat att en så här
31556: om hälsovårdsyrken har varit utgångspunkterna       lång utbildning innehåller utom de färdigheter
31557: för undervisningsplaneringen. Vid utarbetandet      som motsvarar den nuvarande sjukskötarutbild-
31558: av läroplanerna har man även beaktat social- och    ningen även färdigheterna för specialsjukskötare
31559: hälsovårdsministeriets planer på lång sikt samt     för att behoven inom hälsovården både när det
31560: det i spörsmålet nämnda Världens hälsoorganisa-     gäller grundhälsovård och specialsjukvård skall
31561: tions program. Det kan nämnas att social- och       kunna tillfredsställas.
31562: hälsovårdsministeriet i sitt utlåtande tillstyrkt
31563: den nu fastställda utbildningsstrukturen.
31564: 
31565:     Helsingfors den 24 maj 1985
31566: 
31567:                                                            Undervisningsminister Kaarina Suonio
31568:                                                 1985 vp.
31569: 
31570: Kirjallinen kysymys n:o 176
31571: 
31572: 
31573: 
31574: 
31575:                                    Tuovinen ym.: Huolintatoiminnan saattamisesta aluepoliittisten
31576:                                      tukitoimien piiriin
31577: 
31578: 
31579:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31580: 
31581:   Tuotantotoiminnan alueellisesta tukemista an-        menpiteillä tuotteet saadaan myyveropään muo-
31582: netun lain (533/81) mukaan valtion investointi-        toon.
31583: avustusta, käynnistysavustusta ja kehittämisavus-         Värtsilän kunnan mielestä yhteiskunnan tulee
31584: tusta voidaan myöntää paitsi eräille lain 1 §:ssä      osallistua täysimääräisesti kehitysalueella tapah-
31585: mainituille yrityksille, niin myös sellaisen yrityk-   tuvan huolintatoiminnan raiteistokuluihin esi-
31586: sen toimintaa välittömästi edistävälle yritykselle.    merkiksi Valtionrautateiden riittävällä subven-
31587:                                                        toinnilla. Koko kansantaloutta hyödyttävän in-
31588:                                                        frastruktuurin rakentaminen ei voi olla yhden
31589:    Värtsilän kunta on esittänyt sisäasiainministeri-   kunnan vastuulla. Raja-aseman huolintatoimin-
31590: ölle 4.2.1985 lähettämässään kirjessä, että alue-      not ovat suoraan rinnasteisia vientisatamien rai-
31591: poliittisten tukitoimien piiriin otettaisiin myös      teistorahoitukseen. Värtsilän kunta katsookin, et-
31592: huolintatoiminta. Investointi- ja käynnistysavus-      tä huolintatoiminnan saattaminen tasavertaiseksi
31593: tusten ulottaminen huolimaan mahdollistaisi no-        muun tuotantotoiminnan kanssa kehitysalueilla
31594: peamman rakentamisen ja laajentamisen, joka            edesauttaa jatkojalostusmahdollisuuksia tuonti-
31595: toisi uusia pysyviä työpaikkoja. Kauppatavara on       ja vientikaupassa sekä siirtää työn painopistettä
31596: joka tapauksessa säilytettävä tietyn aikaa joko        heikommin kehittyneille alueille.
31597: valmistustehtaalla tahi kaupan varastossa. Huo-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31598: lintaliikkeet varastoivat lisäksi tuontitavaraa pi-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31599: tempiäkin aikoja ja toimittavat tuotteet maahan-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
31600: tuojan toiveiden mukaan suoraan asiakkaille.           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31601: Huolintahalleissa tehdään pakkaus- ja jalostustoi-
31602: mintoja, jotka mahdollistavat ylipäätään tiettyjen               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31603: tuoteryhmien maahantuonnin ja idänkaupan ta-                  ryhtyä huolintatoiminnan saattamiseksi
31604: sapainottamisen näiltä osin, sillä mainituilla toi-           aluepoliittisten tukitoimien piiriin?
31605: 
31606:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1985
31607: 
31608:          Jouko Tuovinen                   Reino Jyrkilä                  Eeva Turunen
31609:          Lea Sutinen                      Reino Karpola                  Kerttu Törnqvist
31610: 
31611: 
31612: 
31613: 
31614: 428500535W
31615: 2                                    1985 vp. -     KK n:o 176
31616: 
31617: 
31618: 
31619: 
31620:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31621: 
31622:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      yrityksien ei voida katsoa kuuluvan myöskään
31623: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       aluepoliittisesti tuettujen toimialojen yritysten
31624: olette kirjeessänne 19 päivänä huhtikuuta 1985      toimintaa välittömästi edistäviksi yrityksiksi.
31625: n:o 622 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen     Huoliotatoiminta kuuluu kuljetustoiminnan pii-
31626: jäsenen vastattavaksi kansanedustaia Tuovisen       riin (TOL 71912, huoliota ja rahtaus) liittyen
31627: ym. tekemän seuraavan sisältöisen kirjallisen ky-   välittömämmin kaupan kuin teollisuuden toi-
31628: symyksen n:o 176:                                   mintoihin. Tavarankuljetuksia, jotka alkavat ke-
31629:                                                     hitysalueelta tai neljännen petusvyöhykkeen tuki-
31630:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      alueelta, tuetaan kuljetusten alueellisesta tuke-
31631:         ryhtyä huoliotatoiminnan saattamiseksi      misesta annetun lain (954/81) ja sitä täydentävän
31632:         aluepoliittisten tukitoimien piiriin?       valtioneuvoston päätöksen (1041181) mukaisesti.
31633:                                                        Sisäasiainministeriön 10. 10.1984 asettamassa
31634:     Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa:      toimikunnassa selvitetään parhaillaan aluepoliit-
31635:   Tuotantotoiminnan tukemisesta annetun lain        tisten säädösten uudistamisen tarve. Aluepolitiik-
31636: (533/81) mukaan huoliotatoiminta ei kuulu lain      katoimikunta jättää mietintönsä vuoden 1985
31637: 1 §:ssä lueteltujen toimintojen piiriin. Voimassa   loppuun mennessä ja käsittelee myös tuotantotu-
31638: olevien investointi-, käynnistys- ja kehittämis-    kilain toimialajaon tarkistamiseen liittyviä kysy-
31639: avustusten myöntämistä koskevien periaateohjei-     myksiä.
31640: den (VNp 351184) mukaan huoliotatoiminnan
31641: 
31642:       Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1985
31643: 
31644:                                                                           Ministeri Toivo Yläjärvi
31645:                                       1985 vp. -- RJC n:o 176                                         3
31646: 
31647: 
31648: 
31649: 
31650:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
31651: 
31652:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tionsverksamhetens område inte heller anses höra
31653: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr       tili sådana företag som direkt främjar verksam-
31654: 622 av den 19 april 1985 till vederbörande           heten inom branscher vilka erhåller regionalpoli-
31655: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande   tiskt stöd. Speditionsverksamheten hör tili trans-
31656: av riksdagsman Tuovinen m.fl. ställda spörsmål       portverksamhetens område (Nl 71912, spedition
31657: nr 176:                                              och mäkleri) och hör snarare tili handelns än tili
31658:                                                      industrins område. Varutransporter, som inleds
31659:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      på ett utvecklingsområde eller den tredje ellet
31660:        för att speditionsverksamheten skall kom-     fjärde baszonens stödområde, erhåller stöd i
31661:        ma i åtnjutande av de regionalpolitiska       enlighet med lagen om regionalt stödjande av
31662:        stödåtgärderna?                               transporter (954 181) och statsrådets beslut
31663:                                                      (1041181), som kompletterar ovan nämnda lag.
31664:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
31665: anföra följande:                                        I en av inrikesministeriet 10.10.1984 tillsatt
31666:    Enligt lagen om regionalt stödjande av pro-       kommission utreds som bäst behovet av att
31667: duktionsverksamheten (53 3 181) hänförs spedi-       revidera de regionalpolitiska stadgandena. Den
31668: tionsverksamheten inte tili de slag av verksamhet    regionalpolitiska kommissionen avger sitt betän-
31669: som uppräknas i lagens 1 §. Enligt statsrådets       kande före utgången av år 1985 och behandlar
31670: gällande beslut om principiella anvisningar för      också frågor som hör tili justeringen av den i
31671: beviljande av investerings-, start- och utveck-      lagen om regionalt stödjande av produktions-
31672: lingsbidrag (Srb 351/84) kan företagen på spedi-     verksamheten anförda branschindelningen.
31673: 
31674:      Helsingfors den 22 maj 1985
31675: 
31676:                                                                             Minister Toivo Yläjärvi
31677: 1
31678: 1
31679:     1
31680:     1
31681: 
31682: 
31683: 
31684: 
31685:         1
31686:         1
31687:             1
31688:             1
31689: 
31690: 
31691: 
31692: 
31693:                 1
31694:                 1
31695:                     1
31696:                     1
31697: 
31698: 
31699: 
31700: 
31701:                         1
31702:                         1
31703:                             1
31704:                             1
31705:                                                  1985 vp.
31706: 
31707: Kirjallinen kysymys n:o 177
31708: 
31709: 
31710: 
31711: 
31712:                                    Sasi ym.: Lääketieteellisen koulutuksen aloituspaikkojen vähentämi-
31713:                                       sestä
31714: 
31715: 
31716:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31717: 
31718:    Nykyisen korkeakoululaitoksen kehittämislain-       kohtuuttomasti. Tilanne on aiheuttanut erittäin
31719: säädännön voimassaoloaika päättyy vuoden 1986          suurta epävarmuutta sekä opettajakunnan että
31720: lopussa. Valtioneuvosto vahvisti viimeisen tämän       opiskelijoiden keskuudessa, mikä on ollut suu-
31721: lainsäädännön mukaisen kehittämissuunnitelman          reksi haitaksi tiedekunnan toiminnoille ja kehit-
31722: tämän vuoden tammikuussa. Suunnitelman val-            tämistyölle.
31723: misteluun liittyi olennaisesti kysymys lääketie-          Kehittämissuunnitelman ihmeellisyyksiin kuu-
31724: teellisen koulutuksen supistamisesta.                  luu ruotsinkielisen terveydenhuollon koulutuk-
31725:    Kehittämissuunnitelmaluonnoksessa, joka lä-         sen laajentaminen Vaasaan. Tuntuisi järkevältä
31726: hetettiin lausunnolle, ehdotettiin selvitettäväksi     vahvistaa pikemminkin jo toimivaa ruotsinkielis-
31727: mahdollisuudet lakkauttaa yksi lääketieteellinen       tä lääketieteellistä koulutusta Helsingissä tervey-
31728: koulutusyksikkö. Tämän ehdotuksen tultua julki         denhuollon kandidaatin koulutusohjelmalla kuin
31729: Tampereen yliopiston lääketieteellistä tiedekun-       aloittaa koulutus uudella paikkakunnalla. Ter-
31730: taa on oltu !opettamassa lehdistössä jo useaan         veydenhuollon ja lääketieteen koulutuksen järke-
31731: otteeseen. Valtioneuvoston vahvistamassa kehit-        vällä yhteistyöllä varmasti helpotetaan lääkäri-
31732: tämissuunnitelmassa yksikön lakkauttamisesta ei        koulutuksen supistamisesta aiheutuvia paineita.
31733: mainita, vaikka lehdistötiedotteessa asia kummit-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31734: telikin.                                               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31735:    Korkeakoululaitoksen kehittämissuunnitelmas-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
31736: sa lääketieteellisen koulutuksen aloituspaikkoja       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31737: esitetään supistettavaksi viime kesän 520:stä
31738: 450:een vuonna 1987. Sitä, kuinka aloituspaik-                   Aikooko Hallitus vähentää lääketieteel-
31739: kojen vähentäminen tapahtuu, ei ole suunnitel-                lisen koulutuksen aloituspaikkoja tasai-
31740: massa mainittu. Hatarat ja osin ristiriitaiset suun-          sesti kaikista koulutusyksiköistä vai ta-
31741: nitelmat ovat jo vaikeuttaneet Tampereen yli-                 pahtuuko supistaminen Iakkauttamalla
31742: opiston lääketieteellisen tiedekunnan toimintaa               yksi koulutusyksikkö?
31743: 
31744:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1985
31745: 
31746:          Kimmo 1. Sasi                    Pentti Lahti-Nuuttila           Mikko Kuoppa
31747:                    Matti Maijala                                  Vieno Eklund
31748: 
31749: 
31750: 
31751: 
31752: 4285005081
31753: 2                                      1985 vp. -- ~ n:o 177
31754: 
31755: 
31756: 
31757: 
31758:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31759: 
31760:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         laan lääkäriksi koulutettavien määrät olivat 1970-
31761: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          luvun puolivälissä, jolloin vuosittain opintonsa
31762: olette 19 päivänä huhtikuuta 1985 päivätyn kir-        aloittaville oli varattu 620 aloituspaikkaa.
31763: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          Viime vuosikymmenen lopulla aloituspaikkoja
31764: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        alettiin vähitellen supistaa. Valtioneuvoston vii-
31765: Sasin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-       me tammikuussa vahvistamassa korkeakoululai-
31766: sestä n:o 177:                                         toksen kehittämissuunnitelmassa on lääketieteen
31767:                                                        aloituspaikkamäärä 490 vuosina 1985--86 ja vuo-
31768:           Aikooko Hallitus vähentää lääketieteel-
31769:                                                        desta 1987 lähtien 450.
31770:        lisen koulutuksen aloituspaikkoja tasai-
31771:        sesti kaikista koulutusyksiköistä vai ta-          Lääketieteen aloituspaikkasuositukset ovat kor-
31772:        pahtuuko supistaminen lakkauttamaila            keakouluittain muuttuneet seuraavasti:
31773:        yksi koulutusyksikkö?
31774:                                                                                           Vuosina   Vuosina
31775:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen                                          1976-78 1985-86
31776: seuraavaa:                                             Helsingin yliopisto .......... . 180      110
31777:                                                        Oulun yliopisto ............. .     120       100
31778:    Lääketieteellistä koulutusta on 1970-luvun al-      Kuopion yliopisto ........... .     100        90
31779: kupuolelta lähtien järjestetty viidessä korkeakou-     Turun yliopisto .............. .    120       100
31780: lussa: Helsingissä, Turussa, Oulussa, Kuopiossa        Tampereen yliopisto ......... .     100        90
31781: ja Tampereella.
31782:    Koska lääketieteellinen koulutus on yhteiskun-      Yhteensä .................... .     620       490
31783: nankin kannalta kustannuksiltaan kallista, on
31784: lääkärityövoiman tarvetta seurattu ja selvitetty          Tarkoituksena on edelleen eri tahojen yhteis-
31785: yksityiskohtaisemmin kuin työvoimatilannetta           työnä seurata lääkärityövoiman tarvetta ja tehdä
31786: muilla koulutusaloilla. Sosiaali- ja terveysministe-   tarvittavat koulutusmääriä koskevat ratkaisut.
31787: riön asettamat ns. lääkärityövoiman laskentatyö-       Kun aloituspaikkoja vuodesta 1987 lähtien on
31788: ryhmät ovat vuodesta 1978 lähtien selvittäneet         vajaassa 10 vuodessa katsottu tarpeelliseksi supis-
31789: lääkärikoulutuksen mitoittamisen perusteita. Tä-       taa 170 paikalla ja kun aloituspaikkojen määrän
31790: hän työhön ovat sosiaali- ja terveysministeriön,       vähentäminen on tulevaisuudessakin mahdollis-
31791: opetusministeriön, valtiovarainministeriön ja lää-     ta, opetusministeriön tarkoituksena on selvittää,
31792: kintöhallituksen lisäksi osallistuneet myös alan       miten lääketieteen koulutusvastuu eri yliopisto-
31793: työntekijä- ja työnantajatahojen edustajat.            jen kesken on tarkoituksenmukaista järjestää ja
31794:    Keskeisenä tavoitteena lääkärikoulutuksen mi-       miten mahdolliset tulevat vähennykset on tarkoi-
31795: toittamisessa on koulutusmäärien sopeuttaminen         tuksenmukaista suorittaa.
31796: terveydenhuoltoalan kehittämiseen. Suurimmil-
31797: 
31798:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1985
31799: 
31800:                                                                          Ministeri Gustav Björkstrand
31801:                                         1985 vp. -- ~ n:o 177                                              3
31802: 
31803: 
31804: 
31805: 
31806:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
31807: 
31808:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          reserverade man 620 nybörjarplatser för dem som
31809: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         årligen inledde sina medicinska studier.
31810: av den 19 april 1985 tili vederbörande medlem            I slutet av 1970-talet började man så små-
31811: av statsrådet sänt en avskrift av följande av         ningom minska antalet nybörjarplatser. I den
31812: riksdagsman Sasi m.fl. undertecknade spörsmål         utvecklingsplan för högskoleväsendet som statsrå-
31813: nt   177:                                             det fastställde i januari i år, är antalet nybörjar-
31814:                                                       platser inom den medicinska utbildningen 490
31815:               Ämnar Regeringen minska antalet ny-
31816:                                                       platser under åren 1985--86. Från och med år
31817:             börjarplatser inom den medicinska ut-
31818:                                                       1987 kommer antalet nybörjarplatser att vara 450
31819:             bildningen lika mycket vid alla utbild-
31820:                                                       platser.
31821:             ningsenheter eller genomförs minsk-
31822:             ningen genom att slopa verksamheten vid      Förslag tili antalet nybörjarplatser inom den
31823:             en utbildningsenhet?                      medicinska utbildningen har justerats vid respek-
31824:                                                       tive högskola som följer:
31825:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
31826: framföra följande:                                                                         under   under
31827:                                                                                             åren    åren
31828:    Från början av 1970-talet har medicinsk ut-                                            1976-78 1985-86
31829: bildning anordnats vid fem högskolor, dvs. i          Helsingfors universitet ....... .     180     110
31830: Helsingfors, Åbo, Uleåborg, Kuopio och Tam-           Uleåborgs universitet ........ .      120     100
31831: merfors.                                              Kuopio universitet ........... .      100      90
31832:    Eftersom den medicinska utbildningen medför        Åbo universitet .............. .      120     100
31833: stora kostnader även för samhället har man            Tammerfors universitet ...... .       100      90
31834: iakttagit och utrett behovet av läkararbetskraft
31835: mera ingående än behovet av arbetskraft inom          Sammanlagt ................. .       620     490
31836: andra utbildningsområden.
31837:     De arbetsgrupper för beräkning av behovet av         Man har för avsikt att också i fortsättningen
31838: läkararbetskraft som social- och hälsoministeriet     iaktta behovet av läkararbetskraft i form av
31839: tillsatt, har sedan 1978 utrett grunderna för         samarbete olika instanser emelian samt att fatta
31840: dimensioneringen av läkarutbildningen. Utom           de erforderliga besluten i fråga om antalet stude-
31841: social- och hälsovårdsministeriet, undervisnings-     rande som skall utbildas. Då en nedskärning av
31842: ministeriet, finansministeriet och medicinalsty-      antalet nybörjarplatser med 170 platser från år
31843: relsen har även representanter för arbetstagar-       1987 räknat inom en tid av knappt 10 år anses
31844: och arbetsgivarparterna inom området deltagit i       nödvändig och då en nedskärning av nybörjar-
31845: detta arbete.                                         platserna även i framtiden kan vara motiverad
31846:     1 dimensioneringen av läkarutbildningen har       har undervisningsministeriet för avsikt att utreda
31847: man uppstälit som centralt mål att antalet nybör-     på vilket sätt det är ändamålsenligt att fördela
31848:  jarplatser anpassas tili utvecklandet av hälsovår-   utbildningsansvaret melian högskolorna och på
31849:  den. Antalet studerande tili medicinsk utbild-       vilket sätt de eventuelia inskränkningarna bör
31850:  ning var som störst i mitten av 1970-talet. Då       genomföras.
31851: 
31852:       Helsingfors den 23 maj 1985
31853: 
31854:                                                                          Minister Gustav Björkstrand
31855: 1
31856: 1
31857: 1
31858:     1
31859:     1
31860:     1
31861:         1
31862:         1
31863:         1
31864:             1
31865:             1
31866:             1
31867:                 1
31868:                 1
31869:                 1
31870:                     1
31871:                     1
31872:                     1
31873:                         1
31874:                         1
31875:                         1
31876:                             1
31877:                             1
31878:                             1
31879:                                                  1985 vp.
31880: 
31881: Kirjallinen kysymys n:o 178
31882: 
31883: 
31884: 
31885: 
31886:                                    Skön ym.: Valtionrautateiden ja Pohjolan Likenne Oy:n yhdistämi-
31887:                                      sestä
31888: 
31889: 
31890:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31891: 
31892:    Valtionrautateiden ja Pohjolan Liikenteen yh-          On syntynyt epäilys, että henkilöjunaliiken-
31893: teistyö herättää kansalaisissa närää ja epätietoi-     teen supistuksilla tehdään mahdolliseksi Pohjo-
31894: suutta. Pohjolan Liikenteen osakkaihin tiedetään       lan Liikenteen linja-autokuljetusten laajentami-
31895: kuuluvan Valtionrautateiden entisiä ja nykyisiä        nen. Tavaraliikenteen osalta taas on kysymys
31896: ylempään johtoon kuuluvia virkamiehiä. Tämä            järjettömästä ratkaisusta. Onko järkevää, että
31897: seikka luo epäilyksen varjon Pohjolan Liikennet-       Pieksämäelle tulevat tavaralähetykset kuljetetaan
31898: tä kohtaan ja yleinen mielipide on, että Pohjolan      lähes sataprosenttisesti Pieksämäen tavara-aseman
31899: Liikenne tulisi yhdistää VR:n yhdeksi osaksi,          ohi Jyväskylään ja jopa Varkauteen, vaikka on
31900: jolloin myös autonkuljettajien ja kaikkien Pohjo-      olemassa kiskokuljetusmahdollisuus Pieksämäel-
31901: lan Liikenteen työntekijöiden palkka- ja eläke-        le. Risteysaseman edut tulisi käyttää hyväksi eikä
31902: edut vastaisivat VR:n työntekijöiden palkka- ja        lisätä paineita heikkokuntoisilla maanteillä. VR:n
31903: eläke-etuja, sillä on kohtuutonta, että tavallaan      ja Pohjolan Liikenteen yhdistämisellä olisi kiire,
31904: saman laitoksen työntekijät ovat eriarvoisessa ase-    koska VR:n henkilöliikenteen kehittäminen kis-
31905: massa palkka- ja eläkepolitiikan osalta.               koilla ja maanteillä onnistuisi parhaiten yhteis-
31906:                                                        työnä.
31907:    Eräät tietolähteet kertovat myös, että osa VR:n
31908: tappioista syntyy seuraavista seikoista johtuen:          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31909: Pohjolan Liikenteelle maksetaan täysi kilometri-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31910: korvaus, vaikka kuljetuksen kohteena oleva tava-
31911:                                                        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
31912: ra ja kilomäärä olisi vähäinen eli kannattamaton.
31913:                                                        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31914: Jos väite pitää paikkansa ja tappio siirretään
31915: VR:lle, tämä on ehdottomasti tuomittavaa, koska
31916: se antaa väärän kuvan VR:n taloudesta ja tappio-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31917: lukemista. SamallaVR:npaineet kasvavat työnte-                ryhtyä Valtionrautateiden ja Pohjolan Lii-
31918: kijöiden vähentämiseen ja henkilöjunaliikenteen               kenteen yhdistämiseksi, jotta Valtionrau-
31919: supistuksiin, josta kärsivät pienituloiset kansalai-          tateiden puitteissa päästäisiin taloudelli-
31920: set, joilla ei ole mahdollisuutta oman kulkuneu-              sesti järkevään kisko- ja maantiekuljetus-
31921: von hankkimiseen.                                             ten suunnitteluun?
31922: 
31923:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1985
31924: 
31925:          Pentti Skön                      Vieno Eklund                   Mikko Vainio
31926:          Lea Mäkipää                      Reino Jyrkilä                  Urho Pohto
31927:          Anssi Joutsenlahti               Tapio Holvitie                 Martti Ratu
31928:          Heikki Riihijärvi                Helvi Koskinen                 Liisa Arranz
31929:                                           Pentti Kettunen
31930: 
31931: 
31932: 
31933: 
31934: 428500522F
31935: 2                                     1985 vp. -- NJC n:o 178
31936: 
31937: 
31938: 
31939: 
31940:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
31941: 
31942:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tetun tavaramäärän perusteella siten, että ratkai-
31943: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sevaa on paino ja autokuljetusmatka. Korvaus ei
31944: olette 19 päivänä huhtikuuta 1985 päivätyn kir-       tasoltaan myöskään poikkea kuljetusalalla vallalla
31945: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      olevasta tasosta.
31946: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          Kysymyksen perusteluissa mainitaan myös
31947: Pentti Skönin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       Pieksämäellä tapahtuva tavarankuljetusten uu-
31948: kysymyksestä n:o 178:                                 delleenjärjestely, jolloin siirrytään Pieksämäeltä
31949:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        lähtevistä, nykyisin varsin vajaapainoisten vaunu-
31950:        ryhtyä Valtionrautateiden ja Pohjolan Lii-     jen käytöstä autokuljetuksiin. Järjestelyn tarkoi-
31951:        kenteen yhdistämiseksi, jotta Valtionrau-      tuksena on nimenomaan tarjota asiakkaille entis-
31952:        tateiden puitteissa päästäisiin taloudelli-    ta varmempi ja nopeampi Transpoint-kuljetus-
31953:        sesti järkevään kisko- ja maantiekuljetus-     vaihtoehto. Myös rautateille se on kustannuksil-
31954:        ten suunnitteluun?                             taan edullisempi, koska samalla voidaan vähen-
31955:                                                       tää kuljetusketjun kalleinta työvaihetta, tavaran-
31956:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      käsittelyä.
31957: ti seuraavaa:                                            Kysymyksen perusteluissa viitataan myös Val-
31958:    Valtionrautateiden ja Oy Pohjolan Liikenne         tionrautateiden henkilöjunaliikenteen supistuk-
31959: Ab:n välinen yhteistyö perustuu osapuolten välil-     siin ja tuodaan esille epäilys, että suoritettavilla
31960: lä erikseen tehtyyn sopimukseen, joka koskee          toimenpiteillä mahdollistetaan Oy Pohjolan Lii-
31961: tavaraliikennettä. Henkilöliikenteen kohdalla ei      kenne Ab:n autokuljetusten laajentaminen.
31962: mitään sopimusta ole, vaan Oy Pohjolan Liiken-        Henkilöliikenteen vähentäminen on rautateiden
31963: ne Ab toimii henkilöliikenteen kohdalla täysin        kannalta taloudellisuuskysymys ja se, miten kor-
31964: itsenäisenä oman toimintapolitiikkansa määritte-      vaava liikenne järjestetään, ratkaistaan liikenne-
31965: lemänä yhtiönä. Oy Pohjolan Liikenne Ab:n             lupa-asiana. Tässä menettelyssä ei Oy Pohjolan
31966: osakkaina ei ole yksityisiä henkilöitä, vaan Suo-     Liikenne Ab:lle ole annettu mitään suosituim-
31967: men valtio/Valtionrautatiet omistaa osakepää-         muusasemaa. Eri seuduilla tehtävissä ratkaisuissa
31968: omasta 97,5 5% ja muut osakkeenomistajat ovat         onkin useimmiten kyse jo olevien linja-autovuo-
31969: suomalaisia yhtiöitä.                                 rojen muutoksista eikä uusien yrittäjien mukaan
31970:    Valtionrautateiden tavaraliikenteessä ja erityi-   tulemisesta.
31971: sesti Transpoint-kuljetusjärjestelmässä käytetään        Edellä olevaan viitaten ja huomioon ottaen
31972: Oy Pohjolan Liikenne Ab:n lisäksi myös muita          Valtionrautateiden nykyinen kustannusrakenne
31973: autoliikenneyrittäjiä. Tällä hetkellä muita kulje-    ei Oy Pohjolan Liikenne Ab:n yhdistämisellä olisi
31974: tusliikkeitä on yli 20, minkä lisäksi eri puolilla    saavutettavissa nykyistä parempaa tulosta, vaan
31975: rataverkkoa hoitavat ao. KTK-yritykset rautatei-      Valtionrautateiden talouden kannalta se jopa
31976: den jatkokuljetuksia. Kaikkien edellä mainittu-       huonontuisi. Kuljetusten suunnittelu puolestaan
31977: jen kanssa tapahtuva kuljetusyhteistyö perustuu       tapahtuu jo nykyisin uudessa Transpoint-kulje-
31978: erikseen tehtyihin sopimuksiin, jotka ovat perus-     tusjärjestelmässä Valtionrautateiden ja Oy Pohjo-
31979: lähtökohdiltaan samantyyppisiä.                       lan Liikenne Ab:n yhteistyönä haettaessa edulli-
31980:    Oy Pohjolan Liikenne Ab:n ja Valtionrautatei-      sinta vaihtoehtoa rautatiekuljetusten ja maantie-
31981: den välisen tavaraliikennettä koskevan sopimuk-       kuljetusten käyttämisessä. Tärkeää näissä ratkai-
31982: sen mukaan määräytyvät maksettavat korvaukset         suissa on kuitenkin taloudellisuuden ohella huo-
31983: suoritepohjalla. Korvauksia ei makseta siis ajoki-    lehtia kuljetusvarmuuden ja -nopeuden toteutta-
31984: lometrien perusteella, vaan ne määräytyvät kulje-     misesta asiakkaiden tarpeiden mukaisesti.
31985:       Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1985
31986: 
31987:                                                                     Liikenneministeri Matti Luttinen
31988:                                       1985 vp. -- RJC n:o 178                                           3
31989: 
31990: 
31991: 
31992: 
31993:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
31994: 
31995:    I det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen          ningarna avviker inte heller från den gängse
31996: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        nivån inom transportbranscheno
31997: den 19 april 198) tili vederbörande medlem av             I motiveringen tili spörsmålet nämns också
31998: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     omorganiseringen av godstransporterna i Pieksä-
31999: dagsman Pentti Skön m.flo undertecknade spörs-        mäki, varvid man övergår från att använda de
32000: mål nr 178:                                           nuvarande rätt underviktiga vagnar som avgår
32001:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       från Pieksämäki tili att anlita biltransporter    0
32002: 
32003: 
32004: 
32005: 
32006:        för att sammanslå Statsjärnvägarna och         Avsikten med arrangemanget är uttryckligen att
32007:        Pohjolan Liikenne, varigenom en ekono-         erbjuda kunderna ett säkrare och snabbare Trans-
32008:        miskt sett förnuftig planering av järn-        point-transportalternativ än tidigareo Också för
32009:        vägs- och landsvägstransporterna kunde         järnvägarna är det kostnadsmässigt fördelaktiga-
32010:        uppnås inom ramen för Statsjärnvägarna?        re, eftersom man samtidigt kan minska på trans-
32011:                                                       ~ortkedjans dyraste arbetsskede,       godshante-
32012:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      nngeno
32013: anföra följande:                                          I motiveringen tili spörsmålet hänvisas också
32014:    Samarbetet mellan Statsjärnvägarna och Oy          tili inskränkningarna i Statsjärnvägarnas person-
32015: Pohjolan Liikenne Ab bygger på ett avtal som          trafik och den misstanken framförs, att dessa
32016: parterna slutit rörande godstrafikeno Om person-      åtgärder gör det möjligt för Oy Pohjolan Liiken-
32017: trafiken finns inget avtal, utan Oy Pohjolan          ne Ab att utvidga busstransporternao Minsk-
32018: Liikenne Ab fungerar beträffande persontrafiken       ningen av persontrafiken är för järnvägarnas del
32019: som ett helt självständigt bolag som själv bestäm-    en ekonomisk fråga och hur ersättande trafik
32020: mer sin verksamhetspolitiko Delägarna i Oy Poh-       skall ordnas avgörs som en fråga om trafiktill-
32021: jolan Liikenne Ab är inte enskilda personer, utan     ståndo I detta förfarande har Oy Pohjolan Liiken-
32022: finska staten 1Statsjärnvägarna äger 97,)) % av       ne Ab inte getts någon ställning som mestgyn-
32023: aktiekapitalet och övriga aktieägare utgörs av        nado När problemet löses i olika trakter blir det
32024: finländska bolag 0
32025:                                                       oftast fråga om ändringar av redan befintliga
32026:    I Statsjärnvägarnas godstrafik och särskilt inom   bussturer och inte om nya företagareo
32027: Transpoint-transportsystemet anlitas förutom Oy           Med hänvisning tili det ovan sagda och med
32028: Pohjolan Liikenne Ab också andra trafikföretaga-      beaktande av Statsjärnvägarnas nuvarande kost-
32029: reo För närvarande uppgår de övriga transportfö-      nadsstruktur, skulle man inte genom en sam-
32030: retagens antal tili över 20 vartill vederbörande      manslagning med Oy Pohjolan Liikenne Ab
32031: KTK-företag sköter om järnvägarnas vidaretrans-       uppnå bättre resultat än för närvarande, utan
32032: porter på olika delar av bannäteto Det transport-     med tanke på Statsjärnvägarnas ekonomi skulle
32033: samarbete som idkas med alla ovan nämnda              det tooomo försämraso Planeringen av transporter-
32034: grundar sig på särskilt uppgjorda avtal, vilkas       na sker för sin del redan för närvarande i
32035: utgångspunkter är likadanao                           samarbete mellan Statsjärnvägarna och Oy Pohjo-
32036:    Enligt avtalet om godstrafik mellan Oy Pohjo-      lan Liikenne Ab inom det nya Transpoint-trans-
32037: lan Liikenne Ab och Statsjärnvägarna bestäms de       portsystemet när man söker det förmånligaste
32038: ersättningar som skall betalas på prestations-        alternativet i användningen av järnvägs- och
32039: grundo Ersättningar betalas alltså inte på basen      landsvägstransporternao Viktigt vid dessa avgö-
32040: av körkilometer, utan de bestäms på basen av          randen är dock vid sidan av ekonomin att se tili
32041: den transporterade godsmängden så att vikten          att transporteroa sker säkert och snabbt i enlighet
32042: och biltransportsträckan är avgörandeo Ersätt-        med kundernas behov    0
32043: 
32044: 
32045: 
32046: 
32047:      Helsingfors den 14 maj 198)
32048:                                                                        Trafikminister Matti Luttinen
32049:                                                   1985 vp.
32050: 
32051: Kirjallinen kysymys n:o 179
32052: 
32053: 
32054: 
32055: 
32056:                                      Säilynoja: Työttömyyseläkkeiden maksamisessa ilmenneiden epä-
32057:                                         kohtien poistamisesta
32058: 
32059: 
32060:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32061: 
32062:    Työttömyyseläkkeen maksamista koskevat                leen seuraavan kuukauden ajalta voimaan on
32063: säännökset muuttuivat kuluvan vuoden alusta.             asiamiehen tehtävä uusi eläkehakemus. Lopputu-
32064: Lainsäädäntöön lisättiin säännökset muun muas-           los on työttömyyseläkkeellä olevalle asiamiehelle
32065: sa siitä, milloin työttömyyseläkettä ei saa maksaa.      kohtuuton ensinnäkin siksi, että hän menettää
32066: Yhtenä kieltoperusteena on, ettei työttömyyselä-         asianomaisen kuukauden eläkkeen, vaikka hänen
32067: kettä makseta kalenterikuukaudelta, jonka aika-          keskimääräinen vuotuinen kuukausiansionsa jää
32068: na eläkkeensaaja on ansiotY.Össä ansaiten vähin-         alle laissa säädetyn rajan. Toisaalta hänet asete-
32069: tään 1 379 markkaa kuukaudessa.                          taan kohtuuttoman byrokratian kierteeseen, jossa
32070:    Uutta lainsäädäntöä on eräissä tapauksissa ryh-       samaa eläkettä on haettava useampaan kertaan.
32071: dytty soveltamaan epätarkoituksenmukaisesti ja           Tällaista lopputulosta ei lakia säädettäessä ole
32072: vastoin lain tavoitteita. Näin on esimerkiksi sel-       tavoiteltu.
32073: laisten työttömyyseläkkeellä olevien kohdalla,              Edellä esitetyt ongelmat koskevat ylipäänsä
32074: jotka pientä lisätuloa saadakseen työskentelevät         kaikkia sellaisia työttömyyseläkkeellä olevia, jotka
32075: lehtien myyntiasiamiehinä. Asiamiehille ei mak-          pientä lisätuloa saadakseen tekevät sellaista ansio-
32076: seta myyntipalkkioita tasaeräisinä summina kuu-          työtä, josta palkkaa ei makseta kuukausittain
32077: kausittain sen mukaan, minkä verran tilauksia on         vaan pitemmiltä työajoilta. Uusia säännöksiä tu-
32078: kuukaudessa hankittu. Palkkioiden maksamisen             lisikin voida soveltaa järkevän lopputuloksen saa-
32079: ajankohta riippuu sen sijaan siitä, milloin asiak-       vuttamiseksi siten, että työttömyyseläkkeen mak-
32080: kaat maksavat lehtiyhtiölle asiamiehen välityksel-       saminen keskeytettäisiin ainoastaan silloin, jos
32081: lä tilaamansa lehden. Kun tilausmaksut voidaan           laissa säädetty kalenterikuukauden ansioita kos-
32082: maksaa joko kertamaksuina tai useammissa eris-           keva markkamäärä ylittyy yhden kuukauden ai-
32083: sä, voi tilaushankinnan ja palkkion maksamisen           kana tehdystä työstä. Näin saataisiin oikeuden-
32084: välinen aika vaihdella huomattavasti. Tällöin            mukainen lopputulos eläkkeensaajalle ja valtion
32085: syntyy tilanteita, joissa asiamiehelle voidaan tilit-    toimintojen byrokraattisuus vähenemään. Jollei
32086: tää yhden kuukauden aikana palkkioita useam-             nyt omaksuttua tulkintakäytäntöä ole mahdollis-
32087: man kuukauden aikana tehdyistä tilaushankin-             ta muuttaa, olisi asian hoitamiseksi ryhdyttävä
32088: noista. Palkkioiden summa voi tällöin ylittää            lainsäädännön tarkistamiseen pikaisesti.
32089: laissa säädetyn kalenterikuukauden ansioita kos-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32090:  kevan vähimmäisrajan, vaikka vuoden aikana              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32091: ansaittavien palkkioiden keskiarvo kuukautta             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32092: kohden jäisikin selvästi tämän rajan alle.               vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32093:     Kansaneläkelaitos tulkitsee uusia säännöksiä
32094: siten, ettei kuukaudelta, jona asiamiehelle tilitet-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
32095:  tyjen palkkioiden määrä ylittää säädetyn rajan,                 siin työttömyyseläkkeen keskeytymättö-
32096: makseta työttömyyseläkettä. Uudet säännökset                     män maksamisen turvaamiseksi sellaisille
32097:  johtavat tällaisessa tapauksessa lisäksi siihen, että           eläkkeensaajille, joiden keskimääräinen
32098: eläkkeen maksaminen keskeytetään kokonaan.                       kuukausiansio vuodessa ei ylitä laissa sää-
32099:  Saadakseen työttömyyseläkkeen maksamisen jäi-                   dettyä kuukausiansion vähimmäisrajaa?
32100: 
32101:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1985
32102: 
32103:                                               Vappu Säilynoja
32104: 428500518B
32105: 2                                     1985 vp. -     KK n:o 179
32106: 
32107: 
32108: 
32109: 
32110:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32111: 
32112:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          Työttömyyseläkkeen maksamista koskevien
32113: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        muutosten lähtökohtana oli, ettei ole tarkoituk-
32114: olette 19 päivänä huhtikuuta 1985 päivätyn kir-      senmukaista maksaa työttömyysturvaa henkilölle,
32115: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     joka säännöllisesti ansaitsee vähintään työnteki-
32116: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      jäin eläkelain piiriin kuulumisen vähimmäis-
32117: Vappu Säilynojan näin kuuluvasta kirjallisesta       markkamäärän kaksinkertaisena. Toisaalta ei ha-
32118: kysymyksestä n:o 179:                                luttu estää pientä ansiotulon hankintaa työttö-
32119:                                                      myyseläkkeellä oltaessa. Kysymyksessä tarkoitettu
32120:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       ongelma kuuluu lähinnä viimeksi mainittuun
32121:        siin työttömyyseläkkeen keskeytymättö-        ryhmään. Jos henkilön säännölliset sivutulot ovat
32122:        män maksamisen turvaamiseksi sellaisille      vähäiset, ei ole tarkoitus, että hänen työttömyys-
32123:        eläkkeensaajille, joiden keskimääräinen       eläkkeensä keskeytetään. Eläketurvakeskuksesta
32124:        kuukausiansio vuodessa ei ylitä laissa sää-   ja Kansaneläkelaitoksesta saatujen tietojen mu-
32125:        dettyä kuukausiansion vähimmäisrajaa?         kaan pyrkimyksenä on, että jos palkan maksusta
32126:                                                      johtuen osa henkilön ansiotuloista keskittyy tiet-
32127:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     tyihin kuukausiin, työttömyyseläkettä ei tällöin
32128: ti seuraavaa:                                        keskeytetä. Työtulo pyritään jakamaan ansainta-
32129:                                                      ajalle siten, että palkka kohdistuu todellisuudessa
32130:    Työttömyyseläkkeen maksamista koskevat            ansaitun suuruisena kuhunkin kuukauteen. Jos
32131: säännökset muuttuivat vuoden 1985 alussa (laki       näin ei meneteltäisi, tarjoaisi palkan keskittämi-
32132: työntekijäin eläkelain muuttamisesta (50/85) ja      nen vain muutamaan kuukauteen toisaalta sellai-
32133: laki kansaneläkelain muuttamisesta (53/85)).         sen mahdollisuuden, että työttömyyseläke kes-
32134: Säännösten mukaan työttömyyseläkettä ei makse-       keytettäisiin vain yhdeltä kuukaudelta, vaikka
32135: ta kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläkkeen-      eläkkeensaaja olisi kaiken aikaa tosiasiallisesti
32136: saaja on ansiotyössä ansaiten vähintään työnteki-    ansainnut enemmän kuin hänellä on oikeus.
32137: jäin eläkelain 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa              Työttömyyseläkettä koskevat säännökset tuntu-
32138: tarkoitetun markkamäärän kaksinkertaisena eli        vat lakiteknisesti monimutkaisilta. Niiden tarkoi-
32139: 1379,16 markkaa kuukaudessa. Jos eläkelaitos saa     tuksena ei kuitenkaan ole vaikeuttaa työttömyys-
32140: tietää, että eläkkeensaaja on ansainnut työttö-      eläkkeensaajan asemaa, vaan pyrkiä selventämään
32141: myyseläkettä saadessaan vähintään tuon sum-          eläkkeen maksamista koskevia säännöksiä. Aikai-
32142: man, eläkelaitoksen on keskeytettävä eläkkeen        semmasta poiketen eläke maksetaan nyt toistai-
32143: maksaminen. Keskeyttäminen ei lain mukaan ole        seksi niin kauan, kuin työntekijä on työtön. Myös
32144: kuitenkaan mahdollista, jos eläkkeensaaja ei enää    niiden ansiotulojen summan ilmoittaminen, joka
32145: ole työssä tai ei ansaitse sanottua markkamäärää.    johtaa eläkkeen menettämiseen, on perusteltua.
32146: Aiheettomasti maksettu eläke on myös perittävä       Kun työttömyyseläkkeen maksamista koskevat
32147: takaisin, jos sitä on maksettu sellaiselta kuukau-   säännökset ovat olleet voimassa suhteellisen ly-
32148: delta, jona eläkkeensaaja on ollut työssä ja an-     hyen ajan, ei vielä voida sanoa, millaiseksi elä-
32149: sainnut vähintään sanotun 13 79, 16 markkaa.         kelaitosten ja muutoksenhakuasteiden käytäntö
32150: Takaisinperinnästä voidaan luopua erityisestä        muodostuu. Sosiaali- ja terveysministeriössä seu-
32151: syystä, jos eläkettä ei ole perittävä kolmea kuu-    rataan asian kehittymistä ja tarvittaessa ryhdytään
32152: kautta pitemmältä ajalta.                            toimenpiteisiin, jos aihetta ilmenee.
32153: 
32154:     Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1985
32155: 
32156:                                                                            Ministeri Matti Puhakka
32157:                                       1985 vp. -     KK n:o 179                                       3
32158: 
32159: 
32160: 
32161: 
32162:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
32163: 
32164:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         för arbetslösa tili en person som regelbundet
32165: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       förtjänar minst dubbelt det minimibelopp som
32166: den 19 april 1985 tili vederbörande medlem av        gör att en person omfattas av lagen om pension
32167: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    för arbetstagare. Å andra sidan ville man inte
32168: dagsledamot Vappu Säilynoja undertecknade            hindra någon från att skaffa sig en liten förvärvs-
32169: spörsmål nr 179:                                     inkomst medan han åtnjuter arbetslöshetspen-
32170:                                                      sion. Det i spörsmålet avsedda problemet hör
32171:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        närmast tili den sistnämnda gruppen. Om en
32172:        att säkerstälia att arbetslöshetspension      person har obetydliga regelbundna biinkomster
32173:        utan avbrott utbetalas tili pensionstagare,   är det inte meningen att hans arbetslöshetspen-
32174:        vilkas genomsnittliga månadsinkomst per       sion skall avbrytas. Enligt uppgifter från pen-
32175:        år inte överstiger det lagstadgade minimi-    sionsskyddscentralen och folkpensionsanstalten
32176:        beloppet för inkomsten per månad?             strävar man tili att arbetslöshetspensionen inte
32177:                                                      skali avbrytas om en del av en persons förvärvsin-
32178:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     komst på grund av Iöneutbetalningen koncentre-
32179: anfcira följande:                                    ras tili vissa månader. Mao försöker fördela
32180:    De stadganden som gälier utbetalning av ar-       arbetsinkomsten på den tid under viiken den har
32181: betslöshetspension ändrades i början av år 1985      förvärvats, så att Iönen för varje månad motsvarar
32182: (lag om ändring av lagen om pension för arbets-      det i verkligheten förtjänade beloppet. Om man
32183: tagare 50/85 och lag om ändring av folkpen-          inte iakttog detta förfarande, kunde det å andra
32184: sionslagen 53/85). Enligt de nya stadgandena         sidan finnas en möjlighet att koncemrera Iönen
32185: utbetalas arbetslöshetspensionen inte för en så-     tili endast några få månader, varvid arbetslös-
32186: dan kalendermånad under viiken pensionstaga-         hetspensionen avbryts under endast en månad,
32187: ren är i förvärvsarbete och förtjänar minst dub-     trots att pensionstagaren hela tiden i verkligheten
32188: belt det belopp som avses i 1 § 1 mom. 2             har förtjänat mer än vad han har rätt tili.
32189: punkten lagen om pension för arbetstagare, dvs.          Stadgandena om arbetslöshetspension före-
32190: 1 379,16 mk per månad. Om pensionsanstalten          falier lagtekniskt komplicerade. Avsikten med
32191: får veta att pensionstagaren medan han erhållit      dem är dock inte att försvåra arbetslöshetspen-
32192: arbetslöshetspension har förtjänat minst denna       sionstagarnas stälining, utan att försöka förtydli-
32193: summa, skall den inställa utbetalningen av pen-      ga de stadganden som gäller utbetalning av
32194: sionen. Enligt Iagen är det dock inte möjligt att    pension. Avvikande från vad som tidigare varit
32195: instälia betalningarna om pensionstagaren inte       fallet utbetalas pensionen nu tilisvidare, så Iänge
32196: Iängre är i arbete elier inte förtjänar sagda        personeo i fråga är arbetslös. Det är också
32197: belopp. En pension som utbetalats utan grund         motiverat att summan av de förvärvsinkomster
32198: skali också återindrivas om den betalats för en      vilka Ieder tili förlust av pensionen skall medde-
32199: sådan månad under viiken pensionstagaren har         Ias. Eftersom stadgandena om utbetalning av
32200: varit i arbete och förtjänat minst nämnda            arbetslöshetspension har varit i kraft endast en
32201:  1 379,16 mk. Mao kan av särskilda skäl avstå från   relativt kort tid kan man ännu inte säga hur
32202: återindrivningen, om den inte gälier en Iängre       praxis inom pensionsanstalterna och besvärsin-
32203: tid än tre månader.                                  stanserna kommer att utformas. Vid social- och
32204:    Utgångspunkten för de ändringar som gälide        hälsovårdsministeriet följer man urvecklingen i
32205: utbetalning av arbetslöshetspension var att det      ärendet, och kommer vid behov att vidta åtgär-
32206: inte är ändamålsenligt att erlägga utkomstskydd      der om skäl därtill föreligger.
32207: 
32208:      Helsingfors den 22 maj 1985
32209: 
32210:                                                                             Minister Matti Puhakka
32211:                                                                                                                     j
32212:                                                                                                                 j
32213:                                                                                                             j
32214:                                                                                                         j
32215:                                                                                                     j
32216:                                                                                                 j
32217:                                                                                             j
32218:                                                                                         j
32219:                                                                                     j
32220:                                                                                 j
32221:                                                                             j
32222:                                                                         j
32223:                                                                     j
32224:                                                                 j
32225:                                                             j
32226:                                                         j
32227:                                                     j
32228:                                                 j
32229:                                             j
32230:                                         j
32231:                                     j
32232:                                 j
32233:                             j
32234:                         j
32235:                     j
32236:                 j
32237:             j
32238:         j
32239:     j
32240: j
32241:                                                  1985 vp.
32242: 
32243: Kirjallinen kysymys n:o 180
32244: 
32245: 
32246: 
32247: 
32248:                                    Junnila ym.: Nestemäisten polttoaineiden hinnankorotuspäätöksen
32249:                                       peruuttamisesta dollarin kurssin alenemisen takia
32250: 
32251: 
32252:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32253: 
32254:    Nestemäisten polttoaineiden hinnoissa tapah-         ilman valtion viranomaisten päätöksiä. Tämä
32255: tui huomattava korotus elinkeinohallituksen             edellyttäisi kuitenkin öljyntuonnissa nykyisin val-
32256: 12.3.1985 tekemällä päätöksellä. Edellisen kerran       litsevan monopolitilanteen purkamista, ja se taas
32257: näitä hintoja oli korotettu 5 kuukautta aikaisem-       näyttää yhä edelleen kohtaavan ylivoimaisia po-
32258: min, lokakuussa 1984.                                   liittisia esteitä.
32259:    Näiden viimeaikaisten hinnankorotusten pää-              Polttonesteiden hinnansäännöstely tulee näissä
32260: perusteena on ollut Suomeen tuotavan raakaöljyn         olosuhteissa yhä jatkumaan. Ja kun tätä säännös-
32261: hinnoitteluvaluutan eli Yhdysvaltain dollarin           telyä sovellettaessa dollarin kurssin taannoista
32262: kurssin kohoaminen. Dollarin kurssi 12.3 .198 5,        vahvaa nousua on kerta kerran jälkeen käytetty
32263: jolloin elinkeinohallitus teki tuon tuoreen hin-        hinnankorotuksen perusteena, vastaavasti on dol-
32264: nankorotuspäätöksensä, oli 6,907 markkaa. Elin-         larin kurssin nyt jyrkästi laskiessa hintoja myös
32265: keinohallituksen sanottiin tosin käyttäneen hin-        alennettava.
32266: nankorotuspäätöksensä perusteena tätä alempaa               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32267: eli 6,50 markan kurssia.                                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32268:    Sen jälkeen dollarin kurssi on kuitenkin niin        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
32269: voimakkaasti heikentynyt, että se on tällä hetkel-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32270: lä vain 6,277 markkaa. Dollarin kurssin putoami-
32271: nen on toisin sanoen ollut niin raju, että tuolta                  Tuleeko Hallitus huolehtimaan siitä,
32272: 12.3.1985 tehdyltä hinnankorotuspäätökseltä on                  että 12.3.1985 tehty nestemäisten poltto-
32273: pohja pudonnut kokonaan pois.                                   aineiden hinnankorotuspäätös viipymättä
32274:    Dollarin kurssin kehitys maailman valuutta-                  peruutetaan dollarin kurssin jyrkästi alen-
32275: markkinoilla on ollut pitkään niin laskematoota                 nuttua tuon hintapäätöksen tekemisen
32276: ja oikullista, että niin tärkeiden perusraaka-ainei-            jälkeen, sekä
32277: den kuin nestemäisten polttoaineiden hintojen                      aikooko Hallitus huolehtia myös siitä,
32278: sitominen tällaiseen indeksiin on omiaan luo-                   että nestemäisten polttoaineiden hintoja
32279: maan epävarmuutta koko talouselämään. Parasta                   alennetaan tätä enemmänkin, jos dollarin
32280: ilmeisesti olisi, jos öljytuotteidenkin hinnat saisi-           kurssikehitys näyttää antavan siihen ai-
32281: vat määräytyä markkinaolosuhteiden mukaisesti                   hetta?
32282: 
32283:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1985
32284: 
32285:           Tuure Junnila                    Iiro Viinanen                   Matti Lahtinen
32286:           Tauno Valo                       Martti Tiuri                    Helge Saarikoski
32287: 
32288: 
32289: 
32290: 
32291: 428500525K
32292: 2                                      1985 vp. -- RJ( n:o 180
32293: 
32294: 
32295: 
32296: 
32297:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32298: 
32299:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kistuksessa ei ollut edellytyksiä alentaa hinnoitte-
32300: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          lun perusteena olevaa dollarin kurssitasoa.
32301: olette 23 päivänä huhtikuuta 1985 päivätyn kir-           Käytännössä dollarin kurssin samoin kuin raa-
32302: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       kaöljyn hinnannousun vaikutus on ulottunut
32303: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        tuotehintoihin hitaammin kuin vastaavat alen-
32304: Junnilan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       nukset, mikä osaltaan kuvastaa harjoitetun hinta-
32305: myksestä n:o 180:                                      politiikan maltillisuutta. Esim. ennen 12.3.1985
32306:                                                        toteutettua dollarin kurssiin perustunutta hin-
32307:            Tuleeko Hallitus huolehtimaan siitä,        nankorotusta US-dollarin arvo oli jo usean kuu-
32308:         että 12. 3. 198 5 tehty nestemäisten poltto-   kauden ajan ollut huomattavasti hinnoittelukurs-
32309:         aineiden hinnankorotuspäätös viipymättä        sia korkeampi. Ero hinnoittelukurssin ja todelli-
32310:         peruutetaan dollarin kurssin jyrkästi alen-    sen kurssin välillä oli suurimmillaan yli 90 penniä
32311:         nuttua tuon hintapäätöksen tekemisen           eli n. 15 prosenttia.
32312:         jälkeen, sekä
32313:                                                           Hallitus ei voi yhtyä kysymyksessä esitettyyn
32314:            aikooko Hallitus huolehtia myös siitä,      väitteeseen, että dollarin kurssi olisi jyrkästi alen-
32315:         että nestemäisten polttoaineiden hintoja
32316:                                                        tunut 12.3.1985 tehdyn hinnankorotuspäätöksen
32317:         alennetaan tätä enemmänkin, jos dollarin       jälkeen. Seuraava taulukko osoittaa kurssimuu-
32318:         kurssikehitys näyttää antavan siihen ai-       tokset ajalla 15. 3.--22.5.1985:
32319:         hetta?
32320:                                                         15.3.    7,035     1.4.    6,439      2.5.    6,551
32321:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        18.3.    6,986     2.4.    6.568      3.5.    6,599
32322: ti seuraavaa:                                           19.3.    6,857     3.4.    6,497      6.5.    6,715
32323:    Hintavalvontasäännösten alaisten tuotteiden          20.3.    6,750     4.4.    6,567      7.5.    6,638
32324: hinta määräytyy tuotantokustannusten mukaan.            21. 3.   6,804     9.4.    6,553      8.5.    6,622
32325: Keskeinen tekijä polttonesteiden hinnanmuodos-          22.3.    6,668    10.4.    6,559      9.5.    6,545
32326: tuksessa on raakaöljyn hinta Suomen markoissa,          25.3.    6,700    11.4.    6,472     10.5.    6,512
32327: mikä muodostuu kahden tekijän yhteisvaikutuk-           26.3.    6,710    12.4.    6,412     13.5.    6,475
32328: sesta: raakaöljyn dollarimääräisestä hinnasta ja        27.3.    6,575    15.4.    6,404     14.5.    6,404
32329: US-dollarin arvosta Suomen markoissa.                   28.3.    6,469    16.4.    6,327     15.5.    6,398
32330:    Hallituksen lähtökohta polttonesteiden hin-          29.3.    6,436    17 .4.   6,309     16.5.    6,430
32331: noittelussa on, että tuotantokustannusten, käy-                           18.4.    6,394     17 .5.   6,456
32332: tännössä lähinnä raakaöljykustannusten, muu-                              19.4.    6,257     20.5.    6,336
32333: tokset siirretään tuottajahintoihin mahdollisim-                          22.4.    6,277     21.5.    6,369
32334: man nopeasti. Niinpä esim. äskeinen raakaöljyn                            23.4.    6,345     22.5.    6,404
32335: tuontihinnan alennus johti välittömään tuotehin-                          24.4.    6,458
32336: tojen alennukseen.                                                        25.4.    6,510
32337:    US-dollarin kurssin lyhyen aikavälin heilahte-                         26.4.    6,581
32338: luja ei ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaista                         29.4.    6,513
32339: viedä tuotehintoihin. Kurssimuutosten vaikutus                            30.4.    6,454
32340: otetaan huomioon tietyllä aikavälillä. Viime
32341: maaliskuussa toteutettu polttonesteiden hinnan-           Edellä oleva taulukko osoittaa, että kahtena-
32342: korotuspäätös perustui n. 40 penniä päivän kurs-       kymmenenäkolmena päivänä kurssi on ollut
32343: sia alempaan dollarin arvoon. Maltillinen korotus      12.3.1985 tehdyn hintapäätöksen perusteena ol-
32344: osoittautui oikeaan osuneeksi, sillä dollarin kurssi   leen kurssin 6, 50 mk yläpuolella ja yhtä monena
32345: kääntyi pian sen jälkeen laskuun. Kurssi on            päivänä sen alapuolella. Kurssien matemaattinen
32346: sittemmin vaihdellut polttonesteiden hinnoitte-        keskiarvo tältä ajalta on 6,529 mk.
32347: lukurssiksi määritetyn kurssitason 6, 50 molem-           Öljytuotteiden hinnoitteluun vaikuttavia teki-
32348: min puolin, joten 21.5.1985 tehdyssä hinnantar-        jöitä seurataan päivittäin. Hintoja alennetaan
32349:                                      1985 vp. -- KJ( n:o 180                                       3
32350: 
32351: välittömästi ilman aiheetonta viivytystä tulevai-   rin pysyväisluontoisten kurssimuutosten antaessa
32352: suudessakin raakaöljyn hintakehityksen ja dolla-    siihen tilaisuuden.
32353: 
32354:     Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1985
32355: 
32356:                                                                            Ministeri jermu Laine
32357: 4                                      1985 vp. -- KJ( n:o 180
32358: 
32359: 
32360: 
32361: 
32362:                                 Till Riksdagens Herr Talman
32363: 
32364:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           vid prisjusteringen den 21.5.1985 fanns
32365: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          förutsättningar att reducera den dollarkursnivå
32366: av den 23 april 1985 till vederbörande medlem          som prissättningen borde bygga på.
32367: av statsrådet för avgivande av svar översänt av-          I praktiken har såväl dollarkursen som råoljep-
32368: skrift av följande av riksdagsman Junnila m.fl.        risstegringarnas inverkan utsträckt sig till pro-
32369: ställda skriftliga spörsmål nr 180:                    duktpriserna långsammare än motsvarande sänk-
32370:                                                        ningar, vilket för sin del avspeglar den utövade
32371:            Kommer Regeringen att sörja för att
32372:                                                        prispolitikens moderata karaktär. T.ex. före pris-
32373:         det beslut som fattades om förhöjning av
32374:                                                        förhöjningen på basis av dollarkursen 12. 3. 1981
32375:         priser för flytande bränslen 12.3.1985         hade US-dollarns värde redan flera månader varit
32376:         omedelbart återkallas, emedan kursen på        betydligt högre än prissättningskursen. Skillna-
32377:         dollarn sjunkit radikalt efter det att be-     den mellan prissättningskursen och den faktiska
32378:         slutet fattades, och
32379:                                                        kursen var som störst mer än 90 penni eller alltså
32380:            har Regeringen för avsikt att även om-      ca 15 procent.
32381:         besörja att priserna för flytande bränslen
32382:                                                           Regeringen kan inte dela spörsmålsställarnas
32383:         sänks ännu mer om kursutvecklingen för
32384:                                                        påstående om att dollarkursen skulle ha sjunkit
32385:         dollarn synes ge anledning till det?
32386:                                                        radikalt sedan prishöjningsbeslutet fattades
32387:                                                        12.3.1985. Nedanstående tabell visar kursänd-
32388:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra      ringarna under perioden 15.3.--22.5.1985:
32389: följande:
32390:    Priserna för de produkter som berörs av stad-        15 .3.   7,035    1.4.   6,439     2.5.   6,551
32391: ganden angående prisövervakning rättar sig efter        18.3.    6,986    2.4.   6,568     3.5.   6,599
32392: produktionskostnaderna. Den centrala faktorn            19.3.    6,857    3.4.   6,497     6.5.   6,715
32393: inom prisbildningen i fråga om flytande bränslen        20.3.    6,750    4.4.   6,567     7.5.   6,638
32394: är råoljepriset uttryckt i finsk valuta, och detta      21.3.    6,804    9.4.   6,553     8.5.   6,622
32395: pris för sin del beror på samspelet av två faktorer:    22.3.    6,668   10.4.   6,559     9.5.   6,545
32396: priset för råolja i dollar och US-dollarns värde i      25.3.    6,700   11.4.   6,472    10.5.   6,512
32397: finsk valuta.                                           26.3.    6,710   12.4.   6,412    13.5.   6,475
32398:    Regeringen har vid prissättningen av flytande        27.3.    6,575   15.4.   6,404    14.5.   6,404
32399: bränslen gått ut ifrån att ändringar i produk-          28.3.    6,469   16.4.   6,327    15.5.   6,398
32400: tionskostnaderna, i praktiken närmast i råolje-         29.3.    6,436   17.4.   6,309    16.5.   6,430
32401: kostnaderna, överförs på producentpriserna så                            18.4.   6,394    17.5.   6,456
32402: snart som möjligt. Så ledde t.ex. den nyliga                             19.4.   6,257    20.5.   6,336
32403: sänkningen av råoljeimportpriset omedelbart till                         22.4.   6,277    21.5.   6,369
32404: en sänkning av produktpriserna.                                          23.4.   6,345    22.5.   6,404
32405:    Fluktuationer som på kort sikt sker i US-dollar-                      24.4.   6,458
32406: kursen kan inte överföras på produktpriserna,                            25.4.   6,510
32407: och det vore inte heller ändamålsenligt att göra                         26.4.   6,581
32408: så. Kursändringarnas inverkan beaktas inom viss                          29.4.   6,513
32409: tidram. Det beslut om prisförhöjningar som                               30.4.   6,454
32410: verkställdes i mars baserade sig på ett dollarvärde
32411: som understeg dagens kursnotering med ca 40               Tabellen visar att kursen har under 23 dagar
32412: penni. Den moderata förhöjningen visade sig            legat ovanom, och under lika många dagar
32413: motiverad, ty dollarkursen intog snart därefter en     nedanom den kurs på 6,50 mark som prisbeslutet
32414: sjunkande trend. Sedermera har kursen varierat         av 12.3.1985 byggde på. Det aritmetiska medel-
32415: på båda sidorna av kursnivån 6,50 mark som             talet för tabellens kursvärden under ifrågavaran-
32416: hade valts till prissättningskurs, så att det inte     de period är 6,529 mark.
32417:                                     1985 vp. -     KK n:o 180                                     5
32418: 
32419:    De faktorer som påverkar prissättningen av      uppskov så snart som råoljeprisets utveckling och
32420: oljeprodukter observeras dagligen. Priserna kom-   de mera varaktiga ändringar som sker i dollarkur-
32421: mer att även framdeles sänkas utan obefogade       sen ger tillfälle tili det.
32422: 
32423:     Helsingfors den 23 maj 1985
32424: 
32425:                                                                            Minister Jermu Laine
32426:                                                   1985 vp.
32427: 
32428: Kirjallinen kysymys n:o 181
32429: 
32430: 
32431: 
32432: 
32433:                                      Astala ym.: Keskiasteen koulunuudistuksen turvaamisesta
32434: 
32435: 
32436:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32437: 
32438:    Maamme kouluolojen uudistamisessa ollaan              menomaan ammatillisten oppilaitosten opetuk-
32439: parhaillaan toteuttamassa laajan koulu- ja opisto-       sen laadulliseen tasoon.
32440: tasoisen ammatillisen koulutuksen uudistusta.               Keskiasteen koulunuudistuksen toteuttaminen
32441: Hanke on merkittävä, sillä vuonna 1978 säädetyn          yhteiskunnan asettamien, erityisesti opetuksen
32442: ns. kehittämislain perusteella ammatillisesti eriy-      laatua koskevien tavoitteiden mukaisesti edellyt-
32443: tyvä koulutus turvataan koko ikäluokalle vuoteen         tää ehdottomasti sitä, että valtion budjettiin
32444: 1988 mennessä.                                           varataan vuosittain vähintään opetusministeriön
32445:    Uudistus merkitsee käytännössä muun muassa            laskelmien mukaiset käyttömenojen lisäykset ja
32446: sitä, että koulutus aloitetaan kaikille yhteisellä       että suunnitellut säästöohjelmat jätetään toteut-
32447: yleislinjalla, jonka jälkeen siirrytään erityislinjal-   tamatta. Koulunuudistus edellyttää niin ikään,
32448: le. Opetussisällöt uudistuvat siten, että tietotek-      että ammatillisten oppilaitosten opettajille anne-
32449: nisten ja yleissivistävien aineiden osuus lisääntyy.     taan sekä ammatillista että pedagogista jatko- ja
32450: Samoin lisääntyy oppilaanohjaus, tukiopetus,             täydennyskoulutusta, joka tulee järjestää yleisen
32451: työpaikkaharjoittelu ja kurssimuotoisuus.                koulun puolella jo toteutetun mallin mukaisesti
32452:    Syksyllä 1986 kaikki tekniset linjat sekä ruoka-      eli käyttäen koulutukseen vähintään viisi koulu-
32453: huolto ja ravintola-ala siirtyvät uudistuksen mu-        työpäivää. Luonnollisesti keskiasteen koulunuu-
32454: kaiseen opetukseen. Uudistuksen toteutuminen             distuksen toteuttaminen edellyttää myös voima-
32455: on kuitenkin vakavasti vaarassa, sillä voimavarat        varojen suuntaamista oppilaitosten kalustoon ja
32456: hankkeen täytäntöönpanoon puuttuvat. Tämän               välineisiin sekä opetustiloihin.
32457: on todennut muun muassa Ammattioppilaitos-                  SKDL:n eduskuntaryhmä antaa täyden tuken-
32458: ten opettajien liitto 11.4.1985 antamassaan kan-         sa Ammattioppilaitosten opettajien liiton vaati-
32459: nanotossa.                                               muksille, joita liitto on pyrkinyt vauhdittamaan
32460:    Opetusministeriön tekemien laskelmien mu-             muun muassa 22.4.1985 järjestetyllä toiminta-
32461: kaan keskiasteen koulunuudistuksen toteuttami-           päivällä. Siksi kysymmekin valtioneuvoston
32462: nen eduskunnan hyväksymän lain mukaisesti                asianomaiselta jäseneltä valtiopäiväjärjestyksen 37
32463: edellyttää, että valtion budjettiin varataan noin        §:n 1 momentin nojalla:
32464:  500 miljoonan markan käyttömenojen lisäys.
32465: Näiden voimavarojen saamista ei voi pitää turvat-                  Aikooko Hallitus turvata keskiasteen
32466: tuna, kun tiedetään, että vuodesta 1978 vuoteen                 koulunuudistuksen toteutumisen siten,
32467:  1984 on ammatilliseen, yleissivistävään ja korkea-             että valtion budjettiin varataan vuosittain
32468: kouluopetukseen sekä aikuiskoulutukseen käytet-                 riittävät määrärahat käyttömenojen li-
32469: tyjen valtion varojen suhteellinen osuus pudon-                 säyksiin, oppilaitosten kalustoon ja väli-
32470: nut noin 17 prosentilla. Kaiken lisäksi tiedetään,              neisiin sekä opetustiloihin, opettajille an-
32471: että ammatillisen opetuksen alueella on päätetty                netaan sekä ammatillista että pedagogista
32472: toteuttaa noin 80 miljoonan markan suuruinen                    jatko- ja täydennyskoulutusta ja suunni-
32473: kustannusten säästöohjelma, joka vaikuttaa ni-                  telluista säästöohjelmista luovutaan?
32474: 
32475:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1985
32476: 
32477:           Heli Astala                      Inger Hirvelä                   Juhani Vähäkangas
32478:           Vappu Säilynoja                  Arvo Kemppainen                 Mikko Kuoppa
32479:           Sten Söderström                  Marjatta Stenius-Kaukonen       Osmo Vepsäläinen
32480: 
32481: 428500558M
32482: 2                      1985 vp. -   KK n:o 181
32483: 
32484:     Seppo Toiviainen     Esko Helle              Matti Kautto
32485:     Pekka Leppänen       Pirkko Turpeinen        Esko-Juhani Tennilä
32486:     Pentti Liedes        Ulla-Leena Alppi        Anna-Liisa Jokinen
32487:                          Irma Rosnell
32488:                                       1985 vp. -      KK n:o 181                                       3
32489: 
32490: 
32491: 
32492: 
32493:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32494: 
32495:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Ammattiopetuksen menojen osuus valtion me-
32496: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         notaloudesta on vuodesta 1978 lisääntynyt siten,
32497: olette 23 päivänä huhtikuuta 1985 päivätyn kir-       että vuonna 1978 ammattiopetuksen osuus tilin-
32498: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      päätöksen loppusummasta (ilman valtionvelan
32499: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       hoitomenoja) oli 3,4 % ja vuonna 1985 vastaava
32500: Heli Astalan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        osuus menoarvion loppusummasta on 3, 7 % .
32501: kysymyksestä n:o 181:                                 Yleissivistävän, korkeakouluopetuksen ja aikuis-
32502:                                                       koulutuksen yhteenlaskettu osuus mainittuna
32503:           Aikooko Hallitus turvata keskiasteen        ajanjaksona on sen sijaan vähentynyt 12,7 pro-
32504:        koulunuudistuksen toteutumisen siten,          sentista 11,0 prosenttiin. Supistukseen on vaikut-
32505:        että valtion budjettiin varataan vuosittain    tanut eniten ikäluokkien koon pienenemisestä
32506:        riittävät määrärahat käyttömenojen li-         aiheutunut oppilasmäärän väheneminen yleissi-
32507:        säyksiin, oppilaitosten kalustoon ja väli-     vistävässä koulutuksessa.
32508:        neisiin sekä opetustiloihin, opettajille an-      Vuonna 1985 perustetaan valtion ammatillisiin
32509:        netaan sekä ammatillista että pedagogista      oppilaitoksiin 236 uutta tointa ja valtionavun
32510:        jatko- ja täydennyskoulutusta ja suunni-       piiriin hyväksytään kunnallisiin ja yksityisiin am-
32511:        telluista säästöohjelmista luovutaan?          matillisiin oppilaitoksiin 130 uutta tointa, joista
32512:                                                       osa aiheutuu väliaikaisen koulutuksen ja tunti-
32513:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      opetuksena annetun opetuksen vakinaistamises-
32514: ti seuraavaa:                                         ta. Mainittakoon, että esimerkiksi vuonna 1980
32515:   Valtion vuoden 1985 menoarvion mukaan kas-          vastaavat luvut olivat 93 uutta tointa valtion
32516: vavat ammattiopetuksen menot 11 % vuoteen             oppilaitoksiin ja 113 uutta valtionapuun oikeut-
32517: 1984 verrattuna. Ammattiopetuksen menojen             tavaa tointa kunnallisiin ja yksityisiin ammatilli-
32518: kasvu on suhteellisesti budjetin loppusumman          siin oppilaitoksiin. Vakinaisen koulutuksen laa-
32519: kasvua suurempi. Valtiontalouden kokonaisme-          jentaminen heijastuu näin ollen myös oppilaitos-
32520: not ilman valtionvelan hoitomenoja lisääntyvät        ten henkilöstöresurssien lisäämisenä.
32521: 9 %. Ammatillisen koulutuksen laajentaminen              Ammatillisten oppilaitosten valtion avustama
32522: perustuu valtioneuvoston hyväksymään keskias-         rakennustoiminta on kehittynyt 1980-luvulla seu-
32523: teen koulutuksen kehittämisohjelmaan vuosille         raavasti (kustannukset on laskettu kiintein hin-
32524: 1984-85.                                              noin vuoden 1985 kustannustasossa):
32525: 
32526: Milj. mk                                              1980    1981      1982     1983      1984     1985
32527: Kunnalliset ja yksityiset oppilaitokset
32528: (arvio rakentamisvolyymista) ...............          152      192      228       220      268       276
32529: Valtion OEEilaitokset ......................          160      156      160       157      157       170
32530:                                                       312      348      388       377      424       446
32531: 
32532:    Keskiasteen koulunuudistuksest~ aiheutuu var-         Kysymyksessä käsitelty ns. säästöpäätös tarkoit-
32533: sin mittava investointitarve. Lääninhallitusten       taa ensisijaisesti asetettujen aloitus- ja oppilas-
32534: kesällä 1984 tekemien esitysten mukaan on am-         paikkatavoitteiden saavuttamista ja voimavarojen
32535: matillisten oppilaitosten rakennusinvestointien       käytön tehostamista.
32536: kokonaiskustannusarvio 5, 3 miljardia markkaa.
32537: Rakentaminen painottuu vuosikymmenen loppu-              Päätöksen perusteella on ammatillisen koulu-
32538: puolelle ja 1990-luvun alkuun, koska rakentamis-      tuksen aloituspaikkamääriä voitu lisätä noin
32539: volyymin yli kaksinkertaistamiseen kuluvalla vuo-     4 100 aloituspaikalla. Päätöksen perusteella on
32540: s~kymmenellä ei ole teknisestikään mahdollisuuk-
32541:                                                       niin ikään vailla ammatillista koulutusta olevien
32542:                                                       hakijoiden oppilaaksipääsyä parannettu siten, et-
32543: sta.
32544:                                                       tä väliaikaisen koulutuksen aloituspaikat varataan
32545: 4                                        1985 vp. -       KK n:o 181
32546: 
32547: ensisijaisesti niille hakijoille, joilta puuttuu aikai-   vuoden tulo- ja menoarviossa ja tarkoituksena on
32548: sempi ammatillinen koulutus. Päätöksen perus-             kaksinkertaistaa tämä määräraha vuonna 1986.
32549: teella on myös laajennettu iltaopetusta.                     Valtioneuvoston 3. 5 .198 5 hyväksymän keskias-
32550:    Päätöksen tarkoituksena on ollut lisäksi toi-          teen koulutuksen vuosien 1986-88 kehittämis-
32551: minnan taloudellisuuden ja tehokkuuden lisää-             ohjelman mukaan kasvavat ammatillisen koulu-
32552: minen siten, että voimavaroja voidaan kohdentaa           tuksen käyttömenot reaalisesti 269 milj. mk vuo-
32553: lisävoimavaroja eniten vaativiin tehtäviin.               sina 1985-88. Tähän sisältyvät ammatillisten
32554:    Ammatillisten oppilaitosten opetusryhmäkoot            oppilaitosten rahoituslain (494183) ja ammatillis-
32555: vaihtelevat oppilaitosmuodoittain 8:sta 36:een.           ten oppilaitosten oppilaiden opintososiaalisista
32556: Samassakin oppiaineessa (esim. äidinkieli, mate-          eduista annetun lain (4981 8 3) aiheuttamat me-
32557: matiikka) saattaa opetusryhmä eri oppilaitoksissa         nolisäykset, jotka ovat 119 milj. mk. Muut
32558: olla 8-36 oppilasta. Opetusryhmäkoon vaihtelut            kehittämisohjelmaan sisältyvät toimenpiteet, ku-
32559: johtuvat suureksi osaksi historiallisista tekijöistä      ten vakinaisen koulutuksen oppilaspaikkojen li-
32560: eli siitä, että ammatillinen koulutus oli aikaisem-       säys sekä opetuksen laadullinen kehittäminen,
32561: min useiden eri ministeriöiden ja keskusvirasto-          lisäävät reaalisesti valtion menoja 150 milj. mar-
32562: jen alaista, jolloin säädöksetkin vaihtelivat huo-        kalla.
32563: mattavasti.
32564:    Kun keskiasteen koulunuudistuksen yhteydes-               Muita painopisteitä tulevat lähivuosina ole-
32565: sä opetus yleissivistävien aineiden osalta yhtenäis-      maan rakennusinvestoinnit sekä kalustohankin-
32566: tyy, ei ole perusteita sille, että saman opetus-          nat. Vuonna 1985 valtionrahoitus koneitten ja
32567: suunnitelman mukaista opetusta annetaan eri               kaluston perustamiskustannuksiin on 101 milj.
32568: oppilaitostyypeissä niin huomattavan erikokoisis-         mk ja talonrakennusinvestointeihin 239 milj. mk
32569: sa ryhmissä.                                              eli yhteensä 340 milj. mk. Mainittuun valtionra-
32570:    Aivan yhtenäisiin opetusryhmäkokoihin ei kui-          hoitukseen otetaan kantaa vuosittain valtion
32571: tenkaan päästä- eikä ole tarkoituksenmukaista-            tulo- ja menoarvion valmistelun yhteydessä. Ta-
32572: kaan - johtuen mm. oppilaitosten erilaisesta              lonrakennusinvestointeihin tarvittavan rahoituk-
32573: aloitusryhmien koosta ja erilaisesta luonteesta.          sen määrä riippuu mm. rakennusaikaisen ja jälki-
32574: Siten yleissivistävissä aineissa opetusryhmän koko        käteen tapahtuvan rahoituksen keskinäisestä suh-
32575: vieläkin vaihtelee 36:sta (kauppaoppilaitokset,           teesta. Opetusministeriön viimeisimmän hallin-
32576: teknilliset oppilaitokset) noin 16:een (mm. am-           nonalan yleissuunnitelman mukaan valtion ra-
32577: mattikoulut). Yhdistettyjen ryhmien yläraja on            hoitusosuutta lisättäisiin koneitten ja kaluston
32578: 24, terveystiedossa ja kansalaistiedossa 32 oppi-         perustamiskustannuksiin sekä talonrakennuksiin
32579: lasta. Ammatillisissa aineissa (ammattiaineet,            117 milj. markallavuosina 1985-88. Tarkoituk-
32580: työnopetus) ei opetusryhmiä ole yhtenäistetty,            sena on lisäksi edelleen rahoittaa eräitä investoin-
32581: koska eri alojen opetustilanteet ja luonne vaihte-        tihankkeita työllisyysmäärärahoin.
32582: levat huomattavasti keskenään. Ammattikasva-                 Hallitus on talouspoliittisessa selonteossa edus-
32583: tushallituksen ohjeet koskevat vain pieniä, va-           kunnalle 14. 5. 198 5 todennut hallituksen tarkoi-
32584: jaiksi jääneitä opetusryhmiä. Mikäli opetusryh-           tuksena olevan voimavarojen lisäämisen ammatil-
32585: mät saadaan täyteen, ryhmiä ei tarvitse yhdistää.         lisen koulutuksen laadulliseen kehittämiseen.
32586:    Opettajien ja oppilaitosten muun henkilökun-           Tässä tarkoituksessa hallitus tulee huolehtimaan
32587: nan jatko- ja täydennyskolutus on ollut yksi              siitä, että valtion tulo- ja menoarvioesityksiin
32588: ammattiopetuksen kehittämisen painopistealu-              varataan riittävät määrärahat ammatillisen koulu-
32589: eista, johon on edelleen tarkoitus lisätä määrära-        tuksen kehittämiseen mm. keskiasteen koulutuk-
32590: hoja lähivuosina. Kuluvan vuoden I lisämenoar-            sen kehittämisohjelman toteuttamisen edellyttä-
32591: vioesityksessä ehdotetaan lisäystä 3,0 milj. mk           mällä tavalla. Hallitus tulee niin ikään huolehti-
32592: opettajille järjestettävää tietotekniikan täyden-         maan siitä, että toiminnan taloudellisuuteen ja
32593: nyskoulutusta varten. Opettajien teollisuuteen ja         säästäväisyyteen pyrkivät ammatillista koulutusta
32594: elinkeinoelämään tutustumista varten varattuja            koskevat järjestelyt toteutetaan opetusta ja opis-
32595: määrärahoja on korotettu huomattavasti kuluvan            kelua vaarantamatta.
32596: 
32597:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1985
32598: 
32599:                                                                         Opetusministeri Kaarina Suonz'o
32600:                                        1985 vp. -      KK n:o 181                                       5
32601: 
32602: 
32603: 
32604: 
32605:                                 Till Riksdagens Herr Talman
32606: 
32607:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Den andel som kostnaderna för den yrkesin-
32608: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          riktade utbildningen utgör av statsutgifterna har
32609: av den 23 april 1985 tili vederbörande medlem          sedan 1978 ökat så att den yrkesinriktade utbild-
32610: av statsrådet sänt en avskrift av följande av          ningens andel av bokslutets slutsumma (exklusive
32611: riksdagsman Heli Astala m.fl. undertecknade            kostnaderna för skötseln av statsskulder) utgjorde
32612: spörsmål nr 181:                                       3,4 %. År 1985 utgör den motsvarande andelen
32613:                                                        av slutsumman i statsförslaget 3, 7 %. Den sam-
32614:           Ämnar Regeringen säkerstälia att skol-       manlagda andel som hänför sig tili alimänbildan-
32615:        reformen på melianstadiet skall kunna           de, högskole- och vuxenutbildning har i stäliet
32616:        genomföras så att tiliräckliga anslag reser-    under nämnda period minskat från 12,7 % tili
32617:        veras varje år i statsförslaget för ökningar    11,0 %. Minskningen har mest påverkats av att
32618:        av driftskostnader, och för inventarier,        antalet elever i den alimänbildande utbildningen
32619:        redskap och undervisningsutrymmen vid           sjunkit eftersom åldersklassernas storlek minskat.
32620:        läroanstalter samt att lärarna ges både            År 1985 kommer sammanlagt 236 nya befatt-
32621:        yrkesinriktad och pedagogisk fortsatt ut-       ningar att inrättas vid statens läroanstalter. Vid
32622:        bildning och fortbildning och att man           kommunala och privata yrkesinriktade läroanstal-
32623:        avstår från de sparåtgärder som man             ter godkänns 130 nya befattningar såsom tili
32624:        planerat att genomföra?                         statsunderstöd berättigade befattningar. En del
32625:                                                        av befattningarna har inrättats för att den under-
32626:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       visning som ges temporärt och den som ges i
32627: framföra följande:                                     form av timundervisning skali kunna ombildas
32628:    Enligt statsförslaget för år 1985 ökar utgifterna   tili ordinarie. Man kan konstatera att motsvaran-
32629: för den yrkesinriktade utbildningen ..med 11 %         de siffror t.ex. för år 1980 var 93 nya befatt-
32630: jämfört med utgifterna under 1984. Okningen av         ningar vid statens läroanstalter och 113 nya tili
32631: utgifterna inom den yrkesinriktade utbildningen        statsunderstöd berättigade befattningar vid kom-
32632: är proportionelit sett större än slutsumman i          munala och privata yrkesinriktade läroanstalter.
32633: statsförslaget. De totala utgifterna för statshus-     Utvidgningen av den ordinarie utbildningen av-
32634: hållningen frånsett kostnaderna för skötseln av        speglas således som en ökning av personresurser-
32635: statsskulder ökade med 9 %. Utvidgningen av            na vid läroanstalter.
32636: den yrkesinriktade utbildningen bygger på det              Den statsunderstödda byggnadsverksamheten
32637: utvecklingsprogram för utbildningen på melian-         vid yrkesläroanstalter har på 1960-talet utvecklats
32638: stadiet för åren 1984-85 som statsrådet god-           på följande sätt (kostnaderna är beräknade i fasta
32639: känt.                                                  priser enligt kostnadsnivån år 198 5).
32640: 
32641: Milj. mark                                             1980    1981      1982     1983      1984      1985
32642: Kommunala och privata läroanstalter
32643: (uppskattning av byggnadsvolymen) .......              152      192      228       220      268       276
32644: Statens läroanstalter .......................          160      156      160       157      157       170
32645:                                                        312      348      388       377      424       446
32646: 
32647:    Genomförandet av skolreformen på meliansta-         att genomföras under slutet av 1980-talet och i
32648: diet medför ett rätt stort investeringsbehov. En-      början av 1990-talet eftersom det inte ens tek-
32649: ligt de förslag som länsstyrelsen gjorde sommaren      niskt föreligger möjligheter att under pågående
32650: 1984 utgör det totala kostnadsförslaget för bygg-      decennium mer än fördubbla byggnadsvolymen.
32651: nadsinvesteringarna vid yrkesläroanstalterna 5, 3         Det s.k. sparbeslut som behandlats i nämnda
32652: milj. mark. Byggandet kommer tili största delen        spörsmål innebär i främsta rummet att de mål
32653: 6                                      1985 vp. -      KK n:o 181
32654: 
32655: som man uppställt för nybörjar- och elevplatser        visningsgrupperna har fullt elevantai behöver
32656: kan uppnås samt att användningen av resurser           grupperna inte sammanslås.
32657: effektiveras.                                             Den fortsatta utbildningen och fonbildningen
32658:    Till följd av beslutet har det varit möjligt att    för lärare och den övriga personalen vid läroan-
32659: öka antalet nybörjarplatser inom den yrkesin-          stalter har utgjort ett av tyngdpunktsområdena
32660: riktade utbildningen med ca 4 100 nybörjar-            inom den yrkesinriktade utbildningen. Man har
32661: platser. På basen av beslutet har man även             för avsikt att även i fonsättningen under de
32662: kunnat förbättra möjligheterna för de sökande          närmaste åren öka anslagen härför. I den första
32663: som inte har yrkesinriktad utbildning att bli          tilläggsbudgeten för innevarande år föreslås en
32664: antagna tili utbildningen genom att reservera          ökning på 3,0 milj. mark för fonbildning i
32665: nybörjarplatserna inom den interimistiska utbild-      datateknik för lärare.
32666: ningen i främsta rummet för de sökande som                De anslag som reserverats för att lärarna skall
32667: inte tidigare förvärvat en yrkesinriktad utbild-       kunna bekanta sig med industrin och näringslivet
32668: ning. På basen av beslutet har även kvällsunder-       har avsevärt höjts i statsförslaget för innevarande
32669: visningen kunnat utvidgas.                             år. Man har för avsikt att fördubbla detta anslag
32670:    Vidare har man haft för avsikt att öka verksam-     år 1986. Enligt det utvecklingsprogram för ut-
32671: hetens lönsamhet samt effektivera den så att           bildningen på mellanstadiet som statsrådet god-
32672: resurser kan anvisas för de uppgifter som mest         kände 3. 5.1985 ökar driftskostnaderna för den
32673: kräver tilläggsresurser.                               yrkesinriktade utbildningen reellt med 269 milj.
32674:                                                        mark under åren 1985-88. I beloppet ingår
32675:    Undervisningsgruppernas storlek varierar enligt     ökningarna av de utgifter som avses i lagen om
32676: olika typer av läroanstalter från 8 tili 36 elever.    finansiering av yrkesläroanstalter (494/83) och i
32677: Även i samma läroämne (t.ex. modersmål, mate-          lagen om studiesociala förmåner för yrkesläroan-
32678: matik) kan undervisningsgruppen vid olika läro-        stalternas elever (498/83). Ökningarna utgör sam-
32679: anstalter bestå av 8-36 elever. Undervisnings-         manlagt 119 milj. mark. De övriga åtgärder som
32680: gruppernas olika storlek beror tili största delen på   ingår i utvecklingsprogrammet, t.ex. ökningen av
32681: historiska faktorer, dvs. därpå att den yrkesin-       elevplatser inom den ordinarie utbildningen
32682: riktade utbildningen tidigare var underställd fle-     samt det kvalitativa utvecklandet av undervis-
32683: ra ministerier och centralämbetsverk, då även          ningen ökar reellt statens utgifter med 150 milj.
32684: stadganden därom varierade mycket.                     mark.
32685:    Då undervisningen i allmänbildande ämnen i              Byggnadsinvesteringar och anskaffningar av in-
32686: samband med införandet av skolreformen på              ventarier kommer under de närmaste åren att
32687: mellanstadiet blir enhetligare föreligger det inte     utg,öra andra tyngdpunktsområden.
32688: motiveringar att undervisning enligt samma lä-             Ar 1985 var statens andel av grundläggnings-
32689: roplan ges i grupper av så betydande olika storlek     kostnaderna för anläggningar och inventarier 101
32690: vid läroanstalter av olika typ.                        milj. mark och för investeringar i husbyggnader
32691:    Det är dock inte möjligt och inte heller            239 milj. mark, dvs. sammanlagt 340 milj. mark.
32692: ändamålsenligt att undervisningsgrupperna blir         Man tar årligen ställning tili nämnda finansiering
32693: aldeles lika stora. Detta beror bl.a. på att nybör-    med statens medel vid beredningen av statsför-
32694: jargruppernas storlek vid olika läroanstalter vari-    slaget. Beloppet av den finansiering som behövs
32695: erar och att de är av olika typ. Således varierar      för investeringar i husbyggnader beror bl.a. på
32696: undervisningsgruppens storlek i allmänbildande         den inbördes relationen mellan finansieringen
32697: ämnen fonfarande från 36 elever (handelsläro-          under bygget och den som sker efteråt. Enligt
32698: verk, tekniska läroanstalter) tili ca 16 (bl.a.        den senaste allmänna planen inom undervis-
32699: yrkesläroanstalter). Övre gränsen för kombinera-       ningsministeriets förvaltningsområde skall statsfi-
32700: de grupper är 24 elever, i hälsolära och medbor-       nansieringens andel för grundläggningskostnader
32701: garfärdighet 32 elever. Undervisningsgruppernas        för anläggningar och inventarier samt för hus-
32702: storlek har inte förenhetligats i yrkesämnen (yr-      byggnader ökas med 117 milj. mark under åren
32703: kesämnen, undervisning i praktiskt arbete), ef-         1985-88. Vidare har man för avsikt att finansie-
32704: tersom undervisningens innehåll och karaktär           ra vissa anskaffningar av investeringar med syssel-
32705: inom olika områden varierar mycket jämfön med          sättningsmedel.
32706: varandra. Y rkesutbildningsstyrelsens anvisningar          Regeringen har i sin ekonomiskpolitiska redo-
32707: gäller endast små undervisningsgrupper som inte        görelse till riksdagen 14.5.1985 konstaterat att
32708: består av ett tillräckligt antal elever. Om under-     regeringen har för avsikt att öka de tillbudsståen-
32709:                                         1985 vp. -      KK n:o 181                                    7
32710: 
32711: de resurserna för att den yrkesinriktade utbild-        ter. Regeringen kommer även att sörja för att de
32712: ningen kvalitativt skall kunna utvecklas. I detta       arrangemang som gäller den yrkesinriktade ut-
32713: syfte kornrner regeringen att sörja för att tillräck-   bildningen och som är avsedda för att frärnja
32714: liga anslag kornrner att reserveras för utvecklan-      lönsarnhet och sparsamhet inorn verksarnheten
32715: det av den yrkesinriktade utbildningen bl.a. på         genomförs så att de inte äventyrar undervisning
32716: sätt sorn genornförandet av utvecklingsprograrn-        och studier.
32717: rnet för utbildningen på mellanstadiet förutsät-
32718: 
32719:      Helsingfors den 31 rnaj 1985
32720: 
32721:                                                                Undervisningsminister Kaarina Suonio
32722:             1
32723: 
32724: 
32725:             1
32726: 
32727: 
32728: 
32729: 
32730:         1
32731: 
32732: 
32733:         1
32734: 
32735: 
32736: 
32737: 
32738:     1
32739: 
32740: 
32741:     1
32742: 
32743: 
32744: 
32745: 
32746: 1
32747: 
32748: 
32749: 1
32750:                                                1985 vp.
32751: 
32752: Skriftligt spörsmål nr 182
32753: 
32754: 
32755: 
32756: 
32757:                                    Malm m.fl.: Om översättning till svenska av handlingar och direktiv
32758:                                      rörande företagshälsovården för lantbrukarna
32759: 
32760: 
32761: 
32762:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
32763: 
32764:    Enligt den ikraftvarande inkomstpolitiska hel-     uppgift att översätta direktiven och frågeformulä-
32765: hetsuppgörelsen skall företagshälsovården ordnas      ren. Det kan inte heller vara ändamålsenligt att
32766: också för lantbrukarna. Den skali handhas av          varje hälsovårdscentral gör sin egen översättning.
32767: hälsocentralerna. Senaste år anslöt sig uppskatt-     Eristen på svenskspråkigt materia! gör att före-
32768: ningsvis 20 000 lantbrukare tili företagshälsovår-    tagshälsovården inte kan starta som planerat. De
32769: den. Hälsocentralerna borde kunna stå tili tjänst     svenskspråkiga lantbrukarna blir lidande och er-
32770: med service åt dessa under detta år.                  bjuds inte samma service som sina finskspråkiga
32771:    Uppgiften är säkert svår eftersom systemet är      kolleger.
32772: nytt och berör en speciell yrkesgrupp. De statliga       Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
32773: myndigheternas agerande i frågan har inte helier      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
32774: bidragit tili att underlätta siruationen. Detta       ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
32775: gälier speciellt de svenskspråkiga hälsocentralerna   följande spörsmål:
32776: och de svenskspråkiga jordbrukarna. De direktiv
32777: som medicinalstyrelsen sänt ut till hälsocentraler-             Vilka åtgärder avser Regeringen vidta
32778: na har varit skrivna enbart på finska. Samma är              för att handlingar och direktiv rörande
32779: fallet med de frågeformulär som skall fylias i av            företagshälsovården för lantbrukarna skall
32780: jordbrukarna.                                                översättas tili svenska och med det snaras-
32781:    För hälsocentralerna på de svensk- och tvåsprå-           te sändas tili hälsocentralerna i de svensk-
32782: kiga orterna i vårt land är det ofta en övermäktig           och tvåspråkiga kommunerna i vårt land?
32783: 
32784:      Helsingfors den 23 april 1985
32785: 
32786:                       Håkan Malm                               Henrik Westerlund
32787: 
32788: 
32789: 
32790: 
32791: 4285005261
32792: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 182
32793: 
32794: Kirjallinen kysymys n:o 182                                                                    Suomennos
32795: 
32796: 
32797: 
32798: 
32799:                                    Malm ym.: Maanviljelijöiden työterveyshuoltoa koskevien asiakirjo-
32800:                                      jen ja ohjeiden kääntämisestä ruotsiksi
32801: 
32802: 
32803:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32804: 
32805:    Voimassa olevan tulopoliittisen ratkaisun mu-       kään ei voi olla tarkoituksenmukaista, että jokai-
32806: kaisesti työterveyshuolto tulee järjestää myös         nen terveyskeskus suorittaa käännökset itse.
32807: maanviljelijöille. Terveyskeskusten tehtävänä on       Ruotsinkielisen materiaalin puute aiheuttaa sen,
32808: huolehtia tästä. Viime vuonna liittyi arviolta         että työterveyshuolto ei pääse alkamaan suunni-
32809: 20 000 maanviljelijää työterveyshuoltoon. Ter-         tellulla tavalla. Ruotsinkieliset maanviljelijät jou-
32810: veyskeskusten tulisi voida palvella heitä tänä         tuvat kärsimään, eikä heille tarjota samoja palve-
32811: vuonna.                                                luja kuin heidän suomenkielisille ammattiveljil-
32812:    Tehtävä on varmasti vaikea, koska järjestelmä       leen.
32813: on uusi ja koskee erityistä ammattiryhmää. Val-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32814: tion viranomaisten toiminta tässä ei myöskään          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32815: ole helpottanut tilannetta. Tämä koskee erityises-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
32816: ti ruotsinkielisiä terveyskeskuksia ja ruotsinkieli-   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32817: siä maanviljelijöitä. Lääkintöhallituksen terveys-
32818: keskuksille lähettämät ohjeet ovat olleet yksin-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32819: omaan suomenkielisiä. Sama koskee myös kysely-                 ryhtyä maanviljelijöiden työterveyshuol-
32820: kaavakkeita, jotka maanviljelijöiden tulee täyt-               toa koskevien asiakirjojen ja ohjeiden
32821: tää.                                                           kääntämiseksi ruotsiksi ja niiden pikai-
32822:    Maamme ruotsinkielisten ja kaksikielisten                   seksi lähettämiseksi maamme ruotsinkie-
32823: paikkakuntien terveyskeskuksille on usein ylivoi-              listen ja kaksikielisten kuntien terveyskes-
32824: maista kääntää ohjeet ja kyselykaavakkeet. Myös-               kuksille?
32825: 
32826:      Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1985
32827: 
32828:                       Håkan Malm                                 Henrik Westerlund
32829:                                       1985 vp. -      KK n:o 182                                         3
32830: 
32831: 
32832: 
32833: 
32834:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32835: 
32836:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tataan lääkintöhallituksen työryhmämietintöön
32837: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         n:o 5/1984 (Maatalousyrittäjien työterveyshuol-
32838: olette 23 päivänä huhtikuuta 1985 päivätyn kir-       to ). Työryhmämietintö esittää suosituksen maata-
32839: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      l?usyrittäjien työterveyshuollon järjestämismallik-
32840: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       Sl.
32841: Malmin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-            Maatalousyrittäjien työterveyshuollosta ei ole
32842: nyksestä n:o 182:                                     annettu erillistä ohjekirjettä. Sen sijaan yrittäjien
32843:                                                       ja muiden omaa työtään tekevien työterveyshuol-
32844:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        losta on annettu ohjekirje, jonka ruotsinkielinen
32845:        ryhtyä maanviljelijöiden työterveyshuol-       kappale toimitetaan lähipäivinä terveyskeskuksil-
32846:        toa koskevien asiakirjojen ja ohjeiden         le.
32847:        kääntämiseksi ruotsiksi ja niiden pikai-           Lääkintöhallituksen työryhmämietintöjä ei
32848:        seksi lähettämiseksi maamme ruotsinkie-        käännetä ruotsiksi, minkä vuoksi myös maata-
32849:        listen ja kaksikielisten kuntien terveyskes-   lousyrittäjien työterveyshuoltotyöryhmän mietin-
32850:        kuksille?                                      tö on vain suomenkielinen.
32851:                                                           Mietintöön liittyvät lomakkeet ovat edelleen
32852:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      kehittelyn kohteena, joten niitä ei ole hyväksytty
32853: ti seuraavaa:                                         virallisiksi lääkintöhallituksen lomakkeiksi. Mikä-
32854:    Lääkintöhallitus on 19.12.1984 hyväksynyt oh-      li ne tulevaisuudessa kehitystyön jälkeen tullaan
32855: jekirjeen n:o 8/84 (Ohjeet yrittäjien ja muiden       hyväksymään jatkuvan terveyskertomuksen yhtey-
32856: omaa työtään tekevien työterveyshuollosta, DN :o      dessä käytettäviksi, tullaan ne myös kääntämään
32857: 7135/02/84). Edellä mainitussa ohjekirjeessä vii-     ruotsiksi.
32858: 
32859:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1985
32860: 
32861:                                              Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
32862: 4                                     1985 vp. -      KK n:o 182
32863: 
32864: 
32865: 
32866: 
32867:                                Till Riksdagens Herr Talman
32868: 
32869:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          yrittäjien työterveyshuolto ). 1 arbetsgruppsbetän-
32870: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        kandet presenteras en modell för organiserandet
32871: den 23 april 1985 till vederbörande medlem av         av företagshälsovård för lantbruksföretagare.
32872: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        Något särskilt instruktionsbrev om företagshäl-
32873: dagsman Malm m.fl. undertecknade spörsmål nr          sovård för lantbruksföretagare har inte sänts ut.
32874: 182:                                                  Däremot finns ett instruktionsbrev om företags-
32875:                                                       hälsovård för företagare och andra som utför eget
32876:           Vilka åtgärder avser Regeringen vidta       arbete, vars svenskspråkiga exemplar kommer att
32877:        för att handlingar och direktiv rörande        sändas till hälsovårdscentralerna inom de närmas-
32878:        företagshälsovården för lantbrukarna skall     te dagarna.
32879:        översättas till svenska och med det snaras-       Medicinalstyrelsens arbetsgruppsbetänkanden
32880:        te sändas till hälsocentralerna i de svensk-   översätts inte till svenska och därför finns också
32881:        och tvåspråkiga kommunerna i vårt land?        betänkandet från den arbetsgrupp som behand-
32882:                                                       lat företagshälsovård för lantbruksföretagare en-
32883:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      bart på finska.
32884: anföra följande:                                         Blanketterna i anslutning till betänkandet är
32885:    Medicinalstyrelsen har 19. 12. 1984 godkänt in-    ännu föremål för bearbetning och sålunda har de
32886: struktionsbrev nr 8184 (lnstruktioner om före-        inte godkänts som medicinalstyrelsens officiella
32887: tagshälsovård för företagare och andra som utför      blanketter. lfall de i framtiden efter bearbet-
32888: eget arbete, DNr 7135/02/84). 1 ovan nämnda           ningen godkänns för användning i samband med
32889: instruktionsbrev hänvisas till medicinalstyrelsens    den löpande hälsojournalen kommer de också att
32890: arbetsgruppsbetänkande nr 51 1984 (Maatalous-         översättas till svenska.
32891: 
32892:     Helsingfors den 24 maj 1985
32893: 
32894:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
32895:                                                 1985 vp.
32896: 
32897: Kirjallinen kysymys n:o 183
32898: 
32899: 
32900: 
32901: 
32902:                                    Kuoppa ym.: Suomalaisten pääomien ulkomaille viennin hillitsemi-
32903:                                      sestä
32904: 
32905: 
32906:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32907: 
32908:    Suomalaiset yritykset ovat viime vuosina ryhty-     luottoja. Näin ollen suorat suomalaiset sijoitukset
32909: neet sijoittamaan pääomia ulkomaille nopeasti          ulkomailla olivat nimellisarvoltaan yli kolminker-
32910: kiihtyvässä tahdissa. Suomalaisten yritysten suo-      taiset verrattuna suoriin ulkomaisiin sijoituksiin
32911: rat sijoitukset ulkomaille, joilla tarkoitetaan osa-   Suomessa.
32912: kepääomasijoituksia tai osakasluottoja ulkomailla         Tästä tosiseikasta huolimatta osinko- ja korko-
32913: sijaitseviin tytär- ja osakkuusyhtiöihin, olivat       tulot Suomesta ulkomaille olivat vuonna 1984
32914: 1970-luvun jälkipuoliskolla nettomääräisesti           lähes kymmenkertaiset verrattuna vastaavien kor-
32915: 100-500 milj. markkaa vuosittain. Tällä vuosi-         vauserien virtaan ulkomailta Suomeen. Kun Suo-
32916: kymmenellä suorat sijoitukset ulkomaille olivat        meen palautui 8, 7 miljardin markan sijoituksista
32917: vuonna 1982 yhteensä 1 125 milj. markkaa,              korkoina ja osinkoina yhteensä 52 milj. markkaa,
32918: vuonna 1983 1 451 milj. markkaa ja vuonna              niin vastaavasti Suomesta virtasi ulkomaille 475
32919: 1984 peräti 2 479 milj. markkaa. Asiantuntijoi-        milj. markkaa 2,6 miljardin markan sijoituksista.
32920: den mukaan kehitys tulee jatkumaan saman-              Siten Suomesta ulkomaille siirtyi enemmän rahaa
32921: suuntaisena, ellei sen muuttamiseksi tarvittaviin      korvauksina kuin mitä ulkomaiset sijoittajat si-
32922: toimiin ryhdytä.                                       joittivat Suomeen suorina sijoituksina. Pääoma-
32923:    Vuoden 1984 loppuun mennessä suomalaisten           virta Suomesta ulkomaille suorien sijoitusten sekä
32924: yritysten yhteenlaskettujen suorien sijoitusten        korkojen ja osinkojen muodossa oli viime vuonna
32925: varanto ulkomailla oli noin 8, 7 miljardia mark-       näin ollen 2 954 milj. markkaa, mutta vastaava
32926: kaa, josta noin 7,4 miljardia markkaa oli osake-       pääomavirta ulkomailta Suomeen vain 376 milj.
32927: pääomia ja noin 1,3 miljardia markkaa osakaslai-       markkaa.
32928: noja. Suomalaisten yhtiöiden lukumäärä ulko-              Vaikka suuri osa suomalaisten yritysten ulko-
32929: mailla (yhtiöt, joiden suoran suomalaisen omis-        mailla sijaitsevista tytär- ja osakkuusyhtiöistä on-
32930: tuksen osuus on vähintään 10 % nimellisarvoi-          kin myynti- ja muita markkinointiyhtiöitä, jotka
32931: sesta osake-, osuus tai muusta peruspääomasta)         lähinnä tukevat emoyhtiöidensä kotimaassa sijait-
32932: ylitti vastaavan ulkomaisten yhtiöiden lukumää-        sevia valmistustoimintoja, ovat suomalaiset yhtiöt
32933: rän Suomessa jo 1970-luvun lopulla. Vuonna             siirtäneet enenevässä määrin myös tuotannollisia
32934: 1984 toimi ulkomailla yhteensä 1 462 tällaista         toimintojaan ulkomaille tai hankkineet omistuk-
32935: suomalaisen pääoman omistamaa yhtiötä. Näistä          seensa juuri valmistusyrityksiä tai -laitoksia.
32936: vain 131 toimi kehitysmaissa.                          Vuonna 1984 tällaisia valmistusyhtiöitä oli ulko-
32937:    Toisaalta suorat ulkomaiset sijoitukset Suo-        mailla yhteensä 208 kappaletta. Valtaosa näistä
32938: meen ovat jo 1970-luvun lopulta lähtien pysytel-       sijaitsi Ruotsissa, USA:ssa, Isossa-Britanniassa,
32939: leet vähäisinä. Esimerkiksi vuonna 1982 ulkomai-       Kanadassa ja Saksan Iiittotasavallassa.
32940: set sijoitukset Suomessa jopa vähenivät 67 milj.          Kuvatun kehityksen seurauksena suomalaisten
32941: markalla. Vuonna 1984 ulkomaiset suorat sijoi-         yritysten sijoitustoiminta on synnyttänyt tuotan-
32942: tukset Suomeen olivat 324 milj. markkaa, mikä          nollisia ja muita työpaikkoja ulkomaille yhä kas-
32943: oli vain noin 13 % verrattuna suomalaisten yri-        vavassa määrin. Vuonna 1982 kymmenen suu-
32944: tysten suoriin sijoituksiin ulkomaille. Ulkomais-      rimman ulkomailla toimivan suomalaisen yhtiön
32945: ten suorien sijoitusten kumuloitunut kanta Suo-        ulkomaisissa tytär- ja osakkuusyhtiöissä olevan
32946: messa vuonna 1984 oli noin 2,6 miljardia mark-         henkilöstön määrä oli yhteensä 22 760 henkilöä,
32947: kaa, josta noin 2,2 miljardia markkaa oli omia         mikä vastasi 15 %: a niiden koko henkilöstöstä.
32948: pääomia ja noin 0,4 miljardia markkaa osakas-          Tällä hetkellä suomalaisten yritysten suorien si-
32949: 
32950: 4285005092
32951: 2                                     1985 vp. -- KJ( n:o 183
32952: 
32953: )Ottusten seurauksena ulkomaille on luotu varo-     verotuksen kohteeksi. Valtiontalouden nykytilas-
32954: vaisestikin arvioiden 40 000--50 000 työpaikkaa.    sa tätä ei voida pitää perusteltuna.
32955: Ulkomailta Suomeen suuntautuvat suorat sijoi-          Kotimaisten pääomien sijoittaminen ulkomail-
32956: tukset eivät ole lainkaan kyenneet kompensoi-       le lisää myös suomalaisten yritysten sidonnai-
32957: maan tapahtunutta työllisyyden vuotoa ulkomail-     suuksia kansainvälisiin pääomamarkkinoihin. Tä-
32958: le.                                                 mä kehitys vaarantaa maassamme harjoitettavan
32959:                                                     talouspolitiikan riippumattomuuden kapitalisti-
32960:    Pääomien laajamittainen ja yhä kasvava maas-     sen maailmantalouden heilahteluissa.
32961: tavienti on aiheutunut lähinnä pääomatulojen           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32962: kasvua suosineesta talouspolitiikasta. Pääomatu-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32963: lojen voimakas kasvu ei ole sanottavasti lisännyt   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
32964: kotimaisia reaali-investointeja, vaan on johtanut   senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32965: pääomien maastavientiin, markkinarahan laaja-
32966: mittaiseen kasvuun ja arvopaperikaupan paisumi-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32967: seen. Työttömyys kotimaassa on pyrkinyt kasva-             ryhtyä hillitäkseen viime vuosina voimak-
32968: maan jopa korkeasuhdanteen vallitessa. Lisäksi             kaasti kasvanutta pääomien vientiä Suo-
32969: on odotettavissa, että työttömyys kasvaa lähivuo-          mesta korkean työttömyyden vallitessa,
32970: sina voimakkaasti seuraavan taloudellisen taantu-          rajoittaakseen voittojen ja muiden pää-
32971: man myötä. Kotimaisen työllisyyden suosimista              omatulojen tarpeetonta, reaali-investoin-
32972: ulkomaiseen verrattuna on pidettävä oikeana asi-           tien rahoittamistarpeen ylittävää kasvua,
32973: oiden tärkeysjärjestyksenä.                                suunnatakseen pääomat kotimaiseen in-
32974:                                                            vestointitoimintaan uusien työpaikkojen
32975:    Voidaan myös perustellusti epäillä, että paa-           luomiseksi kotimaassa sekä estääkseen
32976: omien maastaviennin kasvun yhtenä pontimena                pääomien maastavientiin liittyvän veron-
32977: on yritysten pyrkimys välttää veroja ja muita              kierron ja maamme talouselämän kytke-
32978: viranomaisten valvontamuotoja. Kotiuttamatta               misen entistä lujemmin kriisiherkkiin
32979: jäävät ulkomailla syntyvät voitot eivät joudu              kansainvälisiin pääomamarkkinoihin?
32980: 
32981:     Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1985
32982: 
32983:          Mikko Kuoppa                  Sten Söderström              Osmo Vepsäläinen
32984:          Esko Helle                    Irma Rosnell                 Pirkko Turpeinen
32985:          Esko-Juhani Tennilä           Juhani Vähäkangas            Pekka Leppänen
32986:          Arvo Kemppainen               Marjatta Stenius-Kaukonen Pentti Liedes
32987:          Anna-Liisa Jokinen            Vappu Säilynoja              Inger Hirvelä
32988:          Matti Kautto                  Heli Astala                  Lauha Männistö
32989:                      Reijo Lindroos                        Ulla-Leena Alppi
32990:                                       1985 vp. -      KK n:o 183                                         3
32991: 
32992: 
32993: 
32994: 
32995:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
32996: 
32997:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            On luonnollista, että Suomen kaltaisessa kehit-
32998: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tyvässä taloudessa suorien sijoitusten virrat ovat
32999: olette 23 päivänä huhtikuuta 1985 päivätyn kir-       vientivoittoisia. Tämä ei ole sinänsä kielteinen
33000: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      asia, edellyttäen että suomalaisten yritysten ulko-
33001: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       maiset sijoitukset ovat pitkällä tähtäyksellä kan-
33002: Kuopan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        nattavia ja siten taloutta vahvistavia. Kokemukset
33003: myksestä n:o 183:                                     tehdyistä sijoituksista eivät tosin kaikilta osin ole
33004:                                                       olleet myönteisiä, mikä osittain selittynee Suo-
33005:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        men elinkeinoelämän toistaiseksi suhteellisen vä-
33006:        ryhtyä hillitäkseen viime vuosina voimak-      häisellä kansainvälisellä kokemuksella.
33007:        kaasti kasvanutta pääomien vientiä Suo-           Suomalaisten yritysten ulkomaisten tytär- ja
33008:        mesta korkean työttömyyden vallitessa,         osakkuusyhtiöiden perustaminen on, niin kuin
33009:        rajoittaakseen voittojen ja muiden pää-        kysymyksen perusteluissakin todetaan, aivan vii-
33010:        omatulojen tarpeetonta, reaali-investoin-      me vuosina lisääntynyt voimakkaasti. Tällaisen
33011:        tien rahoittamistarpeen ylittävää kasvua,      toiminnan pitkäjänteisyyden vuoksi on luonnol-
33012:        suunnatakseen pääomat kotimaiseen in-          lista, että Suomeen takaisin suuntautuva tulovir-
33013:        vestointitoimintaan uusien työpaikkojen        ta on alkuvaiheessa verraten pieni. On myös
33014:        luomiseksi kotimaassa sekä estääkseen          tapahtunut epäonnistumisia - kuten kaikessa
33015:        pääomien maastavientiin liittyvän veron-       sijoitustoiminnassa voi käydä ilman, että niitä
33016:        kierron ja maamme talouselämän kytke-          voidaan nähdä etukäteen. Laajamittainen sään-
33017:        misen entistä lujemmin kriisiherkkiin          nöstely olisi kuitenkin omiaan johtamaan vain
33018:        kansainvälisiin pääomamarkkinoihin?            kansainvälistymisprosessin hidastumiseen ja sen
33019:                                                       myötä seuraavaan kilpailukyvyn suhteelliseen jäl-
33020:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
33021:                                                       keenjääneisyyteen sekä työllisyyden heikkenemi-
33022: seuraavaa:                                            seen.
33023:    Elinkeinoelämän kansainvälistymistarve on             Ulkomaille tapahtuvat investoinnit suuntautu-
33024: etenkin Suomen kaltaisessa, teollista pohjaansa       vat yleensä korkean palkkatason maihin, eikä
33025: kehittävässä maassa luonnollinen ilmiö. Se on         pyrkimyksenä tällöin ole palkkakustannusten mi-
33026: samalla osa sitä ulkomaankauppapolitiikkaa ja         nimointi. Vaihtoehtona ei myöskään useinkaan
33027: yleensäkin avoimen talouden politiikkaa, jota         ole tuotantotoiminnan laajentaminen Suomessa
33028: Suomessa on viime vuosikymmeninä harjoitettu          samassa muodossa, kuin se uudessa ulkomaisessa
33029: ja jonka ansiota viimeaikainen taloudellinen kas-     yksikössä tapahtuu, sillä ulkomaille sijoitetun
33030: vu paljolti on. Kansainvälistyminen ilmentää          yrityksen toiminta perustuu pääsääntöisesti koti-
33031: osittain markkinoiden varmistamistarvetta, osit-      maassa toimivasta emoyhtiöstä toimitettujen
33032: tain raaka-aineiden ja tuotantopanosten saata-        tuotteiden jatkojalostukselle ja markkinoinnille.
33033: vuuden turvaamista. Kaupan esteiden poistuessa        Ruotsalaiset tutkimukset osoittavat, että nettovai-
33034: ja kilpailun kiristyessä yritystoiminnan riskit li-   kutus kotimaiseen tuotantoon ja työllisyyteen on
33035: sääntyvät, ja kansainvälistyminen on tapa hajaut-     siellä ollut positiivinen. Ei ole syytä olettaa, että
33036: taa riskejä laajemmille menekki- ja valmistus-        tilanne olisi Suomessa toinen.
33037: markkinoille. Yhä tärkeämmäksi tekijäksi on               Kysymyksen perusteluosan mukaan valtaosa
33038: noussut myös teknologian ja muun taitotiedon          pääoman viennistä on tapahtunut teollisuusmai-
33039: hankkiminen. Suoranaisten kilpailukykyvaikutus-       hin, lähinnä Ruotsiin, Yhdysvaltoihin, Isoon-Bri-
33040: ten ohella tällä on merkitystä myös teknologisiin     tanniaan, Kanadaan ja Saksan liittotasavaltaan.
33041: kehittämis- ja muihin yhteistyöprojekteihin pää-      Kysymys ei siten ole ollut varsinaisesti alhaisen
33042: syn kannalta. Mitä kehittyneempää tuotanto on         verotuksen maihin tapahtuneesta pääomien siir-
33043: teknologisesti, sitä tärkeämmiksi muodostuvat         rosta. Valtiovarainministeriön tiedossa ei ole,
33044: myös läheiset asiakassuhteet, joita kansainvälisty-   missä määrin pääomista ulkomailla syntynyttä
33045: minen edistää.                                        voittoa olisi mahdollisesti verotussyistä jätetty
33046: 4                                       1985 vp. -- KJ( n:o 183
33047: 
33048: kotiuttamatta. Syy kotiuttamatta jättämiseen lie-       kotiuttamatta jättämisen syyt ovat muut kuin
33049: nee ainakin eräissä tapauksissa pikemminkin ol-         verotukselliset.
33050: lut se, että yritystoiminta alkuvuosina ei ole
33051:                                                            Ulkomaille tehtävät suorat sijoitukset eivät ole
33052: tuottanut vielä siinä määrin voittoa, että sitä olisi
33053:                                                         sellaisenaan vertailukelpoisia ulkomaisten yritys-
33054: voitu palauttaa takaisin Suomeen. Voittoa on
33055:                                                         ten Suomeen tekemien sijoitusten kanssa. Onkin
33056: saatettu tarvita alkuvuosien menojen tai tappioi-
33057:                                                         syytä korostaa, ettei suorien sijoitusten merkitystä
33058: den peittämiseen tahi kilpailuaseman vakiinnut-
33059:                                                         tulisi tarkastella ainoastaan tai ensisijaisesti nii-
33060: tamiseen.
33061:                                                         den aiheuttamien pääomavirtojen perusteella.
33062:    Selvää on joka tapauksessa, että verotus Suo-
33063:                                                         Ulkomaille suuntautuvat investoinnit rahoitetaan
33064: messa ei ole voinut estää kotiuttamista. On
33065:                                                         suurelta osin ulkomaisilta pääomamarkkinoilta
33066: nimittäin huomattava, että kotiutettavasta voi-
33067:                                                         hankittavilla pääomilla, joten ne eivät rasita
33068: tosta on sanotuissa maissa maksettava suhteelli-
33069:                                                         Suomen pääomavarantoja koko määrällään.
33070: sen alhainen lähdevero sekä että suomalainen
33071: emoyhtiö saa verosopimusten nojalla yleensä voi-           Nykyisen valtuutansäännöstelykäytännön mu-
33072: ton verovapaana käyttöönsä eikä voitto joudu            kaan ulkomaisiin pääomansijoituksiin edellyte-
33073: edes normaalin verorasituksen alaiseksi. Jos emo-       tään Suomen Pankin lupa. Suomen Pankki voi,
33074: yhtiö jakaa voittonsa edelleen osakkeenomistajil-       mikäli erityisiä syitä on olemassa, olla myöntä-
33075: leen, emoyhtiö saa ns. osingonjakovähennyksen           mättä lupaa. Lupia harkitessaan pankki kiinnit-
33076: valtionverotuksessa myös ulkomailta saamistaan          tää erityisesti huomiota hankkeiden kannattavuu-
33077: Suomessa verovapaista osingoista. Siten ulko-           teen ja siihen, miten ne tukevat talouden kehit-
33078: mailta saatu osinko saattaa jäädä elinkeinovero-        tymistä. Hallituksella ei ole ollut aihetta muulla
33079: lain 61 §:n nojalla kokonaan valtion verotuksessa       tavoin ryhtyä rajoittamaan yritysten kansainvälis-
33080: verottamatta taikka tulla lain 18 §:n 4 kohdan          tymiseen liittyviä suoria sijoituksia, koska niiden
33081: nojalla verotetuksi vain 40-prosenttisesti. Mikäli      on katsottu osaltaan edesauttavan sopeutumista
33082: taas emoyhtiön tilinpäätös on tappiollinen, ei          kansainväliseen talouskehitykseen ja työnjakoon
33083: ulkomaisen voiton kotiuttamista Suomessa lain-          ja siten tukevan myös kansantalouden perustaa
33084: kaan veroteta. Edellä esitetystä käy ilmi, että         sekä työllisyyttä.
33085: 
33086:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1985
33087: 
33088:                                                                     Valtiovarainministeri Ahti Pekkala
33089:                                         1985 vp. -- ~ n:o 183                                             5
33090: 
33091: 
33092: 
33093: 
33094:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
33095: 
33096:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            de, desto viktigare blir också de nära kundförhål-
33097: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av          landena, vilka internationaliseringen främjar.
33098: den 23 april 1985 tili vederbörande medlem av               Det är naturligt i en ekonomi i utveckling,
33099: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       sådan som Finlands, att de direkta placerings-
33100: dagsman Kuoppa m.fl. undertecknade spörsmål             strömmarna är exportinriktade. Detta är inte i sig
33101: nr 183:                                                 någon negativ sak, förutsatt att de finländska
33102:                                                         företagens utländska placeringar på lång sikt
33103:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        lönar sig och sålunda stärker ekonomin. Erfaren-
33104:         för att dämpa exporten av kapital från          heterna av gjorda placeringar har visserligen inte
33105:         Finland, viiken har ökat kraftigt under de      tili alla delar varit positiva, viiket delvis torde
33106:         senaste åren medan hög arbetslöshet rå-         förklaras med det finländska näringslivets tilisvi-
33107:         der, för att begränsa den onödiga tiliväx-      dare relativt ringa internationelia erfarenhet.
33108:         ten av vinster och övriga kapitalin-
33109:         komster, viiken överstiger realinvestering-         Alit fler utländska dotter- och konsortiebolag
33110:         arnas finansieringsbehov, för att styra         tili finländska företag har grundats under de
33111:         kapital tili inhemsk investeringsverksam-       senaste åren, viiket också konstateras i motive-
33112:         het i syfte att skapa nya arbetsplatser i       ringen tili spörsmålet. På grund av att denna
33113:         hemlandet samt för att förhindra att skatt      verksamhet är långsiktig är det naturligt att
33114:                                                         inkomstströmmen tillbaka tili Finland är jämfö-
33115:         kringgås i samband med utförsel av kapi-
33116:         tal och att vårt lands näringsliv knyts         relsevis liten under det första skedet. Det har
33117:                                                         också förekommit misslyckanden -- såsom det
33118:         fastare än tidigare tili den kriskänsliga
33119:         internationelia kapitalmarknaden?               kan ske i ali placeringsverksamhet utan att de
33120:                                                         kan förutses. En omfattande reglering vore dock
33121:                                                         ägnad att leda tili att internationaliseringsproces-
33122:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         sen bromsas upp och att den konkurrensförmåga
33123: anföra följande:                                        som följer därmed relativt sett börjar släpa efter
33124:    Näringslivets internationaliseringsbehov är          samt tili att sysselsättningen försvagas.
33125: framför alit i ett sådant land som Finland, vilket          Investeringarna i utlandet riktas i alimänhet
33126: hålier på att utveckla sin industrielia bas, en         tili Iänder med hög lönenivå, och strävan är
33127: naturlig företeelse. Det är samtidigt en del av         härvid inte att minimera lönekostnaderna. Alter-
33128: den utrikeshandelspolitik och alimänt öppna             nativet är ofta inte heller att utvidga produk-
33129: ekonomiska politik som Finland har bedrivit             tionsverksamheten i Finland i samma form som
33130: under de senaste årtiondena och vars förtjänst          inom den nya utländska enheten, eftersom före-
33131: den senaste tidens ekonomiska tillväxt tili stor        tagets verksamhet i utlandet i regel baserar sig på
33132: del är. lnternationaliseringen ger delvis uttryck       vidareförädling och marknadsföring av produk-
33133: för behovet att säkerstälia marknaden, delvis för       ter, som levereras från moderföretaget i hemlan-
33134: behovet att trygga tillgången på råmaterial och         det. Svenska undersökningar visar att nettoinver-
33135: produktionsinsatser. När hindren för handeln            kan på den inhemska produktionen och syssel-
33136: avlägsnas och konkurrensen skärps ökar riskerna         sättningen där har varit positiv. Det finns inte
33137: för företagsverksamheten och internationalisering       skäl att anta att situationen härvidlag är annor-
33138: är ett sätt att sprida riskerna över en större          lunda i Finland.
33139: marknad för avsättning och tillverkning. Förvär-            Enligt motiveringen tili spörsmålet har största
33140: vet av teknologi och annan know-how har också           delen av kapitalexporten skett tili industriländer,
33141: blivit en allt viktigare faktor. Vid sidan av direkta   närmast tili Sverige, Förenta staterna, Storbritan-
33142: verkningar på konkurrensförmågan har detta be-          nien, Kanada och Förbundsrepubliken Tyskland.
33143: tydelse också med tanke på tillträde tili teknolo-      Det har sålunda inte varit fråga om någon
33144: giska utvecklings- och andra samarbetsprojekt. Ju       egentlig överföring av kapital tili Iänder med låga
33145: mer utvecklad produktionen är i tekniskt avseen-        skatter. Finansministeriet känner inte tili i viiken
33146: 6                                      1985 vp. -      KK n:o 183
33147: 
33148: omfattning man av eventuelia beskattningsskäl          anförda gramgår att orsakerna tili att hemtagning
33149: skulie ha underlåtit att ta hem vinst som i            inte sker är andra än skattemässiga.
33150: utlandet har uppkommit på kapital. Skälet tili
33151: att hemtagning inte skett torde åtminstone i vissa        Direkta investeringar i utlandet kan inte som
33152:                                                        sådana jämföras med utländska företags place-
33153: fall snarast vara det att företagarverksamheten
33154:                                                        ringar i Finland. Det är också skäl att poängtera
33155: under de första åren ännu inte har avkastat vinst
33156:                                                        att betydelsen av direkta placeringar inte enbart
33157: i sådan omfattning att den hade kunnat återbör-
33158:                                                        elier i främsta hand borde granskas utgående från
33159: das tili Finland. Vinsten har kunnat behövas för
33160:                                                        de kapitalströmmar de förorsakar. lnvesteringar,
33161: att täcka de första årens utgifter eller förluster
33162:                                                        riktade till utlandet, finansieras tili stor del med
33163: elier för att befästa konkurrensstäliningen.
33164:                                                        kapital som anskaffas på den utländska kapi-
33165:     Det är i varje fali klart att beskattningen i
33166:                                                        talmarknaden och Finlands kapitalreserv an-
33167: Finland inte har kunnat hindra hemtagning. Det
33168:                                                        strängs inte med hela summan av investeringar-
33169: är nämligen anmärkningsvärt att på den vinst
33170:                                                        na.
33171: som tas hem skali i sagda Iänder betalas en
33172: relativt låg käliskatt, samt att det finländska           Enligt nuvarande valutareglementeringspraxis
33173: moderbolaget med stöd av skatteavtal i alimän-         förutsätts Finlands Banks tilistånd för kapitalpla-
33174: het får vinsten skattefritt tili sitt förfogande och   ceringar i utlandet. Finlands Bank kan, ifali
33175: att vinsten inte ens påläggs en normal skattebör-      särskilda skäl föreligger, låta bli att bevilja tili-
33176: da. Om moderbolaget fördelar vinsten vidare tili       stånd. När tilistånd övervägs fäster banken sär-
33177: sina aktieägare, får moderbolaget s.k. dividend-       skild uppmärksamhet vid projektens lönsamhet
33178: utdelningsavdrag vid statsbeskattningen också för      och på vilket sätt de stöder utvecklingen av
33179: sina dividender från utlandet, som är skattefria i     ekonomin. Regeringen har inte haft anledning
33180: Finland. Sålunda kan en i utlandet erhålien            att på andra sätt börja begränsa direkta place-
33181: dividend med stöd av näringsskattelagens 61 §          ringar i anslutning tili företagens internationali-
33182: bli helt obeskattad vid statsbeskattningen elier       sering, eftersom de för sin del har ansetts främja
33183: med stöd av lagens 18 § bli beskattad bara tili 40     anpassningen tili den internationelia ekonomiska
33184: %. Ifali moderbolagets bokslut igen uppvisar           utvecklingen och arbetsfördelningen och sålunda
33185: förlust, beskattas hemtagningen av utländsk vinst      också stöda grunden för folkhushållningen samt
33186: till Finland överhuvudtaget inte. Av det ovan          sysselsättningen.
33187: 
33188:      Helsingfors den 23 maj 1985
33189: 
33190:                                                                           Finansminister Ahti Pekkala
33191:                                                    1985 vp.
33192: 
33193: Kirjallinen kysymys n:o 184
33194: 
33195: 
33196: 
33197: 
33198:                                      Anttila: Maataloudenharjoittajien mahdollisuudesta saada maa- Ja
33199:                                        metsätalousmaata lisäalueeksi
33200: 
33201: 
33202:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33203: 
33204:    Oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata            tullaan myöntämään, on sitova vuoden ajan
33205: on annettu laki, jonka mukaan maan hankkimi-              ennakkotiedon antamisesta, eikä tästä päätökses-
33206: seen tarvitaan lain 2 §:ssä tarkoitettu maanhan-          tä saa hakea muutosta valittamalla.
33207: kintalupa. Maanhankintaoikeuslain 3 §:n 1 mo-                Eri yhteyksissä on vaadittu maanhankintalain
33208: mentin mukaan maanhankintalupa voidaan evä-               uudistamista. Mielestäni maanhankintalakia ja
33209: tä, jos maa on sopivasti käytettävissä maatilalain        erityisesti lain soveltamisohjeita tulisi muuttaa ja
33210: mukaan tilakoon suurentamiseen. Harkittaessa,             poistaa vaatimus vastaanottavan maatilan koon
33211: milloin maa on sanotulla tavalla käytettävissä, on        lisääntymisestä vähintään 12 % :lla. Muussa ta-
33212: maatilahallituksen ohjeiden mukaan selvitettävä,          pauksessa lähes kaikki pienet myyntiin tulevat
33213: onko lähistöllä maatiloja, jotka täyttävät tilan          tilat ajautuvat pois viljelijäväestöltä.
33214: koon sekä viljelijän henkilökohtaisten ominai-
33215: suuksien puolesta maatilalain mukaisen lisä-                 Toinen aivan yhtä polttava ongelma on maan
33216: maanostolainan saamisen edellytykset. Luvan               hinta. Viljelysmaan hinta niillä alueilla, joissa
33217: epääminen voi tulla kysymykseen vain niissä               kilpailu lisämaista on kovaa, on noussut kohtuut-
33218: tapauksissa, joissa ostettu maa- ja metsätalous-          toman korkeaksi, jopa 60 000-70 000 mk/ha.
33219: maa sijaitsee siten, että se soveltuu lisäalueeksi        Näin korkea maan hinta sulkee suoranaisesti
33220: johonkin olemassa olevaan tilaan. Kaikissa luvan          viljelijän mahdollisuudet saada lisämaan ostoon
33221: epäämistapauksissa on päätöksentekohetkellä voi-          valtion halpakorkoista lainaa tai korkotukiluot-
33222: tava osoittaa jokin olemassa oleva tila, johon maa        toa. Tästä johtuen etenkään pienet tilat eivät
33223: voidaan antaa lisäalueeksi ja jonka omistaja on           pysty hankkimaan näin kallista lisämaata, koska
33224: halukas sen vastaanottamaan.                              ei ole mahdollisuutta saada lainoitusta. Tästä taas
33225:                                                           seuraa suoraan se, että myyntiin tulevat lisämaat
33226:    Maanhankintalupa-asioiden käsittelyssä on              ajautuvat keskisuurille ja suurille viljelijöille, joil-
33227: noudatettu käytäntöä, jonka mukaan, jotta maa             la on ostovoimaa. Tämä entisestään vähentää
33228: olisi edellä tarkoitetulla tavalla käytettävissä, sillä   tilojen lukumäärää ja kasvattaa tilojen välistä
33229: on oltava myös olennainen merkitys vastaanotta-           eriarvoisuutta.
33230: van tilan elinkelpoisuuden parantamisen kannal-
33231:                                                              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33232: ta. Kaupan kohteena olevan maan on lisättävä
33233:                                                           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33234: vastaanottavan      maatilan     kokoa vähintään
33235:                                                           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
33236: 12 % :lla ns. muunnettu ja pinta-aloja käyttäen.
33237: Muunnetulla pinta-alalla tarkoitetaan pinta-alaa,         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33238: joka saadaan, kun pelto- ja metsämaa saatetaan                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33239: keskenään vertailukelpoisiksi.                                    ryhtyä maanhankintalain soveltamisessa
33240:    Edellä olevasta vaatimuksesta lisätä vastaan-                  ja maanhankintalupa-asioiden käsittelyssä
33241: ottavan maatilan kokoa vähintään 12 % :lla seu-                   noudatetun nykyisen käytännön muutta-
33242: raa automaattisesti se, että- varsinkin pienemmät                 miseksi siten, että jokainen hehtaari maa-
33243: lisämaat ajautuvat helposti muiden kuin maan-                     ja metsätalousmaata, joka soveltuu lisä-·
33244: viljelijöiden lisämaiksi. Näillä toimilla kasvate-                alueeksi johonkin olemassa olevaan ti-
33245: taan nimenomaan kaupunkilaisten mahdollisuut-                     laan, voidaan myös käytännössä saada
33246: ta omistaa maata ja metsää. Edelleen maanhan-                     lisäalueeksi ilman, että sen tulee lisätä
33247: kintaoikeuslain 12 §:n 2 momentin mukaan                          vastaanottavan tilan elinkelpoisuutta
33248: lupaviranomaisen ilmoitus, jonka mukaan lupa                      olennaisesti, sekä
33249: 
33250: 4285005435
33251: 2                                 1985 vp. -    KK n:o 184
33252: 
33253:          mihin toimenpttetsun Hallitus aikoo            saattaa normaalille tasolle sekä samalla
33254:       ryhtyä maanhankintalain muuttamiseksi             varmistaa, että myyntiin tulevat lisämaat
33255:       siten, että kohtuuttoman korkeaksi muo-           ohjautuisivat niitä eniten tarvitseville vil-
33256:       dostunut maan hintakehitys voitaisiin             jelijöille?
33257: 
33258:     Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1985
33259: 
33260:                                      Sirkka-Liisa Anttila
33261:                                        1985 vp. -      KK n:o 184                                       3
33262: 
33263: 
33264: 
33265: 
33266:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33267: 
33268:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tarkoittavan sitä, että tilakoon osalta noudatetaan
33269: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          maatilalakia sekä sen nojalla annettuja säännök-
33270: olette 25 päivänä huhtikuuta 1985 päivätyn kir-        siä ja määräyksiä, mutta kantatilan ja lisäalueen
33271: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       keskinäisen etäisyyden osalta jonkin verran tiu-
33272: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        kempia vaatimuksia kuin maatilalain mukaisessa
33273: Sirkka-Liisa Anttilan näin kuuluvasta kirjallisesta    lainoitus- ja maankäyttötoiminnassa.
33274: kysymyksestä n:o 184:                                     Vakiintuneen käytännön mukaisesti myyty
33275:                                                        maa on sopivasti käytettävissä maatilalain mu-
33276:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33277:                                                        kaan tilakoon suurentamiseen vain silloin, kun
33278:        ryhtyä maanhankintalain soveltamisessa
33279:                                                        sillä on olennaista merkitystä maan saajina ole-
33280:        ja maanhankintalupa-asioiden käsittelyssä
33281:                                                        vien viljelijöiden maatilojen elinkelpoistamisen
33282:        noudatetun nykyisen käytännön muutta-
33283:                                                        kannalta. Tämä merkitsee sitä, että esimerkiksi
33284:        miseksi siten, että jokainen hehtaari maa-
33285:                                                        pinta-alastaan vähäisten tai kovin vähäpuustois-
33286:        ja metsätalousmaata, joka soveltuu lisä-
33287:                                                        ten metsäalueiden kauppoihin ei ole lupaviran-
33288:        alueeksi johonkin olemassa olevaan ti-
33289:                                                        omaisten toimesta puututtu. Maatilahallituksen
33290:        laan, voidaan myös käytännössä saada
33291:                                                        kantana on ollut, että tilakoon on suurennuttava
33292:        lisäalueeksi ilman, että sen tulee lisätä
33293:                                                        vähintään 12 prosentilla, ennen kuin maan on
33294:        vastaanottavan tilan elinkelpoisuutta
33295:                                                        katsottava olevan sopivasti käytettävissä tilakoon
33296:        olennaisesti, sekä
33297:                                                        suurentamiseen. Tästä on saattanut olla seurauk-
33298:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         sena maanhankintaluvan epääminen tapauksissa,
33299:        ryhtyä maanhankintalain muuttamiseksi           joissa luvan myöntäminen esimerkiksi tilusten
33300:        siten, että kohtuuttoman korkeaksi muo-         sijoituksen vuoksi olisi ollut tarkoituksenmukais-
33301:        dostunut maan hintakehitys voitaisiin           ta. Hallitus tuleekin selvittämään, millä edelly-
33302:        saattaa normaalille tasolle sekä ·samalla       tyksillä mainittua käytäntöä voitaisiin muuttaa
33303:        varmistaa, että myyntiin tulevat lisämaat       palvelemaan paremmin viljelijäväestön maan-
33304:        ohjautuisivat niitä eniten tarvitseville vil-   saantia.
33305:        jelijöille?
33306:                                                           Maanhankintaoikeuslain 3 §:n 1 momentissa
33307:                                                        on kielteisen lupapäätöksen edellytykseksi asetet-
33308:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          tu lisäksi, että maa voidaan maatilatalouden
33309: seuraavaa:                                             kehittämisrahaston vuotuisessa käyttösuunnitel-
33310:    Oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata         massa tarkoitukseen osoitettujen varojen puitteis-
33311: annetun lain (391/78) eli maanhankintaoikeus-          sa lunastaa valtiolle.
33312: lain 3 §:n 1 moinentin mukaan maanhankintalu-             Ellei maanhankintaluvan epäämisen edellytyk-
33313: pa voidaan evätä vain, kun maa on sopivasti            siä ole olemassa, on ostajalle annettava maanhan-
33314: käytettävissä maatilalain (188/77) mukaan tila-        kintalupa. Luvan epäämistä harkittaessa pidetään
33315: koon suurentamiseen. Tästä seuraa, että maan-          päätöksenteon ajankohtaa ratkaisevana. Lupaa ei
33316: hankintaoikeuslain täytäntöönpanossa on lähtö-         voida evätä mai1dollisia tulevia maankäytön tar-
33317: kohtaisesti nojauduttava maatilalain mukaisessa        peita varten, toisin sanoen maata ei voida hank-
33318: toiminnassa noudatettuihin periaatteisiin ja oh-       kia "varastoon" maanhankintalupajärjestelmän
33319: jeisiin. Maatilalain tavoitteisiin pyrittäessä on      avulla vasta joskus huomattavasti myöhemmin
33320: erityistä huomiota kiinnitettävä toimenpiteiden        lisäalueina käytettäviksi. Tällaista toimintaa tus-
33321: taloudelliseen tarkoituksenmukaisuuteen. Näin          kin voitaisiin pitää taloudellisesti tarkoituksen-
33322: ollen sanottu periaate tulee sovellettavaksi myös      mukaisena, kun otetaan huomioon, että maatila-
33323: em. tilakoon suurentamis- ja muita maankäyttö-         talouden niukkoja pääomia sitoutuisi omaisuu-
33324: toimenpiteitä suoritettaessa.                          teen, josta saadaan tuloja vasta vuosikymmenen
33325:    Maanhankintaoikeusasetustoimikunta on mie-          jälkeen. Korostettakoon kuitenkin sitä, että
33326: tinnössään (1978:49) katsonut sanan "sopivasti"        maanhankintaoikeuslaki ei millään tavoin rajoita
33327: 4                                    1985 vp. -     KK n:o 184
33328: 
33329: viljelijöitä suoralla kaupalla hankkimasta lisä-    lalain mukaista lainoitusta ei voida myöntää, jos
33330: maiksi sopivia alueita.                             omaisuuden luovutushinta ilmeisesti ylittää alu-
33331:    Kysymyksessä on lisäksi kiinnitetty huomiota     een käyvän arvon, jäävät tällaiset ylihintaiset
33332: viljelysmaan hinnan nousuun. Ongelmana maa-         maakaupat vaille lainaa. Pääasiallisena syynä hin-
33333: talousmaan hintatason nousu on ensisijaisesti       nannousuun on ollut kilpailu lisäpellosta. Halli-
33334: maamme varsinaisilla viljelysalueilla, joissa       tus seuraa kuitenkin jatkuvasti maa- ja metsäta-
33335: pellon hinta on noussut jopa kaksinkertaiseksi      lousmaan hintatason kehitystä ja tulee harkitse-
33336: verrattuna lainoitus- ja maankäyttötoiminnassa      maan mahdollisuuksia toimenpiteisiin ryhtymi-
33337: käytettyihin viljelysmaan hintoihin. Koska maati-   seksi hintojen nousun hillitsemiseksi.
33338: 
33339:     Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1985
33340: 
33341:                                                       Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
33342:                                       1985 vp. -     KK n:o 184                                       5
33343: 
33344: 
33345: 
33346: 
33347:                                Tili Riksdagens Herr Talman
33348: 
33349:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         gen'' betyda att man, i fråga om lägenhetens
33350: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       storlek, iakttar lagen om gårdsbruksenheter och
33351: den 25 april 1985 tili vederbörande medlem av        med stöd därav givna stadgangen och bestäm-
33352: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    melser, men i fråga om avståndet melian stamlä-
33353: dagsledamot Sirkka-Liisa Anttila undertecknade       genheten och tiliskottsområdet något striktare
33354: spörsmål nr 184:                                     krav än vid låne- och markanvändningsverksam-
33355:                                                      het enligt lagen om gårdsbruksenheter.
33356:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
33357:                                                          Enligt vedertagen praxis kan jorden lämpligen
33358:        för att ändra den praxis som iakttas vid
33359:                                                      användas för förstoring av lägenheter enligt lagen
33360:        tillämpningen av markförvärvslagen och
33361:                                                      om gårdsbruksenheter bara i det fali att jorden är
33362:        behandlingen av markförvärvstilistånds-
33363:                                                      av väsemlig betydelse för att lägenheterna skall
33364:        ärenden så att varje hektar jord- och
33365:                                                      bli livsdugliga. Detta innebär att man ime på
33366:        skogsbruksmark som lämpar sig som tili-
33367:                                                      åtgärd av tiliståndsmyndigheterna har ingripit i
33368:        skottsområde för någon existerande lä-
33369:                                                      köp som gälier skogsområden med obetydlig
33370:        genhet också i praktiken kan erhålias som
33371:                                                      areal elier mycket ringa trädbestånd. Jordbruks-
33372:        tillskottsområde utan att marken i fråga
33373:                                                      styrelsens ståndpunkt har varit den att lägen-
33374:        väsentligt behöver öka den mottagande
33375:                                                      hetens storlek bör öka med åtminstone 12 pro-
33376:        lägenhetens livsduglighet, samt
33377:                                                      cent innan det kan anses att jorden lämpligen
33378:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      kan användas för förstoring av lägenheten. Detta
33379:        för att ändra markförvärslagen så att den     har kunnat föranleda att markförvärvstilistånd
33380:        oskäliga prisutvecklingen beträffande         har förvägrats i sådana fali där det, tili exempel
33381:        jord kunde fås ner på en normal nivå och      med tanke på hur ägorna är placerade, hade varit
33382:        så att man samtidigt kunde säkerstälia att    ändamålsenligt att bevilja tilistånd. Regeringen
33383:        den tiliskottsmark som säljs tilifalier de    kommer även att utreda under vilka förutsätt-
33384:        odlare som bäst behöver den?                  ningar nämnda praxis kunde ändras så att den
33385:                                                      bättre betjänar odlarbefolkningens markförvärv.
33386:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         1 3 § 1 mom. markförvärvslagen uppstälis
33387: anföra följande:                                     härtill som en förutsättning för förvägrande av
33388:    Enligt 3 § 1 mom. lagen om rätt att förvärva      markförvärvstilistånd att jorden inom ramen för
33389: jord- och skogsbruksmark (391178), dvs. mark-        de medel som anvisas för ändamålet i den årliga
33390: förvärvslagen, kan markförvärvstilistånd förvägras   dispositionsplanen för gårdsbrukets utvecklings-
33391: endast, om jorden lämpligen kan användas för         fond kan inlösas tili staten.
33392: förstoring av lägenheter enligt lagen om gårds-          Om förutsättningar för att förvägra markför-
33393: bruksenheter (188/77). Härav följer att det vid      värvstilistånd inte föreligger måste köparen bevil-
33394: markförvärvslagens verkstäliande måste tas som       jas markförvärvstilistånd. Vid prövning av huru-
33395: utgångspunkt, att man stöder sig på principer        vida tilistånd skali förvägras anses tidpunkten för
33396: och anvisningar som iakttas vid verksamhet enligt    beslutsfattandet vara avgörande. Tilistånd kan
33397: lagen om gårdsbruksenheter. När man strävar          inte förvägras med tanke på eventuelia framtida
33398: efter att nå de mål som lagen om gårdsbruksen-       behov av markanvändning, med andra ord kan
33399: heter anger bör särskild uppmärksamhet fästas        jord inte med hjälp av markförvärvstiliståndssys-
33400: vid åtgärdernas ekonomiska ändamålsenlighet.         temet anskaffas '' i lager'' för att användas som
33401: Sålunda skali sagda princip tiliämpas också när      tiliskottsområde först långt senare. Sådan verk-
33402: ovan nämnda åtgärder i anslutning tili förstoring    samhet kunde knappast anses ekonomiskt ända-
33403: av lägenheter och andra markanvändningsåtgär-        målsenlig, då man tar i beaktande att gårds-
33404: der vidtas.                                          bruksekonomins knappa kapitaltiligångar då
33405:    Kommissionen för en förordning om rätt att        skulie bindas vid egendom som ger inkomster
33406: förvärva jord (1978:49) har ansett ordet "lämpli-    först efter ett årtionde. Det må dock framhålias
33407: 6                                    1985 vp. -     KK n:o 184
33408: 
33409: att markförvärvslagen på intet sätt begränsar       het. Eftersom det inte är möjligt att bevilja lån
33410: odlarnas möjligheter att genom direkta köp in-      enligt lagen om gårdsbruksenheter när egendo-
33411: förskaffa områden som lämpar sig som tillskotts-    mens överlåtelsepris uppenbart överstiger områ-
33412: mark.                                               dets gängse pris blir sådana markaffärer, där
33413:    1 spörsmålet har man vidare fäst uppmärksam-     överpris betalas, utan lån. Den huvudsakliga
33414: het vid den prisstegring som gäller jordbruks-      orsaken till prisstegringen har varit konkurrensen
33415: mark. Prisstegringen är ett problem i första hand   om tillskottsåker. Regeringen följer dock fortsätt-
33416: på vårt lands egentliga odlingsområden, där         ningsvis med utvecklingen av prisnivån för jord-
33417: priset på åker till och med har fördubblats         och skogsbruksmark och kommer att överväga
33418: jämfört med de priser på odlingsmark som an-        möjligheterna till åtgärder för bemästrande av
33419: vänds vid låne- och markanvändningsverksam-         prisstegringen.
33420: 
33421:     Helsingfors den 29 maj 1985
33422: 
33423:                                                      Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
33424:                                                  1985 vp.
33425: 
33426: Kirjallinen kysymys n:o 185
33427: 
33428: 
33429: 
33430: 
33431:                                     Tenhiälä: Ns. sisäpiirin kaupoista pörssiosakkeilla
33432: 
33433: 
33434:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33435: 
33436:   Lehtitietojen mukaan Norjassa ryhdytään lain-         sisäpiirin osakekauppoja on meillä mahdollista
33437: säädäntötoimiin, joilla voidaan tuomita sakkoi-         tehdä yhtä lailla kuin Norjassakin. Sen vuoksi
33438: hin tai vankeuteen sellaiset pörssiyhtiöiden sisä-      saattaisi olla tarpeen, että myös meillä selvitetään
33439: piiriläiset, jotka käyttävät luottamuksellisia tieto-   lainsäädännön tarvetta.
33440: jaan rahan tekemiseen oman yhtiön osakkeilla.              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33441: Esityksen mukaan vankeutta saattaisi tulla jopa         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33442: enimmillään vuoden verran. Syynä näihin lain-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
33443: säädäntöhankkeisiin on se, että Norjassa on pal-        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33444: jastunut kaksikin eri tapausta, joissa osakkeilla
33445: on väitetty harjoitetun sisäpiirin .kauppajuonitte-               Onko Hallituksen tiedossa, missä laa-
33446: luja. Oslon pörssillä on tosin olemassa omat                   juudessa meillä esiintyy ns. sisäpiirin
33447: eettiset norminsa, mutta niillä ei katsota olevan              kauppoja pörssiosakkeilla, jolloin hankit-
33448: kovin kummoista vaikutusta pikkujuonitteluihin.                tuja luottamuksellisia tietoja on käytetty
33449:                                                                hyväksi, ja
33450:   Suomessa eettiset säännöt pörssille ovat vasta                  onko Hallituksen mielestä myös meillä
33451: valmisteluvaiheessa, eikä lainsäädäntövalmistelu-              tarpeen ryhtyä erityisiin lainsäädäntötoi-
33452: ja ole tiettävästi tehty. Kuitenkin samanlaisia                miin asian johdosta?
33453: 
33454:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1985
33455: 
33456:                                              Hannu Tenhiälä
33457: 
33458: 
33459: 
33460: 
33461: 4285005391
33462: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 185
33463: 
33464: 
33465: 
33466: 
33467:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33468: 
33469:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         siin, jotta maasta toiseen ulottuviin väärinkäytök-
33470: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          siin pystyttäisiin puuttumaan.
33471: olette 25 päivänä huhtikuuta 1985 päivätyn kir-           Suomessa arvopaperikaupan ja pörssitoimin-
33472: jeenne n:o 667 ohella lähettänyt valtioneuvoston       nan sääntelemättömyys ovat antaneet aiheen sel-
33473: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      vittää pörssitoiminnassa esiintyviä epäkohtia ja
33474: taja Hannu Tenhiälän näin kuuluvasta kirjallises-      tarvetta lainsäädäntötoimiin. Niinpä oikeusmi-
33475: ta kysymyksestä n:o 185:                               nisteriö on helmikuussa 1985 asettanut suppean
33476:                                                        työryhmän laatimaan tästä selvityksen ja seuraa-
33477:            Onko Hallituksen tiedossa, missä laa-       maan pörssitoimintaa koskevien niin sanottujen
33478:         juudessa meillä esiintyy ns. sisäpiirin        eettisten sääntöjen kehittämistä. Sisäpiirin kaup-
33479:         kauppoja pörssiosakkeilla, jolloin hankit-     pojen esiintymismuotojen selvittäminen on yksi
33480:         tuja luottamuksellisia tietoja on käytetty     työryhmän tärkeimmistä tehtävistä. Vaikka on-
33481:         hyväksi, ja                                    gelma pääosin on samankaltainen kaikissa mais-
33482:            onko Hallituksen mielestä myös meillä       sa, joissa pörssitoiminta on vilkasta, ongelman
33483:         tarpeen ryhtyä erityisiin lainsäädäntötoi-     ratkaisuun eri maissa vaikuttavat maan oikeusjär-
33484:         miin asian johdosta?                           jestyksen ja arvopaperikaupan erityispiirteet.
33485:                                                        Näin ollen on Suomen osalta ensin selvitettävä,
33486:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       mitkä tiedot voivat vaikuttaa osakkeiden kurssiin,
33487: ti seuraavaa:                                          keillä tällaista tietoa on ja millä tavoin tietoja
33488:                                                        voidaan hyödyntää osakekaupoissa. Lisäksi on
33489:    Mahdollisuus väärinkäyttää luottamuksellisia        selvitettävä tietojen väärinkäytön seuraukset si-
33490: yritystietoja arvopapereiden kaupassa on omiaan        joittajille ja yhtiöille sekä voimassa olevien sään-
33491: vaaraotamaan osakesäästäjien oikeusturvaa ja yh-       nösten tarjoamat mahdollisuudet puuttua väärin-
33492: denvertaisuutta arvopaperimarkkinoilla. Arvopa-        käytöksiin, ehkäistä niitä, määrätä rikkomuksista
33493: perimarkkinoiden häiriötön toiminta ja luotta-         seuraamuksia ja loukatuille korvausta. Tässä suh-
33494: muksen säilyminen pörssiin edellyttävät, ettei täl-    teessa Helsingin Arvopaperipörssin valmistumai-
33495: laisia kielteisiä ilmiöitä esiinny. Kaikissa maissa,   sillaan olevan itsesääntelyn sisältö, ulottuvuus ja
33496: joissa pörssitoiminta on vilkasta, on ongelma          vaikutus ovat tärkeitä.
33497: tiedostettu. Usein on tällöin todettu valtion toi-        Työryhmä on asetettu selvittämään arvopaperi-
33498: menpiteet välttämättämiksi sisäpiirin kauppojen        vaihdannan tilaa. Vasta selvityksen perusteella
33499: estämiseksi ja kriminalisoimiseksi taikka tätä tar-    voidaan arvioida lainsäädäntötoimien tarpeelli-
33500: koittavan lainsäädännön tiukentamiseksi. Myös          suutta. Työryhmän on saatava selvitystyönsä val-
33501: kansainvälisellä tasolla on ryhdytty toimenpitei-      miiksi 31. 12 .198 5 mennessä.
33502: 
33503:      Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1985
33504: 
33505:                                                                     Oikeusministeri Christoffer Taxell
33506:                                       1985 vp. -- RJ( n:o 185                                           3
33507: 
33508: 
33509: 
33510: 
33511:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
33512: 
33513:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Eristen på reglering av handeln med värdepap-
33514: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        per och börsverksamheten i Finland har föranlett
33515: nr 667 av den 25 april 1985 tili vederbörande        en utredning av missförhållandena inom börs-
33516: medlem av statsrådet översänt avskrift av följan-    verksamheten och behovet av lagstiftningsåtgär-
33517: de av riksdagsman Hannu Tenhiälä underteck-          der. Justitieministeriet tillsatte därför i februari
33518: nade spörsmål nr 185:                                1985 en liten arbetsgrupp för att utreda detta
33519:                                                      och följa med utvecklingen av de så kallade
33520:           Känner Regeringen tili i viiken ut-        etiska reglerna för börsverksamhet. En av arbets-
33521:        sträckning hos oss förekommer s.k. insi-      gruppens viktigaste uppgifter är att utreda de
33522:        der affärer, varvid införskaffade konfi-      former i vilka insider affärerna uppträder. Även
33523:        dentiella uppgifter utnyttjas, och            om problemet i stort sett är likadant i alla Iänder
33524:           anser Regeringen att det är nödvändigt     där börsverksamheten är livlig, inverkar varje
33525:        att även hos oss vidta särskilda lagstift-    lands specifika rättsordning och handel med
33526:        ningsåtgärder?                                värdepapper på problemets lösning. Därför mås-
33527:                                                      te i Finland först utredas vilka uppgifter som kan
33528:    Såsom svar på detta spörsmål anför jag vörd-      inverka på aktiernas kurs, vem som har sådana
33529: samt följande:                                       uppgifter och på vilket sätt dessa uppgifter kan
33530:    Möjligheten att missbruka konfidentiella före-    utnyttjas i aktieaffärer. Dessutom måste man
33531: tagsuppgifter i handeln med värdepapper kan          utreda vad missbruket av uppgifterna har för
33532: leda till att aktiespararnas rättsskydd och jäm-     följder för investerare och bolag samt vilka möj-
33533: ställdhet på värdepappersmarknaden äventyras.        ligheter det finns att enligt gällande stadganden
33534: För att verksamheten på värdepappersmarknaden        ingripa i missbruken, förebygga dem, fastställa
33535: skall kunna försiggå utan störningar och förtroen-   påföljder för förseelserna och ersättning åt de
33536: det för börsen bibehållas krävs att negativa         kränkta. 1 dessa avseenden är innehållet, omfatt-
33537: företeelser av detta slag inte förekommer. Pro-      ningen och verkan av den självreglering som
33538: blemet är bekant i alla Iänder med livlig börs-      Helsingfors Fondbörs just håller på att avsluta av
33539: verksamhet. Ofta har man där konstaterat att         betydelse.
33540: statliga åtgärder har varit nödvändiga för att          Arbetsgruppen har tillsatts för att utreda situa-
33541: förhindra och kriminalisera insider affärer eller    tionen inom värdepappersomsättningen. Först på
33542: för att skärpa lagstiftningen på detta område.       basen av denna utredning kan lagstiftningsåtgär-
33543: Även på internationell nivå har man vidtagit         dernas nödvändighet bedömas. Arbetsgruppens
33544: åtgärder för att kunna ingripa i missbruk över       utredningsarbete skall vara slutfört senast
33545: gränserna.                                           31.12.1985.
33546: 
33547:     Helsingfors den 16 maj 1985
33548: 
33549:                                                                   Justitieminister Christoffer Taxell
33550:                                                  1985 vp.
33551: 
33552: Kirjallinen kysymys n:o 186
33553: 
33554: 
33555: 
33556: 
33557:                                     Ikonen ym.: Keskiasteen koulunuudistuksen turvaamisesta
33558: 
33559: 
33560:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33561: 
33562:    Maan kouluoloja uudistettaessa ollaan parhail-       tuksen suunnitelmat uusista saastotoimenpltels-
33563: laan uudistamassa koko laajaa koulu- ja opistoas-       tä. Säästötoimenpiteet vaativat opetusryhmien
33564: teista ammatillista koulutusta. Ammatillisen            yhdistämistä ja tämä taas aiheuttaa oppilaille
33565: koulutuksen uudistaminen on merkittävää, sillä          motivointiongelmia. Yhdisteryssä ryhmässä ai-
33566: eduskunnan vuonna 1978 antaman kehittämis-              heutuu opetustilanteissa sisäisiä ristiriitoja, jotka
33567: lain perusteella ammatillisesti eriytyvä koulutus       hankaloittavat opetustyötä. Pieneksi opetusryh-
33568: turvataan koko ikäluokalle vuoteen 1988 men-            mäksi olisi katsottava alle 10 oppilaan ryhmä,
33569: nessä.                                                  eikä yhdistetty ryhmä saisi kooltaan ylittää 18
33570:    Kehittämislaissa luvataan peruskoulunsa päät-        oppilaan määrää.
33571: täneille nuorille mahdollisuus päästä ammatilli-           Opetusministeriön laskelmien mukaan keskias-
33572: sesti eriytyvään koulutukseen keskiasteen oppilai-      teen koulunuudistuksen toteuttaminen eduskun-
33573: toksissa ja lisäksi osalle keskiasteen suorittaneista   nan säätämän keskiasteen koulutuksen kehittä-
33574: mahdollistetaan korkeakouluopetus. Tällä het-           mislain mukaisesti edellyttää, että valtion tulo- ja
33575: kellä peruskoulun käyneistä nuorista noin 80 %          menoarvioon varataan vuosittain riittävästi käyt-
33576: pääsee jatkamaan joko lukiossa tai keskiasteen          tömenoja lisää. Samaan aikaan ammatilliseen,
33577: oppilaitoksessa. Noin 25 % lukion käyneistä jat-        yleissivistävään ja aikuiskoulutukseen käytettyjen
33578: kaa korkeakouluissa.                                    valtion varojen suhteellinen osuus on pudonnut
33579:    Aikaisemmin oppilaat jatko-oppimahdollisuu-          vuodesta 1978 lähtien noin 17 %. Lisäksi on
33580:                                                         ammatillisen opetuksen alueella päätetty toteut-
33581: det turvatakseen valitsivat koulumuodokseen lu-
33582: kion. Uudistuksen avulla on taattava lukion rin-        taa noin 80 milj. markan suuruinen kustannus-
33583: nalle ammatillinen väylä, jota kautta on myös           ten säästö.
33584: mahdollisuus jatkaa korkeakouluopintoihin.                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33585: Tuotantoelämän teknologisessa kehityksessä am-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33586: matit ja työtehtävät muuttuvat nykyään nopeasti.        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
33587: Monipuolisten nykyaikaisten tietoteknisten ja           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33588: ammatillisten valmiuksien omaksuminen ei ole                       Miten Hallitus aikoo taata ammatilli-
33589: mahdollista ilman riittävää yleissivistävien ja tie-            sen koulutuksen uudistumisen eduskun-
33590: toteknisten aineiden opiskelua.                                 nan hyväksymän kehittämislain mukai-
33591:    Ammatillisen koulutuksen uudistamiselle an-                  sesti jo päätetystä säästöohjelmasta huoli-
33592: tavat huonon lähtökohdan ammattikasvatushalli-                  matta?
33593: 
33594:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1985
33595: 
33596:           Pirkko Ikonen                   Sirkka-Liisa Anttila             Hannele Pokka
33597:           Kerttu Törnqvist                Hannu Kemppainen                 Timo Kietäväinen
33598:                                           Jukka Vihriälä
33599: 
33600: 
33601: 
33602: 
33603: 428500556K
33604: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 186
33605: 
33606: 
33607: 
33608: 
33609:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33610: 
33611:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        että vuonna 1978 ammattiopetuksen osuus tilin-
33612: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         päätöksen loppusummasta (ilman valtionvelan
33613: olette 25 päivänä huhtikuuta 1985 päivätyn kir.       hoitomenoja) oli 3,4 % ja vuonna 1985 vastaava
33614: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      osuus menoarvion loppusummasta on 3, 7 %.
33615: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       Yleissivistävän, korkeakouluopetuksen ja aikuis-
33616: Pirkko Ikosen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       koulutuksen yhteenlaskettu osuus mainittuna
33617: kysymyksestä n:o 186:                                 ajanjaksona on sen sijaan vähentynyt 12,7 pro-
33618:                                                       sentista 11,0 prosenttiin. Supistukseen on vaikut-
33619:           Miten Hallitus aikoo taata ammatilli-       tanut eniten ikäluokkien koon pienenemisestä
33620:        sen koulutuksen uudistumisen eduskun-          aiheutunut oppilasmäärän väheneminen yleissi-
33621:        nan hyväksymän kehittämislain mukai-           vistävässä koulutuksessa.
33622:        sesti jo päätetystä säästöohjelmasta huoli-       Vuonna 1985 perustetaan valtion ammatillisiin
33623:        matta?                                         oppilaitoksiin 236 uutta tointa ja valtionavun
33624:                                                       piiriin hyväksytään kunnallisiin ja yksityisiin am-
33625:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      matillisiin oppilaitoksiin 130 uutta tointa, joista
33626: ti seuraavaa:                                         osa aiheutuu väliaikaisen koulutuksen ja tunti-
33627:   Valtion vuoden 1985 menoarvion mukaan kas-          opetuksena annetun opetuksen vakinaistamises-
33628: vavat ammattiopetuksen menot 11 % vuoteen             ta. Mainittakoon, että esimerkiksi vuonna 1980
33629: 1984 verrattuna. Ammattiopetuksen menojen             vastaavat luvut olivat 93 uutta tointa valtion
33630: kasvu on suhteellisesti budjetin loppusumman          oppilaitoksiin ja 113 uutta valtionapuun oikeut-
33631: kasvua suurempi. Valtiontalouden kokonaisme-          tavaa tointa kunnallisiin ja yksityisiin ammatilli-
33632: not ilman valtionvelan hoitomenoja lisääntyvät        siin oppilaitoksiin. Vakinaisen koulutuksen laa-
33633: 9 %. Ammatillisen koulutuksen laajentaminen           jentaminen heijastuu näin ollen myös oppilaitos-
33634: perustuu valtioneuvoston hyväksymään keskias-         ten henkilöstöresurssien lisäämisenä.
33635: teen koulutuksen kehittämisohjelmaan vuosille            Ammatillisten oppilaitosten valtion avustama
33636: 1984-85.                                              rakennustoiminta on kehittynyt 1980-luvulla seu-
33637:   Ammattiopetuksen menojen osuus valtion me-          raavasti (kustannukset on laskettu kiintein hin-
33638: notaloudesta on vuodesta 1978 lisääntynyt siten,      noin vuoden 1985 kustannustasossa):
33639: 
33640: Milj. mk                                              1980     1981      1982      1983       1984      1985
33641: Kunnalliset ja yksityiset oppilaitokset
33642: (arvio rakentamisvolyymista) .............. .         152      192        228       220       268        276
33643: Valtion oppilaitokset ..................... .         160      156        160       157       157        170
33644:                                                       312      348        388       377       424        446
33645: 
33646:    Keskiasteen koulunuudistuksesta aiheutuu var-      paikkatavoitteiden saavuttamista ja voimavarojen
33647: sin mittava investointitarve. Lääninhallitusten       käytön tehostamista.
33648: kesällä 1984 tekemien esitysten mukaan on am-
33649: matillisten oppilaitosten rakennusinvestointien
33650:                                                          Päätöksen perusteella on ammatillisen koulu-
33651: kokonaiskustannusarvio 5, 3 miljardia markkaa.
33652:                                                       tuksen aloituspaikkamääriä voitu lisätä noin
33653: Rakentaminen painottuu vuosikymmenen loppu-
33654:                                                       4 100 aloituspaikalla. Päätöksen perusteella on
33655: puolelle ja 1990-luvun alkuun, koska rakentamis-
33656: volyymin yli kaksinkertaistamiseen kuluvalla vuo-     niin ikään vailla ammatillista koulutusta olevien
33657:                                                       hakijoiden oppilaaksipääsyä parannettu siten, et-
33658: sikymmenellä ei ole teknisestikään mahdollisuuk-
33659:                                                       tä väliaikaisen koulutuksen aloituspaikat varataan
33660: sia.
33661:                                                       ensisijaisesti niille hakijoille, joilta puuttuu aikai-
33662:    Kysymyksessä käsitelty ns. säästöpäätös tarkoit-   sempi ammatillinen koulutus. Päätöksen perus-
33663: taa ensisijaisesti asetettujen aloitus- ja oppilas-   teella on myös laajennettu iltaopetusta.
33664:                                        1985 vp. -      KK n:o 186                                        3
33665: 
33666:    Päätöksen tarkoituksena on ollut lisäksi toi"          Valtioneuvoston 3. 5. 198 5 hyväksymän keskias-
33667: minnan taloudellisuuden ja tehokkuuden lisää-          teen koulutuksen vuosien 1986-88 kehittämis-
33668: minen siten, että voimavaroja voidaan kohdentaa        ohjelman mukaan kasvavat ammatillisen koulu-
33669: lisävoimavaroja eniten vaativiin tehtäviin.            tuksen käyttömenot reaalisesti 269 milj. mk vuo-
33670:    Ammatillisten oppilaitosten opetusryhmäkoot         sina 1985-88. Tähän sisältyvät ammatillisten
33671: vaihtelevat oppilaitosmuodoittain 8:sta 36:een.        oppilaitosten rahoituslain (494183) ja ammatillis-
33672: Samassakin oppiaineessa (esim. äidinkieli, mate-       ten oppilaitosten oppilaiden opintososiaalisista
33673: matiikka) saattaa opetusryhmä eri oppilaitoksissa      eduista annetun lain (498/83) aiheuttamat me-
33674: olla 8-36 oppilasta. Opetusryhmäkoon vaihtelut         nolisäykset, jotka ovat 119 milj. mk. Muut
33675: johtuvat suureksi osaksi historiallisista tekijöistä   kehittämisohjelmaan sisältyvät toimenpiteet, ku-
33676: eli siitä, että ammatillinen koulutus oli aikaisem-    ten vakinaisen koulutuksen oppilaspaikkojen li-
33677: min useiden eri ministeriöiden ja keskusvirasto-       säys sekä opetuksen laadullinen kehittäminen,
33678: jen alaista, jolloin säädöksetkin vaihtelivat huo-     lisäävät reaalisesti valtion menoja 150 milj. mar-
33679: mattavasi.                                             kalla.
33680:    Kun keskiasteen koulunuudistuksen yhteydes-
33681: sä opetus yleissivistävien aineiden osalta yhtenäis-      Muita painopisteitä tulevat lähivuosina ole-
33682: tyy, ei ole perusteita sille, että saman opetus-       maan rakennusinvestoinnit sekä kalustohankin-
33683: suunnitelman mukaista opetusta annetaan eri            nat. Vuonna 1985 valtionrahoitus koneitten ja
33684: oppilaitostyypeissä niin huomattavan erikokoisis-      kaluston perustamiskustannuksiin on 101 milj.
33685: sa ryhmissä.                                           mk ja talonrakennusinvestointeihin 239 milj. mk
33686:    Aivan yhtenäisiin opetusryhmäkokoihin ei kui-       eli yhteensä 340 milj. mk. Mainittuun valtionra-
33687: tenkaan päästä - eikä ole tarkoituksenmukaista-        hoitukseen otetaan kantaa vuosittain valtion
33688: kaan - johtuen mm. oppilaitosten erilaisesta           tulo- ja menoarvion valmistelun yhteydessä. Ta-
33689: aloitusryhmien koosta ja erilaisesta luonteesta.       lonrakennusinvestointeihin tarvittavan rahoituk-
33690: Siten yleissivistävissä aineissa opetusryhmän koko     sen määrä riippuu mm. rakennusaikaisen ja jälki-
33691: vieläkin vaihtelee 36:sta (kauppaoppilaitokset,        käteen tapahtuvan rahoituksen keskinäisestä suh-
33692: teknilliset oppilaitokset) noin 16:een (mm. am-        teesta. Opetusministeriön viimeisimmän hallin-
33693: mattikoulut). Yhdistettyjen ryhmien yläraja on         nonalan yleissuunnitelman mukaan valtion ra-
33694: 24, terveystiedossa ja kansalaistiedossa 32 oppi-      hoitusosuutta lisättäisiin koneitten ja kaluston
33695: lasta. Ammatillisissa aineissa (ammattiaineet,         perustamiskustannuksiin sekä talonrakennuksiin
33696: työnopetus) ei opetusryhmiä ole yhtenäistetty,         117 milj. markalla vuosina 1985-88. Tarkoituk-
33697: koska eri alojen opetustilanteet ja luonne vaihte-     sena on lisäksi edelleen rahoittaa eräitä investoin-
33698: levat huomattavasti keskenään. Ammattikasva-           tihankkeita työllisyysmäärärahoin.
33699: tushallituksen ohjeet koskevat vain pieniä, va-
33700: jaiksi jääneitä opetusryhmiä. Mikäli opetusryh-           Hallitus on talouspoliittisessa selonteossa edus-
33701: mät saadaan täyteen, ryhmiä ei tarvitse yhdistää.      kunnalle 14.5.1985 todennut hallituksen tarkoi-
33702:    Opettajien ja oppilaitosten muun henkilökun-        tuksena olevan voimavarojen lisäämisen ammatil-
33703: nan jatko- ja täydennyskolutus on ollut yksi           lisen koulutuksen laadulliseen kehittämiseen.
33704: ammattiopetuksen kehittämisen painopistealu-           Tässä tarkoituksessa hallitus tulee huolehtimaan
33705: eista, johon on edelleen tarkoitus lisätä määrära-     siitä, että valtion tulo- ja menoarvioesityksiin
33706: hoja lähivuosina. Kuluvan vuoden I lisämenoar-         varataan riittävät määrärahat ammatillisen koulu-
33707: vioesityksessä ehdotetaan lisäystä 3,0 milj. mk        tuksen kehittämi~en mm. keskiasteen koulutuk-
33708: opettajille järjestettävää tietotekniikan täyden-      sen kehittämisohjelman toteuttamisen edellyttä-
33709: nyskoulutusta vanen. Opettajien teollisuuteen ja       mällä tavalla. Hallitus tulee niin ikään huolehti-
33710: elinkeinoelämään tutustumista vanen varattuja          maan siitä, että toiminnan taloudellisuuteen ja
33711: määrärahoja on korotettu huomattavasti kuluvan         säästäväisyyteen pyrkivät ammatillista koulutusta
33712: vuoden tulo- ja menoarviossa ja tarkoituksena on       koskevat järjestelyt toteutetaan opetusta ja opis-
33713:  kaksinkenaistaa tämä määräraha vuonna 1986.           kelua vaarantamatta.
33714: 
33715:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 198 5
33716: 
33717:                                                                      Opetusministeri Kaarina Suonio
33718: 4                                      1985 vp. -- ~ n:o 186
33719: 
33720: 
33721: 
33722: 
33723:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
33724: 
33725:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ningens andel av bokslutets slutsumma (exklusive
33726: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          kostnaderna för skötseln av statsskulder) utgjorde
33727: av den 25 april 1985 till vederbörande medlem          3,4 %. År 1985 utgör den motsvarande andelen
33728: av statsrådet sänt en avskrift av följande av          av slutsumman i statsförslaget 3, 7 %. Den sam-
33729: riksdagsman Ikonen m.fl. undertecknade spörs-          manlagda andel som hänför sig till allmänbildan-
33730: mål nr 186:                                            de, högskole- och vuxenutbildning har i stället
33731:                                                        under nämnda period minskat från 12,7 % till
33732:            På vilket sätt ämnar Regeringen säker-      11,0 % . Minskningen har mest påverkats av att
33733:         ställa att den yrkesinriktade utbildningen     antalet elever i den allmänbildande utbildningen
33734:         skall kunna förnyas i enlighet med riks-       sjunkit eftersom åldersklassernas storlek minskat.
33735:         dagens utvecklingslag det redan fastställ-         År 1985 kommer sammanlagt 236 nya befatt-
33736:         da sparprogrammet till trots?                  ningar att inrättas vid statens läroanstalter. Vid
33737:                                                        kommunala och privata yrkesinriktade läroanstal-
33738:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ter godkänns 130 nya befattningar såsom till
33739: framföra följande:                                     statsunderstöd berättigade befattningar. En del
33740:    Enligt statsförslaget för år 1985 ökar utgifterna   av befattningarna har inrättats för att den under-
33741: för den yrkesinriktade utbildningen med 11 %           visning som ges temporärt och den som ges i
33742: jämfört med utgifterna under 1984. Ökningen av         form av timundervisning skall kunna ombildas
33743: utgifterna inom den yrkesinriktade utbildningen        till ordinarie. Mao kan konstatera att motsvaran-
33744: är proportionellt sett större än slutsumman i          de siffror t.ex. för år 1980 var 93 nya befatt-
33745: statsförslaget. De totala utgifterna för statshus-     ningar vid statens läroanstalter och 113 nya till
33746: hållningen frånsett kostnaderna för skötseln av        statsunderstöd berättigade befattningar vid kom-
33747: statsskulder ökade med 9 %. Utvidgningen av            munala och privata yrkesinriktade läroanstalter.
33748: den yrkesinriktade utbildningen bygger på det          Utvidgningen av den ordinarie utbildningen av-
33749: utvecklingsprogram för utbildningen på mellan-         speglas således som en ökning av personresurser-
33750: stadiet för åren 1984--85 som statsrådet god-          na vid läroanstalter.
33751: känt.                                                      Den statsunderstödda byggnadsverksamheten
33752:    Den andel som kostnaderna för den yrkesin-          vid yrkesläroanstalter har på 1960-talet utvecklats
33753: riktade utbildningen utgör av statsutgifterna har      på följande sätt (kostnaderna är beräknade i fasta
33754: sedan 1978 ökat så att den yrkesinriktade utbild-      priser enligt kostnadsnivån år 1985).
33755: Milj. mark                                             1980    1981      1982     1983      1984     1985
33756: Kommunala och privata läroanstalter
33757: (uppskattning av byggnadsvolymen) ...... .             152      192      228       220      268       276
33758: Statens läroanstalter ...................... .         160      156      160       157      157       170
33759:                                                        312      348      388       377      424       446
33760: 
33761:    Genomförandet av skolreformen på mellansta-         niskt föreligger möjligheter att under pågående
33762: diet medför ett rätt stort investeringsbehov. En-      decennium mer än fördubbla byggnadsvolymen.
33763: ligt de förslag som länsstyrelsen gjorde sommaren         Det s.k. sparbeslut som behandlats i nämnda
33764: 1984 utgör det totala kostnadsförslaget för bygg-      spörsmål innebär i främsta rummet att de mål
33765: nadsinvesteringarna vid yrkesläroanstalterna 5, 3      som man uppställt för nybörjar- och elevplatser
33766: milj. mark. Byggandet kommer till största delen        kan uppnås samt att användningen av resurser
33767: att genomföras under slutet av 1980-talet och i        effektiveras.
33768: början av 1990-talet eftersom det inte ens tek-
33769:                                                           Till följd av beslutet har det varit möjligt att
33770:                                                        öka antalet nybörjarplatser inom den yrkesin-
33771:                                       1985 vp. -       KK n:o 186                                       5
33772: 
33773: riktade utbildningen med ca 4 100 nybörjar-            för avsikt att även i fortsättningen under de
33774: platser. På basen av beslutet har man även             närmaste åren öka anslagen härför. 1 den första
33775: kunnat förbättra möjligheterna för de sökande          tiliäggsbudgeten för innevarande år föreslås en
33776: som inte har yrkesinriktad utbildning att bli          ökning på 3,0 milj. mark för fortbildning i
33777: antagna tili utbildningen genom att reservera          datateknik för lärare.
33778: nybörjarplatserna inom den interimistiska utbild- ·       De anslag som reserverats för att lärarna skall
33779: ningen i främsta rummet för de sökande som             kunna bekanta sig med industrin och näringslivet
33780: inte tidigare förvärvat en yrkesinriktad utbild-       har avsevärt höjts i statsförslaget för innevarande
33781: ning. På basen av beslutet har även kvälisunder-       år. Man har för avsikt att fördubbla detta anslag
33782: visningen kunnat urvidgas.                             år 1986.
33783:    Vidare har man haft för avsikt att öka verksam-        Enligt det urvecklingsprogram för utbild-
33784: hetens lönsamhet samt effektivera den så att           ningen på melianstadiet som statsrådet godkände
33785: resurser kan anvisas för de uppgifter som mest         3.5.1985 ökar driftskostnaderna för den yrkesin-
33786: kräver tiliäggsresurser.                               riktade utbildningen reelit med 269 milj. mark
33787:    Undervisningsgruppernas storlek varierar enligt     under åren 1985-88. 1 beloppet ingår ökningar-
33788: olika typer av läroanstalter från 8 tili 36 elever.    na av de utgifter som avses i lagen om finansi-
33789: Även i samma läroämne (t.ex. modersmål, mate-          ering av yrkesläroanstalter (494/83) och i lagen
33790: matik) kan undervisningsgruppen vid olika läro-        om studiesociala förmåner för yrkesläroanstalter-
33791: anstalter bestå av 8-36 elever. Undervisnings-         nas elever (498/83). Ökningarna utgör samman-
33792: gruppernas olika storlek beror tili största delen på   lagt 119 milj. mark. De övriga åtgärder som
33793: historiska faktorer, dvs. därpå att den yrkesin-       ingår i urvecklingsprogrammet, t.ex. ökningen av
33794: riktade utbildningen tidigare var understälid fle-     elevplatser inom den ordinarie utbildningen
33795: ra ministerier och centralämbetsverk, då även          samt det kvalitativa utvecklandet av undervis-
33796: stadganden därom varierade mycket.                     ningen ökar reelit statens utgifter med 150 milj.
33797:    Då undervisningen i alimänbildande ämnen i          mark.
33798: samband med införandet av skolreformen på                 Byggnadsinvesteringar och anskaffningar av in-
33799: mellanstadiet blir enhetligare föreligger det inte     ventarier kommer under de närmaste åren att
33800: motiveringar att undervisning enligt samma lä-         utg,öra andra tyngdpunktsområden.
33801: roplan ges i grupper av så betydande olika storlek        Ar 198 5 var statens andel av grundläggnings-
33802: vid läroanstalter av olika typ.                        kostnaderna för anläggningar och inventarier 101
33803:    Det är dock inte möjligt och inte helier            milj. mark och för investeringar i husbyggnader
33804: ändamålsenligt att undervisningsgrupperna blir         239 milj. mark, dvs. sammanlagt 340 milj. mark.
33805: alldeles lika stora. Detta beror bl.a. på att          Man tar årligen stälining tili nämnda finansiering
33806: nybörjargruppernas storlek vid olika läroanstalter     med statens medel vid beredningen av statsför-
33807: varierar och att de är avolika typ. Således varierar   slaget. Beloppet av den finansiering som behövs
33808: undervisningsgruppens storlek i alimänbildande         för investeringar i husbyggnader beror bl.a. på
33809: ämnen fortfarande från 36 elever (handelsläro-         den inbördes relationen melian finansieringen
33810: verk, tekniska läroanstalter) tili ca 16 (bl.a.        under bygget och den som sker efteråt. Enligt
33811: yrkesläroanstalter). Övre gränsen för kombinera-       den senaste alimänna planen inom undervis-
33812: de grupper är 24 elever, i hälsolära och medbor-       ningsministeriets förvaltningsområde skali statsfi-
33813: garfärdighet 32 elever. Undervisningsgruppernas        nansieringens andel för grundläggningskostna-
33814: storlek har inte förenhetligats i yrkesämnen (yr-      der, för anläggningar och inventarier samt för
33815: kesämnen, undervisning i praktiskt arbete), ef-        husbyggnader ökas med 117 milj. mark under
33816: tersom undervisningens innehåli och karaktär           åren 1985-88. Vidare har man för avsikt att
33817: inom olika områden varierar mycket jämfört med         finansiera vissa anskaffningar av investeringar
33818: varandra. Y rkesutbildningsstyrelsens anvisningar      med sysselsättningsmedel.
33819: gälier endast små undervisningsgrupper som inte           Regeringen har i sin ekonomiskpolitiska redo-
33820: består av ett tiliräckligt antal elever. Om under-     görelse tili riksdagen 14. 5.198 5 konstaterat att
33821: visningsgrupperna har fulit elevantai behöver          regeringen har för avsikt att öka de tilibudsståen-
33822: grupperna inte sammanslås.                             de resurserna för att den yrkesinriktade utbild-
33823:    Den fortsatta utbildningen och fortbildningen       ningen kvalitativt skali kunna urvecklas. 1 detta
33824: för lärare och den övriga personalen vid läroan-       syfte kommer regeringen att sörja för att tiliräck-
33825: stalter har utgjort ett av tyngdpunktsområdena         liga anslag kommer att reserveras för urvecklan-
33826: inom den yrkesinriktade utbildningen. Man har          det av den yrkesinriktade utbildningen bl.a. på
33827: 6                                    1985 vp. -     KK n:o 186
33828: 
33829: sätt som genomförandet av utvecklingsprogram-       bildningen och som är avsedda för att främja
33830: met för utbildningen på mellanstl).diet förutsät-   lönsamhet och sparsamhet inom verksamheten
33831: ter. Regeringen kommer även att sörja för att de    genomförs så att de inte äventyrar undetvisning
33832: arrangemang som gäller den yrkesinriktade ut-       och studier.
33833: 
33834:     Helsingfors den 31 maj 198 5
33835: 
33836:                                                            Undervisningsminister Kaarina Suonio
33837:                                                1985 vp.
33838: 
33839: Kirjallinen kysymys n:o 187
33840: 
33841: 
33842: 
33843: 
33844:                                    Kärhä: Viivästyskoron ulottamisesta valtion, kuntien Ja muiden
33845:                                       julkisyhteisöjen eläkejärjestelmiin
33846: 
33847: 
33848:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33849: 
33850:    Eduskunta hyväksyi vuosi sitten työntekijäin       Valtion, kuntien ja muiden julkisyhteisöjen elä-
33851: eläkelakiin, merimieseläkelakiin, tapaturmava-        kejärjestelmän piirissä olevat kansalaiset on jätet-
33852: kuutuslakiin ja liikennevakuutuslakiin muutok-        ty huomattavasti huonompaan asemaan viivästys-
33853: set, jotka takasivat korvauksen saajalle 16 prosen-   koron maksamisessa verrattuna niihin kansalai-
33854: tin viivästyskoron eläkkeen tai muun etuuden          siin, jotka saavat eläkkeensä yksityisen sektorin
33855: viivästyessä.                                         eläkejärjestelmien kautta.
33856:                                                          Edellä olevan petusteella ja valtiopäiväjärjes-
33857:    Edellä kerrotut eläkelakeihin tehdyt muutokset     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33858: koskevat vain yksityisen sektorin maksamia eläk-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
33859: keitä. Viivästyskorkojärjestelmän ulkopuolelle        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33860: jäivät mm. valtion, kuntien ja muiden julkisyh-
33861: teisöjen eläkejärjestelmät sekä kansaneläke- ja                  Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
33862: sairausvakuutusetuudet. Kuitenkin esimerkiksi                 litus aikoo ryhtyä, jotta eläkkeen tai
33863: valtion maksamat eläkkeet ja muut korvaukset                  muun etuuden viivästyessä maksettava
33864: saattavat viivästyä paljon pahemmin kuin mitä                 viivästyskorko ulotettaisiin koskemaan
33865: tapahtuu yksityisen sektorin maksamien eläkkei-               myös valtion, kuntien ja muiden julkis-
33866: den kohdalla. Kansalaiset eivät näin ollen ole                yhteisöjen maksamia eläkkeitä ja muita
33867: yhdenvertaisia odottaessaan eläke-etuuksiaan.                 etuuksia?
33868: 
33869:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1985
33870: 
33871:                                                Lea Kärhä
33872: 
33873: 
33874: 
33875: 
33876: 4285005457
33877: 2                                      1985 vp. -- KJ( n:o 187
33878: 
33879: 
33880: 
33881: 
33882:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33883: 
33884:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tion eläkelakiin ja valtion perhe-eläkelakiin sisäl-
33885: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          lytetään säännökset korotuksen maksamisesta vii-
33886: olette 25 päivänä huhtikuuta 1985 päivätyn kir-        västyneelle eläke-erälle. Korotusta esitetään mak-
33887: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       settavaksi 16 prosenttia vuotta kohden, silloin
33888: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        kun myönnettävän eläkkeen maksaminen viiväs-
33889: Kärhän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä      tyy yli kolme kuukautta. Esitys vastaa sisällöltään
33890: n:o 187:                                               työntekijäin eläkelakiin tehtyjä eläkkeen korotus-
33891:                                                        ta koskevia säännöksiä.
33892:           Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
33893:        linis aikoo ryhtyä, jotta eläkkeen tai             Jos esitys ehditään käsitellä eduskunnassa tä-
33894:        muun etuuden viivästyessä maksettava            män kevätistuntokauden kuluessa ja se hyväksy-
33895:        viivästyskorko ulotettaisiin koskemaan          tään, on uudet säännökset mahdollista saattaa
33896:        myös valtion, kuntien ja muiden julkis-         voimaan todennäköisesti tulevan heinäkuun alus-
33897:        yhteisöjen maksamia eläkkeitä ja muita          ta lukien.
33898:        etuuksia?                                          Saadun tiedon mukaan myös kunnallisella
33899:                                                        puolella on vastaava selvitystyö valmistumassa ja
33900:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          samansisältöiset eläkkeen korotusta koskevat
33901: seuraavaa:                                             sääntömuutokset kunnalliseen eläkesääntöön on
33902:                                                        tarkoitus toteuttaa lähiaikoina.
33903:    Työntekijäin eläkelakiin, merimieseläkelakiin,
33904: tapaturmavakuutuslakiin ja liikennevakuutusla-            Postipankin, Kansaneläkelaitoksen ja Suomen
33905: kiin lisättiin eläkkeen tai muun etuuden korotus-      Pankin osalta ryhdyttäneen eduskunnan edellyt-
33906: ta koskevat säännökset 21 päivänä joulukuuta           tämiin toimenpiteisiin asianomaisten laitosten
33907: 1984 annetuilla laeilla, jotka tulivat voimaan 1       eläkesääntöjen muuttamiseksi heti kun eläkkeen
33908: päivänä huhtikuuta 1985.                               korotusta koskevat säännökset valtion osalta ovat
33909:    Hyväksyessään edellä mainitut lait eduskunta        v01massa.
33910: edellytti, että hallitus asiaa koskevan selvitystyön      Evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen
33911: valmistuttua antaa tarvittavat viivästyneiden jul-     kirkon eläkejärjestelmien osalta ei eläkkeen koro-
33912: kishallinnon eläkkeiden hyvittämistä koskevat          tuksen toteuttaminen edellytä säädösmuutoksia,
33913: lainmuutosehdotukset eduskunnalle.                     vaan näihin eläkejärjestelmiin sisältyvän viittaus-
33914:    Valtion osalta eduskunnan edellyttämiin toi-        säännöksen nojalla asia toteutuu sitä kautta, että
33915: menpiteisiin on jo ryhdytty. Tarpeellisten selvi-      valtion eläkelakia ja valtion perhe-eläkelakia
33916: tysten valmistuttua hallitus antoi 3 päivänä tou-      muutetaan. Sen sijaan kansanedustajain eläkejär-
33917: kokuuta eduskunnalle esityksen valtion eläkelain       jestelmän osalta asian toteuttaminen edellyttää
33918: ja valtion perhe-eläkelain muuttamiseksi (HE n:o       kansanedustajain eläkelain ja kansanedustajain
33919: 39/1985 vp. ). Esityksessä ehdotetaan, että val-       perhe-eläkelain muuttamista.
33920: 
33921:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1985
33922: 
33923:                                                                             Ministeri Pekka Vennamo
33924:                                         1985 vp. -- ~ n:o 187                                         3
33925: 
33926: 
33927: 
33928: 
33929:                                Tili Riksdagens Herr Taimao
33930: 
33931:    1 det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen          förhöjning på försenad pensionsrat innefattas i
33932: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        lagen om statens pensioner och lagen om statens
33933: den 25 april 1985 tili vederbörande medlem av         familjepensionero Det föreslås att förhöjningen är
33934: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     16 procent per år, då betalningen av den pension
33935: dagsledamot Kärhä undertecknade spörsmål nr           som beviljas försenas över tre månadero Proposi-
33936: 187:                                                  tionens innehåli motsvarar de stadganden om
33937:                                                       förhöjning av pension som har innefattats i lagen
33938:          Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-          om pension för arbetstagare  0
33939: 
33940: 
33941: 
33942:        geringen vidta för att den dröjsmålsränta         Om man hinner behandla propositionen i
33943:        som skali erläggas när pension elier an-       riksdagen under denna vårsession, och om den
33944:        nan förmån försenas skali komma att            godkänns, är det troligen möjligt att bringa de
33945:        gälia också sådana pensioner och andra         nya stadgandena i kraft vid ingången av kom-
33946:        förmåner som staten, kommunerna och            mande juli månado
33947:        andra offentliga samfund betalar?                 Enligt uppgift håller motsvarande utrednings-
33948:                                                       arbete på att färdigstälias inom den kommunala
33949:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      sektorn, och avsikten är att inom den närmaste
33950: anföra följande:                                      framtiden genomföra motsvarande ändringar av
33951:    Tili lagen om pension för arbetstagare, lagen      stadgandena gäliande förhöjning av pension i
33952: om sjömanspensioner, lagen om olycksfalisförsäk-      den kommunala pensionsstadgano
33953: ring och trafikförsäkringslagen fogades genom            Postbanken, Folkpensionsanstalten och Fin-
33954: lagar av den 21 december 1984, som trädde i           lands bank torde vidta av riksdagen förutsatta
33955: kraft den 1 april 1985, stadganden om förhöj-         åtgärder för ändring av vederbörande inrättning-
33956: ning av pension elier annan förmåno                   ars pensionsstadgor genast efter att stadgandena
33957:    Då riksdagen antog ovannämnda lagar                om förhöjning av pension har trätt i kraft för
33958: förutsatte den, att regeringen efter det att utred-   statens del.
33959: ningen av ärendet blivit färdig tili riksdagen           1 fråga om pensionssystemen för den evan-
33960: avlåter erforderliga lagändringsförslag om gottgö-    gelisk-lutherska kyrkan och den ortodoxa kyrkan
33961: relse för den offentliga förvaltningens fördröjda     förutsätter en förhöjning av pensionerna inte
33962: penstonero                                            ändringar av författningarna, utan med stöd av
33963:    Från statens sida har man redan vidtagit de        det hänvisande stadgande som ingår i dessa
33964: åtgärder som riksdagen förutsatte Efter att de
33965:                                     0                 pensionssystem genomförs saken i och med att
33966: erforderliga utredningarna hade blivit färdiga        lagen om statens pensioner och lagen om statens
33967: avlät regeringen den 3 maj tili riksdagen en          familjepensioner ändraso Däremot förutsätter
33968: proposition med förslag tili lagar angående änd-      ärendet i fråga om riksdagsmännens pensionssys-
33969: ring av lagen om statens pensioner och lagen om       tem en ändring av lagen om pension för riksdags-
33970: statens familjepensioner (RP 6 51 8 5) 1 proposi-
33971:                                         0             män och lagen om familjepension efter riksdags-
33972: tionen föreslås, att stadganden om erläggande av      mano
33973: 
33974:      Helsingfors den 29 maj 1985
33975: 
33976:                                                                            Minister Pekka Vennamo
33977:                                                  1985 vp.
33978: 
33979: Kirjallinen kysymys n:o 188
33980: 
33981: 
33982: 
33983: 
33984:                                    Isohookana-Asunmaa ym.: Koulutussopimusjärjestelmän kehittämi-
33985:                                       sestä
33986: 
33987: 
33988:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
33989: 
33990:    Koulutussopimukseen perustuva työpaikka-            välttämätöntä, jos me haluamme säilyttää amma-
33991: koulutus on tarkoitettu ammatilliseen koulutuk-        tillisen koulutuksen ajanmukaisena.
33992: seen liittyvää työpaikkaharjoittelua ja jatkokoulu-        Koulutussopimusjärjestelmässä on kuitenkin
33993: tusta tukevaksi järjestelmäksi. Koulutussopimus-       eräitä puutteita. Ongelmaksi ovat muodostuneet
33994: järjestelmä perustuu väliaikaisesti muutettuun         kustannustekijät, hallinnon raskaus ja koulutus-
33995: oppisopimuslainsäädäntöön. Nykyisessä muodos-          sopimuksen oppilaskohtaisuudesta aiheutuva
33996: saan järjestelmää sovelletaan vuoden 1988 lop-         epätarkoituksenmukaisuus. Usein on myös ollut
33997: puun.                                                  vaikeaa löytää sopivia harjoittelupaikkoja. Työn-
33998:                                                        antajille maksettava koulutuskorvauskaan ei ole
33999:    Koulutussopimusjärjestelmän käyttöönotto on         oleellisesti tätä harjoittelupaikkatilannetta paran-
34000: yleisesti koettu myönteiseksi toimenpiteeksi. Op-      tanut. Koulutussopimusjärjestelmän toteutumis-
34001: pilaitosten kokemukset tästä järjestelmästä ovat       ta on opetusministeriössä seurannut sitä varten
34002: voittopuolisesti hyviä. Myös oppilaat ovat suhtau-     perustettu työryhmä, joka on esittänyt joukon
34003: tuneet työpaikkakoulutukseen innostuneesti. Jo         toimenpiteitä koulutussopimusjärjestelmän edel-
34004: lyhyenkin työpaikkakoulutusjakson jälkeen on           leen kehittämiseksi.
34005: opiskelumotivaation voitu todeta selvästi paran-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34006: tuneen. Monissa tapauksissa työpaikalla saatu          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
34007: koulutus on helpottanut oppilaan työhön sijoit-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
34008: tumista opintojen päätyttyä.                           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34009:    Koulutussopimusjärjestelmän synty on merkit-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34010: tävä, koska tällä tavalla luotiin virallinen säädök-           ryhtyä koulutussopimusjärjestelmän ke-
34011: siin pohjautuva malli työelämän ja ammattikou-                 hittämiseksi niin, että tätä järjestelmää
34012: lutuksen yhteistyölle. Juuri koulutuksen ja työ-               voidaan lähivuosina oleellisesti laajentaa
34013: elämän yhteyksien tiivistäminen lähivuosina on                 ammattikoulutuksessa?
34014: 
34015:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1985
34016: 
34017:          Tytti Isohookana-Asunmaa            Timo Roos                    Katri-Helena Eskelinen
34018:          Mauri Pekkarinen                    Pirjo Ala-Kapee              Juhani Alaranta
34019: 
34020: 
34021: 
34022: 
34023: 4285005778
34024: 2                                    1985 vp. -     KK n:o 188
34025: 
34026: 
34027: 
34028: 
34029:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34030: 
34031:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kaa. Opetusministeriön tavoitteena on, että osa
34032: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ohjatusta työharjoittelusta järjestetään koulutus-
34033: olette 26 päivänä huhtikuuta 1985 päivätyn kir-     sopimusmuotoisella koulutuksena; vuonna 1986
34034: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    noin 2 000, vuonna 1987 noin 2 500 ja vuonna
34035: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     1988 noin 3 000 kokovuotista koulutuspaikkaa.
34036: Tytti Isohookana-Asunmaan ym. näin kuuluvasta       Lähinnä kysymykseen tulevat teknikko- ja insi-
34037: kirjallisesta kysymyksestä n:o 188:                 nöörikoulutus sekä myyjäkoulutus.
34038:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Koulutussopimukseen perustuvan työpaikka-
34039:        ryhtyä koulutussopimusjärjestelmän ke-       koulutusjärjestelmän käyttöönotto on jo runsaan
34040:        hittämiseksi niin, että tätä järjestelmää    puolentoista vuoden kokeilun perusteella osoit-
34041:        voidaan lähivuosina oleellisesti laajentaa   tautunut qikeasuuntaiseksi uudistukseksi, joka
34042:        ammattikoulutuksessa?                        parantaa ammatillisten oppilaitosten mahdolli-
34043:                                                     suuksia koulutukseen liittyvän työpaikkaharjoit-
34044:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      telun järjestämisessä. Koulutussopimusjärjestel-
34045: seuraavaa:                                          mä on lisännyt ja tiivistänyt oppilaitosten ja
34046:                                                     työpaikkojen välistä vuorovaikutusta ja selventä-
34047:    Uutta koulutussopimusjärjestelmää koskevat
34048:                                                     nyt eri osapuolten asemaa, tehtäviä ja velvolli-
34049: säännökset ovat sisällytetyt oppisopimuslakiin
34050:                                                     suuksia työpaikkakoulutusyhteistyössä. Järjestel-
34051: (muutettu 647/83) siten, että ne ovat voimassa
34052:                                                     män myötä oppilaitosten mahdollisuudet työhar-
34053: väliaikaisesti 1 päivästä elokuuta 1983 vuoden
34054:                                                     joittelun koulutukselliseen ohjaamiseen ovat
34055: 1988 loppuun. Tänä aikana on tarkoitus kokeilla
34056:                                                     myös parantuneet.
34057: koulutussopimusjärjestelmää ja seurata sen toimi-
34058: vuutta. Tätä tarkoitusta varten opetusministeriö       Oppisopimuslakiin ja -asetukseen perustuvat
34059: on asettanut vuonna 1984 työryhmän, jonka           välttämättömät lupa- ja maksatusmenettelyt ori
34060: tehtävänä on vuosittain antaa selvitys uuden lain   pyritty luomaan mahdollisimman yksinkertaisiksi
34061: säännösten vaikutuksista.                           niin, ettei oppilaitoshallinnolle ja työnantajille
34062:    Vuonna 1984 sai noin 6 000 ammatillisten         aiheutuisi tarpeettomia rasituksia. Vuosittaiset
34063: oppilaitosten oppilasta työpaikkakoulutusta kou-    lupamenettelyt ovat toistaiseksi välttämättömiä
34064: lutussopimusjärjestelmän piirissä. Vuodelle 1985    rajallisten määrärahojen ja kokeilun tarkoituksen-
34065: on asetettu tavoitteeksi noin 12 000 oppilaan       mukaisen kohdentamisen takia. Samaten siirty-
34066: osallistuminen     koulutussopimuskoulutukseen.     minen jatkuvasti voimassa oleviin koulutussopi-
34067: Tavoite tullaan todennäköisesti saavuttamaan,       muksiin - nykyisten oppilaskohtaisten ja vuosit-
34068: mikä merkitsee vuotuisen oppilasmäärän kaksin-      taisten sopimusten sijasta - tulee mahdolliseksi
34069: kertaistumista edelliseen vuoteen verrattuna.       siinä vaiheessa, kun pysyvään lainsäädäntöön voi-
34070:    Valtioneuvoston 3. 5 .198 5 vuosille 1986-88     daan siirtyä. Tulevaisuudessa, kun toiminta laaje-
34071: hyväksymän keskiasteen koulutuksen kehittämis-      nee, ongelmana on lähinnä harjoittelupaikkojen
34072: ohjelman tavoitteiden toteutuminen merkitsee        saatavuus, mitä pyritään parantamaan oppilas-
34073: koulutussopimustoiminnan oleellista laajentu-       kohtaisella harjoittelupaikkaverkoston luomisella.
34074: mista. Kehittämisohjelman mukaan koulutusso-        Keskiasteen koulunuudistuksen myötä työpaikka-
34075: pimusmuotoisen työnopetuksen järjestämisessä        koulutusta tulee sisältymään lähes kaikkeen oppi-
34076: tavoitteena on vuonna 1986 noin 1 500 ja vuosi-     laitosmuotoiseen ammatilliseen koulutukseen jo-
34077: na 1987-88 noin 2 000 kokovuotista (9 kk)           ko ohjatun työharjoittelun tai työpaikoille osit-
34078: koulutuspaikkaa.      Koulutussopimusmuotoisen      tain siirretyn käytännön työtaitojen opetuksen
34079: jatkokoulutuksen järjestämisessä on tavoitteena     muodossa. Pyrkimyksenä on koulutuksen sisällön
34080: vuonna 1986 noin 1 000 ja vuosina 1987-88           ja työelämän ajankohtaisten vaatimusten entistä
34081: noin 1 500 kokovuotista (12 kk) koulutuspaik-       parempi yhteensovittaminen.
34082: 
34083:     Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1985
34084: 
34085:                                                                  Opetusministeri Kaan"na Suonio
34086:                                       1985 vp. -      KK n:o 188                                         3
34087: 
34088: 
34089: 
34090:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
34091: 
34092:    1 det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen          del av den handledda arbetspraktiken anordnas
34093: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         som utbildning på grundval av utbildningsavtal;
34094: av den 26 april 1985 tili vederbörande medlem         under år 1986 kommer antalet utbildningsplatser
34095: av statsrådet sänt en avskrift av följande av         för hela året att vara ca 2 000 platser, under 1987
34096: riksdagsman Tytti Isohookana-Asunmaa m.flo            ca 2 500 och under 1988 ca 3 000 platser.
34097: undertecknade spörsmål nr 188:                        Tekniker- och ingenjörsutbildningen samt expe-
34098:                                                       ditutbildningen kommer härvid närmast i fråga.
34099:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          Införandet av det system med arbetsplatsut-
34100:        för att utveckla systemet med utbild-          bildning som bygger på utbildningsavtal har på
34101:        ningsavtal så att detta system väsentligt      basen av de försök man gjort under ett och ett
34102:        kan utvidgas inom den yrkesinriktade           halvt år, visat sig vara en bra reform, som
34103:        utbildningen?                                  förbättrar yrkesläroanstalternas möjligheter att
34104:                                                       anordna den praktik på arbetsplats som ansluter
34105:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      sig tili utbildningeno Systemet med utbildnings-
34106: framföra följande:                                    avtal har ökat och stärkt växelverkan mellan
34107:    Stadgandena om det nya systemet med utbild-        läroanstalter och arbetsplatser samt förtydligat de
34108: ningsavtal ingår i läroavtalslagen (ändro 647 /83)    olika parternas ställning, uppgifter och förplik-
34109: så att de temporärt gäller från deri 1 augusti 1983   telser när det gäller utbildningssamarbete på
34110: ända tili slutet av år 19880 Man har för avsikt att   arbetsplatso Med systemet har läroanstalternas
34111: under denna tid göra försök med utbildnings-          möjligheter tili en pedagogisk styrning av prakti-
34112: avtal samt iaktta hur det fungerar.                   ken på arbetsplats även blivit bättreo
34113:    För detta ändamål har undetvisningsminis-             Man har bemödat sig om att göra förfarandena
34114: teriet år 1984 tillsatt en arbetsgrupp med uppgift    med de utanordningar och tillstånd som bygger
34115: att årligen ge en utredning om de verkningar          på läroavtalslagen - och förordningen, så enkla
34116: som den nya lagen medförto                            som möjligt så att de inte medför onödiga
34117:    Under 1984 fick ca 6 000 elever vid yrkesläro-     påfrestningar för undervisningsförvaltningen och
34118: anstalter arbetsplatsutbildning inom ramen för        arbetsgivarnao De årliga förfarandena med till-
34119: systemet för utbildningsavtal. Man har som mål        stånd har hittills varit nödvändiga på basen av
34120: att ca 12 000 elever skall under 1985 delta i den     begränsade anslag och med tanke på en ända-
34121: utbildning som bygger på utbildningsavtal. Det        målsenlig inriktning med försöko Härvid blir en
34122: är uppenbarligt att målet kommer att nås vilket       övergång tili oavbrutet gällande läroavtal - i
34123: innebär att det årliga antalet elever fördubblas      stället för de årliga avtal som gäller för respektive
34124: jämfört med antalet elever i fjol.                    läroanstalt - möjlig i det skede då det är möjligt
34125:    Uppnåendet av de mål som ingår i det utveck-       att införa en bestående lagstiftning   0
34126: 
34127: 
34128: 
34129: 
34130: lingsprogram för utbildningen på mellanstidet            Då verksamheten i framtiden utvidgas kom-
34131: för åren 1986-88, som statsrådet godkände             mer lediga praktikplatser att utgöra ett problem.
34132: 3 05 0198 5 innebär att systemet med utbildnings-     Man strävar tili att lösa problemet genom att
34133: avtal väsentligt utvidgaso Enligt utvecklingspro-     skapa ett nät av praktikplatser för alla elevero I
34134: grammet har man vid anordnandet av arbetsbild-        samband med införandet av skolreformen på
34135: ning på grundval av utbildningsavtal som mål att      mellanstadiet kommer nästan all den yrkesin-
34136: under 1986 anordna ca 1 500 utbildningsplatser        riktade utbildning som ges vid läroanstalter att
34137: för hela året (9 månader) och under åren 1987-        innehålla arbetsplatsutbildning antingen i form
34138: 88 ca 2 000 platser 0 Vid anordnandet av fortsatt     av handledd arbetspraktik eller i form av sådan
34139: utbildning på grundval av utbildningsavtal har        undervisning i de färdigheter i praktiskt arbete
34140: man som mål att under 1986 anordna ca 1 000           som man dels börjat ge på arbetsplatser Såsom
34141:                                                                                                   0
34142: 
34143: 
34144: 
34145: 
34146: utbildningsplatser för hela året (12 månader) och     mål har man uppställt att undervisningens inne-
34147: under 1987-88 ca 1 500 platsero                       håll och arbetslivets aktuella krav allt bättre
34148:    Undervisningsministeriet har som mål att en        överensstämmer med varandrao
34149: 
34150:      Helsingfors den 3 juni 1985
34151: 
34152:                                                               Undervisningsminister Kaarina Suonio
34153:                                                1985 vp.
34154: 
34155: Kirjallinen kysymys n:o 189
34156: 
34157: 
34158: 
34159: 
34160:                                    Isohookana-Asunmaa ym.: Kirjastoautokannan uusimisesta
34161: 
34162: 
34163:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34164: 
34165:    Kirjastoautotoimintaa on harjoitettu vuodesta      kunnissa. Vuonna 1985 uusimislupaa hakevat
34166: 1961 lähtien. Koko maassa on käytössä 224             Haapajärvi, Suomussalmi, Kuusamo, Oulainen,
34167: autoa, näistä Oulun läänissä 25. Koko maan ja         Paltamo sekä Puolanka ja Pyhäjärvi. Kokonaan
34168: siis myös Oulun läänin kirjastoautokanta alkaa        uutta lupaa hakee Urajärven kunta. Lupaa hake-
34169: olla ikääntymässä lähivuosina kiihtyvää vauhtia.      vien autojen ikä vaihtelee 11-17 vuoden välillä.
34170: Maassa on poistettu käytöstä 83 autoa, joiden         Koska kirjastoautojen käyttökunto on huolestut-
34171: keskimääräinen poistoikä on ollut yli 12 vuotta.      tava, uusimisen tulisi tapahtua aivan lähivuosina.
34172: Kirjastoautoilla ajetut keskimääräiset ajokilomet-    Tilanne ei saisi luisua siihen, että kirjastoautoja
34173: rit ovat olleet n. 230 000 km. Haja-asutusaluei-      jouduttaisiin poistamaan liikenteestä, eikä uusia
34174: den kirjastopalvelut hoidetaan pitkien välimatko-     autoja saataisi tilalle.
34175: jen takaa, useimmiten kunnissa juuri kirjastoau-         Valtion budjetissa on vuodelle 1985 7 milj.
34176: tojen avulla. Muutamia laajoja kuntia ja kunta-       markkaa kirjastoautohankintoihin. Tällä saata-
34177: ryhmiä on vielä ilman tarpeellista kirjastoautoa.     neen uusittua autoja valtionosuuden katon olles-
34178: Kirjastoautojen merkitys harvaan asutuille lää-       sa 550 000 markkaa siten, että esimerkiksi Oulun
34179: neille on tavallista suurempi, koska palveluver-      lääni saanee kaksi kirjastoautolupaa, kun todelli-
34180: kostoa ei saataisi millään muulla keinolla näin       nen tarve tälle vuodelle olisi vähintään kahdek-
34181: kattavaksi. Esimerkiksi Oulun läänin yli 8, 1 milj.   san. Tilanne on huolestuttava.
34182: kirjalainasta 17 % tapahtuu kirjastoautojen avul-        Edellä olevan perusteella valtiopäiväjärjestyk-
34183: la ja luku saattaa nousta monissa kunnissa jopa       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
34184: puoleen. Läänin kirjastoautot toimivat poikkeuk-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
34185: setta myös koulujen oppilaskirjastoina lainaustoi-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34186: minnan osalta.
34187:                                                                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34188:    Maan keskimääräisen kirjastoautojen uusimis-              ryhtyä maamme kirjastoautokannan uusi-
34189: iän ylittää tällä hetkellä moni kirjastoauto. Muun           miseksi lähivuosina niin, etteivät kirjasto-
34190: muassa Oulun läänissä tällaisia autoja on useissa            autopalvelut välillä ehtisi keskeytyä?
34191: 
34192:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1985
34193: 
34194:              Tytti Isohookana-Asunmaa                          Juhani Alaranta
34195: 
34196: 
34197: 
34198: 
34199: 4285005571
34200: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 189
34201: 
34202: 
34203: 
34204: 
34205:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34206: 
34207:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         olennaisesti vähenivät ja ovat nyttemmin käytän-
34208: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         nöllisesti katsoen loppuneet. Muutamassa vuo-
34209: olette 26 päivänä huhtikuuta 1985 toimittanut         dessa tapahtuneet runsaat hankinnat ovat luon-
34210: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-      nollisesti aiheuttaneet yhtä suuren hankinnan
34211: nöksen kansanedustaja Isohookana-Asunmaan             tarpeen autojen alkaessa kulua loppuun.
34212: ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä           Vuonna 1985 kouluhallitus on myöntänyt 17
34213: n:o 189:                                              kunnalle kirjastoauton hankkimisluvan. Kunnista
34214:                                                       kolme on Oulun läänissä ja kaikki luvat koskevat
34215:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         vanhan tilalle hankittavaa uutta autoa.
34216:        ryhtyä maamme kirjastoautokannan uusi-           Jotta kirjastoautotoimintaa ei missään kunnas-
34217:        miseksi lähivuosina niin, etteivät kirjasto-   sa jouduttaisi lakkauttamaan, käytettävissä olevat
34218:        autopalvelut välillä ehtisi keskeytyä?         varat keskitetään nyt kokonaan vanhan kaluston
34219:                                                       uusimiseen. Hintojen nousua on koetettu hillitä
34220:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         autoja ja niiden varustusta Standardisoimalla ja
34221: seuraavaa:                                            ottamalla käyttöön normaalihintamenettely.
34222:    Maamme kuntiin on hankittu kirjastoautoja          Myös autojen hyvään hoitoon kiinnitetään aikai-
34223: 1960-luvun alust.a lähtien. Autoja hankittiin en-     sempaa enemmän huomiota, sillä kirjastoauto on
34224: sin vain muutamia vuodessa, mutta 1970-luvun          nykyään yli puolen miljoonan markan arvoinen.
34225: alkupuoliskon ajan hankintamäärät olivat suu-         Lähivuosien menoarvioihin pyritään varaamaan
34226: rempia, enimmillään 34 autoa vuodessa. Sen            määrärahat, joiden avulla kirjastoautojen välttä-
34227: jälkeen autokant~a lisäävät hankinnat jälleen         mätön uusimistarve voidaan tyydyttää.
34228: 
34229:     Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 198 5
34230: 
34231:                                                                     Opetusministeri Kaarina Suonio
34232:                                      1985 vp. -      KK n:o 189                                        3
34233: 
34234: 
34235: 
34236: 
34237:                                Tili Riksdagens Herr Talman
34238: 
34239:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         hört. De många anskaffningar som gjordes under
34240: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        ett fåtal år har naturligtvis medfört att behovet
34241: av den 26 april 1985 tili vederbörande medlem        av anskaffningar är nu lika stort då bilarna börjat
34242: av statsrådet sänt en avskrift av följande av        slitas ut.
34243: riksdagsman Isohookana-Asunmaa m.fl. under-              År 1985 har skolstyrelsen beviljat 17 kommu-
34244: tecknade spörsmål nr 189:                            ner tillstånd att anskaffa en biblioteksbil. Tre av
34245:                                                      kommunerna är belägna i Uleåborgs Iän och alla
34246:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      tillstånd gäller anskaffning av en ny bil i stället
34247:        för att förnya beståndet av biblioteksbilar   för den gamla.
34248:        i vårt land under de närmaste åren så att         För att man inte skall bli tvungen att sluta
34249:        biblioteksbilservicen inte under tiden av-    biblioteksbilverksamheten i någon kommun kon-
34250:        bryts?                                        centrerar man de tillbudsstående medlen helt tili
34251:                                                      att förnya bilbeståndet. Man har försökt hejda
34252:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     prisstegringen genom att standardisera bilar och
34253: framföra följande:                                   deras utrusting samt genom att införa ett system
34254:    Sedan början av 1960-talet har biblioteksbilar    med normalpriser. Man fäster även mera upp-
34255: anskaffats tili våra kommuner. Först anskaffades     märksamhet än tidigare på att bilarna sköts väl,
34256: endast ett fåtal bilar per år men antalet anskaff-   för en biblioteksbil kostar nuförtiden över
34257: ningar under första hälften av 1970-talet var        500 000 mark. Man kommer att försöka i stats-
34258: större, som högst 34 bilar per år. Därefter          förslagen för de närmaste åren uppta anslag med
34259: minskades anskaffingar av bilar väsentligt. Nu-      vilka det är möjligt att tillfredsställa det nödvän-
34260: mera har anskaffningarna praktiskt taget upp-        diga behovet av att förnya biblioteksbilar.
34261: 
34262:     Helsingfors den 31 maj 1985
34263: 
34264:                                                             Undervisningsminister Kaan·na Suonio
34265:                                                  1985 vp.
34266: 
34267: Kirjallinen kysymys n:o 190
34268: 
34269: 
34270: 
34271: 
34272:                                       Peltola ym.: Eräiden kunnallisten työntekijöiden eläkeikärajan
34273:                                          yksipuolisesta korottamisesta
34274: 
34275: 
34276:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34277: 
34278:    Vuoden 1984 alusta perustettiin Helsingin            limatta työntekijät eivät ole saaneet selvitystä
34279: kaupungin vesi- ja viemärilaitos yhdistämällä           tapahtuneesta muutoksesta ja sen perusteista.
34280: kaupungin vesilaitos ja osia katurakennusosastos-          Helsingin kaupungin vesi- ja viemärilaitoksen
34281: ta (lähinnä jätevedenpuhdistamot ja viemärien           tapaus ei ole ainoa laatuaan, vaan tiedossa on;
34282: kunnossapito).                                          että mm. Lahden kaupungin jätevedenpuhdista-
34283:    On ilmennyt, että tämän organisatorisen muu-         molla on menossa samanlainen hanke.
34284: toksen yhteydessä on työntekijöitä kuulematta              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34285: samalla korotettu osan työntekijöistä eläkeikära-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
34286: jaa. Työntekijät ovat joutuneet muutoksen eteen         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
34287: vain saamalla lukea tilinauhastaan eläkkeelle siir-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34288: tymiseen olevan ajan huomattavan pitenemisen.
34289: Ongelma koskee lähinnä katurakennusosaston                        Onko Hallitus tietoinen siitä, että kun-
34290: puolelta siirtyneitä työntekijöitä, joilla oli aikai-          nat ovat työntekijöitä kuulematta korot-
34291: semmin työn luonteen - likaista ja raskasta                    taneet eräiden työntekijöiden eläkeikära-
34292: ulkotyötä - mukaisesti 58 vuoden eläkeikäraja.                 jaa, ja jos on,
34293: Nyt noin 65 työntekijällä eläkeikäraja on noussut                 pitääkö Hallirus tällaisia toimia elä-
34294: 63 vuoteen. Ainakin yksi työntekijä, jolla aikai-              kepoliittisesti tarkoituksenmukaisina, sekä
34295: semman käytännön mukaan oli oikeus siirtyä                        mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34296: eläkkeelle, onkin saanut Kunnalliselta eläkelai-               ryhtyä eläkeikärajan korotusten estämi-
34297: tokselta kielteisen päätöksen. Pyynnöistään huo-               seksi?
34298: 
34299:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1985
34300: 
34301:                        Kati Peltola                             Juhani Vähäkangas
34302:                        Heli Astala                              Ulla-Leena Alppi
34303: 
34304: 
34305: 
34306: 
34307: 428500581C
34308: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 190
34309: 
34310: 
34311: 
34312: 
34313:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34314: 
34315:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          pi eläkeikä 53-62 vuotta. Jos viranhaltija tai
34316: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          työntekijä on palvellut eri viroissa tai töissä, joita
34317: olette 26 päivänä huhtikuuta 1985 päivätyn kir-        varten on määrätty erilaiset eläkeiät, hänen oi-
34318: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       keutensa vanhuuseläkkeenä suoritettavan lisä-
34319: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        eläkkeen saamiseen alkaa hänen täytettyään pal-
34320: Kati Peltolan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        velusajoilla painotettujen eläkeikien keskiarvoa
34321: kysymyksestä n:o 190:                                  vastaavan iän. Tämä ikä saadaan jakamalla kun-
34322:                                                        kin eläkeiän ja sitä vastaavan palvelusajan tulojen
34323:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että kun-    summa palvelusaikojen summalla.
34324:         nat ovat työntekijöitä kuulematta korot-          Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että
34325:         taneet eräiden työntekijöiden eläkeikära-      kunta ei voi määrätä työntekijän eläkeikää, vaan
34326:         jaa, ja jos on,                                alempi eläkeikä määräytyy viran tai työn mu-
34327:            pitääkö Hallitus tällaisia toimia elä-      kaan, jossa viranhaltija tai työntekijä palvelee, ja
34328:         kepoliittisesti tarkoituksenmukaisina, sekä    painotettu eläkeikä ottaa huomioon kunkin elä-
34329:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        keikäryhmän mukaisen palveluajan.
34330:         ryhtyä eläkeikärajan korotusten estämi-           Eläkeikiä koskevan liitteen mukaisesti viemäri-
34331:         seksi?                                         veden puhdistuslaitoksessa työskentelevän välp-
34332:                                                        pämiehen tai häneen verrattavan likaista työtä
34333:     Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa:         suorittavan puhdistuslaitostyöntekijän eläkeikä
34334:     Kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin elä-   on 58 vuotta. Välppämies kerää välpälle kasautu-
34335: kelain (202/64) 3 §:n mukaan eläketurvasta mää-        neet karkeammat jätteet talikolla työntökärryyn
34336: rätään Kunnallisen eläkelaitoksen eläkesäännös-        ja vie jätteet kuormalavalle. Välppämies joutuu
34337: sä. Peruseläketurvan, joka käsittää vanhuus-, työ-     myös jätevesien roiskeille alttiiksi työssään. Ai-
34338: kyvyttömyys-, työttömyys- ja perhe-eläketurvan,        noastaan tällaista tai tähän verrattavaa työtä teke-
34339: tulee määrältään vastata vähintään 8 päivänä           vä henkilö saa eläkeiäkseen 58 vuotta. Välppä-
34340: heinäkuuta 1961 annetussa työntekijäin eläkelais-      miehiä ei enää käytännössä ole, koska välpät on
34341: sa ( 395/61) säädettyjen perusteiden mukaista          automatisoitu tai poistettu kokonaan. Eläkeikiä
34342: eläketurvaa. Tämän peruseläketurvan mukainen           koskevan liitteen mukaiset eläkeiät on eläkelai-
34343: vanhuuseläkeikäraja on 65 vuotta. Peruseläke-          toksen antaman selvityksen mukaan ilmoitettu
34344: turvaa tulevat koskemaan myös valmisteltavana          vesi- ja viemärilaitokselle ja laitoksen luottamus-
34345: olevan joustavan eläkeikäjärjestelyn periaatteet.      miehet ovat neuvotelleet eläkelaitoksen edusta-
34346:     Eläketurvaan kuuluu peruseläketurvan lisäksi       jien kanssa eläkeikäkysymyksistä.
34347: mainitun lain 2 §:n mukaan lisäeläketurva, joka           Edellä olevasta selostuksesta käy ilmi, ettei
34348: koskee sellaisen jäsenyhteisön viranhaltijaa ja        kyse ole tulkinnan muutoksesta vaan siitä, miten
34349: työntekijää, joka on saattanut viranhaltijaosa ja      eläkesäännön eläkeikiä koskevaa liitettä sovelle-
34350: työntekijänsä osalliseksi lisäeläketurvasta. Kun-      taan. Ratkaisuvalta on eläkelaitoksella ja ratkai-
34351: nallisen eläkelaitoksen eläkesäännön 16 §:n mu-        suun, joka yksittäistapauksessa tehdään, voidaan
34352: kaan lisäeläketurva sisältää 63 vuoden yleisen         hakea muutosta. Katson kuitenkin, että tulee
34353: eläkeiän ja poikkeuksellisia eläkeikäluokkia. Vi-      seurata, tapahtuuko eläkesäännön tulkinnoissa
34354: rassa tai työssä, joka on mainittu eläkesäännön        sellaisia muutoksia, jotka saattaisivat antaa aihet-
34355: liitteessä, eläkeikänä on liitteessä mainittu alem-    ta toimenpiteisiin myöhemmin.
34356: 
34357:       Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1985
34358: 
34359:                                                                  Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen
34360:                                       1985 vp. -     KK n:o 190                                         3
34361: 
34362: 
34363: 
34364: 
34365:                                Tili Riksdagens Herr Talman
34366: 
34367:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         pensionsåldern, 53-62 år. Om tjänsteinnehava-
34368: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       ren elier arbetstagaren har tjänstgjort i olika
34369: den 26 april 1985 tili vederbörande medlem av        tjänster elier arbeten, för vilka föreskrivits olika
34370: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    pensionsåldrar, börjar rätten tili tiliäggspension i
34371: dagsledamot Kati Peltola m.fl. undertecknade         form av ålderspension efter det vederbörande
34372: spörsmål nr 190:                                     uppnått en ålder, som motsvarar det med tjänst-
34373:                                                      göringstiderna vägda medeltalet av pensionsåld-
34374:           Är Regeringen medveten om att kom-         rarna. Denna ålder erhålis genom att dividera
34375:        munerna utan att höra arbetstagarna har       summan av kvoterna av envar pensionsålder och
34376:        höjt pensionsåldersgränsen för vissa ar-      motsvarande tjänstgöringstid med summan av
34377:        betstagare, och om detta är faliet,           tjänstgöringstiderna.
34378:           anser Regeringen dylika åtgärder pen-          På basen av det ovan sagda kan det konstateras
34379:        sionspolitiskt ändamålsenliga, samt           att kommun inte kan bestämma arbetstagares
34380:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      pensionsålder, utan att en lägre pensionsålder
34381:        för att förhindra höjningar av pensionsål-    bestäms enligt tjänst elier arbete, där tjänsteinne-
34382:        dersgränsen?                                  havaren elier arbetstagaren verkar, och att i den
34383:                                                      vägda pensionsåldern beaktas tjänstgöringstiden
34384:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     enligt envar pensionsåldersgrupp.
34385: anföra följande:                                         1 enlighet med pensionsåldersbilagan är pen-
34386:    Enligt 3 § lagen om pension för kommunala         sionsåldern 58 år för vid reningsstation för av-
34387: tjänsteinnehavare och arbetstagare ( 202 164)        loppsvatten arbetande gallerman och därmed
34388: förordnas angående pensionsskyddet i den kom-        jämförbar reningsinrättningsarbetare, som utför
34389: munala       pensionsanstaltens   pensionsstadga.    smutsigt arbete.
34390: Grundpensionsskyddet, som omfattar ålders-, in-          Gallermannen samlar det grövre avfali som har
34391: valid-, arbetslöshets- och familjepensionsskydd,     hopats på renset med en grepe i en skottkärra
34392: skall tili sitt belopp åtminstone motsvara pen-      och för avfaliet tili ett lastflak. Galiermannen blir
34393: sionsskyddet enligt de i lagen den 8 juli 1961 om    också utsatt för avloppsvattenstänk i sitt arbete.
34394: pension för arbetstagare (395/61) stadgade           Endast en person som gör sådant elier därmed
34395: grunderna. Ålderspensionsgränsen enligt detta        jämförbart arbete får pensioneras vid 58 års
34396: grundpensionsskydd är 65 år. Grundpensions-          ålder. 1 praktiken finns galiermän inte längre
34397: skyddet kommer också att omfattas av principer-      därför att rensen har automatiserats elier helt
34398: na för det system med flexibel pensionsålder som     tagits ur bruk.
34399: är under beredning.                                      Pensionsåldrarna enligt bilagan om pensions-
34400:    Tili pensionsskyddet hör, förutom grundpen-       åldrar har, enligt pensionsanstaltens redogörelse,
34401: sionsskyddet, enligt 2 § nämnda lag ett tiliäggs-    meddelats vatten- och avloppsverket och verkets
34402: pensionsskydd som omfattar tjänsteinnehavare         förtroendevalda har diskuterat pensionsåldersfrå-
34403: och arbetstagare inom sådant medlemssamfund,         gorna med representanter för pensionsanstalten.
34404: som gjort sina tjänsteinnehavare och arbetstagare       Av ovanstående redogörelse framgår att det
34405: delaktiga av tiliäggspensionsskydd. 1 enlighet       inte är frågan om en ändrad tolkning utan om,
34406: med 16 § i kommunala pensionsanstaltens pen-         hur pensionsstadgans pensionsåldersbilaga skali
34407: sionsstadga är den alimänna pensionsålder, vid       tiliämpas. Pensionsanstalten har befogenhet att
34408: viiken man är berättigad tili tiliäggspensions-      avgöra detta och ändring kan sökas i avgöranden
34409: skydd, 63 år. Dessutom finns det exceptionella       som gälier enskilda fall. Jag anser dock att man
34410: pensionsåldersklasser. 1 sådan tjänst elier sådant   bör följa om det sker sådana ändringar i pen-
34411: arbete som nämns i pensionsstadgans bilaga är        sionsstadgans tolkningar som kunde ge anled-
34412: pensionsåldern den i bilagan omnämnda, lägre         ning tili åtgärder senare.
34413: 
34414:     Helsingfors den 5 juni 1985
34415: 
34416:                                                                  Inrikesminister Kaisa Raatikainen
34417:                                                   1985 vp.
34418: 
34419: Kirjallinen kysymys n:o 191
34420: 
34421: 
34422: 
34423: 
34424:                                      Muroma ym.: Pienyrittäjätoiminnan turvaamisesta suuryhteisanten-
34425:                                         nijärjestelmää rakennettaessa
34426: 
34427: 
34428:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34429: 
34430:    Maassamme on usean vuoden ajan rakennettu                 Maassamme on tällä hetkellä useita satoja
34431: su uryh teisan tenni järjestelmiä (SYJ-järjestelmiä).    päätoimisia Y-urakoitsijoita, jotka rakentavat ni-
34432: SYJ-verkon rakentajina ovat alun perin toimineet         menomaan talokohtaisia jakoverkkoja. Paikka-
34433: yhteisantenniurakoitsijat ja toimivat edelleen.          kunnilla, joilla posti- ja telelaitos on aloittanut
34434: Näiden lisäksi yhä suuremmassa määrin urakoit-           myös SYJ-urakoinnin, yksityiset SYJ-urakoijat
34435: sijoina toimivat posti- ja telelaitos sekä alueelliset   ovat joutuneet kohtuunomiin vaikeuksiin. Posti-
34436: puhelinlaitokset.                                        ja telelaitos on useilla näillä paikkakunnilla kaa-
34437:                                                          pannut urakoinoin lähes kokonaan omaksi tehtä-
34438:   Periaatteessa urakoitsijana voi toimia kuka ta-
34439:                                                          väkseen. Tämä johtuu useista tekijöistä, pää-
34440: hansa, kunhan urakoitsijalla on Sähkötarkastus-
34441: keskuksen Y-urakointiluvan tai Y-suunnittelulu-          asiassa informaatio- ja kustannusylivoimasta sekä
34442:                                                          suhteista kyseisten paikkakuntien luottamusmie-
34443: van omaava yritys.
34444:                                                          hiin ja viranomaisiin.
34445:   Posti- ja telelaitos on ryhtynyt vuonna 1980               Yksityinen antenniurakoitsija rakentaa verkkoa
34446: rakentamaan suuryhteisantennijärjestelmien koe-          kustannusvastaavuuden periaatteella. Posti- ja te-
34447: verkkoja. Tällä hetkellä rakennustyöt ovat me-           lelaitos noudattaa em. asetusta, joka ei käytän-
34448: nossa ainakin 20 paikkakunnalla.                         nössä läheskään vastaa kustannusvastaavuutta. Li-
34449:    Liikenneministeriö on antanut 30.12.1982 ase-         säksi asetusteksti antaa posti- ja tdelaitokselle
34450: tuksen posti- ja telelaitoksen suuryhteisantenni-        mahdollisuuden alittaa huomattavasti normaalit
34451: palvelun maksuista. Maksuja on tarkistettu               liittymis- ja vuosimaksut, eikä kustannusten mer-
34452: 22.12.1983 annetulla asetuksella n:o 1064 ja             kittävästikään noustessa pakota posti- ja telelai-
34453: 8.2.1985 annetulla asetuksella n:o 172. Asetusta         tosta nostamaan liittymis- ja vuosimaksuja. Posti-
34454: annettaessa periaatteena lienee pidetty sitä, että       ja telelaitosen on erittäin helppo kilpailla yksityi-
34455: toimintaa ei ainakaan vielä nähdä palveluna, jota        nen urakoitsija markkinoilta.
34456: voidaan rahoittaa yleisillä verovaroilla, joten              Kilpailuetua posti- ja telelaitokselle antaa
34457: maksut on pyritty määräämään kustannusvastaa-            myös se, että posti- ja telelaitos ei joudu suoritta-
34458: vuuden periaatetta noudattaen. Asetuksessa tä-           maan liikevaihtoveroa perimistään liittymismak-
34459: hän onkin pyritty asennuskohteittain siten, että         suista. Sen sijaan yksityinen antenniurakoitsija
34460: sekä liittymis- että vuosimaksuja voidaan tarkis-        joutuu suorittamaan liikevaihtoveron pääosasta
34461: taa kustannusten poiketessa olennaisesti tavalli-        talokohtaisen jakoverkon rakentamiskustannuk-
34462: sista rakentamis- tai huoltokustannuksista. 6 §:n        sista. Jo tällä perusteella posti- ja telelaitos saa
34463: mukaan posti- ja telehallitus määrää muut suur-          lähes 20 % :n hintaedun puolelleen.
34464: yhteisantennitoiminnassa suoritettavat maksut                Yksityisten antenniurakoitsijoiden näkökul-
34465: tarkoituksenmukaisiksi sen mukaan, kuin se har-
34466:                                                          masta liikeperiaatteiden mukainen terve kilpailu
34467: kitsee ottaen huomioon laitoksen kustannukset.           tulisi säilyttää talokohtaisten jakoverkkojen ra-
34468:    Rakentamiskustannukset voidaan jakaa kah-             kentamisessa ja huoltamisessa. Tämä tulisi to-
34469: teen eri ryhmään: yhteiskustannuksiin, jotka             teuttaa jättämällä talokohtaisten jakoverkkojen
34470: kohdistuvat kaikkiin liittymiin ja jotka aiheutu-        rakentaminen yksityisten urakoitsijoiden vapaasti
34471: vat päätevahvistimen, runkoverkon ja haaraver-           kilpailtavaksi joko siten, että posti- ja telelaitos ei
34472: kon rakentamisesta ja ylläpitämisestä, sekä kiin-        urakoitsisi eikä huoltaisi talokohtaisia jakoverkko-
34473: teistökustannuksiin, jotka muodostuvat kiinteis-         ja, tai siten, että posti- ja telelaitos käyttäisi
34474: tökohtaisen jakoverkon rakentamisesta.                   aliurakoitsijoina näissä tehtävissä yksityisiä anten-
34475: 428500521E
34476: 2                                    1985 vp. -- FJ( n:o 191
34477: 
34478: niurakoitsijoita. Tämän toteuttaminen olisi yh-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
34479: denmukaista hallituksen toimenpiteiden kanssa       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34480: kilpailun edistämiseksi sekä valtion laitosten
34481: toiminnan järkeistämiseksi.                                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34482:                                                               ryhtyä pienyrittäjätoiminnan turvaami-
34483:                                                               seksi ja kilpailun edistämiseksi rakennet-
34484:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-             taessa suuryhteisantennijärjestelmien ta-
34485: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                  lokohtaisia jakoverkkoja?
34486: 
34487:     Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1985
34488: 
34489:          Impi Muroma                   Esko Almgren                     Olavi Ronkainen
34490:          Matti Viljanen                Helge Saarikoski                 Matti Lahtinen
34491:          Iiro Viinanen                 Lea Kärhä                        Aino Pohjanoksa
34492:          Georg C. Ehrnrooth            Sirkka-Liisa Anttila             Pirkko Ikonen
34493:          Hannu Kemppainen              Pentti Skön                      Reino Jyrkilä
34494:          Lea Mäkipää                   Tauno Valo                       Riitta Uosukainen
34495:          Tapio Holvitie                Ben Zyskowicz                    Riitta Jouppila
34496:          Martti Tiuri                  Pirjo Rusanen                    Kaarina Dromberg
34497:                                          1985 vp. -      KK n:o 191                                        3
34498: 
34499: 
34500: 
34501: 
34502:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34503: 
34504:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            on sovellettu silloin, kun postl- Ja telelaitos on
34505: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            voinut hyödyntää korvauksetta kunnan, sähkölai-
34506: olette 26 päivänä huhtikuuta 1985 päivätyn kir-          toksen ym. avaamia kaapeliojia.
34507: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-            Telepalvelut, mukaan lukien suuryhteisanten-
34508: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          nipalvelu, ovat olleet liikevaihtoverollisia vuodes-
34509: Muroman ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-          ta 1984 alkaen lukuun ottamatta siirtokelpoisten
34510: myksestä n:o 191:                                        liittymien liittymismaksuja.
34511:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo             Laajakaistaisen paikallisverkon avulla on tar-
34512:         ryhtyä pienyrittäjätoiminnan turvaami-           koitus tulevaisuudessa tarjota antenni- ja kaapeli-
34513:         seksi ja kilpailun edistämiseksi rakennet-       televisiopalveluiden ohella lukuisia telepalveluja.
34514:         taessa suuryhteisantennijärjestelmien ta-        Talokohtaisten jakoverkkojen rakenteet ja tek-
34515:         lokohtaisia jakoverkkoja?                        niikka kehittyvät jatkuvasti, minkä vuoksi posti-
34516:                                                          ja telelaitoksen on asetettava omiin verkkoihinsa
34517:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-         kytkettäville jakoverkoille tiukat tekniset vaati-
34518: ti seuraavaa:                                            mukset. Verkkojen teknisen laatutason varmista-
34519:                                                          miseksi on posti- ja telelaitos rakentanut suurim-
34520:    Posti- ja telelaitos rakentaa suuryhteisantenni-      man osan talokohtaisista jakoverkoista itse.
34521: käyttöön soveltuvia laajakaistaisia paikallisverkko-
34522: ja (LAPA-verkot) omilla paikallisteletoimialueil-            Mikäli posti- ja telelaitoksen omat henkilöre-
34523: laan normaalina teletoimen rakennustoimintana            surssit eivät riitä, tullaan käyttämään soveltuviin
34524: ja sovittaa verkon toteutuksen mahdollisimman            tehtäviin myös antenniurakoitsijoita.
34525: pitkälle muun televerkon sekä myös kunnallistek-            Verkon kunnossapidon kustannukset kasvavat
34526: nisten rakentamistöiden kanssa. Rakentamisessa           ja asiakkaan saama palvelu heikkenee oleellisesti,
34527: hyödynnetään muun televerkon rakenteita ja ti-           jos verkon eri osat ovat eri organisaatioiden
34528: loja kuten puhelinkaapelireittejä, kaapelikanavia        huollossa. Esimerkiksi vikatapauksissa asiakas ei
34529: ja puhelinjakamoja. Suuryhteisantennipalvelun            voi tietää, mihin verkon osaan vika rajoittuu.
34530: ja kaapelilähetystoiminnan lisäksi posti- ja tele-       Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista, että
34531: laitos tulee käyttämään LAPA-verkkoja muissa             omistussuhteista riippumatta talokohtaiset jako-
34532: telepalveluissa. Posti- ja telelaitos ei toimi yhteis-   verkot ovat sen yksikön huollossa, joka vastaa
34533: antenniurakoitsijana vaan rakentaa hallintaansa          kokonaisuudesta. Käyttäjien tietosuojan kannalta
34534: ja huoltovastuullensa jääviä verkkoja.                   on turvallisempaa, mikäli talojohtojen jakamoi-
34535:    Liittymis- ja vuosimaksut kattavat verkon ra-         hin ei päästettäisi ulkopuolisia.
34536: kentamis- ja käyttökustannukset. Asetus määrit-             Edellä olevan johdosta hallitus toteaa, että
34537: telee koko maksun, ei verkon rakenteellisten             rakennettaessa suuryhteisantennijärjestelmien ta-
34538: osien maksuja. Posti- ja telelaitoksen kustannuk-        lokohtaisia jakoverkkoja vastuu toiminnasta kuu-
34539: sia alentavana tekijänä on huomattava rationali-         luu posti- ja telelaitokselle sen toiminta-alueella.
34540: sointimahdollisuudet harjoitettaessa toimintaa           Posti- ja telelaitos voi, mikäli se on tarkoituksen-
34541: muun teletoimen rakentamisen ohella. Asetuk-             mukaista, käyttää antenniurakoitsijoita, joten
34542: sessa mainittua maksun alentamismahdollisuutta           asia ei tässä yhteydessä vaadi erityistoimenpiteitä.
34543: 
34544:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1985
34545: 
34546:                                                                        Liikenneministeri Matti Luttinen
34547: 4                                      1985 vp. -      KK n:o 191
34548: 
34549: 
34550: 
34551: 
34552:                                 Tili Riksdagens Herr Taiman
34553: 
34554:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           och televerket avgiftsfritt har kunnat utnyttja
34555: anger har Ni, Herr Taiman, med Er skrivelse av         kabeldiken som öppnats av kommunen, elverket
34556: den 26 aprii 1985 tili vederbörande mediem av          mofl.
34557: statsrådet översänt avskrift av föijande av riks-          Teletjänsterna, storcentraiantenntjänsten med-
34558: dagsiedamot Muroma m.fl. undertecknade spörs-          räknad, har varit beiagda med omsättningsskatt
34559: måi nr 191:                                            fr.oomo år 1984, med undantag för anslutnings-
34560:            Viika åtgärder ämnar Regeringen vidta       avgifterna för flyttbara ansiutningar.
34561:         för att trygga småföretagarverksamheten            Avsikten är att i framtiden med hjälp av det
34562:         och främja konkurrensen vid byggandet          bredbandiga Iokainätet utöver antenn- och ka-
34563:         av storcentraiantennsystemens distribu-        beltelevisionstjänsterna erbjuda tairika teletjäns-
34564:         tionsnät i enskiida hus?                       ter. Konstruktionerna och tekniken för distribu-
34565:                                                        tionsnäten i de enskiida husen utvecklas hela
34566:   Såsom svar på detta spörsmåi får jag vördsamt        tiden och därför måste post- och televerket stälia
34567: anföra föijande:                                       stränga tekniska krav på distributionsnät som
34568:                                                        koppias tili de egna näteno För att säkra nivån på
34569:    Inom post- och televerkets egna lokaia tele-        nätens tekniska kvalitet har post- och televerket
34570: funktionsområden byggs bredbandiga Iokainät            sjäiv byggt största delen av distributionsnäten tili
34571: Iämpiiga att användas i ansiutning tili storcen-       enskiida hus.
34572: tralantenner inom ramen för telefunktionens
34573: normaia byggnadsverksamhet. Byggandet av nä-               Ifali post- och televerkets egna personairesurser
34574: tet anpassas så Iångt som möjiigt tili det övriga      är otiliräckiiga, kommer man också att aniita
34575: telenätets samt också tili kommunalteknikens           antennentreprenörer för lämpiiga uppgiftero
34576: byggnadsarbeten. Vid byggandet utnyttjar man               Kostnaderna för nätets underhåll växer och
34577: det övriga telenätets konstruktioner och utrym-        den service kunden får försämras betydiigt om
34578: men såsom telefonkabelrutter, kabeikanaier och         nätets oiika delar sköts av olika organisationer    0
34579: 
34580: 
34581: 
34582: 
34583: fördelningsskåp. Förutom för storcentraiantenn-        Tili exempel om något fel uppstår kan kunden
34584: tjänsten och kabelsändningsverksamheten kom-           inte veta tili viiken del av nätet felet hänför sig 0
34585: 
34586: 
34587: 
34588: 
34589: mer post- och televerket att använda bredbandi-        Därför är det ändamåiseniigt att distributionsnä-
34590: ga Iokainät för andra teletjänster. Post- och          ten i enskiida hus oberoende av ägandeförhålian-
34591: televerket verkar inte som centraiantennentrepre-      dena sköts av den enhet som ansvarar för helhe-
34592: nör utan bygger nät som förbiir i dess besittning      teno Med tanke på användarnas datasekretess är
34593: och för vilkas underhåli verket ansvarar.              det tryggare, ifali utomstående inte har tiliträde
34594:    Ansiutnings- och årsavgifterna täcker bygg-         tili inomhusiedningarnas fördelningsskåpo
34595: nads- och användningskostnaderna för näteto I              Med aniedning av vad som ovan anförts kon-
34596: förordningen faststälis hela avgiften, inte avgift-    staterar regeringen att vid byggandet av storcen-
34597: erna för nätets strukturelia delar Som en faktor
34598:                                    0                   traiantennsystemens distributionsnät i enskilda
34599: som sänker kostnaderna för post- och televerket        hus tilikommer ansvaret för verksamheten post-
34600: skali observeras de möjiigheter tili rationaiisering   och televerket inom dess verksamhetsområde          0
34601: 
34602: 
34603: 
34604: 
34605: som uppkommer då verksamheten bedrivs vid              Post- och televerket kan, ifali det är ändamåisen-
34606: sidan av byggandet inom den övriga telefunktio-        Iigt, aniita antennentreprenörero Ärendet kräver
34607: nen. Den möjiighet att sänka avgiften som              därför inte särskilda åtgärder i detta samman-
34608: nämns i förordningen har tiliämpats när post-          hango
34609: 
34610:      Helsingfors den 23 maj 1985
34611: 
34612:                                                                         Trafikminister Matti Luttinen
34613:                                                  1985 vp.
34614: 
34615: Kirjallinen kysymys n:o 192
34616: 
34617: 
34618: 
34619: 
34620:                                     Hetemäki-Olander ym.: Kukkien tuontisäännöstelyn vaikutuksista
34621:                                       kukkakauppiaiden toimintaedellytyksiin
34622: 
34623: 
34624:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34625: 
34626:    Maamme on muuttunut yhä selvemmin palve-             johtuen monien kotimaisten kukkalaatujen tar-
34627: luyhteiskunnan suuntaan. Myös hyvinvoinnin              jonta lähes tyrehtyi. Kukkakaupoissa ei 4-6
34628: jatkuva lisääntyminen on tuonut tilaa uusille           viikon ajan voitu tarjota riittävää lajitelmaa ja
34629: kulutustottumuksille. Kukkakauppa on laajentu-          esimerkiksi ruusujen saatavuus kotimaasta oli
34630: nut tämän kehityksen myötä tuntuvasti. Kukkien          heikkoa.
34631: myynti työllistää maassamme satoja puutarhurei-            Silloin kun kotimaassa ei ole tarjolla kohtuul-
34632: ta. Kukkakauppojen lukumääräinen kasvu on               lista kukkalajitelmaa kauppiaiden myyntiin, ko-
34633: ollut voimakasta ja tällä hetkellä myyntipisteitä       ko kukkakauppa-ala joutuu vaikeaan välikäteen.
34634: on kaikkiaan noin 2 500. Erikoistuneita kukka-          Kuluttaja on tottunut saamaan hyvän palvelun ja
34635: kauppoja on runsaat 1 400. Kukkien myynti               laajan tuotevalikoiman kotimaisessa vähittäiskau-
34636: työllistää välittömästi ja välillisesti runsaat 8 000   passa, joten hän ei voi ymmärtää sitä, että
34637: henkilöä.                                               tärkeimmät kukkalaadut poistuvat jopa kuukau-
34638:    Maassamme myytävistä kukista valtaosa on             den ajaksi myynnistä. Koska ei ole mitään keino-
34639: kotimaista tuotantoa. Suomalaiset kukat ovat            ja säädellä perhejuhlien kuten häiden, ristiäisten
34640: laadultaan hyviä ja ne ovat tuoreita, joten niiden      ja muiden tärkeiden merkkipäivien ajankohtaa,
34641: markkinoiminen on tuontikukkia helpompaa.               kukkakaupalle täytyy antaa mahdollisuus palvella
34642: Tällä hetkellä kukkakaupassa toimii järjestelmä,        kaikkia asiakkaita hyvin myös pimeänä vuodenai-
34643: jonka puitteissa pelkkiä kotimaisia kukkia myy-         kana. Mikäli kuluttaja ei saa liikkeestä haluami-
34644: dään noin 8 kuukauden ajan vuodessa. Kukkien            aan kukkalajitelmia, hän yleensä kuvittelee, että
34645: tuontia sallitaan päätöksistä riippuen 3-5 kuu-         tavarapula johtuu kauppiaan välinpitämättömyy-
34646: kauden aikana.                                          destä ja taitamattomuudesta.
34647:    Kukkien tuontiajoista tekee esityksen maatila-          Koska kukkamyyntiä harjoitetaan 2 500 myyn-
34648: hallituksen yhteydessä toimiva kukkamarkkina-           tipisteessä ja tämä myynti työllistää noin 8 000
34649: toimikunta. Tämän esityksen pohjalta lisenssivi-        henkeä, ei ole oikein, että tuontisäännöstelyllä
34650: rasto myöntää tuontiluvat ulkomaisille kukille.         vaarannetaan kukkien saatavuutta ja tuhansien
34651: Kukkamarkkinatoimikunnan jäsenten enemmistö             ihmisten ammatinharjoittamista. Kukkien tuon-
34652: edustaa joko kotimaisia tuottajia taikka virkamie-      nin kieltäminen pimeänä vuodenaikana ei suoje-
34653: hiä, joten näillä on käytännössä mahdollisuus           le kotimaista tuotantoa, sillä kokemusten mu-
34654: päättää siitä, miten aikaisin kukkien tuonti voi-       kaan kotimaisia tuotteita ei ole ollut. Mikäli
34655: daan aloittaa ja milloin tuonti keväällä lopete-        joskus on käynyt niin, että tuontikukka on uhan-
34656: taan. Maamme kukkakauppiaskunta on monina               nut kotimaisen asemaa, koko ala on yksituumai-
34657: vuosina joutunut kärsimään siitä, että kukkia ei        sesti ollut kotimaisten tuotteiden kannalla.
34658: ole voitu tuoda maahan riittävän ajoissa, jotta            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34659: olisi voitu taata myytävien tuotteiden tarjonta.        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
34660:    Esimerkkinä huonosta kukkien saatavuudesta           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
34661: on syksy 1984. Märästä ja pimeästä syksystä             senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34662: 428500532T
34663: 2                                  1985 vp. -     KK n:o 192
34664: 
34665:          Onko Hallitus tietoinen, että nykyinen          suus myydä kuluttajille heidän haluami-
34666:       kukkien tuontisäännöstely johtaa amma-             aan tuotteita turvattaisiin ja samalla an-
34667:       tinharjoittajien työn vaikeutumiseen, ja           nettaisiin alan yrittäjille mahdollisuus
34668:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            hoitaa työnsä hyvin sekä työllistää nykyi-
34669:       ryhtyä, jotta kukkakauppojen mahdolli-             set ja mahdolliset uudet työntekijät?
34670: 
34671:     Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1985
34672: 
34673:        Elsi Hetemäki-Olander         Sampsa Aaltio                 Heikki Perho
34674:        Heikki Järvenpää              Lauri lmpiö                   Riitta Jouppila
34675:        Lea Kärhä                     Matti Lahtinen                Ritva Laurila
34676:        Päivi Varpasuo                Saara Mikkola                 Erkki Moisander
34677:        Tuulikki Petäjäniemi          Kimmo Sasi                    Eva-Riitta Siitonen
34678:        Pertti Salolainen             Pirjo Rusanen                 Helge Saarikoski
34679:        Eeva Turunen                  Riitta Uosukainen             Jutta Zilliacus
34680:        Elisabeth Rehn                Pekka Myllyniemi              Impi Muroma
34681:        Ole Wasz-Höckert              Håkan Nordman                 Gunnar Jansson
34682:        Marja-Liisa Tykkyläinen       Pertti Hietala                Esko Almgren
34683:                                      Lauha Männistö
34684:                                       1985 vp. -- ~ n:o 192                                                3
34685: 
34686: 
34687: 
34688: 
34689:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34690: 
34691:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                hoitaa työnsä hyvin sekä työllistää nykyi-
34692: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                 set ja mahdolliset uudet työntekijät?
34693: olette 26 päivänä huhtikuuta 1985 päivätyn kir-
34694: jeenne n:o 680 ohella lähettänyt valtioneuvoston        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
34695: asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäljennök-   seuraavaa:
34696: sen kansanedustaja Hetemäki-Olanderin ym. kir-
34697:                                                          Maan ulkomaankaupan ja taloudellisen kasvun
34698: jallisesta kysymyksestä n:o 192, jossa tiedustel-
34699:                                                       turvaamisesta annetun asetuksen (162/74) mu-
34700: laan:                                                 kaan leikkokukkien tuonti on lisenssinalaista
34701:                                                       1.3.--30.11. välisenä aikana. Tuonti 1.12.--
34702:            Onko Hallitus tietoinen, että nykyinen     29.2. välisenä aikana vapautettiin GATT:n Ken-
34703:         kukkien tuontisäännöstely johtaa amma-        nedy-kierroksen jälkeen 1. 7.1968 voimaan tul-
34704:         tinharjoittajien työn vaikeutumiseen, ja      leella asetuksen muutoksella.
34705:                                                          Lisensioin tikäytännössä     yksi ttäislisensioinnin
34706:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        alaisten muiden tuoreiden leikkokukkien kuin
34707:         ryhtyä, jotta kukkakauppojen mahdolli-        orkidean tuonti on ollut tuontikiellossa kesäkau-
34708:         suus myydä kuluttajille heidän haluami-       den ajan, ja 1.12.--29.2. välisen lisenssivapaan
34709:         aan tuotteita turvattaisiin ja samalla an-    tuontiajaa lisäksi lisenssinalaista tuontia on sallit-
34710:         nettaisiin alan yrittäjille mahdollisuus      tu viime vuosina seuraavasti:
34711: 
34712: Tuonnin alkaminen syksyllä                            Tuonnin päättyminen keväällä
34713: Kaikki ...................... .         6.11.1984     Ruusu ja neilikka ............ .            8.3.1985
34714: Kaikki ...................... .         7.11.1983     Muut ....................... .             18.3.1985
34715: Kaikki ...................... .         7.11.1982     Ruusu ja neilikka ............ .            9.3.1984
34716: Kaikki ...................... .         4.11.1981     Muut ....................... .             14.3.1984
34717:                                                       Ruusu ja neilikka ............ .           10.3.1983
34718:                                                       Muut ....................... .             15.3.1983
34719:                                                       Neilikka ja iiris .............. .   28.--29.4.1983
34720:                                                       Ruusu ....................... .      23.--30.5.1983
34721:                                                       Kaikki ...................... .           10.3.1982
34722: 
34723:   Tuontiajat, lisensioitavat määrät ja jakoperus-        Lisenssiviraston tuontipäätökset ovat perustu-
34724: teet on vahvistanut lisenssiviraston johtokunta.      neet leikkokukkien kotimaisten tuottajien ja toi-
34725:   Marraskuun eli alkavan tuonnin lisensiointi on      saalta leikkokukkia tuovan tukkukaupan ja vähit-
34726: vuodesta 1983 tapahtunut ilman kiintiöintiä.          täiskaupan yhteisen neuvotteluelimen, kukka-
34727: Maaliskuussa tapahtunut päättyvän tuonnin li-         markkinatoimikunnan yksimielisiin suosituksiin.
34728: sensiointi on kiintiöity jakoperusteena lisenssiva-   Kukkamarkkinatoimikunta on maatilahallituksen
34729: paiden kuukausien tuonti kahdelta edeltävältä         asettama työryhmä ja sen puheenjohtajana on
34730:                                                       toiminut maatilahallituksen puutarhatoimiston
34731: tuontikaudelta.
34732:                                                       toimistopäällikkö.
34733:    Tuoreen leikko-orkidean tuontiaika on ollut           Eräissä viimeaikaisissa tuontiaikoja koskevissa
34734: pitempi kuin muiden leikkokukkien.                    suosituksissaan toimikunta ei ole ollut yksimieli-
34735:                                                       nen, jolloin maatilahallitus on antanut kukka-
34736:      Orkidean tuonnin         Orkidean tuonnin        markkinatoimikunnan kokouksen pohjalta Iisens-
34737:         alkaminen               päättyminen           sivirastolie lausunnon, jonka mukaan lisenssivi-
34738:         1.10.1984                 31.5.1985           rasto on tehnyt tuontipäätökset. Tuottaja- ja
34739:         1.10.1983                 31.5.1984           kauppaosapuolten väliset mielipide-erot ovat kos-
34740:        14. 9.1982                 31.5.1983           keneet tuonnin aloittamista tai lopettamista sekä
34741:        15. 9.1981                 31.5.1982           perustuneet osaltaan kukkakaupan esittämään
34742: 4                                     1985 vp. -- RJ( n:o 192
34743: 
34744: tarpeeseen tuoda muun kokoisia, lajisia ja värisiä       Edellä olevasta selviää, että kukkien tuontiajat
34745: kukkia, kuin muuten riittävä kotimainen leikko-       ovat viime vuosina olleet suurinpiirtein samat
34746: kukkatuotanto pystyy tarjoamaan.                      eivätkä ole ainakaan kukkakauppiaitten kannalta
34747:    Kukkien käyttö on Suomessa täysin kansainvä-       muuttuneet huonompaan suuntaan. Lisäksi on
34748: lisellä tasolla, kuten seuraavat esimerkit osoitta-   huomattava, että syksyllä 1984 epäedullisten kas-
34749: vat (1982):                                           vuolosuhteiden takia kukkamarkkinatoimikunta
34750:                                                       päätti suosittaa useimpien kukkalajien tuonnin
34751:                                                       alkamisajankohdaksi jo 31.10., mikä oli aikai-
34752: Suomi .............. .     260 mk/asukas/vuosi        sempi ajankohta kuin milloinkaan. Siirtymäkau-
34753: Norja ............... .    319 "                      sina on saattanut esiintyä joistakin lajeista ja
34754: Iso-Britannia ........ .    65 "                      värivivahteista niukkuutta, muttei mistään kuk-
34755: Ranska ............. .     146 "                      kapulasta ole ollut kysymys. Jakeluhäiriöt saatta-
34756: Tanska ............. .     280 ,,                     vat jossain määrin aiheuttaa vaihteluita kukkien
34757: Hollanti ............ .    382 ,,                     saatavuudessa eri puolilla maata.
34758:                                                          Kauppa- ja teollisuusministeriö pyrkii seuraa-
34759:    Maamme kukkaviljely on voimakkaasti kasva-         maan kukkien tuontiaikoja, jotta kukkia koskevat
34760: nut ja kehittynyt sekä sopeutunut kysynnän vaih-      tuontipäätökset vastaisivat niin kuluttajien,
34761: teluihin. Vuodesta 1961 vuoteen 1982 leikkokuk-       kauppiaitten kuin tuottajienkin toivomuksia
34762: kien viljely on laajentunut 30 ha:sta 84 ha:iin       kukkien saatavuudesta sekä kukkavalikoimien
34763: (kasvihuonepinta-alaa). Ruukkukasvien tuotanto        laajuudesta. Tuontipäätösten ajoituksessa pyri-
34764: on noussut 1,5 miljoonasta kappaleesta 12 mil-        tään vastedes entistä enemmän kiinnittämään
34765: joonaan kappaleeseen. Kukkaviljelymme työllis-        huomiota siihen, ettei liialla tuontisäännöstelyllä
34766: tää noin 5 000 henkilöä. Tilastokeskuksen mu-         vaikeutettaisi ammatinharjoittajien työtä eikä
34767: kaan kukka- ja siemenkauppoja on runsaat 1 484        vaarannettaisi kuluttajien mahdollisuuksia ostaa
34768: kpl ja niissä on henkilökuntaa noin 2 800.            haluamiaan kukkia.
34769: 
34770:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1985
34771: 
34772:                                                                                Ministeri jermu Laine
34773:                                        1985 vp. -     KK n:o 192                                         5
34774: 
34775: 
34776: 
34777: 
34778:                                    Tili Riksdagens Herr Talman
34779: 
34780:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
34781: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        anföra följande:
34782: 680 av den 26 april 1985 till vederbörande
34783: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande       1 enlighet med förordningen om tryggande av
34784: av riksdagsledamot Hetemäki-Olander m.fl. un-         landets utrikeshandel och ekonomiska tillväxt
34785: dertecknade spörsmål nr 192:                          (162/ 74) är importen av snittblommor beroende
34786:                                                       av licens under tiden 1. 3-30.11. Efter Kennedy-
34787:            Är Regeringen medveten om att den          omgången inom GATT befriades importen från
34788:         gällande     blomimportreglementeringen       licens under tiden 1.12-29.2. genom en änd-
34789:         försvårar yrkesutövarnas arbete, och          ring av förordningen, som trädde i kraft
34790:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      1.7.1968.
34791:         för att säkerställa blomsterhandlarnas           Licensieringspraxis har varit att import av
34792:         möjligheter att sälja de produkter som        andra sådana färska snittblommor som är under-
34793:         konsumenterna vill ha och för att samti-      ställda enskild licensiering än orkideer är förbju-
34794:         digt ge företagarna på området möjlighet      den sommartid, och utöver den tid då licens inte
34795:         att utföra sitt arbete väl samt sysselsätta   krävs för import, d.v.s. 1.12-29.2. har import
34796:         nuvarande och eventuella nya arbetsta-        med licens under de senaste åren tillåtits enligt
34797:         gare?                                         följande:
34798: Första importdag på hösten                            Sista importdag på våren
34799: Alla ...................... .           6.11.1984     Ros och nejlika .............. .           8.3.1985
34800: Alla ...................... ····        7.11.1983     Övriga ...................... .           18.3.1985
34801: Alla ...................... ····        7.11.1982     Ros och bejlika .............. .           9.3.1984
34802: Alla ......................... .        4.11.1981     Övriga ...................... .           18.3.1984
34803:                                                       Ros och nejlika .............. .           9.3.1984
34804:                                                       Övriga ...................... .           14.3.1984
34805:                                                       Ros och nejlika .............. .          10.3.1983
34806:                                                       Övriga ...................... .           15.3.1983
34807:                                                       Nejlika och iris .............. .     28-29.4.1983
34808:                                                       Ros ......................... .       23-30.5.1983
34809:                                                       Alla ......................... .          10.3.1982
34810: 
34811:   Tiderna för import, licensierade mängder och           Första dagen orkide        Sista dagen orkide
34812: fördelningsgrunder har fastställts av licensverkets         får importeras            får importeras
34813: direktion.                                                    1.10.1984                   31.5.1985
34814:                                                               1.10.1983                   31.5.1984
34815:    Licensieringen av den import som inleds i                 14. 9.1982                   31.5.1983
34816: november har från och med år 1983 skett utan                 15. 9.1981                   31.5.1982
34817: kvoter. Licensieringen av den import som upphör
34818: i mars har fördelats på kvoter så, att fördelnings-
34819: grunderna har utgjorts av importen under de             Licensverkets beslut om import har baserats på
34820: månader då licens inte erfordras. lmporten i          enhälliga rekommendationer av blomstermark-
34821: fråga har beräknats för de två föregående import-     nadskommissionen, som är ett gemensamt
34822: perioderna.                                           förhandlingsorgan för inhemska producenter av
34823:                                                       snittblommor, partihandeln som importerar
34824:    Den tid under viiken färsk snittorkide får         snittblommor, samt minuthandeln. Blomster-
34825: importeras har varit längre än den tid under          marknadskommissionen är en arbetsgrupp som
34826: viiken andra snittblommor får importeras.
34827: 6                                       1985 vp. -- KJ( n:o 192
34828: 
34829:  har tillsatts av jordbruksstyrelsen, och byråchefen    12 miljoner stycken. Vår blomsterodling syssel-
34830:  för jordbruksstyrelsens trädgårdsbyrå har fungerat     sätter ca 5 000 personer. Enligt statistikcentralen
34831:  som dess ordförande.                                   finns det 1 484 blomster- och fröaffärer, och
34832:     Kommissionen har inte varit enig om vissa av        deras personai uppgår totalt till ca 2 800 perso-
34833:  de importtidsrekommendationer som den har              ner.
34834:  avgett under den senaste tiden. Därvid har
34835:                                                            Av det ovanstående framgår att tiderna för
34836:  jordbruksstyrelsen på basis av blomstermark-
34837:                                                         import av blommor under de senaste åren har
34838:  nadskommissionens sammanträde givit ett utlå-
34839:                                                         varit i stort sett samma och att de inte, åtminsto-
34840:  tande till licensverket, och licensverket har fattat
34841:                                                         ne inte ur blomsterförsäljarnas synvinkel, har
34842:  beslut om importen i enlighet med detta utlåtan-
34843: .de;                                                    utvecklats i negativ riktning. Vidare bör man
34844:                                                         observera att blomstermarknadskommissionen
34845:     Åsiktsskillnaderna mellan producenterna och
34846:                                                         hösten 1984, på grund av de oförmånliga växt-
34847:  handeln ilar gällt den tidpunkt, vid viiken im-
34848:                                                         förhållandena, beslöt rekommendera att impor-
34849:  port bör inledas respektive upphöra, och tili en
34850:                                                         ten av de flesta blomsorter får inledas redan
34851:  del har de berott på blomsterhandelns behov av
34852:                                                         31.10., vilket är tidigare än någonsin förr. Det är
34853:  att importera blommor av andra storlekar, sorter
34854:                                                         möjligt att utbudet på vissa sorter eller färgnyan-
34855:  och färger än den i övrigt tillräckliga inhemska
34856:                                                         ser har varit otillräckligt under övergångsperio-
34857:  produktionen av snittblommor kan erbjuda.
34858:                                                         der, men någon brist på blommor har inte rått.
34859:     Blomkonsumtionen i Finland står på interna-
34860:                                                         Störningar i distributionen kan i viss mån
34861:  tionell nivå, vilket framgår av följande exempel
34862:                                                         förorsaka växligar i tillgången på bommor på
34863:  (1982):
34864:                                                         olika håll i landet.
34865: Finland ............. .   260 mk 1invånare 1år             Handels- och industriministeriet eftersträvar
34866: Norge .............. .    319 "                         att följa tiderna för import av blommor för att
34867: Storbritannien ...... .    65 "                         importbesluten beträffande blommor skulle
34868: Frankrike ........... .   146                           motsvara såväl konsumenternas och försäljarnas
34869: Danmark ........... .     280 "                         som producenternas önskemål om tillgången på
34870: Holland ............ .    382 ''                        blommor och sortimentets omfattning. Angåen-
34871:                                                         de bestämning av tiderna för importbesluten
34872:    Blomsterodlingen i vårt land har vuxit och           kommer man framöver i allt större utsträckning
34873: utvecklats starkt, och den har även anpassat sig        att fästa uppmärksamhet vid att man inte genom
34874: tili fluktuationerna i efterfrågan. Från år 1961 tili   en för stor importreglementering försvårar yrkes-
34875: år 1982 har odlingen av snittblommor ökat från          utövarnas arbete och att konsumenternas möjlig-
34876: 30 ha tili 84 ha (växthusareal). Produktionen av        heter att köpa de blommor de vill ha inte
34877: krukväxter har ökat från 1, 5 miljoner stycken tili     äventyras.
34878: 
34879:      Helsingfors den 27 maj 1985
34880: 
34881:                                                                                  Minister jermu Laine
34882:                                                  1985 vp.
34883: 
34884: Kirjallinen kysymys n:o 193
34885: 
34886: 
34887: 
34888: 
34889:                                     Anttila ym.: Viljelijöiden varastoissa olevan ruokaherneen markki-
34890:                                       noinnin tehostamisesta
34891: 
34892: 
34893:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34894: 
34895:    Herneen kulutus maassamme vuositasolla, ni-          lijöiden varastoissa markkinoimatta. Tämä her-
34896: menomaan lajiteltu herne, on 5 milj. kg. Tällä          neen nykyinen markkinatilanne on muodostunut
34897: hetkellä bernettä on valtion viljavarastolla 15         niille viljelijöille, joiden varastot ovat täynnä
34898: milj. kg, joka varastomäärä ei vähene, sillä teolli-    vuoden 1983 satoa, kestämättömäksi. Mikäli ky-
34899: suus ostaa suoraan viljelijöiltä heillä olevaa          seisenä satovuonna olisi viljelty viljaa, olisi maa-
34900: varastobernettä tavoitehintaa alhaisemmalla hin-        taloustulolain velvoitteiden mukaisesti valtion pi-
34901: nalla. Valtion viljavarasto ei voi tehdä viljelysopi-   tänyt markkinoida se. Tätä taustaa vasten olisi
34902: muksia jatkoa ajatellen. Hernettä voisi viedä           mielestämme oikeudenmukaista, että valtio ryh-
34903: maasta elintarvikeapuna vaikka ulkoministeriön          tyisi toimenpiteisiin nyt viljelijöiden varastoissa
34904: määrärahoilla. Tällä hetkellä herne maksaa val-         olevan ruokaherneen saamiseksi markkinoille jo-
34905: tion viljavarastolla lajiteltuna 5-6 mk/kg, kun         ko elintarvikeapuna taikka rehuteollisuuden
34906: maailmanmarkkinahinta on samaan aikaan 2-3              käyttöön tai vastaavaan.
34907: mk/kg. Herne ei ole tavoitehintatuote, eikä se             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34908: omaa lakia. Herneen tuottajahinta sovitaan maa-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
34909: taloustuloneuvottelujen yhteydessä. Herneen vil-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
34910: jelyalasta ja sadoista todettakoon seuraavaa:           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34911: Vuonna 1975 bernettä viljeltiin 5 200 ha:lla ja
34912: sato oli 10 500 tn. Vuonna 1979 viljeltiin bernet-                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
34913: tä 8 400 ha:lla ja sato oli 17 900 tn. Vuonna                   viljelijöiden varastoissa olevan ruokaher-
34914: 1981 herneefl: viljelyala oli 5 400 haja sato 9 900             neen markkinaimiseksi vielä ennen uu-
34915: tn. Vuonna 1982 herneen viljelyala oli 7 800 ha                 den satokauden alkua, jotta viljelijöiden
34916: ja sato 18 200 tn. Huippusatovuonna 1983 vilje-                 täynnä olevat varastotilat saataisiin tyhjik-
34917: lyalaa oli 9 400 ha ja sato 30 100 tn.                          si, sekä ottaen huomioon sen, että jos
34918:    Edellä olevasta huippusadosta johtuen tällä                  olisi viljelty viljaa, olisi maataloustulolain
34919: hetkellä on vielä noin 1-3 milj. kg bernettä                    mukainen markkinointivastuu myös vil-
34920: vuodelta 1983, nimenomaan ruokabernettä vilje-                  jan osalta valtiolla?
34921: 
34922:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1985
34923: 
34924:                        Sirkka-Liisa Anttila                      Pirkko Ikonen
34925: 
34926: 
34927: 
34928: 
34929:   428500566W
34930: 2                                      1985 vp. -       KK n:o 193
34931: 
34932: 
34933: 
34934: 
34935:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
34936: 
34937:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           kulutusta. Siemeneksi hernettä tarvitaan 1 500-
34938: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           2 000 tonnia vuodessa. Vuonna 1984 viljelyala
34939: olette 26 päivänä huhtikuuta 1985 päivätyn kir-         oli vähemmän kuin puolet edellisvuotisesta ja
34940: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        sadoksi saatiin 12 000 tonnia.
34941: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja            Herneen tuotannossa toteutetaan sopimusvilje-
34942: Sirkka-Liisa Anttilan ym. näin kuuluvasta kirjalli-     lyä. Valtion viljavarasto on tärkein viljelyttäjä,
34943: sesta kysymyksestä n:o 193:                             mutta myös keskusliikkeet tekevät sopimuksia.
34944:                                                         Kuivahernetuotannon lisäksi viljellään sopimus-
34945:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä           tuotantoa noin 1 000 hehtaarin alalla tuoreena
34946:        viljelijöiden varastoissa olevan ruokaher-       korjattavaa hernettä, joka ei sisälly edellä mainit-
34947:        neen markkinoimiseksi vielä ennen uu-            tuihin lukuihin.
34948:        den satokauden alkua, jotta viljelijöiden           Vuonna 1983 Valtion viljavarasto teki herneen
34949:        täynnä olevat varastotilat saataisiin tyhjik-    viljelysopimuksia 5 000 tonnille. Sen vastaanotta-
34950:        si, sekä ottaen huomioon sen, että jos           ma määrä kohosi kuitenkin 10 000 tonniin, joten
34951:        olisi viljelty viljaa, olisi maataloustulolain   viljavarasto ylitti sopimusvelvollisuutensa 100
34952:        mukainen markkinointivastuu myös vil-            prosentilla.
34953:        jan osalta valtiolla?                               Se, että eräillä viljelijöillä on vielä vanhaa
34954:                                                         hernettä varastoissaan, johtuu siitä, että viljelyä
34955:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          on toteutettu sopimustuotannon ulkopuolella.
34956: seuraavaa:                                              Koska sopimustuotantojärjestelmä on olemassa,
34957:    Hernettä on viljelty kymmenen viimeksi kulu-         on erittäin riskialtista ryhtyä viljelemään hernettä
34958: neen vuoden aikana keskimäärin noin 6 900               varmistamatta sadon markkinointia.
34959: hehtaarin alalla. Vuotuiset viljelyalan vaihtelut          Herneen tuottajahinnasta sovitaan maatalous-
34960: ovat olleet melko suuret. Erilaisten sääolosuhtei-      tuloratkaisujen yhteydessä. Hintaa on viimeksi
34961: den ja herneen riskialttiuden vuoksi myös sadot         korotettu keväällä 1983, mikä osaltaan oli lisää-
34962: ovat vaihdelleet suuresti. Mainitun ajanjakson          mässä viljelyhalukkuutta. Poikkeuksellisen hyvän
34963: keskisato oli noin 14 000 tonnia. Huonoin sato          kesän johdosta syntyi markkinointiongelmia.
34964: saatiin vuonna 1977, jolloin viljelyala kuitenkin       Markkinointivastuukysymyksessä ei hernettä ja
34965: oli suurin. Sääolosuhteiltaan suomisana vuonna          viljaa kuitenkaan voida pitää vertailukelpoisina.
34966: 1983 viljelyala oli huomattavasti keskimääräistä           Vaikka yksittäisten viljelijöiden kohdalla kyse
34967: suurempi ja sato oli ennätysmäinen 30 100 ton-          saattaa valitettavasti olla taloudellisesti merkittä-
34968: nia. Kuivan ruokaherneen kulutukseksi arvioi-           vistä tekijöistä, ei valtion tulo- ja menoarviossa
34969: daan 6 000-7 000 tonnia, joten vuoden 1983              ole käytettävissä määrärahoja vanhan hernesadon
34970: hyvälaatuinen sato vastasi useamman vuoden              markkinointiin.
34971: 
34972:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1985
34973: 
34974:                                                           Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
34975:                                      1985 vp. -- RJ( n:o 193                                             3
34976: 
34977: 
34978: 
34979: 
34980:                                Till Riksdagens Herr Talman
34981: 
34982:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         behövs 1 500--2 000 ton ärter per år. År 1984
34983: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       var odlingsarealen mindre än hälften av vad den
34984: den 26 april 1985 tili vederbörande medlem av        var föregående år, och skörden blev 12 000 ton.
34985: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       I ärtproduktionen tillämpas kontraktsodling.
34986: dagsledamot Sirkka-Liisa Anttila m.fl. under-        Statens spannmålsförråd är den viktigaste kon-
34987: tecknade spörsmål nr 193:                            traktsparten, men också centralaffärerna sluter
34988:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      kontrakt. Vid sidan av produktionen av torkade
34989:        för att innan den nya skördeperioden          ärter odlas ärter som skördas färska på ca 1 000
34990:        inleds hinna marknadsföra den matärt-         ha i form av kontraktsodling. Denna odling ingår
34991:        skörd som odlarna har i lager så, att         inte i ovan angivna siffror.
34992:        odlarnas fyllda lagerutrymmen kunde              År 1983 ingick statens spannmålsförråd ärtod-
34993:        tömmas, samt med beaktande av det             lingskontrakt rörande 5 000 ton. Den mängd
34994:        faktum att om spannmål hade odlats i          som spannmålsförrådet tog emot steg emellertid
34995:        stället, ansvaret för marknadsföringen en-    tili 10 000 ton, och således överskred spannmåls-
34996:        ligt lantbruksinkomstlagen skulle ankom-      förrådet sin avtalsförpliktelse med 100 procent.
34997:        ma på staten?                                     Att vissa odlare ännu har gamma! ärtskörd i
34998:                                                      lager beror på att de har odlat ärter utanför
34999:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     kontraktsproduktionen. Eftersom det finns ett
35000: anföra följande:                                     kontraktsproduktionssystem är det synnerligen
35001:    Under de senaste tio åren har ärter odlats på i   riskabelt att odla ärter utan att försäkra sig om
35002: medeltal ca 6 900 ha. Odlingsarealen har växlat      att skörden kan marknadsföras.
35003: tämligen mycket från år tili år. Också skördarna         Om producentpriset på ärter avtalas i samband
35004: har växlat starkt, beroende på varierande väder-     med lantbruksinkomstlösningarna. Priset höjdes
35005: leksförhållanden och på att ärten är en ömtålig      senast våren 1983, och höjningen ökade för sin
35006: odlingsväxt. Medelskörden under nämnda tids-         del odlarnas villighet att odla ärter. På grund av
35007: period var ca 14 000 ton. Skörden var sämst år       den ovanligt goda sommaren uppstod marknads-
35008: 1977, då emellertid odlingsarealen var störst. År    föringsproblem. I fråga om ansvaret för mark-
35009: 1983, då väderleksförhållandena var gynnsamma,       nadsföringen kan dock ärter och spannmål inte
35010: var odlingsarealen betydligt större än i medeltal    anses jämförbara.
35011: och skörden var rekordstor, 30 100 ton. Kom-             Fastän det för enskilda odlare tyvärr kan vara
35012: sumtionen av torkade matärter beräknas uppgå         fråga om i ekonomiskt hänseende betydande
35013: tili 6 000--7 000 ton, varför den goda skörden år    faktorer, står i statsförslaget inget anslag tili buds
35014: 1983 motsvarade flera års förbrukning. Tili frö      för marknadsföring av gammal ärtskörd.
35015: 
35016:      Helsingfors den 30 maj 1985
35017: 
35018:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
35019:                                                  1985 vp.
35020: 
35021: Kirjallinen kysymys n:o 194
35022: 
35023: 
35024: 
35025: 
35026:                                     Miettinen: Heinolan kaupunginsairaalan vuodeosaston rakentami-
35027:                                       sesta
35028: 
35029: 
35030:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35031: 
35032:    Heinolan kaupunginsairaalan rakennukset ovat         tapahtunut jatkuvasti. Lisäksi paloturvallisuuden
35033: erittäin huonokuntoiset. Tilanne on kestämätön          kannalta tilanne on erittäin kriittinen.
35034: potilaiden hoidon, paloturvallisuuden sekä hoi-            Heinolan sairaalassa muutama päivä sitten vie-
35035: tohenkilökunnan kannalta. Nykytilanteeseen on           raillut lääkintöhallituksen ylilääkäri Raimo Kar-
35036: välttämättä saatava korjausta aikaan.                   kamo totesikin, ettei hän ole koko maassa sairaa-
35037:                                                         lapuolella nähnyt niin huonossa kunnossa olevaa
35038:   Heinolan kaupunginsairaalan vuodeosastohan-
35039:                                                         sairaalarakennusta ja kroonikko-osastoa. Lääkin-
35040: ke on ollut vireillä lähes 10 vuotta. Ensimmäisen
35041:                                                         töhallitus on parhaillaan antamassa lausuntoaan
35042: kerran Heinolan kansanterveystyön kuntainliitto         valtakunnallisesta suunnitelmasta ja sairaalara-
35043: on esittänyt vuodeosastohanketta vuonna 1977.           kennushankkeesta ministeriölle.
35044: Mikkelin lääninhallitus on vahvistanut ja hyväk-
35045:                                                            Potilaiden hoidon ja potilasturvallisuuden kan-
35046: synyt suunnitelmat toteutettaviksi vuonna 1984.
35047:                                                         nalta on välttämätöntä, että uuden sairaalaosas-
35048: Hanke on jatkuvasti siirtynyt niin, että tällä
35049:                                                         ton rakentamisasiaa voitaisiin nopeuttaa. Laajan
35050: hetkellä se on valtakunnallisessa suunnitelmassa
35051:                                                         kansalaisliikkeen nimiadresseilla pyritään myös
35052: merkitty toteutettavaksi vasta vuonna 1988.
35053:                                                         kiirehtimään välttämätöntä uuden sairaalaosaston
35054:   Vuodeosastohankkeen kokonaiskustannusarvio            rakentamista ja nykyisen kriittisen tilanteen kor-
35055: on 26 miljoonaa markkaa. Tarkoituksena on               jaamista.
35056: rakentaa 80 pitkäaikaissairaansijaa sekä lisäksi           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35057: rakentaa uudelleen 60 vanhaa sairaansijaa. Tällä        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35058: tavoin pystyttäisiin helpottamaan Heinolan suo-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
35059: rastaan huutavaa sairaalapaikkapulaa.                   vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35060:    Potilaiden hoito nykytiloissa on käymässä kes-                 Onko Hallitus tietoinen potilaiden
35061: tämättömäksi. Vanhimpien sairaalaosastojen                     hoidon, potilasturvallisuuden, palotur-
35062: kunto on erittäin huono. Sairaalan sisätautiosas-              vallisuuden ja hoitohenkilökunnan kan-
35063: tot sijaitsevat vuosisadan alussa rakennetuissa                nalta suorastaan kriittiseksi muodostu-
35064: erillisissä puurakennuksissa. Osastot ovat teknisil-           neesta tilanteesta erittäin huonokuntoi-
35065: tä ratkaisuiltaan erittäin vanhentuneita ja perus-             sessa Heinolan sairaalarakennuksessa, ja
35066: kunnoltaan todella huonoja. Erityisesti viime                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35067: talvena laski kovimpien pakkasten aikana lämpö-                ryhtyä Heinolan uuden sairaalaosaston
35068: tila potilashuoneissa jopa 15 asteeseen. Myös                  rakennushankkeen aloittamiseksi ensi ti-
35069: erilaisia vesivaurioita ja vesijohtojen jäätymisiä on          lassa?
35070: 
35071:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1985
35072: 
35073:                                              Mauri Miettinen
35074: 
35075: 
35076: 
35077: 
35078: 4285005468
35079: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 194
35080: 
35081: 
35082: 
35083: 
35084:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35085: 
35086:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         laitospaikat huomioon ottaen kuntainliitolla on
35087: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          15,6 sairaansijaa 1 000 asukasta kohti, kun koko
35088: olette 26 päivänä huhtikuuta 1985 päivätyn kir-        maassa vastaava luku on 18, 1.
35089: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          Kuntainliiton jäsenkuntien käytettävissä on
35090: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        erikoislääkärijobtoisia sairaansijoja selvästi koko
35091: Miettisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-       maan keskimäärää vähemmän, pitkäaikaissairai-
35092: sestä n:o 194:                                         den hoitopaikkoja hieman koko maan keskimää-
35093:            Onko Hallitus tietoinen potilaiden          rää vähemmän ja vanhainkotipaikkoja selvästi
35094:         hoidon, potilasturvallisuuden, palotur-        maan keskimäärää enemmän.
35095:         vallisuuden ja hoitohenkilökunnan kan-            Vaikka Heinolan kansanterveystyön kuntainlii-
35096:         nalta suorastaan kriittiseksi muodostu-        ton käytettävissä olevien sairaansijojen määrä ei
35097:         neesta tilanteesta erittäin huonokuntoi-       ylläkään aivan maan keskimäärään asti, on kun-
35098:         sessa Heinolan sairaalarakennuksessa, ja       tainliitto kompensoivien vanhainkotipaikkojen
35099:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        avulla pystynyt tyydyttävästi vastaamaan määräl-
35100:         ryhtyä Heinolan uuden sairaalaosaston          lisestä tarpeesta. Pitkäaikaissairaansijojen lisätarve
35101:         rakennushankkeen aloittamiseksi ensi ti-       on kuitenkin perusteltu tosiasia.
35102:         lassa?                                            Terveydenhuollon valtakunnallisessa suunni-
35103:                                                        telmassa on vuodelle 1988 hyväksytty rakennetta-
35104:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       vaksi terveyskeskukselle 80 uutta pitkäaikaissai-
35105: ti seuraavaa:                                          raansijaa.
35106:    Heinolan kaupunginsairaala on erikoislääkäri-          Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut syk-
35107: jobtoinen Heinolan kansanterveystyön kuntain-          syllä 1984 työryhmän, jonka tehtävänä on muun
35108: liittoon kuuluva sairaala. Sairaalassa on 90 sai-      muassa selvittää kuntien ja kuntainliittojen val-
35109: raansijaa, joista 30 kirurgian, 48 sisätautien ja 12   tionosuuksista ja -avustuksista annetun lain 13
35110: naistentautien sairaansijaa. Kuntainliitolla ei ole    §:n soveltamisessa ilmenneitä ongelmia. Kysei-
35111: käytettävissään varsinaisia pitkäaikaissairaiden       nen säännös käsittelee hankkeiden aikaistamista.
35112: hoitopaikkoja. Pitkäaikaissairaat on hoidettu          Työryhmän määräaika päättyy 31.5.1985.
35113: kaupunginsairaalan sisätautiosastoilla sekä jäsen-        Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen
35114: kuntien, Heinolan kaupungin ja Heinolan maa-           Heinolan seudun kansanterveystyön kuntainlii-
35115: laiskunnan, vanhainkodeissa, joissa on yhteensä        ton ongelmista ja pitää tarpeellisena rakennustöi-
35116: 131 hoitopaikkaa. Päijät-Hämeen keskussairaalas-       den aloittamista niin pian, kuin se on mahdollis-
35117: sa kuntainliiton jäsenkunnilla on yhteensä 28          ta voimassa olevien säädösten ja vahvistettujen
35118: paikkaa ja Moision sairaalassa 46 paikkaa. Kaikki      suunnitelmien mukaan.
35119: 
35120:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1985
35121: 
35122:                                               Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vtkatmaa
35123:                                       1985 vp. -     KK n:o 194                                        3
35124: 
35125: 
35126: 
35127: 
35128:                                Tili Riksdagens Herr Talman
35129: 
35130:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         platser på 1 000 invånaee, då motsvarande tai i
35131: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       hela landet är 18, 1.
35132: den 26 april 1985 tili vederbörande medlem av            Medlemskommunerna i kommunalförbundet
35133: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    har tiligång tili ett antal vårdplatser under spe-
35134: dagsman Miettinen undertecknade spörsmål nr          cialläkarledning som klart understiger det ge-
35135: 194:                                                 nomsnittliga antalet i hela landet, ett antal
35136:                                                      vårdplatser för långvarigt sjuka som är något
35137:           Är Regeringen medveten om att situa-       mindre än medeltalet i hela landet och ett antal
35138:        tionen hae blivit direkt kritisk vad an-      åldringshemsplatser som klart överstiger medelta-
35139:        kommer patienternas vård och säkerhet,        let i landet.
35140:        brandsäkerheten samt vårdpersonalen i             Fastän det antal vårdplatser som Heinola kom-
35141:        den gamla sjukhusbyggnaden i Heinola,         munalförbund för folkhälsoarbetet har tili sitt
35142:        som är i synnerligen dåligt skick, och        förfogande inte riktigt når upp tili landets me-
35143:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      deltal har kommunalförbundet, tack vare de
35144:        för att så snabbt som möjligt inleda          kompenserande platserna i åldringshem kunnat
35145:        byggnadsprojektet rörande Heinola nya         tiligodose det kvalitativa behovet på ett tilifreds-
35146:        sjukhusavdelning?                             ställande sätt. Behovet av flera vårdplatser för
35147:                                                      långvarigt sjuka är dock ett välgrundat faktum.
35148:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         1 den riksomfattande planen för hälsovården
35149: anföra följande:                                     har för år 1988 godkänts 80 nya platser för
35150:    Heinola stadssjukhus är ett sjukhus som leds av   långvarigt sjuka, vilka platser skulie byggas för
35151: specialläkaee, och som hör tili Heinola kommu-       hälsovårdscentralen i fråga.
35152: nalförbund för folkhälsoarbetet. Vid sjukhuset           Social- och hälsovårdsministeriet tilisatte hös-
35153: finns 90 vårdplatser, varav 30 för kirurgi, 48 för   ten 1984 en arbetsgrupp med uppgift bl.a. att
35154: inre medicin och 12 för kvinnosjukdomar. Kom-        utreda de problem som har framkommit vid
35155: munalförbundet har inte tiligång tili egentliga      tiliämpningen av 13 § lagen om statsandelar och
35156: vårdplatser för långvarigt sjuka. De långvarigt      -understöd åt kommuner och kommunalför-
35157: sjuka hae vårdats på stadssjukhusets avdelningar     bund. Ifrågavarande lagrum gälier möjligheterna
35158: för inre medicin samt på åldringshem som upp-        att påskynda projekt. Arbetsgruppens fatalietid
35159: rätthålis av medlemskommunerna, Heinola stad         utgår 31.5.1985.
35160: och Heinola landskommun, och som har sam-                Social- och hälsovårdsministeriet är medvetet
35161: manlagt 131 vårdplatser. Kommunalförbundets          om de problem som kommunalförbundet för
35162: medlemskommuner hae sammanlagt 28 platser            Heinola-nejdens folkhälsoarbete har, och anser
35163: vid Päijät-Häme centralsjukhus och 46 platser vid    det erforderligt att inleda byggnadsarbetena så
35164: Moisia sjukhus. Med beaktande av alla an-            snart det enligt gällande stadganden och fastställ-
35165: staltsplatser har kommunalförbundet 15,6 vård-       da planer är möjligt.
35166: 
35167:      Helsingfors den 30 maj 1985
35168: 
35169:                                          Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
35170:                                                 1985 vp.
35171: 
35172: Skriftligt spörsmål nr 195
35173: 
35174: 
35175: 
35176: 
35177:                                    Norrback m.fl.: Om förhindrad spridning av giftiga dioxiner
35178: 
35179: 
35180:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
35181: 
35182:    Utsläppen av '' dioxiner'' har uppmärksam-         så att anläggningar förses med nödvändig rökgas-
35183: mats i flera Iänder som ett av de stora miljöpro-     rening. Ett utökat nordiskt samarbete inom mil-
35184: blemen i dag.                                         jöforskningen, bl.a. grundandet av ett nordiskt
35185:    Undersökningar visar att endel dioxiner är         toxikologiskt institut med uppgift att undersöka
35186: bland de mest hälsofarliga ämnen som finns i vår      kemikaliers inverkan på människa och natur,
35187: miljö. Totalt finns det över 200 olika dioxiner.      skulle här behövas.
35188: Enligt uppgift är ett tiotal av dessa extremt            Förutom dioxinerna utgör även en rad andra
35189: giftiga, betydligt giftigare än t.ex. stryknin.       ämnen, t.ex. tungmetaller, problem vid sopför-
35190: Dioxiner förorsakar cancer och genetiska skador.      bränning och sophantering. Det mest effektiva
35191:    Dioxiner är specielia inte bara för den extrema    sättet att komma tillrätta med problemavfali,
35192: giftigheten utan också för att de likt miljögifter-   som annars vid hanteringen kan riskera att med-
35193: na DDT och PCB är mycket svårlösliga i vatten.        föra oönskade och farliga bieffekter, är att sortera
35194: Detta gör att dioxiner upplagras i fettvävnader,      avfaliet. Det bästa sättet vore att sortera avfall,
35195: fettet i modersmjölken samt i levern. Även om         som innehålier farliga ämnen redan vid källan,
35196: den mängd som individerna utsätts för i varje         dvs. i hushålien och på andra ställen där sådant
35197: ögonblick är låg sker en kontinuerlig uppsamling      avfali produceras. På vissa orter i Sverige finns
35198: av giftet i kroppen med risk för framtida genetis-    organiserad mottagning av vissa typer av pro-
35199: ka skador.                                            blemavfali, bl.a. batterier, men också glas och
35200:                                                       papper samt annat som kan vara av ekonomiskt
35201:    Dioxiner bildas bl.a. vid förbränning av sopor
35202:                                                       intresse som råvara. Det vore skäl att också i vårt
35203: och annat avfali och släpps ut i miljön med
35204:                                                       land åtminstone på de större orterna ordna med
35205: rökgaser och stoft. 1 dagens läge kan man analy-
35206:                                                       insamling 1mottagning av vissa typer av avfali i
35207: sera mycket låga halter av olika kemiska ämnen
35208:                                                       likhet med vad man gjort i Sverige.
35209: såsom dioxiner. 1 Sverige har man funnit att
35210: dioxiner finns i både människor och djur. Enligt         Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
35211: en nyligen genomförd undersökning av den              ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
35212: danska miljöstyrelsen är avfalisförbränningsan-       ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
35213:                                                       följande spörsmål:
35214: läggningar den väsentligaste kälian tili dioxinut-
35215: släpp och dioxinföroreningar i Danmark. Det-                    Vad avser Regeringen att göra för att
35216: samma torde gälia för Finland.                                minska eller helt eliminera spridningen i
35217:    Dioxinutsläppen bör kartläggas också i Fin-                naturen av de giftiga dioxinerna och
35218: land. Särskilt risken för dioxinutsläpp från sop-             andra farliga ämnen som bildas bl.a. vid
35219: förbränningsanläggningar bör uppmärksammas                    sopbränning?
35220: 
35221:      Helsingfors den 26 april 1985
35222: 
35223:          Ole Norrback                Elisabeth Rehn                      Jutta Zilliacus
35224:          Boris Renlund               Kaj Bärlund                         Håkan Nordman
35225:                     Elsi Hetemäki-Olander       Håkan Malm
35226: 
35227: 
35228: 
35229: 
35230: 428500591P
35231: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 195
35232: 
35233: Kirjallinen kysymys n:o 195                                                                      Suomennos
35234: 
35235: 
35236: 
35237: 
35238:                                    Norrback ym.: Myrkyllisten dioksiinien leviämisen ehkäisemisestä
35239: 
35240: 
35241:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35242: 
35243:    "Dioksiinien" päästöjen on useissa maissa ha-      tokset varustetaan pakollisilla savukaasujen puh-
35244: vaittu tällä hetkellä olevan eräitä suurista ympä-    distuslaitteilla. Tässä olisi tarpeen ympäristöntut-
35245: ristöpulmista.                                        kimusyhteistyön lisääminen pohjoismaiden välil-
35246:    Tutkimukset osoittavat, että eräät dioksiinit      lä, mm. pohjoismaisen myrkkyjen tutkimus-
35247: ovat terveyden kannalta ympäristöllemme vaaral-       laitoksen perustaminen. Laitoksen tehtävänä olisi
35248: lisimpia myrkkyjä. Kaikkiaan on yli 200 erilaista     tutkia kemikaalien vaikutusta ihmisiin ja luon-
35249: dioksiinia. Tietojen mukaan näistä kymmenkun-         toon.
35250: ta on äärimmäisen vaarallisia, strykniiniä huo-          Dioksiinien ohella aiheuttavat useat muut ai-
35251: mattavasti myrkyllisempiä. Dioksiinit aiheuttavat     neet, esim. raskasmetallit, pulmia jätteiden polt-
35252: syöpää ja perinnöllisiä vaurioita.                    tamisen ja käsittelyn yhteydessä. Paras tapa rat-
35253:    Dioksiinit ovat omalaatuisia paitsi äärimmäi-      kaista ongelmajätepulma, joka muuten voi käsit-
35254: sen myrkyllisyytensä vuoksi myös siksi, että ne,      telyn aikana aiheuttaa vaaraa ja ei-toivottuja
35255: kuten ympäristömyrkyt DDT ja PCB, eivät juuri         sivuvaikutuksia, on jätteiden lajittelu. Parasta
35256: ole vesiliukoisia. Tästä johtuu, että dioksiinit      olisi vaarallisia aineita sisältävien jätteiden lajitte-
35257: varastoituvat rasvakudoksiin, äidinmaidon sisältä-    lu jo niiden lähteellä, ts. talouksissa ja muualla,
35258: mään rasvaan sekä maksaan. Vaikka yksilöön joka       missä sellaista jätettä tuotetaan. Eräillä Ruotsin
35259: hetki kohdistuvat määrät ovat pienet, niiden          paikkakunnilla on järjestetty tietyn tyyppisten
35260: jatkuva varastoituminen ruumiiseen aiheuttaa tu-      ongelmajätteiden mm. panereiden mutta myös
35261: levien geneettisten haittojen vaaran.                 lasin sekä paperin ja muun taloudelliselta kan-
35262:    Dioksiineja syntyy mm. roskia ja muita jätteitä    nalta kiinnostavan raaka-aineen vastaanotto.
35263: poltettaessa ja ne joutuvat ympäristöön savukaa-      Myös meidän maassamme olisi syytä ainakin
35264: sujen ja pölyn mukana. Tällä hetkellä pystytään       suurilla paikkakunnilla järjestää eräiden jätteiden
35265: analysoimaan hyvin pieniä määriä kemiallisia          keräys ja vastaanotto Ruotsin tapaan.
35266: aineita kuten dioksiineja. Ruotsissa on todettu,         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35267: että dioksiineja on sekä ihmisissä että eläimissä.    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35268: Tanskan ympäristöhallituksen äskettäin suoritta-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
35269: man tutkimuksen mukaan ovat jätteiden pohto-          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35270: laitokset Tanskan dioksiinipäästöjen ja dioksiini-
35271: saasteiden pääasiallinen lähde. Sama koskenee                    Mitä Hallitus aikoo tehdä vähentääk-
35272: myös Suomea.                                                  seen tai kokonaan poistaakseen mm. jät-
35273:    Dioksiinipäästöt tulee kartoittaa myös Suomes-             teiden polton yhteydessä syntyvien myr-
35274: sa. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota jätteiden           kyllisten dioksiinien ja muiden vaarallis-
35275: pohtolaitosten dioksiinipäästöihin siten, että lai-           ten aineiden leviämisen luontoon?
35276: 
35277:     Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1985
35278: 
35279:          Ole Norrback                Elisabeth Rehn                       Jutta Zilliacus
35280:          Boris Renlund               Kaj Bärlund                          Håkan Nordman
35281:                     Elsi Hetemäki-Olander       Håkan Malm
35282:                                        1985 vp. -      KK n:o 195                                          3
35283: 
35284: 
35285: 
35286: 
35287:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35288: 
35289:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          den pienpohto ja jäteöljyn käyttö polttoaineena.
35290: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          Edellä mainittujen seikkojen lisäksi on arveltu
35291: olette 26 päivänä huhtikuuta 1985 päivätyn kir-        dioksiinien voivan kulkeutua myös pitkiä matko-
35292: jeenne n:o 685 ohella toimittanut valtioneuvos-        ja maasta toiseen.
35293: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Dioksiinikuormitus eri maissa vaihdellee suu-
35294: edustaja Norrbackin ym. näin kuuluvasta kirjalli-      resti, riippuen muun muassa teollistumisen as-
35295: sesta kysymyksestä n:o 195:                            teesta, tuotannon rakenteesta, käytössä olevista
35296:                                                        energialähteistä ja pääasiallisista jätteiden käsitte-
35297:            Mitä Hallitus aikoo tehdä vähentääk-        lytavoista. Maissa, joissa suuri osa yhdyskuntajät-
35298:         seen tai kokonaan poistaakseen mm. jät-
35299:                                                        teistä hävitetään polttamalla, jätteistä aiheutuvan
35300:         teiden polton yhteydessä syntyvien myr-        dioksiinikuormituksen osuus voi olla huomatta-
35301:         kyllisten dioksiinien ja muiden vaarallis-
35302:                                                        va. Suomessa, jossa on tai on ollut vain muuta-
35303:         ten aineiden leviämisen luontoon?
35304:                                                        mia jätteenpolttolaitoksia, tilanne on toinen.
35305:                                                            Sen jälkeen kun Helsingin Kyläsaaren ja Lah-
35306:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       den Mukkulan jätteenpohtolaitokset on kunnal-
35307: ti seuraavaa:                                          listen viranomaisten päätöksin suljettu, on maas-
35308:    Dioksiinit on yleisnimitys suurelle ryhmälle        samme ainoastaan yksi suurehko yhdyskuntajät-
35309: orgaanisia yhdisteitä, jotka kaikki ovat myrkylli-     teen polttolaitos, joka sijaitsee Turussa. Jätteen
35310: siä. Osa niistä on erityisen haitallisia "super-       pienpohto talojen jätteenpohtouuneissa on asu-
35311: myrkkyjä''. Dioksiineja on lisääntyvässä määrin        tuskeskuksissa pääosin kielletty. Keskitettyyn
35312: havaittu ympäristössämme. Osittain tämä johtuu         kaukolämmöntuotantoon siirtyminen on puoles-
35313: pitoisuuksien kohoamisesta, osittain siitä, että       taan vähentänyt jätteiden polttoa kiinteistöjen
35314: nykyisin yhä pienemmät määrät aineita pystytään        keskuslämmityskattiloissa. Turun jätteenpohto-
35315: havaitsemaan.                                          laitosta koskeva ilmansuojelulain mukainen il-
35316:    Dioksiineja syntyy pääasiallisesti erilaisissa      moitus on parhaillaan käsiteltävänä Turun ja
35317: polttotapahtumissa. Tietyissä lämpötiloissa, joita     Porin lääninhallituksessa. Laitoksen dioksiini-
35318: esiintyy lähes kaikessa palamisessa, voi syntyä        päästöt on tutkittu ja lääninhallitus antaa pää-
35319: pieniä määriä dioksiineja. Jotkut polttotapahtu-       töksellään tarvittaessa määräyksiä päästöjen ra-
35320: mat lienevät kuitenkin selvästi muita suurempia        joittamisesta, suojelutoimenpiteistä ja tarkkailus-
35321: dioksiinilähteitä. Tällaisena on useimmiten mai-       ta.
35322: nittu jätteiden poltto.                                   Dioksiinien maapallonlaajuinen esiintyminen
35323:    Useissa ulkomailla tehdyissä tutkimuksissa on       osoittaa lisätutkimukset välttämättömiksi. Niitä
35324: kuitenkin osoitettu, että jätteiden polton aiheut-     tarvitaan asianmukaisten ja tehokkaiden hallinto-
35325: tamat dioksiinipäästöt vaihtelevat hyvin paljon.       päätösten tekemiseksi. Erityisesti kaivataan lisä-
35326: Päästöjen määrä ja laatu ovat suuresti riippuvaisia    tietoja tärkeimmistä lähteistä ja leviämisestä ym-
35327: muiden muassa palamislämpötilasta ja muista            päristössä. Yhteistyö Pohjoismaiden kesken on
35328: palamisolosuhteista, poltettavan jätteen koostu-       aloitettu tässäkin asiassa, mikä onkin välttämä-
35329: muksesta ja pohtolaitoksen hoidon tasosta. Ole-        töntä, koska dioksiinien tutkiminen on hyvin
35330: massa olevan tiedon perusteella dioksiinien syn-       kallista ja yksittäisen valtion mahdollisuudet sel-
35331: tymistä voidaan estää hyvällä polttotekniikalla.       vittää asiaa eivät ole riittäviä. Ympäristöviran-
35332:    Jätteiden polton osuus kaikista dioksiinipääs-       omaiset ja tutkijat ovat selvittämässä ajankohtai-
35333: töistä on vielä tällä hetkellä suurelta osin epäsel-   sempia tutkimustarpeita ja työnjakoa.
35334: vä, koska muun polton osuus on vielä lähes                Toistaiseksi saadut tiedot ovat joka tapauksessa
35335: kokonaan selvittämättä. Epäiltyjä, mutta kaikki-       niin huolestuttavia, että asiaan pitää kiinnittää
35336: alla toistaiseksi hyvin vähän tutkittuja lähteitä      hallinnossa erityistä huomiota. Jätehuoltolain
35337: ovat esimerkiksi pakokaasut, teollisuuden eri toi-     mukainen suunnitelma- ja lupamenettely ja il-
35338: mialojen polttoprosessit, kiinteiden polttoainei-      mansuojelulain mukainen ilmoitusmenettely
35339: 4                                     1985 vp. -     KK n:o 195
35340: 
35341: ovat jo nyt käytössä olevia keinoja puuttua diok-    haitallisia aineita sisältävien tai poltossa niitä
35342: siineja mahdollisesti päästävien laitosten toimin-   muodostavien aineiden polttoon joutumisen es-
35343: taan. Suunnitelmien, lupien ja ilmoitusten käsit-    täminen.
35344: telyssä tähdennetään ei vain dioksiinien vaan
35345: myös muiden myrkyllisten aineiden päästöjen             Ratkaisevaa on siis yhtäältä tiedon lisääminen
35346: rajoittamista. Keinot päästöjen rajoittamiseksi-     tutkimusta ja tutkimusyhteistyötä kehittämällä ja
35347: han ovat pitkälle samantyyppisiä siitä riippumat-    toisaalta dioksiinikysymyksen yhä painavampi
35348: ta, mistä haitallisesta epäpuhtaudesta on kysy-      huomioon ottaminen lainsäädännön toimeenpa-
35349: mys. Näistä keinoista tehokkain on tietenkin         nossa ja kehittämisessä.
35350: 
35351:     Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1985
35352: 
35353:                                                                    Ympäristöministeri Matti Ahde
35354:                                        1985 vp. -      KK n:o 195                                       5
35355: 
35356: 
35357: 
35358: 
35359:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
35360: 
35361:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            olika · verksamhetsområden, förbränning av fasta
35362: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         bränslen i liten skala och användning av spiliolja
35363: 685 av den 26 april 1985 tili- vederbörande            som bränsle. Vidare har man förmodat att
35364: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     dioxiner också kan sprida sig långa sträckor, från
35365: av riksdagsman Norrback m.fl. undertecknade            ett land tili ett annat.
35366: spörsmål nr 195:
35367:                                                           Dioxinbelastningen i olika Iänder torde variera
35368:          Vad avser Regeringen att göra för att         starkt, beroende bl.a. på industrialiseringsgra-
35369:        minska eller helt eliminera spridningen i       den, produktionsstrukturen, tilibudsstående
35370:        naturen av de giftiga dioxinerna och            energikälior och de huvudsakliga sopbehand-
35371:        andra farliga ämnen som bildas bl.a. vid        lingsmetoderna. 1 Iänder där en stor del av det
35372:        sopbränning?                                    kommunala avfallet behandlas genom förbrän-
35373:                                                        ning kan den andel av dioxinbelastningen som
35374:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        avfaliet föranleder vara betydande. 1 Finland, där
35375: anföra följande:                                       det finns elier har funnits bara några få sopför-
35376:                                                        bränningsanläggningar, är situationen en annan.
35377:    Dioxiner är en alimän beteckning på en stor
35378: grupp organiska föreningar, som alla är giftiga.          Sedan sopförbränningsanlägningarna på By-
35379: En del av dem är särskilt skadliga '' supergifter''.   holmen i Helsingfors och i Mokulla i Lahtis
35380: Dioxiner har konstaterats förekomma i vår miljö i      stängdes genom beslut av de kommunala myn-
35381: ökande grad. Delvis beror detta på att halterna        digheterna finns det i vån land bara en tämligen
35382: har stigit, delvis på att man numera kan konsta-       stor anläggning för förbränning av kommunalt
35383: tera förekomsten av alit mindre mängder av dessa       avfall. Den är belägen i Åbo. 1 huvudsak är det
35384: ämnen.                                                 förbjudet att i bostadscentra bränna sopor i liten
35385:    Dioxiner uppkommer huvudsakligen vid olika          skala i husens sopbränningsugnar. Tillkomsten av
35386: typer av förbränning. Vid vissa temperaturer,          en centraliserad fjärrvärmeförsörjning har med-
35387: som förekommer vid så gott som varje slag av           verkat tili att minska förbränningen av sopor i
35388: förbränning, kan små mängder dioxiner uppstå.          fastigheternas centralvärmepannor. Den anmälan
35389: Vissa typer av förbränning torde dock vara klan        rörande sopförbränningsanläggningen i Åbo som
35390: större dioxinkälior än andra. Som en sådan större      enligt luftvårdslagen måste göras är som bäst
35391: kälia har sopbränning oftast nämnts.                   under behandling vid länsstyrelsen i Åbo- och
35392:    1 flera utländska undersökningar har det emel-      Björneborgs Iän. Anläggningens dioxinutsläpp
35393: lertid konstaterats att de dioxinutsläpp som sop-      har undersökts och länsstyrelsen utfärdar vid
35394: bränning föranleder varierar mycket starkt. Ut-        behov genom ett beslut bestämmelser om be-
35395: släppens kvantitet och kvalitet beror i mycket stor    gränsning av utsläppen, skyddsåtgärder och till-
35396:                                                        syn.
35397: utsträckning på bl.a. förbränningstemperaturen
35398: och andra omständigheter vid förbränningen, på            Att dioxiner förekommer över hela jordklotet
35399: sammansättningen av det avfali som bränns och          visar att ytterligare undersökningar är nödvändi-
35400: på hur förbränningsanläggningen sköts. Enligt          ga. De behövs för att vederbörliga och effektiva
35401: tiligänglig kunskap kan uppkomsten av dioxiner         administrativa beslut skall kunna fattas. Särskilt
35402: förhindras genom en god förbränningsteknik.            saknas tilläggsuppgifter om de viktigaste dioxin-
35403:     Sopbränningens andel av alla dioxinutsläpp är      käliorna och om dioxinernas spridning i miljön.
35404: än så länge i detta ögonblick tili stor del oklar,     Ett samarbete melian de nordiska länderna har
35405: eftersom den andel som annan förbränning               inletts också i denna sak, vilket även är nödvän-
35406: förorsakar ännu är nära nog helt outredd. Miss-        digt, eftersom det är mycket dyn att undersöka
35407: tänkta dioxinkällor, som dock tillsvidare har          dioxiner och en enskild stats möjligheter att
35408: undersökts i mycket ringa utsträckning, är t.ex.       utreda saken inte är tillräckliga. Miljömyndighe-
35409: avgaser, förbränningsprocesser inom industrins         terna och forskarna hålier på att utreda de mest
35410: 6                                    1985 vp. -     KK n:o 195
35411: 
35412: aktuella forskningsbehoven och arbetsfördel-        dioxiner utan även av andra giftiga ämnen skall
35413: mngen.                                              begränsas. Tillvägagångssätten för att begränsa
35414:    De uppgifter man hittills hae fått är i vilket   utsläppen är i hög grad likartade, oberoende av
35415: fall som helst så oroande att särskild uppmärk-     vilka skadliga föroreningar det gäller. Det effek-
35416: samhet bör fästas vid saken inom förvaltningen.     tivaste sättet att begränsa utsläppen är givetvis att
35417: Det förfarande i fråga om planering och tillstånd   hindra att ämnen som innehåller skadliga sub-
35418: som skall tillämpas enligt lagen om avfallshante-   stanser eller bildar sådana vid bränning överhu-
35419: ring är, liksom det anmälningsförfarande som        vudtaget bränns.
35420: luftvårdslagen förutsätter, metoder som redan nu       Det avgörande är således å ena sidan att öka
35421: används för att ingripa i verksamheten vid sådana   kunskapen genom att utveckla forskning och
35422: anläggningar som eventuellt föranleder dioxinut-    forskningssamarbete och å andra sidan att i allt
35423: släpp. Vid behandlingen av planer, tillstånd och    högre grad beakta dioxinfrågan då lagstiftningen
35424: anmälningar framhålls att utsläpp inte endast av    verkställs och utvecklas.
35425: 
35426:     Helsingfors den 31 maj 1985
35427: 
35428:                                                                           Miljöminister Matti Ahde
35429:                                                 1985 vp.
35430: 
35431: Skriftligt spörsmål nr 196
35432: 
35433: 
35434: 
35435: 
35436:                                    Wasz-Höckert m.fl.: Om skolgång för barn med tidiga psykiska
35437:                                      störningar
35438: 
35439: 
35440:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
35441: 
35442:    Det betecknande för barndomspsykotiska             målmedveten kontinuitet i all undervisning, så
35443: barn, d.v.s. barn med tidiga psykiska störningar      att delfunktionerna uppövas steg för steg för att
35444: (autistiska, psykotiska) är att deras förmåga att     genom den pedagogiska processen, med start i
35445: kommunicera med omvärlden är störd. De har            fysiskt och verbalt stöd tili barnet, via enbart
35446: ingen egentlig ömsesidig kontakt med andra            verbalt stöd uppnå ett självständigt behärskande
35447: barn, men tyr sig stundom tili en vuxen.              av delfunktionen och ge barnet en "jag-kan"
35448:    Dessa barn saknar jagstyrka, visar ingen moti-     upplevelse. På detta sätt uppövas och utvecklas
35449: vation att lära sig och gömmer sitt inneboende        barnets totala kommunikation med omgiv-
35450: kunnande. Utan adekvat upplagd undervisning           nmgen.
35451: retarderar de ohjälpligen och förblir osjälvständi-      Planerna för den första klassen i sitt slag i
35452: ga för resten av sitt liv.                            Finland har redan i 2 112 års tid arbetats fram i
35453:     Antalet barn med denna diagnos är enligt          Grankulla stad, som ett samarbetsprojekt för
35454: internationella forskningsresultat 1-1 112 Ofoo av    kommunerna i mellannyland (Helsingfors, Esbo,
35455: varje årskurs barn. Man bör tili denna kategori av    Grankulla, Vanda, Sibbo, Kyrkslätt).
35456: barn även räkna barn med autistiska eller psyko-         Speciallärartjänsten har beviljats av Grankulla
35457: tiska drag av den storleksordningen att de inte på    stadsfullmäktige, samtliga övriga kommuner har
35458: ett för dem gynnsamt sätt kan tillgodogöra sig        i skolnämnder och stadsstyrelser godkänt samar-
35459: undervisning bland normala barn. Antalet barn         betet. Inom området är årskullen barn ca 800.
35460: med speciella behov stiger sålunda tili ca 2 Ofoo.       I Grankulla har man i detta nu utrymme för
35461:     De nya skollagarna garanterar för alla barn       klassen och medel för undervisningsmaterial.
35462: likvärdiga möjligheter att fullfölja sin läroplikt.      En speciallärare har under en termin vid Göte-
35463: För de psykotiska barnen har det hittills i Finland   borgs universitets specialpedagogiska institution
35464: inte funnits någon möjlighet tili skolgång. Dessa     deltagit i kurs för undervisning av psykotiska
35465: barn bör få en möjlighet att inom specialklasser      barn.
35466: inom den vanliga grundskolan få tillägna sig             Skolpsykologen i Grankulla står redo att hand-
35467: funktioner, som gör det möjligt för dem att som       leda projektet, hon har kartlagt behovet och
35468: vuxna kunna anpassa sig tili samhället med så         träffat enskilda barn.
35469: litet stöd utifrån som möjligt.
35470:                                                          Pedagogisk handledare finns likaså.
35471:     I Norden har pedagogiken för de psykotiska
35472: barnen vuxit fram redan under en 20-års period.          Läraren och psykologen har deltagit i Nordiska
35473: Sofieskolen i Köpenhamn, en skola för 37 psyko-       arbetssymposier för undervisning av psykotiska
35474: tiska barn och unga, har på många sätt varit          barn samt gjort ett flertal studieresor tili speci-
35475: vägledare i denna utveckling. I Danmark finns         alskolot och -.klasser i Norden.
35476: överallt i landet dessutom specialklasser för psy-       En föräldraförening för att ta tili vara dessa
35477: kotiska barn i samband med den vanliga grund-         barns intressen har startats med avsikt att regi-
35478: skolan, vid undervisningsministeriet och knutna       streras ännu i år.
35479: tili länen finns konsulenter för undervisning av         Barnen för den ifrågavarande klassen finns.
35480: psykotiska barn. I Norge och Sverige har utveck-         Denna specialklass för en helt ny kategori av
35481: lingen inom detta område likaså kommit långt.         skolbarn i Finland, vars beredskap i detta nu är
35482:     Betecknande för den pedagogik det gäller är       100 % :ig, borde få möjlighet att starta redan
35483: att den arbetar med en detaljerad struktur och en     inkommande höst, trots att kommunerna i övrigt
35484: 4285005789
35485: 2                                    1985 vp. -     KK n:o 196
35486: 
35487: under den kommande 2-årsperioden nu uppma-                   Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
35488: nas planera sin specialundervisning.                      för att göra det möjligt att igångsätta den
35489:    Hänvisande till det ovan anförda får vi i den          färdigt planerade specialundervisningen i
35490: ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-           Grankulla redan från inkommande läsår i
35491: ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa         enlighet med skollagens bestämmelser?
35492: följande spörsmål:
35493: 
35494:     Helsingfors den 26 april 1985
35495: 
35496:                      Ole Wasz-Höckert                       Elisabeth Rehn
35497:                                        1985 vp. -     KK n:o 196                                       3
35498: 
35499: Kirjallinen kysymys n:o 196                                                                  Suomennos
35500: 
35501: 
35502: 
35503: 
35504:                                    Wasz-Höckert ym.: Varhaisessa vaiheessa psyykkisesti häiriytyneiden
35505:                                      lasten koulunkäynnistä
35506: 
35507: 
35508:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35509: 
35510:    Tunnusomaista lapsesta saakka psykoottisille       varten. Norjassa ja Ruotsissa on tämän alan
35511: lapsille, ts. lapsille, jotka ovat varhaisessa vai-   kehitys myös edennyt pitkälle.
35512: heessa psyykkisesti häiriytyneitä (itseensä sulkeu-      Tunnusomaista tälle opetukselle on, että kai-
35513: tuneita, psykoottisia) on, että heidän kykynsä        ken opetuksen perustana on sen yksityiskohtai-
35514: kommunikoida ulkomaailman kanssa on häiriin-          nen rakenne ja määrätietoinen jatkuvuus, jolloin
35515: tynyt. Heillä ei ole mitään varsinaista molem-        osatoimintoja harjoitellaan askel askeleelta, jotta
35516: minpuolista yhteyttä muihin lapsiin, mutta he         opetuksellisen prosessin kautta ja lähtien lapsen
35517: turvautuvat toisinaan aikuiseen henkilöön.            fyysisestä ja sanallisesta tukemisesta yksinomaan
35518:    Näiltä lapsilta puuttuu itsetunto, heillä ei ole   sanallisella tuella voitaisiin saavuttaa osatoimin-
35519: oppimismotivaatiota ja he kätkevät sisäisen osaa-     nan itsenäinen hallinta ja antaa lapselle "minä
35520: misensa. Ilman asianmukaisesti järjestettyä ope-      osaan'' elämys. Tällä tavoin harjoitetaan ja kehi-
35521: tusta he auttamattomasti taantuvat ja jäävät          tetään lapsen kaikkea kommunikaatiota ympäris-
35522: epäitsenäisiksi koko loppuelämänsä ajaksi.            tönsä kanssa.
35523:                                                          Suunnitelmia lajissaan ensimmäistä luokkaa
35524:    Tällaista tautia sairastavien lasten maara
35525:                                                       varten Suomessa on jo 2 1 12 vuoden ajan valmis-
35526: on kansainvälisten tutkimustulosten mukaan 1-
35527:                                                       teltu Kauniaisten kaupungissa Keski-Uudenmaan
35528: 1 112 Ofoo jokaisesta lasten vuosiluokasta. Tähän
35529:                                                       kuntien (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa,
35530: lasten ryhmään täytyy myös lukea ne lapset,
35531:                                                       Sipoo, Kirkkonummi) yhteistyöhankkeena.
35532: joiden itseensäsulkeutuneisuuden tai psykootti-
35533: suuden piirteet ovat niin tuntuvat, etteivät he voi      Kauniaisten kaupunginvaltuusto on myöntä-
35534: otollisella tavalla hyödyntää opetusta normaalien     nyt varat opettajan toimeen, kaikki muut kunnat
35535: lasten joukossa. Niiden lasten lukumäärä, joiden      ovat koululautakunnissaan ja kaupunginhallituk-
35536: tarpeet ovat erityiset, on näin ollen n. 2 Ofoo.      sissaan hyväksyneet yhteistyön. Alueen lasten
35537:                                                       vuosiluokan suuruus on n. 800.
35538:    Uudet koululait takaavat kaikille lapsille yhtä-      Kauniaisissa on tällä hetkellä tilat luokkaa
35539: läiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuu-      varten ja varoja opetusmateriaalin hankkimista
35540: tensa. Psykoottisilla lapsilla ei Suomessa ole tä-    varten.
35541: hän mennessä ollut mitään mahdollisuutta käydä           Erityisopettaja on osallistunut yhden lukukau-
35542: koulua. Näillä lapsilla tulisi voida olla mahdolli-   den ajan Göteborgin yliopiston erityisopetuksen
35543: suus erikoisluokissa tavallisen peruskoulun puit-     laitoksessa psykoottisten lasten opetuskurssiin.
35544: teissa hankkia valmiuksia, mikä tekisi heille mah-       Kauniaisten koulupsykologi on valmis ohjaa-
35545: dolliseksi sopeutua aikuisina yhteiskuntaan niin      maan hanketta, hän on kartoittanut tarpeen ja
35546: vähin ulkopuolisin avuin kuin mahdollista.            tavannut yksittäisiä lapsia.
35547:    Pohjoismaissa on psykoottisten lasten pedago-         Opetusta varten on myös ohjaaja.
35548: giikka kehittynyt jo kahdenkymmenen vuoden               Opettaja ja psykologi ovat osallistuneet Poh-
35549: ajan. Kööpenhaminassa sijaitseva Sofieskolen, 37      joismaiden psykoottisten lasten opettamisen yh-
35550: psykoottisen lapsen ja nuoren koulu, on monessa       teistyöneuvotteluihin sekä tehneet useita opinto-
35551: suhteessa ollut tämän kehityksen tiennäyttäjänä.      matkoja Pohjoismaiden erityiskouluihin ja -luok-
35552: Tanskassa on kaikkialla sitä paitsi erityisluokkia    kiin.
35553: psykoottisia lapsia varten tavallisen peruskoulun        Näiden lasten etuja ajava vanhempainyhdistys
35554: yhteydessä, opetusministeriössä ja läänien yhtey-     on perustettu ja se on tarkoitus rekisteröidä vielä
35555: dessä on neuvojia psykoottisten lasten opetusta       tänä vuonna.
35556: 4                                    1985 vp.       KK n:o 196
35557: 
35558:   Kyseistä luokkaa varten on lapsia.                kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
35559:   Tämän Suomen aivan uuden koululasten ryh-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35560: män erityisluokan, jonka valmius tällä hetkellä
35561: on 100 %, tulisi voida aloittaa toimintansa jo
35562: ensi syksynä huolimatta siitä, että kuntia nyt                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35563: muuten kehotetaan tulevana kaksivuotiskautena              ryhtyä mahdollistaakseen Kauniaisten jo
35564: suunnittelemaan erityisopetustaan.                         valmiiksi suunnitellun erityisopetuksen
35565:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          käynnistämisen jo tulevan lukuvuoden
35566: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme               alusta koululain määräysten mukaisesti?
35567: 
35568:     Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 198)
35569: 
35570:                      Ole Wasz-Höckert                        Elisabeth Rehn
35571:                                       1985 vp. -      KK n:o 196                                        5
35572: 
35573: 
35574: 
35575: 
35576:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35577: 
35578:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         set tuntien lisätarpeet ja hakevat tarvittaessa
35579: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kouluhallitukselta tuntimäärän korotusta. Koulu-
35580: olette 26 päivänä huhtikuuta 1985 päivätyn kir-       hallituksen korotuspäätöksen pohjaksi kunnan on
35581: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      tehtävä selvitys erityisopetuksen nykyisestä laa-
35582: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       juudesta ja suunnitelma sen tulevasta kehittämi-
35583: Ole Wasz-Höckertin ym. näin kuuluvasta kirjalli-      sestä. Peruskouluasetuksen 158 §:ssä säädetään,
35584: sesta kysymyksestä n:o 196:                           että erityisopetusta voidaan kahden seuraavan
35585:                                                       lukuvuoden aikana antaa vain samassa laajuudes-
35586:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         sa kuin lukuvuonna 1984-85. Sen lisäksi voi-
35587:        ryhtyä mahdollistaakseen Kauniaisten jo        daan saman pykälän mukaan perustaa ne virat,
35588:        valmiiksi suunnitellun erityisopetuksen        joita kehitysvammaisten erityisopetuksen järjestä-
35589:        käynnistämisen jo tulevan lukuvuoden           minen vaatii, sekä opetusministeriön 15.5.1985
35590:        alusta koululain määräysten mukaisesti?        antaman päätöksen nojalla kouluhallituksen lu-
35591:                                                       valla perustaa ne erityisopettajan ja erityisluokan-
35592:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      opettajan virat, jotka ovat välttämättömiä perus-
35593: ti seuraavaa:                                         opetusryhmien pienentämisen ja sairaalaopetuk-
35594:    Psykoottisten ja autististen lasten opetus edus-   sen järjestämisen vuoksi.
35595: taa Suomessa uutta erityisopetuksen alaa. Näitä          Kysymyksessä tarkoitetun erityisryhmän ope-
35596: lapsia on usein sijoitettu kehitysvammaisten har-     tuksen järjestäminen Kauniaisten kaupungin
35597: jaantumiskouluihin. Ainoastaan steinerpedagogi-       suunnittelemalla tavalla ennen lukuvuotta
35598: sesti suuntautuneet harjaantumiskoulut (Mar-          1987-88 on mahdollista, mikäli nykyisiä erityis-
35599: jatta-koulu Helsingissä ja Sylvia-kodin koulu         opetuksen virkoja voidaan siirtää tähän tarkoituk-
35600: Lahdessa) ovat pystyneet vastaamaan näiden las-       seen. Tästä Kauniaisten kaupungin tulisi neuvo-
35601: ten erityistarpeisiin. Maamme ruotsinkielisessä       tella yhteistyökuntiensa kanssa.
35602: koulutoimessa ei ole mitään vastaavaa mahdolli-
35603: suutta.                                                  Ellei tämä ole mahdollista, Kauniaisten kau-
35604:    Kyseessä olevan erityisryhmän opetus tulisi        pungin tulee sisällyttää suunnitelmansa psykoot-
35605: aikaa myöten järjestää asianmukaisella tavalla.       tisten ja autististen lasten opetuksesta kahden
35606: Voimassa olevat säännökset kuitenkin estävät          seuraavan lukuvuoden aikana tehtävään kunnan
35607: kokonaan uusien resurssien myöntämisen uusille        erityisopetuksen suunnitelmaan.
35608: erityisopetuksen aloille jo tulevan lukuvuoden           Opetusministeriön saamien tietojen mukaan
35609: alusta. Peruskouluasetuksen 46 §:n 3 momentissa       kyseessä oleva psykoottisten ja autististen lasten
35610: määritelty erityisopetuksen yhteinen tuntimäärä,      ryhmä käsittäisi nyt viisi oppilasta, joista ei
35611: jota kouluhallituksen luvalla voidaan korottaa,       kukaan asu Kauniaisissa. Näin pieni oppilas-
35612: tulee voimaan vasta lukuvuoden 1987-88 alus-          määrä tulisi voida asianmukaisella tavalla sijoittaa
35613: ta. Lukuvuosina 1985-86 ja 1986-87 on tarkoi-         ainakin toistaiseksi oppilaiden tason ja tarpeiden
35614: tus, että kunnat suunnittelevat käytettävissään       mukaiseen olemassa olevaan erityisopetukseen ot-
35615: olevien tuntien pohjalta erityisopetuksen järjestä-   taen huomioon myös sairaalaopetuksen tarjoamat
35616: misen kokonaisuudessaan, harkitsevat mahdolli-        mahdollisuudet.
35617: 
35618:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1985
35619: 
35620:                                                                     Opetusministeri Kaarina Suonio
35621: 6                                     1985 vp. -      KK n:o 196
35622: 
35623: 
35624: 
35625: 
35626:                                 Till Riksdagens Herr Talman
35627: 
35628:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Som underlag för skolstyrelsens beslut om att öka
35629: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         antalet timmar bör kommunerna göra en utred-
35630: av den 26 april 1985 till vederbörande medlem         ning av specialundervisningens nuvarande om-
35631: av statsrådet sänt en avskrift av följande av         fattning och en plan över dess framtida urveck-
35632: riksdagsman Ole Wasz-Höckert m.fl. underteck-         lande. I 15 8 § grundskoleförordningen stadgas
35633: nade spörsmål nr 196:                                 att specialundervisning under de två följande
35634:                                                       läsåren kan meddelas endast i samma omfattning
35635:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       som under läsåret 1984-85. Därutöver kan en-
35636:        för att göra det möjligt att igångsätta den    ligt samma paragraf inrättas de tjänster som
35637:        färdigt planerade specialundervisningen i      ordnandet av den specialundervisning som ges
35638:        Grankulla redan från inkommande läsår i        utvecklingsstörda förutsätter samt med stöd av
35639:        enlighet med skollagens bestämmelser?          undervisningsministeriets      beslut      av    den
35640:                                                       15. 5. 198 5 med skolstyrelsens tillstånd inrättas de
35641:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      speciallärar- och specialklasslärartjänster som är
35642: anföra följande:                                      nödvändiga till följd av basgruppernas minsk-
35643:    Undervisningen av psykotiska och autistiska        n~ng och för ordnandet av sjukhusundervis-
35644: barn representerar en ny form av specialundervis-     mngen.
35645: ning i Finland. Dessa barn har ofta placerats i            Anordnandet av den i spörsmålet avsedda
35646: träningsskolor för utvecklingsstörda. Endast de       undervisningen för ifrågavarande specialgruppen
35647: steinerpedagogiska inriktade träningsskolorna         före läsaret 1987-1988 på sätt som Grankulla
35648: (Marjatta-koulu i Helsingfors och Sylvia-kodin        stad planerat är möjligt ifall nuvarande tjänster
35649: koulu i Lahtis) har kunnat svara mot dessa barns      inom specialundervisningen kan överföras för
35650: specialbehov. I vårt lands svenskspråkiga skolvä-     detta ändamål. Grankulla stad borde förhandla
35651: sen finns inte någon motsvarande möjlighet.           härom med sina samarbetskommuner.
35652:    Undervisningen för den ifrågavarande special-
35653: gruppen borde med tiden ordnas på ett adekvat            . Om detta inte är möjligt bör Grankulla stad
35654: sätt. De gällande stadgandena hindrar dock be-        inrymma sin plan för undervisning av psykotiska
35655: viljandet av helt nya resurser för nya områden        och autistiska barn, som skall uppgöras under de
35656: inom specialundervisningen redan från början av       två följande läsåren, i den kommunala planen för
35657: inkommande läsår. Det i 46 § 3 mom. grundsko-         special undervisningen.
35658: leförordningen definierade gemensamma timan-               Enligt de uppgifter som undervisningsminis-
35659: talet för specialundervisningen, vilket kan ökas      teriet erhållit omfattar den ifrågavarande grup-
35660: med skolstyrelsens tillstånd, tas i bruk först från   pen av psykotiska och autistiska barn nu fem
35661: början av läsåret 1987-88. Det är meningen att        elever, av vilka ingen bor i Grankulla. Ett så litet
35662: kommunerna under läsåren 1985-86 och                  antal elever borde på ett adekvat sätt åtminstone
35663: 1986-87 utgående från de timmar som står till         tills vidare kunna placeras inom en existerande
35664: deras förfogande skall planera ordnandet av spe-      form av specialundervisning som motsvarar ele-
35665: cialundervisningen i dess helhet, överväga even-      vernas nivå och behov, varvid även de möjlighe-
35666: tuella behov av tilläggstimmar och vid behov hos      ter som sjukhusundervisningen erbjuder borde
35667: skolstyrelsen ansöka om ökning av timantalet.         beaktas.
35668: 
35669:     Helsingfors den 3 juni 1985
35670: 
35671:                                                               Undervisningsminister Kaarina Suonio
35672:                                                  1985 vp.
35673: 
35674: Kirjallinen kysymys n:o 197
35675: 
35676: 
35677: 
35678: 
35679:                                   Pekkarinen ym.: Maidon kuljetustukijärjestelmän epäkohtien pois-
35680:                                      tamisesta
35681: 
35682: 
35683:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35684: 
35685:    Keski-Suomi on runsasjärvineo ja mäkinen           lion Jyväskylän meijerin, jonka kautta kulkee n.
35686: maakunta. Pientilavaltainen maatalous on levit-       70 % keskisuomalaisesta maidosta, kohdalla kul-
35687: täytynyt aika tasaisesti ympäri koko maakunnan        jetusavustuksen suuruus on 2, 15 penniä litralta.
35688: sen kaikkiin kyliin. Keskisuomalaisessa maatalou-     Suhteessa kuljetuskustannuksiin on tämän suu-
35689: dessa on maidontuotannolla edelleenkin tärkein        ruinen kuljetusavustus pienimpiä koko maassa.
35690: asema.                                                   Kuljetusavustuksia tulisikin lisätä koko maassa
35691:    Sanotuista luonnonolosuhteista johtuen muo-        ja erityisesti tuen määrässä jälkeen jääneillä kor-
35692: dostuvat maidon kuljetuskustannukset maakun-          keiden kuljetuskustannusten alueilla, kuten
35693: nassa erittäin korkeiksi.                             Keski-Suomessa.
35694:    Valtiovalta pyrkii omalta osaltaan hivenen hel-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35695: pottamaan maidon kuljetuskustannuksia koko            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35696: maassa. Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
35697: on maidon kuljetustukeen momentille 30.34.1           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35698: varattu 37,8 milj. mk. Määrärahassa on kuitenkin                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35699: vähennystä edellisen vuoden lukuihin verrattuna.             ryhtyä maidon kuljetustukijärjestelmässä
35700:    Keski-Suomen ja maakunnan alueella toimi-                 vallitsevan eriarvoisuuden poistamiseksi
35701: vien meijereiden osuus maidon kuljetusavustuk-               ja erityisen selvästi jälkeen jääneen Keski-
35702: sista on sanotut luonnonolosuhteet huomioon                  Suomen alueella maksettavan maidon
35703: ottaen kohtuuttoman alhainen. Esimerkiksi Va-                kuljetustuen kohentamiseksi?
35704: 
35705:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1985
35706: 
35707:                      Mauri Pekkarinen                          Paavo Vesterinen
35708: 
35709: 
35710: 
35711: 
35712: 428500567X
35713: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 197
35714: 
35715: 
35716: 
35717: 
35718:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35719: 
35720:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        laskea kuljetuskustannuksiaan jossain määrin eri
35721: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         perustein.
35722: olette 26 päivänä huhtikuuta 1985 päivätyn kir-          Vuoden 1984 alusta otettiin käyttöön kolmeen
35723: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      eri olosuhdetekijään perustuva avustusjärjestel-
35724: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       mä. Tällöin meijeriin tilaa kohti lähetettävän
35725: Mauri Pekkarisen ym. näin kuuluvasta kirjallises-     maitomäärän painoarvoksi määrättiin 50 %, lä-
35726: ta kysymyksestä n:o 197:                              hettäjätiheyden painoarvoksi 20 % ja lähettäjä-
35727:                                                       etäisyyden painoarvoksi 30 % . Samalla vyöhyke-
35728:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        jako poistettiin, jolloin esim. Keski-Suomen alue
35729:        ryhtyä maidon kuljetustukijärjestelmässä       tuli samaan asemaan Pohjois- ja Itä-Suomen
35730:        vallitsevan eriarvoisuuden poistamiseksi       alueiden kanssa. Uusi järjestelmä suosii erityisesti
35731:        ja erityisen selvästi jälkeen jääneen Keski-   sellaisia alueita, joilla tilaa kohti kerättävät mai-
35732:        Suomen alueella maksettavan maidon             tomäärät ovat pieniä, kuljetusmatkat pitkiä ja
35733:        kuljetustuen kohentamiseksi?                   tilat etäällä toisistaan.
35734:                                                          Vaikka maidonkeräykseen käytettävä määrära-
35735:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         ha ei ole kehittynyt suotuisasti, on eräiden vai-
35736: seuraavaa:                                            keissa olosuhteissa toimivien meijerien saama
35737:                                                       avustus jopa jonkin verran lisääntynyt. Niinpä
35738:    Meijereille ja maidonhankintaliikkeille makset-    kyselyssä mainitun Valion Keski-Suomen meije-
35739: tavia maidonkuljetusavustuksia varten on jo vuo-      rin maitomäärä ja avustus on kehittynyt seuraa-
35740: desta 1943 lähtien varattu vuotuinen määräraha        vasti:
35741: valtion tulo- ja menoarvioon. Alunperin määrä-
35742: raha oli tarkoitettu maidon markkinoinnin edis-       VUOSI    maitomäärä   avustus mk   avustus    avustus
35743: tämiseksi, mutta myöhemmin järjestelmää on                        litr.                    p/1     keskim.
35744: kehitetty vastaamaan muuttuneita kuljetusolo-                                                      pii koko
35745: suhteita. Vuoden 1976 alusta vuoden 1983 lop-                                                       maassa
35746: puun avustusten maksatus tapahtui meijerien           1982    107 282 694 2 171 824      2,02        1,8
35747: maatilahallitukselle ilmoittamien kuljetuskustan-     1983    110 102 819 2 332 762      2,11        1,8
35748: nusten perusteella. Mikäli kuljetus tapahtui mei-     1984    109 926 777 2 518 210      2,29        1,3
35749: jerin omalla autolla, käytettiin maksuperusteena      1985                2 878 864      2,62x)
35750: meijeriteollisuuden ja Kuorma-autoliiton laati-
35751: maa ns. siniseen kirjaan perustuvaa taksatauluk-         x) vuoden 1985 maitomäärän on oletettu ole-
35752: koa, joka oli maatilahallituksen hyväksymä. Mei-      van sama kuin v. 1984.
35753: jerin omavastuuporras oli Pohjois- ja Itä-Suomes-       Edellä mainittuina vuosina maidon kuljetus-
35754: sa 6 penniä ja muualla maassa 7,5 penniä litralta.    avustuksiin on valtion tulo- ja menoarviossa osoi-
35755: Näiden perusteiden ylittävistä keräyskustannuk-       tettu: v. 1982 42 milj. mk, 1983 42 milj. mk,
35756: sista maksettiin Pohjois- ja Itä-Suomen alueet        1984 38 milj. mk ja 1985 37,8 milj. mk.
35757: käsittävällä vyöhykkeellä avustusta 70 % ja muu-      Samanaikaisesti maidon kuljetuskustannukset
35758: alla maassa 40 % .                                    ovat nousseet noin 10 % vuodessa.
35759:    Tämän järjestelmän epäkohtina todettiin, että         Hallitus seuraa kuljetuskustannuksissa tapah-
35760: maksatuspäätösten valmistelussa tuotti vaikeutta      tuvaa kehitystä ja maidonkeräykseen käytettävissä
35761: arvioida oikein kuljetuskustannusten kehitys vuo-     olevat varat pyritään jatkossakin suuntaamaan
35762: deksi eteenpäin. Lisäksi meijerien erilaisesta pal-   niille meijereille, joiden maidonkeräysolosuhteet
35763: velutasosta johtuen meijereillä oli mahdollisuus      ovat keskimääräistä vaikeammat.
35764: 
35765:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1985
35766:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
35767:                                        1985 vp. -     KK n:o 197                                             3
35768: 
35769: 
35770:                                Tili Riksdagens Herr Talman
35771: 
35772:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          beräkna sma transportkostnader på olika
35773: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        grunder.
35774: den 26 april 1985 tili vederbörande medlem av             Från och med ingången av år 1984 togs ett
35775: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     understödssystem som baserades på tre olika
35776: dagsman Mauri Pekkarinen m.fl. undenecknade           faktorer i bruk. Härvid bestämdes att det vägda
35777: spörsmål nr 197:                                      värdet för den mängd mjölk per lägenhet som
35778:                                                       skickas tili mejeriet är 50 % , avsändartäthetens
35779:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
35780:                                                       vägda värde 20 % och det vägda värdet för
35781:        för att avlägsna den brist på jämlikhet        avståndet melian avsändaren och mejeriet 30 % .
35782:        som vidlåder systemet med understöd för
35783:                                                       Samtidigt slopades indelningen i zoner. Härvid
35784:        mjölktransporter och för att förbättra det     kom t.ex. meliersta Finland i samma situation
35785:        understöd för mjölktransponer som beta-        som norra och Östra Finland. Det nya systemet
35786:        las i meliersta Finland, som på ett särskilt   favoriserar särskilt sådana områden där de insam-
35787:        påfaliande sätt har blivit efter i utveck-     lade mjölkmängderna per lägenhet är små, trans-
35788:        lingen i detta avseende?                       portvägarna långa och avståndet melian lägenhe-
35789:                                                       terna ston.
35790:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Fastän det anslag som används för mjölkinsam-
35791: anföra följande:                                      ling inte har utvecklats i förmånlig riktning har
35792:    Redan från och med år 1943 har årligen ett         understödet tili vissa mejerier, som verkar under
35793: anslag reserverats i statsförslaget för mjölktrans-   svåra förhålianden, rentav ökat i någon mån.
35794: portunderstöd, vilka betalas tili mejeriet och        Sålunda har mjölkmängderna och understödet
35795: mjölkleverantörer. Tili en början var anslaget        tili Valios mejeri i meliersta Finland, som nämns
35796: avsett för att främja marknadsföringen av mjölk,      i spörsmålet, utvecklats som följer:
35797: men senare har systemet utvecklats så att det
35798: motsvarar de förändrade transponförhåliandena.        Ar        mjölk-     understöd    under-     under-
35799: Från början av år 1976 tili slutet av år 1983                  mängd 1        mk       stöd pii   stöd p/1
35800: utanordnades understöden på basen av transpon-                                                     i hela
35801:                                                                                                    Jandet
35802: kostnader, som mejerierna anmälde tili jord-
35803: bruksstyrelsen. Om transponen skedde med me-          1982 107 282 694 2 171 824       2,02         1,8
35804: jeriets egen bil utgjordes betalningsgrunden av       1983 110 102 819 2 332 762       2,11         1,8
35805: den tabeli över taxor som mejeriindustrin och         1984 109 926 777 2 518 210       2,29         1,3
35806: förbundet Kuorma-autoliitto hade gjort upp och        1985             2 878 864       2,62x)
35807: som baserade sig på den s.k. blåa boken. Tabel-
35808: len var godkänd av jordbruksstyrelsen. Gränsen           x) mjölkmängden år 1985 har beräknats vara
35809: 
35810: för mejeriernas eget ansvar var i norra och östra     den samma som år 1984.
35811: Finland 6 penni och annanstans i landet 7, S             Under ovan nämnda år har i statsförslaget
35812: penni per liter. För de insamlingskostnader som       följande anslag anvisats tili understöd för mjölk-
35813: översteg detta belopp betalades inom en zon,          transporter: år 1982 42 milj., 1983 42 milj., 1984
35814: som innefattade områdena i norra och Östra            38 milj. och 1985 37,8 milj. Samtidigt har
35815: Finland, ett understöd om 70 % och annanstans         kostnaderna för mjölktransponer stigit med ca
35816: i landet 40 % .                                       10 % per år.
35817:    Det konstaterades att missförhållanden inom           Regeringen följer transponkostnadernas ut-
35818: detta system utgjordes av att det vid beredningen     veckling och avsikten är att också i framtiden
35819: av besluten om utanordning var svårt att rätt         styra de medel som står tili förfogande för
35820: uppskatta transportkostnadernas utveckling ett år     mjölkinsamling tili sådana mejerier där om-
35821: framåt. Vidare hade mejerierna på grund av sin        ständigheterna beträffande mjölkinsamlingen är
35822: varierande servicenivå möjlighet att i någon mån      svårare än vad de i genomsnitt är.
35823:    Helsingfors den 31 maj 1985
35824: 
35825:                                                       Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
35826:                                                 1985 vp.
35827: 
35828: Skriftligt spörsmål nr 198
35829: 
35830: 
35831: 
35832: 
35833:                                    Norrback: Om ändrade uppbördstidpunkter gällande räntor och
35834:                                      amorteringar för lån och amorteringar inom växthusnäringen
35835: 
35836: 
35837:                                 Till Riksdagens Herr Talman
35838: 
35839:    En del av de krediter som beviljats till växthus-   skulle uppbäras i maj och november. Då skulle
35840: näringen har beviljats enligt stadganden som           uppbördstiderna betydligt bättre än nu samman-
35841: finns i lagen och förordningen om gårdsbruksen-        falla med rytmen i odlingssäsongen i växthus.
35842: heter. Enligt 77 § i förordningen skall räntor och        Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
35843: amorteringar uppbäras två gånger per år, i april       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
35844: och i oktober.                                         ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
35845:    För växthusägare är april en lämplig månad för      följande spörsmål:
35846: uppbörder av det här slaget. Under början av
35847: året har växthusodlarna stora utgifter för bl.a.                 Är Regeringen medveten om att upp-
35848: inköp eller uppdrivning av plantor. Kostnaderna               bördstiderna när det gäller ränta och
35849: för uppvärmningen är också allra högst i början               amorteringar för lån till växthusnäringen
35850: av året. Försäljningen av gurkor och i synnerhet              enligt lagen och förordningen om gårds-
35851: av tomater har knappast kommit igång så mycket                bruksenheter är olämpliga, samt
35852: att inkomsten skulle räcka till de normala drifts-               vad avser Regeringen att göra för att
35853: utgifterna samt räntor och avkortningar på lånen.             ändra förordningen så att uppbördstiden
35854:    För växthusägare skulle det vara betydligt lät-            för växthusnäringen i stället för april och
35855: tare att sköta ekonomin om förordningens 77 §                 oktober månader skulle vara maj och
35856: skulle ändras så att räntor och amorteringar                  november månader?
35857: 
35858:      Helsingfors den 30 april 1985
35859: 
35860:                                               Ole Norrback
35861: 
35862: 
35863: 
35864: 
35865: 4285006354
35866: 2                                     1985 vp. -- KJ( n:o 198
35867: 
35868: Kirjallinen kysymys n:o 198                                                                 Suomennos
35869: 
35870: 
35871: 
35872: 
35873:                                   Norrback: Kasvihuoneviljelijöiden lainojen ja korkojen maksuajan-
35874:                                       kohtien muuttamisesta
35875: 
35876: 
35877:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35878: 
35879:    Osa kasvihuoneviljelijöille myönnetyistä luo-      muutettatsun siten, että korot ja kuoletukset
35880: toista on myönnetty maatilalain ja maatila-ase-       maksettaisiin toukokuussa ja marraskuussa. Täl-
35881: tuksen säännösten nojalla. Asetuksen 77 §:n no-       löin sopeutuisivat kantoajat nykyistä paljon pa-
35882: jalla korot ja lyhennykset suoritetaan kaksi kertaa   remmin kasvihuoneiden viljelyrytmiin.
35883: vuodessa, huhtikuussa ja lokakuussa.                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35884:    Kasvihuoneiden omistajien kannalta ei huhti-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35885: kuu ole sopiva maksukuukausi. Kasvihuonevilje-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
35886: lijöillä on vuoden alussa suuria kuluja mm.           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35887: taimien ostojen tai tarhauksen vuoksi. Lämmitys-                Onko Hallitus tietoinen siitä, että kas-
35888: kustannukset ovat myös vuoden alussa suurim-                 vihuoneviljelijöiden lainojen ja korkojen
35889: millaan. Kurkkujen ja erityisesti tomaattien                 maatilalain ja maatila-asetu\Gen mukaiset
35890: myynti ei ole päässyt alkuun edes niin paljon,               maksuajat eivät ole sopivat, sekä
35891: että tulot riittäisivät normaaleihin käyttökustan-              mitä Hallitus aikoo tehdä kasvihuone-
35892: nuksiin sekä korkoihin ja lainojen kuoletuksiin.             viljelijöiden maksuaikojen muuttamiseksi
35893:   Kasvihuoneviljelijöille olisi huomattavasti hel-           siten, että ne olisivat toukokuu ja marras-
35894: pompaa hoitaa taloutensa, jos asetuksen 77 §                 kuu huhtikuun ja lokakuun asemesta?
35895: 
35896:     Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1985
35897: 
35898:                                              Ole Norrback
35899:                                       1985 vp. -- ~ n:o 198                                             3
35900: 
35901: 
35902: 
35903: 
35904:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
35905: 
35906:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       ruuhkaa. Kun joulukuun kannosta oli hanka-
35907: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        luuksia myös Maatilatalouden kehittämisrahaston
35908: olette 30 päivänä huhtikuuta 1985 päivätyn kir-      käyttösuunnitelman mukaisten tulojen kertymän
35909: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     seurannalle, päätettiin maatilalakia ja -asetusta
35910: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      säädettäessä siirtää kyseinen kanto lokakuuhun.
35911: Ole Norrbackin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-   Tästä puolestaan aiheutui toisen puolivuotiskan-
35912: myksestä n:o 198:                                    non siirtyminen huhtikuuhun.
35913:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että kas-      Hallituksen käsityksen mukaan voimassa olevat
35914:        vihuoneviljelijöiden lainojen ja korkojen     maksuajankohdat ovat sopineet yleensä parhaiten
35915:        maatilalain ja maatila-asetuksen mukaiset     myös viljelijöille, koska lokakuussa kesän sadosta
35916:        maksuajat eivät ole sopivat, sekä             saadut tulot ovat olleet yleensä viljelijöiden käy-
35917:           mitä Hallitus aikoo tehdä kasvihuone-      tettävissä eikä huhtikuussa peltoviljelystä vielä
35918:        viljelijöiden maksuaikojen muuttamiseksi      aiheudu mainittavia kustannuksia. Kasvihuone-
35919:        siten, että ne olisivat toukokuu ja marras-   viljelmät ovat tässä suhteessa jonkin verran eri
35920:        kuu huhtikuun ja lokakuun asemesta?           asemassa, koska niillä on myös vuoden alkupuo-
35921:                                                      lella muita enemmän kuluja mm. taimien osto-
35922:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       jen ja lämmityskulujen vuoksi.
35923: seuraavaa:                                              Kun kasvihuoneviljelmillä maatilalain mukais-
35924:    Ennen maatilalain ja maatila-asetuksen voi-       ten lainojen korkojen ja lyhennysten osuus viljel-
35925: maantuloa tapahtui maankäyttölain nojalla lai-       män rahamenoihin nähden on melko vähäinen,
35926: nojen lyhennysten ja korkojen kanto kesäkuussa       ei näiden maksujen maksuajankohdilla voitane
35927: ja joulukuussa. Koska kyseiset lainat myönnettiin    katsoa olevan olennaista merkitystä kasvihuone-
35928: joko Maatilatalouden kehittämisrahaston käyttö-      viljelmien maksuvalmiuteen. Tältä kannalta kat-
35929: suunnitelmaan tai valtion tulo- ja menoarvioon       soen ja ottaen huomioon, että maksuajankohtien
35930: osoitettujen määrärahojen puitteissa, oli rahalai-   muuttamisesta aiheutuisi myös lisåkustannuksia,
35931: tosten vuodenvaihteessa selvitettävä myöntä-         ei maksuajankohtien muuttamiseen näyttäisi ole-
35932: miensä lainojen määrät. Kun samaan ajankoh-          van tarvetta. Kun maatilalainojen hoito rahalai-
35933: taan osuivat vielä neljännesvuosittain rahalaitok-   toksissa tapahtuu kuitenkin nykyisin entistä
35934: sille lainojen hoidosta maksettavien hoitopalkki-    enemmän ATK:n avulla, tulisi jatkossa selvittää
35935: oiden hakeminen, rahalaitokset katsoivat, että       mahdollisuuksia maksuajankohtien muuttami-
35936: lainojen korkojen ja lyhennysten joulukuun kan-      seksi niin, että eri viljelijäryhmien tarpeet voitai-
35937: to aiheutti niille lainojen hoidossa tarpeetonta     siin ottaa riittävästi huomioon.
35938: 
35939:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1985
35940: 
35941:                                                        Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
35942: 4                                     1985 vp. -      KK n:o 198
35943: 
35944: 
35945: 
35946: 
35947:                                 Till Riksdagens Herr Talman
35948: 
35949:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Då decemberuppbörden orsakade svårighetet
35950: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        också vid kontrollen av de inkomster som influtit
35951: den 30 april 1985 till vederbörande medlem av         i enlighet med gårdsbrukets utvecklingsfond~
35952: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     dispositionsplan, beslöt man vid stiftandet a'
35953: dagsman Ole Norrback undertecknade spörmål            lagen och förordningen om gårdsbruksenheter att
35954: nr 198:                                               flytta ifrågavarande uppbörd till oktober. Dett~
35955:                                                       ledde för sin del till att den andra halvårsuppbör·
35956:           Är Regeringen medveten om att upp-          den flyttades till april.
35957:        bördstiderna när det gäller ränta och             Enligt regeringens uppfattning har gälland~
35958:        amorteringar för lån till växthusnäringen      betalningstidpunkter i allmänhet lämpat sig bäst
35959:        enligt lagen och förordningen om gårds-        också för odlarna, eftersom inkomsterna frår
35960:        bruksenheter är olämpliga, samt                sommarens skörd i allmänhet har stått till odlar·
35961:           vad avser Regeringen att göra för att       nas förfogande i oktober och åkerbruket ännu
35962:        ändra förordningen så att uppbördstiden        inte i april har förorsakat betydande kostnader.
35963:        för växthusnäringen i stället för april och    Växthusodlarna befinner sig i detta avseende i en
35964:        oktober månader skulle vara maj och            något olika situation, eftersom de också i början
35965:        november månader?                              av året har större utgifter än andra, bl.a. p~
35966:                                                       grund av inköp av plantor och uppvärmnings·
35967:    Såsom svar på detta spörmål får jag vördsamt       kostnader. .
35968: anföra följande:                                         Då växthusodlingarnas räntor och amorteringat
35969:    Innan lagen och förordningen om gårdsbruks-        på lån enligt lagen om gårdsbruksenheter utgöt
35970: enheter trädde i kraft skedde uppbörden av            en ganska ringa del av penningutgifterna föt
35971: amorteringar och räntor i juni och december med       odlingen, torde man inte kunna anse att betal·
35972: stöd av jorddispositionslagen. Eftersom ifrågava-     ningstidpunkten skulle ha någon avgörande be·
35973: rande lån beviljades inom ramen för de medel          tydelse för växthusodlingarnas betalningsförmå·
35974: som anvisats antingen för gårdsbrukets utveck-        ga. Från denna synpunkt sett och med beaktand(
35975: lingsfonds dispositionsplan eller i statsförslaget,   av att en ändring av betalningstidpunkten ocks~
35976: måste penninginrättningarna vid årsskiftet utreda     skulle förorsaka extra kostnader, ser det inte u1
35977: beloppen av de lån som beviljats. Då ansökan          att finnas behov att ändra betalningstidpunkter·
35978: om de förvaltningsarvoden som kvartalsvis skall       na. Då skötseln av gårdsbrukslånen i penningin·
35979: betalas till penninginrättningarna för skötseln av    rättningarna ändå numera allt oftare sker meG
35980: lånen ännu inträffade vid samma tidpunkt, an-         hjälp av ADB, borde man i fortsättningen utred~
35981: såg penninginrättningarna att uppbörden av rän-       möjligheterna till att ändra betalningstidpunk-
35982: tor och amorteringar på lånen i december orsaka-      terna så, att olika odlargruppers behov skulh
35983: de onödiga anhopningar vid skötseln av lånen.         kunna beaktas tillräckligt.
35984: 
35985:     Helsingfors den 11 juni 1985
35986: 
35987:                                                        Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
35988:                                               1985 vp.
35989: 
35990: Kirjallinen kysymys n:o 199
35991: 
35992: 
35993: 
35994: 
35995:                                   Paasilinna: Veronmaksun vähäisestä viivästyksestä aiheutuvien seu-
35996:                                      raamusten kohtuuttomuudesta
35997: 
35998: 
35999:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36000: 
36001:    Eräälle verovelvolliselle määrättiin vuodelta     ku vuosikoroksi muutettuna merkitsee yli 400
36002: 1983 toimitetussa verotuksessa maksettavaksi lo-     prosentin viivästyskorkoa ja tämän lisäksi, jos
36003: pullista v.eroa n. 15 000 markkaa. Veron kaikki      lisälaskua ei makseta sille asetetussa ajassa, vero-
36004: kolme erää suoritettiin eräpäivinä muutoin paitsi    viranomainen perii myös korkoa korolle.
36005: veron kolmas erä, jonka eräpäivä oli 6.3.1985 ja        Mainitussa esimerkissä luvut ovat pieniä, mut-
36006: joka ehti Postipankin siirtokonttorin maksatuk-      ta ne ilmentävät voimassa olevaa lakia. Seuraa-
36007: seen vasta 7.3.1985.                                 musten ankaruus voi olla perusteltua, jos on
36008:    Tämän myöhästymisen johdosta Uudenmaan            epäiltävissä, että veroja jätetään maksamatta kei~
36009: lääninverovirasto lähetti ao. verovelvolliselle      nottelusyistä. Silloin kun on kysymys tahattomis-
36010: maksumuistutuksen, jonka mukaan verovelvolli-        ta vähäisistä viivästyksistä taikka varojen puut-
36011: nen määrättiin 30.4.1985 mennessä maksamaan          teesta, käytössä olevat seuraamukset vaikuttavat
36012: 60 mk. Erittelyn mukaan veron maksamatta             liiallisen ankarilta. Voidaankin kysyä, kuinka
36013: oleva määrä oli 54 mk ja viivästysseuraamukset 6     moni verovelallinen on loppumattomassa vero-
36014: mk.                                                  kierteessä juuri sen vuoksi, että verovelka viiväs-
36015:    Saadun selvityksen mukaan osa suoritetusta        tysseuraamusten ankaruuden vuoksi kasvaa nope-
36016: pääomasta oli katsottu kertyneeksi veronlisäyk-      ammin kuin mitä velkaa pystyy lyhentämään.
36017: seksi ja näin oli veron pääoma ikään kuin vajaasti   Löytyyko verojäämien räjähdysmäisen kasvun osa-
36018: suoritettu.                                          selitys juuri puheena olevasta lainsäädännöstä?
36019:    Lääninveroviraston menettely perustunee ve-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36020: ronkantolain (611/78) 27 §:ään (740/81), veron       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36021: viivästyskorosta ja jääiDämaksusta annetun lain      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
36022: (145/76) 8 §:ään ja eräiden verojen ja maksujen      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36023: jälkikannosta annetun valtiovarainministeriön
36024: päätöksen (787 /81) 4 §:ään. Menettelyn lainmu-                 Pitääkö Hallitus veronmaksun vähäises-
36025: kaisuutta ei siten voida epäillä. Käytännössä                tä viivästyksestä määrättyjä seuraamuksia
36026: kertyneen pääoman kirjaaruistapa ja viivästysseu-            ja seuraamusten kertautuvuutta oikeu-
36027: raamuksen laskutapa johtavat siihen, että lisälas-           denmukaisina ja kohtuullisina?
36028: 
36029:      Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1985
36030: 
36031:                                           Reino Paasilinna
36032: 
36033: 
36034: 
36035: 
36036: 428500610A
36037: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 199
36038: 
36039: 
36040: 
36041: 
36042:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36043: 
36044:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ty laskutapa on jossain maann keinotekoinen,
36045: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          eikä huomiota tulisi kiinnittää viivästysseuraa-
36046: olette 2 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn kir-         musten prosentuaaliseen suuruuteen vaan niiden
36047: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       markkamääriin. Koska viivästysseuraamusjärjes-
36048: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        telmän tarkoituksena on saada verovelvolliset
36049: Reino Paasilinnan näin kuuluvasta kirjallisesta        maksamaan veronsa ajoissa, on perusteltua, että
36050: kysymyksestä n:o 199:                                  seuraamukset lyhytaikaisista laiminlyönneistä
36051:                                                        ovat suhteellisen ankarat. Kun kysymyksessä on
36052:           Pitääkö Hallitus veronmaksun vähäises-       todellinen maksukyvyttömyys ja perintä tapahtuu
36053:         tä viivästyksestä määrättyjä seuraamuksia      vasta pitemmän ajan kuluttua, lievenevät viiväs-
36054:         ja seuraamusten kertautuvuutta oikeu-          tysseuraamukset vuotuiseksi koroksi muutettuina
36055:         denmukaisina ja kohtuullisina?                 muun muassa sen johdosta, että jääiDämaksua ei
36056:                                                        peritä enää ensimmäisten kuuden kuukauden
36057:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       kuluttua eräkuukaudesta.
36058: ti seuraavaa:                                             Vaikka veron viivästysseuraamuksilla osaltaan
36059:    Veron viivästyskorosta ja jäämämaksusta anne-       korvataan myös valtiolle ja muille veronsaajille
36060: tun lain (145/76) 2 §:n mukaan on maksuun-             verotulojen kertymisen viivästymisestä aiheutuvia
36061: pannulle ja eräpäivänä maksamatta jätetylle ve-        korkotappioita, on veron viivästyskorko ja jäämä-
36062: rolle suoritettava viivästyskorkoa yksi markka kul-    maksu ennen muuta tarkoitettu tehostamaan
36063: takin täydeltä sadalta markalta jokaiselta aikaval-    verojen maksua määräaikana. Tämän johdosta
36064: ta kalenterikuukaudelta eräkuukauden alusta lu-        näiden seuraamusten tulee olla tiukempia kuin
36065: kien. Enintään kuudelta kalenterikuukaudelta           yleisesti perittävät viivästyskorot. Koska julkisyh-
36066: eräkuukauden alusta lukien peritään lain 7 §:n         teisöjen toiminta olennaisilta osiltaan perustuu
36067: mukaan maksamattomalle edellä tarkoitetulle            verotuksella koottuihin tuloihin, on näiden tulo-
36068: määrälle viivästyskoron lisäksi myös jäämämak-         jen määräaikainen ja tasainen kertyminen pyritty
36069: sua. Sen suuruus on puolet viivästyskoron mää-         varmistamaan tekemällä veron myöhässä maksa-
36070: rästä. Tältä ajalta viivästysseuraamusten voidaan      minen taloudellisesti kannattamattomaksi. Sa-
36071: katsoa vastaavan yhteensä 18 prosentin vuotuista       maan on pyritty säätämällä, etteivät veron viiväs-
36072: korkoa. Laissa on lisäksi säädetty, että perittävän    tyskorko ja jäämämaksu ole tuloverotuksessa vä-
36073: viivästyskoron vähimmäismäärä on kuitenkin nel-        hennyskelpoisia.
36074: jä markkaa. Tämän lisäksi tulee jäämämaksua               Viivästysseuraamusjärjestelmällä pyritään kat-
36075: perittäväksi puolet viivästyskoron määrästä eli        tamaan myös verojäämien perimisestä aiheutuvia
36076: vähintään kaksi markkaa. Jäämämaksua aletaan           erityisiä kustannuksia. Saavutettavien teknisten
36077: periä silloin, kun vero on maksamatta vielä            etujen ohella tämä vaikutti siihen, että nykyiseen
36078: eräkuukautta seuraavan kalenterikuukauden alus-        seuraamusjärjestelmään vuonna 1976 siirryttäessä
36079: sa.                                                    otettiin yleisesti käyttöön jo aikaisemmin liike-
36080:     Yksittäistapauksessa vähäinen maksun viivästy-     vaihtoverotuksessa sovellettu seuraamusten kuu-
36081: minen enintään muutamalla päivällä saattaa an-         kausittainen laskutapa. Tällöin päästiin myös
36082: taa harhaanjohtavan kuvan seuraamusten kor-            lyhytaikaisissa veronmaksun viivästystapauksissa
36083: koprosenteista. Kysymyksen perusteluissa maini-        kohtuulliseen kustannusvastaavuuteen toisin
36084: tussa esimerkkitapauksessa viitataan siihen, että      kuin perittäessä viivästysseuraamukset päivästä
36085: viivästysseuraamusten määrä vuotuisena korkona         päivään laskettuna vuotuisena korkona, joka saat-
36086: saattaa eräissä tapauksissa olla yli 400 prosenttia.   taa olla määrältään vain pennejä.
36087: Tämä aiheutuu viivästysseuraamuksille laissa sää-         Jos maksuunpannun veron suoritus myöhästyy
36088: detyistä vähimmäismääristä ja siitä, että viivästys-   eräpäivästä, verovelvollinen joutuu maksamaan
36089: seuraamukset lasketaan kuukausittain eikä tavan-       veron viivästyskorosta ja jäämämaksusta annetus-
36090: omaisina vuotuisina korkoina. Esimerkissä esitet-       sa laissa (145/76) tarkoitetut viivästysseuraamuk-
36091:                                       1985 vp. -     KK n:o 199                                        3
36092: 
36093: set myöhästymisen syystä riippumatta. Edellä             Kysymyksen perusteluissa on tuotu esille myös
36094: mainitussa laissa ei tehdä eroa tahattoman, vä-      kysymys seuraamusjärjestelmän mahdollisesta
36095: häisen viivästymisen ja muun laiminlyönnin vä-       vaikutuksesta verojäämien kasvuun. Tältä osin
36096: lillä. Myös teknisesti on vaikeaa tai mahdotonta     voidaan todeta, että veron viivästyskorosta ja
36097: erottaa toisistaan tahatonta laiminlyöntiä ja tie-   jäämämaksusta annetun lain voimassa ollessa on
36098: toista maksuhaluttomuutta.                           verojäämien kasvu merkittävästi hidastunut. Vii-
36099:     Tarvittava osa eräpäivän jälkeen kertyneestä     sivuotiskautena 1971-1976 verojäämät lisääntyi-
36100: suorituksesta ensin kirjataan viivästysseuraamus-    vät nelinkertaisiksi 509 milj. markasta 2 012
36101: ten maksuksi ja loppuosalla lyhennetään veron        milj. markkaan. Seuraavan viiden vuoden jakso-
36102: pääomaa kuten veron viivästyskorosta ja jäämä-       na 1976-1981 jäämät kasvoivat vain 1,6-kertai-
36103: maksusta annetun lain 8 § edellyttää. Vastaava       siksi 2 012 milj. markasta 3 272 milj. markkaan.
36104: periaate on yleisemminkin voimassa. Siviilioikeu-    Tiukennettu viivästysseuraamusjärjestelmä oli
36105: dessa katsotaan kauppakaaren säännösten mu-          tärkein yksittäinen tekijä, joka hidasti verojää-
36106: kaan suorituksen kerryttävän ensin velan korkoa      mien kasvua. Viime vuosina on verojäämien
36107: ja vasta sen jälkeen pääomaa.                        vuosittainen kasvu pysynyt 5, 5-16,1 prosentin
36108:     Voimassa olevaa viivästysseuraamusjärjestelmää   välillä. Vuosien 1983 ja 1984 prosenttiluvut oli-
36109: ei voida pitää kertautuvana. Veron viivästyskoros-   vat 16,1 ja 15,7. Kasvun nopeutuminen saattaa
36110: ta ja jäämämaksusta annetun lain 1 §:stä ilme-       osittain johtua myös siitä, että muille saamisille
36111: nee, ettei eräpäivään lasketuille viivästysseuraa-   perittävän yleisen viivästyskoron määrä on nostet-
36112: muksille, veronlisäykselle ja viivästyskorkoa vas-   tu 16 prosenttiin. Nykyistä viivästysseuraamusjär-
36113: taavalle koeolle peritä viivästyskorkoa ja jäämä-    jestelmää ei tämän vuoksi tulisikaan muuttaa
36114: maksua. Viivästyskorkoa ei myöskään peritä mak-      sillä tavoin, että viivästysseuraamusten taso aleni-
36115: samatta olevalle viivästyskorolle. Sama koskee       si.
36116: jäämämaksua. Kysymyksen perusteluissa kertau-            Kun veronmaksun vähäisestä viivästyksestä
36117: tumiseksi lieneekin katsottu se, että osa myöhässä   johtuvia seuraamuksia tarkastellaan markkamää-
36118: suoritetun veron pääomasta jää kertymättä viiväs-    räisinä eikä teoreettisesti laskettujen prosenttilu-
36119: tysseuraamusten perimisen johdosta ja että tälle     kujen pohjalta, seuraamuksia voidaan pitää vero-
36120: osalle joudutaan sitä myöhemmin maksettaessa         velvollisen kannalta oikeudenmukaisina, eikä nii-
36121: vielä suorittamaan viivästysseuraamuksia. Suori-     tä ole myöskään pidettävä kohtuuttomina. Myös-
36122: tuksen käyttäminen ensin viivästysseuraamusten       kään kysymyksen perusteluissa esitettyä koron
36123: maksamiseen ja vasta sen jälkeen pääoman, tässä      perimistä koeolle ei voida katsoa tapahtuvan.
36124: tapauksessa veron maksamiseen, vastaa yleistä
36125: velkasuhteissa noudatettavaa käytäntöä.
36126: 
36127:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1985
36128: 
36129:                                                                           Ministeri Pekka Vennamo
36130: 4                                    1985 vp. -      KK n:o 199
36131: 
36132: 
36133: 
36134: 
36135:                                Till Riksdagens Herr Talman
36136: 
36137:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         märksamhet borde inte fästas vid påföljdernas
36138: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       procentuella storlek utan vid deras markbelopp.
36139: den 2 maj 1985 till vederbörande medlem av           Eftersom avsikten med systemet med påföljd av
36140: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    dröjsmål är att få de skattskyldiga att betala sin
36141: dagsman Reino Paasilinna undertecknade spörs-        skatt i tid är det motiverat, att påföljderna av
36142: mål nr 199:                                          kortvarig försummelse är relativt stränga. Då det
36143:                                                      är fråga om verklig betalningsoförmåga och in-
36144:           Anser Regeringen att de påföljder som      drivningen sker först efter en längre tid, lindras
36145:        fastställts för ett obetydligt dröjsmål med   påföljderna av dröjsmål, ändrade till årlig ränta,
36146:        skattebetalning och det sätt på vilket        bl.a. av den orsaken, att restavgift inte längre
36147:        påföljderna kumuleras är rättvisa och skä-    uppbärs efter förloppet av de första sex månader-
36148:        liga?                                         na räknat från förfallomånaden.
36149:                                                         Fastän avsikten med påföljderna av dröjsmål
36150:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      med skatt delvis är att ersätta också de ränteför-
36151: anföra följande:                                     luster som fördröjningen av skatteinkomsterna
36152:    Enligt 2 § lagen om dröjsmålsränta och restav-    medför för staten och andra skattetagare, är
36153: gift på skatt (145/72) skall för debiterad skatt     dröjsmålsräntan på skatt och restavgiften framför
36154: som på förfallodagen är obetald, i dröjsmålsränta    allt avsedda att effektivera betalningen av skatter
36155: för varje fullt belopp av etthundra mark erläggas    inom utsatt tid. Av den anledningen bör dessa
36156: en mark för varje påbörjad kalendermånad, räk-       påföljder vara strängare än de dröjsmålsräntor
36157: nat från början av förfallomånaden. För högst sex    som allmänt skall indrivas. Eftersom de offentli-
36158: kalendermånader räknat från början av förfallo-      ga samfundens verksamhet i väsentliga delar
36159: månaden uppbärs enligt lagens 7 § förutom            grundar sig på inkomster som insamlats genom
36160: dröjsmålsränta också restavgift på det obetalda      beskattning, har man försökt säkra att ifrågava-
36161: ovan avsedda beloppet. Restavgiften är hälften av    rande inkomster inflyter inom utsatt tid och i
36162: dröjsmålsräntans belopp. För denna tid kan på-       jämn takt genom att göra en försenad betalning
36163: följderna av dröjsmålet anses motsvara en årlig      av skatter ekonomiskt olönsam. Avsikten har
36164: ränta på sammanlagt 18 procent. I lagen stadgas      varit densamma då man stadgat att dröjsmålsrän-
36165: ytterligare, att minimibeloppet för den dröjs-       ta på skatt och restavgift inte är avdragbara i
36166: målsränta som skall uppbäras likväl är 4 mk.         inkomst beskattningen.
36167: Därutöver skall i restavgift uppbäras hälften av        Genom systemet med påföljd av dröjsmål
36168: dröjsmålsräntans belopp, d.v.s. minst 2 mk.          försöker man täcka också de särskilda kostnader
36169: Restavgift uppbärs då skatten är obetald ännu i      som indrivningen av skatterester medför. Utöver
36170: början av den kalendermånad som följer på            de tekniska förmåner som kan uppnås inverkade
36171: förfallomånaden.                                     detta på att man vid övergången till det nuvaran-
36172:    I ett enskilt fall kan en obetydlig fördröjning   de påföljdssystemet år 1976 allmänt tog i bruk
36173: av betalningen med högst några dagar ge en           det sätt att beräkna påföljderna månadsvis som
36174: vilseledande bild av ränteprocenterna för påfölj-    redan tidigare tillämpats vid omsättningsbeskatt-
36175: derna. I det fall som är nämnt som exempel i         ningen. Härigenom var det möjligt att också i
36176: spörsmålets motivering hänvisas tili att beloppet    fall som gällde endast kortvarig fördröjning av
36177: av dröjsmålspåföljderna angiven som årlig ränta i    skattebetalningen få till stånd en skälig kost-
36178: vissa fall kan vara över 400 procent. Detta          nadsmotsvarighet i motsats till vad fallet är vid
36179: föranleds av de i lagen stadgade minimibeloppen      indrivning av påföljden av dröjsmål som en
36180: för påföljderna av dröjsmål och av att sådana        dagsvis beräknad årlig ränta, som kan tänkas
36181: påföljder beräknas månadsvis och inte som sed-       uppgå endast till ett pennibelopp.
36182: vanlig årlig ränta. Det i exemplet anförda beräk-       Om debiterad skatt inte betalas på förfalloda-
36183: ningssättet är i viss mån konstgjort, och upp-       gen, måste den skattskyldige betala de i lagen
36184:                                        1985 vp. -      KK n:o 199                                       5
36185: 
36186: om dröjsmålsränta och restavgift på skatt {145 1       mål och först därefter kapitalet, i dessa fall till
36187: 76) avsedda påföljderna av dröjsmål oberoende          betalning av skatten, motsvarar den praxis som
36188: av orsaken till förseningen. 1 ovan nämnda lag         allmänt iakttas i fråga om skuldförhållande.
36189: görs ingen skillnad mellan oavsiktligt och obe-           1 spörsmålets motivering har frågan om på-
36190: tydligt dröjsmål och annan försummelse. Det är         följdssystemets eventuella inverkan på skatteres-
36191: också i tekniskt avseende svårt eller omöjligt att     ternas tillväxt också förts fram. Till denna del
36192: skilja mellan oavsiktlig försummelse och medve-        kan konstateras att skatteresternas ökning har
36193: ten betalningsovilja.                                  blivit märkbart långsammare under den tid lagen
36194:    En erforderlig del av den betalning som influ-      om dröjsmålsränta och restavgift på skatt varit i
36195: tit efter förfallodagen bokförs först som betalning    kraft. Under femårsperioden 1971-1976 ökade
36196: av påföljderna av dröjsmål och med den resteran-       skatteresterna fyrdubbelt från 509 milj. mk till
36197: de delen görs avbetalning på själva skattekapita-      2 012 milj. mk. Under följande femårsperiod
36198: let, såsom förutsätts i 8 § lagen om dröjsmålsrän-     1976-1981 ökade resterna endast 1,6 gånger
36199: ta och restavgift på skatt. Motsvarande princip        från 2 012 milj. mk till 3 272 milj. mk. Systemet
36200: gäller också mera allmänt. Inom civilrätten anses      med strängare påföljder av dröjsmål var den
36201: enligt handelsbalkens stadganden att betal-            viktigaste enskilda faktor som åstadkom en lång-
36202: ningen i första hand skall användas till räntan på     sammare tillväxt av skatteresterna. Under de
36203: skulden och först därefter till själva kapitalet.      senaste åren har skatteresternas årliga tillväxt
36204:    Det gällande systemet med påföljd av dröjsmål       stannat mellan 5,5-16,1 %. Åren 1983 och
36205: kan inte anses vara kumulativt. Av 1 § lagen om        1984 var procenttalen 16, 1 och 15,7. Den
36206: dröjsmålsränta och restavgift på skatt framgår att     försnabbade ökningen kan delvis bero också på
36207: dröjsmålsränta och restavgift inte uppbärs för de      att den allmänna förseningsränta som skall upp-
36208: dröjsmålspåföljder som beräknats till förfalloda-      bäras för andra fordringar har höjts till 16 %.
36209: gen, för skattetillägg och för ränta som motsvarar     Det nuvarande systemet för påföljd av dröjsmål
36210: dröjsmålsränta. Dröjsmålsränta uppbärs inte hel-       borde av denna anledning inte heller ändras så,
36211: ler för obetald dröjsmålsränta. Detsamma gäller        att följdernas nivå sänks.
36212: restavgift. 1 spörsmålets motivering torde såsom          Då påföljderna av ett obetydligt dröjsmål med
36213: kumulering ha betraktats den omständigheten            betalning av skatter granskas som markbelopp
36214: att en del av den för sent betalda skattens kapital    och inte på basen av teoretiskt beräknade pro-
36215: inte inflyter på grund av indrivningen av påfölj-      centtal, kan påföljderna anses vara rättvisa ur den
36216: derna av dröjsmål, och att påföljder av dröjsmål       skattskyldiges synpunkt och de kan inte heller
36217: ytterligare skall betalas för denna del då den i ett   anses vara oskäliga. lnte heller kan den i spörs-
36218: senare skede betalas. Användningen av betal-           målets motivering anförda indrivningen av ränta
36219: ningen till att först betala påföljderna av dröjs-     på ränta anses äga rum.
36220: 
36221:      Helsingfors den 5 juni 1985
36222: 
36223:                                                                             Minister Pekka Vennamo
36224:                             j
36225:                         j
36226:                         j
36227:                     j
36228:                     j
36229:                 j
36230:                 j
36231:             j
36232:             j
36233:         j
36234:         j
36235:     j
36236:     j
36237: j
36238: j
36239:                                                 1985 vp.
36240: 
36241: Kirjallinen kysymys n:o 200
36242: 
36243: 
36244: 
36245: 
36246:                                    Valo: Yrittäjien koulutusmahdollisuuksien lisäämisestä
36247: 
36248: 
36249:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36250: 
36251:    Yritystoiminta on perinteisesti aloitettu käy-      tuntemisvaatimus, jonka yhteiskunta viime vuo-
36252: tännössä hankitun ammattitaidon nojalla. Myös          sikymmeninä on yritystoiminnan harjoittajille
36253: sukupolvenvaihdostilanteissa yritystä tavallisesti     asettanut.
36254: jatketaan vanhemmilta opituilla tiedoilla ja tai-         Maamme ainoa varsinainen yrittäjäopisto sijait-
36255: doilla. Koulutuspohjana on ollut useimmiten            see kaukana maan yritystiheimmästä alueesta,
36256: ammattikoulussa tai kauppaoppilaitoksessa suori-       jolla edellä mainituista syistä opiston antaman
36257: tettu tutkinto tai keskikoulu. Viime vuosina on        koulutuksen tarve on huomattavan suuri. Sen
36258: kuitenkin käynyt yhä selvemmäksi, ettei perus-         vuoksi on maahamme perustettava toinen yrittä-
36259: teellinenkaan pohjakoulutus riitä yrittäjän am-        jäopisto, ja sen tulee sijaita Uudellamaalla. Opis-
36260: mattia harjoittavalle, vaan kehityksessä mukana        ton sijoittaminen Uudellemaalle olisi perusteltua
36261: pysyminen edellyttää jatkokoulutusta muodossa          siitäkin syystä, että useilla siellä koulutettavilla
36262: tai toisessa.                                          olisi mahdollisuus asua kotonaan opiskelun aika-
36263:    Ammattikouluissa, ammatillisissa kurssikes-         na, joten opiskelijapaikkamäärä voitaisiin pitää
36264: kuksissa tai kauppaoppilaitoksissa ei ole erityisiä    majoituspaikkalukua merkittävästi suurempana.
36265: yrittäjätutkintoja. Koulutus näissä laitoksissa on        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36266: pääasiassa suunniteltu toiminnassa olevien yritys-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36267: ten ja laitosten toimihenkilöinä ja työntekijöinä      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
36268: myöhemmin toimiville henkilöille eikä itsenäisik-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36269: si yrittäjiksi aikovia varten. Tämän vuoksi olisikin
36270: tarpeellista ryhtyä toimenpiteisiin varsinaisen                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36271: yrittäjäkoulutuksen kehittämiseksi. Koulutuksen                ryhtyä itsenäisten yrittäjien koulutusmah-
36272: kasvavasta tarpeesta kertoo myös se erilaisten                 dollisuuksien parantamiseksi, ja
36273: yritystoimintaa sääntelevien lakien ja hallinnollis-             aikooko Hallitus myötävaikuttaa yrittä-
36274:  ten määräysten ja niiden asettamien velvoitteiden             jäopiston perustamiseen Uudellemaalle?
36275: 
36276:      Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1985
36277: 
36278:                                                Tauno Valo
36279: 
36280: 
36281: 
36282: 
36283: 428500579A
36284: 2                                       1985 vp. -- RJ( n:o 200
36285: 
36286: 
36287: 
36288: 
36289:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36290: 
36291:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           koulutukseen soveltuvana, koska on lähdetty sii-
36292: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           tä, että 16--18-vuotias nuori ei vielä ole valmis
36293: olette 2 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn kir-          itsenäiseksi yrittäjäksi.
36294: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-           Aikuisten yrittäjäkoulutus voidaan kauppa-
36295: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         oppilaitoksissa toteuttaa kurssitoimintana tai eri-
36296: Tauno Valon näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         koisluokan muodossa. Kauppaoppilaitosten yrit-
36297: myksestä n:o 200:                                       täjäkursseilla tai erikoisluokilla on samat edelly-
36298:                                                         tykset yrittäjäkoulutuksen toteuttamiseen opetus-
36299:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         suunnitelmien ym. opetusjärjestelyjen ja opetta-
36300:         ryhtyä itsenäisten yrittäjien koulutusmah-      jien palkkauksen suhteen kuin erillisellä oppilai-
36301:         dollisuuksien parantamiseksi, ja                toksellakin.
36302:           aikooko Hallitus myötävaikuttaa yrittä-          Aikuiskoulutuksena yrittäjäkursseja onkin jär-
36303:         jäopiston perustamiseen Uudellemaalle?          jestetty runsaasti joko vuoden mittaisina tai lyhy-
36304:                                                         empikestoisina. Eriniroisiä yrittäjäkursseja järjes-
36305:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       tetään kaikkialla maan kauppaoppilaitoksissa.
36306: ti seuraavaa:                                           Näiden lisäksi on Rovaniemen ja Mikkelin kaup-
36307:     Korkeakouluilla on omat yrittäjille suunnatut       paoppilaitoksiin perustettu yksivuotiset yrittäjä-
36308: jatko- ja täydennyskoulutusohjelmansa peruskou-         erikoisluokat, joista Mikkeliin perustettu erikois-
36309: lutuksen lisäksi. Suurin osa korkeakoulujen             luokka aloitti toimintansa keväällä 198 5.
36310: jatko- ja täydennyskoulutuksena annettavasta               Koska erityisesti Uudellamaalla on merkono-
36311: yrittäjäkoulutuksesta toimeenpannaan työllisyys-        min tutkinnon suorittaneilla hyvät mahdollisuu-
36312: koulutusvaroin, mutta myös muun täydennys-              det saada yrittäjäkoulutusta kauppaoppilaitosten
36313: koulutuksen kurssitarjonnassa on suoraan yrittä-        kurssiosastoissa, ei erityisen yrittäjäopiston perus-
36314: jille suunnattua koulutusta. Kauppaoppilaitoksil-       tamista ole pidetty tarkoituksenmukaisena. Jo
36315: la on opetussuunnitelmiensa ja opettajaresurs-          olemassa olevien koulutusyksiköiden varustami-
36316: siensa suhteen keskiasteen oppilaitoksista parhaat      nen ajanmukaisin laittein ja tarvittavia viroin on
36317: edellytykset antaa myös varsinaista yrittäjänä toi-     voimavarojen käytönkin kannalta mielekkääm-
36318: mimiseen valmentavaa liiketaloudellista perus-          pää.
36319: tai lisäkoulutusta. Lisäksi on erityisesti mainittava      Yrittäjäkoulutuksen järjestämistä maassamme
36320: Kauhavalla toimiva Pohjanmaan yrittäjäopisto,           on selvittänyt ammattikasvatushallituksen asetta-
36321: joka toimii valtakunnallisena oppilaitoksena.           ma projektiryhmä, joka saa työnsä valmiiksi ku-
36322: Alakohtaista erityistietoutta antavat muut keski-       luvan toukokuun loppuun mennessä. Projekti-
36323: asteen oppilaitokset ja muut yrittäjäkoulutusta         ryhmän tehtävänä on selvittää, miten yrittäjäkou-
36324: antavat tahot.                                          lutus tulisi järjestää eri ammatillisten oppilaitos-
36325:     Kauppaoppilaitoksissa annettavat merkantin ja       ten ja korkeakoulujen yhteistyönä.
36326: merkonomin tutkintoon johtavat erikoistumislin-            Todettakoon vielä, että opetusministeriössä
36327: jat linjasta riippumatta kouluttavat yrittäjyyteen.     selvitetään kahden uuden kauppaoppilaitoksen
36328: Yrittäminen kuuluuu olennaisena osana eri oppi-         perustamisen mahdollisuuksia Uudellemaalle.
36329: aineisiin, joita ovat esim. yritystalous ja hallinto,   Oppilaitosten perustamisen myötä parantuisi
36330: markkinointi, laskentatoimi jne. Varsinaista yrit-      myös yrittäjäkoulutuksen saatavuus Uudellamaal-
36331: täjälinjaa ei kuitenkaan ole pidetty nuorisoasteen      la entisestään.
36332: 
36333:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1985
36334: 
36335:                                                                        Opetusministeri Kaarina Suonio
36336:                                        1985 vp. -      KK n:o 200                                       3
36337: 
36338: 
36339: 
36340: 
36341:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
36342: 
36343:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           en egentlig linje för företagsverksamhet inte är
36344: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          erforderlig inom utbildningen för unga eftersom
36345: av den 2 maj 1985 tili vederbörande medlem av          man har utgått från att en 16-18 åring ännu
36346: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-   inte är färdig för att utöva företagaryrke.
36347: man Tauno Valo undertecknade spörsmål nr 200:             Företagarutbildningen för vuxna kan vid han-
36348:                                                        delsläroverken anordnas såsom kursverksamhet
36349:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       elier i form av specialklasser. På företagarkurser
36350:         för att utbildningsmöjligheterna för själv-    elier specialklasser vid handelsläroverken har man
36351:         ständiga företagare skali kunna förbätt-       med hänsyn tili lärarnas avlöning och undervis-
36352:         ras, och                                       ningsarrangemang samma förutsättningar att ge-
36353:            ämnar Regeringen medverka för att ett       nomföra företagarutbildning som man har vid de
36354:         företagarinstitut inrättas i Nyland?           enskilda läroanstalterna.
36355:                                                           Företagarkurser för vuxna har anordnats rik-
36356:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ligt. Studietiden har varit ett år elier mindre.
36357: framföra följande:                                     Företagarkurser med olika benämning anordnas
36358:    Utom program för grundutbildning har hög-           överalit vid landets handelsläroverk. Därutöver
36359: skolorna egoa program för fortsatt utbildning          har man inrättat ettåriga specialklasser för före-
36360: och fortbildning för företagare. Största del en av     tagarverksamhet vid handelsläroverken i Rovanie-
36361: den företagarutbildning som ges såsom fortsatt         mi och i S:t Michel. Verksamheten i S:t Michel
36362: utbildning och fortbildning anordnas med de            inleddes våren 1985.
36363: medel som är avsedda för sysselsättningsutbild-           Eftersom de som avlagt merkonomexamen har
36364: ning men utbudet på kurser ifråga om den övriga        särskilt i Nylands Iän goda förutsättningar för att
36365: fortsatta utbildningen innehålier även sådan ut-       få företagarutbildning vid handelsläroverkens
36366: bildning som direkt riktas tili företagare. Med        kursavdelningar har man ansett att det inte är
36367: hänsyn tili läroplaner och lärarresurser har han-      ändamålsenligt att inrätta ett särskilt företagar-
36368: delsläroverken de bästa möjligheterna jämfört          institut. Utrustningen av de redan existerande
36369: med andra läroanstalter på melianstadiet att ge        utbildningsenheterna med modern apparatur och
36370: sådan förberedande grund- elier tiliäggsutbild-        erforderliga tjänster är meningsfuliare med hän-
36371: ning i företagsekonomi som ger kompetens för           syn tili användningen av resurserna.
36372: utövning av företagaryrke. Därutöver bör särskilt         En projektgrupp som yrkesutbildningsstyrelsen
36373: nämnas Pohjanmaan yrittäjäopisto benämnda in-          tillsatt har utrett frågan om anordnandet av
36374: stitut i Kauhava, vilket är ett riksomfattande         företagarutbildningen i vårt land. Arbetsgruppen
36375: institut.                                              får sitt arbete färdigt före maj månad innevaran-
36376:     Andra läroanstalter på mellanstadiet samt          de år. Projektgruppen hade som uppgift att
36377: andra instanser som ger företagarutbildning har        utreda på vilket sätt företagarutbildningen borde
36378: specialkunskaper inom varje bransch.                   anordnas i samarbete mellan yrkesläroanstalterna
36379:     De specialiinjer vid handelsläroverken som         och högskolorna.
36380: leder tili merkant- elier merkonomexamen utbil-           Tili slut kan man ännu konstatera att man vid
36381: dar oberoende av linjen för företagaryrke. Före-       undervisningsministeriet utreder möjligheterna
36382:  tagsverksamheten hör som väsentlig del tili olika     att inrätta två nya handelsläroverk i Nylands Iän.
36383:  läroämnen. Dylika läroämnen är företagsekono-         Med inrättandet av läroanstalterna skulie tili-
36384: mi och administration, marknadsföring, redovis-        gången tili företagarutbildning i Nyland bli bätt-
36385:  ning etc. Mao har dock ansett att inrättandet av      re jämfört med situationen tidigare.
36386: 
36387:      Helsingfors den 4 juni 1985
36388: 
36389:                                                               Undervisningsminister Kaarina Suonio
36390:                            j
36391:                           j
36392:                          j
36393:                         j
36394:                        j
36395:                       j
36396:                      j
36397:                     j
36398:                    j
36399:                   j
36400:                  j
36401:                 j
36402:                j
36403:               j
36404:              j
36405:             j
36406:            j
36407:           j
36408:          j
36409:         j
36410:        j
36411:       j
36412:      j
36413:     j
36414:    j
36415:   j
36416:  j
36417: j
36418:                                                 1985 vp.
36419: 
36420: Kirjallinen kysymys n:o 201
36421: 
36422: 
36423: 
36424: 
36425:                                    Almgren: Avoliitossa asuville myönnettävistä verotusetuuksista
36426: 
36427: 
36428:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36429: 
36430:    Verotuksessamme on eräitä kohtia, jotka suosi-      250 000 markan arvosta on yhteenlaskettu
36431: vat avosuhteessa eläviä. Avioliitossa elävät joutu-    varallisuus 500 000 markkaa. Siitä voidaan tehdä
36432: vat eräissä tapauksissa selvästi epäedullisempaan      15 000 markan vähennys. Jäljelle Jaavasta
36433: asemaan. Esimerkkinä pidettäköön varallisuusve-        485 000 markasta joudutaan maksamaan veroa
36434: rotusta, jossa aviopuolisoita yhteisverotetaan.        2 030 markkaa. Tätä ei voida pitää oikeuden-
36435: Aviopuolisot tosin saavat tehdä yhteenlasketusta       mukaisena ja yhteiskunnallisesti oikeana.
36436: varallisuudestaan tietyn vähennyksen. Avosuh-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36437: teessa elävien varallisuutta verotetaan luonnolli-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36438: sesti erikseen, vaikka he eläisivät pitkään '' avio-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
36439: liitonomaisissa olosuhteissa". Valaistakoon eroja      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36440: seuraavalla esimerkillä:
36441:     Avosuhteessa elävillä on kummallakin varalli-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
36442: suutta 250 000 markkaa. Kun varallisuusvero                   siin verotuksen muuttamiseksi niin, että
36443: alkaa vasta 275 000 markasta, ei kummankaan                   avosuhteessa elävät eivät voi saada sellai-
36444: avosuhteessa elävän varallisuutta veroteta. Jos               sia verotusetuuksia, joita avioliitossa elä-
36445: aviopuolisoilla on kummallakin varallisuutta                  vät eivät voi saada?
36446: 
36447:      Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1985
36448: 
36449:                                               Esko Almgren
36450: 
36451: 
36452: 
36453: 
36454: 428500611B
36455: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 201
36456: 
36457: 
36458: 
36459: 
36460:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36461: 
36462:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         piirteitä. Näitä ovat muun muassa kysyjänkin
36463: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mainitsema varallisuuden yhteisverotus ja eräiden
36464: olette 2 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn kir-        vähennysten perhekohtaisuus.
36465: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         Avopuolisoita koskevan säännöksen tarkoituk-
36466: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       sena on saattaa avio- ja avoliitossa elävät henkilöt
36467: Esko Almgrenin näin kuuluvasta kirjallisesta ky-      verotuksellisesti keskenään mahdollisimman sa-
36468: symyksestä n:o 201:                                   manlaiseen asemaan. Ongelmana on kuitenkin
36469:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        avoliiton määrittämisen vaikeus. Tämän vuoksi
36470:                                                       verotuksellisesti avoliitossa elävinä pidetään vain
36471:        siin verotuksen muuttamiseksi niin, että
36472:        avosuhteessa elävät eivät voi saada sellai-    sellaisia henkilöitä, jotka ovat aikaisemmin olleet
36473:        sia verotusetuuksia, joita avioliitossa elä-   keskenään naimisissa tai joilla on tai on ollut
36474:        vät eivät voi saada?                           yhteinen lapsi. Verotuksen käytännön toimitta-
36475:                                                       misen kannalta tällaiset selvästi todettavissa ole-
36476:                                                       vat kriteerit ovat ensiarvoisen tärkeitä. Esimerkik-
36477:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-
36478: ti seuraavaa:                                         si pelkän yhteisasumisen katsominen riittäväksi
36479:                                                       perusteeksi puolisoverotukselle saattaisi johtaa
36480:     Tulo- ja varallisuusverolain 2 a §:n mukaan       käytännössä verotuksen massamenettelyluontee-
36481: lain puolisoita koskevia säännöksiä sovelletaan       seen soveltumattomiin selvitystilanteisiin.
36482: myös sellaisiin henkilöihin, jotka ovat eläneet          Edellä esitetyistä syistä johtuu, että verotuksel-
36483: verovuonna jatkuvasti avioliitonomaisissa olosuh-     linen puolisokäsite ei ulotu suureen osaan tosiasi-
36484: teissa yhteisessä taloudessa avioliittoa solmimatta   allisesti avioliitonomaisissa olosuhteissa elävistä
36485: ja jotka ovat aikaisemmin olleet keskenään avio-      henkilöistä, joten kysymyksen perusteluissa esite-
36486: liitossa tai joilla on ollut tai on yhteinen lapsi.   tyn varallisuusverotusta koskevan esimerkin kal-
36487:     Niin sanotussa avoliitossa eläviä koskeva sään-   taisia tilanteita syntyy. Asian yhteiskunnallinen
36488: nös lisättiin tulo- ja varallisuusverolakiin (1043/   merkitys ei ole kuitenkaan pääosin erillisverotuk-
36489: 74) sen säätämisen yhteydessä eduskuntakäsitte-       seen perustuvassa puolisoverotusjärjestelmässä
36490: lyn aikana. Tuolloin puolisoihin sovellettiin vielä   kovinkaan suuri. Avoliiton käsitteen laajentami-
36491: yhteisverotusta, joten säännöksen merkitys oli        selle ei näin ollen ole riittävän painavia syitä, kun
36492: nykyistä suurempi. Säännös haluttiin kuitenkin        otetaan lisäksi huomioon tämänkaltaiseen uudis-
36493: säilyttää laissa myös vuonna 1975 toteutetun          tukseen liittyvät hankaluudet käytännön verotus-
36494: erillisverouudistuksen jälkeen, koska verojärjes-     työn kannalta.
36495: telmäämme jäi edelleen eräitä yhteisverotuksen
36496: 
36497:     Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1985
36498: 
36499:                                                                            Ministeri Pekka Vennamo
36500:                                       1985 vp. -     KK n:o 201                                          3
36501: 
36502: 
36503: 
36504: 
36505:                                Tili Riksdagens Herr Talman
36506: 
36507:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         förmögenhet och vtssa avdrag som görs per
36508: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       familj.
36509: den 2 maj 1985 tili vederbörande medlem av               Avsikten med stadgandet om sammanboende
36510: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    är att personer som lever i äktenskap och sådana
36511: dagsman Esko Almgren undertecknade spörsmål          som sammanbor i fråga om beskattningen så
36512: nr 201:                                              långt som möjligt skall ha samma stälining.
36513:                                                      Problemet är dock att det är svårt att definiera ett
36514:           Har Regeringen för avsikt att vidta
36515:                                                      äktenskapsliknande förhåliande. Därför anses vid
36516:        åtgärder för att ändra beskattningen så
36517:                                                      beskattningen endast sådana personer som sam-
36518:        att sammanboende ime kan få sådana
36519:        förmåner i beskattningen som de som           manboende som tidigare har varit gifta med
36520:                                                      varandra elier som har elier har haft ett gemen-
36521:        lever i äktenskap inte kan få?
36522:                                                      samt barn. 1 det praktiska beskattningsarbetet är
36523:                                                      sådana lätt konstaterade kriterier av primär bety-
36524:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
36525:                                                      delse. Om t.ex. bara sammanboendet skulie
36526: anföra följande:
36527:                                                      anses räcka som grund för att beskatta personerna
36528:    Enligt 2 a § lagen om skatt på inkomst och        som makar, skulie detta i praktiken kunna leda
36529: förmögenhet tiliämpas lagens stadganden om           tili att många fall måste utredas på ett sätt som
36530: äkta makar också på sådana personer som under        inte är förenligt med beskattningens karaktär av
36531: skatteåret fortgående levat i äktenskapsliknande     massförfarande.
36532: förhålianden i gemensamt hushåli utan att ingå           Av ovan framlagda skäl följer att det beskatt-
36533: äktenskap och som tidigare varit gifta med var-      ningsmässiga begreppet make inte omfattar en
36534: andra elier som haft elier har ett gemensamt         stor del av de personer som i själva verket lever i
36535: barn.                                                äktenskapsliknande förhålianden. Detta leder tili
36536:     Stadgandet om s.k. sammanboende fogades          att det uppstår situationer av det slag som det i
36537: tili lagen om skatt på inkomst och förmögenhet       motiveringen tili spörsmålet nämnda exemplet,
36538: (1043/74) under behandlingen i riksdagen i           som gällde förmögenhetsbeskattningen. Sakens
36539: samband med att lagen stiftades. Vid den tid-        samhälieliga betydelse är dock inte särskilt stor i
36540: punkten tiliämpades ännu sambeskattning av           vårt beskattningssystem, som i huvudsak bygger
36541: makar, vilket innebar att stadgandet var av större   på särbeskattning av makar.
36542: betydelse än nu. Man ville dock bibehålia stad-         Det finns således inte tiliräckligt starka skäl för
36543: gandet i lagen också vid den år 1975 genomförda      att utvidga begreppet sammanboende, då man
36544: särbeskattningsreformen, eftersom vissa av sam-      dessutom beaktar vilka problem en reform av
36545: beskattningens drag fortfarande kvarstod i vårt      detta slag skulie medföra för det praktiska be-
36546: skattesystem. Dessa är bland annat också den av      skattningsarbetet.
36547: spörsmålsställaren nämnda sambeskattningen av
36548: 
36549:      Helsingfors den 5 juni 1985
36550: 
36551:                                                                            Minister Pekka Vennamo
36552:                                                 1985 vp.
36553: 
36554: Kirjallinen kysymys n:o 202
36555: 
36556: 
36557: 
36558: 
36559:                                    Stenius-Kaukonen ym.: Takautuvasti maksettavien eläkkeiden
36560:                                       ennakonpidätyksen määrästä
36561: 
36562: 
36563:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36564: 
36565:    Tämän vuoden alusta alkaen on takautuvasti          maksamasta veroa takautuvasti useankin vuoden
36566: maksettavista eläkkeistä ja eläkkeiden korotuksis-     ajalta maksetusta eläkkeestä, vaikka se olisi ollut
36567: :a alettu verohallituksen päätöksellä periä ennak-     täysin verovapaata, jos se olisi maksettu aika-
36568: wveroa, joka 500 markkaa ylittävistä kertasuori-       naan. Tätä ei voi mitenkään pitää hyväksyttävä-
36569: tuksista on 50 %. Tapauksia arvioidaan kertyvän        nä, kun eläkkeenhakija on ilman omaa syytään
36570: ruodessa yli 100 000.                                  joutunut jo muutenkin kärsimään.
36571:     Kohtuuttomimmaksi tilanne muodostuu nii-              Erittäin kohtuutonta on myös se, että jos
36572: :len henkilöiden kohdalla, jotka hylkäävän elä-        henkilö on joutuessaan odottamaan eläkepäätöstä
36573: ~epäätöksen saatuaan joutuvat vuosikausien vali-       saanut sosiaalihuoltolain mukaista toimeentulo-
36574: tuskierteeseen, ennen kuin eläke myönnetään.           tukea tai sitä edeltänyttä huoltoapua, jonka sosi-
36575: Kun monen vuoden odotuksen jälkeen eläke               aalilautakunta perii eläkkeestä takaisin, niin hen-
36576: vihdoin maksetaan takautuvasti useiden vuosien         kilöä verotetaan kuitenkin koko takautuvan eläk-
36577: :~.jalta, siitä viedään puolet ennakkoverona. Jos      keen määrästä.
36578: :>dotusaikana on joutunut olemaan kokonaan                Tyydyttävänä ei voi pitää sitä järjestelyä, että
36579: vailla toimeentuloturvaa, tämä tuntuu katkeral-        jos myöhemmin käy ilmi, että 50 prosentin
36580: ta.                                                    ennakonpidätys on ollut liian suuri, se palaute-
36581:     Kun takautuvasti maksettu eläke lasketaan          taan myöhempien erien maksatuksessa.
36582: ~okonaisuudessaan sen vuoden tuloksi, jona se             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36583: )n maksettu, pysyy veroprosentti lopullisessa ve-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
36584: rotuksessakin korkeana. Tarkkaan määrätyillä eh-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
36585: :loilla voi eläkeläinen hakea valtionveroon tasaus-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36586: ta. Tasaus saattaisi kuitenkin johtaa jopa kireäm-
36587: )ään verotukseen, sillä tasauksessa joutuu maksa-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36588:  naan vähintään 15 prosentin veron tulonosasta.               ryhtyä takautuvasti maksettavien eläkkei-
36589:  ~ellaisestakin eläketulosta, joka normaalisti olisi          den ja muiden etuuksien ennakonpidä-
36590:  :läketulovähennyksen ansiosta täysin verovapaa-              tyksen ja lopullisen verotuksen korjaami-
36591:  :a, joutuu siis joka tapauksessa maksamaan ve-               seksi edunsaajan kannalta oikeuden-
36592:  :oa. Näin ei ole mitään mahdollisuutta välttyä               mukaiseksi?
36593: 
36594:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1985
36595: 
36596:          Marjatta Stenius-Kaukonen           Ensio Laine              Pekka Leppänen
36597:          Marja-Liisa Salminen                Mikko Kuoppa             Vappu Säilynoja
36598:          Ulla-Leena Alppi                    Juhani Vähäkangas        Sten Söderström
36599:          Osmo Vepsäläinen                    Esko Helle               Matti Kautto
36600:          Timo Laaksonen                      Anna-Liisa Jokinen       Niilo Koskenniemi
36601:                      Lauha Männistö                       Pentti Skön
36602: 
36603: 
36604: 
36605: 
36606: l28500612C
36607: 2                                     1985 vp. -- KJ( n:o 202
36608: 
36609: 
36610: 
36611: 
36612:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36613: 
36614:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ennakonpidätysprosenttinsa mukaiseksi. Kaikille
36615: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         takautuvaa eläkettä saaville pidätysprosentin erik-
36616: olette 3 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn kir-        seen määrittely etukäteen ei ole kuitenkaan tar-
36617: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      koituksenmukaista eikä mahdollistakaan, koska
36618: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       se viivästyttäisi jo muutoinkin viivästyneen eläk-
36619: Marjatta Stenius-Kaukosen ym. näin kuuluvasta         keen maksatusta. Se olisi useissa tapauksissa myös
36620: kirjallisesta kysymyksestä n:o 202:                   tarpeetonta, koska 50 prosentin pidätys ei yleensä
36621:                                                       ole liiallinen eläketulovähennyksen vaikutuksen
36622:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        lakatessa tulojen noustessa.
36623:        ryhtyä takautuvasti maksettavien eläkkei-
36624:                                                          Verohallitus on vuoden 1985 aikana tarkista-
36625:        den ja muiden etuuksien ennakonpidä-
36626:                                                       nut takautuvien kansaneläkkeiden ennakonpidä-
36627:        tyksen ja lopullisen verotuksen korjaami-
36628:                                                       tyksiä. Takautuvia eriä maksetaan noin 60 000
36629:        seksi edunsaajaa kannalta oikeuden-
36630:                                                       henkilölle. Näistä 23 000 eläkkeensaajaa osalta
36631:        mukaiseksi?
36632:                                                       50 prosentin enoakanpidätys on todettu lopulli-
36633:                                                       sen veron määrään verrattuna liian pieneksi.
36634:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      Pidätettäviä määriä on näin ollen korotettava
36635: ti seuraavaa:                                         kuluvan vuoden aikana, jotta ne vastaisivat lo-
36636:    Takautuvasti maksettavat eläke-erät ovat pää-      pullista veroa. Noin 7 000 eläkkeensaajaa osalta
36637: osin kansaneläkkeen lisäosia. Niitä myönnetään        on sivutuloprosentin suuruinen enoakanpidätys
36638: tavanomaista runsaammin meneillään olevan             todettu liian suureksi. Jos eläkkeensaaja ei itse
36639: kansaneläkeuudistuksen vuoksi. Sen toteuduttua        ole ryhtynyt toimenpiteisiin ennakonpidätyksen-
36640: takautuvien eläkesuoritusten määrä vähenee huo-       sä alentamiseksi, se korjataan myöhempien eläke-
36641: mattavasti, mikä myös nopeuttanee eläkehake-          erien maksatuksen yhteydessä suorittamalla suu-
36642: musten käsittelyä.                                    rempi erä eläkettä veroa pidättämättä. Kansan-
36643:    Vuosina 1983 ja 1984 takautuvasti maksetuista      eläkeuudistuksen nykyvaiheessa käytettävissä ole-
36644: kansaneläkkeistä ei toimitettu ennakonpidätystä,      vin voimavaroin ei ole mahdollista korjata maksa-
36645: koska pääosa niistä suoritettiin pelkkää kansan-      tusta muulla viranomaisaloitteisella tavalla suori-
36646: eläkettä saaville henkilöille samalta verovuodelta,   tuksia kohtuuttomasti viivästyttämättä.
36647: jolloin eläketulovähennys eliminoi tulon kasvaes-        Sivutuloprosentin suuruinen enoakanpidätys
36648: sa kasvavan veron. Kuluvana vuonna kansaneläk-        on liian suuri esimerkiksi silloin, jos takautuvaan
36649: keen lisäosia maksetaan myös pääoma- ja yrittäjä-     eläkesuoritukseen soveltuu tulontasaus. Se voi-
36650: tuloja saaville henkilöille, jolloin jo verovuoden    daan tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 60 §:n
36651: takautuvat erät vaikuttavat lopullisen veron ja       mukaisesti .toimittaa, jos kertatuloa on kertynyt
36652: siten myös ennakonpidätyksen määrään. Ennak-          yli 12 kuukauden ajalta vähintään 6 000 markkaa
36653: koperintälain (418/59) 11 §:n mukaisesti vero-        ja se on vähintään neljännes verovelvollisen vero-
36654: hallitus on määrännyt vuodelle 1985, että samoin      vuonna saamien tulojen yhteismäärästä. Takau-
36655: kuin muiden takautuvasti maksettavien eläkesuo-       tuviin kansaneläkkeisiin tulontasaussäännökset
36656: ritusten osalta, on myös takautuvasta kansanelä-      eivät kuitenkaan usein sovellu, koska takautuvan
36657: ke-erästä, jos sen määrä on yli 500 markkaa,          eläkkeen kertymisaika tavallisesti on edellytettyä
36658: pidätettävä ennakkovero 50 prosentin mukaan           12 kuukautta lyhyempi. Vaikka tulontasaus olisi
36659: yhdenmukaisesti muiden sivutulojen kanssa.            mahdollinenkin, se ei aina ole verovelvollisen
36660:    Ennakonpidätys voi kaavamaisesti toimitettuna      kannalta edullinen. Verotoimistot eivät silloin
36661: olla lopulliseen veroon verrattuna liian suuri tai    tulontasausta tee, vaikka sitä olisikin veroilmoi-
36662: liian pieni. Verohallitus onkin kehottanut eläk-      tuksessa vaadittu.
36663: keenmaksajia ilmoittamaan eläkkeensaajille etu-          Sosiaalihuoltolain säännösten mukaan kunta
36664: käteen takautuvasta suorituksesta, jolloin eläk-      maksaa muun ohessa toimeentulotukea kunnassa
36665: keen saaja voisi halutessaan pyytää verotoimistoa     oleskelevalle henkilölle. Kunnan sosiaalilauta-
36666: tarkistamaan ennakonpidätystä henkilökohtaisen        kunta voi määrätä, että toimeentulotuki peritään
36667:                                       1985 vp. -- KJ< n:o 202                                         3
36668: 
36669: takaisin, jos tuen saajalla on tuloja tai varoja,    ratkaistava eläke- ja verolainsäädännön muun
36670: jotka eivät tukea annettaessa ole hänen määrättä-    kehittämisen yhteydessä.
36671: vissään. Tällainen tulo on myös vastaisuudessa          Kun takautuvien eläkkeiden verotukseen liitty-
36672: maksettava eläke. Kun kunta perii maksamaosa         vät ongelmat vähenevät kansaneläkeuudistuksen
36673: tuen takaisin, on kysymyksessä ulosottoon verrat-    edetessä ja erityisesti eläkepäätösten käsittelyn
36674: tava toimenpide. Vaikka eläkesuoritus tällöin        nopeutuessa, ei ole syytä ryhtyä verotusta koske-
36675: maksetaan sosiaalilautakunnalle, on se kuitenkin     vien sellaisten säännösten muuttamiseen, jotka
36676: eläkkeen saajan tuloa, josta häntä niin muodoin      on tarkoitettu ratkaisuksi muihin ongelmiin. Ve-
36677: myös verotetaan.                                     rohallinnossa seurataan tarkoin eläkeuudistuksen
36678:    Kansaneläkeuudistuksen ja siihen liittyvien ve-   etenemistä ja eläkkeiden verotus- ja ennankonpi-
36679: rotusratkaisujen vaikutuksia on selvitetty valtio-   dätyskohtelua pyritään jatkuvasti kehittämään
36680: neuvoston kanslian asettaman eläketoimikunnan        joustavalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Elä-
36681: mietinnössä (komiteanmietintö 1984:66). Kysy-        kehakemusten käsittelyajankohtaan ja nopeuteen
36682: myksen perusteluissa mainitut ongelmat on mie-       verohallinto ei kuitenkaan voi vaikuttaa muutoin
36683: tinnössä todettu. Toimikunta katsoi kuitenkin,       kuin väittämällä mahdollisuuksien mukaan eläk-
36684: että erillisiä, yhtä verovelvollisryhmää suosivia    keiden maksajaviranomaisille asetettavia uusia
36685: ratkaisuja ei tulisi tehdä, vaan ongelmat olisi      velvoitteita.
36686: 
36687:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1985
36688: 
36689:                                                                          Ministeri Pekka Vennamo
36690: 4                                      1985 vp. -      KK n:o 202
36691: 
36692: 
36693: 
36694: 
36695:                                 Till Riksdagens Herr Talman
36696: 
36697:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           jämförelse med den slutliga skatten. Skattestyrel-
36698: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         sen har därför uppmanat pensionsutbetalarna att
36699: den 3 maj 1985 till vederbörande medlem av             på förhand meddela pensionstagarna om retroak-
36700: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      tiv utbetalning. Härigenom blir det möjligt för
36701: dagsledamot Marjatta Stenius-Kaukonen m.fl.            pensionstagaren att, om han så önskar, be skatte-
36702: undertecknade spörsmål nr 202:                          byrån justera förskottsinnehållningen så att den
36703:                                                        överensstämmer med den personliga förskotts-
36704:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
36705:                                                        innehållningsprocenten. Det är likväl inte vare
36706:         i syfte att rätta förskottsinnehållningen
36707:                                                        sig ändamålsenligt eller möjligt att för alla som
36708:         och den slutliga beskattningen i fråga om
36709:                                                        erhåller retroaktiv pension särskilt för sig faststäl-
36710:         pensioner, som skall betalas retroaktivt,
36711:                                                        la innehållningsprocenten på förhand, eftersom
36712:         och andra förmåner så, att de blir rättvisa
36713:                                                        detta skulle fördröja den redan eljest försenade
36714:         för förmånstagaren?
36715:                                                         utbetalningen av pensionen. Det skulle i många
36716:                                                        fall också vara onödigt, eftersom en innehållning
36717:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         på 50 procent i allmänhet inte är för stor då
36718: anföra följande:                                        inverkan av pensionsinkomstavdraget upphör i
36719:    Pensionsrater, som utbetalas retroaktivt, är         och med att inkomsterna ökar.
36720: huvudsakligen tilläggsdelar till folkpensionen.           Skattestyrelsen har under år 1985 justerat för-
36721: Sådana beviljas nu i större utsträckning än van-       skottsinnehållningen på de retroaktiva folkpen-
36722: ligt på grund av den pågående folkpensionsrefor-       sionerna. Retroaktiva rater utbetalas till ca
36723: men. Då reformen genomförts minskar antalet            60 000 personer. 1 fråga om 23 000 av dessa
36724: pensionsbetalningar, som skall verkställas retro-      pensionstagare har en förskottsinnehållning på
36725: aktivt, i betydande grad, vilket också torde           50 procent konstaterats vara alltför liten i jämfö-
36726: påskynda behandlingen av pensionsansökningar-          relse med den slutliga skattens belopp. De be-
36727: na.                                                    lopp som skall innehållas bör sålunda höjas
36728:    På de under åren 1983 ja 1984 retroaktivt           under innevarande år för att de skall motsvara
36729: utbetalda folkpensionerna verkställdes inte för-       den slutliga skatten. 1 fråga om ca 7 000 pen-
36730: skottsinnehållning, eftersom största delen av dem      sionstagare har en förskottsinnehållning, motsva-
36731: erlades till personer som erhöll endast folkpen-       rande procenten för biinkomster, visat sig vara
36732: sion för samma skatteår, varvid pensionsinkomst-       allför stor. Om pensionstagaren inte själv har
36733: avdraget eliminerade den i samband med ökad            vidtagit åtgärder för att få till stånd en sänkning
36734: inkomst ökande skatten. Under innevarande år           av sin förskottsinnehållning, korrigeras innehåll-
36735: betalas folkpensionens tilläggsdelar också till per-   ningen i samband med utbetalningen av senare
36736: soner med kapital- och företagarinkomst.               pensionsrater genom att en större rat av pen-
36737:    Därvid inverkar redan skatteårets retroaktiva       sionen utbetalas utan innehållning av skatt. Med
36738: rater på den slutliga skattens och sålunda också       hjälp av de resurser som är tillgängliga i detta
36739: på förskottsinnehållningens belopp. 1 enlighet         skede av folkpensionsreformen är det inte möjligt
36740: med 11 § lagen om förskottsuppbörd (418/59)            att korrigera utanordningen genom något annat
36741: har skattestyrelsen bestämt för år 1985 att på         på initiativ av myndighet baserat sätt utan att
36742: samma sätt som för andra pensionsprestationer,         utbetalningarna blir oskäligt försenade.
36743: som skall betalas retroaktivt, skall också för            En förskottsinnehållning av samma storlek som
36744: retroaktiv folkpensionsrat, om dess belopp över-       skatteprocenten för biinkomst är alltför stor t.ex.
36745: stiger 500 mk, innehållas förskottsskatt enligt 50     om inkomstutjämning kan tillämpas på en retro-
36746: procent i överensstämmelse med vad som gäller          aktiv pensionsutbetalning. lnkomstutjämning
36747: för andra biinkomster.                                 kan enligt 60 § lagen om skatt på inkomst och
36748:    Förskottsinnehållningen kan, då den verkställs      förmögenhet (1043/74) verkställas om i en-
36749: schematiskt, vara alltför stor eller alltför liten i   gångsinkomst under mer än 12 månaders tid har
36750:                                       1985 vp. -      KK n:o 202                                       5
36751: 
36752: influtit minst 6 000 mk och inkomsten utgör            tili hörande beskattningsavgörandena har utretts
36753: minst en fjärdedel av det sammaniagda beloppet         i ett betänkande avgivet av den av statsrådets
36754: av de inkomster den skattskyidige haft under           kansii tilisatta pensionskommissionen (kommitte-
36755: skatteåret. På retroaktiva foikpensioner kan stad-     betänkande 1984:66). De i spörsmåiets motive-
36756: gandena om inkomstutjämning Iikväi ofta inte           ring nämnda probiemen har noterats i betänkan-
36757: tiliämpas, eftersom den tid under viiken den           det. Kommissionen ansåg Iikväi att särskiida
36758: retroaktiva pensionen inflyter vaniigen är ko.~tare    avgöranden som gagnar en viss grupp skattskyi-
36759: än den 12 månadersperiod som fötutsätts. Aven          diga inte bör fattas, utan probiemen bör Iösas i
36760: om en inkomstutjämning är möjiig är den inte           samband med det övriga utveckiandet av pen-
36761: alitid förmåniig för den skattskyidige. Skatteby-      sions- och skattelagstiftningen.
36762: råerna verkställer i dessa fali inte någon inkomst-       Eftersom probiemen i ansiutning tili beskatt-
36763: utjämning, även om en sådan har påyrkats i             ningen av de retroaktiva pensionerna minskar i
36764: skattedekiarationen.                                   och med att foikpensionsreformen framskrider
36765:     Eniigt sociaivårdsiagens stadganden betaiar        och särskiit då behandiingen av pensionsbesiuten
36766: kommunen bl.a. utkomststöd tili en person som          biir snabbare, föreligger inga skäi att företa en
36767: vistas i kommunen. Kommunens sociainämnd               ändring av sådana stadganden som är avsedda att
36768: kan förordna att utkomststödet skali återindrivas,     Iäggas tili grund för Iösningen av andra probiem.
36769: om den som erhålier stödet har inkomster elier            Vid skattestyrelsen föijer man noga pensionsre-
36770: tillgångar, som då stödet Iämnas inte kan använ-      formens framskridande. Man försöker också fort-
36771: das av honom. Dyiik inkomst är också pension          gående urveckia behandiingen av pensionernas
36772: som utbetaias i framtiden. Då kommunen återin-        beskattning och förskottsinnehålining på ett smi-
36773: driver stöd, som den har utbetaiat, är det fråga      digt och ändamåiseniigt sätt. På den tidpunkt
36774: om en med utmätning jämförbar åtgärd. Även            vid viiken pensionsansökningarna behandias och
36775: om pensionsbeloppet härvid betaias tili sociai-       den takt i viiken detta arbete görs kan skattesty-
36776: nämnden, utgör den Iikväi pensionstagarens in-        relsen likväl inte inverka annat än genom att
36777: komst för viiken han Iikaså beskattas.                såvitt möjligt undvika att ålägga de myndigheter
36778:     Inverkan av foikpensionsreformen och de där-      som utbetalar pensionerna n ya förpliktelser.
36779:      Helsingfors den 5 juni 1985
36780: 
36781:                                                                            Minister Pekka Vennamo
36782:                                                1985 vp.
36783: 
36784: Kirjallinen kysymys n:o 203
36785: 
36786: 
36787: 
36788: 
36789:                                   Aaltonen: Vieraiden kielten opetusmahdollisuuksien parantamisesta
36790:                                     pienissä lukioissa
36791: 
36792: 
36793:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36794: 
36795:    Lukiolain (477/83) 21 §:n 4 momentin mu-           haluaa järjestää lisäkurssiopetusta heikoille oppi-
36796: kaan, sellaisena kuin se on muutettu lailla 133/      laille A-kielessä, erotus kasvaa vastaavasti. Edellä
36797: 84, saadaan oppiaineiden opettamiseen käytettä-       esitetyn lisäksi on todettava, että A-kieli tuo
36798: vää tuntimäärää korottaa ensimmäisen vieraan          lukioon myös B-kielen eli peruskoulun 7. luokal-
36799: kielen- A-kieli- osalta kunnassa sen mukaan           la aloitetun kielen. Tuntijakopäätöksen mukaan
36800: kuin asetuksella säädetään. Lukioasetuksen (719/      B-kielen kursseja on seitsemän. Kahta A-kieltä
36801: 84) 39 §:n 2 momentin mukaan saadaan kunnas-          opetusohjelmassaan pitävää lukiota - tuntike-
36802: sa sijaitsevien lukioiden opettamiseen käytettävää    hystä - rasittaa täten yhdeksän kurssia ilman
36803: tuntimäärää korottaa enintään kahdella tunnilla       lisäkurssiopetusta.
36804: viikossa kutakin lukiolain 21 §:n 4 momentissa           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36805: tarkoitettua kieltä kohti kullakin vuosiluokalla,     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36806: jolla asianomaisen kielen opetusta annetaan, yhtä     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
36807: kieltä lukuun ottamatta.                              vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36808:    Koska lukiossa on kolme vuosiluokkaa, merkit-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
36809: see lisäresurssi kuutta kurssia. Valtioneuvoston              siin, jotta pienten lähinnä rannikko-Suo-
36810: tekemän lukion tuntijakopäätöksen perusteella                 messa toimivien lukioitten toimintaedel-
36811: A-kielen kurssien määrä on kahdeksan. Annetun                 lytykset tuntikehyksen osalta saataisiin
36812: lisäresurssin ja tuntijakopäätöksen välinen kurssi-           tasa-arvoisiksi sellaisten lukioitten kanssa,
36813: määrien erotus on kaksi kurssia. Mikäli lukio                 joissa on vain yksi A-kieli ja yksi B-kieli?
36814: 
36815:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1985
36816: 
36817:                                            Markus Aaltonen
36818: 
36819: 
36820: 
36821: 
36822: 428500627V
36823: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 203
36824: 
36825: 
36826: 
36827: 
36828:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36829: 
36830:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          lain 21 §: n 4 momentissa tarkoitettua kieltä
36831: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kohti kullakin vuosiluokalla, jolla asianomaisen
36832: olette kirjeellänne 3 päivänä toukokuuta 1985          kielen opetusta annetaan, yhtä kieltä lukuun
36833: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        ottamatta. Kaksikielisessä kunnassa edellä mai-
36834: vastattavaksi kansanedustaja Markus Aaltosen te-       nittu tuntimäärä lasketaan erikseen kumpaakin
36835: kemän seuraavan kirjallisen kysymyksen n:o 203:        kieliryhmää varten. Tuntimäärän sijoittamisesta
36836:                                                        lukioihin päättää koululautakunta.
36837:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
36838:        siin, jotta pienten lähinnä rannikko-Suo-          Kunnan kouluhallintolain (479/83) mukaisesti
36839:        messa toimivien lukioitten toimintaedel-        kunta laatii kieliohjelman. Kieliohjelmaa laadit-
36840:        lytykset tuntikehyksen osalta saataisiin        taessa on tarkoituksenmukaista tehdä eri kielten
36841:        tasa-arvoisiksi sellaisten lukioitten kanssa,   opetuksessa työnjako lukioiden kesken. Tällä ta-
36842:        joissa on vain yksi A-kieli ja yksi B-kieli?    voin on mahdollista päästä nykyistä taloudelli-
36843:                                                        sempiin kielenopetusjärjestelyihin ja samalla lisä-
36844:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          tä kielenopiskelun valintamahdollisuuksia.
36845: seuraavaa:                                                Tuntikehysjärjestelmään siirtyminen luo edel-
36846:   Lukiolain 21 §:n 4 momentin mukaan saadaan           lytyksiä paikkakuntakohtaisten olosuhteiden ny-
36847: oppiaineiden opettamiseen käytettävää tuntimää-        kyistä parempaan huomioon ottamiseen ja jous-
36848: rää korottaa ensimmäisen vieraan kielen (A-kieli)      taviin opetusjärjestelyihin. Opetusviranomaisten
36849: osalta kunnassa sen mukaan kuin asetuksella            tehtävänä on lisäksi kerätä tuntikehyksen käyttöä
36850: säädetään. Lukioasetuksen 39 §:n 2 momentin            koskevia tietoja. Sen perusteella on mahdollista
36851: mukaan saadaan kunnassa sijaitsevien lukioiden         arvioida tuntikehysjärjestelmän kehittämistarvet-
36852: opettamiseen käytettävää tuntimäärää korottaa          ta myös kysymyksessä tarkoitettujen lukioitten
36853: enintään kahdella tunnilla viikossa kutakin lukio-     osalta.
36854: 
36855:     Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1985
36856: 
36857:                                                                      Opetusministeri Kaarina Suonio
36858:                                        1985 vp. -      KK n:o 203                                       3
36859: 
36860: 
36861: 
36862: 
36863:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
36864: 
36865:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           språk i varje årskurs, där undervisning i vederbö-
36866: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          rande språk meddelas, ett språk undantaget. I
36867: av den 3 maj 1985 tili vederbörande medlem av          tvåspråkig kommun skall ovan nämnda timantal
36868: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-   beräknas särskilt för vardera språkgruppen. Skol-
36869: man Markus Aaltonen undertecknade spörsmål             nämnden beslutar om fördelningen av timantalet
36870: nr 203:                                                på de olika gymnasierna.
36871:                                                           1 enlighet med lagen om skolförvaltning (479/
36872:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         83) utarbetar kommunen språkprogrammet. Vid
36873:         att arbetsbetingelserna för de små gym-        utarbetandet av språkprogrammet är det ända-
36874:         nasierna, närmast i kusttrakterna, i fråga     målsenligt att gymnasierna gör en arbetsfördel-
36875:         om timresurssystemet skall bli likställda      ning när det gäller undervisning i olika språk. På
36876:         med dem som gäller för de gymnasier            detta sätt blir det möjligt att arrangera språkun-
36877:         som endast har ett A- och ett B-språk?         dervisningen på ett mera ekonomiskt sätt än
36878:                                                        hittills och samtidigt öka valmöjligheterna vid
36879:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       språkstudier.
36880: framföra följande:                                        Införandet av timresurssystemet skapar bättre
36881:    Enligt 21 § 4 mom. gymnasielagen, får timan-        förutsättningar än hittills för beaktande av lokala
36882: talet för undervisningen i läroämnena ökas i           förhållanden och för smidiga undervisningsar-
36883: kommun för första främmande språk (A-språk)            rangemang. Undervisningsmyndigheternas upp-
36884: på det sätt som stadgas genom förordning. Enligt       gift är härutöver att insamla information om
36885: 39 § 2 mom. gymnasieförordningen, får det              användningen av timresurssystemet. På basen
36886: timantal som i kommunens gymnasier skall an-           därav är det möjligt att värdera behovet av att
36887: vändas för undervisning i läroämnen ökas med           utveckla timresurssystemet även i fråga om de
36888: högst två timmar för varje i 21 § 4 mom. avsett        gymnasier som avses i spörsmålet.
36889: 
36890:      Helsingfors den 10 juni 1985
36891: 
36892:                                                               Undervisningsminister Kaarina Suonio
36893:                                                 1985 vp.
36894: 
36895: Kirjallinen kysymys n:o 204
36896: 
36897: 
36898: 
36899: 
36900:                                    Manninen: Rajaseudulla asuvien ihmisten mahdollisuudesta kalas-
36901:                                        taa rajavyöhykkeellä olevilla vesialueilla
36902: 
36903: 
36904:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36905: 
36906:    Rajavyöhykeasetuksen (713/84) muutokseen            merkittäviä taloudellisia menetyksiä asianomaisil-
36907: viitaten on sisäasiainministeriö antanut uudet         le, mikäli uusilla määräyksillä estettäisiin perin-
36908: ohjeet ja määräykset rajavyöhykelupia myöntävil-       teellinen kalastamisen mahdollisuus rajavyöhyk-
36909: le poliisipiireille. Noissa ohjeissa todetaan, ettei   keellä.
36910: luvan myöntämisen perusteeksi voida hyväksyä              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36911: mm. kalastamista.                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36912:    Rajaseudun ihmiset ovat perinteisesti harjoitta-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
36913: neet kotitarve- ja sivuammattikalastusta rajavyö-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36914: hykkeen vesialueilla. Esimerkiksi Kuusamossa
36915: Kuusamon yhteisten vesialueiden kalastuskunta                   Aikooko Hallitus turvata rajaseudulla
36916: on vuokrannut 8 000 markalla rajavyöhykkeellä                 asuvien ihmisten perinteellisen kalastus-
36917: olevia vesialueita kalastuskäyttöön. Olisi kohtuu-            mahdollisuuden rajavyöhykkeellä olevilla
36918: tonta perusoikeuksiin puuttumista ja aiheuttaisi              vesialueilla?
36919: 
36920:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1985
36921: 
36922:                                            Mauno Manninen
36923: 
36924: 
36925: 
36926: 
36927: 4285006130
36928: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 204
36929: 
36930: 
36931: 
36932: 
36933:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
36934: 
36935:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       jeissa, ettei luvan myöntämisen perusteeksi voida
36936: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         hyväksyä rajan katsomista, marjastamista, metsäs-
36937: olette 3 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn kir-        tämistä, kalastamista tai muuta näihin rinnastet-
36938: jeenne n:o 725 ohella lähettänyt valtioneuvoston      tavaa syytä.
36939: asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäljennök-      Asetuksen muutoksen ja siihen perustuvien
36940: sen kansanedustaja Mauno Mannisen kirjallisesta       ohjeiden tarkoituksena on vähentää tarpeetonta
36941: kysymyksestä n:o 204, jossa tiedustellaan:            liikkumista rajan läheisyydessä ja siten estää raja-
36942:                                                       tapahtumia ja helpottaa rajavyöhykkeen valvon-
36943:          Aikooko Hallitus turvata rajaseudulla        taa. Rajavyöhykettä ei voida pitää virkistyskäyt-
36944:        asuvien ihmisten perinteellisen kalastus-      töön yleisesti soveltuvana alueena, jossa liikku-
36945:        mahdollisuuden rajavyöhykkeellä olevilla       misoikeus perustuisi ns. jokamiehen oikeuksiin.
36946:        vesialueilla?                                  Sen sijaan peruselinkeinojen harjoittaminen on
36947:                                                       rajavyöhykkeelläkin mahdollista ja maanomistuk-
36948:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        seen tai vuokraoikeuteen perustuva oleskelu ja
36949: seuraavaa:                                            liikkuminen alueella sallitaan.
36950:    Rajavyöhykeasetuksen muuttamisesta annetun            Kysymyksen perusteluosassa tarkoitetuissa ta-
36951: asetuksen tultua voimaan kuluvan vuoden alusta        pauksissa tullaan niille henkilöille, joilla on ollut
36952: sisäasiainministeriö antoi kirjeellään 19.4.198 5     vuokraoikeuteen perustuva kalastusoikeus raja-
36953: ohjeita asetuksen soveltamisesta. Määräaikaisen       vyöhykkeellä olevilla vesialueilla, edelleen myön-
36954: liikkumis- ja oleskeluluvan osalta todetaan oh-       tämään määräaikaiset liikkumis- ja oleskeluluvat.
36955: 
36956:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1985
36957: 
36958:                                                                 Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen
36959:                                        1985 vp. -     KK n:o 204                                         3
36960: 
36961: 
36962: 
36963: 
36964:                                 Till Riksdagens Herr Talman
36965: 
36966:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          såsom grund för beviljande av tilistånd inte kan
36967: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        godkännas betraktande av gränsen, bärplock-
36968: 725 av den 3 maj 1985 tili vederbörande medlem        ning, jakt, fiske elier andra därmed jämförbara
36969: av statsrådet översänt avskrift av följande av        orsaker.
36970: riksdagsman Mauno Manninen stälida spörsmål
36971:                                                          A vsikten med ändringen av förordningen och
36972: nr 204:
36973:                                                       de därpå grundande anvisningarna är att minska
36974:          Ämnar Regeringen trygga de traditio-         onödig trafik i närheten av gränsen och sålunda
36975:        nelia fiskemöjligheterna för mänskor som       att förhindra gränsintermezzon och underlätta
36976:        är bosatta i gränstrakterna då det gäller      övervakningen av gränszonen. Gränszonen kan
36977:        vattenområden som befinner sig inom            inte anses vara ett område som alimänt lämpar
36978:        gränszonen?                                    sig för rekreation och där rätten att röra sig skulie
36979:                                                       grunda sig på den s.k. aliemansrätten. Däremot
36980:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       är det möjligt att utöva basnäringar också inom
36981: anföra följande:                                      gränszonen, och sådan vistelse samt trafik på
36982:                                                       området som grundar sig på jordinnehav elier
36983:    Efter det att förordningen om ändring av
36984:                                                       arrenderätt är tillåten.
36985: förordningen om gränszon hade trätt i kraft vid
36986: ingången av innevarande år, meddelade inrikes-          1 de fali som avses i spörsmålets motivering
36987: ministeriet i sitt brev 19.4.1985 anvisningar om      kommer de personer, som innehaft på arrende-
36988: tiliämpningen av förordningen. 1 fråga om så-         rätt grundad fiskerätt gäliande vattenområden
36989: dant tilistånd tili färdsel och vistelse som medde-   som befinner sig inom gränszonen, alitjämt att
36990: las för bestämd tid konstateras i anvisningarna att   beviljas tidsbundna färdsel- och vistelsetillstånd.
36991: 
36992:     Helsingfors den 10 juni 1985
36993: 
36994:                                                                    lnrikesminister Kaisa Raatikainen
36995:                                                1985 vp.
36996: 
36997: Kirjallinen kysymys n:o 205
36998: 
36999: 
37000: 
37001: 
37002:                                   Peltola ym.: Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksista Helsin-
37003:                                      grssä
37004: 
37005: 
37006:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37007: 
37008:    Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja   pystyy turvaamaan vanheneville asukkaille riittä-
37009: valtionosuudesta annetun lain mukaan kunnan          vän huolenpidon.
37010: on laadittava vuosittain sosiaali- ja terveyden-        Hallitus on asettanut ministerivaliokunnan sel-
37011: huollon toteuttamissuunnitelma, jonka on perus-      vittämään pääkaupunkiseudun ongelmia. Sa-
37012: tuttava näiden palvelujen tarpeeseen ja sopeu-       maan aikaan hallituksen hyväksymä valtakunnal-
37013: duttava valtakunnallisiin suunnitelmiin. Pääkau-     linen sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelma
37014: punkiseudulla paivelutarpeet ja valtioneuvoston      pakottaa lääninhallituksen karsimaan seudun
37015: hyväksymät suunnitelmat ovat jyrkässä ristiriidas-   kuntien yritykset korjata heikkoja palveluitaan.
37016: sa. Esimerkiksi vuosien 1985-89 sosiaalihuollon      Kunnat joutuvat rahoittamaan kaikkein kiireelli-
37017: suunnitelmasta on karsittu perustaruiskustannus-     simmät kohteet omalla kustannuksellaan. Tämä
37018: hankkeita yli 90 mmk ja terveydenhuollon inves-      merkitsee sitä, että SVOL:ssa päätetty valtion-
37019: toinneista 66 mmk. Herttoniemen sairaalan aloi-      osuusasteikko ei toteudu, vaan osa sosiaali- ja
37020: tus on siirretty vuodelle 1986, vaikka Helsingin     terveydenhuollosta jää kuten ennen tätä lakia
37021: pitkäaikaissairaansijojen puutetta kauhisteliaan     valtionosuuden ulkopuolelle.
37022: mm. poliittisissa puheissa vuodesta toiseen.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37023:                                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
37024:    Helsingin sosiaali- ja terveydenhuolto eivät      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
37025: pysty vastaamaan nykyisiin palvelutarpeisiin.        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37026: Vanhusten määrän jatkuva kasvu lisää painetta
37027: vanhainkotien ja kroonikkosairaaloiden palvelui-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37028: den kehittämiseen. Tämä ei onnistu ilman uusia              ryhtyä, jotta Helsinki ja muut pääkau-
37029: rakennuksia ja vanhojen rakennusten korjauksia.             punkiseudun kunnat voivat kehittää sosi-
37030: Helsingin avoterveydenhuolto painottuu yksityi-             aali- ja terveydenhuoltoaan vastaamaan
37031: siin lääkärikeskuksiin, joissa ei oteta vastuuta            kuntalaisten välttämättömiä tarpeita ja
37032: avuttomista pitkäaikaissairaista. Kunnollinen ter-          että kunnat saavat hankkeisiinsa lakisää-
37033: veyskeskusverkko on edellytys sille, että Helsinki          teisen valtionosuuden?
37034: 
37035:      Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1985
37036: 
37037:          Kati Peltola                   Timo Laaksonen                 Anna-Liisa Jokinen
37038:          Mikko Kuoppa                   Ole Wasz-Höckert               Kalle Könkkölä
37039:          Liisa Kulhia                   Ben Zyskowicz                  Jouni J. Särkijärvi
37040:          Kaj Bärlund                    Esko Helle                     Impi Muroma
37041:          Ensio Laine                    Ulla-Leena Alppi               Pekka Leppänen
37042:          Irma Rosnell                   Arja Alho                      Reino Paasilinna
37043:          Ulla Lehtinen                  Ritva Laurila                  Kimmo Sasi
37044:          Päivi Varpasuo                 Tarja Halonen                  Saara-Maria Paakkinen
37045:                                         Osmo Vepsäläinen
37046: 
37047: 
37048: 
37049: 
37050: 428500583E
37051: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 205
37052: 
37053: 
37054: 
37055: 
37056:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37057: 
37058:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         1985-1989 koskevien valtakunnallisten suunni-
37059: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         telmien mukaan palvelujen tarjonnassa vallitsevia
37060: olette 3 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn kir-        alueellisia eroja pienennetään. Pääkaupunkiseu-
37061: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      dun kuntien tarpeet on pyritty ottamaan huo-
37062: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       mioon valtakunnallisia voimavarakiintiöitä jaetta-
37063: Peltolan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      essa.
37064: myksestä n:o 205:                                        Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveydenhuol-
37065:                                                       lon kehittämisessä on eräitä vakavia ongelmia,
37066:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37067:                                                       jotka johtuvat varsinaisen sosiaali- ja terveyden-
37068:        ryhtyä, jotta Helsinki ja muut pääkau-         huollon ulkopuolisista tekijöistä. Suurimpia näis-
37069:        punkiseudun kunnat voivat kehittää sosi-
37070:                                                       tä ovat asumiseen liittyvät ongelmat, jotka lisää-
37071:        aali- ja terveydenhuoltoaan vastaamaan         vät sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin koh-
37072:        kuntalaisten välttämättömiä tarpeita ja
37073:                                                       distuvaa painetta ja vaikeuttavat sen tavoitteiden
37074:        että kunnat saavat hankkeisiinsa lakisää-
37075:                                                       toteuttamista. Toinen suuri ongelma on koulute-
37076:        teisen valtionosuuden?
37077:                                                       tun henkilökunnan puute ja suuri vaihtuvuus,
37078:                                                       joka osaltaan johtuu muun muassa pääkaupunki-
37079:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      seudun vaikeasta asuntotilanteesta.
37080: ti seuraavaa:                                            Kun tarkastellaan pääkaupunkiseudun kun-
37081:    Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja    tien, Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten
37082: valtionosuudesta annetun lain (SVOL) mukaan           kaupunkien, saamaa perustamiskustannusosuutta
37083: kunnan on laadittava vuosittain sosiaali- ja ter-     kansanterveystyössä vuosien 1972-1984 aikana,
37084: veydenhuollon suunnitelma, jonka on perustut-         voidaan todeta, että samaan kustannustasoon
37085: tava sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeisiin sekä    laskettuna Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kau-
37086: sopeuduttava valtakunnallisiin suunnitelmiin.         pungit ovat investoineet terveyskeskusten avohoi-
37087: SVOL 10 §:n 1 momentin mukaan lääninhallitus          totilojen ja sairaaloitten rakentamiseen asukasta
37088: vahvistaa toteuttamissuunnitelman. SVOL 10 §:n        kohti ilmoitettuna koko maan keskimäärää
37089: 3 momentin mukaan toteuttamissuunnitelma on           enemmän. Näihin investointeihin valtionosuudet
37090: jätettävä vahvistamatta muun muassa siltä osin,       on suoritettu lain säätämässä järjestyksessä. Sen
37091: kuin suunnitelmaan sisältyy sellaisia hankkeita,      sijaan Helsingin kaupungin kohdalla kehitys ei
37092: toiminnan muuttamista tarkoittavia järjestelyjä       ole ollut yhtä suotuisaa. Helsingin investoinnit,
37093: sekä henkilökunnan määrässä tap{lhtuvia muu-          joihin se on saanut valtionosuudet, ovat suhteu-
37094: toksia, joiden toteuttaminen ei ole mahdollista       tettuna asukaslukuun vain neljännes koko maan
37095: ottaen huomioon valtakunnallisissa suunnitelmis-      vastaavasta luvusta. Pääkaupunkiseudun ja lähin-
37096: sa osoitetut voimavarat ja läänin muiden kuntien      nä Helsingin jälkeenjääneisyyttä tarkasteltaessa
37097: ja kuntainliittojen tarpeet.                          on painotettava kuntien omien painopistealuei-
37098:    Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen on      den valintojen merkitystä. Suunnittelujärjestelmä
37099: tapahtunut tulo- ja menoarvion puitteissa sekä        toimii ainoastaan kuntien vapaaehtoisten esitys-
37100: sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten       ten perusteella.
37101: suunnitelmien antamien suuntaviivojen mukai-             Pääkaupunkiseudun ja lähinnä Helsingin vält-
37102: sesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnal-     tämättömien investointien suorittamiseen on ter-
37103: listen suunnitelmien mukaan sosiaalihallitus ja       veydenhuollon valtakunnallisissa suunnitelmissa
37104: lääkintöhallitus antavat ohjeet virkojen ja tehtä-    kiinnitetty erityistä huomiota. Vuosia 1985-
37105: vien sekä muiden voimavarojen jakamisesta lää-        1989 koskevassa suunnitelmassa kohdistuu mer-
37106: neittäin, valtion laitosten ryhmälle ja valtakun-     kittävistä kansanterveystyön hankkeista 32 pro-
37107: nallisten palvelujen tuottajien ryhmälle. Valta-      senttia pääkaupunkiseudun kuntiin. Kun näiden
37108: kunnallisissa suunnitelmissa osoitettuja uusia voi-   kuntien asukasluku koko maan asukasluvusta on
37109: mavaroja jaettaessa voimavarat kohdennetaan           16 prosenttia, on pääkaupunkiseudun osuus in-
37110: sinne, missä palvelujen tarve on suurin. Vuosia       vestointisuunnitelmista merkittävä. Seuraavassa
37111:                                         1985 vp. -      KK n:o 205                                       3
37112: 
37113: terveydenhuollon suunnitelmassa pääkaupunki-            peita arvioitaessa on toisaalta otettava huomioon
37114: seudun osuus tulee vielä jonkin verran kasva-           pääkaupunkiseudun erityispiirteet. Esimerkiksi
37115: maan. Tulevalla suunnittelukierroksella voidaan         kotipalvelua saaneita 65-vuotiaita on Helsingissä
37116: vahvistaa lähes kaikki pääkaupunkiseudun kun-           14,2 %, Espoossa 14,1 % ja Vantaalla 21,1 %,
37117: tien esittämät merkittävät hankkeet.                    kun kaupunkien keskiarvo on 19,2 %. Erityisesti
37118:     Kun tarkastellaan pääkaupunkiseudun suurten         pääkaupunkiseudun vanhusväestön kasvava osuus
37119: terveyskeskust~n henkilökuntaa, voidaan todeta,         aiheuttaa painetta kotipalvelutoiminnan tehosta-
37120: että Espoossa ja Vantaalla henkilökunnan koko-          miseen. Mitoitusperusteita arvioitaessa on kuiten-
37121: naiskehitys on noudattanut valtakunnallista kes-        kin otettava huomioon tilanne myös muissa suu-
37122: kimääräistä tasoa. Helsingissä on sen sijaan hen-       rissa kaupungeissa. Esimerkiksi Tampereen tilan-
37123: kilökuntaa väestöön nähden selvästi maan keski-         ne vastaa Helsingin ja Espoon tilannetta. Lasten-
37124: tasoa enemmän, jos erikoislääkärijobtoisten sai-        suojelun erityistarpeet ovat pääkaupunkiseudulla
37125: raaloiden henkilökunta otetaan mukaan. Osal-            suuremmat kuin muualla maassa. Erityisesti tarve
37126: taan erikoislääkärijobtoinen toiminta tuottaa           kohdistuu sosiaalityöntekijöihin sekä lapsiperhei-
37127: muualla kansanterveystyöhön kuuluvia palveluja,         den kotipalveluun ja tehostettuun perhetyöhön.
37128: kuten päivystys ja pitkäaikaissairaiden vuodeosas-         Vaikka pääkaupunkiseudulla on lasten päivä-
37129: tohoito. Osaltaan se tuottaa palveluja, jotka           hoitopaikkoja suhteellisesti keskimääräistä enem-
37130: muualla hankitaan keskus- ja aluesairaaloista.          män, paikkojen vajausta on edelleen ja tästä
37131: Perusterveydenhuollon palveluissa väestö joutuu         aiheutuu myös paine päiväkotien rakentamiseen
37132: turvautumaan muuta maata enemmän yksityis-              sekä päivähoitohenkilöstön lisäämiseen. Lasten
37133: sektorin palveluihin.                                   päiväkotien rakentamiseen pääkaupunkiseudun
37134:     Pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien ter-           kunnat ovat suunnitelmakaudella esittäneet
37135: veyskeskuksien toimintaan vaikuttaa yksiköiden          varattavaksi käyttökustannushankkeina 430 mil-
37136: koko. Suuren organisaation johtaminen ja toi-           joonaa markkaa, josta valtakunnallisen suunnitel-
37137: minnan järjestäminen joustavalla ja mielekkäällä        man puitteissa on kyetty hyväksymään vain noin
37138: tavalla tuottaa vaikeuksia. Palvelujen järjestämis-     puolet eli 215 miljoonaa markkaa. Päivähoito-
37139: vastuuta onkin pyritty alueellistamaan pienem-          paikkojen lisäämisen rinnalla tulisi pääkaupunki-
37140: piin toimintayksiköihin. Erityisesti Helsingin          seudulla tukea myös kolmiperhepäivähoidon ja
37141: osalta ongelman muodostaa palvelujen porrasta-          epävirallisten hoitojärjestelyjen toteuttamista.
37142:  minen terveyskeskuksen erikoislääkärijobtoisen
37143:  sairaalan ja Helsingin yliopistollisen keskussairaa-      Pääkaupunkiseudulla on sosiaalitoimen laitos-
37144:  lan kanssa. Helsingin kaupunginsairaalan toimin-       paikkoja eli laitoskoti- ja sijaishuoltopaikkoja,
37145:  nan luonnetta ja Helsingin yliopistollisen keskus-     vanhainkotipaikkoja, kehitysvammahuollon lai-
37146: sairaalan käyttöä erikoisalojen hoidossa joudu-         tospaikkoja, PAV-laitospaikkoja sekä huolto- ja
37147:  taankin jatkossa uudelleen arvioimaan. Edellä          hoitokotipaikkoja väestöryhmiin suhteutettuna
37148:  mainitut toimintaan liittyvät kehittämiskysymyk-       yleensä keskimääräistä enemmän. Pääkaupunki-
37149:  set ovat tulevan kehityksen kannalta merkittä-         seudun erityisolosuhteet huomioon ottaen tarvet-
37150: vämpiä kuin pelkät voimavaralisäykset.                  ta rakentamiseen on edelleen. Erot kuntien välil-
37151:     Sosiaalitoimi tuli kokonaisuudessaan yhtenäi-       lä ovat kuitenkin hyvin suuret. Paine sosiaalitoi-
37152:  sen valtionosuuden piiriin vuoden 1984 alusta          men investointeihin pääkaupunkiseudulla on
37153:  voimaan tulleen SVOL:n mukaisen suunnittelu-           syntynyt erityisesti SVOL:n voimaantulon jäl-
37154:  ja valtionosuusjärjestelmän myötä. Sosiaalitoi-        keen. Tarve rakentamiseen on ollut koko ajan,
37155:  men taso pääkaupunkiseudulla määräytyy suu-            mutta toteuttamiseen on kunnissa ollut valmiut-
37156:  rimmaksi osaksi ennen uuden järjestelmän voi-          ta vasta investointien tultua valtionosuuden pii-
37157:  maantuloa vallinneesta tasosta.                        riin. Osasyynä aloittamisvaltuuksien riittämättö-
37158:     Pääkaupunkiseudun kuntien tarpeet on pyritty        myyteen on rakentamisen kalleus pääkaupunki-
37159:  ottamaan huomioon sosiaalihuollon valtakunnal-         seudulla.
37160:  lisia voimavarakiintiöitä jaettaessa. Kun alueen          Pääkaupunkiseudun ongelmia selvittämään
37161:  väestöosuus on 16 prosenttia, osuus kunnille ja        asetetun ministerityöryhmän työ valmistuu lähi-
37162:  kuntainliitoille jaetuista uusista viroista vuodelle   aikoina. Sosiaali- ja terveysministeriö tulee osal-
37163:   1985 oli 24 prosenttia. Pääkaupunkiseudun tar-        taan ottamaan huomioon työryhmän esitykset.
37164: 
37165:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1985
37166: 
37167:                                                Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vzkatmaa
37168: 4                                      1985 vp. -      KK n:o 205
37169: 
37170: 
37171: 
37172: 
37173:                                 Tili Riksdagens Herr Taimao
37174: 
37175:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          regionala olikheteroa i fråga om serviceutbudet
37176: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         minskas. Vid fördelningen av de riksomfattande
37177: den 3 maj 1985 tili vederbörande medlem av             resurskvoteroa har man försökt beakta behoven i
37178: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      huvudstadsregionens kommuner.
37179: dagsledamot Peltola m.fl. undertecknade spörs-            Utvecklandet av social- och hälsovården i hu-
37180: mål nr 205:                                            vudstadsregionen hänger samman med vissa ali-
37181:                                                        varliga problem, vilka beror på omständigheter
37182:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
37183:                                                        som står utanför den egentliga social- och hälso-
37184:         för att Helsingfors och de andra kommu-        vården. En del av de största problemen ansluter
37185:         neroa i huvudstadsregionen skali kunna
37186:                                                        sig tili boendet, vilket ökar trycket på social- och
37187:         utveckla sin social- och hälsovård så att
37188:                                                        hälsovårdsservicen och gör det svårare att realisera
37189:         den motsvarar kommuninvånaroas ound-
37190:                                                        dess målsättningar. Ett annat stort problem är
37191:         gängliga behov och för att kommuneroa
37192:                                                        bristen på utbildad personai och den stora om-
37193:         skall få lagstadgad statsandel för sina
37194:                                                        sättningen bland personalen, vilket delvis beror
37195:         projekt?                                       på den svåra bostadssituationen i huvudstadsre-
37196:                                                        gionen.
37197:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Vid en granskning av den andel av folkhälsoar-
37198: anföra följande:                                       betets anläggningskostnader som under åren
37199:    Enligt lagen om planering av och statsandel för     1972-1984 har tilidelats huvudstadsregionens
37200: social- och hälsovården skall kommun årligen           kommuner, dvs. städeroa Helsingfors, Esbo,
37201: utarbeta en pian för social- och hälsovården, som      Vanda och Grankulia, kan man konstatera att,
37202: baserar sig på social- och hälsovårdsbehoven och       beräknat enligt samma kostnadsnivå, har Esbo,
37203: som anpassas tili de riksomfattande planeroa.          Vanda och Grankulia investerat mer i byggande
37204: Enligt 10 § 1 mom. nämnda lag skali länsstyrel-        av lokaliteter för öppen vård vid hälsovårds-
37205: sen faststälia realiseringsplanen. Enligt 10 § 3       centraleroa och i sjukhus, beräknat per invånare,
37206: mom. samma lag skali realiseringsplanen lämnas         än vad som har skett i landet i genomsnitt. För
37207: utan faststälielse bl.a. tili den del i pianeo ingår   dessa investeringar har statsandelar betalats i den
37208: sådana projekt, arrangemang som avser ändring          ordning lagen stadgar. För Helsingfors del har
37209: av verksamheten samt ändringar av personalens          utvecklingen emeliertid inte varit lika gynnsam.
37210: storlek, vilka det inte är möjligt att genomföra       Helsingfors investeringar, för vilka staden har fått
37211: med beaktande av de resurser som anvisats i de         statsandel, är i förhåliande tili invånarantalet
37212: riksomfattande pianeroa samt av länets övriga          endast en fjärdedel av motsvarande belopp för
37213: kommuners och kommunalförbunds behov.                  hela landet. Då man betraktar eftersläpningen i
37214:    Utvecklandet av social- och hälsovården har         huvudstadsregionen och särskilt i Helsingfors är
37215: skett inom ramen för statsförslaget samt enligt de     det skäl att betona viiken betydelse kommuner-
37216: riktlinjer som har dragits upp i de riksomfattande     nas eget vai av tyngdpunktsområden har. Plane-
37217: pianeroa för social- och hälsovården. Enligt de        ringssystemet fungerar endast på basen av kom-
37218: riksomfattande pianeroa för social- och hälsovår-      muneroas friviliiga förslag.
37219: den utfärdar socialstyrelsen och medicinalstyrel-         I de riksomfattande pianeroa för hälsovården
37220: sen anvisningar om fördelningen av tjänster och        har särskild uppmärksamhet fästs vid genomfö-
37221: uppdrag samt övriga resurser melian länen, grup-       randet av oundgängliga investeringar i huvud-
37222: pen statliga inrättningar och gruppen riksomfat-       stadsregionen och närmast i Helsingfors. I pianeo
37223: tande setviceproducenter. Vid fördelningen av de       för åren 1985-1989 gälier 32 % av de viktigaste
37224: nya resurser som anvisas i de riksomfattande           folkhälsoprojekten huvudstadsregionens kommu-
37225: pianeroa styrs resurseroa tili de områden där          ner. Då invånarantalet i dessa kommuner är
37226: behovet av setvice är störst. Enligt de riksomfat-     16 % av hela landets invånarantal, är huvud-
37227: tande pianeroa för åren 1985-1989 skali de             stadsregionens andel av investeringsplaneroa be-
37228:                                           1985 vp. -      KK n:o 205                                        5
37229: 
37230: tydande. 1 nästa pian för hälsovården kommer              nens invånarandel är 16 %, var den andel av de
37231: huvudstadsregionens andel att ytterligare öka             nya tjänster som för år 1985 tilidelades kommu-
37232: något. Under följande planeringsomgång kan                nerna och kommunalförbunden 24 % . Då man
37233: praktiskt taget alla betydande projekt, som hu-           uppskattar huvudstadsregionens behov bör man
37234: vudstadsregionens kommuner föreslagit, faststäl-          å andra sidan beakta regionens särdrag. Som
37235: las.                                                      exempel kan nämnas att i Helsingfors gavs hem-
37236:    Då man betraktar personalen vid de stora               service tili 14,2 % av 65-åringarna. 1 Esbo var
37237: hälsovårdscentralerna i huvudstadsregionen kan            motsvarande siffra 14, 1 % och i Vanda 21, 1 % ,
37238: man konstatera att i Esbo och Vanda har helhets-          medan städernas medeltal är 19,2 %. Särskilt det
37239: utvecklingen i fråga om personalen följt den              stigande antalet åldringar ökar trycket i huvud-
37240: riksomfattande genomsnittliga nivån. 1 Helsing-           stadsregionen på en effektivering av hemservicen.
37241: fors finns det däremot klart mer personai i               Då man uppskattar dimensioneringsgrunderna
37242: förhållande tili befolkningen, jämfört med lan-           bör man dock även beakta situationen i andra
37243: det i genomsnitt, om personalen vid specialist-           stora städer. Situationen i t.ex. Tammerfors mot-
37244: ledda sjukhus beaktas. Den specialistledda verk-          svarar läget i Helsingfors och Esbo. Specialbeho-
37245: samheten tillhandahåller delvis service, som på           ven i fråga om barnskyddet är större i huvud-
37246: annat håll hör tili folkhälsoarbetet, såsom jour-         stadsregionen än i landet i övrigt. Behovet gälier
37247: tjänst och vård av kroniker på bäddavdelning.             särskilt socialarbetare och hemservice för barnfa-
37248: Delvis tilihandahåller den service som på annat           miljer samt effektiverat familjearbete.
37249: håli fås vid central- och regionalsjukhus. Då det
37250:                                                              Trots att det i huvudstadsregionen relativt sett
37251: gälier service inom den primära hälsovården är
37252:                                                           finns flere dagvårdsplatser än i genomsnitt är
37253: befolkningen i högre grad än på annat håli i
37254:                                                           platserna alltjämt för få, vilket ökar behovet av
37255: landet tvungen att anlita tjänster inom den
37256:                                                           att bygga daghem och öka daghemspersonalen.
37257: privata sektorn.                                          Huvudstadsregionens kommuner har under pla-
37258:     Verksamheten vid hälsovårdscentralerna i de
37259:                                                           neringsperioden föreslagit att 430 milj. mark
37260: stora städerna i huvudstadsregionen påverkas av
37261:                                                           skall reserveras som driftskostnadsprojekt för byg-
37262: enheternas storlek. Det är svårt att leda en stor
37263:                                                           gande av daghem. lnom ramen för den riksom-
37264: organisation och ordna verksamheten på ett smi-
37265:                                                           fattande planen har endast ca hälften, dvs. 215
37266: digt och meningsfulit sätt. Därför har man
37267:                                                           milj. mark, kunnat godkännas. Vid sidan av att
37268: försökt fördela ansvaret för ordnandet av service
37269:                                                           antalet daghemsplatser ökas borde man inom
37270: på regionala mindre enheter. Särskilt i Helsing-
37271:                                                           huvudstadsregionen även stöda trefamiljsdagvår-
37272: fors är det svårt att differentiera tjänsterna mel-
37273:                                                           den och inofficiella vårdarrangemang.
37274: lan en hälsovårdscentrals specialistledda sjukhus
37275: och Helsingfors universitetscentralsjukhus. Det              1 huvudstadsregionen finns i allmänhet fler
37276:  blir därför nödvändigt att i fortsättningen om-          anstaltsplatser inom socialväsendet, dvs. an-
37277:  pröva karaktären av Helsingfors stadssjukhus             staltshemsplatser och platser i ersättningshem,
37278:  verksamhet och utnyttjandet av Helsingfors uni-          åldringshemsplatser, anstaltsplatser för vård av
37279:  versitetssjukhus vid vård på specialområden.             utvecklingsstörda, platser i PMB-vårdanstalter
37280:  Ovan nämnda frågor, som ansluter sig tili ut-            samt omsorgshems- och vårdhemsplatser än i
37281:  vecklandet av verksamheten, är med tanke på              genomsnitt i förhåliande tili befolkningen. Med
37282:  den framtida utvecklingen viktigare än enbart en         beaktande av de specielia förhållandena i huvud-
37283:  resursökning.                                            stadsregionen finns det fortfarande behov av att
37284:     1 och med det planerings- och statsandelssys-         bygga flere platser. Skilinaderna melian kommu-
37285:  tem som ingår i lagen om planering av och                nerna är emeliertid mycket stora. Trycket på
37286:  statsandel för social- och hälsovården, som trädde       investeringar inom huvudstadsregionens socialvä-
37287:  i kraft från ingången av år 1984, hänförs socialvä-      sende har uppkommit särskilt sedan Iagen om
37288:  sendet i sin helhet tili ett enhetligt statsandelssys-   planering av och statsandel för social- och hälso-
37289:  tem. Socialväsendets nivå i huvudstadsregionen           vården trädde i kraft. Behovet att bygga har hela
37290:  bestäms tili största del utgående från den situa-        tiden existerat, men kommunerna har varit be-
37291:  tion som var rådande då det nya systemet trädde          redda att förverkliga byggandet först sedan inves-
37292:  i kraft.                                                 teringarna tagits med i statsandelssystemet. En
37293:     Vid fördelningen av socialvårdens riksomfat-          panieli orsak tili att fullmakterna att börja bygga
37294:  tande resurskvoter har man försökt beakta beho-          är otiliräckliga är de höga byggnadskostnaderna i
37295:  ven i huvudstadsregionens kommuner. Då regio-            huvudstadsregionen.
37296: 6                                   1985 vp. -     KK n:o 205
37297: 
37298:    Den ministerarbetsgrupp som har tillsatts för   Social- och hälsovårdsministeriet kommer för sin
37299: att reda ut huvudstadsregionens problem blir       del att beakta arbetsgruppens förslag.
37300: inom en snar framtid färdig med sitt arbete.
37301: 
37302:     Helsingfors den 4 juni 198 5
37303: 
37304:                                         Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
37305:                                                1985 vp.
37306: 
37307: Kirjallinen kysymys n:o 206
37308: 
37309: 
37310: 
37311: 
37312:                                   Salolainen ym.: Lukion aloituspaikkojen määrästä Helsingissä
37313: 
37314: 
37315:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37316: 
37317:    Uudenmaan lääninhallitus on karsinut 13 aloi-      la riittävästi keskiasteen ammatillisia koulutus-
37318: tusluokkaa helsinkiläisistä lukioista. Lääninhalli-   paikkoja. Niin kauan kuin ammattikoulupaikko-
37319: tuksen     päätös     pohjautuu     valtioneuvoston   ja ei ole, yleissivistävä koulutus on parempi
37320: 24.3.1983 vahvistamaan keskiasteen kehittämis-        vaihtoehto kuin työttömyys.
37321: ohjelmaan.                                               Helsingin lukioluokkien lukumäärän supista-
37322:    Tämånsuuntainen karsintapäätös oli pääkau-         minen ja siitä aiheutunut laaja hämmästys ei ole
37323: punkiseudulla ennakoitavissa. Kuitenkin sen ra-       ainoastaan tämän kevään asia. Siksi opetusminis-
37324: juus oli yllätys, jota kukaan ei ole edes halunnut    teri Suonion toimettomuus ihmetyttää. Jos ja
37325: puolustella. Yksikään viranomainen tai päätök-        kun opetusministeriössä ei kyetä löytämään min-
37326: sentekoon osallistunut poliitikko ei ole ottanut      käänlaisia järkeviä ja joustavia ratkaisuja tulehtu-
37327: suoranaisesti vastuuta lähes mielivaltaisuutta        neeseen lukiotilanteeseen, pääministeri Kalevi
37328: muistuttavasta tilanteesta. Kasvottomat päättäjät     Sorsan johtaman pääkaupunkiseudun ongelmia
37329: - mm. byrokratian selän taakse piiloutunut            pohtivan ministerityöryhmän on viimeistään olta-
37330: opetusministeri Kaarina Suonio - viimeistään          va vastuunottaja.
37331: turhauttavat opinhaluiset nuoret ja heidän van-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37332: hempansa.                                             tyksen 3 7 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
37333:    Karsintapäätöksen kumoamista puoltavat mo-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
37334: net seikat. Helsingin lukioiden oppilaista yli        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37335: tuhat on pääkaupungin ulkopuolelta. Vieraspaik-
37336: kakuntalaisten osuus on merkittävä ns. painote-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37337: tuissa lukioissa. Ei voi olla tarkoituksenmukaista            ryhtyä laukaistakseen Helsingissä ja pää-
37338: sitoa painotettuja lukiaita tiukasti piirijakoon.             kaupunkiseudulla syntyneen lukiokriisin,
37339: Toisaalta painotettujen lukioiden vieraspaikka-               ja
37340: kuntalaiset eivät saa viedä Helsingin omilta kou-                katsooko Hallitus, että asian käsittely
37341: lulaisilta aloituspaikkoja. Toiseksi pääkaupunki-             kuuluisi pääministeri Sorsan johtaman
37342: seudun työpaikkarakenne edellyttää muita aluei-               pääkaupunkiseudun ongelmia _pohtivan
37343: ta enemmän ylioppilastutkinnon suorittanutta                  ministerityöryhmän kiireelliselle asialis-.
37344: työvoimaa. Kolmanneksi Helsingissä ei ole tarjol-             talle?
37345: 
37346:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1985
37347: 
37348:          Pertti Salolainen               Matti Viljanen               Lauri Impiö
37349:          Toivo T. Pohjala                Kimmo Sasi                   Heikki Perho
37350:          Saara Mikkola                   Ben Zyskowicz                Ilkka Kanerva
37351:          Tuure Junnila                   Elsi Hetemäki-Olander        Ulla Puolanne
37352:          Helena Pesola                   Tuulikki Petäjäniemi         Sampsa Aaltio
37353:          Anna-Kaarina Louvo              Ritva Laurila                Tapio Holvitie
37354:          Eeva Turunen                    Lea Kärhä                    Sirpa Pietikäinen
37355:          Tauno Valo                      Juho Koivisto                Sakari Valli
37356:                       Liisa Hilpelä                           Ilkka Suominen
37357: 
37358: 
37359: 
37360: 42850062W
37361: 2                                    1985 vp. -     KK n:o 206
37362: 
37363: 
37364: 
37365: 
37366:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37367: 
37368:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      luokkaa, näistä on Helsingissä 83 luokkaa. Näin
37369: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ollen pääkaupunkiseudulla on varattu lukiopaik-
37370: olette kirjeellänne 3 päivänä toukokuuta 1985       ka lukuvuonna 1985-86 samansuuruiselle osalle
37371: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen     peruskoulun 9. ja 10. luokan oppilaista kuin
37372: vastattavaksi kansanedustaja Salolaisen ym. teke-   lukuvuonna 1984-85.
37373: män seuraavan kirjallisen kysymyksen n:o 206:          Helsingin kaupungissa on useita painotettuja
37374:                                                     lukioita, joihin oppilaita hakeutuu myös muista
37375:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      kunnista. Opetusministeriön ohjeissa 3.4.1985
37376:        ryhtyä laukaistakseen Helsingissä ja pää-    lääninhallituksille on kiinnitetty huomiota sii-
37377:        kaupunkiseudulla syntyneen lukiokriisin,     hen, että lukiokohtaisia tavoitteita määrättäessä
37378:        ja                                           tulee ottaa huomioon myös ne oppilaat, jotka
37379:           katsooko Hallitus, että asian käsittely   hakeutuvat koulutukseen sijaintikunnan ulko-
37380:        kuuluisi pääministeri Sorsan johtaman        puolelta. Helsingistä saadun tiedon mukaan on
37381:        pääkaupunkiseudun ongelmia pohtivan          Helsingissä toimivien lukioiden oppilaista noin
37382:        ministerityöryhmän kiireelliselle asialis-   11 % vieraskuntalaisia.
37383:        talle?                                          Edellä esitetyn perusteella valtioneuvosto täy-
37384:                                                     densi 3. 5.1985 keskiasteen koulutuksen kehittä-
37385:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       misohjelmaa vuosille 1984-1985 siten, että pää-
37386: seuraavaa:                                          kaupunkiseudulla voidaan aloittaa jo aiemmin
37387:    Valtioneuvosto on 24.3.1983 hyväksynyt keski-    hyväksyttyjen lukion ensimmäisen luokan perus-
37388: asteen koulutuksen kehittämisohjelman vuosille      opetusryhmien lisäksi neljä ylimääräistä perus-
37389: 1984-1985. Siinä yhteydessä on myös vahvistet-      opetusryhmää vuonna 1985.
37390: tu lukion ensimmäisen luokan perusopetusryh-           Valtioneuvosto on jo vahvistanut vuosille
37391: mien kokonaismäärät lääneittäin. Lääninhallituk-    1986-1988 lukiokoulutuksen aloituspaikkamää-
37392: sen tehtävänä on jakaa perusopetusryhmät alu-       rät lukion ensimmäisen luokan perusopetusryh-
37393: eensa lukioihin. Tämän mukaisesti Uudenmaan         mien lukumäärinä Uudenmaan lääninhallituksen
37394: lääninhallitus hyväksyi 11.4.1985 suomenkielis-     esityksen mukaisesti siten, että lukion aloitus-
37395: ten lukioiden ensimmäisen luokan perusope-          paikkojen osuus 16-vuotiaiden ikäluokasta säilyy
37396: tusryhmien määrät lukioittain lukuvuodeksi          pääkaupunkiseudulla nykyisellä tasolla.
37397: 1985-1986.                                             Lääninhallituksen ilmoituksen mukaan nykyi-
37398:    Uudenmaan lääninhallituksesta saadun tiedon      sin Espoossa, Helsingissä ja Kauniaisissa lukioon
37399: mukaan oli pääkaupunkiseudun (Helsinki, Es-         siirtyy 61 % ja Vantaalla 53 % peruskoulun
37400: poo, Kauniainen ja Vantaa) peruskoulun 9. ja        päättävästä ikäluokasta. Seudun työpaikkaraken-
37401: 10. luokalla lukuvuonna 1983-84 yhteensä            teen vuoksi tällä alueella lukioon menevien osuus
37402: 9 987 oppilasta. Syksyllä 1984 aloitti pääkaupun-   peruskouluosa päättävästä ikäluokasta on tarkoi-
37403: kiseudulla yhteensä 160 lukion ensimmäistä           tus säilyttää noin 60 % :na.
37404: luokkaa, näistä oli Helsingissä 96 luokkaa. Kulu-      Edellä esitetyn perusteella on todettavissa, että
37405: vana lukuvuonna on pääkaupunkiseudun perus-         hallitus on kiinnittänyt huomiota lukiokoulutuk-
37406: koulun 9. ja 10. luokalla yhteensä 9 180 oppilas-   sen järjestämiseen pääkaupunkiseudulla. Pääkau-
37407: ta, ja edellä todetun lääninhallituksen päätöksen   punkiseudun koulutuskysymyksiä käsitellään
37408: mukaisesti syksyllä 1985 pääkaupunkiseudulla        myös pääministeri Sorsan johtamassa ministeri-
37409: voi aloittaa yhteensä 140 lukion ensimmäistä        työryhmässä.
37410: 
37411:     Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1985
37412: 
37413:                                                                   Opetusministeri Kaarina Suonio
37414:                                        1985 vp. -- KJ( n:o 206                                            3
37415: 
37416: 
37417: 
37418: 
37419:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
37420: 
37421:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           huvudstadsregionen under läsåret 1985--86 re-
37422: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          serverat en studieplats i gymnasiet för en lika stor
37423: av den 3 maj 1985 tili vederbörande medlem av          del av eleverna i grundskolans nionde och
37424: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-   tionde klasser som under läsåret 1984--8 5.
37425: man Salolainen mf.l. undertecknade spörsmål nr            1 Helsingfors stad finns flera gymnasier med
37426: 206:                                                   viss inriktning, vid vilka elever även från andra
37427:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       kommuner söker inträde för studier. 1 undervis-
37428:         för att reda upp den gymnasiekris som          ningsministeriets anvisningar av den 3.4.1985 tili
37429:         uppstått i Helsingfors och i huvudstadsre-     länsstyrelserna har uppmärksamhet fästs på att
37430:         gionen och                                     vid fastställande av målen för varje gymnasium
37431:            anser Regeringen att behandlingen av        även de elever beaktas som söker inträde för
37432:         ärendet bör upptas i den ministerarbets-       utbildning utanför den kommun där gymnasiet
37433:         grupps brådskande föredragningslista           är. Enligt uppgift från Helsingfors stad kommer
37434:         som dryftar problem i anslutning tili          ca 11 % av eleverna vid gymnasierna i Helsing-
37435:         huvudstadsregionen och som leds av             fors från andra kommuner.
37436:         statsminister Sorsa?                              På basen av det ovan anförda kompletterade
37437:                                                        statsrådet 3. 5.1985 utvecklingsprogrammet för
37438:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       utbildningen på mellanstadiet för åren 1984--85
37439: framföra följande:                                     så, att år 1985 fyra extra basundervisningsgrup-
37440:                                                        per i huvudstadsregionen kan inleda studier
37441:    Statsrådet har 24.3.1983 godkänt utvecklings-       utöver de basundervisningsgrupper i gymnasiets
37442: programmet för utbildningen på mellanstadiet           första klass som redan tidigare blivit godkända.
37443: för åren 1984--1985. 1 detta sammanhang har
37444:                                                           Statsrådet har redan fastställt antalet nybörjar-
37445: man även tastställt de totala antalen basundervis-
37446:                                                        platser inom gymnasieutbildningen för åren
37447: ningsgrupper i gymnasiets första klass i varje Iän.
37448:                                                        1986--88 som antal basundervisningsgrupper i
37449: Länsstyrelsens uppgift är att fördela basundervis-
37450:                                                        gymnasiets första klass i enlighet med Nylands
37451: ningsgrupperna mellan gymnasierna inom sitt
37452: område. 1 enlighet med detta godkände Nylands          länsstyrelsens förslag så att antalet nybörjarplatser
37453:                                                        i gymnasiet tor 16-åringarnas åldersklass bibe-
37454: länsstyrelse 11.4.1985 antalen basundervisnings-
37455:                                                        hålis oförändrad i huvudstadsregionen.
37456: grupper i de finskspråkiga gymnasiernas första
37457: klasser vid varje gymnasium för läsåret 1985--86.         Enligt länsstyrelsens meddelande påbörjar nu-
37458:    Enligt uppgift från Nylands länsstyrelse var        mera i Esbo, Helsingfors och Grankulia 61 %
37459: under läsåret 1983--84 antalet eleveri grundsko-       och i Vanda 53 % av eleverna i den åldersklass
37460: lans nioende och tionde klasser i huvudstadsre-        som genomgått grundskolan studier i gymnasiet.
37461: gionen (Helsingfors, Esbo, Grankulla och Vanda)           Tili följd av arbetsplatsstrukturen inom detta
37462: sammanlagt 9 987 elever. Hösten 1984 inledde           område har man för avsikt att bibehålia antalet
37463: sammanlagt 160 gymnasiets första klasser i hu-         elever i den åldersklass som genomgått grundsko-
37464: vudstadsregionen studier, varav 96 klasser i Hel-      lan och som vili påbörja studier i gymnasiet vid
37465: singfors. Under innevarande läsår är antalet ele-      60 procent.
37466: ver i grundskolans nionde och tionde klasser i            På basen av det ovan anförda bör man konsta-
37467: huvudstadsregionen sammanlagt 9 180 elever och         tera att regeringen har fäst uppmärksamhet på
37468: i enlighet med ovan nämnda länsstyrelsens beslut       anordnandet av undervisningen i gymnasiet i
37469: kan hösten 1985 sammanlagt 140 gymnasiets              huvudstadsregionen. Huvudstadsregionens ut-
37470: första klasser i huvudstadsregionen inleda studier     bildningsfrågor behandlas även inom den minis-
37471: varav 83 klasser i Helsingfors. Således har man i      terarbetsgrupp som leds av statsminister Sorsa.
37472: 
37473:        Helsin~ors den   10 juni 1985
37474:                                                              Undervisningsminister Kaarina Suonio
37475:                                                 1985 vp.
37476: 
37477: Kirjallinen kysymys n:o 207
37478: 
37479: 
37480: 
37481: 
37482:                                    Wasz-Höckert ym.: Helsingin kaupungissa sijaitsevien sairaanhoito-
37483:                                      oppilaitosten oppilasvalintamenettelystä
37484: 
37485: 
37486:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37487: 
37488:    Terveydenhoitopolitiikka maassamme on taka-         henkilökunta ei hakeudu kaupungissa oleviin
37489: vuosina yhä enemmän suuntautunut avohoidon             virkoihin vaan asunto- ym. syistä muille paikka-
37490: tehostamiseen. Tällainen toiminta edellyttää kui-      kunnille. Yhteisvalinnan myötä on osoittautu-
37491: tenkin lääkärin- ja terveydenhoitovirkojen perus-      nut, että koulutuksensa keskeyttäneiden luku-
37492: tamisen ohella, että koulutetaan riittävästi hoito-    määrä on nousussa verrattuna keskeyttäneisiin
37493: henkilökuntaa.                                         aiemman valintatavan aikana, jolloin kukin kou-
37494:    Nimenomaan Helsingin kaupungin terveyden-           lu valitsi omat oppilaansa.
37495: hoitopalveluksista on oikeutetusti jouduttu totea-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37496: maan, että terveyskeskusten mutta eritoten koti-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
37497: sairaanhoidon ja pitkäaikaissairaiden hoidon sekä      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
37498: vanhustenhoitolaitosten toiminta on kärsinyt sen       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37499: johdosta, että terveydenhoitohenkilökuntaa ei                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37500: ole saatavissa perostettuihin ja jo olemassa oleviin          ryhtyä korjatakseen sen epäkohdan, että
37501: virkoihin.                                                    Helsingin kaupungissa sijaitseviin sai-
37502:    Helsingissä toimivat Helsingin sairaanhoitaja-             raanhoito-oppilaitoksiin valitaan yhteis-
37503: opisto, Helsingfors svenska sjukvårdsinstitut, IV             valinnan kautta enin osa oppilaita muu-
37504: sairaanhoitajaopisto sekä Helsingin kaupungin                 alta kuin pääkaupunkiseudulta, vaikka
37505: sairaanhoito-opisto. Uuden oppilasvalintamene-                juuri täällä on suuri vajaus hoitohenkilö-
37506: telmän kautta on osoittautunut, että em. oppi-                kunnasta mm. kalliiden asuntokustan-
37507: laitoksissa koulutettu terveyden- ja sairaanhoito-            nusten vuoksi?
37508: 
37509:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1985
37510: 
37511:          Ole Wasz-Höckert                Aila Jokinen                    Ritva Laurila
37512:          Arja Alho                       Jutta Zilliacus                 Pertti Salolainen
37513:                                          Kati Peltola
37514: 
37515: 
37516: 
37517: 
37518: 428500629X
37519: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 207
37520: 
37521: 
37522: 
37523: 
37524:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37525: 
37526:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        myksessä mainittuja sairaanhoito-oppilaitoksia on
37527: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          vain maan suurimmissa kaupungeissa ja monilla
37528: olette 3 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn kir-         sairaanhoitoalan opintolinjoilla koulutusta järjes-
37529: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       tetään vain muutamassa oppilaitoksessa koko
37530: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        maassa. Kotikuntaan perustuva oppilasvalinta ra-
37531: Ole Wasz-Höckertin ym. näin kuuluvasta kirjalli-       jaisi näin ollen sairaanhoitoalalla yleisesti sovel-
37532: sesta kysymyksestä n:o 207:                            lettuna epäoikeudenmukaisesti nuorten mahdol-
37533:                                                        lisuuksia päästä haluamaansa koulutukseen ja
37534:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        ammattiin.
37535:         ryhtyä korjatakseen sen epäkohdan, että            Kuten kysymyksessä on todettu, Helsingin
37536:         Helsingin kaupungissa sijaitseviin sai-        kaupungin hoito- ja huoltolaitoksissa on puutetta
37537:         raanhoito-oppilaitoksiin valitaan yhteis-      koulutetusta työvoimasta. Tämän johdosta ter-
37538:         valinnan kautta enin osa oppilaita muu-        veydenhuoltoalan koulutusta on pääkaupunki-
37539:         alta kuin pääkaupunkiseudulta, vaikka          seudulla lisätty sekä vakinaisena että väliaikaisena
37540:         juuri täällä on suuri vajaus hoitohenkilö-     ammatillisena koulutuksena. Yhtenä hoitohenki-
37541:         kunnasta mm. kalliiden asuntokustan-           löstöpulaan vaikuttavana seikkana on pidetty
37542:         nusten vuoksi?                                 pääkaupunkiseudun vaikeaa asuntotilannetta ja
37543:                                                        korkeaa vuokratasoa, minkä seurauksena pääkau-
37544:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       punkiseudulla koulutetut vieraspaikkakuntalaiset
37545: ti seuraavaa:                                          siirtyvät pois Helsingistä.
37546:    Kuntainliittojen ja kuntien omistamilla yleisil-        Mainituista työvoimapoliittisista syistä opetus-
37547: lä ammattikouluilla on voimassa olevaan lainsää-       ministeriön tarkoituksena on kuluvana vuonna
37548: däntöön perustuva oikeus varata oppilaspaikkoja        esittää muutettavaksi voimassa olevaa, eräistä
37549: omistajakuntiensa asukkaille. Muilla ammatilli-        ammatillisen peruskoulutuksen väliaikaisista jär-
37550: silla oppilaitoksilla ei ole lakeihin tai asetuksiin   jestelyistä annettua valtioneuvoston päätöstä si-
37551: perustuvaa oikeutta rajoittaa oppilaaksipääsyä ko-     ten, että nyt puheena olevan kaltaisissa tapauk-
37552: tikunnan perusteella. Näin ollen myöskään yh-          sissa olisi mahdollista poiketa yleisistä oppilas-
37553: teisvalinnan kautta tapahtuvassa ammatillisten         valintaperusteista ja asettaa oppilasvalinnassa etu-
37554: oppilaitosten oppilaaksiotossa ei ole voitu ottaa      sijalle oppilaitoksen sijaintipaikkakunnalta olevat
37555: huomioon oppilaan kotikuntaa muiden kuin               hakijat.
37556: yleisten ammattikoulujen kuntapaikkavarausten              Myös opetusministeriön 13.1.1984 asettama
37557: osalta.                                                rahoitusasetustyöryhmä on ehdottanut mietin-
37558:    Ammatillisen koulutuksen alueellisen ja valta-      nössään, että 1.1.1986 lukien väliaikaisen amma-
37559: kunnallisen luonteen takia oppilaaksi pyrkivän         tillisen peruskoulutuksen oppilaaksipääsyvaati-
37560: kotikuntaa ei voida pitää yleisesti oikeutettuna       mukset voitaisiin määrätä pysyviksi tarkoitetusta
37561: perusteena oppilasvalinnalle. Esimerkiksi kysy-        ammatillisesta peruskoulutuksesta poikkeaviksi.
37562: 
37563:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1985
37564: 
37565:                                                                      Opetusministeri Kaan·na Suonio
37566:                                         1985 vp. -- ~ n:o 207                                            3
37567: 
37568: 
37569: 
37570: 
37571:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
37572: 
37573:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            målet finns enbart i de största städerna i landet
37574: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           och på många studielinjer inom sjukvården ord-
37575: av den 3 maj 1985 tili vederbörande medlem av           nas utbildning bara vid några läroanstalter. Ett
37576: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       elevurval som baserar sig på hemkommun skulie,
37577: dagsman Ole Wasz-Höckert m.fl. undertecknade            om det tiliämpades allmänt inom sjukvårdsbran-
37578: spörsmål nr 207:                                        schen, på ett orättvist sätt begränsa ungdomarnas
37579:                                                         möjlighet att få den utbildning och det yrke de
37580:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        vili ha.
37581:         för att rätta tili den olägenheten att             Såsom även i spörsmålet konstaterats råder det
37582:         största delen av eleveroa vid sjukvårdslä-      brist på utbildad arbetskraft vid vårdinrättningar
37583:         roanstalterna i Helsingfors stad genom          och -anstalter i Helsingfors stad. Av denna anled-
37584:         gemensamt urval väljs från annat håli än        ning har utbildningen inom sjukvårdsbranschen
37585:         huvudstadsregionen fastän det just inom         utökats inom huvudstadsregionen i form av både
37586:         detta område råder stor brist på vårdper-       ordinarie och temporär utbildning. Man har
37587:         sonal bl.a. på grund av de höga bostads-        ansett att en faktor som inverkar på bristen av
37588:         kostnaderna?                                    arbetskraft är det svåra bostadsläget och den höga
37589:                                                         hyresnivån, tili följd av viiken de personer från
37590:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        annan kommun som fått sin utbildning inom
37591: anföra följande:                                        huvudstadsregionen flyttar bort.
37592:    Allmänna yrkesskolor som ägs av kommu-                  Av ovan nämnda arbetskraftspolitiska skäl har
37593: nalförbund och kommuner har enligt gäliande             undervisningsministeriet för avsikt att under in-
37594: lagstiftning rätt att reservera elevplatser för invå-   nevarande år föreslå att statsrådets gäliande be-
37595: nare i ägarkommunen. Andra yrkesläroanstalter           slut om vissa temporära arrangemang för facklig
37596: har inte på lagar elier förordningar baserad rätt       utbildning ändras så, att det i fali som detta vore
37597: att på grund av hemkommun begränsa möjlighe-            möjligt att avvika från allmänna urvalsgrunder
37598: ten att bli antagen som elev. Således har man           och sätta sådana sökande som är bosatta i den
37599: inte helier vid antagning av elever tili yrkesläro-     kommun där yrkesläroanstalten finns på första
37600: anstalter genom gemensamt urval kunnat ta               plats.
37601: hänsyn tili elevers hemkommun i andra fali än              Även den arbetsgrupp som 13.1.1984 tilisattes
37602: vid reservering av platser vid alimänna yrkessko-       av undervisningsministeriet och som utarbetar en
37603: lor.                                                    förordning om finansiering har i sitt betänkande
37604:    På grund av yrkesutbildningens lokala och            föreslagit att urvalsgrunderna för den temporära
37605: riksomfattande natur kan hemkommunen för                fackliga grundutbildningen fr.o.m. 1.1.1986 på
37606: den som ansöker om elevplats inte anses som             basis av ett stadgande kunde avvika från förfaran-
37607: allmänt giltig grund för antagning. Exempelvis          det i fråga om den fackliga grundutbildning som
37608: sådana sjukvårdsläroanstalter som nämns i spörs-        är avsedd att vara permanent.
37609: 
37610:      Helsingfors den 10 juni 1985
37611: 
37612:                                                                Undervisningsminister Kaarina Suonio
37613:                                                 1985 vp.
37614: 
37615: Kirjallinen kysymys n:o 208
37616: 
37617: 
37618: 
37619: 
37620:                                    Holvitie ym.: Oppilaiden ainevalintojen toteutumisesta lukiossa
37621: 
37622: 
37623:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37624: 
37625:    1.8.1985 siirtyvät lukiot noudattamaan uutta        päätöksillä joko lakkauttamaan jo aloitettuja C-
37626: lukiolakia (4 77/83 ). Se merkitsee siirtymistä tun-   ja D-kielen ryhmiä tai jättämään perustamatta
37627: tikehysjärjestelmään ja samalla muuttuvat ope-         jopa kaikki kolmannen luokan valinnaiskurssit
37628: tusryhmien muodostamisperusteet täydellisesti.         (mm. lakitieto, kemia, maantieto, biologia, psy-
37629: Opetusryhmien määrä ja koko ovat riippuvaiset          kologia, taideaineet). Seuraukset ovat kohtalok-
37630: lukion oppilasmäärästä koulukohtaisesti määräy-        kaat ylioppilastutkinnon rcaalikokeeseen tai yli-
37631: tyvän tuntikehyksen suuruudesta (Lukiolaki 477/        määräisten kielten kokeisiin valmistautuville op-
37632: 83 21 §:n 1 momentti).                                 pilaille.
37633:    Valtioneuvosto teki kuitenkin lukion uutta             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37634: tuntijakoa koskevan päätöksen vasta 8.2.1985 ja        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
37635: sitä ryhdytään noudattamaan eriaikaisesti eri          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
37636: kunnissa kuntien laatimien opetussuunnitelmien         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37637: vahvistamisen jälkeen (Lukioasetus 719/83 27 §                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37638: ja 28 §). Siihen saakka noudatetaan lukioissa                 ryhtyä turvatakseen kaikille lukion aloit-
37639: edelleen entistä tuntijakoa (Asetus 1023/81).                 taneille oppilaille tasaveroisen, lukion
37640:    Uusien opetusryhmän muodostamisperustei-                   koosta riippumattoman mahdollisuuden
37641: den noudattaminen entisen tuntijaon mukaan                    jo aloittamiensa valinnaisaineiden opiske-
37642: opiskelunsa aloittavien ja jo aloittaneiden oppi-             lun loppuunsaattamiseen, ja
37643: laiden kohdalla merkitsee heidän oikeusturvansa                  miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,
37644: vakavaa heikentymistä. Liian pienen tuntikehyk-               että myös kolmannen luokan valinnaisia
37645: sen (tuntiresurssin) vuoksi joudutaan erityisesti             kursseja voidaan toteuttaa tuntijakoa
37646: kaksiluokkasarjaisissa lukioissa opettajakuntien              1023/81 noudattavissa kouluissa?
37647: 
37648:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1985
37649: 
37650:          Tapio Holvitie                   Eeva Turunen                   Liisa Hilpelä
37651:          Pirjo Ala-Kapee                  Georg C. Ehrnrooth             Pentti Skön
37652:          Saara Mikkola                    Boris Renlund                  Esko Almgren
37653:          Juhani Alaranta                  Anna-Liisa Jokinen             Olavi Ronkainen
37654: 
37655: 
37656: 
37657: 
37658: 428500630Y
37659: 2                                     1985 vp. -      KK n:o 208
37660: 
37661: 
37662: 
37663: 
37664:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37665: 
37666:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Opetuksen järjestämistä koskevat ratkaisut
37667: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         riippuvat oppilaiden valinnoista. Niiden toteut-
37668: olette kirjeellänne 3 päivänä toukokuuta 1985         tamisessa ei enää ole hallinnollisesti määrättyjä
37669: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen       vähimmäisoppilasmääriä. Nyt kouluissa voidaan
37670: vastattavaksi kansanedustaja Holvitien ym. teke-      käyttää koko tuntikehystä mahdollisimman tar-
37671: män seuraavan kirjallisen kysymyksen n:o 208:         koituksenmukaisesti minkä tahansa luokka-
37672:                                                       asteen tai oppiaineen opetukseen. Jos oppilaiden
37673:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        valinnat jakautuvat laajemmalle alueelle kuin
37674:        ryhtyä turvatakseen kaikille lukion aloit-     tämä kehys riittää, koulun on mahdollista tehdä
37675:        taneille oppilaille tasaveroisen, lukion       karsintoja tarpeen mukaan yhtä hyvin ensimmäi-
37676:        koosta riippumattoman mahdollisuuden           sen luokan kuin kolmannen luokan opetuksesta.
37677:        jo aloittamiensa valinnaisaineiden opiske-
37678:        lun loppuunsaattamiseen, ja                      Tuntikehyksen käytöstä päätettäessä on koulu-
37679:           miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,       kohtaisesti huolehdittava siitä, että oppilaat voi-
37680:        että myös kolmannen luokan valinnaisia         vat kolmannella luokalla opiskella riittävän laajan
37681:        kursseja voidaan toteuttaa tuntijakoa          ohjelman menestyäkseen ylioppilastutkinnossa.
37682:        1023/81 noudattavissa kouluissa?               Se on mahdollista muun muassa yhdistämällä
37683:                                                       pienet C- ja D-kielen ryhmät samassa kielessä
37684:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        sekä ohjaamalla jatko-oppimäärien valintoja.
37685: seuraavaa:
37686:    Lukiolain 21 §:n mukaisesti lukiossa saadaan          Edellä todetun lisäksi hallitus pitää tärkeänä,
37687: lukuvuoden työpäivien aikana käyttää opetus-          että lukion tuntikehyksen käyttöön liittyvät ope-
37688: suunnitelmassa vahvistettujen oppiaineiden opet-      tusjärjestelyt toteutetaan ottaen huomioon paik-
37689: tamiseen vuosiluokkaa kohti enintään 29 tuntia        kakuntakohtaiset olosuhteet. Opetusviranomais-
37690: viikossa sekä kutakin oppilasta kohti enintään 0,9    ten tehtävänä on kerätä hallituksen käyttöön
37691: tuntia viikossa. Milloin vuosiluokalla on vain yksi   tuntikehyksen käytöstä saatavat kokemukset.
37692: perusopetusryhmä, saadaan tällaista vuosiluokkaa      Vasta sen jälkeen voidaan arvioida tuntikehysjär-
37693: kohti käyttää kuitenkin kaikkiaan 49 tuntia.          jestelmän kehittämistarvetta.
37694: 
37695:     Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1985
37696: 
37697:                                                                     Opetusministeri Kaarina Suonio
37698:                                      1985 vp. -      KK n:o 208                                          3
37699: 
37700: 
37701: 
37702: 
37703:                                Tili Riksdagens Herr Talman
37704: 
37705:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Hur undervisningen ordnas beror på elevernas
37706: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       vai. För att dessa vai skali kunna förverkligas
37707: den 3 maj 1985 tili vederbörande medlem av           behövs inte längre något administrativt bestämt
37708: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    minimiantal elever. Nu kan skolorna använda
37709: dagsman Holvitie m.fl. undertecknade spörsmål        hela timresurserna så ändamålsenligt som möjligt
37710: nr 208:                                              för undervisning på viiken klassnivå elier i vilket
37711:                                                      läroämne som helst. Om elevernas vai fördelar
37712:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      sig på ett större område än för vilket dessa
37713:        för att trygga alla elever som börjar i       resurser förslår, har skolan möjlighet att efter
37714:        gymnasiet likvärdiga möjligheter att obe-     behov gallra i undervisningen på första likväl
37715:        roende av gymnasiets storlek slutföra stu-    som på tredje klassen.
37716:        dierna i de valfria ämnen de börjat stude-
37717:        ra, och                                          När beslut fattas om användningen av timre-
37718:           på vilket sätt ämnar Regeringen se tili    surser bör varje skola se tili, att eleverna på tredje
37719:        att de valfria kurserna kan genomföras        klassen kan studera ett tiliräckligt omfattande
37720:        också på tredje klassen i de skolor som       program för att ha framgång i studentexamen.
37721:        följer timfördelningen enligt 1023181?        Detta är möjligt bl.a. genom att sammanslå små
37722:                                                      grupper i samma C- och D-språk samt genom att
37723:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      styra valen för fortsättningslärokurser.
37724: anföra följande:                                        Utöver det ovan konstaterade anser regeringen
37725:    Enligt 21 § gymnasielagen får i gymnasiet         det viktigt att undervisningsarrangemangen i
37726: under läsårets arbetsdagar för undervisning i de i   anslutning tili användningen av timresurser i
37727: läroplanen fastställda läroämnena användas högst     gymnasiet genomförs med beaktande av de Ioka-
37728: 29 timmar i veckan för varje årskurs samt högst      la förhållandena. Det är undervisningsmyndighe-
37729: 0,9 timmar i veckan för varje elev. Finns i en       ternas uppgift att för regeringens bruk insamla
37730: årskurs endast en basgrupp, får dock sammanlagt      uppgifter om erfarenheter av användningen av
37731: 49 timmar i veckan användas för en sådan             timresurser. Först därefter kan man bedöma
37732: årskurs.                                             behovet av att utveckla timresurssystemet.
37733: 
37734:       Helsingfors den 10 juni 1985
37735: 
37736:                                                              Undervisningsminister Kaarina Suonio
37737:                                                   1985 vp.
37738: 
37739: Kirjallinen kysymys n:o 209
37740: 
37741: 
37742: 
37743: 
37744:                                      Tuomaala ym.: Virkojen lisäämisestä ja tehtäväjaon selkeyttämisestä
37745:                                        ns. asiajaottomissa nimismiespiireissä
37746: 
37747: 
37748:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37749: 
37750:    Poliisi-, ulosotto-, syyttäjä- ja valtion yleishal-   käsittää myös ulosottoviraston, syyttaJanviraston
37751: lintotehtävät hoidetaan ns. vanhoissa kaupun-            ja poliisisektorin kanslian. Erillisorganisaatioissa
37752: geissa erillisissä organisaatioissa. Tästä johtuen       kanslioilla on oma rajattu toimenkuvansa. Lähes
37753: niiden toiminnoissa ei ilmene vakavia puutteita.         samaan on päästy nimismiespiireissä, joissa kans-
37754:    Nimismiespiireissä näistä tehtävistä huolehtii        liahenkilökuntaa on riittävästi.
37755: nimismieshallinto, joka on eräs vanhimmista pai-             Piireissä, joissa kansliahenkilökuntaa on vähän,
37756: kallishallintoyksiköistämme. On selvää, ettei ni-        toimistohenkilöt joutuvat puolestaan opettele-
37757: mismiespiirijär)estelmä alkuperäisessä muodos-           maan ja myös tekemään kaikenlaatuisia tehtäviä.
37758: saan, jossa päällikkötasolla yksi ja sama henkilö        Pahin tilanne on niissä kanslioissa, joissa työmää-
37759: - nimismies -          joutuu vastaamaan kaikista        rät ovat suuret ja toimihenkilöitä vähän. Annet-
37760: näistä tehtävistä, ole enää tarkoituksenmukainen         tuaan nimismieshallinnolle mittavan määrän vas-
37761: ja riittävän toimintakykyinen.                           tuullisia tehtäviä ei valtiovalta ilmeisesti milloin-
37762:    Paineet erillisen poliisi-, syyttäjä- ja ulosotto-    kaan ole perinpohjin selvittänyt, kuinka paljon
37763: organisaation luomiseen nimismieshallinnon ti-           henkilöitä näiden tehtävien suorittamiseen tarvi-
37764: lalle ovat ilmeiset ja lisääntyvät kaiken aikaa.         taan.
37765: Monista syistä johtuen uudistusta ei kuitenkaan             Vakanssijakoon on vuosien saatossa tullut pa-
37766: ole saatu vielä toteutettua.                             hoja sekä lääni- että nimismiespiirikohtaisia vää-
37767:    Tilannetta on osaltaan helpottanut se, että           ristymiä. Vakansseja jaettaessa ei ole otettu huo-
37768: tietyt nimismiespiirit {käytännössä yli 15 000           mioon käytettävissä olevia, piirien työmäärää ku-
37769: asukkaan piirit) on työ- ja vastuumäärän käytyä          vaavia tilastoja eikä edes asukastilastoja. Ei siis
37770: nimismiehelle ylivoimaiseksi muutettu erillisor-         ole ihme, että liiallisen työpaineen alla työsken-
37771: ganisaation tavoin toimiviksi piireiksi. Nimismie-       televät nimismiehet, poliisit ja toimistohenkilöt
37772: helle viranomaisena kuuluvia tehtäviä hoitavat           ovat esittäneet asiasta syvän huolestumisensa.
37773: tällaisissa piireissä asiajakoon perustuen nimis-           Monessa nimismiespiirissä kanslian vakanssiva-
37774: mies ja yksi tai useampi apulaisnimismies. Polii-        jaus kompensoidaan pitämällä poliisimiehiä -
37775: sitehtävistä vastuun on voinut ottaa kantaakseen         yleensä ylikonstaapelia - syyttäjänviraston ja
37776: myös komisario.                                          poliisisektorin kansliateh tävissä. Virastotyön teki-
37777:    Tulokset nimismiespiirien toimintaedellytysten        jöitä joudutaan käyttämään puolestaan vastuulli-
37778: turvaamisesta päällystövakansseja lisäämällä ovat        sissa ulosottoviraston ja lupahallintokanslian teh-
37779: olleet onnistuneita ja rohkaisevia. Valitettavaa         tävissä.
37780: vain on, ettei lisävakansseja ole juurikaan saatu           Tilanne työläissä, yli 10 000 asukkaan nimis-
37781: alle 15 000 asukkaan nimismiespiireihin. Vai-            miespiireissä on jo ajat sitten ajautunut sellaisek-
37782: keimmaksi tilanne on muodostunut nimismiehil-            si, että syyteharkintaaukio kuuluvat tehtävät,
37783: le ja monille muille viranhaitijoille eritoten työ-      elleivät kokonaan, niin ainakin osittain ovat
37784: määrältään suurissa nimismiespiireissä. Työmää-          siirtyneet ylityöllistetyltä nimismieheltä poliisi-
37785: rät näissä asiajaottomissa piireissä voivat vaihdella    miehen suoritettaviksi. Lyhyesti sanottuna tilan-
37786: hyvinkin paljon, eikä asukasluku ole ainoa työ-          ne on itse asiassa laiton.
37787: määrään vaikuttava tekijä.                                  Valtiovallan tehtävänä on huolehtia siitä, että
37788:    Nimismiespiirien toimintaedellytyksiä arvioita-       nimismieshallinnon toimintaedellytykset ovat ta-
37789: essa tulee ottaa huomioon, että nimismiehen-             sapuoliset ja oikeudenmukaisesti järjestetyt myös
37790: kanslia meille tutun lupahallintokanslian lisäksi        asiajaottomissa nimismiespiireissä. Tähän ei pääs-
37791: 
37792: 428500614E
37793: 2                                        1985 vp. '--- KK n:o 209
37794: 
37795: tä, ellei niitä kuulla riittävästi kaikissa nimismies-   mm. siitä, ettei näiden piirien syyttäjänvirastossa
37796: hallintoon kuuluvissa asioissa.                          ole läheskään aina edes esimerkiksi kanslistia?
37797:                                                             Samoin olisi aiheellista saada selville, kuinka
37798:    Edellä olevan perusteella joutuu kysymään,
37799:                                                          kiireellisinä ja välttämättöminä ministeriö pitää
37800: onko sisäasiainministeriö asiajaottomien nimis-
37801:                                                          vuosia 1986-90 koskevassa toiminta- ja talous-
37802: miespiirien nimismiesten, poliisien ja kansliahen-
37803:                                                          suunnitelmassaan ns. asiajaonomille nimismies-
37804: kilöiden toimintaedellytyksistä huolehtiessaan ot-
37805:                                                          piireille ajateltuja vakanssilisäyksiä. On syytä to-
37806: tanut huomioon rikollisuutta, ulosottoa ja syyttä-       deta, että nimismiespiireistä valtaosa eli noin 150
37807: jäntoimintaa koskevat tilastot.                          on asiajaonomia ja niissä asuu toista miljoonaa
37808:    Minkälaisia päätelmiä näiden laskelmien pe-           asukasta.
37809: rusteella vallitsevasta vakanssijaosta voidaan teh-         Suuri osa niistä sijoittuu Vaasan, Hämeen sekä
37810: dä? Onko esimerkiksi nimismiesten ja kanslia-            Turun ja Porin lääneihin, joissa tilanne ko.
37811: henkilöiden työmäärä asiajaottomissa piireissä sa-       suhteessa on virallisten tilastojen mukaan kaik-
37812: manlainen kuin muissa piireissä? Millä tavoin            kein heikoin. Tosin ongelmia on myös muissa
37813: toimintaedellytyksiä puntaroitaessa on otettu            lääneissä.
37814: huomioon se, että asiajaottomissa piireissä sama            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37815: henkilö joutuu hoitamaan kaikenlaatuisia tehtä-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
37816: viä?                                                     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
37817:                                                          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37818:    Ulosotto- ja syyttäjäntoimen ylin johto ja val-
37819: vonta kuuluvat oikeusministeriölle. Myös oikeus-                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
37820: kanslerinvirasto valvoo syyttäjien toimintaa. On                 siin ns. asiajaottomien nimismiespiirien
37821: siten myös kysyttävä, millaista yhteistoimintaa                  nimismiesten, poliisien ja kansliahenki-
37822: sisäasiainministeriöllä on mainittujen viranomais-               löiden toimintaedellytysten turvaamiseksi
37823: ten kanssa arvioitaessa asiajaonomien nimismies-                 sijoittamalla tällaisiin piireihin kiireelli-
37824: piirien toimintaedellytyksiä syyttäjän- ja ulosotto-             sesti uusia virkoja ja toimia, sekä
37825: toimen hoidossa. Ovatko oikeusministeriö ja oi-                     miten Hallitus aikoo selkiyttää ja saat-
37826: keuskanslerinvirasto tyytyväisiä asiajaottomien ni-              taa ajan tasalle ko. nimismiespiireissä val-
37827: mismiespiirien toimintaedellytyksiin ja tietoisia                litsevan organisaation ja tehtäväjaon?
37828: 
37829:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1985
37830: 
37831:          Juhani Tuomaala                   Tapio Holvitie                   Hannu Tenhiälä
37832:          Jouko Skinnari                    Mikko Vainio                     Esko Helle
37833:          Matti Lahtinen                    Esko Almgren                     Paavo Vesterinen
37834:                                            Matti Maijala
37835:                                                   1985 vp. -         K.K n:o 209                                          3
37836: 
37837: 
37838: 
37839: 
37840:                                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37841: 
37842:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa                      ka tavoitteena on ollut poliisin toimintaedellytys-
37843: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                        ten turvaaminen niin varsinaisen poliisitoimen
37844: olette 3 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn kir-                       kuin muidenkin poliisille kuuluvien tehtävien
37845: jeenne n:o 730 ohella lähettänyt valtioneuvoston                     osalta.
37846: asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäljennök-                     Paikallispoliisin uusien toimien jako on käy-
37847: sen kansanedustajaJuhani Tuomaalan ym. kirjal-                       tännössä tapahtunut siten, että sisäasiainministe-
37848: lisesta kysymyksestä n:o 209, jossa tiedustellaan:                   riö on ensin suorittanut alustavan jaon lääneit-
37849:                                                                      täin. Lääninhallitukset ovat puolestaan tehneet
37850:             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-                     yksityiskohtaiset ehdotukset sijoituksista piireit-
37851:          siin ns. asiajaottomien nimismiespiirien                    täin, mitkä ehdotukset ovat perustuneet läänin-
37852:          nimismiesten, poliisien ja kansliahenki-                    hallitusten omaan käsitykseen ja poliisipiirien
37853:          löiden toimintaedellytysten turvaamiseksi                   ehdotuksiin. Ministeriö on lisäksi edellyttänyt,
37854:          sijoittamalla tällaisiin piireihin kiireelli-               että läänien ehdotukset on käsitelty virastode-
37855:          sesti uusia virkoja ja toimia, sekä                         mokratiaelimissä.
37856:             miten Hallitus aikoo selkiyttää ja saat-                    Sisäasiainministeriön käytettävissä on poliisi-
37857:          taa ajan tasalle ko. nimismiespiireissä val-                piirien väestöpohja- ja suoritetiedot ja ne ovat,
37858:          litsevan organisaation ja tehtäväjaon?                      päinvastoin kuin kysymyksen perusteluosassa
37859:                                                                      epäillään, uusien toimien sijoittelun perusteena.
37860:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen                        Kun jaettavaa on ollut tarvetta vastaamaton mää-
37861: seuraavaa:                                                           rä, lopputulos on joissakin poliisipiireissä voitu
37862:   Paikallispoliisin henkilöstölisäykset                 vuostna      tuntea epäoikeudenmukaiseksi.
37863: 1980-1985 ovat olleet:                                                  Maamme 224 nimismiespiiristä on 22 sellaisia,
37864:                                                                      joiden väestöpohja on alle 5 000 asukasta. Seu-
37865:                           1980   1981    1982   1983   1984   1985   raavaan kokoryhmään eli 5 000-10 000 asuk-
37866: apulaisnimismiehet ..       3      2              4      4           kaan piireihin kuuluu nimismiespiireistä 85. Pie-
37867: poliisit ..............    39     62 112         36      6      4    nimmissä nimismiespiireissä on koko henkilöstö-
37868: toimistohenkilöstö ...     28    121   4          5     40     23    vahvuus 5-8, seuraavassa kokoluokassa kymme-
37869: ulosottoapulaiset ....      5     16 20          15      2     12    nen vaiheilla. Yksittäiset henkilöstönlisäykset ei-
37870: muut                               3                     1           vät voi muuttaa muuksi sitä tosiasiaa, että väes-
37871:                            75    204 136         60     53     40    töpohjaltaan vähäisissä poliisipiireissä on vähän
37872:                                                                      henkilökuntaa, mikä puolestaan ei mahdollista
37873:    Toimistohenkilöstön poikkeuksellisen suuri li-                    pitkälle vietyä tehtävä- tai asiajakoa.
37874: säys vuonna 1981 johtuu posti- ja telelaitoksen                         Poliisiasetuksen 9 §: n mukaan poliisipiirillä
37875: työttömiksi jääneiden puhelunvälittäjien sijoitta-                   tulee olla ohjesääntö. Siinä voidaan piiri jakaa
37876: misesta muuhun valtionhallintoon, mm. polii-                         alayksikköihin sekä määrätä toimenhaltijain ja
37877: siin. Nämä toimet eivät ole olleet sijoitettavissa                   toimenhaltijaryhmien virkatehtävistä. Ministeriö
37878: sellaisille paikkakunnille, joissa henkilöstön tarve                 on vast'ikään muistuttanut lääninhallitusten
37879: olisi ollut suurin, vaan sijoituspaikan on määrän-                   edustajia siitä, että lääninhallitusten tulee valvoa
37880: nyt asianomaisen toimihenkilön asuinpaikka ja                        ja vaatia, että poliisipiireillä on ajan tasalla olevat
37881: aikaisempi työpaikka.                                                ohjesäännöt.
37882:    Poliisin vuosittain saarnat henkilöstölisäykset                      Ministeriö pitää poliisin toiminta- ja talous-
37883: ovat muuten koko 1980-luvun alittaneet ne mää-                       suunnitelmaan sisältyviä ehdotuksia henkilöstöli-
37884: rät, joita poliisin keskipitkän aikavälin toiminta-                  säyksistä välttämättöminä. Kiireellisimpinä ovat
37885: ja taloussuunnitelmissa on pidetty välttämättö-                      henkilöstölisäykset niillä tehtäväalueilla, joilla
37886: minä. Tästä on seurannut, ettei kaikkia poliisipii-                  uudet tai muuttuneet tehtävät ovat aiheuttaneet
37887: rien perusteluja ja oikeutettuja lisätarpeita ole                    suoritemäärien lisääntymistä. Kuluvana vuonna
37888: voitu tyydyttää. Voimavarojen jaossa on pyritty                      on erityisesti pyritty turvaamaan ulosotto- ja
37889: noudattamaan ,tasapuolisuutta' ja harkintaa, jon-                    haastemiestoimien häiriötön sujuminen ja kehit-
37890: 4                                      1985 vp. -      KK n:o 209
37891: 
37892: tyminen 1. 5.1985 voimaan tulleen palkkausjär-         ikään pyritty mahdollisuuksien mukaan otta-
37893: jestelmän muutoksen jälkeenkin.                        maan huomioon perustamalla apulaisnimismie-
37894:    Sisäasiainministeriön poliisiosastolla on tiiviit   hen toimia siten kuin edellä on esitetty. Sisäasi-
37895: yhteydet oikeusministeriön oikeushallinto-osas-        ainministeriön käsityksen mukaan sen ja edellä
37896: toon ja oikeuskanslerinviraston syyttäjäosastoon.      mainittujen viranomaisten välillä ei ole olennai-
37897: Edellä mainitun ulosotto- ja haastemiestoimen          sia näkemyseroja henkilöstötarpeesta ja sen ja-
37898: palkkausjärjestelmän muutoksen valmistelussa on        kautumisesta eri toimintojen osalle. Valtionta-
37899: käyty lukuisia neuvotteluja oikeusministeriön          loudellisista syistä johtuen henkilöstön kehtfiä-
37900: edustajien kanssa muun muassa henkilöstökysy-          minen ja lisääminen ei ole ollut mahdollista"niin
37901: myksistä. Oikeuskanslerinviraston näkemykset           nopeasti kuin molemmin puolin olisi toivottu.
37902: syyttäjäntoimen henkilöstötarpeesta on niin
37903: 
37904:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1985
37905: 
37906:                                                                 Sisäasiainministeri Kaisa Raatikainen
37907:                                                 1985 vp. -         KK n:o 209                                         5
37908: 
37909: 
37910: 
37911: 
37912:                                        Tili Riksdagens Herr Taimao
37913: 
37914:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                       motiverade och berättigade behov av utökningar
37915: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr                     som polisdistrikten har framställt. Vid fördel-
37916: 730 av den 3 maj 1985 tili vederbörande medlem                     ningen av resurserna har man strävat efter att
37917: av statsrådet översänt avskrift av följande av                     handla opartiskt och enligt prövning, med målet
37918: riksdagsman Juhani Tuomaala m.fl. underteck-                       att säkerställa poliseos verksamhetsförutsätt-
37919: nade spörsmål nr 209:                                              ningar såväl för det egentliga polisväsendets del
37920:                                                                    som i fråga om de övriga uppgifter som ankom-
37921:             Ämnar Regeringen vidta åtgärder för                    mer på polisen.
37922:          att trygga verksamhetsförutsättningarna
37923:          för länsmän, poliser och kanslipersonal                      1 praktiken har fördelningen av den lokala
37924:          vid sådana länsmansdistrikt där ärende-                   poliseos nya befattningar skett så att inrikesmi-
37925:          nas skötsel är odifferentierad genom att i                nisteriet först har utfört den preliminära fördel-
37926:          brådskande ordning fördela nya tjänster                   ningen länsvis. Länsstyrelserna för sin del har
37927:          och befattningar på sådana distrikt, samt                 gjort detaljerade förslag om placeringar distrikts-
37928:             hur ämnar Regeringen klarlägga och                     vis, och dessa förslag har baserats på länsstyrelser-
37929:          modernisera hela den organisation och                     nas egen uppfattning och polisdistriktens förslag.
37930:          uppgiftsfördelning som råder i ifrågava-                  Vidare har ministeriet förutsatt att förslagen har
37931:          rande länsmansdistrikt?                                   behandlats i ämbetsverksdemokratiorganen.
37932:                                                                       lnrikesministeriet har tillgång tili polisdistrik-
37933:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt                   tens uppgifter om befolkningsunderlag och pres-
37934: anföra följande:                                                   tationer, och dessa uppgifter utgör, i motsats tili
37935:    Utökningen av personalen inom den lokala                        de misstankar som framförs i spörsmålets motive-
37936: polisen har under åren 1980-1985 skett enligt                      ringsdel, grund för fördelningen av nya befatt-
37937: följande:                                                          ningar. Då de resurser som har fördelats inte har
37938:                                                                    motsvarat behovet är det möjligt att man i vissa
37939:                          1980   1981   1982   1983   1984   1985   polisdistrikt har upplevt slutresultatet som orätt-
37940: biträdande länsmän         3   2                4      4           vist.
37941: poliser ..............    39 62 112            36      6      4
37942: kanslipersonal .......    28 121   4            5     40     23       Av vårt lands 224 länsmansdistrikt är 22 såda-
37943: exekutionsbiträden ..      5 16 20             15      2     12    na där befolkningsunderlaget understiger 5 000
37944: övriga ...............         3                              1    invånare. Den följande storleksgruppen, dvs.
37945:                           75 204 136           60     53     40    distrikten med 5 000-10 000 invånare, omfattar
37946:                                                                    85 av länsmansdistrikten. 1 de minsta länsmans-
37947:    Att kanslipersonalen utökades exceptionellt                     distrikten uppgår den totala personalstyrkan tili
37948: mycket år 1981 beror på att de post- och                           5-8 personer, i den följande storleksgruppen tili
37949: televerkets telefonister som blev arbetslösa place-                cirka tio. Enskilda utökningar av personalen kan
37950: rades ut i den övriga statsförvaltningen, bl.a. vid                inte ändra det faktum att de polisdistrikt som har
37951: polisen. Dessa befattningar kunde inte placeras                    ett litet befolkningsunderlag har liten personal,
37952: på sådana orter där behovet av personai var                        vilket igen gör en långt gående differentiering av
37953: störst, utan placeringsorten bestämdes enligt ve-                  uppgifter eller ärenden omöjlig.
37954: derbörande funktionärs boningsort och tidigare                        Enligt 9 § polisförordningen skall polisdistrikt
37955: arbetsplats.                                                       ha ett reglemente. 1 reglementet kan distriktet
37956:    1 övrigt har den ökning av personalen som                       uppdelas på underenheter samt förordnas om
37957: årligen har kommit polisen tili del under hela                     befattningshavarnas och befattningshavargrup-
37958: 1980-talet understigit den omfattning som har                      pernas tjänsteåligganden. Ministeriet har nyligen
37959: ansetts nödvändig i poliseos verksamhets- och                      påmint länsstyrelsernas representanter om att
37960: ekonomiplaner på medellång sikt. Detta har lett                    länsstyrelserna bör övervaka och kräva att polisdi-
37961: tili att man inte har kunnat tillfredsställa alla de               strikten har tidsenliga reglementen.
37962: 6                                     1985 vp. -      KK n:o 209
37963: 
37964:    Ministeriet anser de förslag tili utökning av      naväsendets avlöningssystem har talrika överlägg-
37965: personalen som ingår i poliseos verksamhets- och      ningar förts med representanter för justitieminis-
37966: ekonomipian nödvändiga. De mest brådskande            teriet, bl.a. om personalfrågorna. Likaså har man
37967: är personalökningarna inom de uppgiftsområden         strävat efter att i mån av möjlighet beakta
37968: där nya eller ändrade uppgifter har föranlett en      justitiekanslersämbetets synpunkter på åklagarvä-
37969: ökning av prestationernas mängd. Under inneva-        sendets personalbehov genom att inträtta biträ-
37970: rande år har man särskilt strävat efter att säker-    dande länsmansbefattningar såsom ovan har an-
37971: ställa att exekutionsbiträdes- och stämningsman-      getts. Enligt inrikesministeriets uppfattning finns
37972: naväsendet fungerar och utvecklas utan stör-          det inga väsentliga skillnader i attityderna tili
37973: ningar också efter den ändring av avlöningssyste-     personalbehovet och dess fördelning på olika
37974: met som trädde i kraft 1. 5.198 5.                    funktioner mellan ministeriet och ovan nämnda
37975:    Inrikesministeriets polisavdelning har nära        myndigheter. Av statsekonomiska skäl har det
37976: kontakter med justitieministeriets justitieförvalt-   inte varit möjligt att utveckla och utöka persona-
37977: ningsavdelning och justitiekanslersämbetets åkla-     len så snabbt som båda parterna skulle ha
37978: garavdelning. Vid beredningen av ovan nämnda          önskat.
37979: ändring i exekutionsbiträdes- och stämningsman-
37980: 
37981:     Helsingfors den 10 juni 1985
37982: 
37983:                                                                    Inrikesminister Kaisa Raatikainen
37984:                                                  1985 vp.
37985: 
37986: Kirjallinen kysymys n:o 210
37987: 
37988: 
37989: 
37990: 
37991:                                     Männistö ym.: Ilmaislääkkeiden saamisesta reuman Ja muiden
37992:                                       pitkäaikaissairauksien hoitoon
37993: 
37994: 
37995:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
37996: 
37997:    Reuma- ja muiden pitkäaikaissairaiden ilmais-        keana ei voida pitää myöskään sitä, että kaikki
37998: lääkevalikoima on pysynyt kohtuuttoman kauan            pitkäaikaissairaat eivät ole taloudellisten syiden
37999: samana. Lääketeollisuus on kuitenkin kehittänyt         takia samassa asemassa lääkityksen suhteen.
38000: uusia lääkkeitä, joiden sivuvaikutukset ja haitat          Mielestämme lääkintöhallituksen tulisi sisällyt-
38001: ovat aikaisempaa vähäisempiä. Nämä lääkkeet             tää haitoiltaan vähäisemmät uudet lääkkeet il-
38002: ovat maksullisia.                                       maislääkevalikoimaan.
38003:    Monet reumaatikot ja muut pitkäaikaissairaat            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38004: käyttävät uusia, haittavaikutuksiltaan vähäisem-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
38005: piä lääkkeitä, vaikka niistä pitää maksaa. Toisaal-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
38006: ta pitkäaikaissairaiden joukossa on paljon niitä,       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38007: jotka eivät taloudellisista syistä voi käyttää uusia,            Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
38008: parempia lääkkeitä.                                            reuman ja muiden pitkäaikaissairauksien
38009:    Nykyinen tilanne kokonaan korvatravien lääk-                hoitoon käytetyt uudet lääkkeet otetaan
38010: keiden osalta merkitsee sen oikeuden mitätöimis-               pikaisesti kokonaan korvatravien lääkkei-
38011: tä, jolla ilmaislääkkeet on tarkoitettu antaa. Oi-             den luetteloon?
38012: 
38013:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1985
38014: 
38015:           Lauha Männistö                  Juhani Vähäkangas                Arvo Kemppainen
38016:           Vappu Säilynoja                 Esko Helle                       Sten Söderström
38017:           Pekka Leppänen                  Timo Laaksonen                   Marjatta Stenius-Kaukonen
38018:                                           Ulla-Leena Alppi
38019: 
38020: 
38021: 
38022: 
38023: 428500617]
38024: 2                                       1985 vp. -      KK n:o 210
38025: 
38026: 
38027: 
38028: 
38029:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38030: 
38031:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           kertoja ollut esillä kysymys näissä sairauksissa
38032: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           kokonaan korvattavien lääkkeiden luettelon mah-
38033: olette 3 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn kir-          dollisesta täydentämisestä. Neuvottelukunnan
38034: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        lääkejaosto on katsonut, että sairausvakuutuksen
38035: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         tehtävänä vaikeissa ja pitkäaikaisissa sairauksissa
38036: Männistön ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       on ensi sijassa peruslääkehoidon kokonaan kor-
38037: myksestä n:o 210:                                       vaaminen. Mikään uusista reumalääkkeistä ei
38038:                                                         lääkejaoston käsityksen mukaan teholtaan olen-
38039:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä että         naisesti nouse aikaisempien yläpuolelle. Sivuvai-
38040:         reuman ja muiden pitkäaikaissairauksien         kutukset näyttävät olevan jonkin verran vähäi-
38041:         hoitoon käytetyt uudet lääkkeet otetaan         sempiä, mutta hoitokustannukset ovat suurem-
38042:         pikaisesti kokonaan korvattavien lääkkei-       mat. Lääkejaosto on katsonut, että lääkekorvaus-
38043:         den luetteloon?                                 järjestelmän uudistuksen toteutuessa voi olla syy-
38044:                                                         tä harkita uusien reumalääkkeiden sijoittamista
38045:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-        mahdolliseen uuteen 90 prosentin korvausluok-
38046: ti seuraavaa:                                           kaan.
38047:    Sairausvakuutuslain (364/63) 9 §:n mukaan               Aikaisemmin mainittua valtioneuvoston pää-
38048: vaikeaa ja pitkäaikaista sairautta varten tarvittavat   töstä sairausvakuutuslain mukaan kokonaan kor-
38049: välttämättömät lääkkeet korvataan kokonaan sii-         vattavista lääkkeistä (48117 3) on täydennetty vii-
38050: nä laajuudessa kuin valtioneuvoston päätöksellä         meksi maaliskuussa 1984. Tämän jälkeen on
38051: määrätään. Käytännössä Kansaneläkelaitos on             jääty odottamaan lääkekorvausjärjestelmän uu-
38052: tarvittaessa tehnyt esityksen sosiaali- ja terveysmi-   distusta koskevan lain muutosesityksen (HE n:o
38053: nisteriölle edellä mainitun päätöksen täydentä-         19/1984 vp.) käsittelyä eduskunnassa. Lainmuu-
38054: misestä.                                                toksen tultua hiljattain hyväksytyksi sosiaali- ja
38055:    Reumaattisten niveltulehdusten ja hajapesäk-         terveysministeriö ryhtyy sen voimaantuloajankoh-
38056: keisten sidekudostautien osalta Kansaneläke-            dan puitteissa toimenpiteisiin kokonaan korvatta-
38057: laitoksessa sekä sen apuna lääketieteellisissä kysy-    vien ja 90 % :n mukaan korvattavien lääkkeiden
38058: myksissä toimivassa sosiaalilääketieteellisessä neu-    uudelleenluetteloimiseksi valtioneuvoston pää-
38059: vottelukunnassa (sen lääkejaostossa) on useita          töksessä.
38060: 
38061:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1985
38062: 
38063:                                                Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
38064:                                       1985 vp. -      KK n:o 210                                        3
38065: 
38066: 
38067: 
38068: 
38069:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
38070: 
38071:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ersätts isin helhet. Delegationens läkemedelssek-
38072: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        tion har ansett att sjukförsäkringens uppgift vid
38073: den 3 maj 1985 tili vederbörande medlem av            svåra och långvariga sjukdomar i första hand är
38074: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     att helt ersätta basläkemedelsvården. Enligt läke-
38075: dagsledamot Männistö m.fl. undertecknade              medelssektionens uppfattning är inget av de nya
38076: spörsmål nr 210:                                      läkemedlen mot reumatism klart effektivare än
38077:                                                       de gamla. Biverkningarna förefalier att vara nå-
38078:           Ämnar Regeringen tilise att de nya          got lindrigare, men vårdkostnaderna är större.
38079:        läkemedel som används vid vård av reu-         Läkemedelssektionen har ansett att då systemet
38080:        matism och andra långvariga sjukdomar          för ersättning av läkemedel revideras kan det vara
38081:        snabbt innefattas bland de läkemedel           skäl att överväga huruvida de nya reumaläkemed-
38082:        som helt ersätts?                              len borde placeras i den eventuelia nya klass av
38083:                                                       läkemedel som ersätts tili 90 procent.
38084:    Såsom svar på detta spörsmål för jag vördsamt
38085: anföra följande:                                         Det tidigare omnämnda statsrådsbeslutet om
38086:    Enligt 9 § sjukförsäkringslagen (364/63) ersätts   läkemedel, som i sin helhet skali ersättas enligt
38087: nödvändiga läkemedel vid svår och långvarig           sjukförsäkringslagen (481173), har senast kom-
38088: sjukdom i sin helhet i den omfattning som             pletterats i mars 1984. Sedan dess har man väntat
38089: bestäms i beslut av statsrådet. 1 praktiken har       på att den proposition med förslag tili lag om
38090: folkpensionsanstalten .vid behov gjort en fram-       ändring av sjukförsäkringslagen som innefattar
38091: ställning tili social- och hälsovårdsministeriet om   en revidering av systemet för ersättning av läke-
38092: komplettering av ovan nämnda beslut.                  medel, (RP 19/84) skall behandlas i riksdagen.
38093:    Vid folkpensionsanstalten och vid den social-      Efter att lagändringen nyligen har blivit antagen
38094: medicinska delegation (dess läkemedelssektion)        vidtar social- och hälsovårdsministeriet med be-
38095: som bistår folkpensionsanstalten i medicinska         aktande av den tidpunkt vid viiken ändringen
38096: frågor har man flera gånger diskuterat frågan om      träder i kraft åtgärder för att genom ett statsråds-
38097: att eventuelit komplettera förteckningen över de      beslut nykatalogisera de läkemedel som ersätts i
38098: läkemedel som används vid reumatoida artriter         sin helhet och de läkemedel som ersätts tili
38099: och disseminerade sjukdomar i bindväv, och som        90 %.
38100: 
38101:      Helsingfors den 6 juni 1985
38102: 
38103:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
38104: 1
38105: 1
38106:  1
38107:  1
38108:   1
38109:   1
38110:    1
38111:    1
38112:     1
38113:     1
38114:      1
38115:      1
38116:       1
38117:       1
38118:        1
38119:        1
38120:         1
38121:         1
38122:          1
38123:          1
38124:           1
38125:           1
38126:            1
38127:            1
38128:             1
38129:                                                1985 vp.
38130: 
38131: Skriftligt spörsmål nr 211
38132: 
38133: 
38134: 
38135: 
38136:                                   Wasz-Höckert m.fl.: Om möjligheter för medicine studerande att
38137:                                     få läkarvikariat vid hälsocentraler
38138: 
38139: 
38140:                                Tili Riksdagens Herr Talman
38141: 
38142:    Medicine studerande har hittills efter genom-         För hälsocentralerna är medicine kandidaternas
38143: gången av s.k. femte klinikkurs, dvs. cirka fem års   tjänstgöring under sommaren ytterst värdefull,
38144: studier av medicinalstyrelsen kunnat erhålla          och ur de studerandes synvinkel är det fråga om
38145: förordnande att sköta läkarvikariat vid hälsocen-     ytterst värdefull praktik. Vissa områden i landet,
38146: tralerna särskilt under sommarmånaderna. Enligt       särskilt svenska Österbotten, lider av läkarbrist
38147: medicinalstyrelsens nya direktiv kan detta inte       som riskerar att förvärras om möjligheterna att få
38148: mera ske, utan studerandena bör vara s.k. kurslö-     vikarier inskränks.
38149: sa medicine kandidater, dvs. personer som sextili
38150: tolv månader senare erhåller sin legitimation för        Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
38151:                                                        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
38152: läkarverksamhet.
38153:                                                       skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
38154:    Då ovan nämnda medicine kandidater i sin           ställa följande spörsmål:
38155: egenskap av sommarvikarier alltid arbetar under
38156: legitimerade läkares övervakning och översyn och                Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
38157: då arbetet på hälsocentralerna inte har genom-               för att säkerställa de medicine studeran-
38158: gått sådana förändringar som skulle förutsätta en            den som genomgått femte klinikkurs
38159: höjning av kompetenskraven för vikarier, kan                 motsvarande praktik som de nu går miste
38160: man ifrågasätta det ändamålsenliga i de nya                  om, oc;h
38161: direktiven på denna punkt. Från såväl hälsocen-
38162: tralerna som från Läkarförbundets sida ser man                 hur ämnar Regeringen säkerställa till-
38163: med oro på vad medicinalstyrelsens nya direktiv              gången på sommarvikarierande läkare/
38164: kommer att medföra för konsekvenser.                         medicine studerande?
38165: 
38166:      Helsingfors den 3 maj 1985
38167: 
38168:                       Ole Wasz-Höckert                         Håkan Nordman
38169:                       Sten Söderström                          Håkan Malm
38170: 
38171: 
38172: 
38173: 
38174: 428500592R
38175: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 211
38176: 
38177: Kirjallinen kysymys n:o 211                                                                   Suomennos
38178: 
38179: 
38180: 
38181: 
38182:                                    Wasz-Höckert ym.: Lääketieteen opiskelijoiden mahdollisuuksista
38183:                                       saada viransijaisuuksia terveyskeskuksissa
38184: 
38185: 
38186:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38187: 
38188:    Lääketi~teen opiskelijat ovat tähän saakka,         huolestuneina, mitä seurauksia lääkintöhallituk-
38189: käytyään ns. viidennen klinikkakurssin eli noin        sen uusista ohjeista tulee olemaan.
38190: viiden vuoden opiskelun jälkeen, voineet saada            Terveyskeskuksille on lääketieteen kandidaat-
38191: lääkintöhallitukselta määräyksen lääkärin sijai-       tien kesäsijaisuus erittäin arvokas ja opiskelijoi-
38192: suuden hoitamiseksi terveyskeskuksissa erityisesti     den kannalta kyse on erittäin tärkeästä harjoitte-
38193: kesäkuukausina. Lääkintöhallituksen uusien oh-         lusta. Eräillä maamme alueilla, erityisesti ruotsin-
38194: jeiden mukaan tämä ei enää ole mahdollista,            kielisellä Pohjanmaalla, on lääkäripula, jonka
38195: vaan opiskelijoiden täytyy olla ns. kurssimuotoi-      paheneminen on pelättävissä, jos mahdollisuuk-
38196: sen opiskelunsa päättäneitä lääketieteen kandi-        sia sijaisten saamiseen rajoitetaan.
38197: daatteja, ts. henkilöitä, jotka kuusi - kaksitoista       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38198: kuukautta myöhemmin saavat toimia laillistettui-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
38199: na lääkäreinä.                                         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
38200:                                                        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38201:    Kun edellä mainitut lääketieteen kandidaatit                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38202: kesäsijaisina aina työskentelevät laillistettujen              ryhtyä varmistaakseen viidennen klinik-
38203: lääkärien valvonnassa ja kun työ terveyskeskuksis-             kakurssin käyneille lääketieteen kandi-
38204: sa ei ole muuttunut sillä tavoin, että se edellyt-             daateille nykyistä vastaavan harjoittelun,
38205: täisi korkeampia sijaisille asetettavia pätevyysvaa-           jonka he nyt menettävät, ja
38206: timuksia, voidaan uusien ohjeiden tarkoituksen-                   kuinka Hallitus aikoo varmistaa sen,
38207: mukaisuutta pitää kyseenalaisena. Sekä terveys-                että kesäsijaislääkäreitä ja lääketieteen
38208: keskusten että Lääkäriliiton taholta seurataan                 opiskelijoita on riittävästi?
38209: 
38210:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1985
38211: 
38212:                       Ole Wasz-Höckert                          Håkan Nordman
38213:                       Sten Söderström                           Håkan Malm
38214:                                        1985 vp. -     KK n:o 211                                         3
38215: 
38216: 
38217: 
38218: 
38219:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38220: 
38221:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        miston lääkärin virassa, toimessa tai tehtävässä, jos
38222: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kyseinen opiskelija on suorittanut kaikki lääketie-
38223: olette 3 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn kir-        teen opintoihin kuuluvat kurssit.
38224: jenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          Käytännössä tämä merkitsi noin kuuden vuo-
38225: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       den opintoja ennen kyseistä viransijaisuuskelpoi-
38226: Wasz-Höckertin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      suutta ja samanarvoista asemaa eri korkeakou-
38227: kysymyksestä n:o 211:                                 luissa opiskelevien kesken.
38228:                                                          Lääkärien ammattitaidon parantamiseksi on
38229:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kehitetty usean muun maan esimerkin mukaan
38230:        ryhtyä varmistaakseen viidennen klinik-        ns. orientoivan vaiheen palvelu, joka tapahtuu
38231:        kakurssin käyneille lääketieteen kandi-        vuoden mittaisena tätä tarkoitusta varten erik-
38232:        daateille nykyistä vastaavan harjoittelun,     seen perustetuissa viroissa. Lääkärien käytännön
38233:        jonka he nyt menettävät, ja                    valmiuksien parantaminen ei siis ole enää pelkäs-
38234:           kuinka Hallitus aikoo varmistaa sen,        tään peruskoulutuksen ja pääasiassa sen aikana
38235:        että kesäsijaislääkäreitä ja lääketieteen      tapahtuneen vapaaehtoisen viransijaistoiminnan
38236:        opiskelijoita on riittävästi?                  varassa.
38237:                                                          Terveyskeskuksissa on tällä hetkellä noin 2 400
38238:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      terveyskeskuslääkärin virkaa yleislääkäritasoisessa
38239: ti seuraavaa:                                         toiminnassa. Näiden virkojen vuosilomasijaistar-
38240:    Aikaisemmin on opinto-ohjelmasta riippuen          peen tyydyttämiseksi käytetään seuraavia ratkai-
38241: 4,5-6 opintovuotta suorittanut lääketieteen           sumalleja:
38242: opiskelija voinut toimia väliaikaisesti terveyskes-      - Vuosilomat on lääkärien osalta porrastetta-
38243: kuslääkärin viransijaisena. Lääkintöhallitus on jo    va mahdollisimman kattavaksi koko kesäloma-
38244: 1970-luvun loppupuolella pitänyt potilasturvalli-     ajaksi.
38245: suuden kannalta tärkeänä sitä, että terveyskeskus-       - Päivystysvapaiden ja virkavapauksien hoi-
38246: lääkärin viransijaisena saisi toimia vain kaikki      toon on pyrittävä saamaan pitempiaikaista sijais-
38247: kurssit suorittanut lääketieteen opiskelija. Ter-     työvoimaa varahenkilöstöjärjestelmää käyttäen.
38248: veyskeskuslääkärin toiminta kattaa koko lääketie-        - Käytetään sijaisina kaikki kurssit suoritta-
38249: teen alueen, ja päivystysaikana toiminta on itse-     neita lääketieteen opiskelijoita ja vastavalmistu-
38250: näistä vailla takapäivystäjää ja usein myös muuta     neita laillistettuja lääkäreitä.
38251: terveydenhuoltohenkilökuntaa. Todettakoon li-            Lääketieteen opiskelijoita on yliopistoissamme
38252: säksi, että myös hallituksen esityksessä Eduskun-     yhdellä vuosikurssilla yhteensä noin 500, joista
38253: nalle laiksi lääkärintoimen harjoitamisesta on        vain pieni osa on halukkaita toimimaan maaseu-
38254: mainittu, että lääketieteen opiskelija on vasta       dun terveyskeskuslääkärien sijaisina. Kelpoisuus-
38255: opintojensa loppuvaiheessa pätevä hoitamaan           vaatimukset on laadittu lähinnä pitäen silmällä
38256: lääkärin tehtäviä ja hänen toimimistaan lääkärin      opiskelijoiden valmiutta toimia itsenäisessä yleis-
38257: tehtävissä onkin pidettävä poikkeuksellisena.         lääkärin työssä eikä ajatellen varsinaisesti
38258:    Lääkintöhallituksen tärkeänä pitämää opiskeli-     kesälomasijaisten saatavuutta. Kelpoisuusehtojen
38259: jan kelpoisuusehtojen muutosta ei kuitenkaan          muuttaminen ei pysty ratkaisemaan koko sijais-
38260: terveyskeskuslääkäreiden suhteellisen vähäisen        ongelmaa.
38261: määrän takia voitu toteuttaa ennen kuin vuonna           Sijaisongelman osittaiseksi helpottamiseksi lää-
38262: 1983, jolloin lääkintöhallitus yleiskirjeellään n:o   kintöhallitus on kirjeellään n:o 2194 (10.4.1985)
38263: 1812 (1.6.1983) määräsi, että lääkintöhallitus voi    ilmoittanut hyväksyvänsä terveyskeskuslääkärin
38264: antaa lääketieteen opiskelijalle luvan toimia väli-   viransijaisena toimimisen määrätyin edellytyksin
38265: aikaisesti terveyskeskuksen tai mielenterveystoi-     orientoivaa palvelua korvaavaksi palveluksi.
38266: 
38267:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1985
38268: 
38269:                                              Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski- Vikatmaa
38270: 4                                      1985 vp. -     KK n:o 211
38271: 
38272: 
38273: 
38274: 
38275:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
38276: 
38277:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          byrå, ifall ifrågavarande studerande har genom-
38278: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        gått alla kurser som hör till studierna i medicin.
38279: den 3 maj 1985 till vederbörande medlem av                I praktiken innebär detta ca sex års studier
38280: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     innan ifrågavarande kompetens att vikariera och
38281: dagsman Wasz-Höckert m.fl. undertecknade              en likvärdig ställning för dem som studerar i
38282: spörsmål nr 211:                                      olika högskolor uppnås.
38283:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          För att förbättra läkarnas yrkeskunnighet har .
38284:         för att säkerställa de medicine studeran-     man enligt flera andra länders exempel utvecklat
38285:         den som genomgått femte klinikkurs            ett s.k. orienteringsskede som är ett år långt. För
38286:         motsvarande praktik som de nu går miste       detta ändamål har särskilda tjänster inrättats.
38287:         om, och                                       Förbättrandet av läkarnas praktiska färdigheter är
38288:            hur ämnar Regeringen säkerställa till-     således inte längre enbart beroende av grundut-
38289:         gången på sommarvikarierande läkare 1         bildningen och de frivilliga vikariat som stude-
38290:         medicine studerande?                          randen i huvudsak har under denna tid.
38291:                                                           Vid hälsovårdscentralerna finns för närvarande
38292:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      ca 2 400 läkartjänster på allmänläkarnivå. För att
38293: anföra följande:                                      tillfredsställa behovet av semestervikarier för
38294:                                                       dessa tjänster används följande lösningsmodeller:
38295:    Tidigare har medicine studerande som beroen-
38296:                                                           - Semestrarna bör för läkarnas del spridas ut
38297: de på studieprogrammet fullgjort 4,5-6 studieår
38298:                                                       så att de så bra som möjligt täcker hela semester-
38299: temporärt kunnat vikariera läkare vid hälsovårds-
38300:                                                       perioden.
38301: centraler. Medicinalstyrelsen har redan i slutet av
38302: 1970-talet med tanke på patientsäkerheten ansett          - För handhavandet av jour- och tjänstle-
38303: det viktigt att bara sådana medicine studerande       digheter bör man försöka få vikarierande arbets-
38304: som genomgått alla kurser skulle få vikariera         kraft för längre tid genom att använda ett system
38305: läkare vid hälsovårdscentraler. Hälsovårdscentral-    med reservpersonal.
38306: ernas läkare verkar inom hela det medicinska              - Som vikarier anlitas medicine studerande
38307: området och under jourtid arbetar man självstän-      som genomgått alla kurser och legitimerade läka-
38308: digt utan bakjour och ofta också utan annan           re som nyligen blivit färdiga.
38309: hälsovårspersonal. Det kan dessutom konstateras           I våra universitet finns på en årskurs samman-
38310: att också i regeringens proposition till riksdagen    lagt ca )00 medicine studerande, varav bara en
38311: med förslag till lag om utövning av läkaryrket        liten del är villiga att vikariera läkare vid hälso-
38312: finns nämnt att en medicine studerande först i        vårdscentraler på landsbygden. Kompetenskraven
38313: slutskedet av sina studier är kompetent att handa     har uppgjorts närmast med tanke på studerande-
38314: läkaruppgifter, och att det också bör anses som       nas färdighet att verka i allmänläkares självstän-
38315: ett undantag att han verkar i dessa uppgifter.        diga arbete och inte egentligen med tanke på
38316:    Den ändring av kompetensvillkoren för stude-       tillgången på semestervikarier. En ändring av
38317: rande som medicinalstyrelsen ansåg vara viktig        kompetensvillkoren förmår inte lösa hela vikarie-
38318: kunde dock på grund av det relativt ringa antalet     problemet.
38319: läkare vid hälsovårdscentralerna inte genomföras         För att delvis underlätta vikarieproblemet har
38320: före år 1983, då medicinalstyrelsen genom cirku-      medicinalstyrelsen med sitt brev nr 2194
38321: lär 1812 (1.6. 1983) bestämde att medicinalsty-       (10.4.1985) meddelat att man under vissa om-
38322: relsen kan ge medicine studerande tillstånd att       ständigheter godkänner vikariat för läkare vid
38323: temporärt verka i läkares tjänst, befattning eller    hälsovårdscentral som sådan tjänstgöring som
38324: uppgift vid hälsovårdscentral eller mentalvårds-      ersätter orienterande tjänstgöring.
38325: 
38326:     Helsingfors den 6 juni 1985
38327: 
38328:                                           Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoskz"-Vikatmaa
38329:                                                 1985 vp.
38330: 
38331: Kirjallinen kysymys n:o 212
38332: 
38333: 
38334: 
38335: 
38336:                                    Mattila ym.: Ympäristönsuojeluun liittyvän lupajärjestelmän yksin-
38337:                                        kertaistamisesta
38338: 
38339: 
38340:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38341: 
38342:     Ympäristöä muuttavien toimenpiteiden kont-         tuvat kontrollijärjestelmät ovatkin muodostuneet
38343: rolloimiseksi on maassamme kehitetty useita            jo osittain päällekkäisiksi. Tämän seurauksena
38344: lupa- ja ilmoitusjärjestelmiä. Toimenpiteeseen,        samaa asiaa saatetaan käsitellä useamman eri
38345: josta aiheutuu muutos vesioloissa tai vesistön         viranomaisen toimesta.
38346: pilaantumista, on saatava vesioikeuden lupa. Lu-          Vaikka voimassa olevan lainsäädännön lähtö-
38347: paan liitettävissä ehdoissa määrätään, mitä asian-     kohta, jonka mukaan ympäristönsuojelun eri osa-
38348: omaisen on tehtävä haittojen vähentämiseksi.           alueet säännellään omassa erityislaissaan, on si-
38349:     Ilmaa pilaavasta toiminnasta on tehtävä ilmoi·     nänsä tarkoituksenmukainen menettely, on kui-
38350: tus lääninhallitukselle. Ilmoituksen johdosta lää-     tenkin nykyistä lupa- ja ilmoitusjärjestelmää pi-
38351: ninhallitus tekee päätöksen, jossa voidaan antaa       dettävä liiankin kirjavana. Lupavelvollisuus, var-
38352: ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi tarpeellisia        sinkin rakennuslainsäädännön osalta, koskee tur-
38353: määräyksiä. Jätteiden keräilyssä, kuljetuksessa,       hankin vähäisiä toimenpiteitä. Lupa- ja ilmoitus-
38354: varastoinoissa ja käsittelyssä on noudatettava jäte-   järjestelmien päällekkäisyys aiheuttaa tarpeetonta
38355: huoltolakia.                                           byrokratiaa ja hämmennystä kansalaisten keskuu-
38356:                                                        dessa.
38357:     Rakentamiseen tarvitaan rakennuslupa. Ter-
38358:                                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38359: veydenhoitolain 26 §:n mukaan lukuisien laitos-
38360:                                                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
38361:  ten, tehtaiden ja varastojen perustaminen edel-
38362:                                                        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
38363: lyttää terveyslautakunnan sijoituspaikkalupaa.
38364:                                                        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38365: Naapuruussuhdelain mukainen rakennuslauta-
38366: kunnan päätös on tarpeen silloin, jos kiinteistön                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38367: käyttö saattaa aiheuttaa naapurille kohtuutonta                  ryhtyä tarpeenomien lupajärjestelmien
38368: haittaa.                                                         vähentämiseksi, sekä
38369:     Ympäristöä muuttavien toimenpiteiden kont-                      aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
38370:  rolloimisesta on näin ollen säädetty varsin laajas-             terveydenhoitolain     sijoituspaikkalupaa
38371:  ti. Erilaiset lupa- ja ilmoitusmenettelyihin perus-             koskevien säännösten kumoamiseksi?
38372: 
38373:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1985
38374: 
38375:          Kalevi Mattila                   Sirkka-Liisa Anttila             Matti Maijala
38376:          Hannu Tenhiälä                   Pirkko Ikonen                    Olavi Martikainen
38377:          Tytti Isohookana-Asunmaa         Mauno Manninen                   Paavo Vesterinen
38378: 
38379: 
38380: 
38381: 
38382:  4285006697
38383: 2                                     1985 vp. -- ~ n:o 212
38384: 
38385: 
38386: 
38387: 
38388:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38389: 
38390:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        viranomaisille. Eri menettelyjä on ollut vaikeata
38391: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sovittaa yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi. Seu-
38392: olette 7 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn kir-       rauksena on byrokratian lisääntyminen ja viran-
38393: jeenne n:o 781 ohella toimittanut valtioneuvos-      omaisten toimivaltaongelmat. Järjestelmien yhte-
38394: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    näistämistä ja yksinkertaistamista ovat vaikeutta-
38395: edustaja Mattilan ym. näin kuuluvasta kirjallises-   neet muun muassa eri lakien toisistaan poikkea-
38396: ta kysymyksestä n:o 212:                             vat tavoitteet ja ympäristöhallinnon hajanaisuus
38397:                                                      ja selkiytymättömyys.
38398:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Hallitus pitää ympäristönsuojelun lupa- ja il-
38399:        ryhtyä tarpeenomien lupajärjestelmien         moitusjärjestelmien kehittämistä keskeisenä ja
38400:        vähentämiseksi, sekä                          kiireellisenä. Uudistus edellyttää kuitenkin varsin
38401:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin    laajaa selvitystyötä ja huomattavia muutoksia
38402:        terveydenhoitolain     sijoituspaikkalupaa    voimassa olevaan lainsäädäntöön. Tehtävää var-
38403:        koskevien säännösten kumoamiseksi?            ten on tarkoitus asettaa vielä tämän vuoden
38404:                                                      aikana komitea, jossa olisivat edustettuina kaikki
38405:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     tärkeimmät viranomaiset ja muut tahot.
38406: ti seuraavaa:                                           Ilmansuojelulaki on vähentänyt terveydenhoi-
38407:    Useissa teollistuneissa maissa, kuten muun        tolain sijoituspaikan hyväksymismenettelyn mer-
38408: muassa muissa Pohjoismaissa, on voimassa yhte-       kitystä ilmansuojelussa. Ilmansuojelun kannalta
38409: näinen ympäristönsuojelulaki, joka soveltuu var-     tärkeimpien laitosten ilmansuojelukysymykset
38410: sin laajasti erilaisten ympäristöhaittojen torjun-   käsitellään nykyisin lääninhallituksissa, vaikka
38411: taan. Suomessa keskeinen ympäristönsuojelulain-      näistäkin laitoksista tehdään myös sijoituslupaha-
38412: säädäntö koostuu monista eri ympäristönsuojelun      kemus terveyslautakunnalle. Muiden kuin ilmoi-
38413: lohkoa koskevista säännöstöistä. Lainsäädännön       tuksenvaraisten laitosten ilmansuojelukysymykset
38414: kattavuus on viime vuosina parantunut, joskin        on mahdollista sen sijaan edelleen käsitellä ter-
38415: esimerkiksi meluntorjuntalaki on vielä valmisteil-   veydelliseltä kannalta sijoituslupamenettelyn yh-
38416: la. Ympäristöhaittojen torjunnan kannalta kes-       teydessä. Terveyslautakunta käsittelee samassa
38417: keisestä vanhemmasta lainsäädännöstä on uudis-       yhteydessä myös laitosten toiminnasta aiheutuvat
38418: teilla kemikaalilainsäädäntö.                        meluntorjunnan ja jätehuollon ympäristöhygiee-
38419:    Ympäristöä pilaavaan toimintaan voidaan           niset kysymykset.
38420: puuttua myös muun muassa terveydenhoitolain,            Kysymys terveydenhoitolain sijoituspaikkalu-
38421: eräistä naapuruussuhteista annetun lain ja raken-    paa koskevien säännösten kumoamisesta liittyy
38422: nuslain nojalla. Erityisesti terveydenhoitolain ja   olennaisesti siihen, voidaanko ja tulisiko sijoitus.
38423: -asetuksen mukaisilla erinäisten tehtaiden ja lai-   paikkaluvasta kehittää yhtenäinen ympäristölupa
38424: tosten sijoittamista ja valvontaa koskevilla sään-   kuntatasolle tai luoda sitä vastaava menettely.
38425: nöksillä on ollut näiden alojen lainsäädännön        Lupien käsittely ja valvonta voisi kuulua tuleville
38426: puutteista johtuen keskeinen merkitys lähinnä        lakisääteisille ympäristönsuojelulautakunnille.
38427: ilmansuojelussa ja meluntorjunnassa.                    Asian selvittäminen ja ehdotusten tekeminen
38428:    Nykyisen ympäristönsuojelulainsäädännön eh-       olisi annettava edellä mainitun komitean tehtä-
38429: kä vakavin epäkohta on lupa- ja ilmoitusjärjestel-   väksi. Tätä ennen ei terveydenhoitolain sijoitus-
38430: mien lukuisuus ja epäyhtenäisyys. Samasta toi-       paikan hyväksymismenettelyä tulisi kumota tai
38431: minnasta joudutaan monessa tapauksessa teke-         heikentää, koska sillä on edelleen olennainen
38432: mään useita lupahakemuksia tai ilmoituksia eri       merkitys ympäristövalvonnassa.
38433: 
38434:     Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1985
38435: 
38436:                                                                     Ympäristöministeri Matti Ahde
38437:                                       1985 vp. -- ~ n:o 212                                           3
38438: 
38439: 
38440: 
38441: 
38442:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
38443: 
38444:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          är att byråkratin har ökat och det har uppstått
38445: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        problem i fråga om myndigheternas befogenhe-
38446: 781 av den 7 maj 1985 tili vederbörande medlem        ter. Att göra systemen enhetligare och enklare
38447: av statsrådet översänt avskrift av följande av        har försvårats av bl.a. olika målsättning i olika
38448: riksdagsman Mattila m.fl. undertecknade spörs-        lagar och av den oenhetliga och oklara miljöför-
38449: mål nr 212:                                           valtningen.
38450:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         Regeringen finner det vara viktigt och
38451:         för att minska de onödiga systemen med        brådskande att systemen med tillstånd och an-
38452:         tillstånd, och                                mälningar inom miljövården utvecklas. Refor-
38453:            ämnar Regeringen vidta åtgärder för        men kräver dock ett omfattande utredningsarbe-
38454:         att upphäva de stadganden i hälsovård-        te och betydande ändringar i den gäliande lag-
38455:         slagen som gäller godkännande av              stiftningen. För denna uppgift har man för avsikt
38456:         förläggningsplats?                            att ännu under detta år tilisätta en kommitte
38457:                                                       med representanter för alla de viktigaste myndig-
38458:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       heterna och övriga instanser.
38459: anföra följande:
38460:                                                          Luftvårdslagen har för luftvårdens del minskat
38461:    I många industrialiserade läner, bland annat       betydelsen av det förfarande med godkännande
38462: också i de övriga nordiska länderna, gäller enhet-    av förläggningsplats som regleras av hälsovårdsla-
38463: liga miljövårdslagar som rätt långt kan tillämpas     gen. Luftvårdsfrågorna rörande de inrättningar
38464: för bekämpning av olika miljöskador. I Finland        som är viktigast med tanke på luftvården be-
38465: består den centrala miljövårdslagstiftningen av       handlas numera vid länsstyrelserna, även om
38466: flere olika regelsamlingar som rör olika sektorer     ansökan om godkännande av förläggningsplats
38467: av miljövården. Lagstiftningen har under de           även för dessa inrättningars del också görs hos
38468: senaste åren blivit mera täckande, även om t.ex.      hälsovårdsnämnden. För sådana inrättningars del
38469: en lag om bullerbekämpning ännu är under             som inte behöver göra anmälan är det däremot
38470: beredning. Av den äldre lagstiftning som är          fortfarande möjligt att behandla luftvårdsfrågor-
38471: central för bekämpningen av miljöskador är ke-        na ur hälsovårdssynpunkt i samband med
38472: mikalielagstiftningen under revidering.              förfarandet för godkännande av förläggnings-
38473:    Mot miljöförstörande verksamhet kan man           plats. Hälsovårdsnämnden behandlar i samband
38474: ingripa även med stöd av bl.a. hälsovårdslagen,      därmed även frågor som gäller bullerbekämpning
38475: lagen angående vissa grannelagsförhållanden och      och miljöhygieniska aspekter på avfallshante-
38476: byggnadslagen. Särskilt de stadganden i hälso-       ringen som förorsakas av inrättningens verksam-
38477: vårdslagen och -förordningen som gäller förlägg-     het.
38478: ning och övervakning av olika fabriker och inrätt-       Frågan om upphävande av de stadganden som
38479: ningar har på grund av den bristfälliga lagstift-    gälier godkännande av förläggningsplats i hälso-
38480: ningen på dessa områden fått en central betydel-     vårdslagen är på ett väsentligt sätt förknippad
38481: se närmast inom luftvården och bullerbekämp-         med frågan om huruvida godkännandet av
38482: ningen.                                              förläggningsplats kunde och borde utvecklas tili
38483:    Det kanske mest allvarliga missförhållandet       ett enhetligt miljötilistånd på kommunnivå eller
38484: inom den nuvarande miljövårdslagstiftningen är       om något annat motsvarande förfarande. Be-
38485: de många och oenhetliga systemen med tillstånd       handlingen och övervakningen av tillstånden
38486: och anmälningar. För samma verksamhet måste          kunde åläggas de miljövårdsnämnder som kom-
38487: man i många fall ansöka om tilistånd eller göra      mer att bli lagstadgade.
38488: anmälningar hos flera olika myndigheter. Det             Den ovan nämnda kommitten borde ges i
38489: har varit svårt att sammanjämka de olika             uppgift att utreda denna fråga och framlägga
38490: förfarandena tili en fungerande helhet. Följden      förslag. Före det bör inte det förfarande för
38491: 4                                   1985 vp. -- BJ< n:o 212
38492: 
38493: godkännande av förläggningsplats om vilket         gas, eftersom det fortfarande är av väsentlig
38494: stadgas i hälsovårdslagen upphävas eller försva-   betydelse för miljöövervakningen.
38495: 
38496:      Helsingfors den 7 juni 1985
38497: 
38498:                                                                      Miljöminister Matti Ahde
38499:                                                  1985 vp.
38500: 
38501: Kirjallinen kysymys n:o 213
38502: 
38503: 
38504: 
38505: 
38506:                                     Lahti-Nuuttila ym.: Uusintapainoksen saamisesta Kirjailijakeskuk-
38507:                                       sen toimittamasta lasten ensikirja Pallerosta
38508: 
38509: 
38510:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38511: 
38512:    Kirjailijakeskus- Författarcentrum ry. toimit-          Asiasta tehty raha-asia-aloite, jossa esitettiin
38513: ti Lapsen vuonna 1979 lääkintöhallituksen kus-          varattavaksi momentille 33.60.29 vuoden 1985
38514: tantamana vastasyntyneiden vanhemmille jaetta-          tulo- ja menoarvioon 380 000 markkaa, koitui
38515: van vauvan ensimmäisen katselu- ja virikekirjan         sosiaalihallituksen toimittaman Meidän vauvan
38516: Palleron. Kirja ilmestyi myös ruotsiksi nimellä         kirjan hyväksi, josta on esim. kirjailijan osuus
38517: Knubbis.                                                jätetty kokonaan pois. Kuitenkin varhainen tu-
38518:    Kirjan suunnittelusta ja tekstistä vastasivat kir-   tustuminen kirjaan, lukemisharrastus jo vauva- ja
38519:                                                         palleroiästä asti, on yksi tärkeimmistä välineistä
38520: jailijat Kaarina Helakisa ja Kaija Pakkanen, kuvi-
38521: tuksesta taiteilija Maija Karma. Asiantuntijana         lapsen kielellisen kehityksen matkalla.
38522: toimi professori Pirkko Saarinen.                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38523:                                                         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
38524:    Kirjan ruotsinnoksesta vastasi kirjailija Christi-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
38525: na Andersson.                                           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38526:    Valtion varoin tuotetun jokaisen vauvaperheen                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38527: kirjan painos on vuosittain 50 000-60 000 kpl.                 ryhtyä Kirjailijakeskuksen toimittaman
38528:   Tällaisen hankkeen merkitys on aina tavatto-                 lasten ensikirjan PaHeron (ruotsiksi
38529: man suuri. Ensikirjan tulee olla laadultaan joka               Knubbis) uusintapainoksen aikaansaami-
38530: suhteessa moitteeton ja täysipainoinen.                        seksi?
38531: 
38532:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1985
38533: 
38534:           Pentti Lahti-Nuuttila           Mats Nyby                        Riitta Uosukainen
38535:           Ulla-Leena Alppi                Tytti Isohookana-Asunmaa         Elisabeth Rehn
38536: 
38537: 
38538: 
38539: 
38540: 428500615F
38541: 2                                        1985 vp. -      KK n:o 213
38542: 
38543: 
38544: 
38545: 
38546:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38547: 
38548:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           sen esityksestä vuodelle 1985 merkitsemättä li-
38549: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            säykselle kuitenkaan yksilöityä käyttötarkoitusta.
38550: olette 7 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn kir-           Määrärahalla joudutaan kattamaan muun muassa
38551: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         tekstiilituotteiden odotettua suurempi hinnan-
38552: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          nousu. "Meidän vauvan kirjan" kustannukset
38553: Pentti Lahti-Nuuttilan ym. näin kuuluvasta kir-          vastaavat kappaleelta ainoastaan noin kolmasosaa
38554: jallisesta kysymyksestä n:o 213:                         "Palleron" hinnasta, yhteensä 130 000 markkaa.
38555:                                                             Kirjailijakeskuksen toimittama ''Pallero' '-kirja
38556:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          on tarkoitettu edistämään äidinkieltä. Sitä on
38557:         ryhtyä Kirjailijakeskuksen toimittaman           alusta saakka jaettu lastenneuvoloiden välityksel-
38558:         lasten ensikirjan Palleron (ruotsiksi            lä, jolloin perheet saavat sen omalla äidinkielel-
38559:         Knubbis) uusintapainoksen aikaansaami-           lään. Kun äitiysavustuspakkaus jaetaan kaikille
38560:         seksi?                                           samansisältöisenä, voi se sisältää ainoastaan kaksi-
38561:                                                          kielistä materiaalia. ''Pallerosta'' on olemassa
38562:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          erillinen ruotsinkielinen laitos ''Knubbis''. Mo-
38563: seuraavaa:                                               lempien liittäminen äitiysavustuspakkaukseen ei
38564:     Neuvoloista Kirjailijakeskuksen tmmtttaman           ole taloudellisesti tarkoituksenmukaista.
38565: lasten katselu- ja virikekirjan Pallero (Knubbis)           Lastenkulttuurilehti Tyyris Tyllerön (3/1983)
38566: ovat saaneet vuosina 1979 - 1984 kaikkiaan               mukaan ''Pallero'' on erinomainen tekstikirja
38567: noin 400 000 vastasyntyneen vanhemmat. Ke-               aikuisille lukemisen tärkeydestä, mutta sen kuvi-
38568: väällä 1984 Kirjailijakeskus esitti, että kirja uusit-   tus soveltuu vasta kolmivuotiaalle. Äitiysavustus-
38569: taisiin siten, että siinä otettaisiin huomioon myös      pakkauksen tarvikkeet on tarkoitettu kattamaan
38570: Oulun yliopiston tekemän kirjan käyttöä koske-           lähinnä ensimmäistä ikävuotta. Vanhemmat ovat
38571: van tutkimuksen tulokset. Kun lääkintöhallituk-          toivoneet pakkaukseen vauvalle tarkoitettua kat-
38572: sen käyttöön ei kuitenkaan voitu osoittaa tulo- ja       selukirjaa. "Meidän vauvan kirja" on tarkoitettu
38573: menoarviossa uusimistyön edellyttämää määrära-           vauvaikäisille, ja sen suunnittelussa ja toteutuk-
38574: haa, on lääkintöhallitus kuluvan vuoden maalis-          sessa on käytetty kehityspsykologista tietoutta
38575: kuussa tilannut kirjasta, sen sisältöisenä kuin se       lapsen havaintotoimintojen, kielen ja sosiaalisten
38576: nyt on, yhteensä 70 000 kappaleen uusintapai-            kontaktien kehityksestä.
38577: noksen, mistä aiheutuvat kustannukset suorite-              Näin ollen ''Pallero' '-kirjan ja ''Meidän vau-
38578: taan vuoden 1985 tulo- ja menoarvion momentil-           van kirjan'' ei voida katsoa olevan toisiaan kor-
38579: ta 33.60.29.                                             vaavia, vaan toisiaan täydentäviä kirjoja.
38580:     Kysymyksen mukaan asiassa tehty raha-asia-              "Pallero" -kirjan levittämistä edelleen lasten-
38581: aloite, jossa esitettiin 'Varattavaksi vuoden 1985       neuvoloiden välityksellä pidetään tarpeellisena ja
38582: tulo- ja menoarvioon 380 000 markkaa lastenkir-          hyödyllisenä, mutta se ei vähennä vauvaikäiselle
38583: ja "Palleroa" varten lääkintöhallituksen momen-          tarkoitetun katselukirjan tarvetta äitiysavustus-
38584: tille 33.60.29, olisi koitunut sosiaalihallituksen       pakkauksessa.
38585: toimittaman ''Meidän vauvan kirjan'' hyväksi.               Vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesitykseen tul-
38586: Viimeksi mainittu kirja sisältyy kuitenkin äitiys-       laan esittämään, että lääkintöhallituksen käyt-
38587: avustuspakkaukseen, joka rahoitetaan sosiaalihal-        töön varattaisiin momentille 33.60.29 määräraha
38588: lituksen momentilta 33.15.51 Äitiysavustus. Li-          edelleen "Pallero" -kirjan uusintapainoksen otta-
38589: säksi päätös "Meidän vauvan kirjan"sisällyttämi-         mista varten sen sisältöisenä kuin se nyt on.
38590: sestä äitiysavustuspakkaukseen tehtiin jo maalis-           Kirja on osoittautunut onnistuneeksi ja neuvo-
38591: kuussa 1984 sosiaalihallituksen ja lääkintöhalli-        loiden siitä saama palaute on ollut myönteistä.
38592: tuksen yhteisistunnossa.                                 Kirjan uusimistyötä pidetään tärkeänä siten, että
38593:     Eduskunta korotti äitiysavustukseen tarkoitet-       uudistettu kirja voitaisiin jakaa neuvotoissa mah-
38594: tua arviomäärärahaa 350 000 markalla hallituk-           dollisimman pian.
38595: 
38596:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1985
38597: 
38598:                                                                                 Ministeri Matti Puhakka
38599:                                      1985 vp. -       KK n:o 213                                        3
38600: 
38601: 
38602:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
38603: 
38604:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ningen på textilprodukter, viiken varit större än
38605: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         väntat. Kostnaderna för "Babyns bok"utgör per
38606: den 7 maj 1985 tili vederbörande medlem av             exemplar endast ungefär en tredjedel av priset
38607: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      för "Knubbis", sammanlagt 130 000 mk.
38608: dagsman Pentti Lahti-Nuuttila m.fl. underteck-            Avsikten med Författarcentrums "Knubbis"-
38609: nade spörsmål nr 213:                                  bok är att främja modersmålet. Den har ända
38610:                                                        från början distribuerats genom rådgivningsbyrå-
38611:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        erna för barn, varvid familjerna får den på sitt
38612:        för åstadkommande av en ny upplaga av           eget språk. Då moderskapsförpackningen utdelas
38613:        barnboken Knubbis (på finska Pallero),          med samma innehåll tili alla kan den endast
38614:        som utges av Författarcentrum?                  innehålla tvåspråkigt materia!. "Knubbis" finns
38615:                                                        i en svensk och en finsk upplaga, den finska
38616:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       versioneo heter "Pallero". Att låta båda versio-
38617: anföra följande:                                       neroa ingå i moderskapsförpackningen är inte
38618:    Rådgivningarna har under åren 1979-1984             ekonomiskt ändamålsenligt.
38619: delat ut tili sammanlagt ca 400 000 nyblivna              Enligt barnkulturtidningen Tyyris Tyllerö (3 1
38620: föräldrar en aktiverande pekbok, Knubbis (Palle-       1983) är boken "Pallero" en utmärkt textbok för
38621: ro), som utges av Författarcentrum. På våren           vuxna om hur viktigt det är att läsa, men
38622: 1984 föreslog Författarcentrum att boken skulle        bildmaterialet i boken lämpar sig först för tre-
38623: förnyas så, att man i den skulle beakta även de        åringar. lnnehållet i moderskapsförpackningen är
38624: undersökningar om bokens användning som                närmast avsett för det första levnadsåret. Föräld-
38625: gjorts vid Uleåborgs universitet. Eftersom man i       rarna har framfört önskemål om att förpack-
38626: statsförslaget inte kunde anvisa medicinalstyrel-      ningen kunde innehålla en bilderbok för barn.
38627: sen de medel som en omarbetning förutsätter,           ''Babyns bok'' är avsedd för spädbarn, och vid
38628: har medicinalstyrelsen i mars i år beställt en ny      planeringen och urförandet har man anlitat ut-
38629: upplaga av boken på sammanlagt 70 000 exem-            vecklingspsykologins kunskap om utvecklingen
38630: plar, där innehållet är detsamma som för närva-        av barnets gestaltningsförmåga, språk och sociala
38631: rande. Kostnaderna för detta erläggs under mo-         kontakter.
38632: ment 33.60.29 i statsförslaget för år 1984.               Sålunda kan man inte anse att ''Knubbis' '-
38633:    Enligt spörsmålet skulle en finansmotion i          boken och ''Babyns bok'' ersätter varandra, utan
38634: ärendet, enligt vilken, man i statsförslaget för år    de kompletterar varandra.
38635: 1985 föreslog en reservation av 380 000 mk                Det anses nödvändigt och viktigt att även i
38636: under medicinalstyrelsens moment 33.60.29 för          fortsättningen distribuera "Knubbis" -boken via
38637: barnboken ''Knubbis'' ha gagnat boken ''Ba-            rådgivningarna, men detta minskar inte behovet
38638: byns bok'', som utges av socialstyrelsen. ''Babyns     av att låta moderskapsförpackningen innehålla en
38639: bok'' ingår emellertid i moderskapsförpack-            pekbok för spädbarn.
38640: ningen, som finansieras med anslag under social-          1 statsförslaget för år 1986 kommer man att
38641: styrelsens moment 33.15. 51. Dessutom fattades         föreslå att för medicinalstyrelsen skall reserveras
38642: beslutet om att ta med boken i moderskapsför-          ett anslag under moment 33.60.29 för utgivning
38643: packningen redan i mars 1984 vid ett gemensamt         av "Knubbis" -boken i ny upplaga med samma
38644: sammanträde för socialstyrelsen och medicinalsty-      innehåll som för närvarande.
38645: relsen.                                                   Boken har visat sig vara lyckad och den feed-
38646:    Riksdagen höjde förslagsanslaget för mo-            back rådgivningsbyråerna mottagit har varit posi-
38647: derskapsunderstöd med 350 000 mk jämfört med           tiv. En omarbetning av boken anses viktig såtill-
38648: regeringens förslag för år 1985, dock utan att         vida, att man önskar att en reviderad upplaga av
38649: anteckna något detaljerat användningsändamål           boken skall kunna utdelas vid rådgivningsbyråer-
38650: för ökningen. Anslaget skall täcka bl.a. prishöj-      na så snart som möjligt.
38651:    Helsingfors den 5 juni 1985
38652: 
38653:                                                                             Minister Matti Puhakka
38654:                 j
38655:                j
38656:               j
38657:              j
38658:             j
38659:            j
38660:           j
38661:          j
38662:         j
38663:        j
38664:       j
38665:      j
38666:     j
38667:    j
38668:   j
38669:  j
38670: j
38671:                                                 1985 vp.
38672: 
38673: Kirjallinen kysymys n:o 214
38674: 
38675: 
38676: 
38677: 
38678:                                    Pesola ym.: Työeläkkeen jakamisesta avioeron yhteydessä
38679: 
38680: 
38681:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38682: 
38683:    Kotona työtä tehneelle perheenemännälle elä-       toiselle henkilölle. Muutos ei aiheuttaisi merkit-
38684: keajan turvaa avioliiton jatkuessa puolison työelä-   tävää lisäystä eläkemenoihin.
38685: ke ja puolison kuoltua maksettava perhe-eläke.
38686:                                                          Eläkeoikeuksien jaon voitaisiin katsoa johtuvan
38687: Nykyisin moni pitkäänkin jatkunut avioliitto
38688:                                                       siitä, että avioliiton aikana karttuneet työeläkkeet
38689: päättyy avioeroon. Tällöin kotona työskennellyt
38690:                                                       ovat pääomaa, joka on molempien puolisoiden
38691: puoliso jää kokonaan vaille työeläkettä ja menet-
38692:                                                       työpanoksella säästetty. Kotiin jäävä puoliso on
38693: tää myös perhe-eläkeoikeuden.
38694:                                                       kodin- ja lastenhoitotyöllään mahdollistanut ja
38695:    Eläketurvan parantamisen tarve on suurin van-      tukenut toisen puolison työssäkäyntiä ja eläkkeen
38696: hemmissa väestöryhmissä, joissa naisten työssä-       ansaintaa.
38697: käynti on vähäisempää kuin nuoremmissa ikäluo-
38698: kissa. Eläketurvakeskus on ehdottanut epäkoh-           Kotona työskennelleen puolison eläketurvan
38699: dan poistamiseksi työeläkkeiden osittamista avio-     parantamisesta on puhuttu jo vuosia ja tämä
38700: eron yhteydessä siten, että avioliiton aikana kart-   parantaminen tulisi toteuttaa pikaisesti. Se olisi
38701: tuneiden eläkkeiden yhteismäärä jaetaan tasan         merkittävä edistysaskel kotona työskentelevän
38702: puolisoiden kesken. Avioliittoajan ulkopuolella       henkilön eläketurvan parantamisessa.
38703: karttunutta työeläkettä ei osituksessa otettaisi         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38704: huomioon. Avioliiton aikana vähemmän tai ei           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
38705: ollenkaan eläkettä ansainneelle puolisolle toiselta   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
38706: siirrettävä osa maksettaisiin omana työeläkkee-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38707: nään ja toisen puolison eläkkeeseen tehtäisiin
38708: vastaava vähennys hänen eläkkeensä alkaessa.                    Milloin Hallitus aikoo antaa esityksen
38709: Ositus tehtäisiin avioeron yhteydessä.                       työeläkkeen jakamisesta avioeron yhtey-
38710:    Eläkkeiden yhteismäärä ei osituksessa muttuisi,           dessä silloin, kun avioliitto on kestänyt
38711: sillä osa eläkkeestä vain siirtyisi maksettavaksi            pitkähkön ajan?
38712: 
38713:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1985
38714: 
38715:          Helena Pesola                   Saara Mikkola                   Tuulikki Petäjäniemi
38716:          Ben Zyskowicz                   Aila Jokinen                    Päivi Varpasuo
38717:                                          Anna-Kaarina Louvo
38718: 
38719: 
38720: 
38721: 
38722: 428500622P
38723: 2                                     1985 vp. -     KK n:o 214
38724: 
38725: 
38726: 
38727: 
38728:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38729: 
38730:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sattuessa ositettava siten, että kotona työskennel-
38731: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lyt puoliso saisi lukea eläkkeekseen osan puoli-
38732: olette 3 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn kir-       sonsa työeläkkeestä. Uudistusehdotuksesta hanki-
38733: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tuissa lausunnoissa ehdotukseen suhtauduttiin
38734: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      hyvin ristiriitaisesti. Muun muassa oikeusministe-
38735: Helena Pesolan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     riö katsoi, että avioliittolain säännöksiä tulisi
38736: kysymyksestä n:o 214:                                ensin tarkistaa, ennen kuin ehdotukseen voidaan
38737:                                                      mennä.
38738:           Milloin Hallitus aikoo antaa esityksen
38739:        työeläkkeen jakamisesta avioeron yhtey-          Vuoden 1984 alusta toteutui kansaneläke-
38740:        dessä silloin, kun avioliitto on kestänyt     uudistuksen II B vaihe, jonka mukaan toisen
38741:        pitkähkon ajan?                               puolison tulot eivät vaikuta toisen puolison lisä-
38742:                                                      osan määrään. Vuoden 1985 alusta toteutui myös
38743:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     kansaneläkeuudistuksen III vaihe, jonka mukaan
38744: ti seuraavaa:                                        jokaisella henkilöllä on oikeus henkilökohtaiseen
38745:                                                      kansaneläkkeeseen, jonka suuruuteen eivät vai-
38746:    Kysymystä perheenemäntien eläketurvan pa-         kuta muut tulot kuin eläkkeensaajan omat elä-
38747: rantamisesta selvitettiin Eläketurvakeskuksessa      ketulot.
38748: 1970-luvun lopulla. Työn ensimmäinen vaihe
38749: johti vuonna 1980 työntekijäin eläkelain muutta-        Perheenemäntien eläketurvaa kuolemanta-
38750: miseen siten, että kotonaan alle kolmivuotiasta      pauksen varalta selvitetään parhaillaan perhe-elä-
38751: lasta hoitaneen perheenäidin tullessa työkyvyttö-    kekomiteassa, jonka työlle asetettu määräaika
38752: mäksi hänellä on oikeus niin sanottuun täysite-      päättyy vuoden 1986 alkupuolella. Jo tämän
38753: hoiseen työkyvyttömyyseläketurvaan. Tämä per-        kesäkuun loppuun mennessä komitean on annet-
38754: heenäitien kohdalla kaikkein kiireellisimpänä pi-    tava välimietintönsä kiireisimmistä perhe-eläke-
38755: detty osauudistus tarkoitti sitä, että työkyvyttö-   turvan korjaamistarpeista.
38756: myyseläkkeen suuruudessa otetaan lasten hoidon          Kysymyksessä tarkoitettu uudistus vaikuttaa
38757: johdosta huomioon myös työkyvyttömyyseläketa-        hyvin keskeisesti eläkejärjestelmämme perustei-
38758: pahtumasta jäljellä olevat eläkevuodet elä-          siin. Sen vuoksi tässä vaiheessa on syytä odottaa,
38759: keikään, vaikka työsuhteen päättymisestä onkin       mitä perhe-eläkekomitea päätyy ehdottamaan
38760: kulunut vuotta pitempi aika. Toisena parannus-       perheenemäntien eläketurvan osalta ja tämän
38761: ehdotuksena Eläketurvakeskus esitti, että enem-      jälkeen harkita vielä mahdollisesti tarvittavia toi-
38762: män ansaitsevan puolison työeläke on avioeron        menpiteitä.
38763: 
38764:     Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1985
38765: 
38766:                                                                             Ministeri Matti Puhakka
38767:                                       1985 vp. -     KK n:o 214                                        3
38768: 
38769: 
38770: 
38771: 
38772:                                Tili Riksdagens Herr Talman
38773: 
38774:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         förtjänar mera vid skilsmässa skali delas så, att
38775: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       den make som har arbetat hemma tili sin pen-
38776: den 3 maj 1985 tili vederbörande medlem av           sion finge räkna en del av makens arbetspension.
38777: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    I de utlåtanden som inhämtades om reformför-
38778: dagsledamot Helena Pesola m.fl. undertecknade        slaget förhöli man sig mycket motsägelsefulit tili
38779: spörsmål nr 214:                                     förslaget. Bland annat justitieministeriet ansåg
38780:                                                      att äktenskapslagens stadganden först borde jus-
38781:          När ämnar Regeringen avlåta en pro-         teras, innan man kan gå in på förslaget.
38782:        position om delning av arbetspensionen i         Från och med ingången av år 1984 genomför-
38783:        samband med skilsmässa när äktenskapet        des folkpensionsreformens skede II B, enligt
38784:        har varat en längre tid?                      vilket den ena makens inkomster inte påverkar
38785:                                                      den andra makens tilläggsdel. Från och med
38786:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     ingången av år 1985 genomfördes också folkpen-
38787: anföra följande:                                     sionsreformens skede III, enligt vilket varje per-
38788:    Frågan om förbättrat pensionsskydd för hus-       son har rätt tili en personlig folkpension, vars
38789: mödrar utreddes inom pensionsskyddscentralen i       storlek inte påverkas av andra inkomster än
38790: slutet av 1970-talet. Arbetets första skede ledde    pensionstagarens egna pensionsinkomster.
38791: tili att lagen om pension för arbetstagare år 1980      Frågan om husmödrarnas pensionsskydd vid
38792: ändrades så, att när en husmor, som hemma            dödsfall utreds som bäst inom familjepen-
38793: vårdat barn under tre år, blir arbetsoförmögen       sionskommitten. Tidsfristen för kommittens ar-
38794: har hon rätt tili s.k. invalidpensionsskydd med      bete utgår i början av år 1986. Redan före
38795: fuli effekt. Denna för husmödrarnas del allra        utgången av juni detta år skali kommitten avge
38796: mest brådskande delreform innebar att vid fast-      sitt delbetänkande om de mest brådskande korri-
38797: stäliandet av invalidpensionens storlek beaktas på   geringsbehoven inom familjepensionsskyddet.
38798: grund av vården av barnen också de tili pension         Den reform som avses i spörsmålet påverkar
38799: berättigande år som återstår tili pensionsåldern     grunderna för vårt pensionssystem på mycket
38800: från den händelse som ledde tili invalidpension,     vitala punkter. Därför är det skäl att i detta skede
38801: trots att längre tid än ett år har förflutit sedan   avvakta de förslag som familjepensionsskydds-
38802: arbetsförhållandet upphörde. Som ett andra för-      kommitten kommer att framlägga beträffande
38803: slag tili förbättring föreslog pensionsskyddscen-    pensionsskyddet för husmödrar och därefter ännu
38804: tralen, att arbetspensionen för den make som         eventuelit överväga erforderliga åtgärder.
38805: 
38806:      Helsingfors den 7 juni 1985
38807: 
38808:                                                                             Minister Matti Puhakka
38809: 1
38810: 1
38811:  1
38812:  1
38813:   1
38814:   1
38815:    1
38816:    1
38817:     1
38818:     1
38819:      1
38820:      1
38821:       1
38822:       1
38823:        1
38824:        1
38825:         1
38826:         1
38827:          1
38828:          1
38829:           1
38830:           1
38831:            1
38832:            1
38833:                                                 1985 vp.
38834: 
38835: Kirjallinen kysymys n:o 215
38836: 
38837: 
38838: 
38839: 
38840:                                    Turunen ym.: Teollisuusinvestointien liikevaihtoverohuojennuksista
38841: 
38842: 
38843:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38844: 
38845:    Vuodesta 1977 taman vuoden alkuun saakka               - Jos lunastussopimus tehdään heti, kunta
38846: on myönnetty kunnille ja eräille kiinteistöyrityk-     tai teollisuuskyläyhtiö ei saa edellä mainittua
38847: sille niiden rakentaessa teollisuustiloja liikevaih-   avustusta, vaikka omistusoikeus jää kunnalle tai
38848: toverohuojennusta vastaavaa avustusta kauppa- ja       teollisuuskyläyhtiölle, vaan yritys saa vuosittain
38849: teollisuusministeriöltä. Tämän avustuksen esi-         liikevaihtoverovähennyksen. Se saa myös poisto-
38850: merkiksi kunnat ovat siirtäneet suoraan teolli-        oikeuden.
38851: suushalliin tulevien yritysten hyväksi vuokrassa          - Kolmas vaihtoehto on se, että yritys raken-
38852: tai lunastushinnassa. Seurauksena on ollut, että       taa tilat suoraan itse, jolloin edellä mainitunlaisia
38853: lunastussitoumuksen tehnyt yritys on saanut lu-        kiemuroita ei ole.
38854: kea teollisuustilat käyttöomaisuuteensa ja on saa-        Hyvin toimineen käytännön romuttaminen on
38855: nut hyväkseen poisto-oikeuden heti lunastuksen         kehitysalueiden kannalta merkittävä epäkohta.
38856: alettua sopimuksen mukaisesti.                         Liikevaihtoverohuojennusta vastaavan avustuksen
38857:    Tämän vuoden alusta tilanne on muuttunut            puuttuminen eräissä tapauksissa joudutaan nyt
38858: liikevaihtoverolakiin tehtyjen muutosten johdos-       kunnissa ja teollisuuskyläyhtiöissä kattamaan lai-
38859: ta. Nyt teollisuustilat jaetaan kahteen osaan,         narahoituksella, mikä merkitsee myös pääomara-
38860: pienteollisuushalleihin, jotka ovat pelkkiä vuok-      sitteen kasvua yritykselle. Uusi järjestelmä on
38861: ratiloja, ja lunastushalleihin. Pienteollisuushal-     monimutkainen, lisää turhaa byrokratiaa ja vai-
38862: liin liikevaihtoveropalautuksen saa pääsääntöises-     keuttaa kuntien elinkeinopolitiikkaa ja alkavaa
38863: ti kauppa- ja teollisuusministeriöitä avustuksena      yritystoimintaa.
38864: kuten ennenkin. ''Mittatilaustyönä'' yritykselle          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38865: rakennettavaan halliin yritys itse saa liikevaihto-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitateri esitämme
38866: veropalautuksen suoraan edellyttäen, että on itse      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
38867: hallin rakennuttaja tai rakentaja sekä omistaja.       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38868:    Jos hallin rakentaa tai rakennuttaa kunta tai
38869: teollisuuskyläyhtiö omistukseensa ja edelleen lu-                Mitä Hallitus aikoo tehdä, että teolli-
38870: nastussopimuksella yritykselle siirrettäväksi, ovat            suusinvestointien liikevaihtoverohuojen-
38871: mahdolliset vaihtoehdot seuraavat:                             nuksiin liittyvät epäkohdat aikaisempaan
38872:     - Kunta tai teollisuuskyläyhtiö rakennuttaa                käytäntöön verrattuna eivät olisi vaikeut-
38873: teollisuushallin ja saa edellä mainitun liikevaih-             tamassa kuntien ja teollisuuskyläyhtiöi-
38874: toverohuojennusta vastaavan avustuksen. Tämän                  den sekä yritystoiminnan yhteishankkeita
38875: jälkeen yritys vuokraa tilat, mutta ei saa poisto-             kehitysalueilla ja samalla näiden alueiden
38876: oikeutta. Jos lunastussopimus tai kauppa tehdään               työllisyydenhoitoa?
38877: vuoden kuluttua, ts. vuokra-ajan jälkeen, saa
38878:  yritys poisto-oikeuden.
38879: 
38880:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1985
38881: 
38882:          Eeva Turunen                    Toivo T. Pohjala                 Iiro Viinanen
38883: 
38884: 
38885: 
38886: 
38887: 4285006376
38888: 2                                      1985 vp. -- ~ n:o 215
38889: 
38890: 
38891: 
38892: 
38893:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
38894: 
38895:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Kauppa- ja teollisuusministeriön on täytynyt var-
38896: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          mistua ensinnäkin siitä, että avustus tulee alentu-
38897: olette 7 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn kir-         neen lunastushinnan tai vuokran muodossa teol-
38898: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       lisuusyrityksen hyväksi, mutta lisäksi myös veron-
38899: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        huojennusedellytysten olemassaolosta ja siitä, et-
38900: Eeva Turusen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         tä avustus suuruudeltaan vastaa liikevaihtovero-
38901: kysymyksestä n:o 215:                                  huojennusta. Vielä on tullut varmistua siitä, ettei
38902:                                                        lunastussopimusta ole siten laadittu, että teolli-
38903:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että teolli-      suusyritys tietyin sopimusjärjestelyin voi itse saa-
38904:         suusinvestointien liikevaihtoverohuojen-       da liikevaihtoverohuojennusta. Tällöinhän vero-
38905:         nuksiin liittyvät epäkohdat aikaisempaan       tuki tulisi myönnettyä kahteen kertaan ensin
38906:         käytäntöön verrattuna eivät olisi vaikeut-     raha-avustuksena kunnalle ja sitten liikevaihtove-
38907:         tamassa kuntien ja teollisuuskyläyhtiöi-       rohuojennuksena teollisuusyritykselle. Verotuki-
38908:         den sekä yritystoiminnan yhteishankkeita       järjestelmän suurimpana epäkohtana on pidetty
38909:         kehitysalueilla ja samalla näiden alueiden     sitä, että avustuksen maksavan kauppa- ja teolli-
38910:         työllisyydenhoitoa?                            suusministeriön on itse asiassa tullut tutkia samat
38911:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       verotukselliset seikat kuin liikevaihtoveroviran-
38912: ti seuraavaa:                                          omaisten, mutta sillä ei ole ollut itsellään tähän
38913:                                                        asiantuntemusta.
38914:    Teollisuusyritykset, jotka ovat itse rakentaneet       Nyt esitettyjen hankaluuksien ja epäkohtien
38915: tai itse rakennuttaneet uuden teollisuusraken-         poistamiseksi verotukijärjestelmä uudistettiin
38916: nuksen, ovat vuodesta 1977 lukien saaneet hy-          vuoden 1985 alusta lukien. Verosäännöksiä muu-
38917: väkseen liikevaihtoverohuojennuksen, joka niille       tettiin siten, että verotuki myönnettiin liikevaih-
38918: on myönnetty liikevaihtoverotusmenettelyn yh-          toverohuojennuksena eikä raha-avustuksena suo-
38919: teydessä. Pienet usein kehitysalueilla toimivat        raan lunastussopimuksen kunnan tai muun ra-
38920: teollisuusryitykset eivät kuitenkaan ole pystyneet     kennuttajan kanssa tehneelle teollisuusyrityksel-
38921: järjestämään rakentamisen rahoitusta eivätkä si-       le. Muutoksen seurauksena verotuki ohjataan siis
38922: ten ole voineet itse rakentaa tai rakennuttaa          nyt suoraan asianomaiselle teollisuusyritykselle.
38923: tarvitsemiaan      teollisuusrakennuksia.    Tämän     Veronhuojennusedellytykset ja veronhuojennuk-
38924: vuoksi ovat erityisesti kunnat, mutta myös eräät       sen suutuuden selvittävät liikevaihtoveroviran-
38925: kiinteistöyritykset rakennuttaneet näiden yritys-      omaiset.
38926: ten käyttöön uusia teollisuusrakennuksia. Kun             Kuten edellä olevasta selviää, ei kuntien tai
38927: teollisuusyritys ei tällöin ole itse rakentanut eikä   kiinteistöyritysten rakennuttamien ja sittemmin
38928: rakennuttanut rakennusta, ei liikevaihtoverohuo-       teollisuusyrityksille myymien teollisuusrakennus-
38929: jennusta ole voitu sille myöntää. Näitä tapauksia      ten verotuki ole vuoden 1985 alusta toteutetun
38930: varten on luotu erityinen verotukijärjestelmä,         muutoksen johdosta määrältään pienentynyt.
38931: jonka avulla kunnille ja kiinteistöyrityksille on      Teollisuusyritykset tosin saavat veronhuojennuk-
38932: maksettu liikevaihtoverohuojennusta vastaava           sen hyväkseen vasta sitä mukaa, kuin ne kunnille
38933: raha-avustus. Kauppa- ja teollisuusministeriö on       tai muille rakennuttajille suorittavat rakennuksen
38934: maksanut tämän avustuksen kunnille ja kiinteis-        osto- tai lunastushintaa. Tässä suhteessa raken-
38935: töyrityksille, jotka ovat avustuksen määrällä alen-    nuttajalta rakennuksen ostaneet yritykset ovat
38936: taneet teollisuusyritykseltä perimäänsä rakennuk-      samassa asemassa kuin muutkin liikevaihtovero-
38937: sen lunastushintaa taikka vuotuista vuokramak-         velvolliset teollisuusyritykset. Yritys, joka maksaa
38938: sua. Näin verotuki on kiertotietä tullut teolli-       teollisuusrakennuksen urakka- tai kauppahinnan
38939: suusyrityksen hyväksi.                                 nopeamman aikataulun mukaisesti, saa myös
38940:    Tämän verotukijärjestelmän käytäntöön sovel-        veron_huojennuksen vastaavasti hyväkseen nope-
38941: taminen on useastakin syystä ollut hankalaa.           ammm.
38942:                                         1985 vp. -      KK n:o 215                                       3
38943: 
38944:    Toisaalta on selvää, että liikevaihtoverohuojen-     nuksen käyttöön ottamisesta, että rakennusta ei
38945: nusta vastaavan raha-avustuksen lopettaminen            enää tuolloin voida pitää uutena eikä liikevaihto-
38946: välittömästi myytäväksi tarkoitetuilta rakennuk-        verohuojennusta siitä näin ollen voi saada. Näissä
38947: silta on kiristänyt kuntien käynnistämien teolli-       tapauksissa teollisuusyritys siis edelleenkin saa
38948: suusinvestointien rahoitusta. Kunnat ja kiinteis-       verotuen hyväkseen raha-avustuksen määrällä
38949: töyrityksethän saivat koko raha-avustuksen hy-          alentuneen vuokran ja lunastushinnan muodossa.
38950: väkseen rakennuksen valmistuttua, jolloin se voi-       Se, että yritys tällöin voi aloittaa poistot vasta,
38951: tiin heti siirtää teollisuusyrityksen hyväksi. Tässä    kun se on tehnyt lunastussopimuksen rakennuk-
38952: suhteessa teollisuusrakennusten rakennuttaminen         sesta, ei yleensä merkitse yritykselle kovin suurta
38953: kunnilla oli siten rahoituksellisesti edullisempaa,     menetystä. Kehitysalueella toimivien pienyri-
38954: kuin jos yritys itse olisi rakennukset rakennutta-      tysten vuositulo teollisuusrakennuksen valmistut-
38955: nut. Voidaan siten todeta, että vuoden 1985             tua on yleensä niin vähäinen, ettei poistoja
38956: alusta toteutettu veroml;ll;ltos on asettanut teolli-   rakennuksen valmistaruisvuonna vielä voida lä-
38957: suusrakennusinvestoinnit         liikevaihtoverotuen    heskään täysimääräisesti vähentää tuloista.
38958: suhteen niin markkamääräisesti kuin rahoituksel-           Liikevaihtoverotukijärjestelmän muutos on täs-
38959: lisestikin yhdenvertaiseen asemaan.                     sä vaiheessa ehtinyt olla voimassa vasta puolisen
38960:    Kuten kysymyksen perusteluosassakin on to-           vuotta. Mikäli muutoksen johdosta osoittautuisi
38961: dettu, ei verotukimuutos ole koskenut lainkaan          tarpeelliseksi uudelleen harkita valtion tukitoi-
38962: vuokralle annettavia pienteollisuushalleja. Tällai-     menpiteitä kehitysalueilla, tapahtuisi se parhai-
38963: sia halleja rakennuttaville kunnille ja kiinteistö-     ten, kun ensin on saatu selville vasta hiljattain
38964: yritykselle maksetaan siten edelleenkin liikevaih-      tehdyn muutoksen aiheuttamat vaikutukset. Ku-
38965: toverohuojennusta vastaava raha-avustus. Raha-          ten edellä esitetty osoittaa, ei muutoksen johdos-
38966: avustus maksetaan myös teollisuusrakennuksista,         ta ole vielä ilmennyt sellaista, joka vaatisi toi-
38967:  joista lunastussopimus teollisuusyrityksen kanssa      menpiteitä.
38968: tehdään vasta niin pitkän ajan kuluttua raken-
38969: 
38970:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1985
38971: 
38972:                                                                             Ministeri Pekka Vennamo
38973: 4                                     1985 vp. -     KK n:o 215
38974: 
38975: 
38976: 
38977: 
38978:                                Tili Riksdagens Herr Talman
38979: 
38980:    1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen         detta skattestödssystem i praktiken. Handels- och
38981: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       industriministeriet har först och främst varit
38982: den 7 maj 1985 tili vederbörande medlem av           rvunget att förvissa sig om att understödet kom-
38983: statsrädet översänt avskrift av följande av riks-    mer företaget tili godo i form av nedsatt Jöseskil-
38984: dagsledamot Eeva Turunen m.fl. undertecknade         Jing elier hyra, men dessutom ocksä om att
38985: spörsmål nr 215:                                     förutsättningar för skattelättnad föreligger, och
38986:                                                      om att understödet tili sin storlek motsvarar
38987:           Vad ämnar Regeringen göra för att          omsättningsskattelättnaden. Dessutom har man
38988:        missförhållandena i anslutning tili om-       varit tvungen att förvissa sig om, att inJösnings-
38989:        sättningsskattelättnader för industriinves-   avtaJet inte är sä uppgjort, att industriföretaget
38990:        teringar i jämförelse med tidigare praxis     sjäJvt genom vissa avtalsarrangemang kan erhålJa
38991:        inte skali försvära förverkligandet av ge-    omsättningsskattelättnad. Härvid skulie skatte-
38992:        mensamma projekt för kommuner och             stödet komma att beviljas tvä gänger, först som
38993:        industribybolag samt företagsverksamhe-       penningunderstöd tili kommunen och sedan som
38994:        ten inom urvecklingsomrädena och sam-         omsättningsskattelättnad tili industriföretaget.
38995:        tidigt skötseln av sysselsättningen inom      Det största missförhäliandet i skattestödssystemet
38996:        dessa omräden?                                har ansetts vara det, att handels- och industri-
38997:                                                      ministeriet som betalade understödet i sjäJva
38998:                                                      verket var tvunget att undersöka samma skatte-
38999:   Såsom svar pä detta spörsmäl fär jag vördsamt      inässiga faktorer som omsättningsskattemyndig-
39000: anföra följande:
39001:                                                      heterna, utan att självt ha sakkunskap för detta.
39002:    lndustriföretag som själva uppfört eller Jätit       För avJägsnande av de nu framförda svärighe-
39003: uppföra en ny industribyggnad har fr.o.m. är         terna och missförhålJandena förnyades skatte-
39004: 1977 erhäliit omsättningsskattelättnad i samband     stödssystemet fr.o.m. början av år 1985. Skatte-
39005: med omsättningsbeskattningen. Smä industri-          stadgandena ändrades sä, att skattestödet bevilja-
39006: företag som ofta verkar inom urveckJingsomräde-      des som omsättningsskattelättnad och inte som
39007: na har dock inte förmätt ordna finansieringen av     penningunderstöd direkt tili det industriföretag
39008: byggandet och har säJunda inte själva kunnat         som ingätt inJösningsavtal med kommun elier
39009: uppföra elier Jäta uppföra de industribyggnader      annan byggherre. Som en föJjd av ändringen
39010: de behöver. Av denna orsak har särskilt kommu-       styrs skattestödet nu säJedes direkt tili vederbö-
39011: nerna men ocksä vissa fastighetsföretag Jätit upp-   rande industriföretag. Förutsättningarna för skat-
39012: föra nya industribyggnader för dessa företags        telättnad och storleken pä skattelättnaden utreds
39013: bruk. När industriföretaget härvid inte sjäJvt       av omsättningsskattemyndigheterna.
39014: uppfört elier Jätit uppföra byggnaden, har det          Såsom ovan framgär har skattestödet för in-
39015: inte kunnat beviljas omsättningsskattelättnad.       dustribyggnader, som kommuner elier fastighets-
39016: För dessa falJ har ett särskilt system med skatte-   företag Jätit uppföra och sedan sålt tili industri-
39017: stöd skapats, med vars hjäJp ett penningunder-       företag, inte minskat pä grund av den ändring
39018: stöd som motsvarar omsättningsskattelättnaden        som genomfördes frän början av är 1985. lndus-
39019: har betalts tili kommunerna och fastighetsföreta-    triföretagen fär visserligen skattelättnaden tili
39020: gen. Handels- och industriministeriet har betalt     godo först när de erlägger inköpspriset elier
39021: detta understöd tili de kommuner och fastighets-     Jöseskiliingen för byggnaden tili kommunen elier
39022: företag, som med beloppet av understödet sänkt       nägon annan byggherre. 1 detta avseende befin-
39023: den Jöseskiliing elier ärliga hyra som uppbärs av    ner · sig de företag som köpt en byggnad frän
39024: industriföretaget för byggnaden. Pä detta sätt har   nägon byggherre i samma siruation som andra
39025: skattestödet pä omvägar kommit industriföreta-       omsättningsskatteskyJdiga industriföretag. Ett
39026: get tili godo.                                       företag som betalar industribyggnadens entrepre-
39027:    Det har av flera skäl varit svärt att tiliämpa    nadpris elier köpesumma enJigt en snabbare
39028:                                       1985 vp. -     KK n:o 215                                        5
39029: 
39030: tidtabell, får också på motsvarande sätt skatte-     dustriföretagen först när en så lång tid förflutit
39031: lättnaden snabbare till godo.                        sedan byggnadens ibruktagande att byggnaden
39032:    Å andra sidan är det klart att det faktum att     då längre inte kan anses som ny och omsättnings-
39033: man upphör att betala penningunderstöd som           skattelättnad sålunda inte kan erhållas för den. 1
39034: motsvarar omsättningsskattelättnad för bygg-         dessa fall får industriföretaget således fortfarande
39035: nader som är avsedda att säljas omedelbart, har      skattestödet tili godo till samma belopp som
39036: stramat åt finansieringen av kommunernas in-         penningunderstödet i form av sänkt hyra och
39037: dustriinvesteringar. Kommunerna och fastighets-      löseskilling. Det faktum, att företaget härvid kan
39038: företagen fick hela penningunderstödet till godo     inleda avskrivningar först när det har ingått ett
39039: när byggnaden stod färdig, varvid det genast         inlösningsavtal om byggnaden, innebär i allmän-
39040: kunde överföras till industriföretaget. 1 detta      het inte någon väldigt stor förlust för företaget.
39041: avseende var det sålunda finansiellt mera lönsamt    Årsinkomsten för småföretag som verkar inom
39042: att kommunen Iät uppföra industribyggnaderna         utvecklingsområdena är sedan industribyggnaden
39043: än att företaget självt skulle ha uppfört dem. Det   blivit färdig i allmänhet så låg, att avskrivningar-
39044: kan sålunda konstateras att den skatteändring        na under det år byggnaden blivit färdig ännu
39045: som genomförts fr.o.m. ingången av år 1985 har       inte ens tillnärmelsevis kan avdras från inkomst-
39046: gjort industriinvesteringarna jämbördiga med av-     erna till fullt belopp.
39047: seende på omsättningsskattestödet såväl vad be-         Ändringen av omsättningsskattesystemet har i
39048: loppet som finansieringen beträffar.                 detta skede hunnit vara i kraft bara ett halvt år.
39049:    Såsom också konstateras i motiveringen till       lfall det på grund av ändringen skulle visa sig
39050: spörsmålet har skattestödsändringen inte alls be-    nödvändigt att på nytt överväga de statliga
39051: rört de småindustrihallar som hyrs ut. Till kom-     stödåtgärderna inom utvecklingsområdena, vore
39052:  muner och fastighetsföretag som låter bygga         det bäst att göra det först sedan man sett
39053:  dylika hallar betalas sålunda ett penningunder-     verkningarna av den nyligen gjorda ändringen.
39054: stöd som motsvarar omsättningsskattelättnaden.       Såsom det ovan sagda visar, har det ännu inte på
39055:  Penningunderstöd betalas också för industribygg-    grund av ändringen framkommit något sådant
39056:  nader, om vilka inlösningsavtal ingås med in-       som skulle kräva åtgärder.
39057: 
39058:      Helsingfors den 12 juni 1985
39059: 
39060:                                                                           Minister Pekka Vennamo
39061:                                                 1985 vp.
39062: 
39063: Kirjallinen kysymys n:o 216
39064: 
39065: 
39066: 
39067: 
39068:                                    Elo _ym.: Hylkäävien arvosanojen poistamisesta ylioppilaskirjoituk-
39069:                                       sissa
39070: 
39071: 
39072:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39073: 
39074:   Suomessa käytössä olevalla ylioppilastutkinnol-        Aika ajoin on myös esitetty ajatuksia siitä, että
39075: la on pitkät perinteet ja vakiintunut asema.          ylioppilastutkinnon arvosanat tulisi poistaa. Nä-
39076: Vuosikymmenien mittaan ylioppilastutkinnosta          mä ajatukset eivät ole kuitenkaan saaneet kovin-
39077: on muodostunut yhtenäinen arviointiperusta            kaan laajaa kannatusta. Sen sijaan ehdotus siitä,
39078: koulunsa päättäville lukiolaisille. Tutkinto on       että ns. reputtaminen lopetettaisin, on saanut
39079: myös epäilemättä pitänyt yllä kansainvälisesti        varsin yleistä tukea. On esitetty, että reputtami-
39080: katsottuna korkeaa tasoa maamme lukioissa.            sen poistamisen yhteydessä voitaisiin approbatur-
39081:                                                       arvosanaa laajentaa niin, että siihen merkittäisiin
39082:    Ylioppilaiden saama pohjakoulutus on luonut        myös arvosanan tuottanut pistemäärä. Reputta-
39083: hyvät mahdollisuudet jatko-opiskeluun. Ylioppi-       misen lopettamisella voitaisiin epäilemättä vä-
39084: lastodistus onkin toiminut yhtenä apuvälineenä        hentää ylioppilaskokelaiden turhaa jännittämistä
39085: valittaessa opiskelijoita jatko-opintoihin.           ja stressiä.
39086:                                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39087:    Vuosikymmenien mittaan ylioppilastutkinto          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
39088: on läpikäynyt muutoksia kokeiden sisällön suh-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
39089: teen. Voidaan epäilemättä väittää, että ylioppi-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39090: lastutkinto on mitannut kohtuullisen tarkasti
39091: kokelaiden taidot. Kuitenkin viime aikoina on                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39092: erityisesti valitettu siitä, että kielten kuullun             ryhtyä, jotta kielten kuullun ymmänä-
39093: ymmärtämiskokeet eivät ole pystyneet mittaa-                  miskokeet mittaisivat ylioppilaskokelai-
39094: maan oppilaiden todellisia tietoja oikeuden-                  den taitoja entistä luotettavammin, ja
39095: mukaisesti. Niinpä tämän vuoden ylioppilaskir-                   aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin
39096: joituksissa englannin kielen kuullun ymmärtä-                 ns. reputtamisen poistamiseksi ylioppilas-
39097: miskoe sai erityisen runsaasti arvostelua osakseen.           kirjoituksissa?
39098: 
39099:      Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1985
39100: 
39101:          Mikko Elo                      Jouko Skinnari                  Matti Louekoski
39102:          Sakari Knuuttila               Tuula Paavilainen               Jussi Ranta
39103:          Mats Nyby                      Timo Roos                       Kari Rajamäki
39104:                                         Antti Kalliomäki
39105: 
39106: 
39107: 
39108: 
39109: 4285006310
39110: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 216
39111: 
39112: 
39113: 
39114: 
39115:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39116: 
39117:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Ns. reputtamisen poistamista ylioppilastutkin-
39118: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          nosta on vuosien varrella eri yhteyksissä pohdittu.
39119: olette 2 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn kir-         Kuitenkin jos kokelaan suoritus ei osoita vähäi-
39120: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       sintäkään tiedon hallintaa puhumattakaan kyp-
39121: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        syydestä, on harhaanjohtavaa antaa suorituksesta
39122: Mikko Elon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta           hyväksytty arvolause. Stressiä on mahdoton koko-
39123: kysymyksestä n:o 216:                                  naan poistaa ylioppilastutkinnosta. Nykyiset tut-
39124:                                                        kintosäännökset korotusmahdollisuuksineen ovat
39125:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kuitenkin varsin suopeat jännittäjillekin.
39126:         ryhtyä, jotta kielten kuullun ymmärtä-            On myös otettava huomioon, että kompensaa-
39127:         miskokeet mittaisivat ylioppilaskokelai-       tiosäännöksen nojalla voi hylätty arvosana kor-
39128:         den taitoja entistä luotettavammin, ja         vautua hyväksyttyjen arvosanojen tuottamilla
39129:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin     kompensaatioäänillä. Yleisen kompensaatiosään-
39130:         ns. reputtamisen poistamiseksi ylioppilas-     nön lisäksi toteutetaan erityinen reaalikokeen ja
39131:         kirjoituksissa?                                matematiikan kokeen välinen kompensaatio, jos
39132:                                                        kokelas on molemmat kirjoittanut ja hänet on
39133:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         hylätty pakollisessa kokeessa, mutta hyväksytty
39134: seuraavaa:                                             ylimääräisessä.     Ylioppilastutkintolautakunnan
39135:    Ylioppilastutkintolautakunta on asiantuntija-       selvityksen mukaan niiden kokelaiden tulokset,
39136: elin, jonka jäseniltä ja apujäseniltä edellytetään     jotka kompensaatiomahdollisuudesta huolimatta
39137: kiistatonta pätevyyttä heidän edustamissaan tut-       eivät johda hyväksyttyyn tutkintoon, ovat niin
39138: kintoaineissa. Kokeiden laadintaan ja arvostelu-       heikot, etteivät ne riitä kompensoimaan hylättyä
39139: työhön on pyritty saamaan parhaat mahdolliset          arvosanaa. Hyvin usein tutkinnossa hylätty
39140: voimat. Erityisesti laajojen kielikokeiden laadinta    kokelas saa hylätyn arvosanan useassa kokeessa.
39141: on kuitenkin niin raskas ja vähän houkutteleva         Harvinainen ei ole tulos, jossa kokelaalla on
39142: tehtävä kokeiden ajoittain saaman kielteisen jul-      hylätty arvosana kolmessa pakollisessa kokeessa ja
39143: kisuuden takia, ettei toivottavaa jatkuvuutta laa-     neljännessä alin mahdollinen hyväksytty.
39144: dintatyöhön kaikilta osin ole saatu. Kevään kir-          Approbatur-arvosanan laajentaminen merkit-
39145: joitusten tuloksista voidaan kuitenkin päätellä,       semällä siihen kokeen pistemäärä, joka voisi olla
39146: että kokelaat menestyivät englannissa samoin           myös nykyisen improbatur-arvosanan alueelta,
39147: kuin muissakin kielikokeissa odotusten mukaises-       johtaisi helposti siihen, että approbatur-arvosana
39148: ti, kun käytetään vertailukohtana kouluarvosano-       tulisi jatkokoulutukseen pyrittäessä ja työelämään
39149: ja. Opetusministeriö tulee kiinnittämään erityistä     siirryttäessä vastaamaan likimain nykyistä impro-
39150: huomiota ylioppilastutkintolautakunnan työs-           batur-arvosanaa.
39151: kentelyedellytyksiin, jotta kokeet entistä luotetta-      Kokelas, joka on ylioppilastutkinnossa tullut
39152: vammin mittaisivat kokelaiden kypsyyttä ja tieto-      hylätyksi, saa todistuksen, johon on merkitty
39153: määrää.                                                hänen hyväksytysti suorittamaosa kokeet.
39154: 
39155:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1985
39156: 
39157:                                                                      Opetusministeri Kaarina Suonio
39158:                                        1985 vp. -      KK n:o 216                                        3
39159: 
39160: 
39161: 
39162: 
39163:                                  Tili Riksdagens Herr Talman
39164: 
39165:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              1 olika sammanhang har man under flera år
39166: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          dryftat möjligheten att abiturienter inte mera
39167: av den 2 maj 1985 till vederbörande medlem av          skall bli underkända i studentexamen. Om abi-
39168: statsrådet sänt en avskrift av följande av riksdags-   turientens prestation dock visar, att han inte alls
39169: man Mikko Elo m.fl. undertecknade spörsmål nr          behärskar materialet för att inte tala om mogen-
39170: 216:                                                   het är det vilseledande att ge ett godkänt vitsord
39171:                                                        för prestationen. Det är omöjligt att helt avskaffa
39172:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      stressfaktorer vid studentexamen. De gällande
39173:          för att hörförståelseproven i språk på ett    examensstadgandena med höjningsmöjligheter är
39174:          pålitligare sätt än tidigare mäter abituri-   ~ock rätt milda även för de elever som spänner
39175:          enternas kunskaper och                        stg.
39176:             ämnar Regeringen vidta åtgärder för           Man bör även ta hänsyn till att ett underkänt
39177:          att elever inte mera skall bli underkända i   vitsord kan med stöd av kompensationsstadgan-
39178:          studentskrivningarna?                         det ersättas med de kompensationsröster som
39179:                                                        godkända vitsord kan medföra. Utöver det all-
39180:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       männa kompensationsstadgandet tillämpas en
39181: framföra följande:                                     extra kompensation mellan realprovet och mate-
39182:    Studentexamensnämnden är ett sakkunnigor-           matik om abiturienten har skrivit båda ämnen
39183: gan av vars medlemmar och biträdande medlem-           och blivit underkänd i det obligatoriska provet
39184: mar man förutsätter obestridlig kompetens i de         men godkänd i det extra provet. Enligt student-
39185: examensämnen som de företräder.                        examensnämndens utredning är de abiturienter-
39186:    Man har strävat till att proven utarbetas och       nas resultat, vilka trots kompensationsmöjlighe-
39187: bedöms av bästa möjliga sakkunniga. Utarbetan-         ter inte leder till godkänd examen så svaga att de
39188: det av omfattande språkprov är dock en så tung         inte räcker till att kompensera det underkända
39189: och mindre lockande uppgift, om man beaktar            vitsordet. Ofta är det så att i examen underkänd
39190: den stora negativa publicitet som tidvis kommer        abiturient får underkända vitsord i flera prov.
39191: studentexamensuppgifterna till del, att den kon-       Något sällsynt är inte ett sådant fall där abituri-
39192: tinuitet som är önskvärd vid utarbetandet av           enten har underkända vitsord i tre obligatoriska
39193: proven inte kunnat uppnås.                             prov och det lägsta möjliga godkända vitsordet i
39194:    Av resultaten i vårens skrivningar kan man          ett fjärde ämne.
39195: dock dra den slutsatsen att abiturienterna lycka-         Utvidgningen av approbatur-vitsordet genom
39196: des både i engelska och i andra språk i enlighet       angivande av poängtalet vilket även kunde mot-
39197: med förväntningar, då man jämför resultaten            svara det nuvarande improbatur vitsordet, kunde
39198: med vitsorden i betyget. Undervisningsminis-           lätt leda till att approbatur-vitsordet vid sökandet
39199: teriet kommer att särskilt fästa u ppmärksamhet        av inträde för fortsatta studier och vid över-
39200: på de förutsättningar som studentexamensnämn-          gången till arbetslivet i det närmaste motsvarar
39201: den har för att den skall kunna ,arbeta, för att       dct nuvarande improbatur vitsordet. Abiturient
39202: proven på ett allt pålitligare sätt skall mäta         som blivit underkänd i studentexamen får betyg
39203: abiturienternas mogenhet och kunskaper.                över de prov där han blivit godkänd.
39204: 
39205:        Helsingfors den 10 juni 198 5
39206: 
39207:                                                               Undervisningsminister Kaarina Suonio
39208:                  j
39209:                 j
39210:                j
39211:               j
39212:              j
39213:             j
39214:            j
39215:           j
39216:          j
39217:         j
39218:        j
39219:       j
39220:      j
39221:     j
39222:    j
39223:   j
39224:  j
39225: j
39226:                                               1985 vp.
39227: 
39228: Kirjallinen kysymys n:o 217
39229: 
39230: 
39231: 
39232: 
39233:                                  H. Kemppainen: Turvetutkimuksen edelleen kehittämisen varmis-
39234:                                     tamisesta
39235: 
39236: 
39237:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39238: 
39239:    Turvetutkimus sai Geologian tutkimuskeskuk-         Turvetutkimuksen tason parantamiseksi on li-
39240: seen noin 100 henkilötutkimusvuoden työpanok-       säksi esitetty perusteltuja mielipiteitä, että tutki-
39241: sen vuoden 1981 lisäbudjetin yhteydessä. Myös       muksia on tehtävä tiheämmällä näytteenottoseu-
39242: eri komiteanmietinnöissä (viimeksi turvekomitea     lalla ja että suosta on tutkittava useampia omi-
39243: 1984:4) on todettu turvetutkimuksen tärkeys.        naisuuksia, mm. raskasmetalleja. On lisäksi pe-
39244: Tutkimus on tärkeää sekä turpeen hyötykäytön        rusteltuja syitä vaatia, että energiaomavaraisuu-
39245: että soidensuojelun ja ympäristönäkökohtien         temme vaikeutuessa mahdollisten kriisitilantei-
39246: kannalta. Tavoitteeksi on vahvistettu 120 000       den ja ulkomaisten polttoaineiden saatavuuden
39247: ha:n suoalan tutkimusmäärä vuosittain. Kuiten-      hinta- ym. tekijöiden vuoksi turvesoita tulisi olla
39248: kin tälläkin tutkimustavoitteelia suovaramme tu-    nykyistä kapasiteettia nopeammin käytettävissä
39249: lisivat inventoitua vasta 40 vuodessa.              energiantuotantoon.
39250:    Turvetutkimuksen tavoitteet ja taso ovat kui-       Energiaomavaraisuutemme ei ole myöskään
39251: tenkin vaarantumassa. Tällä hetkellä tiettävästi    kasvanut asetettujen tavoitteiden mukaisesti.
39252: turvetutkimuksessa on Geologian tutkimus-           Energiapoliittisesti sekä mm. työllisyys- ja alue-
39253: keskuksessa vain noin 70 henkilötyövuoden tutki-    poliittisesti turpeen hyötykäyttöä pitäisi edelleen
39254: muspanos.                                           lisätä.
39255:    Kirjalliseen kysymykseeni n:o 344/1984 vp.          Näyttää kuitenkin siltä, että eduskunnan ja
39256: turpeen hyötykäytön tutkimuksen edellytysten        ministeriön kannanotot eivät turvaa turvetutki-
39257: turvaamisesta kauppa- ja teollisuusministeri vas-   muksen nykytasoa. Edellä olevien kannanottojen
39258: tasi seuraavasti:                                   vaikutuksia seuratessani ja hankkimieni selvitys-
39259:     ''Edellisen perusteella geologian tutkimus-     ten perusteella Geologian tutkimuskeskuksessa
39260: keskuksen on syytä vielä harkita suunnitelmiaan     ollaan edelleen siirtämässä turvetutkijoiden va-
39261: siirtää voimakkaasti henkilökuntaa turveinven-      kansseja kenttätyöstä kehitysalueilta Espooseen
39262: toinneista muihin tehtäviin. Tiettyä tarvetta on    sekä myös tutkimuskeskuksessa turveosastolta
39263: lisätä kemiallista tutkimusta turpeen polton ja     muihin tehtäviin.
39264: jatkojalostuksen kannalta haitallisten alkuainei-      Näkyvimpänä perusteena turvetutkimuksen
39265: den selvittelyyn.''                                 voimavarojen vähentämisessä on käytetty voima-
39266:     Vastaus oli ministeriön kannanotto Geologian    varojen suuntaamista malminetsintään. Malmin-
39267: tutkimuskeskuksessa kaavailtuun henkilöresurs-      etsintään käytettävät voimavarat ovatkin vaarassa
39268: sien uudelleenkohdistamiseen vuosina 1985-90,       vähentyä, kun kaivosyhtiöt ovat ilmoittaneet tar-
39269: jossa turvetutkimuksesta olisi kyseisenä aikana     koituksenaan olevan malminetsinnän supistami-
39270: siirretty yli 40 työntekijää muualle.               sen. On kuitenkin väärin asettaa näthä Suomen
39271:     Eduskunta on lausunut vuoden 1985 budjettia     luonnonvarojen hyväksikäyttöä edistävät ja kehi-
39272: hyväksyessään:                                      tysalueiden elinkeinoelämää vahvistavat toimin-
39273:     ''Eduskunta pitää tärkeänä, että turvevarojen   nat vastakkain. Turvetutkimuksen osalta se on
39274: mahdollisimman tehokkaan hyödyntämisen edel-        erityisen perustelematonta, koska turvetutkimus
39275: lytyksiä yhä edistetään - - turvevarojen hyö-       poikii hyötykäyttöä tasaisesti ja jatkuvasti. Geolo-
39276: dyntämiseen tähtäävä tutkimus säilyttää riittävät   gian tutkimuskeskuksen henkilösiirtokaavailuissa
39277: voimavarat niin turvevarojen inventoinnin suorit-   ei näy malminetsinnän lisääminen kovinkaan
39278: tamiseksi kuin turvetutkimuksen jatkuvaksi ke-      vahvasti toteutuvan. Henkilösiirrot ovat suuntau-
39279: hittämiseksi.''                                     tuneet pääosin muualle.
39280: 
39281: 428500620M
39282: 2                                     1985 vp. -     KK n:o 217
39283: 
39284:    Vaikka malminetsintää voidaan pitää elintär-      käyttömahdollisuudet kemiallisen teollisuuden,
39285: keänä, on esimerkiksi Rautaruukki Oy:n ja Outo-      mm. ammoniakin valmistuksen raaka-aineena
39286: kumpu Oy:n malminetsintään viime vuosina si-         sekä kasvualustana jopa ulkomaan vientiin asti.
39287: joittamilla huomattavillakin voimavaroilla voitu        Turvetutkimuksella on myös huomattava ym-
39288: avata vain yksi kaivos. Jos ja kun valtion pitää     päristönsuojelullinen merkitys. Sekä suojeltavat
39289: tehostaa malminetsintää, tapahtuu se pääasiassa      suot että hyötykäyttöön tarkoitetut suot on tut-
39290: perustutkimusta suorittavan Geologian tutkimus-      kittava ennakkoon mahdollisimman hyvin, että
39291: keskuksen sijasta paremmin jo hyvät malminet-        mahdolliset ympäristöhaitat kuten raskasmetalli-
39292: sintäkokemukset omaavien valtion kaivosyhtiöi-       pitoisuudet sekä mahdollinen radioaktiivisuus
39293: den kautta.                                          olisi selvitetty ennen suon hyötykäyttöön ottoa.
39294:    Turpeen hyötykäytöllä on edelleen erinomaiset        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39295: laajenemisen mahdollisuudet, kun ne vaan käy-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39296: tetään hyväksi. Lämpövoimalaitoksissa tekniikka      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
39297: on kehittynyt siten, että sähkön- ja lämmöntuo-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39298: tannossa yhä pienempi yksikkö pystyy taloudelli-
39299: sesti ja kilpailukykyisesti tuottamaan sekä sähkö-             Miten Hallitus aikoo pitää huolen siitä,
39300: että lämpöenergiaa. Energiaomavaraisuuden kas-              että eduskunnan ja ministeriön kannan-
39301: vattamisessa ei ole pysytty läheskään asetetuissa           otot tulevat huomioon otetuiksi, jotta
39302: tavoitteissa. Jotta soiden puolesta valmius sekä            turvetutkimuksen taso ja edelleen kehit-
39303: suurempien että pienempien lämpövoimaloiden                 täminen varmistetaan, turpeen hyötykäy-
39304: käynnistämiseen olisi, kuten esimerkiksi Kajaa-             tön mahdollisuudet turvataan, ympäris-
39305: niin suunnitellun lämpövoimalan kohdalla, edel-             tönsuojelullisilta virheiltä vältytään ja
39306: lyttää se turvetutkimuksen tehostamista niiden              saastumishaitat turpeen hyötykäytössä
39307: lähiympäristössä. Turpeella on myös merkittävät             pystytään jo ennakolta eliminoimaan?
39308: 
39309:     Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1985
39310: 
39311:                                         Hannu Kemppainen
39312:                                        1985 vp. -      KK n:o 217                                        3
39313: 
39314: 
39315: 
39316: 
39317:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39318: 
39319:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tuotantokelpoisia. Energiatalouden kannalta ma-
39320: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          talat suot eivät tässä vaiheessa ole kiintoisia.
39321: olette 7 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn kir-         Geologian tutkimuskeskuksen tulisi määrittää
39322: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       tuotantokelpoiset suot sillä tarkkuudella, että
39323: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        turvetuottaja voisi arvioida, kannattaako suo
39324: Hannu Kemppaisen näin kuuluvasta kirjallisesta         hankkia vai ei. Geologian tutkimuskeskuksen
39325: kysymyksestä n:o 217:                                  selvityksellä on merkitystä myös suon omistajalle
39326:                                                        kauppahinnan määrityksen kannalta. Turvetuot-
39327:            Miten Hallitus aikoo pitää huolen siitä,    taja joutuu usein vielä tarkemmin tutkimaan
39328:         että eduskunnan ja ministeriön kannan-         hankkimansa suon tuotanto- ja ojitussuunnitel-
39329:         otot tulevat huomioon otetuiksi, jotta         mien laatimista varten.
39330:         turvetutkimuksen taso ja edelleen kehit-
39331:         täminen varmistetaan, turpeen hyötykäy-           Turvetuotannon kasvattaminen on pelkästään
39332:         tön mahdollisuudet turvataan, ympäris-         teknisesti varsin raskasliikkeistä. Geologian tutki-
39333:         tönsuojelullisilta virheiltä vältytään ja      muskeskuksen inventoimasta suoalasta on keski-
39334:         saastumishaitat turpeen hyötykäytössä          määrin 20 % osoittautunut tuotantokelpoiseksi.
39335:         pystytään jo ennakolta eliminoimaan?           Yksittäisellä suolla on usein hyvin laaja omistus-
39336:                                                        pohja, joten yksittäisen suon hankkiminen tuot-
39337:                                                        tajalle voi olla varsin hidas ja vaivalloinen toi-
39338:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
39339:                                                        menpide. Ojittamattoman suon ojitus, kuivaus,
39340: seuraavaa:
39341:                                                        tuotantokunnostus ja alkuun huono tuotantotu-
39342:    Suomen yli 20 ha suuruisten soiden kokonais-        los johtavat siihen, että normaalituotantoon
39343: ala on 5, 1 milj. ha. Tästä alasta arviolta 980 000    päästään ojituksen aloittamisesta vasta 5-7 vuo-
39344: ha on yli 2 metriä syvää. Pohtoturvetuotantoon         den kuluttua.
39345: otettavan suon tulee olla vähintään 1,5-2,0               Tuotantokuntoisen suon löytämisestä voi siten
39346: metriä syvä, ojituskelpoinen, sijaittava yleensä       kulua helposti kymmenenkin vuotta, ennen kuin
39347: alle 150 km:n päässä kulutuskohteesta; turpeen         normaalituotantoon päästään. Turvevarojen in-
39348: tulee olla lämpöarvoltaan korkea eikä heikosti         ventoinnin on siten oltava varsin etupainoista ja
39349: maatunut pintakerros saa olla kovin paksu.             inventoinnin mitoituksessa on otettava huo-
39350:    Turvekomitean työn yhteydessä arvioitiin Suo-       mioon myös se, että vain osa tutkituista soista
39351: men tuotantokelpoiseksi suoalaksi noin 500 000         osoittautuu tuotantokelpoisiksi.
39352: ha. Tuottajien hallussa on tuotantokelpoista suo-
39353: alaa nykyisin 100 000 ha, josta tuotannossa               Geologian tutkimuskeskuksen kokonaisvah-
39354: 30 000 haja toiset 30 000 ha on varattu vara-alu-      vuus 1.1.1984 oli 907 henkilötyövuotta, josta
39355: eiksi turvetuotannon kuluttaessa suon loppuun          turvetutkimusyksikön henkilöstön lukumäärä sa-
39356: yleensä 15 vuodessa. Tuottajilla on siten "vapaa-      mana ajankohtana oli 120 henkilötyövuotta eli
39357: ta'' tuotantoalaa noin 40 000 ha. Mikäli tämä ala      13 % henkilökapasiteetista. Geologian tutkimus-
39358: jaetaan kahtia eli välittömästi tuotantoon tule-       keskus on ministeriölle 20.5.1985 antamassaan
39359: vaksi ja samansuuruiseksi vara-alueeksi, voitaisiin    lausunnossa todennut turvetutkimusyksikön hen-
39360: tuotantoa lisätä 20 000 ha:lla. Tältä alalta voitai-   kilöstön vahvuuden olleen 15. 5.198 5 105 henki-
39361: siin tuottaa lisää pohtoturvetta 8-10 milj.            lötyövuotta.
39362: m 3 vuodessa. Viimeisen vuoden aikana tapahtu-            Tutkimuskeskus toteaa lausunnossaan edel-
39363: neet kivihiilen ja raskaan polttoöljyn hinnannou-      leen: "Geologian tutkimuskeskuksessa on par-
39364: sut ovat lisänneet teollisuuden ja taajamien kiin-     haillaan meneillä toiminta- ja taloussuunnitel-
39365: nostusta polttoturpeen käyttöön.                       man tarkistuskierros, jonka kuluessa tarkistetaan
39366:    Geologian tutkimuskeskuksen tulisi Suomen           myös henkilöresurssien uudelleenkohdentamis-
39367: 5,1 milj. ha:n suoalasta paikallistaa ensisijaisesti   suunnitelma. V. 1985-1990 pyritään siirtämään
39368: yli 2 metriä syvät suot ja tutkia, mitkä niistä ovat   arviolta 6 tointa turvetutkimuksista malmitutki-
39369: 4                                     1985 vp. -       KK n:o 217
39370: 
39371: muksiin. Siirrot ovat välttämättömiä mm. mal-           kannalta mielenkiintoiset 1, 5-2 metriä syvem-
39372: miennustekanoituksen turvaamiseksi.''                   mät suot
39373:    Henkilökuntasiinojen Geologian tutkimus-                3. Geologian tutkimuskeskuksen tulisi turpeen
39374: keskuksen sisällä tulee erityisen tarpeen vaatiessa     laadunmäärityksin varmistaa turvetuotantoon
39375: olla mahdollisia. Painotuksia muutettaessa tulee        otettavaksi kaavailtujen soiden turpeen puhtaus
39376: kuitenkin huolehtia siitä, että seuraavat turveva-      polttoaineena.
39377: rojen inventoinnin tavoittet voidaan täyttää:             Jatkossa on ministeriön ja Geologian tutkimus-
39378:                                                         keskuksen itsensä seurattava entistä tarkemmin,
39379:    1. Vuotuinen soiden inventointitavoite säilyy        paljonko Geologian tutkimuskeskuksen turvetut-
39380: turvekomitean asettaman tavoitteen, 100 000-            kimusyksikkö vuosittain löytää tuotantokelpoisia
39381: 120 000 ha:n vuositasolla                               soita ja toisaalta kuinka paljon tutkimuskeskuk-
39382:    2. Geologian tutkimuskeskuksen tulisi ensisi-        sen malminetsintäyksiköt löytävät kaupallisesti
39383: jaisesti pyrkiä paikallistamaan energiahuollon          hyödynnettäviä malmiesiintymiä vuosittain.
39384: 
39385:     Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1985
39386: 
39387:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Lindblom
39388:                                       1985 vp. -     KK n:o 217                                       5
39389: 
39390: 
39391: 
39392: 
39393:                                Till Riksdagens Herr Talman
39394: 
39395:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Geologiska forskningscentralen borde först och
39396: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        främst lokalisera av Finlands mossareal på 5, 1
39397: av den 7 maj 1985 tili vederbörande medlem av        milj. ha de mossar som är över 2 meter djupa och
39398: statsrådet för avgivande av svar översänt avskrift   undersöka vilka av dessa är produktionsdugliga.
39399: av följande av riksdagsman Hannu Kemppainen          Med tanke på energihushåliningen är låga mossar
39400: urdenecknade spörsmål nr 21 7:                       inte av intresse i det här skedet. Geologiska
39401:                                                      forskningscentralen borde definiera produktions-
39402:           Hur ämnar Regeringen se tili att riks-     dugliga mossar med en precision, som skulie göra
39403:        dagens och ministeriets ställningstagan-      det möjligt för torvproducenterna att bedöma,
39404:        den beaktas för att nivån för och vidare-     om det lönar sig att anskaffa mossen elier inte.
39405:        utvecklingen av torvforskningen säker-        Geologiska forskningscentralens utredning har
39406:        ställs, möjligheterna tili utnyttjandet av    betydelse även för mossens ägare med tanke på
39407:        torv säkras, fel i fråga om miljöskydd        bestämmandet av köpeskillingen. Torvproducen-
39408:        undviks och föroreningsolägenheter vid        ten måste ofta utföra ännu noggrannare under-
39409:        utnyttjandet av torv kan redan på             sökningar sedan han anskaffat mossen för att
39410:        förhand elimineras?                           produktions- och dikningsplaner kan uppgöras.
39411:                                                         Att öka torvproduktionen är enban tekniskt
39412:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra    mycket rungrott. Av den mossareal som geologis-
39413:                                                      ka forskningscentralen inventerat har i genom-
39414: följande:
39415:                                                      snitt 20 % varit produktionsduglig. En enstaka
39416:    Den sammanlagda arealen av mossar på över         mosse har ofta en mycket bred ägarbasis, och
39417: 20 ha uppgår i Finland tili 5,1 milj. ha. Av         sålunda kan anskaffningen av en enstaka mosse
39418: denna areal är uppskattningsvis 980 000 ha över      vara en mycket långsam och besvärlig åtgärd för
39419: 2 meter djup. En mosse som tas för bränntorv-        producenten. Att dika en mosse som inte har
39420: produktion bör vara minst 1,5-2,0 meter djup,        dikats, torrlägga och iståndsätta den för produk-
39421: dikningsbar och den bör i regel ligga på ett         tion samt en produktionsekonomi som i början
39422: avstånd som är mindre än 150 km från förbruk-        är dålig leder tili att man uppnår normalproduk-
39423: ningsstället. Torven bör ha ett högt värmevärde      tion sedan 5-7 år gått från dikningens inledan-
39424: och det låghumifierade ytskiktet får inte vara för   de.
39425: tjockt.                                                 Det kan alltså mycket väl gå tio år från att man
39426:    1 samband med torvkommittens arbete upp-          hittat en produktionsduglig mosse, innan nor-
39427: skattades att den produktionsdugliga mossarea-       malproduktion uppnås. Inventeringen av torvtili-
39428: len i Finland utgör ca 500 000 ha. Producenterna     gångar bör dätför ske i god tid och vid dimensio-
39429: besitter i dag 100 000 ha produktionsduglig          neringen av inventeringen bör hänsyn tas tili att
39430: mossareal, av viiken 30 000 ha är i produktioneo     bara en del av de undersökta mossarna är pro-
39431: och 30 000 ha har reserverats som reservområden,     duktionsdugliga.
39432: eftersom en mosse inom torvproduktionen                 Geologiska forskningscentralen hade 1. 1.1984
39433: förbrukas i regel helt och hållet inom 15 år.        en totalstyrka på 907 personarbetsår, och perso-
39434: Producenterna har sålunda ca 40 000 ha "fri"         nalen vid torvforskningsenheten vid samma tid-
39435: produktionsareal. Om denna areal tudelas så att      punkt utgjorde 120 personarbetsår, dvs. 13 % av
39436: hälften av den tas omedelban i bruk och hälften      personalkapaciteten. Geologiska forskningscen-
39437: utgör ett reservområde, kunde produktioneo           tralen har i sitt utlåtande tili ministeriet
39438: ökas med 20 000 ha. Denna areal skulie ge ett        20.5 .198 5 konstaterat att torvforskningsenhetens
39439: tiliskott av 8-10 milj. m 3 bränntorv per år.        personalstyrka 15.5.1985 uppgick tili 105 person-
39440: Höjningarna av priset på stenkoi och tjock bränn-    arbetsår.
39441: olja under de senaste åren har ökat industrins och      Forskningscentralen konstaterar vidare i sitt
39442: tätonernas intresse för bränntorv.                   utlåtande: ''Vid geologiska forskningscentralen
39443: 6                                     1985 vp. -      KK n:o 217
39444: 
39445: pågår en översyn av verksamhets- och ekonomi-            2. Geologiska forskningscentralen borde först
39446: planer, varvid även planen för en ny inriktning        och främst lokalisera de mossar av intresse för
39447: av personalresurserna överses. Åren 1985-1990          energiförsörjningen som är djupare än 1, 5-2
39448: är det meningen att uppskattningsvis 6 befatt-         meter.
39449: ningar flyttas över från torvforskning tili malm-
39450: forskning. Omplaceringar är nödvändiga för att            3. Geologiska forskningscentralen borde ge-
39451: bl.a. en kartläggning av malmprognoser kan             nom kvalitetsbestämning av torv säkerställa att
39452: tryggas.''                                             torven i de mossar som planerats för torvproduk-
39453:                                                        tion är tillräckligt ren som bränsle.
39454:    Omplacering av personai inom geologiska
39455: forskningscentralen skall vara möjlig, när det            1 fortsättningen bör ministeriet cch geologiska
39456: finns särskild anledning att göra det. När priori-     forskningscentralen själv följa noggrannare än
39457: teringarna ändras bör det dock tillses att följande    tidigare hur många produktionsdugliga mossar
39458: mål för inventeringen av torvtillgångar kan upp-       forskningscentralens torvforskningsenhet hittar
39459: nås:                                                   och å andra sidan hur många sådana malmfyn-
39460:   1. Målet för inventering av mossar varje år          digheter som kan utnyttjas i kommersiellt syfte
39461: hölls på den nivå som torvkommitten har satt,          forskningscentralens malmletningsenheter hittar
39462: d.v.s. 100 000-120 000 ha per år.                      årligen.
39463: 
39464:     Helsingfors den 7 juni 1985
39465: 
39466:                                                       Handels- och industriminister Seppo Lindblom
39467:                                                  1985 vp.
39468: 
39469: Kirjallinen kysymys n:o 218
39470: 
39471: 
39472: 
39473: 
39474:                                     Viinanen: Liikevaihtoverosäännösten muuttamisesta jätteiden hyö-
39475:                                        tykäytön edistämiseksi
39476: 
39477: 
39478:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39479: 
39480:   Jätehuoltolain tavoitteen, jäteraaka-aineiden         sen itse kuluttajilta keräämänä on vähennyskel-
39481: hyötykäytön, toteutumisen lähtökohtia on jäte-          poinen. Tilanne on sama myös muiden kuin
39482: raaka-aineiden talteenoton edistäminen. Vaikka          paperijätteen osalta.
39483: tämän toiminnan merkitys ympäristönsuojelun ja             Liikevaihtoverolainsäädännön tarkistamistoimi-
39484: kansantalouden kannalta tunnustetaankin, on             kunta on v. 1983 ehdottanut mm. tältä osin
39485: edelleen mm. verolainsäädännössä yksityiskohtia,        muutosta lainsäädäntöön, mutta esityksen anta-
39486: jotka hankaloittavat tarpeettomasti lain käytän-        misen esteeksi on tiettävästi tullut laajemman
39487: nön toteuttamista.                                      liikevaihtoverotusuudistuksen valmistelu.
39488:    Yksi tällainen on vähennysoikeuden puuttu-              Koska edellä esitetty osittaisuudistus välittö-
39489: minen sellaisilta tavaroilta, jotka ostetaan ei-vero-   mästi tehostaisi erityisesti pienten ja hajallaan
39490: velvolliselta keräilijäitä tai välittäjältä. Tämä pe-   olevien jäte-erien sekä jätepaperin saamista hyö-
39491: rustuu liikevaihtoverolainsäädännön siihen mää-         tykäyttöön, olisi lainsäädäntöön tehtäväkin pikai-
39492: räykseen, että tällaiset tavaraerät eivät ole olleet    sesti kyseinen osauudistus.
39493: myyjän omassa käytössä.                                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39494:    Kun käytännössä romuliikkeet kuitenkin osta-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39495: vat myös suoraan käyttäjiltä jäteraaka-aine-eriä,       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
39496: aiheutuu tästä jätealan yrityksille tarpeetonta         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39497: työtä kirjanpidossa ja tavaran alkuperän selvitte-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
39498: lyssä.                                                         siin jätteen hyötykäytön edistämiseksi an-
39499:    Esimerkiksi jätepaperin keräyksessä ongelma                 tamalla eduskunnalle lakiesityksen, jolla
39500: kärjistyy, sillä usein keräyksen suorittajina ovat             laajennettaisiin vähennysoikeus myynnin
39501: erilaiset järjestöt, joiden toimittamat jätepaperi-            verotusarvoa      laskettaessa koskemaan
39502: erät eivät siten ole vähennyskelpoisia liikevaihto-            muutakin kuin vain omassa käytössä ol-
39503: verotuksessa, kun taas sama jäteraaka-aine yrityk-             leita tavaraeriä?
39504: 
39505:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1985
39506: 
39507:                                                Iiro Viinanen
39508: 
39509: 
39510: 
39511: 
39512: 4285006440
39513: 2                                         1985 vp. -       KK n:o 218
39514: 
39515: 
39516: 
39517: 
39518:                                 Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39519: 
39520:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             mukauppiaalla olisi oikeus vähentää muultakin
39521: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,              kuin verovelvolliselta hankkimansa käytetyn tava-
39522: olette 9 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn kir-             ran ostohinta riippumatta nykyisestä edellytykses-
39523: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-           tä, että tavara on ollut myyjän omassa käytössä.
39524: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja            Muutoksen seurauksena käytettyjen tavaroiden
39525: Iiro Viinasen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-          ostot keräilijöiltä, välittäjiltä ja esimerkiksi erilai-
39526: myksestä n:o 218:                                          silta järjestöiltä ja yhteisöiltä tulisivat vähennys-
39527:                                                            kelpoisiksi. Muutosta voidaan perustella lähinnä
39528:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-            sillä, että keräilytavara tulisi ostovähennyksellä
39529:         siin jätteen hyötykäytön edistämiseksi an-         saavutetun veroedun verran edullisemmaksi. Si~
39530:         tamalla eduskunnalle lakiesityksen, jolla          ten hajallaan olevat pienet romuerätkin ehkä
39531:         laajennettaisiin vähennysoikeus myynnin            tulisivat paremmin kerättyä talteen. Niin ikään
39532:         verotusarvoa laskettaessa koskemaan                muutosta voidaan perustella verotusteknisillä sei-
39533:         muutakin kuin vain omassa. käytössä ol-            koilla; verotusmenettely yksinkertaistuisi, kun
39534:         leita tavaraeriä?                                  nykyisen lain edellyttämistä, joskus arveluttavis-
39535:                                                            takin ns. oman käytön vakuutuksista' voitaisiin
39536:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           luopua.
39537: ti seuraavaa:                                                 Liikevaihtoverojärjestelmämme ei syrji romun
39538:    Liikevaihtoverolain mukaan verovelvollinen saa          ja muun jätteen käyttämistä teollisuuden raaka-
39539: myyntinsä verotusarvoa laskiessaan vähentää toi-           aineena. Kysymyksessä olevalla muutoksella lä-
39540: selta verovelvolliselta verollisena myyntitarkoituk-       hinnä olisi verotusmenettelyä yksinkertaistava
39541: seen hankittujen tavaroiden ostohinnan. Niin               vaikutus eikä niinkään olennaisia hintavaikutuk-
39542: ikään vähentää saa myös muun kuin verovelvolli-            sia tai keskeistä taloudellista merkitystä, joten
39543: sen myyjän omassa käytössä olleen tavaran osto-            muutoksen erillinen toteuttaminen ei ole tarkoi-
39544: hinnan. Vähennysoikeutta ei sitä vastoin ole               tuksenmukaista. Valtioneuvoston selonteossa
39545: sellaisesta käytetystä tavarasta, joka ostetaan ei-        eduskunnalle ympäristönsuojelusta 28.9.1984 to-
39546: verovelvolliselta keräilijäitä tai välittäjältä. Järjes-   detaan, että jäteraaka-aineiden käytön keskeisiä
39547: töiltä ja muilta sellaisilta ei-verovelvollisilta välit-   esteitä ovatkin liiketaloudelliset, tekniset ja asen-
39548: täjäryhmiltä hankittu romu ja esimerkiksi keräys-          teelliset seikat eikä asiassa varsin vähäinen tekijä,
39549: paperi, jonka ne ovat eri tahoilta koonneet                liikevaihtoverotus. Valtiovallan toimenpiteet tu-
39550: kaupallisiin eriin, ei siten saa samanlaista liike-        lee ensisijaisesti suunnata muun muassa jätehuol-
39551: vaihtoverotukea kuin suoraan omistajalta hankit-           lon tutkimuksen ja alan teknologian kehittämi-
39552: tu jäteraaka-aine.                                         sen edistämiseen, mitä kautta jätehuollon olen-
39553:    Liikevaihtoverolainsäädännön tarkistaroistoimi-         naisiin kysymyksiin voidaan parhaiten vaikuttaa.
39554: kunta (komiteanmietintö 1983:87) on ehdotta-               Jätehuollon neuvottelukunnassa on valmisteilla
39555: nut, että vähennysoikeus myynnin verotusarvoa              selvitys ja ohjelma jätteiden määrän vähentämi-
39556: laskettaessa laajennettaisiin koskemaan kaikkien           seksi ja jätteiden hyödyntämiseksi. Ohjelmasta
39557: käytettyjen tavaroiden kuten romun, jätepaperin            tehdään valtioneuvoston periaatepäätös, jonka
39558: ja muiden sellaisten tavaroiden ostohintoja.               pohjalta ryhdytään toteuttamaan konkreettisia
39559: Muutos merkitsisi sitä, että verovelvollisella ro-         hankkeita.
39560: 
39561:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1985
39562: 
39563:                                                                                   Ministeri Pekka Vennamo
39564:                                        1985 vp. -      KK n:o 218                                        3
39565: 
39566: 
39567: 
39568: 
39569:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
39570: 
39571:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           har inköpts hos annan än skattskyldig, oberoende
39572: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         av det nuvarande villkoret om att varan skall ha
39573: den 9 maj 1985 tili vederbörande medlem av             varit i säljarens eget bruk. Som en följd av
39574: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      ändringen skulle inköp av använd vara hos sam-
39575: dagsman Iiro Viinanen undertecknade spörsmål           lare, förmedlare och t.ex. olika organisationer
39576: nr 218:                                                och samfund bli avdragsgilla. Ändringen kan
39577:                                                        närmast motiveras med att den insamlade varan
39578:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          skulle bli just så mycket förmånligare som värdet
39579:        att främja utnyttjandet av avfali genom         av den skatteförmån som har uppnåtts genom
39580:        att tili riksdagen avlåta ett lagförslag,       inköpsavdraget. På det sättet skulle kanske också
39581:        medelst vilket rätten att göra avdrag vid       små skrotmängder som finns utspridda bli bättre
39582:        beräkning av beskattningsvärdet av              tilivaratagna. Likaså kan en ändring motiveras
39583:        försäljning skulle utvidgas tili att gälla      med beskattningstekniska faktorer: beskattnings-
39584:        också annat än varupartier som varit i          förfarandet skulle förenklas, då man kunde avstå
39585:        eget bruk?                                      från de ibland diskutabla s.k. försäkringarna
39586:                                                        rörande användning för eget bruk, vilka gällande
39587:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       lag förutsätter.
39588: anföra följande:                                           Vårt omsättningsskattesystem diskriminerar in-
39589:    Enligt lagen angående omsättningsskatt får          te användningen av skrot och annat avfali som
39590: skattskyldig vid beräkningen av sin försäljnings       råvara för industrin. Den ifrågavarande änd-
39591: beskattningsvärde avdra inköpspriset för hos an-       ringen skulle närmast förenkla beskattningsförfa-
39592: nan skattskyldig tili försäljning såsom skatteplik-    randet, men den skulle inte i väsentlig grad
39593: tig anskaffad vara. Likaså får man avdra inköps-       inverka på priset eller vara av central ekonomisk
39594: priset för en vara som varit i någon annans än         betydelse, vilket innebär att ett separat genom-
39595: den skattskyldige säljarens eget bruk. Avdragsrätt     förande av denna ändring inte är ändamålsenligt.
39596: finns däremot ime för sådan använd vara som                I statsrådets redogörelse tili riksdagen om mil-
39597: inköps hos en icke skattskyldig samlare elier          jövården 28.9.1984 konstateras, att de centrala
39598: förmedlare. För skrot och t.ex. för avfallspapper,     hindren för användning av avfall som råvara är
39599: som anskaffas hos organisationer och andra lik-        affärsekonomiska, tekniska och attitydmässiga
39600: nande icke skattskyldiga förmedlargrupper och          faktorer och inte den i sammanhanget ganska
39601: som av dessa har samlats ihop på olika håll tili       obetydliga faktorn, omsättningsbeskattningen.
39602: handelsmängder, får man således inte samma             Statsmaktens åtgärder bör i första hand bl.a.
39603: omsättningsskattestöd som för avfalisråvara som        inriktas på att främja den forskning som gäller
39604: har anskaffats direkt hos ägaren.                      avfallshantering och en utveckling av teknologin
39605:    Kommissionen för justering av lagstiftningen        på detta område. På så sätt kan man bäst påverka
39606: angående omsättningskatt (kommittebetänkande           de väsentliga frågorna inom avfallshanteringen.
39607: 1983:87) har föreslagit, att avdragsrätten vid         Delegationen för avfallshantering arbetar på en
39608: beräkning av försäljningens beskattningsvärde          utredning och ett program som tar sikte på en
39609: skulle utvidgas tili att gälla inköpspriset för alla   minskning av avfallsmängderna och ett utnytt-
39610: använda varor såsom skrot, avfallspapper och           jande av avfallet. På basen av detta program skall
39611: andra liknande varor. Ändringen skulle innebära        statsrådets principbeslut utformas, utgående från
39612: att en skattskyldig skrothandlare skulle ha rätt att   vilket man sedan skall ta itu med att genomföra
39613: avdra inköpspriset också för en använd vara som        konkreta projekt.
39614: 
39615:      Helsingfors den 13 juni 1985
39616: 
39617:                                                                             Minister Pekka Vennamo
39618:                                                 1985 vp.
39619: 
39620: Kirjallinen kysymys n:o 219
39621: 
39622: 
39623: 
39624: 
39625:                                     Ratu ym.: Kunnallisesta kodinhoitotyöstä perittävistä korvauksista
39626: 
39627: 
39628:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39629: 
39630:    Turun Tapaturmainvalidit r.y. on lähettänyt         mättä joko lainsäädännöllisesti tai muilla toimen-
39631: eduskunnalle seuraavanlaisen kirjelmän:                piteillä korjattava.
39632:    ''Eduskunnalle                                         Edelläolevaan viitaten esitämme, että min-
39633:    Sosiaalihuoltolain tultua voimaan 1.1.1984 ko-      käänlaista pakkoperimää ei suoriteta kunnan an-
39634: tipalvelut, muun ohella kotiavustajan työ, mää-        tamasta kodinhoitoavusta varattomilta ja vähäva-
39635: räytyvät mainitun lain 20-21 §§ mukaan ase-            raisilta vaikeavammaisilta, invalidisoituneilta
39636: tuksen 9 §:n täsmennyksellä.                           vanhuksilta ja pitkäaikaissairailta.
39637:    Asetuksella sosiaalipalveluista perittävistä mak-       Turussa huhtikuun 10. päivänä 1985
39638: suista 2.12.1983/887 säilytettiin Lain kunnalli-
39639: sesta kodinhoitoavusta omaksuma periaate, ettei                 Turun Tapaturmainvalidit r. y.
39640: vähävaraisilta palvelujen saajilta peritä korvausta
39641: kotiavustajan työstä.                                      Harri Suikkanen              Allan Vahto
39642:    Kuntien sosiaaliviranomaisten käytännön toi-            puheenjohtaja                sihteeri"
39643: menpiteet ovat kuitenkin syvässä ristiriidassa pe-
39644: rintää rajoinavien määräysten kanssa. Perintää            Tuollainen kirjelmässä mainittu pakkoperintä
39645: suoritetaan täysin varattomiltakin.                    on tosiaankin epäinhimillistä ja moraalitonta.
39646:    Eduskunta muutti varanomien vahingoksi pe-          Sellaisen kohteeksi joutunut henkilö voi pahim-
39647: rinnän tapahtuvaksi ilman lääninoikeuden pää-          massa tapauksessa henkisesti pahastikin järkkyä,
39648: töstä ja mahdollisti perinnän sosiaalilautakunnan      jolloin psykosomaattiselle - kenties vakavaliekin
39649: ilmiannolla, ettei vaadittua kotiavustajan työn        - sairaudelle on viranomaisen taholta luotu
39650: korvausta ole suoritettu, ulosottolaitokselle.         vahva kasvualusta.
39651:    Nyt ulosottaja kyselee pyörätuolivammaisilta,          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39652: muilta invalidisoituneilta, liikuntakyvyttömiltä       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
39653: vanhuksilta ja pitkäaikaissairailta onko heillä vä-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
39654: ritelevisiota, seinäkelloa tai muuta vähän arvok-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39655: kaampaa, joka voitaisiin tulla ulosmittaamaan.                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39656:    Edellämainitut kotiolosuhteisiin sidotut henki-            ryhtyä, että minkäänlaista pakkoperimää
39657: löryhmät tarvitsevat kaikkein välttämättömim-                 ei suoriteta kunnan antamasta kodinhoi-
39658: min väritelevisionsa.                                         toavusta varanomien tai vähävaraisten
39659:    Heihin kohdistettu raaka uhka ei sovi epäinhi-             vaikeavammaisten,    invalidisoituneitten
39660: millisenä nyky-yhteiskurytaamme. Asia on viipy-               vanhusten ja pitkäaikaissairaiden suh-
39661:                                                               teen?
39662: 
39663:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1985
39664: 
39665:                       Martti Ratu                               Pentti Skön
39666: 
39667: 
39668: 
39669: 
39670: 428500621N
39671: 2                                     1985 vp. -- KJ( n:o 219
39672: 
39673: 
39674: 
39675: 
39676:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39677: 
39678:   Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        varattomalta palvelun saajalta maksukyvyn mu-
39679: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kaan määräytyvä maksu. Asetuksen mukaan vä-
39680: olette 9 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn kir-        hävaraisena pidetään henkilöä, jonka tulot jäävät
39681: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      sosiaalihallituksen määrittelemän 1. korvausluo-
39682: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       kan tulorajan alle.
39683: Martti Radun ym. näin kuuluvasta kirjallisesta           Asetuksessa on määritelty eri korvausluokissa
39684: kysymyksestä n:o 219:                                 perittävien maksujen markkamäärä ja sosiaalihal-
39685:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        litus on antanut yleiskirjeellään (A1/1984/ha,
39686:        ryhtyä, että minkäänlaista pakkoperimää        muut. 6.4.1984) maksun määräytymisen perus-
39687:        ei suoriteta kunnan antamasta kodinhoi-        teena olevat nettotulorajat.
39688:        toavusta varattomien tai vähävaraisten            Mikäli kotipalvelua saanut henkilö pyytää, että
39689:        vaikeavammaisten,    invalidisoituneitten      hänelle määrätty maksu tulisi jättää perimättä tai
39690:        vanhusten ja pitkäaikaissairaiden suh-         sitä alentaa, kunnalla on mahdollisuus lain mu-
39691:        teen?                                          kaan poiketa yksittäisessä tapauksessa yleisistä
39692:                                                       maksujen perintää koskevista säännöksistä. Lisäk-
39693:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        si henkilöllä on mahdollisuus valittaa sosiaalilau-
39694: seuraavaa:                                            takunnan päätöksestä, joka koskee kotipalvelusta
39695:                                                       määrättyä maksua.
39696:    Sosiaalihuoltolain (710/82) 28 §:n mukaan so-
39697: siaalipalveluista voidaan periä maksu sen mukaan         Asetuksen 19 §, jonka mukaan maksut saa-
39698: kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Sosiaali-       daan ulosottaa ilman tuomiota ja päätöstä siinä
39699: työstä ja kasvatus- ja perheneuvonnasta ei kuiten-    järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimises-
39700: kaan lain mukaan peritä maksua. Sosiaalipalve-        tä ulosottotoimin annetussa laissa on säädetty,
39701: luista perittävä maksu voidaan säätää suoritetta-     vastaa tältä osin muun muassa terveyskeskuksessa
39702: vaksi henkilön maksukyvyn mukaan. Sosiaalipal-        perittävistä maksuista ja korvauksista annettua
39703: veluista perittävä maksu voidaan niin ikään jättää    asetusta (206/ 72).
39704: perimättä tai sitä voidaan alentaa, jos henkilön         Sosiaalipalveluista perittävistä maksuista anne-
39705: elatusvelvollisuus, toimeentuloedellytykset tai       tun asetuksen 19 §:n muuttamista siten, että
39706: huollolliset näkökohdat huomioon ottaen siihen        säännös ei koskisi vaikeavammaisia, invalidisoitu-
39707: on syytä.                                             neita vanhuksia tai pitkäaikaissairaita ei pidetä
39708:    Sosiaalipalveluista perittävistä maksuista anne-   tarpeellisena. Näin sen vuoksi, että sosiaalihuol-
39709: tun asetuksen (887/83, muut.1020/84) mukaan           tolain 28 § antaa mahdollisuuden muun muassa
39710: kodinhoitajan tai kotiavustajan antamasta koti-       huollollisista syistä jättää perimättä määrätty
39711: palvelusta peritään muulta kuin vähävaraiselta tai    maksu tai alentaa sitä.
39712: 
39713:     Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1985 ·
39714: 
39715:                                                                             Ministeri Matti Puhakka
39716:                                       1985 vp. -      KK n:o 219                                         3
39717: 
39718: 
39719: 
39720: 
39721:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
39722: 
39723:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          såsom mindre bemedlad en person, vars inkomst-
39724: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        er stannar under den av socialstyrelsen definiera-
39725: den 9 maj 1985 tili vederbörande medlem av            de inkomstgränsen för ersättningsklass 1.
39726: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-        1 förordningen anges beloppen för de avgifter
39727: dagsman Martti Ratu m.fl. undertecknade spörs-        som skali uppbäras i olika ersättningsklasser och
39728: mål nr 219:                                           socialstyrelsen har genom cirkulär (Al/1984/ha,
39729:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       ändr. 6.4.1984) meddelat de nettoinkomstgrän-
39730:        för att avgifterna för den hemvårdshjälp       ser som ligger tili grund för bestämmandet av
39731:        kommunen ger inte skall tvångsindrivas         avgiften.
39732:        hos medellösa och mindre bemedlade                lfali en person, som har erhållit hemservice,
39733:        höggradigt handikappade personer, inva-        anhåller om att den avgift som har påförts
39734:        lidiserade åldringar och långliggare?          honom inte skall indrivas elier att den skali
39735:                                                       nedsättas, har kommunen enligt lagen möjlighet
39736:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      att i enskilda fall avvika från de allmänna stad-
39737: anföra följande:                                      gandena om uppbörden av avgifter. Dessutom
39738:                                                       har vederbörande möjlighet att anföra besvär
39739:    Enligt 28 § socialvårdslagen (710/82) kan för
39740:                                                       över socialnämndens beslut om avgift som har
39741: socialservice uppbäras avgift i enlighet med vad
39742:                                                       fastställts för hemservice.
39743: som närmare stadgas genom förordning. För
39744: socialarbete och rådgivning i uppfostrings- och          Förordningens 19 §, enligt viiken avgifter får
39745: familjefrågor uppbärs dock enligt lagen inte          utsökas utan dom och utslag i den ordning som
39746: avgift. Det kan förordnas att avgift som uppbärs      är stadgad i lagen angående indrivning av skatter
39747: för socialservice skali erläggas enligt vederböran-   och avgifter i utsökningsväg motsvarar tili dessa
39748: des betalningsförmåga. Avgift som uppbärs för         delar bl.a. förordningen om avgifter och ersätt-
39749: socialservice kan likaså lämnas oindriven elier       ningar som skall uppbäras vid hälsovårdscentral
39750: nedsättas, om skäl därtill föreligger med be-         (206/72).
39751: aktande av vederbörandes försörjningsplikt och           En sådan ändring av 19 § förordningen om
39752: utkomstmöjligheter elier synpunkter på vården.        avgifter för socialservice, att stadgandet inte skul-
39753:    Enligt förordningen om avgifter för socialservi-   le gälla höggradigt handikappade personer, inva-
39754: ce (887/83, ändr. 1020/84) uppbärs för hemser-        lidiserade åldringar eller långliggare anses inte
39755: vice, som ges av hemvårdare elier hemhjälpare,        nödvändig. Detta beror på att 28 § socialvårdsla-
39756: hos annan än mindre bemedlad och medellös             gen erbjuder en möjlighet att bl.a. av vårdmässi-
39757: servicemottagare en avgift, som bestäms enligt        ga orsaker inte indriva den faststälida avgiften
39758: betalningsförmågan. Enligt förordningen anses         eller också nedsätta den.
39759: 
39760:      Helsingfors den 10 juni 1985
39761: 
39762:                                                                               Minister Matti Puhakka
39763:                                                1985 vp.
39764: 
39765: Kirjallinen kysymys n:o 220
39766: 
39767: 
39768: 
39769: 
39770:                                    Kortesalmi: Eläkepäätöksiin liittyvän turhan byrokratian vähentämi-
39771:                                      sestä
39772: 
39773: 
39774:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39775: 
39776:    Monimutkainen ja kallis byrokratia pienissäkin     työajan palkkoina, ilmoituskuluina asianomaisel-
39777: asioissa kiukuttaa tavallista kansalaista ja veron-   le sekä muina kuluina ja vaivannäköinä. Voita-
39778: maksajaa. Seuraavassa on esimerkki järjettömästä      neen todeta, että yksikään yksityinen liikeyritys
39779: eläke byrokratiasta.                                  tuskin ryhtyisi tämänkaltaisiin operaatioihin.
39780:    Eläkkeensaaja saa postitse Kansaneläkelaitok-         Oikeutetusti edellytetäänkin, että jos säädökset
39781: selta seuraavanlaisen ilmoituksen: "01.01.85 teil-    näyttävät järjenvastaisilta, ne korjattaisiin ennen
39782: le on myönnetty lisäosa.'' Lisäosan suuruudeksi       kalliisiin operaatioihin ryhtymistä. Jos yhden
39783: eläkelaitos ilmoitti yhden markan. Päätös oli         markan myöntäjiä ja peruuttajia täytyy jatkuvasti
39784: vahvistettu kahden henkilön allekirjoituksella.       pitää valtion palkkalistoilla ja yhteiskunnallisen
39785: Kahden kuukauden kuluttua sama henkilö sai            byrokratian palveluksessa, ei tarvinne ihmetellä
39786: uuden ilmoituksen eläkelaitokselta: "01.03.85         sitä, että yhteiskuntakoneisto tarvitsee tuottamat-
39787: eläkkeenne lisäosa on tarkistettu, koska Kansan-      tomaan byrokratiaan jatkuvasti tuhansittain uusia
39788: eläkelaitos on myöntänyt puolisollenne eläk-          virkoja.
39789: keen." Tämä ilmoitus merkitsi, että yhden mar-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39790: kan lisäeläke oli poistettu.                          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39791:    Sitten saman henkilön työeläkkeeseen tuli in-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
39792: deksikorotus. Samaan aikaan kuitenkin valtio-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39793: konttorista saapui ilmoitus, että työeläkkeen ve-              Pitääkö Hallitus oikeana ja asianmu-
39794: ronpidätystä on nostettu viidellä prosentilla. Kai-          kaisena sitä, että esimerkiksi eläkkeitä
39795: ken tämän paperisodan lopputuloksena oli se,                 nostetaan ensin yksi markka ja sitten
39796: että henkilölle tuli käteen nyt eläkettä vähem-              tämä korotus peruutetaan ja tällaiseen
39797: män kuin viime vuonna.                                       byrokratiaan käytetään virkamiesten ai-
39798:    Aivan oikeutetusti voidaankin kysyä, mitä jär-            kaa, vaivaa, työpalkkoja ja myös muita
39799: keä on korottaa jotakin eläkettä yhdellä markalla            kustannuksia, ja
39800: ja sen jälkeen heti perua se. Voidaan kysyä,                   aikooko Hallitus ryhtyä toimiin tämän-
39801: paljonko tällainen paperisotatouhuilu on tullut              kaltaisen naurettavan paperisodan ja by-
39802: maksamaan valtiolle sitä hoitavien virkamiesten              rokratian poistamiseksi ja estämiseksi?
39803: 
39804:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1985
39805: 
39806:                                          J. Juhani Kortesalmi
39807: 
39808: 
39809: 
39810: 
39811: 4285006719
39812: 2                                      1985 vp. -      KK n:o 220
39813: 
39814: 
39815: 
39816: 
39817:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39818: 
39819:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          misesta. Tällöin hänellä on mahdollisuus saattaa
39820: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          valitusteitse tutkittavaksi, onko hänen asuin-
39821: olette 9 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn kir-         kuntansa muuttunut laissa tarkoitetulla tavalla,
39822: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       ovatko hänen tulonsa nousseet tai laskeneet ja
39823: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja J.     onko hänen puolisonsa kansaneläkkeessä tai
39824: Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta       rintamasotilaseläkkeessä tapahtunut laissa tarkoi-
39825: kysymyksestä n:o 220:                                  tettu muutos. Jos eläkelaitokselle annettaisiin
39826:                                                        mahdollisuus jättää eläkepäätös vakuutetulle lä-
39827:           Pitääkö Hallitus oikeana ja asianmu-         hettämättä silloin, kun kysymys on markkamää-
39828:         kaisena sitä, että esimerkiksi eläkkeitä       räisesti pieneltä tuntuvasta eläkkeen tarkistukses-
39829:         nostetaan ensin yksi markka ja sitten          ta, saattaa eläkkeensaajan eläkeoikeuteen vaikut-
39830:         tämä korotus peruutetaan ja tällaiseen         tavissa tekijöissä tapahtua sellaisia muutoksia,
39831:         byrokratiaan käytetään virkamiesten ai-        joilla on hänelle suurempaakin merkitystä kuin
39832:         kaa, vaivaa, työpalkkoja ja myös muita         markkamääräisellä tarkistuksella.
39833:         kustannuksia, ja                                  Eläkkeeseen tehtävästä ennakonpidätyksen
39834:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin tämän-       muutoksesta ei vakuutetulla ole samanlaista vali-
39835:         kaltaisen naurettavan paperisodan ja by-       tusoikeutta eläkejärjestelmän piirissä kuin elä-
39836:         rokratian poistamiseksi ja estämiseksi?        keoikeudestaan. Hänen on tällöin yleensä asioita-
39837:                                                        va veroviranomaisten kanssa ja tyydyttävä elä-
39838:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       kelaitosten näiden antamien ohjeiden perusteella
39839: ti seuraavaa:                                          tekemiin ratkaisuihin. Tarkoituksenmukaista on
39840:    Kysymyksessä tarkoitettu ongelma liittyy lähin-     kuitenkin, että eläkkeensaaja saa eläkkeensä suu-
39841: nä kansaneläkkeiden ja muiden kansaneläke-             ruuden seuraamiseksi tästäkin kirjallisen tiedon
39842: järjestelmään kuuluvien eläkkeiden tarkistami-         eläkelaitoksen välityksellä.
39843: seen. Kansaneläkelain 3 c luvussa säädetään elä-          Kun kansaneläkkeitä on maksussa huhtikuussa
39844: keoikeuteen vaikuttavista muutoksista. Kansan-         1985 yhteensä 982 041 kappaletta ja näistä lisä-
39845: eläkkeen lisäosaa on tarkistettava muun muassa         osan sisältäviä eläkkeitä 697 640 kappaletta, on
39846: silloin, kun eläkkeensaaja on pysyvästi muutta-        luonnollista, että tähän joukkoon mahtuu myös
39847: nut asuinkuntaa, kun hänen lisäosaansa vaikutta-       kysymyksessä tarkoitettuja yhden markan koro-
39848: vat tulot ovat laissa tarkoitetulla tavalla nousseet   tuksen sisältäviä tapauksia. Eläkkeensaajien oi-
39849: tai laskeneet tai kun eläkkeensaajan puolisolle        keusturvan kannalta on kuitenkin perusteltua,
39850: myönnetään kansan- tai rintamasotilaseläke tai         että he saavat eläkeoikeuteensa vaikuttavista elä-
39851: nämä eläkkeet lakkautetaan.                            kelaitoksen ratkaisuista kirjallisen päätöksen ja
39852:    Kansaneläkelaissa on lähdetty siitä, että lisä-     voivat saattaa markkamääräisesti vähäiseltäkin
39853: osan määrää tarkistetaan siitä riippumatta, minkä      tuntuvan ratkaisun valitusasteiden tutkittavaksi.
39854: suuruinen tarkistus on. Vakuutetulla on myös           Virkavaltaisuuden toisena puolena onkin nähtävä
39855: aina oikeus saada eläkepäätös eläkkeensä tarkista-     oikeussuojan antaminen.
39856: 
39857:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1985
39858: 
39859:                                               Sosiaali- p terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
39860:                                        1985 vp. -      KK n:o 220                                        3
39861: 
39862: 
39863: 
39864: 
39865:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
39866: 
39867:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           besvärsväg få prövat huruvida den kommun där
39868: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av         han är bosatt ändrats på det sätt som avses i
39869: den 9 maj 1985 tili vederbörande medlem av             lagen, huruvida hans inkomster stigit eller sjun-
39870: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-      kit eller huruvida en i lagen avsedd förändring
39871: dagsman J. Juhani Kortesalmi undertecknade             skett i makens folkpension eller frontmannapen-
39872: spörsmål nr 220:                                       sion. Om pensionsanstalten gavs möjlighet att
39873:                                                        inte sända pensionsbeslut tili den försäkrade då
39874:            Anser Regeringen det rätt och riktigt       det är fråga om en pensionsjustering vars mark-
39875:         att t.ex. pensioner först höjs med en          belopp förefaller litet kunde det i de faktorer
39876:         mark och denna förhöjning sedan återtas        som inverkar på pensionstagarens pensionsrätt
39877:         och tjänstemännens tid och möda, ar-           ske sådana förändringar som är av större betydel-
39878:         betslöner och även andra kostnader an-         se för honom än justeringen i mark.
39879:         vänds tili sådan byråkrati, och
39880:            ämnar Regeringen vidta åtgärder för            När det gäller ändring i förskottsinnehållning
39881:         att avskaffa och avvärja sådant löjligt        på pension har den försäkrade inte samma be-
39882:         byråkratiskt papperskrig?                      svärsrätt inom pensionssystemet som i fråga om
39883:                                                        sin pensionsrätt. Han skall härvid i allmänhet
39884:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt           vända sig tili skattemyndigheterna och får nöja
39885: anföra följande:                                       sig med de avgöranden pensionsanstalterna träf-
39886:                                                        far på grundval av dessas direktiv. Det är likväl
39887:    Det i spörsmålet avsedda problemet gäller
39888:                                                        ändamålsenligt att pensionstagaren för att han
39889: närmast justeringen av folkpensionerna och de
39890:                                                        skall kunna följa med storleken av sin pension får
39891: övriga tili folkpensionssystemet hörande pensio-
39892:                                                        skriftligt meddelande även härom genom pen-
39893: nerna. I 3 c kap. folkpensionslagen stadgas om
39894:                                                        sionsanstal tens förmedling.
39895: förändringar som påverkar pensionsrätten. Folk-
39896: pensionens tilläggsdel skall justeras bl.a. då pen-       Då sammanlagt 982 041 folkpensioner betala-
39897: sionstagaren bosatt sig i annan kommun, då de          des i april 1985 och av dessa 697 640 sådana, i
39898: inkomster som inverkar på hans tilläggsdel stigit      vilka tilläggsdel ingick, är det naturligt att bland
39899: eller sjunkit på det sätt som nämns i lagen eller      alla dessa även fanns i spörsmålet avsedda fall av
39900: då pensionstagarens make beviljas folkpension          en marks förhöjning. Med tanke på pensionsta-
39901: eller frontmannapension eller sådan pension in-        garnas rättsskydd är det likväl motiverat att de får
39902: dras.                                                  skriftligt beslut på de av pensionsanstalten träffa-
39903:    I folkpensionslagen har man utgått från att         de avgöranden som inverkar på deras pensions-
39904: tilläggsdelens belopp skall justeras oberoende av      rätt och kan dra även avgöranden som gäller
39905: hur stor justeringen är. Den försäkrade har också      markbelopp som kan förefalla obetydliga under
39906: alltid rätt att få ett pensionsbeslut på justeringen   besvärsinstansers prövning. Som byråkratins
39907: av sin pension. Härvid har han möjlighet att i         andra sida måste ses att rättsskydd ges.
39908: 
39909:      Helsingfors den 12 juni 1985
39910: 
39911:                                            Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
39912:                                                1985 vp.
39913: 
39914: Skriftligt spörsmål nr 221
39915: 
39916: 
39917: 
39918: 
39919:                                    Malm m.fl.: Om minimering av skadorna i samband med isloss-
39920:                                      ningen i älvar
39921: 
39922: 
39923:                                 Till Riksdagens Herr Talman
39924: 
39925:    Vårens översvämningar i de österbottniska äl-      övre del förvärras situationen i den nedre delen.
39926: varna har tagit både myndigheter och befolkning       Det är en situation som inte kan accepteras. Det
39927: på sängen. Alla förhandsprognoser har gett vid        är nödvändigt att arbeten i älvens nedre del
39928: handen att det skulle bli en problemfri vår visavi    slutförs så fort som möjligt för att man skall
39929: islossningen och översvämningarna.                    kunna undvika de årligen återkommande stora
39930:    1 motsats till dessa prognoser har översväm-       skador som islossningen nu medför.
39931: ningarna varit svåra och ställvis t.o.m. rekordsto-      Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
39932: ra. Förhandsuppfattningen har synbarligen också       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
39933: gjort att beredskapen för eventuella åtgärder inte    ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
39934: varit den bästa tänkbara. Detta bevisas av att        följande spörsmål:
39935: många områden som tidigare år klarat sig från
39936: nämnvärda översvämningar nu drabbats.                           Vilka åtgärder avser Regeringen vidta
39937:    Som så många år tidigare har Kyro älvs ådal               för att det skall finnas tillräcklig bered-
39938: också denna vår drabbats hårt av översvämnings-              skap för att minimera skadorna i sam-
39939: skador. 1 synnerhet i älvens nedre del har pro-              band med islossningen i våra älvar, och
39940: blemena varit stora. Det är uppenbart att efter-                i viiken takt tänker Regeringen slutföra
39941: hand som älvbyggnadsarbetena fortsätter i älvens             arbetena i Kyro älvs nedre lopp?
39942: 
39943:      Helsingfors den 9 maj 1985
39944: 
39945:          Håkan Malm                      Ole Norrback                   Boris Renlund
39946: 
39947: 
39948: 
39949: 
39950: 4285006387
39951: 2                                     1985 vp. -- ~ n:o 221
39952: 
39953: Kirjallinen kysymys n:o 221                                                                 Suomennos
39954: 
39955: 
39956: 
39957: 
39958:                                   Malm ym.: Toimenpiteistä jokien jäidenlähdön aiheuttamien va-
39959:                                     hinkojen minimoimiseksi
39960: 
39961: 
39962:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39963: 
39964:    Pohjanmaan jokien tulvat ovat kuluvana ke-         Tätä tilannetta ei voida hyväksyä. On välttämä-
39965: väänä yllättäneet sekä viranomaiset että väestön.     töntä, että alajuoksun työt suoritetaan loppuun
39966: Kaikki ennusteet ovat edellyttäneet jäidenlähdön      niin pian kuin mahdollista, jotta voitaisiin vält-
39967: ja tulvien kannalta pulmatonta kevättä.               tää vuosittain uusiutuvat jäidenlähdön aiheutta-
39968:    Näiden ennusteiden vastaisesti tulvat ovat ol-     mat suuret vahingot.
39969: leet vaikeita ja paikoitellen jopa ennätyksellisiä.      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39970: Ennakkokäsityksestä on nähtävästi myös johtu-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
39971: nut, että mahdollisia toimenpiteitä varten tarvit-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
39972: tava valmius ei ole ollut paras mahdollinen. Tätä     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39973: osoittaa se, että monet mainittavilta tulvilta ai-
39974: kaisemmin säästyneet alueet ovat nyt joutuneet                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39975: niiden kohteeksi.                                            ryhtyä riittävän valmiuden aikaansaami-
39976:    Kuten monena aikaisempana vuotena Kyrön-                  seksi, jotta voitaisiin minimoida jokiem-
39977: joen jokilaaksoa ovat myös tänä keväänä kohdan-              me jäidenlähdön yhteydessä syntyvät va-
39978: neet ankarat tulvavahingot. Etenkin joen ala-                hingot, ja
39979: juoksulla ovat pulmat olleet suuria. On ilmeistä,               minkä ajan kuluessa Hallitus aikoo
39980: että sitä mukaa kuin joen rakennustyöt jatkuvat              suorittaa loppuun Kyrönjoen alajuoksun
39981: joen yläjuoksulla, tilanne pahenee alajuoksulla.             työt?
39982: 
39983:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1985
39984: 
39985:          Håkan Malm                      Ole Norrback                    Boris Renlund
39986:                                         1985 vp. -      KK n:o 221                                        3
39987: 
39988: 
39989: 
39990: 
39991:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
39992: 
39993:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           yhteistyö toimivat niin hyvin kuin niiden nopeas-
39994: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           ti vaihtuvassa, pääasiassa luonnonvoimien hallit-
39995: olette 9 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn kir-          semassa ja kullakin alueella yhtäjaksoisesti useita
39996: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        vuorokausia kestävässä tilanteessa kohtuudella
39997: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         voidaan edellyttää toimivan.
39998: Håkan Malmin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta             Tänä vuonna on käynnistynyt valtakunnallis-
39999: kysymyksestä n:o 221:                                   ten voimayhtiöiden aloitteesta ja kauppa- ja
40000:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         teollisuusministeriön rahoitustuella laaja jokijää-
40001:         ryhtyä riittävän valmiuden aikaansaami-         tutkimusprojekti, johon myös vesihallitus osallis-
40002:         seksi, jotta voitaisiin minimoida jokiem-       tuu. Tavoitteena on jokien talviolosuhteiden en-
40003:         me jäidenlähdön yhteydessä syntyvät va-         tistä paremman tuntemuksen ja nykyaikaisen
40004:         hingot, ja                                      tietotekniikan avulla kehittää menetelmiä mm.
40005:            minkä ajan kuluessa Hallitus aikoo           suppo- ja jääpatojen aiheuttamien tulvavahinko-
40006:         suorittaa loppuun Kyrönjoen alajuoksun          jen pienentämiseksi sekä parantaa voimalaitosten
40007:         työt?                                           käyttömahdollisuuksia. Projektin arvioitu kesto-
40008:                                                         aika on neljä vuotta.
40009:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-           Huolimatta nykyisistä ja vastaisista tulvantor-
40010: ti seuraavaa:                                           juntatoimenpiteistä, tulee kevättulva ja jäänlähtö
40011:                                                         aina pysymään riskitekijänä etenkin järvettömissä
40012:    Tämän vuoden kevättalvella neuvottelivat vesi-
40013:                                                         ja säännöstelemättömissä vesistöissä maassamme.
40014: hallinnon Vaasan, Kokkolan, Oulun ja Lapin              Tulvariski on otettava huomioon mm. kaavoituk-
40015: vesipiirien vesitoimistot asianomaisten läänien         sessa ja rakennuslupia myönnettäessä. Ympäris-
40016: pelastustarkastajien sekä alueensa kuntien palo-
40017:                                                         töministeriö onkin vuonna 1984 antanut tätä
40018: ja pelatusviranomaisten, poliisin ja myös sotilas-
40019:                                                         tarkoittavia ohjeita rakennusviranomaisille.
40020: läänien edustajien kanssa niistä toimenpiteistä,
40021: jotka ovat tarpeen tulvavaaran torjumista ja tul-          Tehdyssä kysymyksessä on erityisesti mainittu
40022: vavahinkojen vähentämistä varten. Neuvotteluis-         Kyrönjoki. Tänä keväänä jouduttiin Kyrönjoella
40023: sa sovittiin eri osapuolten tehtävistä, viestinnästä    lyhyeksi ajaksi evakuoimaan asukkaat kolmesta
40024: ja tarvittavasta kalustosta. Toimintasuunnitelmia       talosta. Lisäksi tulvavesi tunkeutui muutaman
40025: tarkennettiin vielä ennen tulvakauden odotettua         talon kellariin. Edelleen vesi nousi Kyrönjoen
40026: alkua. Ko. vesitoimistoissa muodostettiin raken-        alajuoksulla parissa kohdassa penkereiden yli.
40027: nuspäälliköiden alaiset työryhmät, joiden johtaji-      Suurempia vahinkoja ei Kyrönjoella aiheutunut.
40028: na toimivat kokeneet rakennusmestarit ja työn-             Kyrönjoen alaosan tulvasuojelutyöt ovat vielä
40029: johtajat, ja ryhmille varattiin tarvittava kalusto ja   keskeneräiset. Työ on viivästynyt useita vuosia
40030: materiaali.                                             pääasiassa siksi, että hanketta on ankarasti vastus-
40031:    Nimenomaan Pohjanmaalla varauduttiin tänä            tettu, kun on epäilty veden laadun huononevan
40032: keväänä säännöstellyissä vesistöissä tulviin mm.        ja kalakannan kärsivän sen johdosta. Alueen
40033: siten, että ennen lumen sulamisen alkamista             tulvasuojelusuunnitelmaa tarkistetaan parhail-
40034: laskettiin tekojärvien ja muiden säännösteltyjen        laan, ja mm. eniten happamoitumista aiheutta-
40035: järvien vedenkorkeus lähelle alarajaa, jotta tulva-     vasta Mälsorin pengerryksestä on tarkoitus luo-
40036: vesille olisi tilaa. Jokien jäätä rikottiin ennakolta   pua. Jos tarkistettu suunnitelma hyväksytään,
40037: aikaisemman kokemuksen osoittamissa paikoissa,          voidaan jo vesioikeuden luvan saanut Kyrönjoen
40038: ja paikoitellen jään sulamista nopeutettiin tum-        alaosan järjestely saattaa loppuun kolmen vuoden
40039: mentamalla jäitä hiekalla. Mitä itse tulvatilantei-     kuluessa, mikäli eduskunta myöntää siihen tar-
40040: siin tulee, niin tulvantorjunta ja viranomaisten        vittavat määrärahat.
40041: 
40042:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1985
40043:                                                         Maa- Ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi
40044: 4                                     1985 vp. -      KK n:o 221
40045: 
40046: 
40047: 
40048: 
40049:                                 Till Riksdagens Herr Talman
40050: 
40051:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          och sålunda göra den mörkare. Vad själva över-
40052: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        kämpningen och myndigheternas samarbete så
40053: den 9 maj 1985 tili vederbörande medlem av            väl som man rimligtvis kan förutsätta i den
40054: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     snabbt växlande situation där myndigheterna
40055: dagsman Håkan Malm m.fl. undertecknade                befann sig, en situation som huvudsakligen be-
40056: spörsmål nr 221:                                      härskades av naturkrafter och som på ettvart
40057:                                                       område pågick utan avbrott i flere dygn.
40058:           Vilka åtgärder avser Regeringen vidta
40059:                                                          Detta år har ett omfattande projekt för under-
40060:        för att det skall finnas tillräcklig bered-
40061:                                                       sökning av älvisar kommit igång på de riksomfat-
40062:        skap för att minimera skadorna i sam-          tande kraftbolagens initiativ. Projektets finansie-
40063:        band med islossningen i våra älvar, och        ring understöds av handels- och industriministe-
40064:           i viiken takt tänker Regeringen slutföra    riet, och även vattenstyrelsen deltar i projektet.
40065:        arbetena i Kyro älvs nedre lopp?               Målet är att genom bättre kännedom om för-
40066:                                                       hållandena på älvarna vintertid och med hjälp av
40067:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       modern datateknik utveckla metoder bl. a. för att
40068: anföra följande:                                      minska de översvämningsskador som förorsakas
40069:    Senaste vårvinter diskuterade vattenförvalt-       av bottenis, iskravning och isdämning samt att
40070: ningens vattenbyråer vid Vasa, Karleby, Uleå-         förbättra möjligheterna att utnyttja kraftverken.
40071: borgs och Lapplands vattendistrikt de åtgärder        Projektet beräknas pågå i fyra år.
40072: som erfordras för att avvärja översvämningsfaran         Trots nuvarande och framtida åtgärder för
40073: och minska översvämningsskadorna. Diskussioner        bekämpning av översvämningar kommer vår-
40074: fördes med räddningsinspektörerna i vederböran-       översvämningarna och islossningen alltid att vara
40075: de Iän och med brand- och räddningsmyndighe-          en riskfaktor, särskilt i sådana vattendrag i vårt
40076: terna inom kommunerna på vederbörande områ-           l.and som saknar sjöar, och som inte har reglerats.
40077: den samt med polisen och även med militärdi-          Översvämningsrisken måste beaktas bl. a. vid
40078: striktens representanter. Vid diskussionerna kom      planläggningen och då byggnadslov beviljas. Mil-
40079: man överens om de olika parternas uppgifter,          jöministeriet har även år 1984 utfärdat anvis-
40080: kommunikationen och erforderlig materiel. Ak-         ningar i detta syfte tili byggnadsmyndigheterna.
40081: tionsplanerna justerades ännu innan den beräk-           I spörsmålet omnämns särskilt Kyro älv. Den-
40082: nade tidpunkten för översvämningarna. Vid ifrå-       na vår tvingades man för en kort tid evakuera
40083: gavarande vattenbyråer bildade man arbetsgrup-        invånarna från tre hus vid Kyro älv. Vidare
40084: per som var underställda byggcheferna. Ledare         trängde översvämningsvattnet in i källaren i någ-
40085: för dessa arbetsgrupper var erfarna byggmästare       ra hus. Härtill steg vattnet vid Kyro älvs nedre
40086: och arbetsledare, och erforderlig materiel reserve-   lopp på några ställen över bankarna. Större
40087: rades för gruppernas bruk.                            olyckor imräffade inte på Kyro älv.
40088:    Uttryckligen i Österbotten beredde man sig            Arbetena med skydd mot översvämningar vid
40089: denna vår beträffande reglerade vattendrag på         Kyro älvs nedre lopp är ännu inte slutförda.
40090: översvämningarna bl.a. så att man före snösmält-      Arbetet har fördröjts med flera år i huvudsak
40091: ningen sänkte ytan på konstgjorda sjöar och           därför att projektet har stött på hårt motstånd,
40092: andra reglerade sjöar så att den kom nära den         då man har misstänkt att vattnets kvalitet
40093: nedre gränsen, detta för att ge plats åt översväm-    försämras och fiskbeståndet lider därav. Planen
40094: ningsvattnet. Älvarnas is bröts på förhand på         för skydd mot översvämningar på detta område
40095: platser där man av erfarenhet visste att det skulle   justeras som bäst, och avsikten är bl.a. att avstå
40096: behövas, och ställvis försökte man få isen att        från att bygga baoken vid Mälsor, som har
40097: smälta snabbare genom att sprida ut sand på den       föranlett mest försurning. Om den justerade
40098:                                        1985 vp. -      KK n:o 221                                     5
40099: 
40100: planen godkänns kan regleringen av Kyro älvs           under förutsättning att riksdagen beviljar erfor-
40101: nedre lopp, för viiken vattendomstolen redan har       derliga anslag.
40102: beviljat tillstånd, slutföras inom loppet av tre år,
40103:      Helsingfors den 13 juni 1985
40104:                                                         Jord- och skogsbruksminister Toivo Yläjärvi
40105:                                                1985 vp.
40106: 
40107: Skriftligt spörsmål nr 222
40108: 
40109: 
40110: 
40111: 
40112:                                    Norrback: Om inrättande av en internationell luftvårdsfond
40113: 
40114: 
40115:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
40116: 
40117:    Ett av de viktigaste miljöproblemen i dag är       de reduktioner i utsläppen som krävs, vore det
40118: försurningen av naturen. Man beräknar att             synnerligen angeläget att grunda en internatio-
40119: 90 % av försurningen härrör från mänsklig akti-       nellluftvårdsfond. Underhandlingar om att bilda
40120: vitet. Det är fråga om utsläpp av svaveldioxid och    en sådan fond borde omedelbart intensifieras för
40121: kväveoxid, som emanerar från eldning av fossila       att nå snabbast möjliga resultat.
40122: bränslen och från motorfordonstrafik.                     Fondens medel skulle utnyttjas för åtgärder
40123:    Numera är det allmänt känt att försurningen        som syftar tili att minska försurande utsläpp.
40124: är ett internationellt problem och att förore-        Detta kan ske genom effektivare reningsmetoder,
40125: ningarna, rökgaserna, ofta transporteras långa        effektivare energianvändning och/ eller övergång
40126: sträckor förrän de faller ner i naturen i form av     tili mindre försurande energislag.
40127: sura regn. Åtgärder för att minska utsläppen har          Fonden skulle i huvudsak användas för att
40128: vidtagits på såväl nationell som internationell       finansiera investeringar i teknik för att nedbringa
40129: bas. Inom ramen för den s.k. ECE-konventionen         försurande utsläpp i Iänder med svaga ekono-
40130: har man lyckats komma fram tili vissa normer för      miska möjligheter att på egen hand klara detta.
40131: att minska utsläppen i konventionens medlems-         Likaså kunde via fonden finansieras viss forsk-
40132: länder. Däremot har inte alla konventionsländer       ning, konsultverksamhet och annan verksamhet
40133: anslutit sig tili överenskommelsen att minska         med syfte att minska försurningen.
40134: svavelutsläppen med 30 % fram tili år 1993.               Sveriges riksdag har alideles nyligen beslutat
40135: Detta beror på att alla Iänder inte har lika goda     hemstälia hos sin regering att åtgärder vidtas för
40136: ekonomiska och tekniska resurser att klara en         att förverkliga en internationeli luftvårdsfond.
40137: sådan målsättning. Å andra sidan har det från             Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
40138: många håll framhållits, att en 30 % :ig reduktion     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
40139: av utsläppen inte är tillräcklig, utan man borde      ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
40140: sträva tili en avsevärt snabbare tidtabell och en     följande spörsmål:
40141: avsevärt kraftigare nedskärning än som nu plane-                Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
40142: rats.                                                        för att påskynda inrättandet av en inter-
40143:    1 avsikt att nå avsedd effekt är det uppenbart            nationeli luftvårdsfond i avsikt att möj-
40144: att det är just genom samfällda internationelia              liggöra en effektiv begränsning av
40145: åtgärder man måste arbeta. Just på grund av att              försurande utsläpp även i Iänder som inte
40146: olika Iänder har olika förutsättningar att klara av          har egna resurser för detta?
40147: 
40148:      Helsingfors den 10 maj 1985
40149: 
40150:                                              Ole Norrback
40151: 
40152: 
40153: 
40154: 
40155: 428500649K
40156: 2                                        1985 vp. -- KJ( n:o 222
40157: 
40158: Kirjallinen kysymys n:o 222                                                                     Suomennos
40159: 
40160: 
40161: 
40162: 
40163:                                      Norrback: Kansainvälisen ilmansuojelurahaston perustamisesta
40164: 
40165: 
40166:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40167: 
40168:    Yksi tämän hetken tärkeimmistä ympäristö-             lurahasto. Neuvotteluja tällaisen rahaston perus-
40169: pulmista on luonnon hapantuminen. Arvioi-                tamisesta tulisi välittömästi tehostaa mahdolli-
40170: daan, että 90 % hapantumisesta johtuu inhimil-           simman pikaisen tuloksen saavuttamiseksi.
40171: lisestä toiminnasta. Kyseessä ovat rikkidioksidi- ja        Rahaston varoja käytettäisiin toimenpiteisiin,
40172: typpipäästöt, jotka ovat peräisin fossiilisten polt-     jotka tähtäävät happamien päästöjen vähentämi-
40173: toaineiden palamisesta tai moottoriajoneuvolii-          seen. Tämä voi tapahtua tehokkaampien puhdis-
40174: kenteestä.                                               tusmenetelmien, tehokkaamman energiankäytön
40175:    Nykyisin on yleisesti tiedossa, että hapantumi-       tai vähemmän happamuutta aiheuttaviin pohto-
40176: nen on kansainvälinen pulma ja että saasteet,            aineisiin siirtymisen kautta.
40177: savukaasut, usein kulkeutuvat pitkiä matkoja,               Rahastoa käytettäisiin pääasiallisesti rahoitta-
40178: ennen kuin ne laskeutuvat luontoon happamien             mana investointeja tekniikkaan, jolla vähenne-
40179: sateiden muodossa. Toimenpiteisiin päästöjen             tään happamia päästöjä sellaisissa maissa, joissa
40180: vähentämiseksi on ryhdytty sekä kansallisella että       on heikot taloudelliset mahdollisuudet selvitä
40181: kansainvälisellä tasolla. Ns. ECE-konvention             omin avuin. Samoin voitaisiin rahaston kautta
40182: puitteissa on onnistuttu saamaan aikaan tietyt           rahoittaa hapantumisen vähentämiseen tähtäävää
40183: normit sopimusmaiden päästöjen vähentämisek-             tutkimusta, neuvonta- ja muuta toimintaa.
40184: si. Sitä vastoin eivät kaikki sopimusmaat ole               Ruotsin eduskunta on aivan äskettäin päättä-
40185: liittyneet sopimukseen rikkipäästöjen vähentämi-         nyt esittää toivomuksen hallitukselleen toimenpi-
40186: seksi 30 % :lla vuoteen 1993 mennessä. Tämä              teisiin ryhtymisestä kansainvälisen ilmansuojelu-
40187: johtuu siitä, että kaikilla mailla ei ole yhtä hyviä     rahaston perustamiseksi.
40188: taloudellisia ja teknisiä resursseja tällaisen tavoit-
40189:                                                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40190: teen saavuttamiseksi. Toisaalta on monelta tahol-
40191:                                                          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40192: ta esitetty, että päästöjen vähennys 30 % :lla ei
40193:                                                          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
40194: ole riittävä vaan että olisi pyrittävä huomattavasti
40195:                                                          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40196: nopeampaan aikatauluun ja nyt suunniteltua
40197: tuntuvasti voimakkaampaan vähentamiseen.                           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
40198:    Tarkoitetun vaikutuksen saavuttamiseksi on il-               ryhtyä kiirehtiäkseen sellaisen kansainvä-
40199: meistä, että on työskenneltävä juuri yhteisin                   lisen ilmansuojelurahaston perustamista,
40200: kansainvälisin toimenpitein. Juuri siitä syystä,                jonka tarkoituksena on mahdollistaa hap-
40201: että eri mailla on erilaiset edellytykset selvitä               pamien päästöjen tehokas rajoittaminen
40202: vaadittavasta päästöjen vähentämisestä, olisi erit-             myös niissä maissa, joissa ei ole omia
40203: täin tärkeätä perustaa kansainvälinen ilmansuoje-               varoja tähän tarkoitukseen?
40204: 
40205:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1985
40206: 
40207:                                                 Ole Norrback
40208:                                       1985 vp. -- ~ n:o 222                                              3
40209: 
40210: 
40211: 
40212: 
40213:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40214: 
40215:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         suositusta. Suositusten mukaan aiheuttamisperi-
40216: mainitussa tarkoituksessa .Te, Herra Puhemies,        aatteesta voidaan poiketa ja myöntää tukea ym-
40217: olette 10 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn            ~äristönsuojelukustannuksiin seuraavissa tapauk-
40218: kirjeenne n:o 823 ohella lähettänyt valtioneuvos-     sissa:
40219: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-        1. Erityisen tiukasta, lyhyessä ajassa toteutetta-
40220: jennöksen kansanedustaja Norrbackin kirjallisesta     vasta ympäristönsuojeluohjelmasta syntyvien yh-
40221: kysymyksestä n:o 222, jossa tiedustellaan:            teiskunnallisten ja taloudellisten ongelmien estä-
40222:                                                       mlseen.
40223:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           2. Uusien ympäristönsuojelulaitteiden ja me-
40224:        ryhtyä kiirehtiäkseen sellaisen kansainvä-     netelmien kehittämiseen ja kokeilutoiminnan
40225:        lisen ilmansuojelurahaston perustamista,       edistämiseen.
40226:        jonka tarkoituksena on mahdollistaa hap-          3. Yleinen yhteiskunta- tai talouspoliittinen
40227:        pamien päästöjen tehokas rajoittaminen         tuki saattaa ilman nimenomaista tarkoitusta tu-
40228:        myös niissä maissa, joissa ei ole omia         kea myös ympäristönsuojelutoimia.
40229:        varoja tähän tarkoitukseen?                        Kysymyksessä tarkoitettu kansainvälisen ilman-
40230:                                                       suojelurahaston perustaminen merkitsisi poikkea-
40231:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      mista aiheuttamisperiaatteesta, jota ilmansaastei-
40232: ti seuraavaa:                                         den kaukokulkeutumisessa kenties tulisi soveltaa
40233:    Suomi osallistuu aktiivisesti ilman epäpuh-        myös valtioihin.
40234: tauksien kaukokulkeutumista koskevan kansain-            Ympäristönsuojelumaksujen käytöstä on niitä
40235: välisen yleissopimuksen toteuttamiseen. Ensim-        soveltaneissa maissa saatu sekä myönteisiä että
40236: mäisenä tavoitteena on vähentää rikkipäästöjä         kielteisiä kokemuksia. Ehdotetun kansainvälisen
40237: vähintään 30 prosentilla vuoteen 1993 mennessä        ilmansuojelurahaston kaltaista järjestelmää ei to-
40238: vuoden 1980 päästöistä. Jo yli 20 yleissopimuk-       sin missään eikä millään alalla ole olemassa.
40239: sen sopimuspuolta on ilmoittanut hyväksyvänsä            Ympäristönsuojelumaksujen käyttöä harkitta-
40240: tavoitteen. Asiaa koskeva, yleissopimukseen liit-     essa on selvitettävä muun muassa maksun tavoit-
40241: tyvä pöytäkirja on tarkoitus allekirjoittaa Helsin-   teet, maksun perusteet, maksun kerääminen ja
40242: gissä heinäkuussa 1985 yleissopimuksen toimeen-       sen käyttö sekä maksujärjestelmän hallinto ja
40243: panevan elimen kokouksessa.                           organisaatio. Kansainvälisen ilmansuojelurahas-
40244:    Valtioneuvosto on 28.9.1984 eduskunnalle           ton perustaminen vaatisi, koska Euroopan valti-
40245: ympäristönsuojelusta antamassaan selonteossa to-      oilla on erilaisia yhteiskunta- ja talousjärjestel-
40246: dennut, että ympäristönsuojelukustannusten ra-        miä, vaikeita neuvotteluja. Tällaisen hankkeen
40247: hoituksen keskeinen periaate on aiheuttamisperi-      aloittaminen saattaisi lisäksi siirtää huomiota pois
40248: aate. Periaatteen mukaan yritys tai yhteisö, jonka    tärkeimmästä asiasta, päästöjen todellisesta vä-
40249: toiminta aiheuttaa ympäristön pilaantumista;          hentämisestä, missä edistys tähän asti on ollut
40250: maksaa pilaantumisen estäruisestä sekä myös ym-       myönteistä. Hanke vaikuttaa siis vaikeasti toteu-
40251: päristön ennallistamisesta ja haittojen korvaami-     tettavalta.
40252: sesta aiheutuvat kustannukset.                           Ympäristöministeriössä kuitenkin valmistel-
40253:    Aiheuttamisperiaatteen soveltamisesta on Ta-       laan paraikaa asetettavaksi komitea, jonka tehtä-
40254: loudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö         väksi tulee selvittää maamme ympäristötalouden
40255: (OECD) antanut vuosina 1971 ja 1974 kaksi             perusteita, periaatteita ja keinoja.
40256: 
40257:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1985
40258: 
40259:                                                                      Ympäristöministeri Matti Ahde
40260: 4                                     1985 vp. -- KJ( n:o 222
40261: 
40262: 
40263: 
40264: 
40265:                                 Till Riksdagens Herr Talman
40266: 
40267:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           kan man avvika från upphovsprincipen och bevil-
40268: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        ja understöd för miljövårdskostnader i följande
40269: 823 av den 10 maj 1985 till vederbörande              fall:
40270: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande       1. För att förhindra samhälleliga och ekono-
40271: av riksdagsman Norrback undertecknade spörs-          miska problem som uppstår vid särskilt krävande
40272: mål nr 222:                                           miljövårdsprogram som bör förverkligas inom
40273:                                                       kort tid.
40274:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          2. För att utveckla nya miljövårdsanläggningar
40275:        för att påskynda inrättandet av en inter-      och metoder samt för att främja försöksverksam-
40276:        nationell luftvårdsfond i avsikt att möj-      het.
40277:        liggöra en effektiv begränsning av                3. Ett allmänt samhälls- eller finanspolitiskt
40278:        försurande utsläpp även i länder som inte      understöd kan utan uttryckligt syfte stöda även
40279:        har egna resurser för detta?                   miljöskyddsåtgärder.
40280:                                                          Inrättandet av en internationell luftvårdsfond,
40281:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       vilket föreslås i spörsmålet, skulle innebära avsteg
40282: anföra följande:                                      från upphovsprincipen, som i fråga om fjärrtrans-
40283:     Finland deltar aktivt i fullgörandet av den       port av luftföroreningar möjligen borde tillämpas
40284: internationella konvention som gäller fjärrtrans-     även på stater.
40285: port av luftföroreningar. Det första målet är att        I de länder som uppburit miljövårdsavgifter
40286: till år 1993 minska utsläppen av svavel med           har man fått både positiva och negativa erfaren-
40287: minst 30 procent jämfört med 1980 års utsläpp.        heter. Något motsvarande system till den före-
40288: Över 20 avtalsparter i konventionen har redan         slagna internationella luftvårdsfonden existerar
40289: meddelat att de godkänner målet. Ett protokoll        dock inte i något land eller inom något område.
40290: som gäller ärendet och som ansluter sig till             Då bruket av miljövårdsavgifter övervägs bör
40291: konventionen är avsett att undertecknas då det        bland annat avgiftens syfte, grunderna för avgif-
40292: organ som verkställer konventionen sammanträ-         ten, uppbörden och användningen av avgiften
40293: der i Helsingfors i juli 1985.                        samt förvaltningen av och organisationen för
40294:     Statsrådet har i sin redogörelse till riksdagen   betalningssystemet utredas. Grundandet av en
40295: om miljövården 28.9.1984 konstaterat att upp-         internationell luftvårdsfond skulle medföra svåra
40296: hovsprincipen är den centrala principen för fi-       förhandlingar, eftersom de europeiska staterna
40297: nansieringen av miljövårdskostnaderna. Enligt         har olika samhällsskick och ekonomiska system.
40298: principen betalar ett företag eller samfund vars      Inledandet av ett dylikt projekt skulle dessutom
40299: verksamhet förorsakar miljöförstöring kost-           kunna leda uppmärksamheten från det viktigaste
40300: naderna för förebyggande av förstöringen samt         ärendet, en verklig minskning av utsläppen, där
40301: också kostnaderna för iståndsättning av miljön        framstegen hittills varit positiva. Projektet verkar
40302: och ersättning av skador.                             således svårgenomförbart.
40303:    För tillämpning av upphovsprincipen har Or-           Vid miljöministeriet förbereds likväl som bäst
40304: ganisationen för ekonomiskt samarbete och ut-         tillsättandet av en kommitte, som kommer att ha
40305: veckling (OECD) år 1971 och 1974 givit två            som uppgift att utreda grunderna, principerna
40306: rekommendationer. Enligt rekommendationerna           och medlen för miljöekonomin i vårt land.
40307: 
40308:     Helsingfors den 14 juni 1985
40309: 
40310:                                                                            Miljöminister Matti Ahde
40311:                                                 1985 vp.
40312: 
40313: Kirjallinen kysymys n:o 223
40314: 
40315: 
40316: 
40317: 
40318:                                    Junnila: Pääministeri Sorsan eräistä ulkopolitiikkaa koskevista kan-
40319:                                       nanotoista
40320: 
40321: 
40322:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40323: 
40324:    Joudun jälleen kiinnittämään eduskuntakyse-         taan. Hän nimitti presidentti Reaganin esille
40325: lyn muodossa huomiota asiaan, johon aikaisem-          nostamaa ns. SOI-aloitetta eli kansanomaisesti
40326: minkin on ollut puututtava, nimittäin pääminis-        Tähtien sota -suunnitelmaa mielettömäksi ja
40327: teri Sorsan toistuviin ulkopoliittisiin kannanot-      luonnehti Yhdysvaltain Nicaraguan-politiikkaa
40328: toihin, jotka ovat ilmeisessä ristiriidassa Suomen     '' alastomaksi voimapolitiikaksi''. Yhdysvaltain
40329: perinteisesti tavoitteleman varovaisen puolueetto-     politiikkaa näin rajusti arvostellessaan pääminis-
40330: muuden kanssa.                                         teri toisaalta kiitti pääsihteeri Gorbatshovin asei-
40331:    Suomen sodanjälkeisen ulkopolitiikan perus-         denrajoitusesityksiä rakentaviksi.
40332: asiakirjan eli huhtikuussa 1948 solmitun YY A-             Tämäkin pääministeri Sorsan esiintyminen on
40333: sopimuksen johdantolausekkeeseen saatiin aika-         lehtitietojen mukaan johtanut jälleen Yhdysval-
40334: naan lähinnä presidentti Paasikiven toiminnan          tain taholta tiettyyn diplomaattiseen puuttumi-
40335: ansiosta kohta, jossa molemmat sopimusosapuo-          seen. Samanluonteisena muistutuksena Suomen
40336: let ilmoittivat ottavansa huomioon ''Suomen            pääministerille lienee pidettävä sitäkin, että kun
40337: pyrkimyksen pysyä suurvaltojen välisten eturisti-      pääministeri Sorsa vieraili äskettäin Sosialistisen
40338: riitojen ulkopuolella''. Tästä ulkopolitiikkamme       Internationaalin aseidenriisuntatyöryhmän pu-
40339: eräästä perusperiaatteesta nykyinen, jo pitkään        heenjohtajana Washingtonissa, häntä ei siellä
40340: vallassa ollut ja ulkopoliittisesti monin tavoin       vastaanotettu kaikkein korkeimmalla poliittisella
40341: aktiivinen pääministeri on viime vuosina ryhtynyt      tasolla, niin kuin Moskovassa sitä ennen oli
40342: ilmeisen tarkoituksellisesti irtisanoutumaan.          tapahtunut.
40343:     Kolme vuotta sitten hän esitti julkisuudessa           Yhdysvaltain politiikassa on epäilemättä ollut
40344: käsityksen, että niin kauan kuin Yhdysvaltain          eräitä piirteitä, jotka ovat sinänsä ymmärrettäväs-
40345: nykyinen presidentti on vallassa, on vaikea toivoa     ti herättäneet joissakin suvereenisuunaan varjele-
40346: perusteellista parantumista kansainvälisessä tilan-    vissa pienemmissä valtioissa levottomuutta. Mut-
40347: teessa. Tämä väite johti lehtitietojen mukaan          ta eihän Yhdysvallat ole tämänpäivän maailmassa
40348:  diplomaattiseen huomautukseen Yhdysvaltain            ainoa suurvalta, jonka politiikka synnyttää pie-
40349: taholta. Viime vuonna pääministeri Sorsa SDP:n         nemmissä valtioissa levottomuutta. Sotilaallisesti
40350:  23. puoluekokouksessa esiintyessään langetti jäl-     voimakkaat valtiot harjoittavat muuallakin ''alas-
40351:  leen päävastuun suurvaltasuhteiden kärjistymises-     tonta voimapolitiikkaa'', jopa suoranaisen alista-
40352:  tä Yhdysvaltain presidentille ja hänen hallituk-      mis- ja valloitussodan asteelle eskaloitunutta in-
40353:  selleen. Hän syytti näitä vuosia kestäneestä epä-     terventiopolitiikkaa pakottaakseen pienemmät
40354:  luottamuksen kylvöstä, jonka satoa nyt maailma        kansat ja heikommat valtiot alistumaan tahtoon-
40355:  korjaa yhä kärjistyvässä ilmapiirissä. Tähän pää-     sa. Sen verran älyllistä rehellisyyttä täytyy sentään
40356:  ministerin silloiseen esiintymiseen jouduin kiin-     politiikassakin olla, että tämä tosiasia otetaan
40357:  nittämään huomiota 7.6.1984 tekemässäni edus-         huomioon ulkopoliittisia kannanottoja muotoil-
40358:  kuntakyselyssä.                                       taessa.
40359:     Tuoreimpana esimerkkinä näistä pääministerin           Voisiko pääministeri Sorsa todella olla sitä
40360:  aika ajoin toistuvista antiamerikkalaisista kannan-   mieltä, että nuo hänen jatkuvat esiintymisensä,
40361:  otoista on hänen esiintymisensä vapunaattona          joissa Yhdysvaltain politiikkaa on luonnehdittu
40362:  30.4.1985 Käpylän työväentalolla. Siellä pitä-        maailman rauhan kannalta vaaralliseksi voimapo-
40363:  mässään puheessa pääministeri Sorsa hyökkäsi          litiikaksi, mutta samalla on tyystin vaiettu eräi-
40364:  jälleen Yhdysvaltain hallituksen politiikkaa vas-     den toisten valtioiden harjoittamasta suoranaisen
40365: 
40366:  4285006708
40367: 2                                       1985 vp. -      KK n:o 223
40368: 
40369: sotilaallisen voiman käyttämisestä pienempien           ministerin sinänsä käsittämätöntä ulkopoliittista
40370: valtioiden alistamiseksi, olisivat johdonmukaista       yksityisyritteliäisyyttä vai onko koko nykyinen
40371: puolueettomuuspolitiikkaa ja pysyttäytymistä            hallitus pääministerinsä takana tässä pyrkimyk-
40372: suurvaltojen välisten eturistiriitojen ulkopuolella?    sessä. Asia on koko maan kannalta siksi vakava,
40373: Näin ei voine olla asianlaita. Pääministeri pyrkii      että kansanedustajalla täytyy olla oikeus saada
40374: näköjään tietoisesti ja järjestelmällisesti irrottau-   tätä koskevaan kysymykseen asiallinen ja kiertele-
40375: tumaan traditionaalisesta puolueettomuuspolitii-        mätön vastaus.
40376: kastamme.                                                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40377:    Vastatessaan aikanaan siihen kyselyyni, jonka        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40378: viime vuoden kesäkuussa tein pääministeri Sor-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
40379: san Lahden puoluekokouksessa pitämän puheen             vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40380: johdosta, pääministeri vetosi siihen, että hän                    Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota
40381: puhui tuossa tilaisuudessa SDP:n puheenjohtaja-                siihen, että pääministeri Sorsa on viime
40382: na, jolloin parlamentaarinen vastuu hänen mu-                  vuosien aikana toistuvasti esittänyt julki-
40383: kaansa poikkeaa pääministerin vastuusta. Samaa                 suudessa ulkopoliittisia käsityksiä ja kan-
40384: selitystä on muuan ulkoministeriön sosialidemok-               nanottoja, jotka ovat olleet selvässä risti-
40385: raattinen virkamies tarjonnut jälleen selitelles-              riidassa Suomen perinteisen, puolueetto-
40386: sään lehdistölle pääministeri ja puoluejohtaja                 muuteen pyrkivän, suurvaltojen välisten
40387: Sorsan 30.4.1985 Käpylän työväentalolla pitämää                eturistiriitojen ulkopuolella pysyttelevän
40388: puhetta. Tällaiset selitykset ovat kuitenkin pelk-             politiikan kanssa, sekä
40389: kää advokatyyria. Kyllä pääministeri on päämi-                    onko Hallitus kokonaisuudessaan näi-
40390: nisterikautenaan julkisuudessa esittämistään ul-               den pääministerinsä outojen kannanot-
40391: kopoliittisista kannanotoista poliittisessa vastuus-           tojen takana ja onko näin ollen kysymys
40392: sa silloinkin, kun nuo esiintymiset ovat tapahtu-              asteittaisesta pyrkimyksestä tarkistaa pe-
40393: neet muualla kuin valtioneuvostossa tai eduskun-               rinteistä puolueettomuuspolitiikkaamme
40394: nan täysistunnossa.                                            ja muuttaa maamme puolueettomasta
40395:   Kun edellä todettiin, että pääministeri Sorsan               valtiosta myötäilijävaltioksi, joka asettuu
40396: puolueettomuuspolitiikkamme kanssa ristiriidas-                maailmanpolitiikassa jatkuvasti käynnissä
40397: sa olevat julkiset esiintymiset ovat olleet sen                olevassa suurten valtaryhmittymien väli-
40398: luonteisia, että ne viittaavat järjestelmälliseen              sessä etutaistelussa avoimesti tukemaan
40399: pyrkimykseen muuttaa maamme perinteistä ul-                    toisen valtaryhmittymän politiikkaa ja
40400: kopoliittista linjaa, tämä herättää pakosta kysy-              propagandakampanjoita toista valtaryh-
40401: myksen siitä, onko tällainen pyrkimys vain pää-                mittymää vastaan?
40402: 
40403:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 198 5
40404: 
40405:                                                Tuure Junnila
40406:                                       1985 vp. -- KJ( n:o 223                                          3
40407: 
40408: 
40409: 
40410: 
40411:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40412: 
40413:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               rinteistä puolueettomuuspolitiikkaamme
40414: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                ja muuttaa maamme puolueettomasta
40415: olette kirjeellänne n:o 824 13 päivältä toukokuu-            valtiosta myötäilijävaltioksi, joka asettuu
40416: ta 1985 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen              maailmanpolitiikassa jatkuvasti käynnissä
40417: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Junnilan te-            olevassa suurten valtaryhmittymien väli-
40418: kemän seuraavan sisältöisen kirjallisen kysymyk-             sessä etutaistelussa avoimesti tukemaan
40419: sen n:o 223:                                                 toisen valtaryhmittymän politiikkaa ja
40420:                                                              propagandakampanjoita toista valtaryh-
40421:           Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota                mittymää vastaan?
40422:        siihen, että pääministeri Sorsa on viime
40423:        vuosien aikana toistuvasti esittänyt julki-      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
40424:        suudessa ulkopoliittisia käsityksiä ja kan-    seuraavaa:
40425:        nanottoja, jotka ovat olleet selvässä risti-
40426:                                                          Viitatessaan puheisiin, jotka olen estttanyt
40427:        riidassa Suomen perinteisen, puolueetto-
40428:                                                       SDP:n järjestämissä tilaisuuksissa puolueen pu-
40429:        muuteen pyrkivän, suurvaltojen välisten
40430:                                                       heenjohtajana esitellessäni puolueeni näkemyk-
40431:        eturistiriitojen ulkopuolella pysyttelevän
40432:                                                       siä, edustaja Junnila samastaa pääministerin ja
40433:        politiikan kanssa, sekä
40434:                                                       puolueen puheenjohtajan parlamentaarisen vas-
40435:          onko Hallitus kokonaisuudessaan näi-         tuun osalta poikkeavat tehtävät. Sen vuoksi en
40436:        den pääministerinsä outojen kannanot-          pidä aiheellisena hallituksen puolesta ryhtyä erit-
40437:        tojen takana ja onko näin ollen kysymys        telemään niitä asiakysymyksiä, joihin kyseessä
40438:        asteittaisesta pyrkimyksestä tarkistaa pe-     olevissa puheissa on otettu kantaa.
40439: 
40440:     Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1985
40441: 
40442:                                                                            Pääministeri Kalevi Sorsa
40443: 4                                     1985 vp. -      KK n:o 223
40444: 
40445: 
40446: 
40447: 
40448:                                Till Riksdagens Herr Talman
40449: 
40450:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                  politik och ändra vårt land från en neu-
40451: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr               tral stat till en jasägarstat, som i världspo-
40452: 824 av den 13 maj 1985 till vederbörande                     litiken i den ständigt pågående intresse-
40453: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande           kampen mellan de stora maktgruppering-
40454: av riksdagsman Junnila undertecknade spörsmål                arna öppet stöder den ena maktgruppe-
40455: nr 223:                                                      ringens politik och propagandakampanjer
40456:                                                              mot den andra maktgrupperingen?
40457:           Har Regeringen fäst uppmärksamhet
40458:        vid att statsminister Sorsa under de senas-
40459:        te åren upprepade gånger i offentlighe-          Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
40460:        ten framfört utrikespolitiska uppfatt-         anföra följande:
40461:        ningar och ställningstaganden som stått i         Då riksdagsman Junnila hänvisar till tal som
40462:        uppenbar konflikt med Finlands traditio-       jag i egenskap av partiordförande hållit vid
40463:        nella politik, som strävar till neutralitet    SDP:s evenemang och i vilka jag framfört mitt
40464:        och till att hålla vårt land utanför stor-     partis åsikter, likställer han statsministerns upp-
40465:        makternas intressekonflikter; samt             gifter och partiordförandens uppgifter trots att
40466:           står Regeringen i sin helhet bakom          de avviker från varandra i fråga om det parla-
40467:        dessa egendomliga ställningstaganden           menrariska ansvaret. Därför anser jag det inre
40468:        från statsministerns sida och är det där-      motiverat att å regeringens vägnar börja analysera
40469:        med fråga om en stegvis skeende strävan        de sakfrågor till vilka tagits ställning i talen i
40470:        att revidera vår traditionella neutralitets-   fråga.
40471: 
40472:     Helsingfors den 17 juni 1985
40473: 
40474:                                                                            Statsminister Kalevi Sorsa
40475:                                               1985 vp.
40476: 
40477: Kirjallinen kysymys n:o 224
40478: 
40479: 
40480: 
40481: 
40482:                                   H. Kemppainen: Hankintatyön verovapaudesta Suomussalmella
40483:                                     Jorma-myrskyn metsätuhojen takia
40484: 
40485: 
40486:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40487: 
40488:    26.6.1984 tapahtui Pohjois-Suomessa Puolan-        loilla yli 150 m 3:n pakollisen hakkuutarpeen. Ei
40489: galta pohjoiseen koko Itä-Lappia koskettanut          voida pitää oikeana, että samasta myrskytuhosta
40490: myrskytuho. Tämä Jorma-myrskyksi nimetty              ei helpotusta voi saada kunnan rajoista riippu-
40491: myrsky aiheutti huomattavaa metsätuhoa, ja pa-        matta.
40492: kotti metsänomistajat tarvetta ja suunniteltua           Todennäköisesti samasta myrskytuhosta kärsi-
40493: suurempiin puunkorjauksiin.                           neitä on Suomussalmen lisäksi myös Ranuan
40494:    Eduskunnassa on hyväksytty muutos maatilata-       kunnassa, jonka alueen maatiloja lakimuutos ei
40495: louden tuloverolakiin, jolla väliaikaisesti korote-   myöskään koske.
40496: taan hankintatyön verovapaata määrää normaalis-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40497: ta 150 m 3:stä 500 m 3 :iin tämän myrskyn aiheut-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40498: taman tuhoalueen maatiloilla vuoden 1984 vero-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
40499: tuksessa. Tätä poikkeusmenettelyä sovelletaan         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40500: lain mukaan Kemijärven, Kuusamon, Pelkosen-
40501: niemen, Posion, Pudasjärven, Puolangan, Sallan,                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
40502: Savukosken, Sodankylän ja Taivalkosken kunnis-               siin, että myös Suomussalmen ja mahdol-
40503: sa. Menettelyn rajoittaminen vain näihin kuntiin             lisesti Ranuan kunnissa kesäkuun 1984
40504: on kuitenkin epäoikeudenmukaista, koska myrs- ·              Jorma-myrskyssä kärsimään joutuneille
40505: kytuho ei kysellyt kunnan rajoja. Esimerkiksi                maatiloille myönnetään väliaikainen han-
40506: Suomussalmen kunnan pohjois- ja länsiosissa                  kintatyön verovapaus 500 m 3:iin asti vuo-
40507: kyseinen myrsky teki huomattavaa tuhoa aiheut-               den 1984 verotuksessa kuten muuallakin
40508: taen useilla, todennäköisesti kymmenillä, maati-             saman myrskyn myrskytuhoalueilla?
40509: 
40510:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1985
40511: 
40512:                                         Hannu Kemppainen
40513: 
40514: 
40515: 
40516: 
40517: 428500645E
40518: 2                                    1985 vp. -     KK n:o 224
40519: 
40520: 
40521: 
40522: 
40523:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40524: 
40525:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      paikallisia tuhoja myrsky aiheutti myös Kemijär-
40526: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ven, Kuusamon, Pelkosenniemen, Pudasjärven,
40527: olette 14 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn          Savukosken, Sodankylän ja Taivalkosken kunnis-
40528: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        sa. Tuho kaatoi tai vaurioitti laajalla alueella
40529: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-   yksittäisiä puita sekä alueen eri osiin sijoittuvia
40530: taja Hannu Kemppaisen näin kuuluvasta kirjalli-     yhtenäisiä metsiköitä. Eräillä tiloilla tuho kohdis-
40531: sesta kysymyksestä n:o 224:                         tui huomattavaan osaan arvokkainta puustoa.
40532:                                                     Puun korjuutoiminnan tehostamiseksi hankinta-
40533:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      työn verovapaa määrä korotettiin 500 kuutiomet-
40534:        siin, että myös Suomussalmen ja mahdol-      riin näissä kunnissa vuosilta 1984 ja 1985 toimi-
40535:        lisesti Ranuan kunnissa kesäkuun 1984        tettavissa verotuksissa niillä tiloilla, joilla on
40536:        Jorma-myrskyssä kärsimään joutuneille        tapahtunut maatilatalouden tuloverolain 14 §:ssä
40537:        maatiloille myönnetään väliaikainen han-     tarkoitettu metsätuho. Tämänsisältöinen 12 b §
40538:        kintatyön verovapaus 500 m 3:iin asti vuo-   lisättiin väliaikaisesti maatilatalouden tuloverola-
40539:        den 1984 verotuksessa kuten muuallakin       kiin 24 päivänä toukokuuta 1985 vahvistetulla
40540:        saman myrskyn myrskytuhoalueilla?            lailla (408/85).
40541:                                                        Lapin ja Kainuun piirimetsälautakunnista saa-
40542:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    tujen tietojen mukaan kesäkuussa 1984 sattuneen
40543: ti seuraavaa:                                       myrskyn tuhot ovat myrskyalueen reunoilla yksit-
40544:     Maatilatalouden tuloverolain 14 §: n mukaan,    täisiä, eikä selviä kesäisistä myrskytuhoista poik-
40545: jos metsämaan puuntuotos on metsäpalon, luon-       keavia laajoja tuhoalueita ole muissa kunnissa
40546: nontuhon tai muun siihen verrattavan tuhon          havaittu. Hankintatyön laajennetun veronhuo-
40547: aiheuttaman puuston vahingoittumisen takia          jennuksen edellytyksenä olevia metsätuhon ve-
40548: määrältään tai arvoltaan olennaisesti vähentynyt,   ronhuojennustodistuksia ovat piirimetsälau\a-
40549: jätetään tuhoalueen puhdas tuotto huomioon          kunnat laatineet Suomussalmen ja Ranuan kun-
40550: ottamatta määrättäessä veroa tulon perusteella      nissa kesäkuun 1985 alkuun mennessä kummas-
40551: Oulun ja Lapin läänissä enintään 25 vuoden          sakin kunnassa kolme kappaletta. Myöskään
40552: aikana. Maatilatalouden tuloverolain 14 §:n so-     myrskyn jälkien korjaamisesta aiheutuvia nor-
40553: veltamisesta verotuksessa annetun valtiovarainmi-   maalia laajempia uudistamishankkeita ei piiri-
40554: nisteriön päätöksen (26/69) mukaan puuntuo-         metsälautakuntien tiedossa ole.
40555: tannon katsotaan metsätuhon johdosta olennai-          Kesäkuussa 1984 sattuneen Jorma-myrskyn tu-
40556: sesti alentuneen, jos tuhoutumisprosentti on vä-    hot olivat poikkeuksellisen suuria ja selviä niissä
40557: hintään 30. Tällöin on verovapausaika Oulun ja      kunnissa, joihin maatilatalouden tuloverolain vä-
40558: Lapin läänissä 10 vuotta. Tuhoutumisprosentin       liaikaisesti voimassa olevaa hankintatyön verova-
40559: arvioi piirimetsälautakunta.                        paata määrää sovelletaan. Sen sijaan muilla alu-
40560:     Koillis-Suomessa kesäkuussa 1984 riehunut       eilla myrskyn vaikutuksia voidaan pitää tavan-
40561: myrsky kaatoi yksityismetsistä puuta noin           omaisina yksittäistapauksina, joihin edellytysten
40562: 200 000 kuutiometriä. Pahimmat vahingot sat-        täyttyessä sovelletaan maatilatalouden tulovero-
40563: tuivat Posion, Puolangan ja Sallan kunnissa,        lain 14 §:ssa tarkoitettua veronhuojennusta ja
40564:  joissa kaatunut puumäärä vastaa merkittävää osaa    150 kuutiometrin verovapaata hankintatyön mää-
40565: vuotuisesta hakkuusuunnitteesta. Huomattavia        rää.
40566: 
40567:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1985
40568: 
40569:                                                                          Ministeri Pekka Vennamo
40570:                                       1985 vp. -     KK n:o 224                                      3
40571: 
40572: 
40573: 
40574: 
40575:                                Tili Riksdagens Herr Talman
40576: 
40577:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         förorsakade också avsevärda lokala skador i Kemi-
40578: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       järvi, Kuusamo, Pelkosenniemi, Pudasjärvi, Sa-
40579: den 14 maj 1985 tili vederbörande medlem av          vukoski, Sodankylä och Taivalkoski kommuner.
40580: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    Stormen fällde eller skadade enskilda träd på ett
40581: dagsman Hannu Kemppainen undertecknade               stort område samt sammanhängande skogsbe-
40582: spörsmål nr 224:                                     stånd i olika delar av området. På en del
40583:                                                      gårdsbruk drabbade förstörelsen en ansenlig del
40584:           Har Regeringen för avsikt att vidta        av det värdefullaste trädbeståndet. För att effek-
40585:        åtgärder för att även de gårdsbruk i          tivera virkesdrivningen höjdes mängden skatte-
40586:        Suomussalmi och möjligtvis Ranua kom-         fritt leveransarbete i dessa kommuner tili 500
40587:        muner, som i juni 1984 skadades av            kubikmeter i den för åren 1984 och 1985 verk-
40588:        stormen Jorma, i beskattningen för år         ställda beskattningen av de gårdsbruk, där i 14 §
40589:        1984 liksom övriga av samma storm             inkomstskattelagen för gårdsbruk avsedd skogs-
40590:        förstörda områden skall beviljas temporär     skada inträffat. En 12 b § med detta innehåli
40591:        skattefrihet för leveransarbete upp tili      fogades temporärt tili inkomstskattelagen för
40592:        500 m 3 ?                                     gårdsbruk genom en lag som stadfästes den 24
40593:                                                      maj 1985 (408/85).
40594:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Enligt uppgift från distriktsskogsnämnderna i
40595: anföra följande:                                     Lappland och Kajanaland orsakade stormen i
40596:    Enligt 14 § inkomstskattelagen för gårdsbruk      juni 1984 endast enstaka skador i stormområdets
40597: beaktas ett förstört områdes nettointäkt inte vid    utkanter, och i andra kommuner har inga omfat-
40598: påförandet av skatt på inkomst i Uleåborgs och       tande förstörda områden utöver sommarens
40599: Lapplands Iän under en tid av högst 25 år om         stormskadeområden tydligt kunnat iakttas. De
40600: virkesavkastningen från skogsmark tili följd av      skattelättnadsintyg rörande skogsskador som den
40601: skada, som genom skogsbrand, naturkatastrof          utvidgade skattelättnaden för leveransarbete
40602: eller annan därmed jämförlig förstörelse åsamkats    förutsätter har utfärdats av distriktsskogsnämn-
40603: träden, tili mängd eller värde väsentligt har        derna i Ranua och Suomussalmi före ingången av
40604: minskats. Enligt finansministeriets beslut (26/69)   juni 1985 i tre exemplar i vardera kommunen.
40605: om tillämpning av stadgandet i 14 § in-              Distriktsskogsnämnderna vet heller inte om nå-
40606: komstskattelagen för gårdsbruk vid beskattning-      got exceptionelit omfattande förnyelseprojekt i
40607: en anses minskningen av virkesavkastningen tili      samband med uppröjningen efter stormen.
40608: följd av skogsskada väsentlig, om förstörelsepro-       De skador som i juni 1984 förorsakades av
40609: centen är minst 30. Härvid är skattefrihetstiden     stormen Jorma var särdeles stora och entydiga i
40610: för Uleåborgs och Lapplands Iän 10 år. Förstörel-    de kommuner där man tiliämpar den temporärt
40611: seprocenten uppskattas av disktriktsskogsnämn-       gällande mängd skattefritt leveransarbete som
40612: den.                                                 avses i inkomstskattelagen för gårdsbruk. På
40613:    Den storm som i juni 1984 rasade i nordöstra      övriga områden kan stormskadorna däremot an-
40614: Finland fällde cirka 200 000 kubikmeter virke i      ses vara sedvanliga ströfall, i vilka man om
40615: de privata skogarna. De svåraste skadorna upp-       förutsättningar finns tiliämpar den skattelättnad
40616: stod i Posio, Puolanka och Salla kommuner, där       som avses i 14 § inkomstskattelagen för gårds-
40617: den fällda mängden virke utgör en ansenlig del       bruk samt skattefritt leveransarbete upp tili 150
40618: av den årliga avverkningsplanen. Stormen             kubikmeter.
40619: 
40620:      Helsingfors den 13 juni 1985
40621: 
40622:                                                                           Minister Pekka Vennamo
40623:                 j
40624:                j
40625:               j
40626:              j
40627:             j
40628:            j
40629:           j
40630:          j
40631:         j
40632:        j
40633:       j
40634:      j
40635:     j
40636:    j
40637:   j
40638:  j
40639: j
40640:                                                 1985 vp.
40641: 
40642: Kirjallinen kysymys n:o 225
40643: 
40644: 
40645: 
40646: 
40647:                                    Männistö ym.: Ympäristöä pilaavien laitosten sijoituslupapäätösten
40648:                                      valmistelun parantamisesta
40649: 
40650: 
40651:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40652: 
40653:    Viime vuosina ympäristökysymykset ovat olleet       tönsuojelun ja terveysriskien näkökohdat ja asian-
40654: vilkkaan julkisen keskustelun kohteina ja alan         tuntemus.
40655: lainsäädäntöä on kehitetty. Tähänastisista tulok-         Tapahtunut riitatilanne osoittaa, että kuntain-
40656: sista, esimerkiksi ympäristöministeriön perusta-       liiton ja kunnan, jopa saman kunnankin eri
40657: misesta huolimatta ympäristönsuojeluun liittyviä       viranomaiset saattavat harkita ongelmajätteiden
40658: ongelmia on runsaasti. Kiista Siilinjärvellä toi-      käsittelyyn ja hävittämiseen liittyviä asioita aivan
40659: mintaansa käynnistävän romuakkujen murskaus-           eri lähtökohdista ja päätyä aivan erilaisiin ratkai-
40660: laitoksen sijoittamisesta on yksi esimerkki ympä-      suihin. Jätehuoltoviranomainen sanoo yhtä, vesi-
40661: ristönsuojelun puutteista.                             viranomainen toista, rakennusviranomaisen kanta
40662:    Tämä ongelmajätteitä käsittelevä laitos on          on tämä, terveysviranomaisen taas tuo jne. Tu-
40663: useissa kunnissa todettu ympäristöhaittoja ai-         loksena on täydellinen sekavuus, jota joudutaan
40664: heuttavaksi. Laitos on joutunut lähtemään tästä        selvittämään kunnan ulkopuolella valitusviran-
40665: syystä Vantaalta, Karttulan kunta ei sitä huoli-       omaisten tai oikeusistuimen toimesta.
40666: nut, mutta nyt yritys on sijoittumassa Siilinjärvel-       Edellä kerrottu akkumurskaamoa koskeva esi-
40667: le. Maaningan-Siilinjärven kansanterveystyön           merkki vahvistaa myös sen epäkohdan, että eri-
40668: kuntainliiton terveyslautakunnan valvontajaosto        laisia voimakkaastikin ympäristöä pilaavia laitok-
40669: antoi romuakkujen murskauslaitokselle toimi-           sia voidaan rakentaa ja jopa aloittaa toiminta
40670: paikkaluvan. Siilinjärven kunnanhallitus ja tekni-     ensin ja vasta sitten ryhtyä hankkimaan tar-
40671: nen lautakunta sen sijaan yksimielisesti ovat          vittavia lupia.
40672: vastustaneet hanketta. Vuorelan-Toivalan asuk-             Erityisen karkeasti nykyinen käytäntö loukkaa
40673: kaat Siilinjärvellä ovat samoin murskauslaitoksen      paikallisten ihmisten oikeutta asua ja toimia
40674: tuloa vastaan. Tekemässään valvontajaoston pää-        puhtaassa ympäristössä.
40675: töstä koskevassa valituksessa Kuopion lääninoi-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40676: keuteen ja keräämässään yli 1 600 allekirjoitusta      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
40677: sisältävässä kansalaisadressissa asukkaat perustele-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
40678: vat kielteistä kantaansa ongelmajätteen, lähinnä       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40679: lyijyn aiheuttamaHa terveysriskillä. Akkujen kä-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
40680: sittelyn ja varastoinoin yhteydessä ympäristöön                ryhtyä ympäristöä pilaavien laitosten si-
40681:  leviää lyijyä, jota alueella on jo ennestään                  joituslupapäätösten sellaiseksi uudistami-
40682:  viitostien vuoksi monikymmenkertainen kuormi-                 seksi, että kunnan toimielinten epäselvät
40683:  tus luonnontilaiseen alueeseen verrattuna.                    ja päällekkäiset valtuudet selvitetään,
40684:    Valittajat samoin kuin Siilinjärven kunnanhal-              kaikki tarvittavat luvat hankitaan ennen
40685: litus pitävät valvontajaoston lupapäätöstä riittä-             laitosten toiminnan aloittamista ja pai-
40686: mättömiin ja osittain vääriin tietoihin perustuva-             kallisten ihmisten mielipiteet otetaan
40687: na ja katsovat,· että siinä on sivuutettu ympäris-             huomioon ennen lupien myöntämistä?
40688: 
40689:       Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1985
40690: 
40691:                        Lauha Männistö                            Esko Helle
40692:                        Vappu Säilynoja                           Timo Laaksonen
40693: 
40694: 
40695:  Å'lOC:f\ALoLC
40696: 2                                     1985 vp. -     KK n:o 225
40697: 
40698: 
40699: 
40700: 
40701:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40702: 
40703:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       suntovelvoitteita. Viranomaisten yhteistyön edis-
40704: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tämiseksi ja valvonnan yhteensovittamiseksi on
40705: olette 14 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn           laadittu myös menettelyohjeita.
40706: kirjeenne n:o 838 ohella toimittanut valtioneu-         Uuden toiminnan ollessa kyseessä jätehuolto-
40707: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-    suunnitelma on esitettävä viimeistään kolme
40708: sanedustaja Männistön ym. näin kuuluvasta kir-       kuukautta ja ilmansuojelulain mukainen ilmoitus
40709: jallisesta kysymyksestä n: o 22 5:                   tehtävä viranomaiselle viimeistään kuusi kuu-
40710:                                                      kautta ennen toiminnan aloittamista. Asiat pyri-
40711:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tään käsittelemään joutuisasti niin, että päätökset
40712:        ryhtyä ympäristöä pilaavien laitosten si-     saataisiin hyvissä ajoin ennen ko. toiminnan
40713:        joituslupapäätösten sellaiseksi uudistami-    aloittamista. Kuntien jätehuoltoviranomaisten ja
40714:        seksi, että kunnan toimielinten epäselvät     lääninhallitusten vähäisistä resursseista johtuen
40715:        ja päällekkäiset valtuudet selvitetään,       tähän on kuitenkin vaikea päästä etenkin, jos
40716:        kaikki tarvittavat luvat hankitaan ennen      suunnitelma tai ilmoitus on tehty aivan viime
40717:        laitosten toiminnan aloittamista ja pai-      vaiheessa.
40718:        kallisten ihmisten mielipiteet otetaan
40719:                                                         Kansalaisten osallistumismahdollisuudet ym-
40720:        huomioon ennen lupien myöntämistä?
40721:                                                      päristöasioiden viranomaisten päätöksentekoon ja
40722:                                                      valvontaan ympäristönsuojeluasioissa perustuvat
40723:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     ennen kaikkia eri lakeihin sisältyviin katselmus-,
40724: ti seuraavaa:                                        muistutus- ja muutoksenhakumenettelyihin, jot-
40725:    Ympäristösuojelua koskeva lainsäädäntömme         ka antavat yleisesti katsoen suhteellisen tyydyttä-
40726: koostuu monista ympäristönsuojelun eri lohkoja       vät mahdollisuudet vaikuttaa ympäristöasioihin.
40727: koskevista säännöstöistä. Näistä keskeisimpiä ovat   Hallintomenettelylaki on osaltaan parantanut
40728: vesi-, ilmansuojelu- ja jätehuoltolainsäädäntö.      tässä suhteessa tilannetta. Kansalaisten osallistu-
40729: Ympäristöä pilaavaan toimintaan voidaan puut-        mismahdollisuuksia tulee kuitenkin yhtenäistää
40730: tua myös muun muassa terveydenhoitolainsää-          ja muutenkin kehittää edelleen etenkin ympäris-
40731: dännön, eräistä naapuruussuhteista annetun lain      tönsuojelun lupahallinnon uudistamisen yhtey-
40732: sekä rakennuslainsäädännön avulla. Erityisesti       dessä.
40733: terveydenhoitolain ja -asetuksen mukaisilla eri-        Hallitus tulee antamaan lähiaikoina eduskun-
40734: näisten tehtaiden ja laitosten sijoittamista ja      nalle esityksen kuntien ympäristönsuojelun hal-
40735: valvontaa koskevilla säännöksillä on ollut keskei-   lintoa koskevaksi lainsäädännöksi. Esityksen kes-
40736: nen merkitys ympäristövalvonnassa.                   keisenä tavoitteena on lakisääteisten ympäristön-
40737:    Nykyisin ympäristönsuojelulainsäädännön eh-       suojelulautakuntien saaminen kuntiin. Ympäris-
40738: kä vakavin epäkohta on lupa- ja ilmoitusjärjestel-   tönsuojelutehtävien hoidon keskittäminen ja hal-
40739: mien lukuisuus ja epäyhtenäisyys. Samasta toi-       linnon tehostaminen tulee parantamaan ratkaise-
40740: minnasta joudutaan monessa tapauksessa teke-         vasti tehtävien yhteensovittamista ja myös kunta-
40741: mään useita lupahakemuksia tai ilmoituksia eri       laisten osallistumismahdollisuuksia.
40742: viranomaisille. Eri menettelyjä on ollut vaikeata       Hallitus pitää ympäristönsuojelun lupa- ja il-
40743: sovittaa yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi. Seu-     moitusjärjestelmien kehittämistä keskeisenä ja
40744: rauksena on byrokratian lisääntyminen ja viran-      kiireellisenä. Uudistus edellyttää kuitenkin varsin
40745: omaisten toimivaltaongelmat. Järjestelmien yhte-     laajaa selvitystyötä ja huomattavia muutoksia
40746: näistämistä ja yksinkertaistamista ovat vaikeutta-   voimassa olevaan lainsäädäntöön. Tehtävää var-
40747: neet muun muassa eri lakien toisistaan poikkea-      ten on tarkoitus asettaa vielä tämän vuoden
40748: vat tavoitteet ja ympäristöhallinnon hajanaisuus     aikana komitea, jossa olisivat edustettuina kaikki
40749: ja selkiytymättömyys. Ongelmia on pyritty vä-        tärkeimmät viranomaiset ja muut tahot. Tässä
40750: hentämään sisällyttämällä eri säännöstöihin lau-     yhteydessä tulee selvitettäväksi myös terveyden-
40751:                                    1985 vp. -- ~ n:o 225                                        3
40752: 
40753: hoitolain mukaisen sijoituspaikan hyväksymisme-   siitä tai muutoin yhtenäinen ympäristölupa kun-
40754: nettelyn uudistaminen ja mahdollisuus kehittää    tatasolla.
40755: 
40756:     Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1985
40757: 
40758:                                                                Ympäristöministeri Matti Ahde
40759: 4                                      1985 vp. -- RJ( n:o 225
40760: 
40761: 
40762: 
40763: 
40764:                                 Till Riksdagens Herr Taimao
40765: 
40766:   I det syfte 37 §1 mom. riksdagsordningen            ningen. Man har sökt minska problemen genom
40767: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr        att i de olika författningarna inta förpliktelser om
40768: 838 av den 14 maj 1985 till vederbörande              utlåtanden. I syfte att främja myndigheternas
40769: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande    samarbete och sammanjämka övervakningen har
40770: av riksdagsledamot Männistö m.fl. underteckna-        man även uppgjort förfaringsdirektiv.
40771: de spörsmål nr 225:                                      Då det är fråga om ny verksamhet skall plan
40772:                                                       över avfallshanteringen företes senast tre måna-
40773:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-
40774:                                                       der och anmälan i enlighet med luftvårdslagen
40775:        sikt att vidta i syfte att revidera förlägg-   göras till myndighet minst sex månader innan
40776:        ningstillstånden som gäller miljöförstö-       verksamheten inleds. Mao försöker handlägga
40777:        rande anläggningar så, att de kommunala        ärendena i skyndsam ordning så, att besluten
40778:        organens oklara och överlappande befo-         föreligger i god tid innan verksamheten inleds.
40779:        genheter utreds, samtliga erforderliga         På grund av de kommunala avfallshanterings-
40780:        tillstånd utverkas innan anläggningarnas       myndigheternas och länsstyrelsernas små resurser
40781:        verksamhet inleds och ortsbefolkningens        är detta likväl svårt att uppnå, i synnerhet om
40782:        åsikter beaktas innan tillstånden utfär-       planen eller anmälan gjorts alldeles i sista skedet.
40783:        das?
40784:                                                          Medborgarnas medbestämmandemöjligheter
40785:                                                       vid miljömyndigheternas beslutsfattande och vid
40786:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       övervakningen i fråga om miljövårdsärenden ba-
40787: anföra följande:                                      serar sig framför allt på de i olika lagar imagoa
40788:    Vår lagstiftning som gäller miljövården består     förfaranden som gäller syn, anmärkningar och
40789: av en mängd författningar som gäller olika            ändringssökande, vilka ger i stort sett relativt
40790: sektorer inom miljövården. De mest centrala av        tillfredsställande möjligheter att påverka miljö-
40791: dessa är lagstiftningen som gäller vatten, luftvård   ärenden. Lagen om förvaltningsförfarande har i
40792: och avfallshantering. Även genom bl.a. hälso-         detta hänseende förbättrat situationen. Medbor-
40793: vårdslagstiftningen, lagen angående vissa granne-     garnas medbestämmandemöjligheter bör likväl
40794: lagsförhållanden samt byggnadslagstiftningen          förenhetligas och också i övrigt vidareutvecklas
40795: kan man ingripa i miljöförstörande verksamhet.        speciellt i samband med reformen av miljövår-
40796: Speciellt hälsovårdslagens och -förordningens         dens tillståndsförvaltning.
40797: stadganden som gäller förläggande och över-              Regeringen kommer inom kort att till riks-
40798: vakning av olika fabriker och inrättningar har        dagen avlåta en proposition med förslag till
40799: varit av central betydelse för vår miljöövervak-      lagstiftning som gäller kommunernas miljövårds-
40800: nmg.                                                  förvaltning. Ett av de centrala målen i propositio-
40801:    Nuförtiden är det måhända allvarligaste miss-      nen är skapandet av lagstadgade miljövårds-
40802: förhållandet inom vår miljövårdslagstiftning före-    nämnder i kommunerna. Centraliseringen av
40803: komsten av talrika och oenhetliga tillstånds- och     miljövårdsuppgifternas skötsel samt effektive-
40804: anmälningssystem. I många fall blir man               ringen av förvaltningen kommer på ett avgöran-
40805: tvungen att för samma verksamhet göra flera           de sätt att förbättra sammanjämkningen av upp-
40806: tillståndsansökningar eller anmälningar till olika    gifterna och även kommuninvånarnas medbe-
40807: myndigheter. Det har varit svårt att sammanjäm-       stämmandemöjligheter.
40808: ka de olika förfaringssätten till en fungerande          Regeringen anser att utvecklandet av miljövår-
40809: helhet.                                               dens tillstånds- och anmälningssystem är en cen-
40810:    Följden har varit ökad byråkrati och befogen-      tral och brådskande angelägenhet. Reformen
40811: hetsproblem för myndigheterna. Förenhetligan-         förutsätter emellertid synnerligen omfattande ut-
40812: det och förenklingen av systemen har försvarats       redningsarbeten och betydande ändringar i gäl-
40813: genom bl.a. de olika lagarnas avvikande syften        lande lagstiftning. Avsikten är att ännu detta år
40814: samt den splittrade och oklara miljöförvalt-          tillsätta en kommitte med företrädare för alla
40815:                                    1985 vp.   KK n:o 225                                    5
40816: 
40817: viktigaste myndigheter och andra instanser.   förläggningsplats i enlighet med hälsovårdslagen
40818: detta sammanhang bör man även utreda en       samt möjligheterna att utveckla detta eller ett
40819: översyn av förfarandet vid godkännande av     eljest enhetligt miljötillstånd på kommunnivå.
40820: 
40821:     Helsingfors den 14 juni 1985
40822: 
40823:                                                                  Miljöminister Matti Ahde
40824:                                                 1985 vp.
40825: 
40826: Skriftligt spörsmål nr 226
40827: 
40828: 
40829: 
40830: 
40831:                                    Jansson m.fl.: Om bibehållande av ett farledsfartyg inom Alands
40832:                                       lotsfördelning
40833: 
40834: 
40835:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
40836: 
40837:    Enligt uppgift finns det planer i sjöfartsstyrel-   mot sammanslagning av lotsfördelningsdistrikt,
40838: sen som syftar till att överföra farledsfartyget       en åtgärd som åtminstone för Alands vidkom-
40839: Valvoja III från Alands lotsfördelning tili Vasa       mande inte motsvaras av reella och hållbara
40840: lotsfördelning. Hållbara motiv för denna åtgärd        motiv.
40841: saknas, eftersom                                          Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
40842:    1. Vasa lotsfördelning redan nu disponerar          ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
40843: över det likvärdiga farledsfartyget Tutka och          ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
40844:    2. Alands lotsfördelning oundgängligen behö-        följande spörsmål:
40845: ver ett farledsfartyg i Valvoja III-klass för att
40846: kunna fullgöra sina uppgifter samt                               Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
40847:    3. något ersättande, likvärdigt fartyg för Val-            för att farledsfartyget Valvoia 111 eller ett
40848: voja III veterligen inte anvisats och det är uppen-           likvärdigt fartyg bibehålls inom Alands
40849: bart att mindre och svagare utrustade enheter än              lotsfördelning och
40850: Valvoja III och Tutka inte klarar förhållandena i                hur ämnar Regeringen säkerställa att
40851: Alands lotsfördelning.                                        åtminstone Alands och Vasa lotsfördel-
40852:    Det har också väckts farhågor om att ovan                  ningar inte sammanslås med andra dis-
40853: beskrivna planer kan utgöra ett steg i riktning               trikt?
40854: 
40855:      Helsingfors den 14 maj 1985
40856: 
40857:                       Gunnar Jansson                            Håkan Malm
40858: 
40859: 
40860: 
40861: 
40862: 4285006321
40863: 2                                     1985 vp. -     KK n:o 226
40864: 
40865: Kirjallinen kysymys n:o 226                                                               Suomennos
40866: 
40867: 
40868: 
40869: 
40870:                                  Jansson ym.: Väylälaivan pysyttämisestä Ahvenanmaan luotsipiirissä
40871: 
40872: 
40873:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40874: 
40875:    Saatujen tietojen mukaan merenkulkuhallitus       suuntaan, minkälaiselle toimenpiteelle Ahvenan-
40876: suunnittelee väylälaiva Valvoja III:n siirtämistä    maan kohdalta ei ole todellisia ja pitäviä perus-
40877: Ahvenanmaan luotsipiiristä Vaasan luotsipiiriin.     teita.
40878: Pitäviä perusteita tälle toimenpiteelle ei ole,
40879: koska                                                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40880:                                                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
40881:    1. Vaasan luotsipiirillä jo nyt on käytössään
40882:                                                      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
40883: samanveroinen väylälaiva Tutka
40884:                                                      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40885:    2. Ahvenanmaan luotsipiiri tarvitsee välttä-
40886: mättä Valvoja III -luokan väylälaivaa voidakseen
40887: suorittaa tehtävänsä sekä                                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
40888:                                                             ryhtyä väylälaiva Valvoja III:n tai sen
40889:    3. mitään korvaavaa, Valvoja III:n kanssa sa-
40890:                                                             kanssa samanveroisen aluksen pysyttämi-
40891: manveroista alusta ei tiettävästi ole osoitettu ja
40892:                                                             seksi Ahvenanmaan luotsipiirissä, ja
40893: on ilmeistä, että pienemmät ja heikommin varus-
40894: tetut yksiköt kuin Valvoja III ja Tutka eivät                  millä tavoin Hallitus aikoo varmistaa
40895: menesty Ahvenanmaan luotsipiirin olosuhteissa.              sen, että ainakaan Ahvenanmaan ja Vaa-
40896:    On myös pelätty, että edellä mainitut olosuh-            san luotsipiirejä ei yhdistetä muihin pii-
40897: teet voivat olla askel luotsipiirien yhdistämisen           reihin?
40898: 
40899:     Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1985
40900: 
40901:                      Gunnar Jansson                           Håkan Malm
40902:                                        1985 vp. -      KK n:o 226                                       3
40903: 
40904: 
40905: 
40906: 
40907:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
40908: 
40909:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         maan luotsipiirillä on käytettävissään tarvittaessa
40910: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kolme väylänhoitoalusta nykyisen Valvoja III:n
40911: olette 14 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn             sijasta. Näin ollen päätetyt järjestelyt tulevat
40912: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           parantamaan Ahvenanmaan luotsipiirin kykyä
40913: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      selviytyä väylänhoitotehtävistä.
40914: taja Janssonin ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o         Lisäksi merenkulkuhallitus on päättänyt, että
40915: 226:                                                   Ahvenanmaan ja Turun luotsipiirien päälliköt
40916:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        valtuutetaan sopimaan tarkemmin Ahvenanmaan
40917:         ryhtyä väylälaiva Valvoja III:n tai sen        ja Turun luotsipiirien yhteiseen käyttöön tulevien
40918:         kanssa samanveroisen aluksen pysyttämi-        alusten tukikohdista ja laatimaan toimintaohjeet
40919:         seksi Ahvenanmaan luotsipiirissä, ja           alusten yhteiskäytöstä. Kyseiset neuvottelut käy-
40920:            millä tavoin Hallitus aikoo varmistaa       dään merenkulkuhallituksen luotsi- ja majakka-
40921:         sen, että ainakaan Ahvenanmaan ja Vaa-         osaston päällikön johdolla.
40922:         san luotsipiirejä ei yhdistetä muihin pii-        Edellä mainitun merenkulkuhallituksen pää-
40923:         reihin?                                        töksen mukaan väyläalus Valvoja III siirtyy Vaa-
40924:                                                        san luotsipiiriin, jolloin Vaasan nykyinen väylä-
40925:   Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:            alus jää vara-alukseksi.
40926:    Merenkulkuhallitukselle on Rauma-Repola                Merenkulkuhallituksessa ei ole vireillä suunni-
40927: Oy:n Savonlinnan telakalla valmistunut kaksi           telmia luotsipiirien yhdistämiseksi.
40928: nykyaikaista väyläalusta. Merenkulkuhallitus on           Edellä olevan perusteella hallitus toteaa, että
40929: 3.6.1985 päättänyt, että toinen aluksista sijoite-     Ahvenanmaan luotsipiirin käytössä on tarvittaes-
40930: taan Saimaalle Saimaan luotsipiirin käyttöön sekä      sa kolme väylänhoitoalusta nykyisen Valvoja III:n
40931: toinen Ahvenanmaan ja Turun luotsipiirien yh-          sijasta. Näistä aluksista kaksi on huomattavasti
40932: teiseen käyttöön. Samalla merenkulkuhallitus on        suurempaa ja tehokkaampaa kuin väyläalus Val-
40933: päättänyt, että Turun luotsipiirin väyläalus Sei-      voja III. Vaikka kyseiset kolme väylänhoitoalusta
40934: liä, joka on huomattavasti suurempi ja tehok-          ovat yhteisesti Ahvenanmaan ja Turun luotsipii-
40935: kaampi kuin väyläalus Valvoja III, käytetään           rien käytössä, on nyt päätettyjen järjestelyjen
40936: yhteisesti Turun ja Ahvenanmaan luotsipiireissä.       katsottava parantavan Ahvenanmaan luotsipiirin
40937: Samalla merenkulkuhallirus on määrännyt, että          kykyä selviytyä väylänhoitotehtävistä. Lisäksi hal-
40938: öljyntorjunta-alus Oili III, jota normaalisti käyte-   litus toteaa, ettei merenkulkuhallituksen tai val-
40939: tään väylänhoitotehtävissä, sijoitetaan Maarian-       tioneuvoston piirissä ole vireillä suunnitelmia
40940: haminaan. Näiden järjestelyjen jälkeen Ahvenan-        luotsipiirien yhdistämiseksi.
40941: 
40942:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1985
40943: 
40944:                                                                                 Ministeri jermu Laine
40945: 4                                      1985 vp. -      KK n:o 226
40946: 
40947: 
40948: 
40949: 
40950:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
40951: 
40952:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           behov tre farledsfartyg till sitt förfogande i stället
40953: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          för Valvoja III. De besl_utade arrangemangen
40954: av den 14 maj 1985 till vederbörande medlem av         kommer att förbättra Alands lotsfördelnings
40955: statsrådet för avgivande av svar översänt avskrift     förmåga att klara farledsskötseln.
40956: av följande av riksdagsman Jansson m.fl. under-           Sjöfarrsstyrelsen har vidare beslutat att chefer-
40957: tecknade spörsmål nr 226:                              na för Alands och Åbo lotsfördelningar får befo-
40958:           Vilka åtgärder ämmar Reringen vidta          genheter att närmare avtala om baserna för de
40959:        för att farledsfartyget Valvoja III eller ett   fartyg som gemensamt skall disponeras av Ålands
40960:        likvärdigt fartyg bibehålls inom Ålands         och Åbo lotsfördelningar och utarbeta anvis-
40961:        lotsfördelning och                              ningar angående den gemensamma dispositionen
40962:           hur ämnar Regeringen säkerställa att         av fartyg. Förhandlingarna kommer att ledas av
40963:                                                        c~efen för sjöfartsstyrelsens lots- och fyravdel-
40964:        åtminstone Ålands och Vasa lotsfördel-
40965:        ningar inte sammanslås med andra dis-           mng.
40966:        trikt?                                             Enligt sjöfartsstyrelsens ovan nämnda beslut
40967:                                                        överförs farledsfartyget Valvoja III till Vasa lots-
40968:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anföra      fördelning, varvid Vasa lotsfördelnings nuvaran-
40969: följande:                                              de farledsfartyg blir ett reservfartyg.
40970:    För sjöfartsstyrelsen har på Rauma-Repola Oy:s         I sjöfartsstyrelsen finns inte planer för sam-
40971: varv i Nyslott tillverkats två moderna farledsfar-     manslagning av lotsfördelningar.
40972: tyg. Sjöfartsstyrelsen har 3.6.1985 beslutat att          Med stöd av vad ovan anförts konstaterar
40973: det ena av fartygen placeras på Saimen till            regeringen att Ålands lotsfördelning kan vid
40974: Saimens lotsfördelnings förfogande och det andra       behov disponera tre farledsfartyg i stället för
40975: fartyget skall gemensamt disponeras av Ålands          Valvoja III. Av dessa fartyg är två betydligt större
40976: och Aho lotsfördelningar. Samtidigt har sjöfarts-      och effektivare än farledsfartyget Valvoja III.
40977: styrelsen beslutat att Abo lotsfördelnings farleds-    Även om ifrågavarande tre farledstyg skall dispo-
40978: fartyg Seili, som är betydligt större cch effektiva-   neras gemensamt av Ålands och Åbo lotsfördel-
40979: re än farledsfartyget Valvoja III, disponeras ge-      ningar, bör det anses att de nu beslutade arran-
40980: mensamt av Åbo och Ålands lotsfördelningar.            gemangen förbättrar Ålands lotsfördelnings möj-
40981: Vidare har sjöfartssyrelsen förordnat att oljebe-      ligheter att klara farledsskötseln. Regeringen
40982: kämpningsfartyget Oili, som normalt används för        konstaterar vidare att inom sjöfartsstyrelsen eller
40983: farledsskötseln, skall placeras i Mariehamn. Efter     statsrådet inte finns planer på sammanslagning
40984: dessa arrangemang har Ålands lotsfördelning vid        av lotsfördelningar.
40985: 
40986:      Helsingfors den 10 juni 1985
40987: 
40988:                                                                                   Minister Jermu Laine
40989:                                                 1985' vp.
40990: 
40991: Kirjallinen kysymys n:o 227
40992: 
40993: 
40994: 
40995:                                    Alppi ym.: VR:n eläkeläisalennuksen myöntämisestä työttömyys-
40996:                                      eläkkeellä oleville
40997: 
40998: 
40999:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41000: 
41001:    Valtionrautateillä myönnetään 50 % :n ns. elä-     määrärahan puitteissa korvattava Valtionrauta-
41002: keläisalennus kaikille 65 vuotta täyttäneille. Li-    teille henkilöliikenteen kuljetusmaksujen alen-
41003: säksi alennuksen saavat monet muut eläkeläisryh-      nusten aiheuttamat tulonmenetykset. Vuoden
41004: mät, muun muassa alle 65-vuotiaat työkyvyttö-         1985       osalta    kyseinen    budjettimomentti
41005: myyseläkeläiset, rintamasotilaseläkkeen saajat        (31.57.50) on 35,1 miljoonan markan suuruinen
41006: sekä sotilasvammalain mukaisiin etuuksiin oikeu-      käyttötarkoituksiltaan erittelemätön arviomäärä-
41007: tetut. Osa työttömyyseläkkeellä olevistakin saa       raha. On erittäin todennäköistä, että kyseinen
41008: kyseisen alennuksen, nimittäin ainakin rintamali-     arviomääräraha ei ylittyisi, vaikka työttömyyselä-
41009: sää saavat työttömyyseläkeläiset.                     keläiset kesken kuluvaa vuotta oikeutettaisiin
41010:    Vastauksessaan kansanedustaja Sten Söderströ-      eläkeläisalennukseen. Ja vaikka määräraha näyt-
41011: min suulliseen kysymykseen n: o 13 51 198 5 vp. on    täisi ylittyvän, olisi asia mahdollista korjata ensi
41012: liikenneministeri Matti Luttinen esittänyt arvion,    syksynä lisäbudjettiteitse. Muodollisia perusteita
41013: jonka mukaan eläkeläisalennuksen ulottaminen          olla ottamatta työttömyyseläkeläisiä VR: n elä-
41014: kaikkiin työttömyyseläkeläisiin koskisi enintään      keläisalennuksen piiriin jo kesken kuluvaa vuotta
41015: 40 000 henkilöä ja merkitsisi Valtionrautateille      ei siis ole olemassa.
41016: noin kahden miljoonan markan tulonmenetystä               Mitä taas tulee valtion ensi vuoden tulo- ja
41017: vuodessa. Kun otetaan huomioon, että samaisen         menoarvioon, ei mainitussa liikenneministeri
41018: vastauksen mukaan kaikkien eläkeläisalennusten        Luttisen vastauksessa ole esitetty mitään peruste-
41019: arvioitu yhteismäärä kuluvana vuonna on 5,8           lu ja sille, ettei työttömyyseläkeläisten ottamista
41020: miljoonaa markkaa, tuntuu edellä mainittu uusi        VR:n eläkeläisalennuksen piiriin toteutettaisi
41021: tulonmenetys pikemminkin liian suureksi kuin          vuoden 1986 alusta.
41022: liian alhaiseksi arvioidulta. Silti kysymys ei ole        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41023: valtion ja Valtionrautateiden kannalta suuresta       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
41024: uhrauksesta, kun otetaan huomioon se merkitys,        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
41025: mikä laajennuksella olisi työttömyyseläkkeellä        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41026: olevien ihmisten kannalta. Juuri työttömyyselä-                  Aiotaanko työttömyyseläkeläiset ottaa
41027: keläisten, joiden ikä ja terveys eivät yleensä                Valtionrautateiden    eläkeläisalennuksen
41028: rajoita matkustamista, olisi tärkeää päästä vierai-           piiriin kesken kuluvaa vuotta, ja mikäli
41029: lemaan muun muassa sukulaistensa luona ilman,                 vastaus on kielteinen,
41030: että siitä aiheutuu taloudellisia vaikeuksia.                    aiotaanko valtion vuoden 1986 tulo- ja
41031:   Valtionrautateiden talouden hoidon yleisistä                menoarvioesitykseen varata määräraha
41032: perusteista annetun lain (242/50) 3 §:n 3 mo-                 laajennuksen toteuttamiseen ensi vuoden
41033: mentin mukaan valtion on budjettiin otetun                    alusta?
41034: 
41035:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 198 5
41036: 
41037:          Ulla-Leena Alppi                Timo Laaksonen                  Lauha Männistö
41038:          Kati Peltola                    Arvo Kemppainen                 Irma Rosnell
41039:          Marjatta Stenius-Kaukonen       Sten Söderström                 Liisa Kulhia
41040:          Tuula Paavilainen               Marja-Liisa Tykkyläinen         Esko Helle
41041:          Terho Pursiainen                Ensio Laine                     Vappu Säilynoja
41042:          Paula Eenilä                    Inger Hirvelä                   Mikko Kuoppa
41043:          Esko-Juhani Tennilä                                             Heli Astala
41044: 428500679]
41045: 2                                    1985 vp. -- KJ( n:o 227
41046: 
41047: 
41048: 
41049: 
41050:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41051: 
41052:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sen perusteluissa on todettu, että taman elä-
41053: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Puhe-    keläisryhmän matkustuskäyttäytyminen on aktii-
41054: mies, lähettänyt 15 päivänä toukokuuta 1985         visempaa kuin vertailuryhmänä käytettyjen työ-
41055: päivätyn kirjeenne ohella valtioneuvoston asian-    kyvyttömyyseläkeläisten, mikä johtuu ikäraken-
41056: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     teesta ja terveydellisistä syistä.
41057: Ulla-Leena Alpin ym. näin kuuluvasta kirjallises-      Kuluvaa vuotta varten on tulo- ja menoarviossa
41058: ta kysymyksestä n:o 227:                            momentilla 31. 57. 50 varattu henkilöliikenteen
41059:                                                     alennuskuljetuskorvauksiin 35 100 000 mk:n ar-
41060:           Aiotaanko työttömyyseläkeläiset ottaa     viomääräraha. Tammi--huhtikuun aikana on tu-
41061:        Valtionrautateiden    eläkeläisalennuksen    loja menoarvioperusteisia alennuslippuja käytetty
41062:        piiriin kesken kuluvaa vuotta, ja mikäli     siten, että korvaussummaksi tältä vuosikolman-
41063:        vastaus on kielteinen,                       nekselta lasketaan noin 14 000 000 mk. Näin
41064:           aiotaanko valtion vuoden 1986 tulo- ja    ollen on ilmeistä, että määräraha tulee täysin
41065:        menoarvioesitykseen varata määräraha         käytetyksi valtioneuvoston jo päättämiin kuluvan
41066:        laajennuksen toteuttamiseen ensi vuoden      vuoden henkilöliikennealennuksiin.
41067:        alusta?                                         Liiketaloudellisin perustein myönnettävät hen-
41068:                                                     kilöliikenteen alennukset ovat kaikkien käytettä-
41069:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-    vissä, esim. lunastamalla VR-alennuskortin saa
41070: ti seuraavaa:                                       meno- ja meno-paluulipun hinnasta 30 prosentin
41071:    Kansaneläkelaitokselta saadun tiedon perus-      alennuksen. Jos tulo- ja menoarvioperusteisia
41072: teella on todettu, että noin 40 000 työttömyys-     matkalippualennuksia tullaan myöntämään ny-
41073: eläkkeellä olevaa henkilöä ei täytä valtioneuvos-   kyistä useammalle eläkeläisryhmälle, olisi selke-
41074: ton päätöksen mukaisia edellytyksiä saadakseen      ämpää myöntää tällöin alennus kaikille eläkettä
41075: ns. eläkeläisalennuksen Valtionrautateillä. Tässä   saaville samoin perustein.
41076: tarkoitetut työttömyyseläkettä saavat ovat vain        Jos kaikille työttömyyseläkettä saaville myön-
41077: osa Valtionrautateillä tulo- ja menoarvioperus-     nettäisiin tulo- ja menoarvioperusteinen matka-
41078: teista matkalippualennusta vailla olevasta alle     lippualennus, lisäisi tämä Valtionrautateiden ta-
41079: 65-vuotiaiden eläkeläisryhmästä. Mm. noin           louslain edellyttämää korvausta vuositasolla noin
41080: 60 000 työkyvyttömyyseläkeläistä on vastaavassa     3 000 000--3 500 000 mk:lla. Otettaessa kaikki
41081: asemassa.                                           työkyvyttömyyseläkeläiset alennuksen piiriin kas-
41082:    Mikäli noin 40 ..OOO:lle työttömyyseläkkeellä    vaisi sanottu korvaus kaksinkertaiseksi. Muiden
41083: olevalle olisi myönnetty kuluvan vuoden             vielä matkalippualennuksen ulkopuolelle jäävien
41084: kesäkuusta alkaen matkalippualennus sosiaalisin     eläkeläisryhmien sisällyttäminen alennuksen saa-
41085: perustein, tästä olisi kuluvana vuonna aiheutu-     jiin lisäisi vielä suoritettavan korvauksen määrää.
41086: nut Valtionrautateille noin 2 000 000 mk:n kor-        Vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesityksen val-
41087: vattava tulojen menetys. Korvattavaa tulojen me-    mistelussa selvitetään mahdollisuuksia laajentaa
41088: netystä arvioitaessa on oletettu, kuten kysymyk-    alennuksensaajien piiriä.
41089: 
41090:     Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1985
41091: 
41092:                                                                  Liikenneministeri Matti Luttinen
41093:                                         1985 vp. -- KJ< n:o 227                                           3
41094: 
41095: 
41096: 
41097: 
41098:                                  Tili Riksdagens Herr Taimao
41099: 
41100:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            da personeroa med invaliditetspension, vilket
41101: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           beror på åldersstrukturen och på hälsotiliståndet.
41102: av den 15 maj 1985 tili vederbörande medlem av             För innevarande år har man i mom. 31.5 7. 50 i
41103: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-       statsförslaget reserverat ett förslagsanslag om
41104: dagsman Ulla-Leena Alppi m.fl. undertecknade            35 100 000 mk för kompensering av de förluster
41105: spörsmål nr 227:                                        som persontrafikens rabatter förorsakar. Under
41106:            Har man för avsikt att ännu under            tiden januari -- april har rabattbiljetter som
41107:         innevarande år utsträcka Statsjärovägar-        baserar sig på beslutet i statsförslaget använts så
41108:         nas pensionärsrabatter tili att omfatta         att den summa som skall ersättas beräknas vara
41109:         personer med arbetslöshetspension, och          cirka 14 000 000 mk för dessa fyra månader. Det
41110:         ifali svaret är nekande,                        är således uppenbart att anslaget under inneva-
41111:            har man för avsikt att i statsförslaget      rande år helt går åt tili att ersätta de rabatter i
41112:         för år 1986 reservera anslag för genomför-      persontrafiken som statsrådet beslutat om.
41113:         ande av utvidgningen från och med bör-             De rabatter i persontrafiken som beviljas på
41114:         jan av nästa år?                                företagsekonomiska grunder kan vem som helst
41115:                                                         använda sig av. Som exempel kan nämnas att
41116:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Statsjärovägaroas rabattkort berättigar tili 30 pro-
41117: anföra följande:                                        cent rabatt på priset på tur- och returbiljetter.
41118:                                                         Ifall man utökar antalet grupper av pensionärer
41119:    Enligt uppgift från Folkpensionsanstalten har
41120:                                                         vilka beviljas på statsförslaget baserad rabatt på
41121: man kunnat konstatera att cirka 40 000 personer
41122:                                                         resebiljetteroa vore det entydigast att härvid
41123: med arbetslöshetspension inte uppfylier Stats-
41124:                                                         bevilja alla pensionärer rabatt på samma
41125: järovägaroas förutsättningar för att få s.k. pensio-
41126:                                                         grunder.
41127: närsrabatt på Statsjärovägaroa. De här avsedda
41128: personeroa med arbetslöshetspension utgör en-              Om man beviljar alla de personer som får
41129: dast en del av den grupp pensionärer under 65 år        arbetslöshetspension på statsförslaget baserad ra-
41130: som enligt vad som beslutits i Statsjärovägaroas        batt på resebiljetteroa ökar detta storleken på
41131: budget saknar rätt tili rabatterad resebiljett. Bl.a.   den ersättning som lagen om de allmänna grund-
41132: är cirka 60 000 personer med invaliditetspension        eroa för Statsjärovägaroas hushållning förutsätter
41133: i samma stälining.                                      med cirka 3 000 000--3 500 000 mk per år. Om
41134:    Ifali man från och med juni innevarande år på        man beviljar alla personer med invaliditetspen-
41135: sociala grunder hade beviljat cirka 40 000 perso-       sion rabatt ökar ovan nämnda ersättning med det
41136: ner med arbetslöshetspension rabatt på resebiljet-      dubbla. En utvidgning av den grupp som får
41137: ten skulie detta under innevarande år ha förorsa-       rabatt tili att omfatta även sådana pensionärs-
41138: kat Statsjärovägaroa en inkomstförlust på cirka         grupper som ännu inte har rätt tili rabatt på
41139: 2 000 000 mk som hade bort ersättas. Vid upp-           r~sebiljetteroa skulle innebära en ytterligare höj-
41140: skattningen av inkomstförlusten som skall ersät-        nmg av ersättningen.
41141: tas har man, såsom i motiveringen tili spörsmålet          Vid beredningen av statsverkspositionen för år
41142: konstateras, antagit att denna grupp pensionärer        1986 utreds möjligheteroa att utöka antalet per-
41143: reser mera aktivt än de som referensgrupp använ-        soner som får rabatt.
41144: 
41145:      Helsingfors den 11 juni 1985
41146: 
41147:                                                                          Trafikminister Matti Luttinen
41148: 1
41149: 1
41150: 1
41151:     1
41152:     1
41153:     1
41154:         1
41155:         1
41156:         1
41157:             1
41158:             1
41159:             1
41160:                 1
41161:                 1
41162:                 1
41163:                     1
41164:                     1
41165:                     1
41166:                         1
41167:                         1
41168:                         1
41169:                             1
41170:                                                  1985 vp.
41171: 
41172: Kirjallinen kysymys n:o 228
41173: 
41174: 
41175: 
41176: 
41177:                                    Kärhä: Hapansateiden aiheuttamien tuhojen vähentämisestä
41178: 
41179: 
41180:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41181: 
41182:    Noin neljä vuotta sitten paljastui Keski-Euroo-     Lehtipuiden vauriot ilmenevät myöhemmin
41183: passa suuria metsävaurioita, joiden seurauksena        kesällä.
41184: kaikki kuuset kuolivat eräällä jopa noin 100             Jos Etelä-Suomen pahimpien vaurioalueiden
41185: kilometriä pitkällä ja 800 neliökilometrin laajui-     tuho jatkuu entisellään, se merkitsee sitä, että
41186: sella alueella. Puukuolemien syyksi on todettu         kolmasosa puista kuolee lähimpien viiden vuo-
41187: lähinnä rikkioksidipäästöt.                            den aikana ja loput seuraavien viiden vuoden
41188:    Tänä keväänä on myös Suomessa, erityisesti          aikana. Kymmenen vuoden kuluttua näillä seu-
41189: Etelä-Suomessa, paljastunut huolestuttavassa           duilla ei ole ainuttakaan tukkimetsävaiheessa
41190: määrin hapansateiden aiheuttamia puuston vau-          olevaa kuusta.
41191: rioita. Alue, jolla näitä vaurioita on todettu,           Hapansateet eivät ainoastaan tuhoa metsiä
41192: käsittää koko Etelä-, Itä- ja Länsi-Suomen. Vau-       vaan happamoittavat järviä. Esimerkiksi Vihdin
41193: riot ovat kaikkein suurimmat Iounaisella rannik-       kunnan alueella monissa järvissä on happamuu-
41194: koalueena eli seudulla, jonka keskuksena on            den todettu jo tappaneen kaloja.
41195: Karjaa. Toinen selvä vaurioalue on itär..ajan lähei-      Mikäli asiantuntijoiden pelkäämä Etelä-Suo-
41196: syydessä. Pahoja vaurioita on todettavissa myös        men pahimmin saastuneiden alueiden kuusimet-
41197: suurten teollisuuskaupunkien liepeillä Loviisan,       sien totaalinen tuhoutuminen tapahtuu, merkit-
41198: Kotkan ja Valkeakosken tienoilla. Erittäin pahoja      see se katastrofia paitsi maamme talouselämälle
41199: metsätuhoja on Helsingin ja Hyvinkään välillä          myös Suomen luonnolle.
41200: erityisesti radanvarsialueella.                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41201:    Tällä hetkellä hapansateinen ail1euttama saas-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41202: temäärä Etelä-Suomessa on suunnilleen yhtä suu-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
41203: ri kuin Saksassa. Kuitenkin on todettava, että         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41204: täällä sama happomäärä kuin Keski-Euroopassa                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että var-
41205: saa paljon pahempaa tuhoa aikaan, koska pohjoi-               sinkin Etelä-Suomen kuusimetsät ovat tu-
41206: semmassa viljelykasvit ja puut elävät muutoinkin              houtumassa hapansateiden aiheuttamien
41207: äärimmäisissä olosuhteissa.                                   vaurioiden seurauksena, ja jos on,
41208:    Pahimmin vaurioitunut Suomen puista on                        millaisia suunnitelmia Hallituksella on
41209: kuusi, mutta myös männyn vauriot ovat selviä.                 kerrottujen vaurioiden pienentämiseksi?
41210: 
41211:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1985
41212: 
41213:                                                Lea Kärhä
41214: 
41215: 
41216: 
41217: 
41218: 428500687T
41219: 2                                     1985 vp. -- ~ n:o 228
41220: 
41221: 
41222: 
41223: 
41224:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41225: 
41226:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § 1 momentissa             Ympäristöministeriön ja muiden mtntstenOl-
41227: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         den ja virastojen edustajia on käynyt muun
41228: olette 14 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn            muassa Saksan Iiittotasavallassa tutustumassa siel-
41229: kirjeenne n:o 845 ohella lähettänyt valtioneuvos-     lä todetmihin metsävaurioihin. Niiden syistä ol-
41230: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-     laan sikäli yksimielisiä, että ratkaiseva tekijä nii-
41231: jennöksen kansanedustaja Kärhän kirjallisesta ky-     den syntymisessä ovat olleet ilman epäpuhtau-
41232: symyksestä n:o 228, jossa tiedustellaan:              det. Lisäksi vaurioihin on ainakin eräinä vuosina
41233:                                                       vaikuttanut poikkeuksellinen säätilanne. Saksan
41234:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että var-    Iiittotasavallassa onkin yleistymässä vaikutusten
41235:        sinkin Etelä-Suomen kuusimetsät ovat tu-       selityksenä niin kutsuttu monistressiteoria. Tämä
41236:        houtumassa hapansateiden aiheuttamien          tarkoittaa, että vaurioiden synnyn syynä ovat
41237:        vaurioiden seurauksena, ja jos on,             useat ilman epäpuhtaudet yhdessä ilmastotekijöi-
41238:           millaisia suunnitelmia Hallituksella on     den kanssa. Ilman epäpuhtauksien keskinäinen
41239:        kerrottujen vaurioiden pienentämiseksi?        tärkeysjärjestys vaihtelee eri alueilla ja eri teori-
41240:                                                       oissa, mutta tärkeimmät ovat rikkidioksidi, rikki-
41241:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-      laskeuma ja otsoni.
41242: ti seuraavaa:                                            Suomessa on tänä vuonna aloitettu laaja hap-
41243:    Tänä keväänä on eri puolilla Etelä-Suomea          pamoitumisen tutkimusprojekti ympäristöminis-
41244: havaittu havupuiden neulasten ruskettumista.          teriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteis-
41245: Nämä vauriot ovat erityisesti kohdistuneet kuu-       työnä. Sen tarkoituksena on nimenomaan selvit-
41246: siin, katajiin ja muualta tuomihin puulajeihin        tää happamoitumisen aiheuttamien vaikutusten
41247: kuten vuoristomäntyyn.                                laajuutta ja vaikutusten syntymekanismeja sekä
41248:    Vauriot ovat olleet hyvin samantapaisia eri        hakea uusia keinoja vaurioiden estämiseksi. Tänä
41249: puolilla maata. Osa havupuiden neulasista on          vuonna tutkimuksissa käytetään yli kolme mil-
41250: ruskettunut ja nämä neulaset ovat myöhemmin           joonaa markkaa metsävaurioiden selvittämiseen.
41251: varisseet pois. Tämä ei nähtävästi ole vaikeutta-     Vesistövaikutusten tutkimiseen käytetään yli kak-
41252: nut uuden vuosikasvaimen käyntiin lähtemistä,         si miljoonaa markkaa. Happamoitumistutkimuk-
41253: joka vaikuttaa tapahtuneen normaalisti. Saman-        sen tärkeä osa tänä vuonna on metsävaurioiden
41254: tapaisia vaurioita on aikaisemmin useita vuosia ja    alueellisen laajuuden ja vaikeusasteen kartoitta-
41255: vuosikymmeniä sitten todettu havupuustossam-          minen. Vuoden 1985 syksyllä on käytettävissä
41256: me. Silloin syynä on pidetty kovia pakkasia.          tähänastista huomattavasti tarkemmat tiedot
41257:    Viime talven ilmasto-olot olivat jossain määrin    metsiemme tilasta ja myös arvioita vaurioiden
41258: poikkeukselliset. Syksyllä oli pitkään lämmintä ja    syistä.
41259: kosteata ja ensimmäiset pakkaset tulivat hyvin           Rinnan tämän kartoitus- ja tutkimustoiminnan
41260: myöhään. Tämä on saattanut vaikuttaa puiden           kanssa on ryhdytty sekä kansainvälisiin että kan-
41261: talvehtimiskykyyn. Tammi--helmikuussa koet-           sallisiin toimiin ensi kädessä rikkipäästöjen vä-
41262: tiin poikkeuksellisen pitkä pakkaskausi. Sekä         hentämiseksi. Pohjoismaiden aloitteesta on syn-
41263: tammi- että helmikuun lämpötilan keskiarvot           tynyt ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista
41264: olivat laajoilla alueilla noin 10 ·c normaalia        rajoittava yleissopimus. Suomi, Norja ja Ruotsi
41265: alhaisemmat.                                          esittivät noin kaksi vuotta sitten, että Euroopassa
41266:    Ilmatieteen laitos on edellä kerrottujen ilmas-    rajoitettaisiin rikkipäästöjä 30 prosentilla vuoden
41267: totietojen lisäksi kerännyt tietoja ilman laadun      1980 tasosta vuoteen 1993 mennessä. Tämän
41268: tilasta viime talvena. Ilman rikkidioksidipitoisuu-   tavoitteen on tähän mennessä hyväksynyt jo yli
41269: det ovat talven aikana olleet tavallista korkeam-     20 valtiota. Näiden valtioiden edustajat allekir-
41270: mat. Tämä viittaa siihen, että pakkasen lisäksi       joittavat heinäkuussa 1985 asiaa koskevan, edellä
41271: esiintyneisiin vaurioihin ovat voineet vaikuttaa      mainittuun yleissopimukseen liittyvän pöytäkir-
41272: ilman epäpuhtaudet.                                   jan Helsingissä.
41273:                                       1985 vp. -- NJ( n:o 228                                        3
41274: 
41275:    Suomen rikkipäästöjen rajoittamiseksi on vuo-     asiassa paastot ovat jo vähentyneet näin paljon.
41276: den 1984 aikana tehty laaja selvitystyö. Selvitys-   Nyt on huolehdittava siitä, että saavutettu alen-
41277: ten tuloksena on käynyt ilmi, miten maamme           tunut päästätaso edelleen säilytetään. Tähän on
41278: rikkipäästöjä voidaan kansantaloudellisesti par-     olemassa keinoja ilmansuojelulain kautta. Toimi-
41279: haiten vähentää. Päästöjen vähentämisohjelmaa        kunta totesi myös, että päästöjen vähentäminen
41280: suunnittelemaan on vuoden 1985 helmikuussa           50 prosentilla 1990-luvun puoliväliin mennessä
41281: asetettu rikkitoimikunta, joka antoi ensimmäisen     on täysin mahdollista. Toimikunta jatkaa työtään
41282: välimietintönsä toukokuun lopulla. Siinä tode-       selvittäen yksityiskohtaisesti keinoja tämän tiu-
41283: taan, että Suomessa voidaan saavuttaa päästöjen      kemman tavoitteen saavuttamiseksi. Käynnissä
41284: 30 prosentin vähentämistavoite jo huomattavasti      on myös selvitystyö, jonka avulla etsitään keinoja
41285: ennen asetettua tavoitevuotta, joka on 1993. Itse    typen oksidien päästöjen vähentämiseksi.
41286: 
41287:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1985
41288: 
41289:                                                                    Ympäristöministeri Matti Ahde
41290: 4                                      1985 vp. -      KK n:o 228
41291: 
41292: 
41293: 
41294: 
41295:                                 Tili Riksdagens Herr Talman
41296: 
41297:   I det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen                Representanter för miljöministeriet och andra
41298: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse nr         ministerier och ämbetsverk har besökt bl. ao
41299: 845 av den 14 maj 1985 till vederbörande               Förbundsrepubliken Tyskland för att bekanta sig
41300: medlem av statsrådet översänt avskrift av följande     med de skador på skogarna som konstaterats där    0
41301: 
41302: 
41303: 
41304: 
41305: av riksdagledamot Kärhä undertecknade spörs-           Man är såtillvida av samma åsikt om orsakerna
41306: mål nr 228:                                            till dessa skador, att den avgörande faktorn vid
41307:                                                        deras uppkomst har varit luftföroreningaro En
41308:            Är Regeringen medveten om att sär-          bidragande orsak till skadornas uppkomst har
41309:         skilt södra Finlands granskogar håller på      därjämte åtminstone vissa år varit exceptionella
41310:         att förstöras som följd av de skador som       väderleksförhållandeno En förklaring till verk-
41311:         de sura regnen medför, och om så är            ningen viiken blir allt vanligare i Förbundsrepub-
41312:         fallet,                                        liken Tyskland är den soko multistressteorino
41313:            vilka planer har Regeringen för att         Härmed avses att orsaken till skadornas upp-
41314:         minska ifrågavarande skador?                   komst är ett flertal luftföroreningar i samverkan
41315:                                                        med klimatologiska faktorer. Den inbördes vik-
41316:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        tighetsordningen när de gäller luftföroreningarna
41317: anföra följande:                                       varierar inom olika områden och i olika teorier,
41318:    Man har denna vår på olika håll i södra             men de viktigaste är svaveldioxid, svaveldeposi-
41319: Finland gjort den iakttagelsen att barrträdens         tion och ozono
41320: barr blivit brunao Dessa skador har särskilt drab-         I Finland har detta år i samarbete med miljö-
41321: bat granar, enar och importerade trädslag såsom        ministeriet och jord- och skogsbruksministeriet
41322: bergtaHO                                               inletts ett vittomfattande forskningsprojekt som
41323:    Skadorna har varit synnerligen likartade på         gäller försurningeno Dess avsikt är uttryckligen
41324: olika håll i landeto En del av barrträdens barr har    att utreda omfattningen av de verkningar försur-
41325: blivit bruna och dessa barr har senare fallit avo      ningen medför och verkningarnas uppkomstme-
41326: Detta har synbarligen inte inverkat på de nya          kanismer samt att söka nya sätt för att förhindra
41327: årsskottens utveckling, viiken förefaller att ha       uppkomsten av skador. Detta år används över tre
41328: skett i normal ordning Samma slags skador har
41329:                         0
41330:                                                        miljoner mark för undersökningar i syfte att
41331: tidigare för flera år och årtionden sedan iakttagits   utreda skador på skogarnao För undersökning av
41332: hos våra barrträdo Fenomenet har därvid ansetts        inverkningarna på vattendragen används över två
41333: vara förorsakat av hård köldo                          miljoner marko En viktig del av försurningsforsk-
41334:    Förra vinterns klimatförhållanden var i viss mån    ningen detta år är en kartläggning av den
41335: exceptionellao På hösten var det länge varmt och       regionala utbredningen av skadorna på skogarna
41336: fuktigt och den första frosten kom synnerligen         och skadornas svårighetsgrado År 1985 på hösten
41337: sento Detta har kunnat inverka på trädens över-        finns betydligt noggrannare uppgifter än för
41338: vintringsförmågao I januari-februari inföll en         närvarande att tillgå om våra skogars tillstånd och
41339: osedvanligt lång köldperiodo Medelvärdena för          också uppskattningar om orsakerna till skadornao
41340: temperaturen i såväl januari som februari var på          Jämsides med denna kartläggnings- och forsk-
41341: vidsträckta områden ca 10 ·c under det normalao        ningsverksamhet har man satt i gång såväl inter-
41342:    Meteorologiska institutet har förutom de ovan       nationella som nationella åtgärder i första hand
41343: nämnda uppgifterna om väderleksförhållanden            för att minska svavelutsläppeno På initiativ av de
41344: insamlat uppgifter om luftens kvalitet förra vin-      nordiska länderna har en internationell konven-
41345: terno Luftens svaveldioxidhalter har under vin-        tion om begränsande av långväga luftförore-
41346: tern varit högre än vanligto Detta tyder på att        ningar fåtts tili ståndo Finland, Norge och Sveri-
41347: förutom kölden också luftföroreningar har kun-         ge föreslog för ca två år sedan, att man i Europa
41348: nat medverka till uppkomsten av de skador som          skulle begränsa svavelutsläppen med 30 procent
41349: förekommito                                            från nivån år 1980 fram till år 19930 Detta mål
41350:                                       1985 vp. -      KK n:o 228                                        5
41351: 
41352: har hittills godkänts av mer än 20 stater. Repre-     innebär en 30-procentig minskning av utsläppen
41353: sentanter för dessa stater undertecknar i juli 1985   redan betydligt före det ifrågavarande året, d. v.s.
41354: ett protokoll om detta i anslutning tili den ovan     år 1993. I själva verket har utsläppen redan
41355: nämnda konventionen.                                  minskat så mycket. Det bör nu ses tili att den
41356:    Under år 1984 har man utfört ett vittomfattan-     sänkta nivå för utsläppen som uppnåtts kan
41357: de utredningsarbete i syfte att begränsa svavelut-    bibehållas i fortsättningen. Medel för detta finns
41358: släppen i Finland. Resultatet av utredningarna        att tillgå på basis av luftvårdslagen. Kommissio-
41359: har utvisat, hur svavelutsläppen i vårt land på det   nen konstaterade också att det är möjligt att
41360: samhällsekonomiskt bästa sättet kan minskas. För      minska utsläppen med 50 procent fram tili
41361: beredningen av ett program för minskning av           mitten av 1990-talet. Kommissionen fortsätter
41362: utsläppen tillsattes i början av februari 1985        sitt arbete genom att i detalj utreda sätten att
41363: svavelkommissionen, som lämnade sitt första del-      uppnå detta stramare mål. Aktuellt är också ett
41364: betänkande i slutet av maj. Där konstateras att       pågående utredningsarbete, med vars hjälp man
41365: det i Finland är möjligt att uppnå målet som          söker sätt att minska utsläppen av kväveoxider.
41366: 
41367:     Helsingfors den 14 juni 1985
41368: 
41369:                                                                            Miljöminister Matti Ahde
41370:                                                  1985 vp.
41371: 
41372: Kirjallinen kysymys n:o 229
41373: 
41374: 
41375:                                     Stenius-Kaukonen ym.: Hoitopäivämaksun perimisestä sairaalapoti-
41376:                                        laan tilapäisten poissaolojen aikana
41377: 
41378:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41379: 
41380:    Lääkintöhallitus on antanut terveydenhuollon         varten. Tutkimuksen jälkeen potilas voi lähteä
41381: maksuasetusten perusteella ohjeita potilaan tila-       kotiin palatakseen takaisin osastolle sunnuntai-
41382: päisistä poissaoloista sairaanhoidon aikana. Hoi-       iltana. Järjestelyä voidaan sinänsä pitää tarkoituk-
41383: topäivämaksun periminen myös poissaolon ajalta          senmukaisena. Koska kysymys ei ole vuodeosas-
41384: yleissairaalan sairaansijalla hoidettavalta potilaal-   ton toiminnan keskeyttämisestä, eivät yleiskirjeen
41385: ta on aiheuttanut tyytymättömyyttä.                     n:o 1602 ohjeet sovellu sellaisenaan noudatetta-
41386:    Yleiskirjeen numero 1450 mukaan sairaalahoi-         viksi, vaan tulisi noudattaa yleiskirjeen n:o 1450
41387: don aikana voidaan potilaalle, hänen itse sitä          ohjeita. Potilaalle ei kuitenkaan aina kerrota, että
41388: halutessaan, antaa lupa olla tilapäisesti poissa        poissaolo sairaalasta on riippuvainen hänen
41389: sairaalasta, mikäli poissaoloon ei katsota olevan       omasta tahdostaan ja että hänellä on oikeus
41390: estettä sairaanhoidolliselta kannalta ja mikäli se      palata sairaalaan milloin tahansa. Pitkän matkan
41391: ei myöskään välittömästi vähennä sairaalan hoito-       takaa tulevan potilaan kannalta saattaa olla tar-
41392: mahdollisuuksien käyttöä väestön hyväksi. Tällai-       koituksenmukaista jäädä sairaalaan viikonlopun-
41393: sen 2-3 vuorokautta kestävän poissaolon ajaksi          kin ajaksi. Jos taas potilas haluaa olla viikonlo-
41394: potilasta ei poisteta sairaalan kirjoista, koska        pun kotona, on kohtuutonta periä poissaolopäi-
41395: hänellä tulee olla oikeus palata sairaalaan milloin     viltä hoitopäivämaksu. Perusteluksi hoitopäivä-
41396: tahansa ja sen tähden on häntä varten pidettävä         maksun perimiselle poissaolopäivihäkin ei kelpaa
41397: sairaansija varattuna. Tältä ajalta siis potilaalta     se, että vastuu potilaan hoidosta säilyy sairaalalla
41398: peritään hoitopäivämaksu.                               myös poissaolon ajan. Tämän perustelun hyväk-
41399:                                                         syminen johtaisi siihen, että terveyskeskuksella ei
41400:    Yleiskirjeessä numero 1602 annetaan ohjeet
41401:                                                         olisi vastuuta potilaan hoidosta, koska terveyskes-
41402: potilaan poissaolasta terveyskeskuksesta tai sai-       kuksessa ei peritä maksua lääkärikäynneistä eikä
41403: raanhoitolaitoksesta vuodeosaston toiminna11 kes-
41404:                                                         myöskään korvausta ylläpidosta poissaolopäiviltä.
41405: keyttämisen johdosta. Sen mukaan terveyskes-
41406:                                                            Nykyisen käytännön valossa 10-15 vuotta
41407: kuksessa tai sairaanhoitolaitoksessa voidaan vuo-
41408: deosaston toiminta keskeyttää työvoiman tarkoi-         vanhat ohjeet kaipaavat tarkistusta. Myös potilas-
41409:                                                         maksuista tiedottamisessa olevat aukot tulisi saa-
41410: tuksenmukaisen käytön perusteella tai muusta
41411:                                                         da poistetuiksi.
41412: hyväksyttävästä syystä viikonlopun ajaksi. Kes-
41413: keytyksen aikana potilaat pidetään terveyskeskuk-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41414: sen tai sairaanhoitolaitoksen kirjoissa. Terveyskes-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
41415: kuksen potilaalta ei korvausta ylläpidosta peritä       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
41416: niiltä vuorokausilta, jotka potilas on keskeytyksen     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41417: vuoksi poissa. Sen sijaan yleissairaalan sairaansi-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
41418: jalla hoidettavalta peritään myös poissaolon ajalta             ryhtyä potilaan tilapäisistä poissaoloista
41419: hoitopäivämaksu.                                                sairaanhoidon aikana annettujen ohjei-
41420:    Esimerkiksi Tampereen Yliopistollisessa Kes-                 den uusimiseksi siten, että potilas saa
41421: kussairaalassa on käytäntänä niillä osastoilla, jois-           kaikki poissaolokäytäntöä koskevat tiedot
41422: sa leikkauspäivä on maanantai, että potilas kirjoi-             ja että poissaolopäiviltä perittävistä mak-
41423: tetaan sisään sairaalaan perjantaina tutkimuksia                suista luovutaan?
41424: 
41425:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1985
41426: 
41427:              Marjatta Stenius-Kaukonen       Ulla-Leena Alppi                Mikko Kuoppa
41428:              Reijo Lindroos                  Lea Savolainen                  Matti Maijala
41429:              Pentti Lahti-Nuuttila           Vieno Eklund                    Timo Roos
41430:              Kalle Könkkölä                  Kimmo Sasi                      Impi Muroma
41431: 428500672A
41432: 2                                    1985 vp. -      KK n:o 229
41433: 
41434: 
41435: 
41436: 
41437:                             Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41438: 
41439:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       konlopun aikana potilaat valmistetaan asianmu-
41440: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kaisesti tuleviin tutkimus- ja hoitotoimenpitei-
41441: olette 15 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn           siin. Niissä tapauksissa, joissa ei katsota olevan
41442: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         sairaanhoidollista estettä, on mahdollista, että
41443: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-    potilas voi olla tilapäisesti poissa sairaalasta niin
41444: taja Stenius-Kaukosen ym. näin kuuluvasta kir-       halutessaan. Tällöin kuitenkin sairaala vastaa tar-
41445: jallisesta kysymyksestä n:o 229:                     peellisista ohjeista ja potilaan valmistamisesta
41446:                                                      tutkimus/ hoitotoimenpiteisiin.
41447:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Lääkintöhallitus on antanut yleiskirjeessään
41448:        ryhtyä potilaan tilapäisistä poissaoloista    n:o 1450 ohjeet, joiden mukaan 2-3 vrk kestä-
41449:        sairaanhoidon aikana annettujen ohjei-        vän poissaolon ajaksi potilasta ei poisteta sairaa-
41450:        den uusimiseksi siten, että potilas saa       lan kirjoista ja potilaalla on mahdollisuus palata
41451:        kaikki poissaolokäytäntöä koskevat tiedot     sairaalaan milloin tahansa. Sairaala ei voi käyttää
41452:        ja että poissaolopäiviltä perittävistä mak-   potilaalle varattua sairaansijaa muuhun tarkoi-
41453:        suista luovutaan?                             tukseen. Lisäksi vastuu potilaan hoidosta poissa-
41454:                                                      olon aikana sekä valmistamisesta tutkimus- ja
41455:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-     hoitotoimenpiteisiin säilyy sairaalalla.
41456: ti seuraavaa:                                           Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että nykyi-
41457:    Sairaaloiden toiminnan järjestämisen ja hoito-    nen käytäntö on sairaalatoiminnan järjestämisen
41458: toimenpiteiden sekä tutkimusten ajoittamisen         kannalta perusteltu ja tarkoituksenmukainen.
41459: kannalta on tärkeätä toiminnallinen kokonai-         Annetut ohjeet ovat riittävät. Perittävät maksut
41460: suus. Ennakolta suunnitellut ja varatut toimenpi-    ovat voimassa olevan maksuja koskevan lainsää-
41461: teet ajoitetaan arkipäiville. Jotta myös maanan-     dännön mukaisia. Sosiaali- ja terveysministeriö ei
41462: taipäivä saadaan mahdollisimman tehokkaaseen         pidä tarpeellisena ryhtyä toimenpiteisiin käytän-
41463: käyttöön, on välttämätöntä, että edeltävän vii-      nön muuttamiseksi.
41464: 
41465:     Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1985
41466: 
41467:                                             Sosiaali- Ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
41468:                                      1985 vp. -      KK n:o 229
41469: 
41470: 
41471: 
41472: 
41473:                                Till Riksdagens Herr Talman
41474: 
41475:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         och vårdåtgärder. I de fall då det inte med tanke
41476: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av       på sjukvården anses föreligga hinder är det
41477: den 15 maj 198 5 till vederbörande medlem av         möjligt för patienten att tillfälligt vara borta från
41478: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-    sjukhuset om han så önskar. I detta fall ansvarar
41479: dagsledamot Stenius-Kaukonen m.fl. underteck-        dock sjukhuset för de nödvändiga anvisningarna
41480: nade spörsmål nr 229:                                och för att patienten förbereds för undersökning 1
41481:                                                      vårdåtgärder.
41482:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
41483:        för att förnya de anvisningar som har            Medicinalstyrelsen har i sitt cirkulär nr 1450
41484:        getts angående patienters tillfälliga från-   gett anvisningar enligt vilka en patient inte
41485:        varo under sjukvårdstiden så, att patien-     avförs ur sjukhusets böcker under en frånvaro på
41486:        ten ges alla upplysningar om praxis för       2-3 dygn och patienten har möjlighet att åter-
41487:        frånvaron och så att man skulle avstå från    vända till sjukhuset när som helst. Sjukhuset kan
41488:        att uppbära avgift för frånvarodagarna?       inte använda den för patienten reserverade sjuk-
41489:                                                      platsen för något annat ändamål. Dessutom
41490:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     förblir ansvaret för patientens vård under från-
41491: anföra följande:                                     varon, liksom för att han förbereds för undersök-
41492:                                                      nings- och vårdåtgärderna, hos sjukhuset.
41493:    För organiserandet av verksamheten vid sjuk-
41494: husen och med tanke på tidsplaneringen av               Social- och hälsovårdsministeriet anser att nu-
41495: vårdåtgärder och undersökningar är en funktions-     varande praxis med tanke på organiserandet av
41496: mässig helhet av vikt. På förhand planerade och      sjukhusverksamheten är motiverad och ändamåls-
41497: reserverade åtgärder förs på vardagar. För att       enlig. De anvisningar som har getts är tillräckli-
41498: också måndagen skall kunna användas så effek-        ga. De avgifter som uppbärs överensstämmer
41499: tivt som möjligt är det nödvändigt att patienter-    med gällande lagstiftning om avgifter. Social-
41500: na under det föregående veckoslutet på vederbör-     och hälsovårdsministeriet anser det inte nödvän-
41501: ligt sätt förbereds för kommande undersöknings-      digt att vidta åtgärder för att ändra praxis.
41502: 
41503:     Helsingfors den 18 juni 1985
41504: 
41505:                                          Social- och hälsovårdsminister Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
41506:                                                   1985 vp.
41507: 
41508: Kirjallinen kysymys n:o .230'
41509: 
41510: 
41511: 
41512: 
41513:                                      Kanerva: Liikevaihtoverovapauden myöntämisestä Turun Merisissit
41514:                                        Partiolippukunnan koulutusaluksen osalta
41515: 
41516: 
41517:                                Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41518: 
41519:    Turun Partio-Sissit r.y. on Suomen suurin             sa alus mm. toimi koko leirin ajan yhtenä
41520: meripartiolippukuma, jonka tavoitteena on kan-           koulutusaluksena muiden partioalusten tapaan.
41521: sainvälisen partioaatteen hengessä kasvattaa nuo-           Koska uusi alus suunniteltiin ja rakennettiin
41522: rista tasapainoisia, terveitä, vastuumuntoisia ja        nimenomaan lippukunnan koulutusalukseksi ei-
41523: itsenäisesti ajattelevia yhteiskunnan jäseniä.           kä huvi- tai urheilukäyttöön ja koska se on yli 10
41524:    Partiotoiminta yleensäkin maassamme on hy-            metriä pitkä (15,15 m), lippukunta katsoi, että
41525: vin laajaa. Suomen partiolaiset esimerkiksi on           alukseen tulisi soveltaa liikevaihtoverolain 3 §:n
41526: maamme suurin varhaisnuorisojärjestö, jolla oli          e-kohtaa, jonka mukaisesti sen rakentaminen ja
41527: jäseniä vuonna 1984 72 000. Partiotoiminnalla            myyminen olisi ollut liikevaihtoverosta vapaata.
41528: on siten merkittävä osuutensa maamme nuorison            Vapautusta liikevaihtoverosta anottiin, mutta
41529: kasvattamisessa. Siten partiolippukuntien toi-           sekä liikevaihtoverotoimisto että valtiovarainmi-
41530: mimaa tulisi kaikin mahdollisin tavoin tukea.            nisteriö hylkäsi anomuksen.
41531: Turun Partio-Sissien lippukuntaan kuuluu 270                Aluksen hinnaksi muodostui 760 000 mark-
41532: jäsentä, ja enemmänkin olisi nuorison keskuu-            kaa, josta liikevaihtoveroa oli aluksen rakemamis-
41533: dessa halukkuutta heidän toimintaansa. Lippu-            kustannusten osalta 56 825 markkaa.
41534: kunnan toiminta käsittää merellisen koulutusoh-             Hylkäämällä Turun Merisissit Partiolippukun-
41535: jelman lisäksi leirejä, kursseja, eräkilpailuja, vies-   nan liikevaihtoverovapautusanomuksen on valtio-
41536: titoimintaa, pelastuspalvelua sekä purjehduksia.         varainministeriö vaikeuttanut huomattavasti lip-
41537: Toimintansa jatkuvuuden turvaamiseksi lippu-             pukunnan toimintaa. Kun lippukunta toimii
41538: kunta päätti 1978 ryhtyä hankkimaan lippukun-            ilman taloudellisesti tukevaa ulkopuolista tausta-
41539: nalle uutta koulutusalusta silloisen jo yli 30           organisaatiota kattamalla suurimman osan me-
41540: vuoden iän saavuttaneen s/y Merisissi II:n tilalle.      noistaan omatoimisella hankinnalla, olisi tullut
41541:    Uuden aluksen suunnittelussa, joka tapahtui           ottaa huomioon erityisinä syinä partiotoiminnan
41542: etenkin sisustuksen osalta pääasiassa omin voi-          luonne. Se ei ole liiketaloudellista voittoa tavoit-
41543: min, oli koko ajan tavoitteena saavuttaa alus,           televaa toimintaa, vaan ainoastaan varojen han-
41544: joka soveltuisi mahdollisimman hyvin nuorten             kintaa partiotoiminnan mahdollistamiseksi.
41545: koulurusalukseksi. Alus mitoitettiin viittätoi.sta          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41546: koulutettavaaja neljän hengen päällystöä varten.         tyksen 37 §:n 1 momemtiin viitaten esitän kun-
41547: Lisäksi suunnittelussa otettiin huomioon, että           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
41548: ainakin osa purjehduksista tulisi olemaan 1-2            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41549: viikon mittaisia matkapurjehduksia. Tämän mu-
41550: kaisesti esim. aluksen säilytystilat suunniteltiin                  Pitääkö Hallitus asianmukaisena toi-
41551: huomattavasti tavanmukaista suuremmiksi. Ma-                     mintana, että merkittävien nuorisojärjes-
41552: kuupaikkoja aluksessa on kaikkiaan 19 hengelle.                  töjen toimintamahdollisuuksia vaikeute-
41553:    Uusi alus valmistui heinäkuun lopulla 1982 ja                 taan epäämällä liikevaihtoverovapautus
41554: sillä lippukunta osallistui heti meripartiolaisten               meripartiolaistoiminnalle oleellisen kou-
41555: kansainväliseen suurleiriin Satahanka VI:een, jos-               lutusaluksen hankinnassa?
41556: 
41557:      Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1985
41558: 
41559:                                                Ilkka Kanerva
41560: 
41561:  428500680K
41562: 2                                      1985 vp. -- RJC n:o 230
41563: 
41564: 
41565: 
41566: 
41567:                               Eduskunnan Herra Puhemiehelle
41568: 
41569:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       e-kohtaa (841/77) muutettiin vuoden 1974 alus-
41570: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          ta lähtien siten, että rakenteeltaan pääasiallisesti
41571: olette 16 päivänä toukokuuta 1985 päivätyn             huvi- tai urheilukäyttöön tarkoitetut alukset sää-
41572: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           dettiin niiden koosta riippumatta verollisiksi ta-
41573: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     varoiksi. Liikevaihtoverolain mukaan merkitystä
41574: taja Ilkka Kanervan näin kuuluvasta kirjallisesta      ei siten ole sillä, mihin ostaja ilmoittaa alusta
41575: kysymyksestä n:o 230:                                  käyttävänsä. Aluksen tosiasiallinen rakenne
41576:                                                        myynnin tapahtuessa on ratkaiseva.
41577:            Pitääkö Hallitus asianmukaisena toi-
41578:         mintana, että merkittävien nuorisojärjes-         Oikeuskäytännössä on verottomiksi vesialuksik-
41579:         töjen toimintamahdollisuuksia vaikeute-       si katsottu esimerkiksi kauppamerenkulkuun ja
41580:         taan epäämällä liikevaihtoverovapautus         kalastukseen rakennetut alukset. Korkein hal-
41581:         meripartiolaistoiminnalle oleellisen kou-     linto-oikeus on 30.4.1985 antamassaan päätök-
41582:         lutusaluksen hankinnassa?                     sessä, taltio 1653, todennut, että nuorisopurjeh-
41583:                                                       duksiin ja charterpurjehduksiin käytettävä teräs-
41584:                                                       purjevene oli rakenteeltaan pääasiallisesti huvi-
41585:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavas-       tai urheilukäyttöön tarkoitettu vesialus, joten sen
41586: ti seuraavaa:                                         myynnistä oli suoritettava liikevaihtoveroa. Vas-
41587:     Suomen liikevaihtoverojärjestelmä perustuu        taavasti myös meripartiolaistoiminnalle oleellisen
41588: siihen, että liikevaihtoverotus on luonteeltaan       koulutusaluksen myynnistä on suoritettava liike-
41589:  yleinen ja vaikutuksiltaan tasapuolinen. Tämä on     vaihtoveroa, jos alus on rakenteeltaan pääasial-
41590:  mahdollista vain, jos verotuksen soveltamisala       lisesti huvi- tai urheilukäyttöön tarkoitettu.
41591:  ulottuu mahdollisimman laajalle. Liikevaihtove-          Valtiovarainministeriö voi liikevaihtoverolain
41592: rotuksessa aatteellisia yhdistyksiä ei ole asetettu   71 §:n (614/82) nojalla erityisistä syistä hake-
41593: eri asemaan muihin liikevaihtoverovelvollisiin        muksesta määräämillään ehdoilla alentaa suori-
41594: nähden. Poikkeuksen tästä muodostavat vain            tettua tai suoritettavaa liikevaihtoveroa, veronli-
41595: liikevaihtoveroasetuksen 2 a §:n (617/67) ja 2 b      säystä, viivästyskorkoa, jäämämaksua sekä lyk-
41596: §:n (482/79) säännökset, joista 2 a §koskee niin      käyksen vuoksi suoritettavaa korkoa tahi poistaa
41597: sanottua iltamatarjoilua ja 2 b § ilmaisten keräys-   ne kokonaan. Liikevaihtoverohuojennus on voitu
41598: tavaroiden myyntiä. Nuorisojärjestöjen osalta lii-    myöntää, jos veron periminen olisi kohtuutonta.
41599: kevaihtoverolaissa tai -asetuksessa ei ole mitään     Aatteellisille yhdistyksille ei ole yleensä myönnet-
41600: poikkeussäännöstä.                                    ty liikevaihtoverohuojennusta sillä perusteella,
41601:    Nykyistä liikevaihtoverolakia säädettäessä yhte-   että yhdistys harjoittaa yhteiskunnan kannalta
41602: nä pääperiaatteena pidettiin, että verotuksen tu-     merkittävää toimintaa. Liikevaihtoverohuojen-
41603: lee kohdistua kaikkiin tavaroihin ja että verote-     nuksen myöntäminen liikevaihtoverolain nojalla
41604: tuksi tulee tavaran käyttötarkoituksesta riippu-      verollisen vesialuksen ostaneelle, kysymyksen pe-
41605: matta koko se hinta, jonka tavaran lopullinen         rusteluissa mainitulle partiojärjestölle on ministe-
41606: käyttäjä joutuu siitä maksamaan. Poikkeuksia          rin määräyksestä 3. 5.1985 otettu valtiovarainmi-
41607: tästä periaatteesta on katsottu voitavan tehdä        nisteriössä uudelleen käsiteltäväksi myönteisen
41608: vain erittäin painavista syistä. Tämän vuoksi         ratkaisun tekemistä varten. Ministeriö on
41609: liikevaihtoverolaissa oleva verovapaiden tavaroi-     31.5. 1985 myöntänyt yhdistykselle huojennuksen
41610: den luettelo on suppea ja tarkasti harkittu.          vesialuksen hintaan sisältyneestä liikevaihtoveros-
41611: Liikevaihtoverolain tultua voimaan vuonna 1964        ta.
41612: kaikki yli 10 metriä pitkät vesialukset sisältyivät       Valtiovarainministeriön tarkoituksena ei ole
41613: lain verottomien tavaroiden luetteloon. Kun kui-      vaikeuttaa merkittävien nuorisojärjestöjen toi-
41614: tenkin oli pidettävä tarkoituksenmukaisena, että      mintaa. Näitä järjestöjä voidaan kuitenkin tukea
41615: verottomia ovat vain ansiotoiminnassa käytettävät     muillakin tavoin kuin myöntämällä liikevaih-
41616: alukset, liikevaihtoverolain 3 §:n 1 momentin         toverohuojennus. Liikevaihtoverohuojennuksen
41617:                                        1985 vp. -- ~ n:o 230                                           3
41618: 
41619: myöntäminen on poikkeuksellinen menettely,             tai aatteellisten yhdistysten hankkimien tavaroi-
41620: eikä sillä voida laista poiketen laajentaa yleisesti   den liikevaihtoverovapautta.
41621: aatteellisten yhdistysten liikevaihtoverovapautta
41622: 
41623:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1985
41624: 
41625:                                                                            Ministeri Pekka Vennamo
41626: 4                                     1985 vp. -      KK n:o 230
41627: 
41628: 
41629: 
41630: 
41631:                                Till Riksdagens Herr Talman
41632: 
41633:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          farkoster i lagens förteckning över skattefria
41634: anger har Ni, Herr Talman, med Er skrivelse av        varor. Då det likväl måste anses vara ändamålsen-
41635: den 16 maj 1985 till vederbörande medlem av           ligt att endast sådana farkoster som används för
41636: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     förvärvsverksamhet är skattefria, ändrades 3 § 1
41637: dagsman Ilkka Kanerva undertecknade spörsmål          mom. e-punkten lagen angående omsättnings-
41638: nr 230:                                               skatt (841/77) från och med ingången av år 1974
41639:                                                       så, att fartyg som till konstruktioneo huvudsakli-
41640:           Anser Regeringen det vara sakligt att       gen är avsedda för nöjes- eller sportbruk oberoen-
41641:        betydande ungdomsorganisationers verk-         de av storleken blev beskattningsbara varor. En-
41642:        samhetsmöjligheter försvåras genom att         ligt lagen angående omsättningsskatt har sålunda
41643:        befrielse från omsättningsskatt förvägras      den omständigheten inte någon betydelse för
41644:        när det gäller anskaffning av ett för          vilket ändamål köparen ämnar använda fartyget.
41645:        sjöscoutverksamheten väsentligt skol-          Fartygets faktiska konstruktion då försäljningen
41646:        ningsfartyg?                                   sker är den avgörande faktorn.
41647: 
41648:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          I rättspraxis har som skattefria farkoster betrak-
41649: anföra följande:                                      tats t.ex. fartyg vilka är byggda t.ex. för handels-
41650:                                                       sjöfart och fiske. Högsta förvaltningsdomstolen
41651:    Omsättningsskattesystemet i Finland grundar        har i sitt utslag 30.4.1985, liggare 1653, konsta-
41652: sig på den principen, att omsättningsbeskatt-         terat att en segelbåt av stål som skulle användas
41653: ningen till sin natur är allmän och till sina         för ungdomsseglatser och charterseglatser, till sin
41654: verkningar lika för alla. Detta är möjligt endast     konstruktion var en huvudsakiigen för nöjes-
41655: om beskattningens tillämpningsområde är så vitt-      eller sportbruk avsecld farkost, varför omsätt-
41656: omfattande som möjligt. Vid omsättnings-              ningsskatt skall betalas vid dess försäljning. På
41657: beskattningen har ideella föreningar inte givits      motsvarande sätt bör också vid försäljning av det
41658: någon särställning i jämförelse med andra som är      skolningsfartyg som ät av väsentlig betydelse för
41659: skyldiga att erlägga omsättningsskatt. Undantag       sjöscoutverksamheten erläggas omsättningsskatt,
41660: från detta utgör endast stadgandena i omsätt-         om det till sin konstruktion huvudsakligen är
41661: ningsskatteförordningens 2 a § (6171 67) och 2 b      avsett för nöjes- eller sportbruk.
41662: § (4821 79), av vilka 2 a § gäller kvällstillställ-
41663: ningsservering och 2 b § försäljning av varor som        Finansministeriet k~n med stöd av 71 § lagen
41664: erhållits gratis genom insamling. I lagen och         angående omsättningsskatt (614/82) av särskilda
41665: förordningen angående omsättningskatt finns in-       skäl på ansökan och på villkor som det bestäm-
41666: te några undantagsstadganden som skulle gälla         mer nedsätta eller helt avlyfta omsättningsskatt,
41667: ungdomsorganisationerna.                              skattetillägg, dröjsmålsränta, restavgift samt upp-
41668:    Då den nuvarande lagen angående omsätt-            skovsränta som erlagts eller skall erläggas. Om-
41669: ningsskatt stadgades ansågs en av huvudprinci-        sättningsskattelättnad har kunnat beviljas om
41670: perna vara, att beskattningen skall gälla alla        indrivning av skatten skulle vara oskälig. Ideella
41671: varor, och att föremål för beskattning, oavsett       föreningar har i allmänhet inte beviljats omsätt-
41672: varans användningsändamål, skall vara hela det        ningsskattelättnad på den grund att föreningen
41673: pris som varans slutliga användare måste betala.      bedriver ur samhällets synpunkt betydelsefull
41674: Undantag från denna princip har ansetts vara          verksamhet. Beviljandet av den i spörsmålets
41675: möjliga endast av synnerligen vägande skäl. Där-      motivering nämnda scoutorganisationen omsätt-
41676: för är förteckningen över skattefria varor i lagen    ningsskattelättnad med stöd av lagen angående
41677: angående omsättningsskatt begränsad och nog-          omsättningsskatt för inköp av en farkost har på
41678: grant övervägd.                                       förordnande av ministern 3.5.1985 tagits upp till
41679:    Då lagen angående omsättninskatt trädde i          ny behandling i finansministeriet för fattande av
41680: kraft år 1964 ingick alla över 10 m långa vatten-     ett positivt beslut.        Ministeriet beviljade
41681:                                        1985 vp. -- RJ( n:o 230                                          5
41682: 
41683: 31. 5. 198 5 föreningen lättnad i fråga om den i       ningsskattelättnad. Ett dylikt förfarande är ett
41684: fartygets pris ingående omsättningsskatten.            undantag, och det kan inte utan avvikelse från
41685:    Finansministeriets avsikt är inte att försvåra de   lagen utnyttjas tili att allmänt utvidga de ideella
41686: betydande ungdomsorganisationernas verksam-            föreningarnas omsättningsskattefrihet eller om-
41687: het. Dessa organisationer kan likväl stödas också      sättningsskattefriheten för varor som de ideella
41688: på annat sätt än genom beviljande av omsätt-           föreningarna anskaffat.
41689: 
41690:      Helsingfors den 18 juni 1985
41691: 
41692:                                                                             Minister Pekka Vennamo
41693:

Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025